Ylatunniste2
 

YRITYSSALO OY:LLE RAHOITUSTA SÄHKÖISEN LIIKKUMISEN EKOSYSTEEMIÄ KEHITTÄVÄÄN
HANKKEESEEN
Lisätietoja: Elinkeinopäällikkö Petteri Partanen, p 040 7760 630

Yrityssalo Oy:lle myönnettiin hankkeeseen ”Sähköisen liikkumisen ekosysteemi 2019 – 2020” alueelliset innovaatiot ja kokeilut -rahoitusta 30 464 euroa. Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) -rahoitus on kansallinen aluekehitykseen kohdennettu määräraha vuosille 2016–2018.Hankkeessa kokeillaan ja tunnistetaan sähköisen liikkumisen liiketoimintamahdollisuuksia sekä verkotetaan alan yrityksiä. Hanke luo pohjaa koko Lounais-Suomen sähköisen liikkumisen ekosysteemin kehittämiselle sekä toimii pohjustuksena laajemmalle Turku Science Parkin ja Prizztechin (Satakunta) kanssa valmisteltavalle hankkeelle.

 

ALUEKEHITTÄMISLAIN UUSI LUONNOS TOISI MAAKUNTIEN LIITOILLE JOUSTAVAN
RAHOITUSINSTRUMENTIN ALUEEN MONIPUOLISEEN KEHITTÄMISEEN
Lisätietoja: Aluekehitysjohtaja Tarja Nuotio, p. 040 5063 715

Työ- ja elinkeinoministeriö on pyytänyt lausuntoa hallituksen esitysluonnoksesta laiksi alueiden kehittämisen ja
rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta annetun lain muuttamisesta. Esityksellä ehdotetaan muutettavaksi
alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta annettua lakia siten, että lakiin lisätään
uutta kansallista alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukemiseen tarkoitetun määrärahan hallinnointia koskevat säädökset. Ohjelman mukaan maakuntien liitoille kohdennetaan nopeasti ja joustavasti hyödynnettävää aluekehitysrahoitusta. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2020.

Maakuntien liittojen mahdollisuudet tukea maakuntien omaehtoista kehittämistä vahvistuisivat alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukemisen määrärahaan sisältyvällä maakuntien omaehtoiseen kehittämiseen tarkoitetulla osuudella, jolla tuettaisiin liittojen aluekehittämisviranomaisen tehtävää. Muutoksen tuloksena liitoilla olisi käytössään joustava rahoitusinstrumentti, jonka avulla maakuntien, alueviranomaisten sekä muiden alueellisten ja paikallisten toimijoiden välistä yhteistyötä olisi mahdollisuus lisätä ja vahvistaa.

Maakuntahallitus lausui hallituksen esitysluonnoksesta mm. seuraavaa:

Varsinais-Suomen liitto tukee hallituksen esitystä uuden kansallisen kehittämisrahoitusmuodon Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukeminen käyttöönotosta. Rahoitus tukee maakunnan liiton työskentelyä aluekehitysviranomaisena ja antaa konkreettisen välineen aluekehitystyöhön. Esityksessä on myös hyvin tunnistettu maakunnan eri toimijoiden yhteistyössä laatiman ja poliittisessa päätöksenteossa hyväksytyn maakuntaohjelman merkitys aluekehittämistä ja rahoitusta ohjaavana välineenä.

Hallituksen esityksessä on hyvin tuotu esiin maakuntien omaehtoinen kehittäminen. Omaehtoinen alueellinen
kehittäminen lähtee liikkeelle maakunnan asukkaista ja sen toimijoista sekä perustuu maakunnan omiin tarpeisiin ja voimavaroihin. Tässä tunnistetaan maakuntien toimintaympäristöjen erilaisuus ja samalla tuetaan omiin vahvuuksiin perustuvien rahoituslinjauksien muodostamista.

Määrärahalle on määritetty monia eri käyttökohteita. Toivottavaa on, että käyttöä ei valtakunnan tasolla valmiiksi sektoroida moneen eri käyttötarkoitukseen. Painotuksen tulisi olla maakuntien omaehtoiseen kehittämiseen tarkoitetussa osuudessa.

