Ylatunniste2 
 

VARSINAIS-SUOMEN JA TURUN KAUPUNKISEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMALUON-
NOKSET LAUSUNNOILLE
Lisätietoja: Erikoissuunnittelija, liikennejärjestelmätyö, Noora Mäki-Arvela, p. 040 5830 717

Varsinais-Suomen ja Turun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmat on päivitetty yhteisessä prosessissa, joka ajoittuu samaan aikaan Etelä-Suomen liikennestrategian ja ensimmäisen valtakunnallisen liikennejärjestelmä-suunnitelman valmistelun kanssa. Liikennejärjestelmäsuunnitelmien päivityksen ohjausryhmä hyväksyi suunnitelmaluonnokset osaltaan kokouksessaan 29.5.2020. Maakuntahallituksen käsittelyn jälkeen suunnitelmaluonnoksista pyydetään lausunnot kunnilta ja keskeisiltä sidosryhmiltä. Tavoitteena on, että liikennejärjestemäsuunitelmat hyväksytään syyskuussa 2020.

Varsinais-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelmassa on määritelty maakunnan, sen elinkeinoelämän ja asukkaiden tulevaisuuden kannalta keskeiset kehittämistarpeet. Maakunnan kattavaa suunnitelmaa tarkentava Turun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma keskittyy kaupunkiseudun erityiskysymyksiin kuten esimerkiksi jalankulku- pyöräily- ja joukkoliikennekaupungin kehittämiseen. Valmistuneen Turun kaupunkiseudun MAL-sopimuksen liikenteen toimenpiteet perustuvat Turun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman valmisteluun ja
priorisointiin.


MAAKUNTAHALLITUS PÄÄTTI ASETTAA SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON UUDISTUKSEN
SEURANTARYHMÄN
Lisätietoja: Maakuntajohtaja Kari Häkämies, p.044 201 3204

Maan hallitus on käynnistänyt sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen valmistelun, jossa sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen ja pelastustoimi kootaan kuntaa suuremmille itsehallinnollisille alueille. Maakuntahallitus päätti maakuntavaltuuston 1.6. tekemän toimenpidealoitteen pohjalta sote-uudistuksen seurantaryhmän asettamisesta edellisen hallituskauden tapaan. Edellisten kuntavaalien perusteella Kokoomus, SDP ja Keskusta nimeävät ryhmään kolme edustajaa ja heille varaedustajat sekä Perussuomalaiset, Vasemmistoliitto, Vihreät ja RKP kaksi edustajaa ja heille varaedustajat. Lisäksi Kristillisdemokraatit asettaisivat yhden edustajan ja varaedustajan. Puolueiden piirijärjestöjä pyydetään nimeämään edustajansa 17.8.2020 mennessä.

 

MAAKUNTAHALLITUS NIMESI EHDOKKAITA TAIDETOIMIKUNTIIN
Lisätietoja: Erikoissuunnittelija Katri Koivisto, p. 0400 251 771

Taiteen Edistämiskeskus on pyytänyt Varsinais-Suomen liittoa ehdottamaan henkilöitä sekä valtion taidetoimikunnan jäseneksi, että alueellisen Varsinais-Suomen taidetoimikunnan jäseneksi kaudelle 2021 - 2022.

Maakuntahallitus ehdottaa valtion taidetoimikuntiin kaudelle 2021- 2022 seuraavia henkilöitä:

Visuaalisten taiteiden toimikunta
Hertta Kiiski, valokuvataiteilija, Turku

Esittävien taiteiden toimikunta
Ari Ahlholm, lehtori, Turku

Varsinais-Suomen taidetoimikuntaan ehdotetaan seuraavia henkilöt:

Jatkokaudelle ehdotettavat:

Marja Susi, nukketeatteritaiteilija, Turku
Leena Kela, performanssitaiteilija, Mynämäki
Iida Rauma, kirjailija, Turku

Ensimmäiselle kaudelle ehdotettavat:

Renja Leino, kuvataiteilija, Korppoo
Kari Antila, jazz-kitaristi, säveltäjä, Laitila

 

LAUSUNTO LIIKUNTAPAIKKOJEN PERUSTAMISHANKKEIDEN RAHOITUSSUUNNITELMAEHDOTUK-
SESTA VUOSILLE 2021 – 2024
Lisätietoja Erikoissuunnittelija Malla Rannikko-Laine, p. 040-721 3429

Liikuntalain mukaan kunnille ja muille yhteisöille voidaan myöntää valtion avustusta liikuntapaikkojen ja niihin liittyvien vapaa-aikatilojen perustamishankkeisiin. Opetus- ja kulttuuriministeriö hyväksyy vuosittain valtion talousarvion valmistelun yhteydessä seuraavaa neljää vuotta varten valtakunnallisen liikuntapaikkojen rakentamista koskevan rahoitussuunnitelman.

