yltunniste

Tiedote 10.10.2011

Satakuntaliiton ja Varsinais-Suomen liiton maakuntahallitusten yhteiskokous 10.10. Raumalla:

Meriklusteri, Itämeri ja VT 8 tärkeimmät yhteiset hankkeet

Meriklusterin toimintaedellytysten turvaaminen on edelleen keskeinen Satakunnan ja Varsinais-Suomen yhteinen hanke. Vaikka laivatilauksia onkin viime aikoina saatu ilahduttavasti, on Satakuntaliiton ja Varsinais-Suomen liiton maakuntahallitusten mielestä edelleen tarpeen jatkaa aktiivista edunvalvontaa. Tukipaketin on jatkuvasti oltava viritettynä mahdollistamaan uusien tilausten saaminen vähintään kilpailijamaiden tarjoamilla ehdoilla. Kilpailukyvyn parantaminen edellyttää myös alan koulutuksen ja tutkimuksen vahvistamista. Myös rakennemuutosrahoituksen saaminen jatkossakin tulee turvata.

Maakuntahallitukset käsittelivät Raumalla maanantaina pidetyssä yhteiskokouksessaan maakuntaohjelmien toteuttamissuunnitelmien yhteisiä hankkeita.

Toisena kärkihankkeena maakuntahallitukset nostivat Itämeren tilan parantamisen. Tähän kuuluu mm. TEHOPlus –hanke, siirtoviemärihankkeiden tehostettu toteutus, haja-asutuksen viemäröinnin edistäminen ja luonnon monimuotoisuuden turvaaminen.

Maakuntahallitukset nostivat kärkihankkeeksi myös VT8 Turku-Pori yhteysvälin parantamisen, vaikka sen rahoituksen saaminen ratkaistaan vasta liikennepoliittisen selonteon yhteydessä. Tätä hanketta molemmat liitot pitävät niin tärkeänä, että hankkeen esilletuominen myös toteuttamissuunnitelmien kärkihankkeena on välttämätöntä.

VT8:n suunnitelmavalmius mahdollistaa yhteysvälihankkeen käynnistämisen vuonna 2012 Raisio-Nousiainen –moottoritien ja Eurajoki-Pori –hankkeiden toteutuksella. Hankkeen tämänhetkinen kustannusarvio on 185 milj. euroa. Satakunnan ja Varsinais-Suomen kansanedustajat tulevat jättämään yhteisen talousarvioaloitteen VT8:n kehittämisen kiireellisyydestä.

Yhteiskokouksessa käsiteltiin myös liittojen esitykset liikennepoliittiseen selontekoon ja kuntarakenneuudistuksen tilannekatsaus.

Maakuntahallitukset ilmaisivat lisäksi huolensa valtion budjettiehdotukseen sisältyvästä uhasta maakunnan kehittämisrahojen merkittävästä pudotuksesta. Kehittämisrahat edistävät oleellisesti niin Varsinais-Suomen kuin Satakunnan omaehtoista kehittämistä, joten määrärahan pysyttäminen nykyisen suuruisena on välttämätön yhteisen edunvalvonnan kohde.

Satakunta ja Varsinais-Suomi muodostavat alueiden kehittämisestä annetun lain mukaisen yhteistoiminta-alueen. Yhteistoiminnan piiriin kuuluu sellaisten aluekehittämistehtävien käsittely ja niitä koskeva päätöksenteko, jotka: 1) ovat alueen pitkäjänteisen kehittämisen kannalta merkittäviä; 2) sisältyvät maakuntaohjelmiin ja niiden toteuttamissuunnitelmiin tai muihin alueiden kehittämiseen merkittävästi vaikuttaviin suunnitelmiin; sekä 3) koskevat koko yhteistoiminta-aluetta.