Kansallisen kehittämisrahoituksen jaossa maakunnittain tulee huomioida EU-rahoituksen jakautuminen eri alueille. Kansallista kehittämisrahoitusta tulee suunnata vähemmän EU-rahaa saaville alueille. Tämä tukee hallitusohjelman mukaista tavoitetta maamme tasapuolisesta kehityksestä.

 

VARSINAIS-SUOMEN LIITTO TUKEE NAANTALIN KAUPUNGILLE ASEMAA SAARISTOKUNTANA
Lisätietoja: Saaristo- ja maaseutuasiamies Sami Heinonen, p. 0400 413 704

Maa- ja metsätalousministeriö on pyytänyt maakuntien liitoilta esitystä niistä oman maakuntansa kunnista, jotka tulisi nimetä vuoden 2020 alussa voimaan tulevassa asetuksessa saaristokunniksi ja -osakunniksi. Voimassa olevan asetuksen mukaan Suomessa on 8 saaristokuntaa ja 40 ns. saaristo-osakuntaa. Varsinais-Suomessa saaristokuntia ovat Parainen, Kemiönsaari ja Kustavi. Maakuntamme saaristo-osakuntia ovat Naantali, Taivassalo, Uusikaupunki ja Kaarina sekä Salo.

Maakuntahallitus lausui esityksessään mm. seuraavaa:

Varsinais-Suomen liitto on tyytyväinen saaristokuntajakoon nykyisen asetuksen puitteissa Kustavin, Paraisten
ja Kemiönsaaren osalta, joille esitetään saaristokunta-aseman säilymistä edelleen.

Nykyinen saaristo-osakunta Naantali muodostettiin edellä mainittujen saaristokuntien tapaan vuoden 2009
kuntaliitoksella, jossa Naantalin kaupunkiin liitettiin saaristokunnat Rymättylä ja Velkua sekä saaristo-osakunta
Merimasku. Vuonna 2011 Naantaliin liitettiin vielä Maskun kunnan saaristo-osat Lempisaari ja Livonsaari.

Naantali uudessa muodossaan on hakenut saaristokunnan asemaa viimeksi vuonna 2015. Varsinais-Suomen
liitto on ollut tukemassa tätä tavoitetta. Naantalin kaupunginhallitus on uusinut aikeensa hakea saaristokunta-
statusta kokouksessaan 2.9.2019.

Kuntaliitokset lähes seitsenkertaistivat Naantalin pinta-alan, josta vesipinta-ala on suurempi kuin maapinta-ala.
Kaupungissa on 1 000 saarta ja 1 000 km rantaviivaa. Ilman kiinteää tieyhteyttä asuttuja saaria on 26 ja niillä
asuu yhteensä 245 henkilöä (n. 1,3 % koko Naantalin väestöstä). Osa Naantalin saaristosta onkin liikenteellisesti lautta- ja yhteysalusliikenteen varassa. Koko kaupungin väestöstä (19 245.) n. 30 % asuu saaristo-osissa. Naantali panostaa palveluihin myös saaristo-osissaan; saaristo-osien palveluverkkoon ei olla tehty muutoksia kuntaliitoksen jälkeen. Kaikki lähipalvelut toimivat edelleen kaikissa entisissä saaristokunnissa ja esimerkiksi vanhoista kunnantaloista tehtiin palvelupisteitä, joista saa erilaisia kaupungin palveluita. Uusimpana investoitina saaristoon Naantalin kaupunki rakennutti uuden Velkuan koulun Palvan saarelle siellä ennestään sijainneen huonokuntoisen koulurakennuksen tilalle.

Varsinais-Suomen liitto tukee em. perustein Naantalin kaupungille asemaa saaristokuntana. Saaristokuntaasema turvaisi Naantalin mahdollisuudet jatkossakin ylläpitää ja kehittää saaristo-osiensa elinvoimaisuutta. Pirstaleinen, vesistön rikkoma kaupunkikokonaisuus tuo mukanaan ylimääräisiä kustannuksia, joita korotetuilla saaristolisillä pystyttäisiin kompensoimaan. Nykyisellään Naantalin kaupungin saaristo-osakuntalisä on n. 1 225 000 euroa. Saaristokuntalisä olisi arvion mukaan n. 6,5 milj. euroa.

