Viehkot taajamat oli Varsinais-Suomen ja Etelä-Savon maakuntien selvitys- ja kokeiluhanke, joka toteutettiin yhteistyössä pilottialueen kuntien kanssa 2018-2019 välisenä aikana. Hankkeen rahoitti ympäristöministeriö.

Kehyksen hankkeelle antoivat kaksi rinnakkaista muutosta: maakunta- ja SOTE-uudistus sekä maaseutukeskusten elinvoimaisuus kaupungistumiskehityksessä. Aluehallintouudistuksen valmistelu tarjosi mahdollisuuden ja haasteen kehittää uusia yhteistyön ja palvelujen toimintamalleja. Kaupungistuminen puolestaan kuntia etsimään ratkaisuja kestävään uudistumiseen, joka parhaimmillaan tukeutuu vahvasti paikalliseen identiteettiin ja vetovoimaan.

Hankkeessa tärkeää oli vuorovaikutus ja yhdessä tekeminen asukkaiden kanssa ja viranomaisten kesken sekä erilaisten, muuallakin käyttöönotettavien yhteistyömuotojen ja -menetelmien kehittäminen. Työn aikana kerättyä ja tuotettua tietoa voidaan käyttää sekä kuntien että maakunnan suunnittelussa.

Etelä-Savossa pääpaino hankkeessa oli taajamien julkisessa rakennuskannassa ja sen kestävässä uusiokäytössä. Hankkeessa tarkasteltiin julkisen rakennuskannan arvoihin, kuntoon ja uusiokäyttömahdollisuuksiin liittyviä haasteita ja mahdollisuuksia. www.esavo.fi/taajamahanke

Varsinais-Suomessa tarkasteltiin pilottikuntien Mynämäen ja Auran keskustaajamien rakennettua ympäristöä, sen toiminnallisuutta ja ominaispiirteitä, sekä niihin liitettäviä arvoja. Samalla etsittiin välineitä elinvoimaisuuden edistämiseen ja uusiutumiseen kestävällä tavalla.

Taajamien elinvoimaisuus koostuu monista asioista ja voi näyttäytyä erilaisena katsojasta ja toimijasta riippuen. Hankkeessa kartoitettiin keskustojen historiallinen luonne ja nykytila sekä selvitettiin mitkä elementit, ominaispiirteet ja olosuhteet taajamissa ovat sellaisia, joilla on ollut sekä historiallisesti että nykyaikana erityistä merkitystä yhteiskunnan ja yhteisön kannalta. Tietoa kerättiin arkistoaineistojen lisäksi maastossa valokuvaten ja asukkaita haastatellen.

 

Maakunta-arkkitehti Kaisa Äijö, Varsinais-Suomen liitto, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Tutkija Paula Saarento, Varsinais-Suomen maakuntamuseo, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Arkkitehti Anna-Liisa Nisu, Arkkitehtitoimisto Anna-Liisa Nisu, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Auran identiteettitarina

Mynämäen identiteettitarina

Välineitä taajamien elinvoimaisuuteen ja uusiutumiseen-LOPPURAPORTTI (pdf)

Hankkeen esittelydiat (pdf)

V-S päätöstilaisuus, menetelmä ja yleiset johtopäätökset 21.8.2019

V-S päätöstilaisuuden avaus ja taustat 21.8.2019

ESAVO Modernin rakennusperinnön arvottaminen ja uusiokäyttö –
arvo-käyttö-kunto 21.8.2019

V-S päätöstilaisuus 21.8.2019 ohjelma

V-S päätöstilaisuus 21.8.2019 kutsu ja ilmoittautumislinkki

Tiedote Etelä-Savon tulosseminaari, Kangasniemi 24.5.2019

Taajamahanke -esitys 24.5.2019

Tiedote ja ohjelma Aura 3.4.2019

Tiedote ja ohjelma Mynämäki 4.4.2019

Tiedote 17.10.2018

Maakunnan suunnittelua ja kehittämistä toteutetaan maakuntakaavalla. Strategisen suunnittelun tärkeä osa on suunnitelmien toteutumisen edistäminen. Edistämistä toteutetaan asiantuntijayhteistyöllä ja ajankohtaiskeskusteluilla, neuvotteluilla ja lausunnoilla, ja erityisesti yhteistyöverkostoihin perustuvalla kumppanuustoiminnalla sekä edistävällä hanketyöllä.

