Välineitä taajamien elinvoimaisuuteen ja uusiutumiseen
|
Viehkot taajamat oli Varsinais-Suomen ja Etelä-Savon maakuntien selvitys- ja kokeiluhanke, joka toteutettiin yhteistyössä pilottialueen kuntien kanssa 2018-2019 välisenä aikana. Hankkeen rahoitti ympäristöministeriö. Kehyksen hankkeelle antoivat kaksi rinnakkaista muutosta: maakunta- ja SOTE-uudistus sekä maaseutukeskusten elinvoimaisuus kaupungistumiskehityksessä. Aluehallintouudistuksen valmistelu tarjosi mahdollisuuden ja haasteen kehittää uusia yhteistyön ja palvelujen toimintamalleja. Kaupungistuminen puolestaan kuntia etsimään ratkaisuja kestävään uudistumiseen, joka parhaimmillaan tukeutuu vahvasti paikalliseen identiteettiin ja vetovoimaan. Etelä-Savossa pääpaino hankkeessa oli taajamien julkisessa rakennuskannassa ja sen kestävässä uusiokäytössä. Hankkeessa tarkasteltiin julkisen rakennuskannan arvoihin, kuntoon ja uusiokäyttömahdollisuuksiin liittyviä haasteita ja mahdollisuuksia. www.esavo.fi/taajamahanke Varsinais-Suomessa tarkasteltiin pilottikuntien Mynämäen ja Auran keskustaajamien rakennettua ympäristöä, sen toiminnallisuutta ja ominaispiirteitä, sekä niihin liitettäviä arvoja. Samalla etsittiin välineitä elinvoimaisuuden edistämiseen ja uusiutumiseen kestävällä tavalla. Taajamien elinvoimaisuus koostuu monista asioista ja voi näyttäytyä erilaisena katsojasta ja toimijasta riippuen. Hankkeessa kartoitettiin keskustojen historiallinen luonne ja nykytila sekä selvitettiin mitkä elementit, ominaispiirteet ja olosuhteet taajamissa ovat sellaisia, joilla on ollut sekä historiallisesti että nykyaikana erityistä merkitystä yhteiskunnan ja yhteisön kannalta. Tietoa kerättiin arkistoaineistojen lisäksi maastossa valokuvaten ja asukkaita haastatellen.
Maakunta-arkkitehti Kaisa Äijö, Varsinais-Suomen liitto, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen. Tutkija Paula Saarento, Varsinais-Suomen maakuntamuseo, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen. Arkkitehti Anna-Liisa Nisu, Arkkitehtitoimisto Anna-Liisa Nisu, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen. |
Välineitä taajamien elinvoimaisuuteen ja uusiutumiseen-LOPPURAPORTTI (pdf) V-S päätöstilaisuus, menetelmä ja yleiset johtopäätökset 21.8.2019 V-S päätöstilaisuuden avaus ja taustat 21.8.2019 ESAVO Modernin rakennusperinnön arvottaminen ja uusiokäyttö – V-S päätöstilaisuus 21.8.2019 ohjelma V-S päätöstilaisuus 21.8.2019 kutsu ja ilmoittautumislinkki Tiedote Etelä-Savon tulosseminaari, Kangasniemi 24.5.2019 Taajamahanke -esitys 24.5.2019 Tiedote ja ohjelma Aura 3.4.2019 |
Edistämisen työkalut
|
Maakunnan suunnittelua ja kehittämistä toteutetaan maakuntakaavalla. Strategisen suunnittelun tärkeä osa on suunnitelmien toteutumisen edistäminen. Edistämistä toteutetaan asiantuntijayhteistyöllä ja ajankohtaiskeskusteluilla, neuvotteluilla ja lausunnoilla, ja erityisesti yhteistyöverkostoihin perustuvalla kumppanuustoiminnalla sekä edistävällä hanketyöllä. Maakunnan suunnitteluun ja kehittämiseen tehtävänä on edistää toimintaympäristöämme kokonaisuutena koskettavia asiakokonaisuuksia kuten yhdyskuntarakenteen eheyttämistä, luonnon monimuotoisuutta, vesien hyvää tilaa, liikennejärjestelmän toimivuutta ja turvallisuutta sekä kestävää liikkumista ja hyvää saavutettavuutta