Varsinais-Suomen muut nykyiset saaristo-osakunnat Kaarina, Salo, Uusikaupunki ja Taivassalo täyttävät
Varsinais-Suomen liiton mielestä edelleen saaristo-osakunnan kriteerit, joten tämä asema tulisi niille jatkossakin myöntää.

 Ylatunniste2
 

NUORILLE SUUNNATUN VARSINAIS-SUOMEN VAIKUTTAJAKOULUN NELJÄS VUOSIKURSSI KÄYNNISTYY
Lisätietoja: Erikoissuunnittelija Malla Rannikko-Laine, puh. 040 721 3429

Yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta kiinnostuneille nuorille tarkoitettu Varsinais-Suomen vaikuttajakoulu järjestetään jo neljättä kertaa. Mukaan voivat hakea toisen asteen opiskelijat, vastavalmistuneet sekä juuri korkeakouluopintonsa aloittaneet nuoret.

Vaikuttajakoulussa osallistujat tutustuvat erilaisiin vaikuttajatahoihin, vaikuttamisen keinoihin ja saavutettuihin tuloksiin. Käsiteltävinä aiheina on muun muassa päätöksenteko eduskunnassa, kunnissa ja Euroopan Unionissa. Lisäksi käsitellään aluehallintoa, mediaa, alueen elinkeinoelämän ja järjestöjen toimintaa sekä kansainvälisiä suhteita.

Varsinais-Suomen liitto on järjestänyt Varsinais-Suomen vaikuttajakoulua vuodesta 2016 saakka. Vaikuttajakoulussa on kolmen lukuvuoden aikana järjestetty yhteensä 24 tapaamiskertaa ja koulun on käynyt
69 nuorta. Maakuntahallitus katsoo, että vaikuttajakoulusta saatujen kokemusten ja osallistujilta saadun palautteen perusteella vaikuttajakoulua on perusteltua jatkaa.

Koulutus on osa Varsinais-Suomen liiton edunvalvontatoimintaa ja siihen valitaan avoimen haun kautta noin
20 osallistujaa. Hakuaika koulutukseen on 19.8.–4.9.2019. Koulutus kestää vuoden 2020 keväälle ja se käsittää 8-10 tilaisuutta. Vaikuttajakoulu on osallistujille maksuton.

Hakuohjeet ja tarkempaa tietoa Varsinais-Suomen vaikuttajakoulusta:
www.varsinais-suomi.fi/vaikuttajakoulu

Ylatunniste2 
 

MAAKUNTAHALLITUS ESITTÄÄ TAITEEN EDISTÄMISKESKUKSEN TAIDENEUVOSTOON
GARDBERGIA, KOUKIA JA PERHOA
Lisätietoja: Edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, p. 040 583 6950

Opetus- ja kulttuuriministeriö on pyytänyt Varsinais-Suomen liittoa nimeämään ehdokkaansa Taiteen edistämiskeskuksen taideneuvostoon. Maakuntahallitus päätti esittää taideneuvoston jäseniksi Emilie Gardbergia,
Mikko Koukia ja Maija Perhoa.

Opetus- ja kulttuuriministeriö nimeää taideneuvoston puheenjohtajan ja jäsenet kolmeksi vuodeksi kerrallaan
kuultuaan taiteen ja kulttuurin kannalta merkittäviä tahoja. Taideneuvoston toimikausi on 1.9.2019–31.8.2022.

MAAKUNTAHALLITUS UUSIMAA-KAAVA 2050 EHDOTUSVAIHEEN KOKONAISUUDESTA: HYVIN LAADITTU KOKONAISUUS, MUTTA TUNNIN JUNA LOHJAN KAUTTA TULEE PRIORISOIDA MUI-DEN KEHITTÄMISHANKKEIDEN EDELLE
Lisätietoja: suunnittelujohtaja Heikki Saarento, puh. 040 720 3056

Uudenmaan liitto on pyytänyt Varsinais-Suomen liiton lausuntoa Uusimaa-kaava 2050 ehdotusvaiheen kokonaisuudesta.