Lisätiedot: maakuntajohtajat Pertti Rajala (050 552 3827) ja Juho Savo (0400 485 333)

alatunniste

 

Lisätietoja alla olevista aiheista: maakuntajohtaja Juho Savo, p. 0400 485 333

 

MAAKUNTAVALTUUSTO HYVÄKSYI KEHITYSTÄ OHJAAVAN MAAKUNTASTRATEGIAN
Lisätietoja: aluekehitysjohtaja Pekka Ojanen, p. 040 5567 720; suunnittelujohtaja Heikki Saarento p. 040 7203 056

Maakuntavaltuusto hyväksyi maakunnan kehitystä ohjaavan maakuntastrategian ”Kompassi tulevaisuuteen”, joka sisältää lakisääteisen maakuntasuunnitelman vuodeksi 2030 ja sitä tarkentavan maakuntaohjelman vuosiksi 2011-2014.

Strategia ohjaa viranomaisten toimintaa ja muun muassa hankerahoitusta. Asiakirjassa on huomioitu maakuntamme erityispiirteet, vahvuudet ja uhkatekijät. Strategia on laadittu laajassa yhteistyössä mm. viranomaisten, kuntien, oppilaitosten ja puolueiden kanssa. Turun yliopiston tulevaisuudentutkimuksen asiantuntemusta on hyödynnetty. Lausuntoja saatiin kaikkiaan 76.

Strategian visiona on ”Varsinais-Suomen elämisen laatu on Suomen parasta”. Ilmastonmuutos on huomioitu kaikissa toimintalinjoissa. Toimintalinjat ovat:

1. Monipuolinen osaaminen ja kilpailukykyiset elinkeinot.
2. Eheä yhdyskuntarakenne ja vetovoimainen toimintaympäristö.
3. Kattavat hyvinvointipalvelut ja turvallinen elämä.

Keskusteluissa vasemmistoliitto korosti mm. esteettömyyskeskuksen perustamisen ja sosiaalisten yritysten tärkeyttä.

Keskustan Pentti Kosonen peräänkuulutti ratayhteyttä Turun lentokentälle, Suomen ruotsalainen kansanpuolue parempia liikenneyhteyksiä saaristoon.

Vihreät korostivat vihreän talouden, ympäristöteknologian ja luovan talouden merkitystä. Vihreiden ehdotuksen pohjalta päätettiin, että jätteenpolttolaitoksen sijaan kirjataan jätteenpoltto- tai jätteenkäsittelylaitoksen perustaminen Topinojalle.

Kokoomuksen mukaan jätteenkäsittelyä tulee kehittää koko maakunnan yhteishankkeena, ponsi hyväksyttiin. Sdp:n Virpa Puisto peräänkuulutti toimivia, järkevän hintaisia tietoyhteyksiä myös taajamien ulkopuolelle, mm. yrittäjille.

Varsinais-Suomen liitossa on myös tuotettu raportti ”Miten Varsinais-Suomi makaa”, jossa esitetään maakunnan kehittämisen näkökulmia v. 2010. Varsinais-Suomen tilanne on haastava erityisesti laivanrakennuksessa, raskaassa metallissa, elektroniikkateollisuudessa ja painotuotteiden valmistuksessa. Miesten työttömyys on ollut jyrkässä kasvussa puolitoista vuotta, erityisen huolestuttavaa on nuorisotyöttömyyden kasvu.

Varsinais-Suomen väestökehitys hidastui taantuman myötä vuonna 2009, mutta tänä vuonna on nähty piristymisen merkkejä. Pientalojen ostamista harkitaan nyt enemmän, siksi Turku kasvaa nopeammin kuin moneen vuoteen. Ympäristökunnissa väestönkasvu on hidastunut. Vakka-Suomen valoisampi taloustilanne näkyy väestönkehityksessä - monen väestötappiovuoden jälkeen Vakka-Suomi jäänee tänä vuonna plussan puolelle.