sekä kulttuuriympäristöjen turvaamista. Tähän tarvitaan vaikuttavuuden lisäämiseksi uusia työkaluja. Edistävä hanketyö on termi, jota voidaan käyttää konkretisoitaessa edistämistehtäviä ja tavoiteltaessa vaikuttavuutta. Monia kokonaisuuteen kuuluvia tehtäviä toteutetaan hankkeiden avulla kuten esimerkiksi tiedon keruuta, suunnittelua ja liikennejärjestelmän kehittämistä. Myös yleinen toiminnan ja menetelmien kehittäminen mahdollistuu hankkeissa. Hankkeet ovatkin jo nyt ja tulevaisuudessa yhä useammin keino edistää tavoitteita ja kehittää toimintaa. Edistävä hanketyö on maakunnan edistämistehtävien työkalu. Se
Hankkeet mahdollistavat useampien paikallisten toimijoiden mukana olon, mikä tuottaa vaikuttavuutta ja lisäarvoa. |
Alueellisen junaliikenteen järjestämisen pilottihanke
|
Liikenne- ja viestintäministeriö (LVM) on lähestynyt maakunnan keskeisiä julkisia tahoja alueellisen junaliikenteen järjestämisen pilottihankkeesta sekä osto- ja velvoiteliikenteen kehittämisestä välillä 2020–2022. Pilotti on määrä toteuttaa hakumenettelyllä. Pilottihankkeiden tavoitteena on matkustajamäärien ja joukkoliikenteen kulkutapaosuuden kasvattaminen. Toteutuessaan pilotti tarkoittaisi mahdollisuutta aloittaa paikallisjunaliikenteen liikennöinti maakunnan liikennestrategiassa asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Mahdollisuus edellyttää kuitenkin paikallista ja alueellista valmiutta sitoutua liikenteen kehittämiseen sekä rahallisesti että henkilöresurssien kautta. Varsinais-Suomen liitto esittää (MKH 22.10.2018), että Varsinais-Suomen paikallisjunaliikenteen pilotti sisältää tässä vaiheessa kaikki kolme ratasuuntaa: Turusta Saloon, Loimaalle sekä Uuteenkaupunkiin. Kaikki kolme suuntaa ovat potentiaalisia alueellisen junaliikenteen pilotille. Uudenkaupungin suuntaa puoltavat positiivinen rakennemuutos ja laajentuneen työmarkkina-alueen vaatimukset. Uudenkaupungin radalla henkilöliikenne tulee aloittaa heti, kun radan sähköistämistyöt sen mahdollistavat. Turku–Salo -kaksoisraiteen suunnittelu on käynnistymässä. Yhteysvälillä on paljon potentiaalia, joka tulee hyödyntää täydentävillä Turku–Helsinki -junavuoroilla, jotka pysähtyvät valikoiduilla väliasemilla. Tämän vaiheen pilotointiin on Turku–Loimaa–Tampere -radalla suurin potentiaali toteutettuna Varsinais-Suomen ja Pirkanmaan yhteisenä hankkeena.
Lisätietoja: |
Varsinais-Suomen hakemus alueellisen junaliikenteen pilotiksi MKH 20181022 Liite 1. Varsinais-Suomen kuntien ja muiden organisaatioiden lausunnot Liite 2. Kysyntäpotentiaali Uudenkaupungin radalla Liite 3. Kysyntäpotentiaali Toijalan radalla Liite 4. Kysyntäpotentiaali Helsingin radalla Liite 6. Ratainfran kehittämistarpeet alueellisen junaliikenteen käynnistämiseksi
|
Liikennejärjestelmäsuunnitelmien arviointi 2018
|
Ilmastonmuutoksen hidastaminen ja siihen sopeutuminen tulee ottaa vahvemmin huomioon sekä nykysuunnitelman kärkitoimenpiteiden päivityksessä että jatkossa koko liikennejärjestelmäsuunnitelman uusimistyössä. Osaavan työvoiman saannin turvaaminen ja Varsinais-Suomen kytkeminen osaksi eteläisen Suomen kaupunkiverkostoa liikenneyhteyksiä kehittämällä ovat vahvasti esillä jo nykysuunnitelmassa, mutta kehittämistarve on kasvanut entisestään viime vuosien rakennemuutoksen ja työvoimapulan myötä.