Varsinais-Suomen liiton maankäyttöjaosto on aiemmin, 23.4.2018., antanut aineistosta lausuntonsa. Maakuntahallitus päätti uusia maankäyttöjaoston antaman lausunnon seuraavassa muodossa:

Maakuntakaavan ehdotusvaiheen kokonaisuus on laadittu hyvin, uudella strategisella otteella. Rakennekaava on rakenteeltaan ja tarkkuudeltaan maakuntasuunnitelmaluonteinen maakunnan aluerakenteen tulevaisuusvisio. Suunnitelmaa tarkentavat seutukohtaiset vaihemaakuntakaavat perustuvat pääosin strategisiin kehittämisperiaate- ja ominaisuusmerkintöihin, jotka yhdessä suunnittelumääräysten kanssa lisäävät kaavojen viestinnällistä selkiyttä ja vaikuttavuutta.

Ehdotus on raikas avaus maakuntakaavoituksen kehittämisen mahdollisista suuntaviivoista. Kaava vahvistaa Etelä-Suomen aluerakenteen yhtenäisyyttä ja sille rakentuvaa kestävää asunto- ja työmarkkina-aluetta.

Varsinais-Suomen liitto haluaa kuitenkin muistuttaa Uudenmaan liittoa suunnittelurealismista ja Scandinavian Mediterranean TEN-T -ydinverkkokäytävän merkityksestä kasvuvyöhykkeiden ja eri suuntien priorisoinnissa. Liikenteen ja maankäytön toteuttamisohjelmassa esitetty toteuttamisjärjestys ei ota riittävällä tavalla huomioon Turun ja Helsingin välisen nopean junayhteyden vaikutusalueen kasvupotentiaalia ja muita suuntia huomattavasti edellä olevaa suunnitteluvalmiutta. Oikoradan Espoo–Lohja -väli yhdessä Espoon kaupunkiradan kanssa mahdollistaa jo 2020-luvulla Lohjan suunnan kestävät joukkoliikenneyhteydet ja seudun vahvemman aseman Uudenmaan aluerakenteessa. Ratahanke tulee pelkästään jo ilmastotavoitteiden näkökulmasta priorisoida muiden kehittämishankkeiden edelle.

MAAKUNTAHALLITUS MYÖNSI EU-RAHOITUSTA MM. ENERGIATEHOKKUUTEEN, LIIKKUMISEEN, RUOKAJÄRJESTELMIIN JA TERVEYSALAAN LIITTYVIIN HANKKEISIIN
Lisätietoja: Erikoissuunnittelija Ville Roslakka p. 050 592 040

Etelä-Suomen maakuntien EAKR- haussa oli painopisteenä Varsinais-Suomessa älykkään erikoistumisen kärjet: sininen kasvu ja teollisuuden modernisointi, innovatiiviset ruokaketjut, sekä lääke- ja bioteknologia.
Maakuntahallitus päätti myöntää rahoitusta seuraaville hankkeille:

  • Turun ammattikorkeakoulu Oy:lle hankkeelle ”KAEV - Kestävä alueellinen energiantuotanto ja –varastointi” 349 957 euroa.
  • Turku Science Park Oy:lle hankkeelle ”Vihreät matkaketjut” 248 219 euroa.
  • Turun yliopistolle hankkeelle ”FoodTech Platform Finland - Ruokajärjestelmän innovaatioprosessin uudistava ekosysteemi” 243 356 euroa.
  • Turku Science Park Oy:lle hankkeelle ”Terveysalan välittäjäalusta (Terva)” 391 650 euroa.

