Ylatunniste2
 

RAHOITUSTA ALUEIDEN MATKAILUELINKEINON ELPYMISTÄ EDISTÄVILLE HANKKEILLE

Lisätietoja: Aluekehitysjohtaja Tarja Nuotio, p. 040 506 3715

Elinkeinopäällikkö Petteri Partanen, p. 040 776 0630 Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Alueiden matkailuelinkeinon elpymistä edistäviin hankkeisiin varattiin valtion vuoden 2020 neljännessä lisätalousarviossa yhteensä 4 miljoonan euron määrärahaa. Varsinais-Suomen liitto ja Etelä-Savon maakuntaliitto toimivat rahoittavina viranomaisina. Rahoitus edellyttää valtioneuvoston lopullista päätöstä määrärahan alueellisesta jaosta Varsinais-Suomen liitolle ja Etelä-Savon maakuntaliitolle.

Rahoitushaku kohdennettiin matkailun alueorganisaatioille ja vastaaville alueella laaja-alaisesti matkailua kehittäville toimijoille. Määräajassa hakuun saatiin 89 hakemusta. Varsinais-Suomen maakuntahallitus esittää arviointiryhmän esityksen perusteella Etelä- ja Länsi-Suomen alueelta rahoitettavaksi seuraavia hankkeita:

 

  • Cursor Oy hanke “Kymenlaakso-luonnollisesti lähellä” enintään 80 000 € 
  • Elinvoimaa Hämeeseen ry hanke “VisitHäme- Safe and local matkailukonseptin kehittäminen”, enintään 79 040 € 
  • Espoo Marketing Oy hanke “Yhdessä kestävää kasvua Espoon ja lähialueiden matkailuun - Vastuullisten palveluiden digitaalinen löydettävyys ja ostettavuus”, enintään 181 602 € 
  • Helsingin kaupunki hanke “Matkailun turvallisuuden alueellinen johtaminen”, enintään 159 748 € 
  • Jyväskylän kaupunki hanke “Matkailun vastuullisuus näkyväksi Keski-Suomessa", enintään 192 000 € 
  • Kehittämisyhtiö Witas Oy hanke “Vetovoimaa Keitele-Päijänne -matkailuun” enintään 120 000 €  
  • Lahden seutu-Lahti Region Oy hanke “Ympärivuotisuus Lahden matkailun vahvuudeksi” enintään 147 936 €  
  • Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy hanke “LakeSaimaa.fi” enintään 176 314 € 
  • MW-Kehitys Oy hanke “Taidekaupungin matkailun tiedolla johdetun matkailun ekosysteemin rakentaminen”, 136 935 € 
  • Naantalin Matkailu Oy hanke “Yhteinen Finnish Archipelago 2025. Digitaalisella matkailutuotteistolla kestävää kasvua”, enintään 190 865 € 
  • Posintra Oy hanke “EDUTECH-tuotteista elinvoimaa matkailuun” enintään 45 760 € 
  • Raaseporin kaupunki hanke “South coast Bikepacking Trail” enintään 132 394 €  
  • Turku Science Park Oy hanke “Varsinais-Suomen matkailuelinkeinon kehittämishanke” enintään 173 720 €  
  • Vasaregionens Utveckling Ab VASEK hanke “ACCESS- Developing accessibility and new sustainable services in Vaasa region” enintään 83 744 € 
  • Visit Lakeus hanke “Kohti digitalisoituvaa matkailun ekosysteemiä Etelä-Pohjanmaalla” enintään 122 288 € 
  • Visit Tampere Oy hanke “Digitaalisen asiakaspolun kehittäminen Tampereen seudun matkailuun – Digitrack", enintään 139 631 € 
  • Äänekosken kaupunki hanke “Matkailuelinkeinon muutostarpeet ja digitaalinen saavutettavuus” enintään 80 000 € 

 MAAKUNTAHALLITUS HYVÄKSYI VARSINAIS-SUOMENLIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMAN

Lisätietoja: Erikoissuunnittelija, liikennejärjestelmätyö, Noora Mäki-Arvela, puh. 040 5830 717

Maakuntahallitus hyväksyi Varsinais-Suomen liikennejärjestelmäsuunitelman ja merkitsi samalla tiedoksi sitä täydentävän Turun kaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelman. Suunnitelmia on päivitetty samanaikaisesti Etelä-Suomen liikennestrategian ja ensimmäisen valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelun kanssa.

Molemmista suunnitelmista on laadittu erilliset raportit, jotka sisältävät toimintaympäristökuvauksen, tavoitteet, kehittämisteemat ja toimenpideohjelmat. Varsinais-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelmassa on määritelty maakunnan, sen elinkeinoelämän ja asukkaiden tulevaisuuden kannalta keskeiset kehittämistarpeet. Maakunnan kattavaa liikennejärjestelmäsuunnitelmaa tarkentava Turun kaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelma keskittyy seudun erityiskysymyksiin kuten esimerkiksi jalankulku- pyöräily- ja joukkoliikennekaupungin kehittämiseen. Liikennejärjestelmäsuunnitelmien tavoitteiden ja toimenpideohjelmien toteutumista edistetään jatkossa valtion, kuntien ja sidosryhmien yhteistyönä jatkuvassa liikennejärjestelmätyössä.

