Viehkot taajamat oli Varsinais-Suomen ja Etelä-Savon maakuntien selvitys- ja kokeiluhanke, joka toteutettiin yhteistyössä pilottialueen kuntien kanssa 2018-2019 välisenä aikana. Hankkeen rahoitti ympäristöministeriö.

Kehyksen hankkeelle antoivat kaksi rinnakkaista muutosta: maakunta- ja SOTE-uudistus sekä maaseutukeskusten elinvoimaisuus kaupungistumiskehityksessä. Aluehallintouudistuksen valmistelu tarjosi mahdollisuuden ja haasteen kehittää uusia yhteistyön ja palvelujen toimintamalleja. Kaupungistuminen puolestaan kuntia etsimään ratkaisuja kestävään uudistumiseen, joka parhaimmillaan tukeutuu vahvasti paikalliseen identiteettiin ja vetovoimaan.

Hankkeessa tärkeää oli vuorovaikutus ja yhdessä tekeminen asukkaiden kanssa ja viranomaisten kesken sekä erilaisten, muuallakin käyttöönotettavien yhteistyömuotojen ja -menetelmien kehittäminen. Työn aikana kerättyä ja tuotettua tietoa voidaan käyttää sekä kuntien että maakunnan suunnittelussa.

Etelä-Savossa pääpaino hankkeessa oli taajamien julkisessa rakennuskannassa ja sen kestävässä uusiokäytössä. Hankkeessa tarkasteltiin julkisen rakennuskannan arvoihin, kuntoon ja uusiokäyttömahdollisuuksiin liittyviä haasteita ja mahdollisuuksia. www.esavo.fi/taajamahanke

Varsinais-Suomessa tarkasteltiin pilottikuntien Mynämäen ja Auran keskustaajamien rakennettua ympäristöä, sen toiminnallisuutta ja ominaispiirteitä, sekä niihin liitettäviä arvoja. Samalla etsittiin välineitä elinvoimaisuuden edistämiseen ja uusiutumiseen kestävällä tavalla.

Taajamien elinvoimaisuus koostuu monista asioista ja voi näyttäytyä erilaisena katsojasta ja toimijasta riippuen. Hankkeessa kartoitettiin keskustojen historiallinen luonne ja nykytila sekä selvitettiin mitkä elementit, ominaispiirteet ja olosuhteet taajamissa ovat sellaisia, joilla on ollut sekä historiallisesti että nykyaikana erityistä merkitystä yhteiskunnan ja yhteisön kannalta. Tietoa kerättiin arkistoaineistojen lisäksi maastossa valokuvaten ja asukkaita haastatellen.

Maakunta-arkkitehti Kaisa Äijö, Varsinais-Suomen liitto, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Tutkija Paula Saarento, Varsinais-Suomen maakuntamuseo, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Arkkitehti Anna-Liisa Nisu, Arkkitehtitoimisto Anna-Liisa Nisu, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Ilmastonmuutoksen hidastaminen ja siihen sopeutuminen tulee ottaa vahvemmin huomioon sekä nykysuunnitelman kärkitoimenpiteiden päivityksessä että jatkossa koko liikennejärjestelmäsuunnitelman uusimistyössä. Osaavan työvoiman saannin turvaaminen ja Varsinais-Suomen kytkeminen osaksi eteläisen Suomen kaupunkiverkostoa liikenneyhteyksiä kehittämällä ovat vahvasti esillä jo nykysuunnitelmassa, mutta kehittämistarve on kasvanut entisestään viime vuosien rakennemuutoksen ja työvoimapulan myötä.

Elinkeinoelämän kuljetustarpeisiin vastaaminen sekä kestävän liikkumisen edistäminen ovat edelleen tärkeitä kärkitoimien päivityksessä painotettavia tavoitteita. Uutena tekijänä tulee huomioida junaliikenteen kilpailun vapautuminen ja sen luomat uudet mahdollisuudet.

Linea Konsultit Oy ja MDI Oy ovat arvioineet vuonna 2014 hyväksyttyjen Varsinais-Suomen liikennestrategian ja Turun kaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelman ajantasaisuuden suhteessa toimintaympäristön muutostekijöihin syksyn 2018 aikana. Selvitys sisältää lähivuosien kärkitoimenpiteiden päivityksen sekä tulevan liikennejärjestelmäsuunnitelman päivitysprosessin lähtökohtien määrittelyn. Arvioinnin tuloksia tullaan hyödyntämään valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnittelun sidosryhmäyhteistyössä sekä tulevana vuonna Varsinais-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelman päivitysprosessissa.

Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista on parhaiten ja laajimmin edistynyt maakunnan elinkeinoelämän ja satamien kuljetuksia sujuvoittavien hankkeiden toteutus ja suunnitteluvalmiuden parantaminen. Tavoite keskeisten kaukoliikenteen liikennesuuntien kehittämisestä on edistynyt valtatien 8 toteutuksen sekä laajemmin tie- ja ratahankkeiden suunnitteluvalmiuden osalta. Alatavoite joukkoliikenteen kilpailukyvyn parantamisesta suhteessa henkilöautoon ei kuitenkaan ole realisoitunut millään kaukoliikenteen suunnalla joukkoliikenteen hintojen laskusta huolimatta. Jatkossa Varsinais-Suomen tulisi löytää vahvempia yhteisiä visioita aluerakenteen ja liikenteen tulevaisuudesta sekä tavoitteista Satakunnan ohella myös Uudenmaan ja Pirkanmaan kanssa (kasvukolmio).

Tavoite maakunnan laajuisen työmarkkina-alueen vahvistamisesta liikenneyhteyksiä parantamalla on edistynyt tie- ja linja-autoyhteyksien osalta Vakka-Suomen suunnalla. Maaseudulla ja saaristossa vuosien 2016 - 2018 rahoitustaso on riittänyt liikenneyhteyksien peruspalvelutason turvaamiseen, mutta huolena on rahoitustason uusi lasku. Heikoimmin tavoitteista on edistynyt kestävien kulkutapojen suosion kasvu kaupunkialueilla, taajamissa ja kaukoliikenteessä.

Toimintaympäristön muutoksen analyysissä ilmastonmuutoksen hidastaminen ja siihen sopeutuminen on noussut selkeästi esiin tekijänä, joka tulee ottaa vahvemmin huomioon sekä nykyisten kärkitoimenpiteiden päivityksessä että jatkossa koko liikennejärjestelmäsuunnitelman päivitystyössä.

Osaavan työvoiman saannin turvaaminen ja Varsinais-Suomen kytkeminen osaksi eteläisen Suomen kaupunkiverkostoa liikenneyhteyksiä kehittämällä ovat vahvasti esillä jo nykysuunnitelmassa, mutta kehittämistarve on kasvanut entisestään viime vuosien rakennemuutoksen ja työvoimapulan myötä. Myös elinkeinoelämän kuljetustarpeisiin vastaaminen sekä kestävän liikkumisen edistäminen ovat edelleen tärkeitä kärkitoimien päivityksessä painotettavia tavoitteita. Uutena reunaehtoja muuttavana tekijänä kärkitoimien päivityksessä on hyvä ottaa huomioon junaliikenteen kilpailun vapautuminen.

Liikennejärjestelmäsuunnitelman päivitysprosessissa on tarpeen arvioida nykyistä laajemmin yhteiskunnan muutostekijöiden vaikutuksia. Erityisesti tulee tarkastella liikenteen automatisaation ja digitalisaation sekä jakamistalouden ja palveluistumisen generoimien uudenlaisten liikennepalvelujen tarpeet ja seurauksia. Suunnittelun taustaksi on hyvä analysoida muutostekijöiden vaihtoehtoisia kehityssuuntia, kuten talouden ja elinkeinorakenteen, väestönkehityksen ja kaupungistumisen sekä eriarvoistumisen ja elämäntapojen muutossuuntia ja niiden vaikutuksia liikennejärjestelmään. Taustaksi tarvitaan myös tarkastelua liikennejärjestelmän rahoitustarpeiden ja -mahdollisuuksien kehityssuunnista.