 

 Ylatunniste2

MAAKUNTAHALLITUS EDELLYYTTÄÄ, ETTÄ POSTI LUOPUU POSTIN JAKELUN SUPISTAMISESTA TURUN SAARISTOSSA
Lisätietoja: Saaristo- ja maaseutuasiamies Sami Heinonen, p. 040 041 3704

Maakuntahallitus edellyttää, että Posti Oy luopuu postin jakelun supistamisesta Turun saaristossa. Maakuntahallitus yhtyy hallitusohjelman kantaan, jonka mukaan postinjakelu turvataan harvaan asutuilla alueilla sekä saaristossa saaristolain mukaisesti.

Posti Oy ilmoitti huhtikuussa siirtyvänsä osassa Turun saaristoa yksipäiväiseen jakeluun nykyisen vähintään neljä kertaa viikossa tapahtuvan jakelun sijaan. Muutos koskee alueita: Velkua (Palva ja Velkuanmaa), Korpoström, Utö, Iniö, Hiittinen, Rosala ja Högsåra. Muutoksen piti alun perin tulla voimaan 3.6.2019 mutta asian saaman runsaan kielteisen palautteen vuoksi Posti Oy päätti käynnistää saaristossa kuulemiskierroksen.

Saaristotoimikunta asettui jyrkästi vastustamaan jakelumuutosta vedoten mm. saaristolakiin ja yhdenvertaisuusperiaatteeseen. Kerran viikossa tapahtuva postin jakelu ei vastaisi minimipalvelutasoa eikä esim. Velkuan Palvaa ja Velkuanmaata tai Paraisten Korpoströmin aluetta voida pitää vaikeakulkuisina erämaina koska sinne liikennöi ilmainen maantielautta säännöllisesti ja tiestö on kunnossa. Sama koskee yhteysalusliikenteen takana olevia alueita (esim. Jurmo ja Utö), jonne yhteysalus liikennöi säännöllisesti ja postin jakelu käytännössä tapahtuu yhteysalukselta, jonne Posti Oy:n jakelutyöstä vastaava henkilö vain toimittaa postikuorman. Tästä aiheutuvat kustannukset eivät saaristotoimikunnan mielestä voi olla merkittävät.

Maakuntahallitus yhtyy saaristotoimikunnan kielteiseen kantaan saariston postin jakelun supistusta koskien. Kerran viikossa tapahtuva postin jakelu ei riitä kattamaan saaristolaisten tarpeita. Posti palvelumuotona on saaristolle elintärkeä alueen syrjäisyydestä ja muun palvelutarjonnan suppeudesta johtuen; kauppojen (erityisesti erikoisliikkeiden) vähyys on johtanut postimyynnin palveluiden runsaaseen käyttöön saaristossa. Saaristolaisillakin tulee olla yhdenvertainen oikeus myös erikoistuotteisiin. Lisäksi vain kerran viikossa tapahtuva postin jakelu vaarantaisi elintärkeiden viranomaiskirjeiden perille menon ajoissa (esim. sosiaali-, terveys- ja koulutuspalveluihin liittyvä tiedon kulku).

NUORET ILMASTON JA KESTÄVÄN KEHITYKSEN KIRITTÄJÄNÄ - VALONIA JA SALON LUKIO KÄYNNISTÄVÄT KOKEILUN
Lisätietoja Toimialapäällikkö Riikka Leskinen p. 0449075995

Ympäristöministeriön osarahoittaman Valonian kokeiluhankkeen tavoitteena on osoittaa nuorille selkeät askeleet, joilla saada oma ääni kuuluviin ja löytää keinoja vaikuttaa päätöksentekoon. Kokeilussa tarjotaan lukionuorille ja kaupungin päättäjille useita tilaisuuksia päästä yhdessä suunnittelemaan kaupungin ilmastopolitiikan ja kestävän kehityksen tavoitteita käytännön toimenpiteiksi. Tilaisuuksien on tarkoitus palvella myös opetusta esimerkiksi yhteiskuntaopin tai ympäristöalan kursseilla. Nuorella on huoli ympäristöstä ja tulevaisuudesta, päättäjä puolestaan tuo pöytään tietoa ja vaikuttamiseen tarvittavat verkostot ja aseman. Rakentavalla ja aidosti tavoitteellisella yhteistyöllä on molempia voimaannuttava vaikutus.