Liikennejärjestelmäsuunnitelmista saatiin yhteensä 30 lausuntoa sellaisilta kunnilta, sidosryhmiltä ja yhteisöiltä, joiden toimialaan tai tehtäviin suunnitelmat kuuluvat. Lausuntojen perusteella Varsinais-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelmaa on täsmennetty mm. maakunnan tärkeimpien kehittämistoimenpiteiden (TOP5-kehittämistoimet), seudullisten matkaketjujen kehittämisen, matkailua tukevien saariston liikenneyhteyksien kehittämisen, Varsinais-Suomen ja Satakunnan välisen joukkoliikenteen hyvän palvelutason turvaamisen osalta. Liedon Avantin eritasoliittymän rakentaminen on lisätty toimenpideohjelmaan.                                     

Turun kaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelman toimenpideohjelmaan on lisätty mm. Vt 10 pieniä parannustoimenpiteitä ja uutta Raadelman eritaso – Pukkilan eritaso – Suopohja – Valtatie 10 välille ehdotettua katuyhteyttä koskevat selvitykset. Pyöräilyn seutureittien ja joukkoliikenteen visiokarttoja on täsmennetty ja lisäksi runkobussilinjaston ajoitus korjataan alkavaksi vuonna 2025.

 Ylatunniste2
 

VARSINAIS-SUOMEN MAAKUNTAHALLITUS: NAANTALIIN SAATAVA MERKITTÄVÄ RAKENNEMUUTOSPAKETTI
Lisätietoja: Ilkka Kanerva, maakuntahallituksen pj.

Maakuntahallitus keskusteli Naantalin Nesteen öljynjalostamon mahdollisesta alasajosta ja sen aluetaloudellisista vaikutuksista.

Maakuntahallitus katsoo, että maan hallituksen ja Nesteen on kannettava yhteiskuntavastuunsa syntyneestä tilanteesta. Se edellyttää valtiovallan merkittävää tukipäätöstä, joka valmistellaan laajalla yhteistyöllä.

Budjettiriihen yhteydessä hallitus kertoi tukevansa Jämsän seutua useiden miljoonien eurojen paketilla pape-riehtaan alasajon johdosta. Paketti sisälsi myös ratahankkeen parannuksen.

Maakuntahallitus katsoo, että maan hallitus teki tärkeän ja välttämättömän linjauksen Kaipolan tehtaan yhtedessä. Naantaliin ja koko talousalueelle tarvitaan vastaavanlainen rakennemuutospaketti, jolla tuetaan elvyttävien toimenpiteiden liikkeelle lähtöä ja uusia luovia kehittämisratkaisuja.

Maakuntahallitus korostaa, että kasvua ja investointeja on nyt välttämätöntä tukea Varsinais-Suomessa. Samalla käyntiin on saatava alueen elinkeinoelämälle välttämättömät infrahankkeet. Tällaisia ovat Turun kehätien rakentamisen aloittaminen Raisiossa ja Naantali–Raisio välin suunnittelun käynnistäminen.

VARSINAIS-SUOMEN TÄRKEIMMÄT TIE- JA RATAVERKON KEHITTÄMISTOIMET, SUURTEOLLISUUDEN TOIMINTAEDELLYTYSTEN TURVAMINEN JA SAARISTOYHTEYDET MUKANA ETELÄ-SUOMEN LIIKENNESTRATEGIASSA
Lisätietoja: Erikoissuunnittelija, liikennejärjestelmätyö, Noora Mäki-Arvela, p. 040 5830 717

Varsinais-Suomen, Uudenmaan, Päijät-Hämeen ja Kymenlaakson liitot ovat laatineet yhteisen Etelä-Suomen liikennestrategian, joka on yhteinen tavoitetila neljän maakunnan aluerakenteelle, joukkoliikennejärjestelmälle ja logistiikkajärjestelmälle. Strategiassa on tunnistettu alueen valtakunnallisesti merkittävimmät liikennekäytävät ja niiden kehittämistarpeet samanaikaisesti valmistellun valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman tueksi. Strategia perustuu kunkin maakunnan olemassa oleviin asiakirjoihin, Varsinais-Suomen osalta päivitet-tyihin Varsinais-Suomen ja Turun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnoksiin ja voimassa olevaan maa-kuntakaavaan.

Varsinais-Suomen osalta Etelä-Suomen liikennestrategiaan on kirjattu Turku-Helsinki, Turku-Tampere, Turku-Uusikaupunki ja Turku-Pori kehityskäytäville sijoittuvat tie- ja rataverkon kehittämistoimenpiteet. Lisäksi valtakunnallisesti merkittävän suurteollisuuden toimintaedellytykset ja saaristoyhteydet turvaavat Paraistenväylän kehittämistoimenpiteet on kirjattu kehityskäytävien ulkopuolisiin, valtakunnallisesti merkittävien väylien kehittämistoimenpiteisiin.