Varsinais-Suomesta tehtiin vuosille 2021–2024 yhteensä seitsemän esitystä, joiden kustannusarvio on yhteensä

Vuosi

Kunta

Sija

Hanke

Kust.arvio

Avustus

2021

Uudenkaupungin
kaupunki

2. sija

Uima- ja sisäliikuntahallin rakentaminen

21,8 M€

800 000 €

 

Someron kaupunki

4. sija

Keskusurheilukentän peruskorjaus ja laajennus

1,03 M€

307 500 €

 

Kaarinan kaupunki

5. sija

Uusi liikuntahalli

7,30 M€

750 000 €

2022

Kaarinan kaupunki

 

Uimahallin peruskorjaus

5,00 M€

800 000 €

2023

Ei esityksiä

       

2024

Raision kaupunki

 

Uintikeskuksen perusparannus

13,00 M€

800 000 €


Esitettävistä hankkeista Uudenkaupungin uimahalli ja sisäliikuntahalli on sisältynyt jo vuosien 2020–2023 valtakunnalliseen rahoitussuunnitelmaan vuodelle 2021. Someron keskusurheilukentän peruskorjaus ja laajennus sisältyi valtakunnalliseen vuosien 2020–2023 rahoitussuunnitelmaan vuodelle 2020. Kaarinan Valkeavuoren liikuntahalli sisältyi valtakunnalliseen vuosien 2019–2022 rahoitussuunnitelmaan vuodelle 2019. Rahoitussuunnitelman ulkopuolelle jää kaksi hanketta: Badminton Qualityn Kaarinan Multi-Sports halli ja Impivaaran Tenniskeskuksen laajennus ja peruskorjaus.

Satakunnasta tehtiin vuosille 2021–2024 neljä hanke-esitystä, joiden kustannusarvio on yhteensä 34 miljoonaa euroa. Rahoitussuunnitelmaesityksessä mukana on kaksi hanketta, jotka molemmat ajoittuvat vuodelle 2021.

Varsinais-Suomen liiton maakuntahallitus pitää Lounais-Suomen aluehallintoviraston liikuntapaikkojen perustamishankkeiden rahoitussuunnitelmaesityksen laadinnassa käytettyjä perusteita hyväksyttävinä. Avustukset kohdennetaan erityisesti laajoja käyttäjäryhmiä palveleviin liikuntapaikoihin. Kunta on ensisijainen avustuksen saaja, mikä lisää liikuntapaikkojen yhdenvertaista saavutettavuutta. Muiden yhteisöjen menestyminen valtion avustushaussa edellyttäisi harkinnassa painotettavien kriteereiden selkeämpää määrittelyä.

Vuodelle 2020 Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi liikuntapaikkarakentamisen valtionavustusta Lounais-Suomessa Rauman kaupungin uimahallin ja liikuntahallin rakentamiseen. Maakuntahallitus katsoo, että vuonna
2021 valtionavustusta tulee saada varsinaissuomalaiselle hankkeelle. Vuosien 2021–2024 Rahoitussuunnitelmaesityksen kärkeen vuodelle 2021 tulee nostaa maakunnan hankkeet: Uudenkaupungin uima- ja sisäliikuntahalli, Someron keskusurheilukentän peruskorjaus ja laajennus sekä Kaarinan Valkeavuoren liikuntahalli.

Maakuntahallitus korostaa liikuntapaikkarakentamisen merkitystä osana Suomen talouden elpymistä. Rakentamisen tukeminen työllisyyttä lisäävänä toimenpiteenä tulee näkyä myönnettyjen valtionavustusten määrässä vuodelle 2021.Muutoin maakuntahallitus puoltaa Lounais-Suomen aluehallintoviraston esitystä.

Ylatunniste2 
 

HANKERAHOITUSTA KORONAN AIHEUTTAMIEN HAASTEIDEN LIEVITTÄMISEKSI KAHDELLETOISTA
HANKKEELLE
Lisätietoja: Elinkeinopäällikkö Petteri Partanen, p 040 7760 630

Maakuntahallitus myönsi Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukeminen -rahoitusta seuraaville hankkeille:

  • Paraisten kaupungille myönnetään hankkeeseen ”Åboland på hösten - Turunmaan syksy” 21 812 euroa.
  • Tanssiteatteri ERIn kannatusyhdistys ry:lle myönnetään hankkeeseen ”ERIKORONA” 21 672 euroa.
  • Läntiselle tanssin aluekeskukselle myönnetään hankkeeseen ”KohTalo D - kohtaami-sen taide loikkaa digitaaliseen maailmaan” 42 298 euroa.
  • Naantalin kaupungille myönnetään hankkeeseen ”Saaristosapuska ja Fine Dining - luodaan yhdessä uusi Ruokaisa Naantali” 13 650 euroa.
  • Turun kaupungille myönnetään hankkeeseen ”Kolmannen sektorin verkkotuotanto-osaamisen vahvistaminen” 35 000 euroa.
  • Turun Kaupunkilähetys ry:lle myönnetään hankkeeseen ”Etänä toteuttava digitaalinen tuki nuorille aikuisille ja yli 60v. maakunnan asukkaille, joilla haasteellinen tai vaikea elämäntilanne” 16 000 euroa.
  • Turku Science Park Oy:lle myönnetään hankkeeseen ”Varsinais-Suomen matkailun digitaalisen ekosysteemin kehittäminen” 54 411 euroa.
  • Yrityssalo Oy:lle myönnetään hankkeeseen ”Yritysten talouden tervehdyttäminen sa-neerausmenettelyn avulla 2020” 36 652 euroa.
  • Raision kaupungille myönnetään hankkeeseen ”Etäkuntouttavan työtoiminnan kehit-tämishanke” 35 000 euroa.
  • Paimion Rasti ry:lle myönnetään hankkeeseen ” Luontoliikunnalla kestävyyttä” 5 740 euroa.
  • Markku Juhani Fingerroosin muistosäätiölle myönnetään hankkeeseen ”Lasten henki-sen jaksamisen ja koulunkäynnin edistäminen Turussa” 20 650 euroa.
  • Varsinais-Suomen Yrittäjät ry:lle myönnetään hankkeeseen ”KRIISISTÄ UUDISTUMISPOLULLE - Rohkeutta ja muutosvalmiuksia yrittäjille Varsinais-Suomeen” 38 416 euroa.

17.4.2020 päättyneellä hakukierroksella haettiin/painotettiin hankkeita, jotka hillitsevät koronavirusepidemian alueen kehitykselle aiheuttamia vaikutuksia ja edistävät niistä toipumista. Varsinais-Suomen liittoon saatiin 26 hakemusta, joiden yhteenlaskettu haettu tukirahoitus oli 871 852 euroa. Varsinais-Suomen liitolla on käytettä-vissä maakunnan omaehtoiseen kehittämiseen suunnattavaa Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukemi-nen -rahoitusta 325 000 euroa.

VARSINAIS-SUOMEN LIITTO PÄÄOSIN TYYTYÄVINEN ALUEIDEN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVAAN LAKIESITYKSEEN
Lisätietoja: Aluekehitysjohtaja Tarja Nuotio, p. 040 506 3715

Työ- ja elinkeinoministeriö on pyytänyt maakunnan liiton lausuntoa seuraavista lakiesityksistä. Lait astunevat
voimaan uuden EU-ohjelmakauden 2021 - 2027 alussa, eli 1.1.2021.

  • Laki alueiden kehittämisestä (ns. toimeenpanolaki)
  • Laki EU:n alue- ja rakennepolitiikan rahoittamisesta (ns. rahoituslaki)

 

Lakiehdotuksen mukaisesti maakunnan liitto vastaa maakunnan yleisestä kehittämisestä ja siinä tehtävässä

Kuntien aluekehittämisviranomaisena

  • valmistelee ja toimeenpanee maakunnan pitkän aikavälin strategian;
  • hoitaa maakunnan suunnittelun ja merialuesuunnittelun tehtävät siten kuin maankäyttö- ja rakennus-laissa (132/1999) säädetään;
  • edistää alueensa elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä ja osaamisen kehittämistä;
    hoitaa sille (alueiden kehittämisestä ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta annetussa) laissa säädetyt tehtävät;
  • edistää saavutettavuutta sekä vastaa liikennejärjestelmäsuunnittelun johtamisesta ja yhteensovittami-sesta maakunnan muihin suunnitelmiin ja valtakunnalliseen liikennejärjestelmäsuunnitelmaan muualla kuin Helsingin seudulla;
  • koordinoi luonnonvarojen kestävää käyttöä ja ilmastonmuutoksen torjuntaa sekä laadukkaan elinympä-ristön tilaa koskevan suunnittelun yhteistyötä ja vastaa suunnittelun yhteensovittamisesta maakunnan muun suunnittelun kanssa;
  • edistää kuntien välistä, kuntien ja maakunnan välistä sekä ylimaakunnallista yhteistyötä ja maakun-nan kansallisia ja kansainvälisiä yhteyksiä;
  • seuraa ja ennakoi aluekehitystä ja toimintaympäristön muutoksia;
  • edistää maakunnallista identiteettiä ja asukkaiden osallistumista maakunnan kehittämiseen sekä kult-tuuria osana maakunnallista strategiatyötä ja
  • hoitaa muut sille erikseen säädetyt tehtävät.

Maakunnan liitto hoitaa tehtäviään:

  • toimimalla laajassa yhteistyössä alueiden kehittämiseen osallistuvien viranomaisten ja muiden tahojen
    kanssa;
  • ottamalla huomioon kuntien erilaisista lähtökohdista johtuvat tarpeet ja vahvuudet;
  • osallistumalla keskeisten aluekehittämiseen osallistuvien valtion aluehallintoviranomaisten strategi-seen suunnitteluun ja tulosohjaukseen;
  • tekemällä yhteistyötä korkeakoulujen ja muiden koulutuksen tarjoajien kanssa maakunnan
    aluekehittämistavoitteiden huomioimiseksi;
  • ja edistämällä maakunnan etuja 1 momentin mukaisissa tehtävissä.