 

TURUN SANOMIEN KARI VAINIO TOIVOO EDUNVALVOJISTA YHTEINÄISTÄ NÄKEMYSTÄ

Päätoimittaja Kari Vainion ajankohtainen katsaus

Turun Sanomien päätoimittaja Kari Vainio toivoi ajankohtaisessa katsauksessaan, että Varsinais-Suomen luova talous pystyisi tuotteistamaan osaamistaan ja luoda rohkeilla innovaatioilla liiketoimintaa. Kulttuuripääkaupunkivuosi on tärkeä suunnan näyttäjä.

Tärkeinä Vainio ja hänen luotsaamansa lehti näkee myös telakkateollisuuden, maatalouden, lähiruoan, Itäme-ren ja hyvinvointipalvelut. Kehityskäytävä Turun ja Helsingin välillä on olennainen, mutta yhteistyössä pitää olla konkretiaa.

- Maakunnan edunvalvojilla, kuten kansanedustajilla ja Varsinais-Suomen liitolla, pitää olla yhtenäinen näkemys kärkihankkeista, jotta saamme tuloksia, Vainio sanoi.

Suur-Turkua Turun Sanomat on valmis tukemaan, jos kuntaliitokset syntyvät vapaasta tahdosta eivätkä valtion sanelusta. Kari Vainiota huolestuttaa Suomen velkaantuminen ja huoltosuhde, joka on EU:n heikoin. Työurien pidentäminen vuodella säästäisi 2,5 miljardia euroa.

 

TELAKAT, LIIKENNE JA VESIEN HOITO YHDISTÄVÄT VARSINAIS-SUOMEA JA SATAKUNTAA
Lisätietoja: erikoissuunnittelija Tuula Halttunen p. 040 7201 036

Varsinais-Suomi ja Satakunta muodostavat vuoden vaihteesta yhteistyöalueen. Molemmat liitot valmistelevat maakuntaohjelmia 2011-2014, joissa maakuntien yhteishankkeita ovat:

  • Meriklusteri. Ylläpidetään telakkateollisuuden ja alihankintaverkoston toimintakykyä ja osaamista. Peruste-taan meritekniikan kehittämiskeskus.
  • Valtatie 8 ja muut logistiset palvelut. Vaikutetaan uuteen liikennepoliittiseen selontekoon siten, että valtatie 8 Turku-Porin toteutus aloitetaan alueen ykköshankkeena 2012. Kehitetään logistisia palveluja ja satamien kansainvälisiä yhteyksiä.
  • Ympäristö. Tuetaan vesien hoitoa, TEHO-hankkeen pohjalta tuotettu toimintamalli laajennetaan koskemaan koko valuma-aluetta. Tuetaan kalatalouden toimintaedellytyksiä. Toteutetaan Vakka-Suomen kalastuspuisto Varsinais-Suomen ja Selkämeren kansallispuisto Satakunnan alueella.

LIisätietoja alla olevista aiheista: maakuntajohtaja Juho Savo, puh. 0400 485 333


MAAKUNTAVALTUUSTO HYVÄKSYI LOIMAAN SEUDUN, VAKKA-SUOMEN, TURUN SEUDUN KEHYSKUNTIEN JA TURUNMAAN MAAKUNTAKAAVAT
Lisätietoja: suunnittelujohtaja Heikki Saaarento p. 040 7203 056

Maakuntavaltuusto hyväksyi Loimaan seudun, Vakka-Suomen, Turun seudun kehyskuntien ja Turunmaan maakuntakaavaehdotukset. Ne menevät tämän jälkeen ympäristöministeriöön vahvistettavaksi.

Elina Rantanen (vihr.) ehdotti maakuntavaltuustossa, että Loimaan Niittukulman vähittäiskaupan suuryksikkömerkintä poistetaan maakuntakaavasta. Ehdotus hävisi valtuustossa äänin 66-14.

Outi Rautalin (kesk.) ehdotti, että ne suojelumerkinnät, joista ei ole ilmoitettu maanomistajille, poistetaan kaavasta. Ehdotus hävisi äänin 61-20. Rautalin ehdotti myös, että Varsinais-Suomen liitto toimenpiteillään tukee tuulivoiman syntymistä ja siihen liittyvän yritystoiminnan syntymistä. Ehdotus hävisi äänin 52-30. Rautalin ehdotti myös, että poistetaan vesiensuojelun yleismääräys, joka koskee maankäyttöä ja suunnittelua herkillä alueilla vesistöjen läheisyydessä. Ehdotus hävisi äänestyksen 69-13.