Maakunnan suunnitteluun ja kehittämiseen tehtävänä on edistää toimintaympäristöämme kokonaisuutena koskettavia asiakokonaisuuksia kuten yhdyskuntarakenteen eheyttämistä, luonnon monimuotoisuutta, vesien hyvää tilaa, liikennejärjestelmän toimivuutta ja turvallisuutta sekä kestävää liikkumista ja hyvää saavutettavuutta sekä kulttuuriympäristöjen turvaamista. Tähän tarvitaan vaikuttavuuden lisäämiseksi uusia työkaluja.

Edistävä hanketyö on termi, jota voidaan käyttää konkretisoitaessa edistämistehtäviä ja tavoiteltaessa vaikuttavuutta. Monia kokonaisuuteen kuuluvia tehtäviä toteutetaan hankkeiden avulla kuten esimerkiksi tiedon keruuta, suunnittelua ja liikennejärjestelmän kehittämistä. Myös yleinen toiminnan ja menetelmien kehittäminen mahdollistuu hankkeissa.

Hankkeet ovatkin jo nyt ja tulevaisuudessa yhä useammin keino edistää tavoitteita ja kehittää toimintaa.​ Edistävä hanketyö​ on maakunnan edistämistehtävien työkalu. Se

  • Konkretisoi kehittämistä ja suunnittelua
  • Vahvistaa yhteistyötä ja kumppanuuksia
  • Lisää vaikuttavuutta ja tuo lisäarvoa​

​Hankkeet mahdollistavat useampien paikallisten toimijoiden mukana olon, mikä tuottaa vaikuttavuutta ja lisäarvoa.  

Välineitä taajamien elinvoimaisuuteen ja uusiutumiseen

Liikenne- ja viestintäministeriö (LVM) on lähestynyt maakunnan keskeisiä julkisia tahoja alueellisen junaliikenteen järjestämisen pilottihankkeesta sekä osto- ja velvoiteliikenteen kehittämisestä välillä 2020–2022. Pilotti on määrä toteuttaa hakumenettelyllä. Pilottihankkeiden tavoitteena on matkustajamäärien ja joukkoliikenteen kulkutapaosuuden kasvattaminen. Toteutuessaan pilotti tarkoittaisi mahdollisuutta aloittaa paikallisjunaliikenteen liikennöinti maakunnan liikennestrategiassa asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Mahdollisuus edellyttää kuitenkin paikallista ja alueellista valmiutta sitoutua liikenteen kehittämiseen sekä rahallisesti että henkilöresurssien kautta.

Varsinais-Suomen liitto esittää (MKH 22.10.2018), että Varsinais-Suomen paikallisjunaliikenteen pilotti sisältää tässä vaiheessa kaikki kolme ratasuuntaa: Turusta Saloon, Loimaalle sekä Uuteenkaupunkiin. Kaikki kolme suuntaa ovat potentiaalisia alueellisen junaliikenteen pilotille. Uudenkaupungin suuntaa puoltavat positiivinen rakennemuutos ja laajentuneen työmarkkina-alueen vaatimukset. Uudenkaupungin radalla henkilöliikenne tulee aloittaa heti, kun radan sähköistämistyöt sen mahdollistavat. Turku–Salo -kaksoisraiteen suunnittelu on käynnistymässä. Yhteysvälillä on paljon potentiaalia, joka tulee hyödyntää täydentävillä Turku–Helsinki -junavuoroilla, jotka pysähtyvät valikoiduilla väliasemilla. Tämän vaiheen pilotointiin on Turku–Loimaa–Tampere -radalla suurin potentiaali toteutettuna Varsinais-Suomen ja Pirkanmaan yhteisenä hankkeena.