 Varsinais-Suomen liitto katsoo, että uudistus on kohtuullisen selkeä ja ajantasainen. Molempien lakien raken-teen uudistamisessa ja selkeyttämisessä on onnistuttu.

  • Lakiluonnos on aiempaa kattavampi ja kirjauksiltaan strategisempi
  • Maakunnan liiton asema ja tehtävät on kuvattu laajempina kokonaisuuksina ja pienemmät osatehtävät (esim. liikuntaneuvoston nimeäminen) siirretty asetustasolle
  • Suunnittelujärjestelmä säilyy nykyisen kaltaisena, mutta toimintatavat uudistetaan
  • Toimivaltasuhteita ei ole ollut tarkoitus muuttaa, mutta joiltain osin lakiluonnos kaipaa tarkennuksia
  • Merkittävä muutos on maakuntien ja valtioneuvoston vuotuiset aluekehittämiskeskustelut
  • Kestävä kehitys, ilmastonmuutos sekä älykäs erikoistuminen on huomioitu
  • Maakuntien virallisista yhteistoiminta-alueista luovutaan (vrt. nyk. yhteistyö Satakuntaliiton kanssa)
  • Lakiin nyt ensimmäistä kertaa kirjattu edunvalvonnallinen näkökulma ja tehtävä on kannatettava ja to-dentaa jo vallalla olevan proaktiivisen toimintatavan maakuntien liitoissa.

Lausuntopohja on valmisteltu laajassa yhteistyössä muiden maakuntien aluekehitysasiantuntijoiden kanssa, myös maakuntajohtajat ovat sen käsitelleet. Yhteislausunnon lisäksi Varsinais-Suomen liiton lausunnossa on kommentoitu oman alueemme kannalta keskeisiä asioita, kuten esimerkiksi:

  • Kestävä kaupunkikehittäminen
    Lakiluonnoksen § 26 käsittelee kestävää kaupunkikehittämistä. On valitettavaa, että prosessi on irro-tettu aluekehittämisen kokonaisuudesta eikä maakunnan liitoille ole kirjattu roolia tässä (pl. ESR-rahoituskehysvaraukset). Välttämätöntä olisi ainakin kirjata rahoitettavien hankkeiden yhteensovitta-minen ja saumaton tiedonkulku eri rahoittavien viranomaisten kesken. Maakunnan liitoilla tulee olla alueillaan mahdollisuus antaa lausunto kestävään kaupunkikehittämiseen sisällytettävistä kaupunki-kohtaisista ekosysteemisopimuksista.
  • Äkilliset rakennemuutosalueet
    Sinänsä luopuminen varsinaisista äkillisten rakennemuutosalueiden (ÄRM) nimeämisprosesseista on linjassa lain perustavoitteen eli selkeyden lisäämisen kannalta perusteltua. Toisaalta ÄRM menettely ja siihen kytkeytyvät taloudelliset tuki-instrumentit ovat tuoneet välttämätöntä resurssia sellaisille alu-eille (kuten Varsinais-Suomelle), joilla normaalitilanteessa on varsin niukasti käytössään EU:n raken-nevaroja. Tällaisten äkillisten ja ennakoimattomien muutosten haitallisten vaikutusten torjuntaan tulisi olla kansallisia joustavia tuki-instrumentteja.

Varsinais-Suomen liitto kiinnittää huomiota myös siihen, että lakiehdotuksessa esitetään tuen siirtomenette-lyä poistettavaksi sen vähäisen käytön takia. Nykyisellä ohjelmakaudella yksi iso toimija on voinut ha-kea rahoitusta usean pienen toimijan puolesta ja jakaa rahoituksen edelleen näille. Tämä on alueen monille pienille ja paikallisille toimijoille tärkeä mahdollisuus olla mukana luomassa alueella hyvinvoin-tia ja elinvoimaa. Liitto esittää, että tämä mahdollisuus säilyisi jatkossakin.

 

Ylatunniste2 
 

VARSINAIS-SUOMEN MATKAILUELINKEINON KEHITTÄMISEN TIEKARTTATYÖ KÄYNNISTYY
Lisätietoja: Erikoissuunnittelija Esa Högblom, p. +358 40 7760310


Varsinais-Suomen matkailuelinkeinon kehittämisen tiekarttatyö käynnistyy Varsinais-Suomen liiton, matkailun alueorganisaatioiden ja seudullisten kehittämistoimijoiden yhteistyönä. Työtä koordinoidaan maakuntaohjelman toteuttamiseen liittyvän Kumppanuusfoorumin alla toimivan matkailufoorumin kautta.

Matkailu on yksi maailman nopeimmin kasvavista aloista ja se on Suomen tärkeimpiä vientitulon lähteitä ja merkittävä työllistäjä. Matkailu on kasvanut vauhdilla Suomessa. Myös Varsinais-Suomen matkailun kehittämisen osalta tehdään aktiivista työtä eri tahoilla mutta kaikki potentiaali ei vielä ole käytössä. Panostukset matkailuelinkeinoon ovat myös panostuksia alueen elinvoimaan, mikä puolestaan näkyy esimerkiksi parempina palveluina kuntalaisille.