Heikki Saarento
|
Arviointiaineisto kokonaisuudessaan: Varsinais-Suomen liikennestrategia, tavoitteiden ja tilan seuranta 2018 Varsinais-Suomen aluekehitys 2018 Toimintaympäristöanalyysi 2018 Lähtökohtia VS liikennejärjestelmäsuunnitelman päivitykselle 2018 Liikenteen lähivuosien kärkihankkeet (pdf):
|
Taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaava
|
Maakuntavaltuusto hyväksyi kokouksessaan 11.6.2018 Varsinais-Suomen taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaavan. Maankäyttö- ja rakennuslain 201 §:n mukaisesti maakuntahallitus määräsi kokouksessaan 27.8.2018 vaihemaakuntakaavan tulemaan voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman. Maakuntavaltuuston hyväksymispäätöksestä jätettiin kaksi valitusta Turun hallinto-oikeuteen. Turun hallinto-oikeus hylkäsi valitukset Varsinais-Suomen taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaavasta päätöksellään 1.10.2019. Kaavasta on jätetty valituslupahakemus korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Varsinais-Suomen taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaavassa on keskitytty taajamien maankäyttöön sekä taajamiin liittyviin kaupan palveluverkon ja liikenteen kysymyksiin. Kaavan tavoite on kehittää maakuntakaavoitusta aiempaa strategisemmaksi ja korostaa alueidenkäytön ja liikenneverkon ratkaisujen merkitystä maakunnan vetovoimalle ja aluekehitykselle. Strateginen tavoite on suunnata taajamien kasvu nykyisille maakuntakaavan aktiivisen maankäytön alueille sekä keskeisille, erityisesti vetovoimaisuustekijöiltään kehitettäville alueille. Ratkaisulla edistetään yhdyskuntarakenteen eheytymistä, mahdollistetaan liikennejärjestelmän kestävä kehittäminen ja parannetaan palveluiden monipuolista saavutettavuutta. Hyvä ja monipuolinen saavutettavuus sekä ympäristön laatu ovat suunnittelukriteereinä kehitettäessä myös keskusten ulkopuolisia keskustahakuisen kaupan alueita. Vaihemaakuntakaavassa on lisäksi ratkaistu maankäytön ja liikenteen erityiskysymyksiä sekä yhdenmukaistettu liikenteen merkintöjä ja määräyksiä. Maakuntakaavalla toteutetaan Varsinais-Suomen maakuntastrategian visiota: ”Varsinais-Suomessa elämisen laatu on parasta. Menestyvää ja hyvinvoivaa maakuntaa rakennetaan yhteistyöllä ja kumppanuudella”. Kaavan keskeiset lähtökohdat ovat Turun kaupunkiseudun rakennemalli 2035, maakunnan keskusverkkoanalyysi sekä maankäyttö- ja rakennuslain vähittäiskauppaa koskevat erityiset sisältövaatimukset. Vaihemaakuntakaavaprosessi alkoi virallisesti maakuntavaltuuston päätöksellä 10.6.2013. Kaavaluonnos oli nähtävillä kesällä 2015. Maankäyttö- ja rakennuslaki muuttui valmistelun aikana kaksi kertaa, mikä viivästytti prosessia. Kaavaehdotus oli lausunnoilla keväällä 2017 ja nähtävillä talvella 2018. Kaava on laadittu maakuntastrategian kumppanuushengessä yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Prosessin aikana on järjestetty useita, teemoja syventäneitä, suunnittelufoorumeita.
Lisätietoja: suunnittelujohtaja Heikki Saarento etunimi.sukunimi(at)varsinais-suomi.fi Vaihemaakuntakaavan tähänastiset käsittelyvaiheet:
• Turun hallinto-oikeuden päätös 1.10.2019 / valitukset hylätty |
Muuta aineistoa:
Maakuntakaavaehdotuksen aineistot 20.11.2017 |