Kokeiluun osallistuu Salon lukio. Kokeilussa laaditut oppimateriaalit ja saadut tulokset ovat kokeilun jälkeen
hyödynnettävissä myös muissa kaupungeissa ja kunnissa. Kokeilun kokonaisbudjetti on 18 700 euroa.

Hanke toteuttaa useita Varsinais-Suomen maakuntastrategian toimenpiteitä:

• Otetaan nuoret ja opiskelijat paremmin mukaan maakunnan kehittämiseen ja päätöksentekoon.
• Kehitetään ympäristön monipuolista lukutaitoa.
• Otetaan käyttöön eri toimialoilla uusia innostavia yhteistyö- ja vuorovaikutusmenetelmiä sekä kokeiluhankkeita.
• Luodaan saavutettavuuden ilmapiiri.

LAUSUNTO LIIKUNTAPAIKKOJEN PERUSTAMISHANKKEIDEN RAHOITUSSUUNNITELMAEHDOTUK-
SESTA VUOSILLE 2020 – 2023
Lisätietoja Erikoissuunnittelija Malla Rannikko-Laine, p. 040-721 3429

Liikuntalain mukaan kunnille ja muille yhteisöille voidaan myöntää valtion avustusta liikuntapaikkojen ja niihin liittyvien vapaa-aikatilojen perustamishankkeisiin. Opetus- ja kulttuuriministeriö hyväksyy vuosittain valtion talousarvion valmistelun yhteydessä seuraavaa neljää vuotta varten valtakunnallisen liikuntapaikkojen rakentamista koskevan rahoitussuunnitelman.

Varsinais-Suomesta tehtiin vuosille 2020–2023 yhteensä kaksitoista esitystä, joiden kustannusarvio on yhteensä noin 35 miljoonaa euroa. Lounais-Suomen aluehallintoviraston rahoitussuunnitelmaesityksessä on mukana kahdeksan Varsinais-Suomen hanketta.

 Kunta Hanke   Kustannusarvio milj. 
 Vuosi 2020    
 Somero Keskusurheilukentän perusparannus  1,30
 Paraisten Kylätalo Oy  Uimahalli 5,45 
 Kaarinan kaupunki  Valkeavuoren liikuntahalli 7,30 
 Auran Palokunnan Urheilijat  Jalkapallohalli  1,34 
 Kaarinan kaupunki  Urheilukentän perusparannus 1,00 
 Vuosi 2021    
Uudenkaupungin kaupunki Uima- ja liikuntahalli 20,30
Vuosi 2022    
Kaarinan kaupunki Uimahallin perusparannus 10, 00
Vuosi 2023    
Raision kaupunki Uintikeskus Ulpukan perusparannus 13,00


Esitettävistä hankkeista Someron keskusurheilukentän perusparannus, Paraisten Kylätalo Oy:n uimahalli, Uudenkaupungin uima- ja liikuntahalli ja Kaarinan uimahallin perusparannus ovat sisältyneet jo vuosien 2019–2022 rahoitussuunnitelmaan. Rahoitussuunnitelman ulkopuolelle jää neljä (4) hanketta: 1) Tarvasjoen liikuntasali, Lieto, 2) Kyrön liikuntasali, Kuntarahoitus Oyj, 3) Jalkapallohalli, Åifk rf. Fotbollsföreningen ja 4) jäähallin perusparannus, Salo.

Satakunnasta tehtiin vuosille 2020–2023 kolme hanke-esitystä, joiden kustannusarvio on yhteensä 29 miljoonaa euroa. Rahoitussuunnitelmassa mukana ovat kaikki esitetyt hankkeet, joista yksi ajoittuu vuodelle 2020 ja kaksi vuodelle 2021.