Varsinais-Suomen nykyinen matkailuelinkeinon kehittämisohjelma on vuodelta 2013 ja sen päivitetty versio vuodelta 2017, jonka viimeinen voimassaolovuosi on 2020. Tavoitteena on laatia Varsinais-Suomen matkailuelinkeinon kehittämisen tiekartta vuosille 2021-2027. Työnimenä on tässä vaiheessa ”Yhdessä kestävää kasvua ja osaamista 2.0”. Tiekartta on matkailutoimijat yhteen kokoava väline, jonka tehtävänä on toimia matkailun kehittämistyössä yhteisenä ohjenuorana ja saada aikaan tuloksekasta matkailuelinkeinon kehittä-mistyötä. Lähtökohtana on, että toimenpiteitä toteutetaan laajan toimijajoukon yhteistyönä huomioiden näiden omat tavoitteet ja painopisteet (esim. seutukunnat ja kaupungit). Tiekarttaa toteutetaan niin julkisten toimijoiden kuin alan yritystenkin toimesta ja osaan tavoitteista ja toimenpiteistä voidaan vastata ulkoisella hankerahoituksella.

Tiekarttatyö käynnistetään ennakkokyselyllä, joka on suunnattu laajasti maakunnan matkailun kehittäjille, asukkaille ja alan yrittäjille. Tavoitteena on saada mahdollisimman laajasti kuva siitä, miten alan kehittäminen maakunnassa nähdään. Pyydämme vastaamaan viimeistään maanantaina 24.2.2020.

Lisätietoja ja kysely: https://kumppanuusfoorumi.fi/posts/ennakkokysely-matkailuelinkeinon-maakunnallinen-tiekarttaprosessi-2020/

VARSINAIS-SUOMEN JA TURUN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄTYÖ VUONNA 2020
Lisätietoja: Suunnittelujohtaja Heikki Saarento, puh. 040 720 3056


Varsinais-Suomen ja Turun seudun liikennejärjestelmätyön päivitys on tarkoitus saattaa loppuun kuluvan vuoden aikana. Työ aloitettiin keväällä 2019. Varsinais-Suomessa liikennejärjestelmätyötä tehdään liiton koordinoimana maakunnan ja Turun kaupunkiseudun rakennemallialueen aluetasoilla. Päivitys on synkronoitu valtakunnalliseen liikennejärjestelmätyöhön ja siinä tuotettavia tietoja hyödynnetään Turun kaupunkiseudun MAL (maankäyttö, asuminen ja liikenne) -sopimuksen ja Etelä-Suomen liikennestrategian valmistelussa. Päivitystyön rinnalla tehdään jatkuvaa liikennejärjestelmätyötä aiempien vuosien mukaisesti turvallisen liikkumisen, viisaan liikkumisen ja liikenteen hallinnan alatyöryhmissä. Työhön osallistuvat Varsinais-Suomen liiton lisäksi kunnat (Kaarina, Lieto, Naantali, Raisio ja Turku) sekä Varsinais-Suomen ELY-keskus.

Muut liikennejärjestelmätyön tavoitteet vuodelle 2020:

- MAL (maankäyttö, asuminen ja liikenne) -sopimuksen viimeistely, seuranta ja edistäminen, MAL-hankeohjelman toimenpiteiden suunnittelun ja toteutuksen seuranta ja ohjaus, liikenteen tilan seuranta, alatyöryhmien toiminnan tukeminen sekä liikkumisen ohjaus- toimintaan osallistuminen.

- Etelä-Suomen liikennestrategian laatiminen yhteistyössä Uudenmaan, Päijät-Hämeen ja Kymenlaakson liittojen kanssa kevään 2020 aikana. Tavoitteena on rakentaa alueen yhteistä näkemystä Etelä-Suomen liikennejärjestelmän tavoitetilasta valtakunnallista liikennejärjestelmäsuunnitelmaa varten.

- Liikennejärjestelmäsuunnitelman, MAL-sopimuksen ja MAL-hankeohjelman jalkauttaminen jatkuvan liikennejärjestelmätyön kautta eri organisaatioiden toimintaan.