Lisätietoja:

Heikki Saarento
suunnittelujohtaja
puh. 040 720 3056
etunimi.sukunimi(at)varsinais-suomi.fi

Mari Sinn
Erikoissuunnittelija, liikennejärjestelmätyö
p. 045 807 8969
etunimi.sukunimi(at)varsinais-suomi.fi

Maakunnan suunnittelua ja kehittämistä toteutetaan maakuntakaavalla. Strategisen suunnittelun tärkeä osa on suunnitelmien toteutumisen edistäminen. Edistämistä toteutetaan asiantuntijayhteistyöllä ja ajankohtaiskeskusteluilla, neuvotteluilla ja lausunnoilla, ja erityisesti yhteistyöverkostoihin perustuvalla kumppanuustoiminnalla sekä edistävällä hanketyöllä.

Maakunnan suunnitteluun ja kehittämiseen tehtävänä on edistää toimintaympäristöämme kokonaisuutena koskettavia asiakokonaisuuksia kuten yhdyskuntarakenteen eheyttämistä, luonnon monimuotoisuutta, vesien hyvää tilaa, liikennejärjestelmän toimivuutta ja turvallisuutta sekä kestävää liikkumista ja hyvää saavutettavuutta sekä kulttuuriympäristöjen turvaamista. Tähän tarvitaan vaikuttavuuden lisäämiseksi uusia työkaluja.

Edistävä hanketyö on termi, jota voidaan käyttää konkretisoitaessa edistämistehtäviä ja tavoiteltaessa vaikuttavuutta. Monia kokonaisuuteen kuuluvia tehtäviä toteutetaan hankkeiden avulla kuten esimerkiksi tiedon keruuta, suunnittelua ja liikennejärjestelmän kehittämistä. Myös yleinen toiminnan ja menetelmien kehittäminen mahdollistuu hankkeissa.

Hankkeet ovatkin jo nyt ja tulevaisuudessa yhä useammin keino edistää tavoitteita ja kehittää toimintaa.​ Edistävä hanketyö​ on maakunnan edistämistehtävien työkalu. Se

• Konkretisoi kehittämistä ja suunnittelua
• Vahvistaa yhteistyötä ja kumppanuuksia
• Lisää vaikuttavuutta ja tuo lisäarvoa​

​Hankkeet mahdollistavat useampien paikallisten toimijoiden mukana olon, mikä tuottaa vaikuttavuutta ja lisäarvoa.  

Liikenne- ja viestintäministeriö (LVM) on lähestynyt maakunnan keskeisiä julkisia tahoja alueellisen junaliikenteen järjestämisen pilottihankkeesta sekä osto- ja velvoiteliikenteen kehittämisestä välillä 2020–2022. Pilotti on määrä toteuttaa hakumenettelyllä. Pilottihankkeiden tavoitteena on matkustajamäärien ja joukkoliikenteen kulkutapaosuuden kasvattaminen. Toteutuessaan pilotti tarkoittaisi mahdollisuutta aloittaa paikallisjunaliikenteen liikennöinti maakunnan liikennestrategiassa asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Mahdollisuus edellyttää kuitenkin paikallista ja alueellista valmiutta sitoutua liikenteen kehittämiseen sekä rahallisesti että henkilöresurssien kautta.

Varsinais-Suomen liitto esittää (MKH 22.10.2018), että Varsinais-Suomen paikallisjunaliikenteen pilotti sisältää tässä vaiheessa kaikki kolme ratasuuntaa: Turusta Saloon, Loimaalle sekä Uuteenkaupunkiin. Kaikki kolme suuntaa ovat potentiaalisia alueellisen junaliikenteen pilotille. Uudenkaupungin suuntaa puoltavat positiivinen rakennemuutos ja laajentuneen työmarkkina-alueen vaatimukset. Uudenkaupungin radalla henkilöliikenne tulee aloittaa heti, kun radan sähköistämistyöt sen mahdollistavat. Turku–Salo -kaksoisraiteen suunnittelu on käynnistymässä. Yhteysvälillä on paljon potentiaalia, joka tulee hyödyntää täydentävillä Turku–Helsinki -junavuoroilla, jotka pysähtyvät valikoiduilla väliasemilla. Tämän vaiheen pilotointiin on Turku–Loimaa–Tampere -radalla suurin potentiaali toteutettuna Varsinais-Suomen ja Pirkanmaan yhteisenä hankkeena.

Lisätietoja:
Heikki Saarento
suunnittelujohtaja
puh. 040 720 3056
heikki.saarento(a)varsinais-suomi.fi