Katri Sarlund (vihr.) ehdotti, että Selkämeren kansallispuisto lisätään maakuntakaavaan lakiehdotuksessa esitetyssä muodossa. Ehdotus hävisi äänin 66-15.

Maj-Britt Varpe (kok) ehdotti, että Kirstan ja Iso-Haiduksen saarien tuulivoimamerkinnät poistetaan Vakka-Suomen maakuntakaavasta. Ehdotus hävisi äänin 57-23.

Satu Nurmi (kesk) ehdotti, että Sauvon maisema-alue merkintä poistetaan. Ehdotus hävisi äänin 59-19.

Bert Johansson (rkp) ehdotti, että Örön väylä poistetaan maakuntakaavasta. Ehdotus hävisi äänin 54-25.

Maakuntakaavatyö aloitettiin vuonna 2003, maakuntakaavat korvaavat entiset seutukaavat. Maakuntakaavat yhdessä maakuntasuunnitelman ja –ohjelman kanssa muodostavat maakunnan suunnittelun ja kehittämisen kokonaispaketin. Maakuntakaavoissa valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet yhdistyvät kuntien kehitystavoitteisiin. Maakuntakaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin.

Tänään hyväksytyt kaavaehdotukset olivat ensimmäisen kerran yleisesti nähtävillä keväällä 2009, silloin niistä saatiin 44 lausuntoa ja 190 muistutusta. Tarkistetut ehdotukset olivat uudelleen nähtävillä kesällä 2010, saatiin 41 lausuntoa ja 28 muistutusta. Palaute kohdentui melko tasaisesti kaikkien teemojen kesken.

Loimaan seudulla esille nousivat Kallela-Marttila -voimalinjan merkintä ja kaupan merkinnät Loimaan Niittukulmassa.

Vakka-Suomessa huomiota ovat saaneet Uudenkaupungin edustan tuulivoimamerkinnät (Iso-Haidus ja Kirsta), puolustusvoimien melualuemerkinnät Pyhärannan Rihtniemessä ja MRV-merkinnän (=maa- ja metsätalous, retkeily, virkistysalue) selityksen tarkennus.

Turun seudun kehyskunnissa esille nousivat Sauvon maisema-aluemerkintä, maanomistajien informointi rakennetun ympäristön merkintöjen osalta sekä maankäytön ja valtatie 8 kehittämisen yhteensovittaminen.

Turunmaan kaavaehdotuksessa on keskusteltu MRV-merkintöjen selityksistä ja väylämerkinnöistä.

Kaavoja on käsitelty maakuntahallituksessa 14 kertaa, viranomaisten kanssa ollaan neuvoteltu 7 kertaa.

Seuraavaksi Varsinais-Suomen liitossa tehdään maakuntakaavojen linjauksia noudattavia vaihemaakuntakaavoja. Salo-Lohja ratalinjan kaavatyö on aloitettu, sisämaan tuulivoima-alueet osoittava kaavatyö on selvitysvaiheessa ja Turun kaupunkiseudun rakennemallityö luultavasti johtaa kaupunkiseudun maakuntakaavan tarkistukseen.

Maakuntavaltuustossa hyväksytyt kaavat löytyvät osoitteesta www.varsinais-suomi.fi

 

LINNATEATTERIN JOHTAJA MIKKO KOUKI PALKITTIIN AURORA-MITALILLA

Linnateatterin johtaja, näyttelijä, ohjaaja ja käsikirjoittaja Mikko Kouki (s. 1967) palkittiin tämän vuoden Aurora-mitalilla.