 Ylatunniste2
 

VARSINAIS-SUOMEN LIITON VUODEN 2019 TILINPÄÄTÖS YLIJÄÄMÄINEN – TAUSTALLA SOTE-
UUDISTUKSEN KESKEYTYMINEN JA SÄÄSTÖKURI

Lisätietoja: Hallintojohtaja Petra Määttänen, p. 041 502 5246

Varsinais-Suomen liiton tilikauden 2019 tulos on noin 700 000 euroa ylijäämäinen. Arvioitua suurempi tulos johtui sekä tuottojen kasvusta, että aivan erityisesti kulujen voimakkaasta supistumisesta. Etenkin henkilöstökulut toteutuivat alle suunnitellun. Myös eläkemeno-perusteiset eläkemenot toteutuivat suunniteltua pienempinä. Henkilöstön merkittävä väheneminen sote-uudistusorganisaation lopettaessa toimintansa vaikutti lomapalkkavaraukseen määrään, joka purkautuessaan tilinpäätöksen yhteydessä kasvatti liiton positiivista tulosta. Maakuntauudistuksen päättyessä jätettiin myös vakansseja täyttämättä. Liitto on minimoinut kuluja ja hakenut toiminnassaan säästökohteita. Lisäksi liiton toiminnan suunnittelu on useamman ’vuoden perustunut siihen, että maakuntauudistuksen toteutuessa liiton toiminta yhdistetään uuteen syntyvään maakuntaan. Tämä on siirtänyt monien uudistusten, investointien ja hankintojen tekemistä, joista syntyneet säästöt kumuloituivat myös vuodelle 2019. Nyt näitä tarpeita arvioidaan mm. nykyiseen tilanteeseen ja liiton strategiaan pohjautuen uudelleen.

VARSINAIS-SUOMEN LIITTO TYYTYVÄINEN TURUNMAAN SAARISTON YHTEYSALUSREITTIEN SUUNNITELTUUN PALVELUTASOON
Lisätietoja: Saaristo- ja maaseutuasiamies Sami Heinonen, p. 0400 413 704

Varsinais-Suomen ELY-keskus on pyytänyt lausuntoa koskien Paraisten, Korppoon ja Nauvon pohjoisen yhteysalusreittialueen palvelutasoa. Nykyiset liikennöintisopimukset päättyvät 30.4.2021.

Varsinais-Suomen liitto on tyytyväinen Paraisten yhteysalusreitin suunniteltuun palvelutasoon koskien sopimuskautta 2021-2026.

  • Palvelutaso säilyy kuvauksen perusteella pääosin nykyisellään.
  • Reitin karsiminen pääosin niistä saarista, joilla ei ole vakituista asutusta on saaristolain periaatteiden mukainen ja joustavoittaa reitin hoitamista samoin kuin Heisalan saaren vuorojen ajaminen erillään muusta reittialueesta. 
  • Ramsholmenin poistaminen aikataulusta ja saaren laiturin käyttö varalaiturina esim. kelirikon aikana tuo reitille lisää toimintavarmuutta (Ramsholmenista on tieyhteys Heisalan yhteysaluslaiturille).

Varsinais-Suomen liitto on tyytyväinen myös Nauvon pohjoisen yhteysalusreitin ja Korppoon yhteysalusreitin esitettyyn palvelutasoon vuosina 2021-2026.

  •  Reitteihin ei liikennöitävien saarien osalta tule muutoksia lukuun ottamatta Korppoon reitin uutta etappia, Jungfruskäriä, jonne liikennöidään nopealla henkilökuljetusaluksella kerran viikossa heinäkuun ajan, mikä edesauttaa saaristo- ja luontomatkailun kehittämistä saavutettavuuden paranemisella.
  • Korppoon reitin siirtyminen aluskalustoon, joka kuljettaa vain henkilöitä sekä heidän käsimatkatavaroitaan on perusteltua, koska ajoneuvojen kuljetus ja muu rahti hoidetaan kuitenkin kaksi kertaa viikossa suuremmalla aluksella ympäri vuoden.
  • Raskaskuljetukset hoidetaan tilauksesta kaikille reittialueen saarille. Raskaskuljetukset ovat elinehto saariston yritystoiminnalle ja niiden hoitamista Varsinais-Suomen liitto pitää ensiarvoisen tärkeänä.

 

Ylatunniste2 
 

MAAKUNTAHALLITUS HYVÄKSYI VARSINAIS-SUOMEN LUONNONARVOJEN JA -VAROJEN VAI-HEMAAKUNTAKAAVAN ENSMMÄISEN EHDOTUKSEN PIENIN TARKISTUKSIN – SEURAAVAKSI LAUSUNTOKIERROS JA KAAVAEHDOTUS NÄHTÄVILLE
Lisätietoja: Erikoissuunnittelija, kiertotalous ja energia, Aleksis Klap, puh. 040 721 3137
Suunnittelujohtaja Heikki Saarento, puh. 040 720 3056

Maakuntahallitus hyväksyi Varsinais-Suomen luonnonarvojen ja -varojen vaihemaakuntakaavan ensimmäisen ehdotuksen pienin tarkistuksin. Ehdotuksesta pyydetään seuraavaksi lausunnot, minkä jälkeen järjestetään viranomaisneuvottelu ja kaava tulee julkisesti nähtäville.

Varsinais-Suomen luonnonarvojen ja -varojen vaihemaakuntakaavan laadinta käynnistettiin maakuntavaltuustossa joulukuussa 2015. Vaihemaakuntakaavassa käsitellään maakunnan kierto- ja biotalouden näkökulmasta keskeisten luonnonvarojen käyttö ja potentiaalit sovittaen ne yhteen luonnonarvojen sekä virkistyksen ja matkailun kehittämistarpeiden kanssa. Vaihemaakuntakaavalla tarkistetaan ja täydennetään voimassa olevaa kokonaismaakuntakaavaa. Tarkistuksella pyritään myös muuttamaan maakuntakaavan sisältöä ja näkökulmaa aiempaa strategisemmaksi.