 

Lisätietoja:
Heikki Saarento
suunnittelujohtaja
puh. 040 720 3056
heikki.saarento(a)varsinais-suomi.fi

Varsinais-Suomen hakemus alueellisen junaliikenteen pilotiksi MKH 20181022

Liite 1. Varsinais-Suomen kuntien ja muiden organisaatioiden lausunnot

Liite 2. Kysyntäpotentiaali Uudenkaupungin radalla

Liite 3. Kysyntäpotentiaali Toijalan radalla

Liite 4. Kysyntäpotentiaali Helsingin radalla

Liite 5. Joukkoliikenne

Liite 6. Ratainfran kehittämistarpeet alueellisen junaliikenteen käynnistämiseksi

 

junaliikenne pilottihanke RAPORTIN KANSI

 

 

 

 

Ilmastonmuutoksen hidastaminen ja siihen sopeutuminen tulee ottaa vahvemmin huomioon sekä nykysuunnitelman kärkitoimenpiteiden päivityksessä että jatkossa koko liikennejärjestelmäsuunnitelman uusimistyössä. Osaavan työvoiman saannin turvaaminen ja Varsinais-Suomen kytkeminen osaksi eteläisen Suomen kaupunkiverkostoa liikenneyhteyksiä kehittämällä ovat vahvasti esillä jo nykysuunnitelmassa, mutta kehittämistarve on kasvanut entisestään viime vuosien rakennemuutoksen ja työvoimapulan myötä.

Elinkeinoelämän kuljetustarpeisiin vastaaminen sekä kestävän liikkumisen edistäminen ovat edelleen tärkeitä kärkitoimien päivityksessä painotettavia tavoitteita. Uutena tekijänä tulee huomioida junaliikenteen kilpailun vapautuminen ja sen luomat uudet mahdollisuudet.


Linea Konsultit Oy ja MDI Oy ovat arvioineet vuonna 2014 hyväksyttyjen Varsinais-Suomen liikennestrategian ja Turun kaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelman ajantasaisuuden suhteessa toimintaympäristön muutostekijöihin syksyn 2018 aikana. Selvitys sisältää lähivuosien kärkitoimenpiteiden päivityksen sekä tulevan liikennejärjestelmäsuunnitelman päivitysprosessin lähtökohtien määrittelyn. Arvioinnin tuloksia tullaan hyödyntämään valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnittelun sidosryhmäyhteistyössä sekä tulevana vuonna Varsinais-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelman päivitysprosessissa.


Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista on parhaiten ja laajimmin edistynyt maakunnan elinkeinoelämän ja satamien kuljetuksia sujuvoittavien hankkeiden toteutus ja suunnitteluvalmiuden parantaminen. Tavoite keskeisten kaukoliikenteen liikennesuuntien kehittämisestä on edistynyt valtatien 8 toteutuksen sekä laajemmin tie- ja ratahankkeiden suunnitteluvalmiuden osalta. Alatavoite joukkoliikenteen kilpailukyvyn parantamisesta suhteessa henkilöautoon ei kuitenkaan ole realisoitunut millään kaukoliikenteen suunnalla joukkoliikenteen hintojen laskusta huolimatta. Jatkossa Varsinais-Suomen tulisi löytää vahvempia yhteisiä visioita aluerakenteen ja liikenteen tulevaisuudesta sekä tavoitteista Satakunnan ohella myös Uudenmaan ja Pirkanmaan kanssa (kasvukolmio).