Mikko Koukin johdolla Linnateatteri on kasvanut alueen suosituimmaksi ja Suomen viidenneksi suosituimmaksi teatteriksi, tänä vuonna kävijöitä on yli 110 000. Linnateatteri on tehnyt rohkeasti eri aluevaltauksia ja hakenut uusia yhteistyökumppaneita. Lasten- ja nuorten teatterissa Linnateatteri on vahva tekijä.

Linnateatterin omarahoitusosuus on Suomen suurin, mikä tekee saavutuksesta vielä merkittävämmän.

- Pitää kuitenkin muistaa, että menestys on historiaa. Uusia aluevaltauksia on tehtävä ja niitä aiomme tehdä myös jatkossa. Linnateatterissa olemme täysin riippuvaisia siitä, että ihmiset tulevat paikalle katsomaan mitä teemme, Mikko Kouki totesi maakuntavaltuustolle.

Kouki on näytellyt useassa kotimaisessa elokuvassa kuten Käsky, Riisuttu mies ja Paha maa. Palkitussa Irtiottoja – sarjassa hän näytteli keskeistä roolia ja toimi käsikirjoittajana. Hän on myös tehnyt Aku Louhimiehen ja Niina Revon kanssa käsikirjoituksen elokuvaan, jonka työnimi on Vuosaari.

Vuonna 2007 Kouki sai kaksi Jussi-patsasta elokuvista Valkoinen kaupunki ja Riisuttu mies.

Varsinais-Suomen liitto on myöntänyt Aurora-mitaleita vuodesta 2007 tunnustuksena maakunnan hyväksi tieteen, taiteen tai muun kulttuurityön alalla toimineelle henkilölle, yhteisölle tai viranomaiselle.

 

MAAKUNNAN TILA: NUORTEN AMMATILLISTA KOULUTUSTA ON LISÄTTY MAAKUNNASSA
Lisätietoja: erikoissuunnittelija Mervi Kylmälä p. 02 210 0949

Varsinais-Suomen liitto on valmistellut katsauksen maakunnan tilasta, josta käy ilmi maakuntamme kehityspiirteet. Katsaukseen on varsinkin koottu aineistoa koulutustarpeiden ennakoinnista. Maakuntien liittojen roolia koulutuksen kehittämisessä vahvistettiin lakiuudistuksessa viime vuoden vaihteessa.

Katsauksessa todetaan mm., että tällä vuosikymmenellä Varsinais-Suomessa on lisätty nuorten ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja, kun taas lukioiden aloituspaikkoja on vähennetty. Puutetta aloituspaikoista ei pitäisi olla, sillä jokaista peruskoulun päättänyttä nuorta kohtaan on 1,2 aloituspaikkaa. Oppilaitosten lakkauttamiskeskustelu kohdistuu pääsääntöisesti lukioverkkoon.

Korkeakoulutuksen aloituspaikkojen lukumäärä suhteessa nuorisoikäluokkaan on laskenut. Vähentämisen varaa olisi edelleen, sillä nuoret ikäluokat pienenevät. Toisaalta monet paikat menevät toista korkeakoulututkintoaan suorittaville ja aikuisille. Nuorille tarkoitetut paikat eivät aina mene nuorille.

 

PETTERI ORPO MAAKUNTAVALTUUSTON 2. VARAPUHEENJOHTAJA , KATJA TAIMELA MAAKUNTAHALLITUKSEN VARAPUHEENJOHTAJA
Lisätietoja: maakuntajohtaja Juho Savo p. 0400 485 333

Petteri Orpo (kok) korvaa Aleksi Randellin maakuntavaltuuston 2. puheenjohtajana, koska Randell on valittu Turun kaupunginjohtajaksi. Niko Aaltonen korvaa Randellin valtuuston varsinaisena jäsenenä.

Katja Taimela (sdp) korvaa Ari Korhosen maakuntavaltuuston varapuheenjohtajana. Korhonen siirtyy Raision kaupunginjohtajaksi.

2011

Meriklusteri on maakuntien yhteinen kärkihanke 10.10.2011