Vaihemaakuntakaavan laatimista perustelevat erityisesti bio- ja kiertotalouden kasvusta johtuvaan luonnonvarojen käytön lisääntyminen, kansalliset lainsäädännön muutokset jätehuoltosektorilla sekä EU:n tavoitteet kiertotalouteen siirtymisessä. Kaavaehdotus on valmisteltu valmisteluaineistosta käydyn keskustelun sekä kunnilta ja sidosryhmiltä saadun palautteen pohjalta.

Maakuntakaavaa on pyritty kehittämään aiempaa strategisempana ja eri toimialojen tavoitteita, toimintoja ja arvoja kokonaisvaltaisesti yhteensovittavana suunnitteluvälineenä. Uusina strategisina kehittämisperiaatemerkintöinä on esitetty:

- Laaja, merkittävä ja yhtenäinen metsävaltainen vyöhyke
- Matkailun, retkeilyn ja virkistyksen kehittämisen kohdealue
- Vesiviljelyn kehittämisvyöhyke.

Maakunta- ja rakennuslain vaatimusten ohella maakunnan suunnitteluvälineillä ja -työkaluilla tulee myös osallistaa, ottaa kantaa ja edistää globaalien ja kansallisten ja alueellisten tavoitteiden toteutumista ja yhteensovittamista. Lisäksi luonnonarvojen ja -varojen vaihemaakuntakaavan tehtävä on havainnollistaa arvoja, potentiaaleja ja resursseja pitkäjänteisen strategisen suunnittelun edellyttämän puntaroivan keskustelun ja kestävän päätöksenteon tueksi.

Lisätietoa kaavan valmistelusta ja laadituista selvityksistä:
https://www.varsinais-suomi.fi/fi/tehtaevaet-ja-toiminta/suunnittelu-ja-kaavoitus/maakuntakaava/luonnonarvojen-ja-varojen-vaihemaakuntakaava.

MAAKUNTAHALLITUS LAUSUI HELSINKI-TURKU NOPEAA JUNAYHTEYTTÄ KOSKEVASTA YM-PÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMASTA
Suunnittelujohtaja Heikki Saarento, p. 040 720 3056

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on pyytänyt lausuntoa Väyläviraston Helsinki–Turku nopeaa junayhteyttä koskevasta ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta.

Helsinki–Turku nopean junayhteyden hankekokonaisuuden YVA ja ratatekninen suunnittelu välillä Salo–Kupittaa ja Piikkiön oikaisu -hanke käsittää Helsinki–Turku välisen nopean junaratayhteyden ympäristövaikutusten arvioinnin, sekä Salo–Kupittaa rataosuuden kaksoisraiteen ja Piikkiön oikaisun YVA:a tukevan ratateknisen suunnitelman ja selvitykset.

Maakuntahallitus lausui aiheesta mm. seuraavaa:

-Espoo–Salo -välillä ei ole vaihtoehtoja
-rantarata ei ole vaihtoehto
-aikataulu ei saa venyä

Helsinki–Turku nopea ratayhteys on merkittävä ja keskeinen osa Etelä-Suomen rataverkkoa ja sen kehittämistä. Toteutuessaan parannettu junayhteys luo edellytykset kestävälle ja yhtenäiselle Etelä-Suomen kattavalle asunto- ja työmarkkina-alueelle, tukee radan varren maankäyttöä ja edesauttaa ilmastotavoitteiden saavuttamista. Uusi oikorata vähentää pääkaupunkiseudun metropolialueen yhdyskuntarakenteelle kohdistuvia paineita ja siirtää merkittävän osan mm. Lohjan suunnan työ-matkapendelöinnistä raiteille. Yhteysväli kuuluu Euroopan unionin rajat ylittävään TEN-T ydinverkkokäytävään osana Turku–Pietari yhteyttä.

Helsinki–Turku nopean ratayhteyden Espoo–Salo välin vaikutuksia on jo ennen tätä YVA-menettelyä arvioitu laajasti. Ratayhteys perustuu Uudenmaan ja Varsinais-Suomen maakuntakaavoissa valittuun ja hyväksyttyyn lainvoimaiseen, oikeusvaikutteiseen ratalinjaan. Uuden oikoradan maakuntakaavoitusta varten laadittiin Espoo–Salo-oikoradan alustava yleissuunnitelma ja ympäristövaikutusten arviointi (Liikennevirasto 2010). Espoo–Salo-oikoradan suunnittelu on vuodesta 2017 jatkunut ratalain mukaisella yleissuunnittelulla, jossa vaikutusten arviointia on tarkennettu valitulla linjalla.