Tavoite maakunnan laajuisen työmarkkina-alueen vahvistamisesta liikenneyhteyksiä parantamalla on edistynyt tie- ja linja-autoyhteyksien osalta Vakka-Suomen suunnalla. Maaseudulla ja saaristossa vuosien 2016 - 2018 rahoitustaso on riittänyt liikenneyhteyksien peruspalvelutason turvaamiseen, mutta huolena on rahoitustason uusi lasku. Heikoimmin tavoitteista on edistynyt kestävien kulkutapojen suosion kasvu kaupunkialueilla, taajamissa ja kaukoliikenteessä.

Toimintaympäristön muutoksen analyysissä ilmastonmuutoksen hidastaminen ja siihen sopeutuminen on noussut selkeästi esiin tekijänä, joka tulee ottaa vahvemmin huomioon sekä nykyisten kärkitoimenpiteiden päivityksessä että jatkossa koko liikennejärjestelmäsuunnitelman päivitystyössä.

Osaavan työvoiman saannin turvaaminen ja Varsinais-Suomen kytkeminen osaksi eteläisen Suomen kaupunkiverkostoa liikenneyhteyksiä kehittämällä ovat vahvasti esillä jo nykysuunnitelmassa, mutta kehittämistarve on kasvanut entisestään viime vuosien rakennemuutoksen ja työvoimapulan myötä. Myös elinkeinoelämän kuljetustarpeisiin vastaaminen sekä kestävän liikkumisen edistäminen ovat edelleen tärkeitä kärkitoimien päivityksessä painotettavia tavoitteita. Uutena reunaehtoja muuttavana tekijänä kärkitoimien päivityksessä on hyvä ottaa huomioon junaliikenteen kilpailun vapautuminen.

Liikennejärjestelmäsuunnitelman päivitysprosessissa on tarpeen arvioida nykyistä laajemmin yhteiskunnan muutostekijöiden vaikutuksia. Erityisesti tulee tarkastella liikenteen automatisaation ja digitalisaation sekä jakamistalouden ja palveluistumisen generoimien uudenlaisten liikennepalvelujen tarpeet ja seurauksia. Suunnittelun taustaksi on hyvä analysoida muutostekijöiden vaihtoehtoisia kehityssuuntia, kuten talouden ja elinkeinorakenteen, väestönkehityksen ja kaupungistumisen sekä eriarvoistumisen ja elämäntapojen muutossuuntia ja niiden vaikutuksia liikennejärjestelmään. Taustaksi tarvitaan myös tarkastelua liikennejärjestelmän rahoitustarpeiden ja -mahdollisuuksien kehityssuunnista.


Lisätietoja:

Heikki Saarento
suunnittelujohtaja
puh. 040 720 3056
etunimi.sukunimi(at)varsinais-suomi.fi


Mari Sinn
Erikoissuunnittelija, liikennejärjestelmätyö
p. 045 807 8969
etunimi.sukunimi(at)varsinais-suomi.fi

Arviointiaineisto kokonaisuudessaan:

Varsinais-Suomen liikennestrategia, tavoitteiden ja tilan seuranta 2018

Varsinais-Suomen aluekehitys 2018

Toimintaympäristöanalyysi 2018

Lähtökohtia VS liikennejärjestelmäsuunnitelman päivitykselle 2018

Liikenteen lähivuosien kärkihankkeet (pdf):

tavoitepallot

 

Maakuntavaltuusto hyväksyi kokouksessaan 11.6.2018 Varsinais-Suomen taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaavan. Maankäyttö- ja rakennuslain 201 §:n mukaisesti maakuntahallitus määräsi kokouksessaan 27.8.2018 vaihemaakuntakaavan tulemaan voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman. Maakuntavaltuuston hyväksymispäätöksestä jätettiin kaksi valitusta Turun hallinto-oikeuteen. Turun hallinto-oikeus hylkäsi valitukset Varsinais-Suomen taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaavasta päätöksellään 1.10.2019. Kaavasta on jätetty valituslupahakemus korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Varsinais-Suomen taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaavassa on keskitytty taajamien maankäyttöön sekä taajamiin liittyviin kaupan palveluverkon ja liikenteen kysymyksiin.