Varsinais-Suomen liiton maakuntahallitus pitää Lounais-Suomen aluehallintoviraston esitystä liikuntapaikkojen perustamishankkeiden rahoitussuunnitelmasta vuosille 2020–2023 ja esityksen laatimisessa käytettyjä perusteita hyväksyttävinä. Rahoitussuunnitelmaesityksen perusteissa erityistä huomiota on kiinnitetty hankkeiden realistisuuteen ja niiden sisältymiseen valtuustojen hyväksymiin kustannussuunnitelmien investointiosiin tai vastaaviin.

Maakuntahallitus puoltaa Lounais-Suomen aluehallintoviraston näkemystä siitä, että päätösvallan delegointiin liittyvä hankkeiden kustannusarvioraja (700 000€) ei kustannustason muutosten myötä ole tarkoituksenmukaisella tasolla. Selkeästi paikallisten hankkeiden kustannusarviot ylittävät helposti kustannusarviorajan ja ohjautuvat valtakunnallisen tason päätöksentekoon. Maakuntahallitus katsoo, että delegointirajaa tulee nostaa.

Maakuntahallitus yhtyy myös Lounais-Suomen aluehallintoviraston huomioon siitä, että rahoitussuunnitelman realistista ja luotettavaa laatimista vaikeuttaa kuntasuunnitelmien investointiosien lyhyys verrattuna valtakunnallisen liikuntapaikkojen rahoitussuunnitelman aikajänteeseen. Maakuntahallitus katsoo, että aluehallintoviraston esitys rahoitussuunnitelman pituuden lyhentämisestä kolmeen vuoteen on siksi perusteltu.

Maakuntahallitus puoltaa lausunnossaan Lounais-Suomen aluehallintoviraston esitystä liikuntapaikkojen perustamishankkeiden rahoitussuunnitelmaksi vuosille 2020–2023.

MAAKUNTAHALLITUKSEN LAUSUNTO EUROOPAN LAAJUISEN LIIKENNEVERKON KEHITTÄ-
MISESTÄ – TUNNIN JUNA SOPII ERITYISEN HYVIN VERKKOJEN EUROOPPA-RAHOITUKSEN KOHTEEKSI
Lisätietoja Erikoissuunnittelija Malla Rannikko-Laine, p. 040-721 3429

Euroopan komissio on toteuttamassa kattavaa arviointia unionin suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi annetusta asetuksesta. Julkisen kuulemisen tarkoituksena on tukea nykyisen asetuksen arviointia kokoamalla sidosryhmien näkemykset. Kuulemiseen voivat osallistua kaikki kansalaiset ja organisaatiot.

Verkkojen Eurooppa -ohjelma (CEF) on keskeisin TEN-T -suuntaviivojen rahoitusinstrumentti, jonka asetuksessa määritetään edellytykset, joiden mukaisesti Euroopan laajuisiin verkkoihin myönnetään unionin rahoitustukea. Euroopan parlamentti vahvisti huhtikuussa 2019 CEF-ohjelman vuosille 2021–2027. CEF-ohjelman rahoitustuki on mm. mahdollinen Tunnin junalle, jos kansallinen rahoituspäätös on olemassa.

Liikenteen alalla Euroopan laajuista liikenneverkkoa koskevalla politiikalla pyritään poistamaan tavaroiden, palvelujen ja kansalaisten vapaan liikkuvuuden esteitä EU:n alueella. Tarkoituksena on edistää taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta kaikkien jäsenvaltioiden ja niiden alueiden välillä sekä yhteistyötä naapurimaiden ja maailman muiden osien kanssa.

Varsinais-Suomen liiton maakuntahallitus katsoo, että Euroopan unionin yhteinen liikenneinfrastruktuuripolitiikka on jatkossakin tärkeä väline valtioiden ja alueiden välisen saavutettavuuden parantamisessa sekä talouden ja sisämarkkinoiden kehityksen tukena. Maakuntahallitus näkee, että unionin yhteisessä liikenneinfrastruktuuripolitiikassa tulisi keskittyä ydinverkon pullonkaulojen poistamiseen, kuljetusketjujen, kuten satamien, lentoasemien, rautatieasemien ja maantieterminaalien välisten yhteyksien helpottamiseen, liikenteen päästöjen vähentämiseen sekä innovatiivisten liikenneratkaisujen EU-laajuisen käyttöönoton edistämiseen.