YVA-menettelyn luonteeseen kuuluu keskeisesti vaihtoehtojen vertailu. Varsinais-Suomen liitto katsoo, että Espoo–Lohja–Salo välillä ei ole tutkittavia vaihtoehtoja, vaan ympäristövaikutusten arviointi tehdään jo aiemmin valitulle ratalinjaukselle. Lausuttavana olevassa ympäristövaikutusten arviointiohjelmassa kuvattu vaihtoehtojen asettelu on Varsinais-Suomen liiton mielestä onnistunut. Se ei esitä vaihtoehtoisuutta Espoo–Salo välille, mutta ottaa huomioon Turku–Salo välillä Piikkiön oikaisun hankevaihtoehtona. Nopean junayhteyden kokonaisvaltaiseksi hyödyntämiseksi on otettava huomioon vaikutusarvioinnissa myös Turku–Salo välin paikallisjunaliikenteen kehittämismahdollisuudet.

YVA-ohjelmassa on asetettu vertailuvaihtoehdoksi 0+ nykyinen rantarata, jonka ominaisuuksia on parannettu. Ohjelmasta ei selviä, kuinka laajamittaisista parannustoimista on kysymys. Varsinais-Suomen liitto katsoo,että vertailuvaihtoehdon on perusteltua olla nykyisen palvelutason omaava, kunnossa oleva rantarata. Järeät parantamistoimet muodostavat rantaradasta vertailuvaihtoehdon sijaan hankevaihtoehdon, joka ei ole Helsinki–Turku nopean junayhteyden tavoitteiden mukainen eikä sitä ole viety kaavoituksella tai ratasuunnittelulla eteenpäin.

Liikenteellisten vaikutusten arviointimenetelmien osalta Varsinais-Suomen liitto pitää tärkeänä, että YVA -ohjelmassa käytettävät Helsinki–Turku-liikennekäytävän liikenne- ja matkustajapotentiaaliennusteiden laadinta ja tarkistus toteutetaan huolellisesti, koska todenmukaiset ja luotettavat arvioinnit toimivat tärkeänä tietona investointihankkeen toteuttamispäätöstä tehtäessä.

Varsinais-Suomen liitto korostaa YVA-menettelyn aikataulun merkitystä. YVA-ohjelmaan kirjattu aikataulutavoite on kytketty yhteen muun ratasuunnittelun kanssa. Jotta Tunnin juna -hankkeen suunnittelun kokonaisaikataulussa pysytään, on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että YVA-menettely valmistuu suunnitellusti syyskuussa 2020. Aikataulun viivästyminen uhkaisi osaltaan Suomen mahdollisuutta hakea EU:lta CEF-tukea Tunnin junaan.

VARSINAIS-SUOMEN LIITTO VASTAA ITÄMERIHAASTEESEEN
Lisätietoja: Erikoissuunnittelija Malla Rannikko-Laine, p. 040 7213429

Itämerihaaste on vuonna 2006 Turun ja Helsingin kaupunginjohtajilta liikkeelle lähtenyt aloite, jolla kaupungit halusivat sitoutua ja toimia suunnannäyttäjinä Itämerensuojelussa. Kyseessä on verkostohaaste, joka kutsuu organisaatiot sitoutumaan suojelutyöhön ja tekemään omat Itämeri-toimenpideohjelmansa.

Verkostoon liittynyt jäsen sitoutuu toimimaan yhteisen vision edistämiseksi, käynnistämään yhden tai useamman  Itämeri-toimenpiteen seuraavan 12 kuukauden kuluessa ja täydentämään omaa Itämeri-toimenpideohjelmaansa tämän jälkeen uusilla toimenpiteillä.

Varsinais-Suomen liitto on liittynyt Itämerihaasteen verkostoon 2007.

Varsinais-Suomen liitto päivittää Itämerihaasteen sitoumuksensa ja vastaa Itämerihaasteeseen kolmen kohdan
toimenpideohjelmalla vuosille 2019-2023.

1. Sitoudumme edistämään päätöksentekijöiden tietoisuutta Saaristomeren tilasta sekä vahvistamaan paikalliseen ja kansalliseen päätöksentekoon vaikuttamista Saaristomeren paremman tilan saavuttamiseksi.

2. Sitoudumme edistämään Saaristomeren hyvää tilaa Varsinais-Suomen maakuntastrategiatyössä sekä muussa suunnittelussa ja varmistamaan, että puhtaampi Saaristomeri on yksi kärkiprioriteeteistamme.

3. Sitoudumme oman toimintamme kehittämiseen huomioimalla kestävyys mm. hankinnoissa, kokousjärjestelyissä ja matkustamisessa.

Yhtenä käytännön toimenpiteenä Varsinais-Suomen liitto tukee ravinteita sitovien tyrni-pensaiden istutusta maakunnan jokivarsilla vuonna 2020 alkavassa kokeilussa. Tavoitteena on tyrnipensasaitojen avulla sitoa peltojen ravinnevalumia maahan ja vähentää jokien ravinnehuuhtoumaa Saaristomerelle.