Kaavan tavoite on kehittää maakuntakaavoitusta aiempaa strategisemmaksi ja korostaa alueidenkäytön ja liikenneverkon ratkaisujen merkitystä maakunnan vetovoimalle ja aluekehitykselle. Strateginen tavoite on suunnata taajamien kasvu nykyisille maakuntakaavan aktiivisen maankäytön alueille sekä keskeisille, erityisesti vetovoimaisuustekijöiltään kehitettäville alueille.  Ratkaisulla edistetään yhdyskuntarakenteen eheytymistä, mahdollistetaan liikennejärjestelmän kestävä kehittäminen ja parannetaan palveluiden monipuolista saavutettavuutta. Hyvä ja monipuolinen saavutettavuus sekä ympäristön laatu ovat suunnittelukriteereinä kehitettäessä myös keskusten ulkopuolisia keskustahakuisen kaupan alueita. Vaihemaakuntakaavassa on lisäksi ratkaistu maankäytön ja liikenteen erityiskysymyksiä sekä yhdenmukaistettu liikenteen merkintöjä ja määräyksiä.

Maakuntakaavalla toteutetaan Varsinais-Suomen maakuntastrategian visiota: ”Varsinais-Suomessa elämisen laatu on parasta. Menestyvää ja hyvinvoivaa maakuntaa rakennetaan yhteistyöllä ja kumppanuudella”. Kaavan keskeiset lähtökohdat ovat Turun kaupunkiseudun rakennemalli 2035, maakunnan keskusverkkoanalyysi sekä maankäyttö- ja rakennuslain vähittäiskauppaa koskevat erityiset sisältövaatimukset.

Vaihemaakuntakaavaprosessi alkoi virallisesti maakuntavaltuuston päätöksellä 10.6.2013. Kaavaluonnos oli nähtävillä kesällä 2015. Maankäyttö- ja rakennuslaki muuttui valmistelun aikana kaksi kertaa, mikä viivästytti prosessia. Kaavaehdotus oli lausunnoilla keväällä 2017 ja nähtävillä talvella 2018. Kaava on laadittu maakuntastrategian kumppanuushengessä yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Prosessin aikana on järjestetty useita, teemoja syventäneitä, suunnittelufoorumeita.

 

Lisätietoja:

suunnittelujohtaja Heikki Saarento
p. 040 7203 056

etunimi.sukunimi(at)varsinais-suomi.fi

Vaihemaakuntakaavan tähänastiset käsittelyvaiheet:

 