Euroopan laajuisen liikenneverkon solmukohtiin keskittyvän TEN-T ydinverkkokäytävän kehittäminen mahdollistaa kestävän kasvun ja kaupunkiseutujen yhteen kytkemisen laajemmiksi työmarkkina- ja talousalueiksi. Ydinverkkokäytävään investoiminen Suomen tärkeällä ulkomaan kaupan ja logistiikan reitillä tukee maan kilpailukyvyn vahvistamista ja lisää kansainvälistä houkuttelevuutta investointikohteena.

Maakuntahallitus pitää tärkeänä, että TEN-T politiikalla mahdollistetaan vähähiilisen ja puhtaan liikenteen lisääminen panostamalla liikenteen päästöjä leikkaaviin investointeihin, kuten lähes päästöttömään raideliikenteeseen. Kansallisesti ei ole kuitenkaan vielä tehty tarpeeksi päästötavoitteiden saavuttamiseksi sekä vähähiilisen ja puhtaan liikenteen lisäämiseksi.

Maakuntahallitus korostaa Skandinavia-Välimeri ydinverkkokäytävällä sijaitsevan Helsingin ja Turun välisen nopean ratayhteyden, Tunnin junan merkitystä kestävän liikkumisen ja talouskasvun mahdollistajana. Tunnin juna sopii erityisen hyvin CEF-rahoituksen kohteeksi ja on Suomen suurista raidehankkeista nopeimmin toteutettavissa.

Maakuntahallitus huomauttaa, että kansallisesti tulisi nykyistä paremmin huolehtia tarvittavien toimenpiteiden toteuttamisesta ydinverkon kehittämiseksi vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi Suomessa ministeriön tulisi ottaa nykyistä vahvempaa roolia Skandinavia-Välimeri-ydinverkko-osuuden kehittämisestä ja toimenpiteiden koordinoinnista.

 

 Ylatunniste2
 

VARSINAIS-SUOMEN JA TURUN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMAT PÄIVITETÄÄN,
TOIMENPITEIDEN VAIKUTUKSIA KONKRETISOIDAAN
Lisätietoja: Suunnittelujohtaja Heikki Saarento, p. 040 720 3056

Varsinais-Suomen liikennesuunnittelua ohjaa Varsinais-Suomen liikennestrategia 2035+. Strategiassa
asetettuja liikennejärjestelmän kehittämistavoitteita viedään Varsinais-Suomen liitossa eteenpäin maakunnallisessa liikennejärjestelmätyössä, maakuntakaavoituksessa sekä edunvalvonnassa. Strategia jalkautuu myös muiden organisaatioiden suunnitelmiin, kuten kuntien maankäytön suunnitteluun, katusuunnitteluun sekä ELY-keskusten teiden suunnitteluun. Työ on jatkuvaa ja lakiin perustuvaa.

Vuoden 2019 päätyö on Varsinais-Suomen ja Turun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmien päivittäminen.Päivitys on synkronoitu valtakunnalliseen liikennejärjestelmätyöhön. Päivitystyön rinnalla tehdään jatkuvaa liikennejärjestelmätyötä aiempien vuosien mukaisesti turvallisen liikkumisen, viisaan liikkumisen ja liikenteen hallinnan alatyöryhmissä.

Osana päivitystyötä laaditaan liikenteen skenaariotarkasteluja Turun seudulle. Tavoitteena on konkretisoida eri toimenpiteiden vaikutuksia mahdollisimman kansankielisesti. Liikennejärjestelmäsuunnitelmien päivityksestä järjestetään seutukunnittain kumppanuustilaisuudet, joihin on tavoitteena saada paikalle eri hallintokuntien
virkamiehiä sekä paikallisia politiikkoja. Lisäksi toteutetaan Turun kaupunkiseudulla liikenneympäristökysely seudun asukkaille.

Liikennejärjestelmäsuunnitelmien päivitys kilpailutettiin maaliskuussa. Arvioinnin perusteella konsultiksi valikoitui Linea Oy.