• Turun hallinto-oikeuden päätös 1.10.2019 / valitukset hylätty
• maakuntahallitus 27.8.2018 / kaavan voimaantulo (kaksi valitusta Turun hallinto-oikeudessa)
• maakuntavaltuusto 11.6.2018 / kaavan hyväksyminen
• maakuntahallitus 23.4.2018 / maakuntahallitus esittää maakuntavaltuustolle kaavan hyväksymistä
• maakuntahallitus 19.2.2018 / kaavaehdotuksesta saadut muistutukset ja niihin laadittujen vastineiden hyväksyminen
• maankäyttöjaosto 12.2.2018 / kaavaehdotuksesta saadut muistutukset ja laaditut vastineet
• kaavaehdotus nähtävillä 15.12.2017-26.1.2018
• maakuntahallitus 20.11.2017 / kaavaehdotuksen asettaminen nähtäville
• maakuntahallituksen iltakoulu /  7.11.2017
• maankäyttöjaosto 28.8.2017 / 1. kaavaehdotuksesta saatu palaute ja laaditut vastineet
• ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu 17.8.2017
• maakuntahallitus 24.4.2017
• maakuntahallituksen iltakoulu 21.3.2017
• maankäyttöjaosto 7.3.2017
• maankäyttöjaosto 27.6.2016 / MRL:n muutokset ja Varsinais-Suomen vaihemaakuntakaavavalmistelu
• maakuntahallitus 18.4.2016 / kaavaluonnoksesta saatu palaute ja laaditut vastineet
• maakuntahallitus 21.3.2016 / kaavaluonnoksesta saatu palaute ja laaditut vastineet
• maankäyttöjaosto 12.2.2016 / kaupallisten vaikutusten arviointi
• maankäyttöjaosto 12.2.2016 / kaavaluonnoksesta saatu palaute ja laaditut vastineet
• maakuntavaltuusto 8.6.2015 / kaavaluonnoksen esittely
• (viisi yleisötilaisuutta, lausuntoja 48 kpl ja mielipiteitä 20 kpl)
• valmisteluvaiheen kuuleminen kesä-heinäkuu 2015 (MRL 62 § ja MRA 30 §)
• maakuntahallitus 18.5.2015 / kaavaluonnoksen asettaminen nähtäville
• maakuntahallituksen ja maankäyttöjaoston iltakoulu 25.3.2015 / periaatteet ja alustava kaavaluonnos
• maankäyttöjaosto 26.1.2015 / valmisteluperiaatteet
• maankäyttöjaosto 16.12.2013 / osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)
• aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu 5.12.2013
• maakuntavaltuusto 2.12.2013 / valmistelutilanne
• maakuntahallitus 28.10.2013 / valmistelutilanne
• maakuntavaltuusto 10.6.2013 / aloituspäätös
• maakuntahallitus 27.5.2013 / aloittaminen

Turun hallinto-oikeuden päätös

Kuulutus

Kungörelse

Pöytäkirjanote, maakuntavaltuusto 11.6.2018

Protokollsutdrag, landskapsfullmäktige 11.6.2018

Pöytäkirjanote, maakuntahallitus 27.8.2018

Protokollsutdrag, landskapsstyrelsen 27.8.2018 landskapsstyrelsen 27.8.2018

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Program för deltagande och bedömning

Viralliset kaava-aineistot:

Kaavakartta 1:175 000
Kaavamerkinnät ja -määräykset
Planbeteckningar och -bestämmelser
Kaavaselostus
Planbeskrivning

Kaupunkiseutukohtaiset kaavakartan suurennokset 1:75 000:

Epävirallinen yhdistelmäkartta 1:175 000

Liitteet:

Liite 0. Kaavakortit (Kaavamerkintöjen ja -määräysten perustelut, muutokset ja vaikutukset)

Bilaga 0. Plankorten

Liitteet 1-6. Seutukuntakohtaiset teemakartat sekä maankäytön ja liikenteen muutokset

Bilaga 5. Temakartor för Åboland

Liite 7. Kaavaratkaisun seutukohtaiset perustelut

Bilaga 7. Planlösningens motiveringar för Åboland

Liite 8. Taajamatarkastelun lähtökohdat: Taajamarakenne sekä taajamaväestön osuus asukkaista ja asukastiheyskehitys

Liite 9. Luettelo Varsinais-Suomen yli 2 000 k-m2 kaupan yksiköistä 2014/2016

Liite 10. Varsinais-Suomen taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaavaluonnoksen lausunnot ja mielipiteet sekä niihin laaditut vastineet.

Liite 10b. Lausunnot ja vastineet 1. ehdotuksesta

Liite 10c. Ehdotuksesta saadut muistutukset ja niihin laaditut vastineet

Liite 11. Varsinais-Suomi - Keskustan ulkopuolisten kaupan alueiden saavutettavuustarkastelu. Ramboll 3.4.2017

Muuta aineistoa:

Maakuntakaavaehdotuksen aineistot 20.11.2017

Maakuntakaavan 1.ehdotuksen aineistot 24.4.2017

Maakuntakaavaluonnoksen aineistot 18.5.2015