Etelä-Suomen liikennestrategia koostuu aluerakenne-, joukkoliikenne- ja logistiikkajärjestelmävisioista sekä liikennejärjestelmän kehittämisen strategisista painopisteistä:

• ilmastonmuutoksen hillintä
• kansainvälisten yhteyksien kehittäminen
• olemassa olevan väyläverkon hyödyntäminen
• uusien liikenneinvestointien ohjaaminen kestävä maankäyttö huomioiden sekä
• EU-rahoituksen hyödyntäminen TEN-T ydinverkon kehittämisessä

Lisäksi on tunnistettu tarve edistää pitkällä aikavälillä toteuttavien väylähankkeiden ohella myös nopeasti toteutettavia pieniä parannustoimenpiteitä.

Aluerakennevisiossa on tunnistettu Etelä-Suomen keskukset ja käytävät, joilla on parhaat edellytykset kehittyä kestävään liikenteeseen tukeutuen. Joukkoliikennejärjestelmän osalta keskeistä on nykyisen matkustaja-junaliikenteen turvaamisen lisäksi lisätä, nopeuttaa ja laajentaa matkustajaliikennettä raiteilla. Raideliikennettä täydentävät tiheän bussiliikenteen käytävät, joiden toimintaedellytyksiä tulee kehittää. Logistiikkavisiossa on esitetty tärkeiden logististen solmukohtien, kuten satamien ja lentoasemien lisäksi kuljetusten kannalta tärkeimmät väylät, joiden kunto tulee turvata ja tarvittaessa parantaa.

Etelä-Suomen liikennestrategiaan on koottu alueellisissa liikennejärjestelmäsuunnitelmissa ja -strategioissa, sekä maakuntakaavoissa priorisoituja infrahankkeita, jotka sijoittuvat strategiassa tunnistetuille kehityskäytäville ja ovat strategisten painopisteiden mukaisia. Toimenpiteitä esitetään sisällytettäväksi valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman toimenpideohjelmaan. Maakuntien näkökulmasta on tärkeää, että valtakunnallisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa tunnistetaan alueiden erityispiirteet ja suunnitelmaan sisällytetään maakuntien liikennejärjestelmätyössä priorisoituja tärkeimpiä toimenpiteitä. Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma ja siinä asetettava valtion rahoitusohjelma määrittelee toteutettavat liikenneinvestoinnit.

AIKATAULU JA RAHOITUS HAASTEELLISIA, TOTEAA MAAKUNTAHALLITUS HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA SOTE- JA PELASTUSTOIMEN UUDISTUKSEKSI
Lisätietoja: Kari Häkämies, maakuntajohtaja, p. 044 201 3204

Maakuntahallitus käsitteli hallituksen esitysluonnoksen sote- ja pelastustoimen uudistukseksi. Hallitusohjelman mukaisesti esityksellä siirretään kunnilta vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisestä sote-maakunnille. Itsehallinnolliset sote-maakunnat aloittavat toimintansa lain vahvistamisen jälkeen vuonna 2021 ja järjestämisvastuu siirtyy 1.1.2023. Sote-maakunnan toiminnasta vastaa suorilla maakuntavaaleilla valittava sote-maakuntavaltuusto. Ensimmäiset maakuntavaalit on tarkoitus toimittaa tammikuussa 2022. Itsehallinnollisten alueiden mahdollinen vaiheittainen siirtyminen monialaisiin maakuntiin selvitetään erikseen parlamentaarisella selvitystyöllä 31.12.2020 mennessä.

Maakuntahallituksen lausunnon keskeiset huomiot:

Sote-maakunnalla tulee olla itsenäinen valta päättää palvelutuotannostaan ja mahdollisuus hyödyntää järjestöt ja yritykset keinovalikoimassaan.

Vahva talouden ohjaus on kustannusten kasvun hillinnän näkökulmasta perusteltu. Valtionohjaus kuitenkin siirtää valtaa ministeriölle ja rajoittaa sote-maakuntien itsehallintoa.

Uudistuksen myötä toteutettavat verorakenteen muutokset eivät saa aiheuttaa verojen kiristymistä. Erikseen selvitettävä maakuntavero merkitsisi käytännössä uutta verotulojen tasausjärjestelmää.

Rahoituksen riittävyys tulevassa sote-maakunnassa ja kunnissa herättää huolta. Rahoituslaskelman mukaan Varsinais-Suomessa sote-palveluiden rahoitus tulee supistumaan nykyisestä ja rahoitusta tullaan tarkistamaan vain 80-prosenttisesti vastaamaan palvelutarpeen kasvua.

Uudistuksen toimeenpano ei saa vaarantaa kuntien rahoituksen saatavuutta ja kykyä huolehtia elinvoimateh-tävistään. Kuntien sote-investointeihin liittyvät velat tulee siirtää uudistuksessa valtion rahoitettavaksi. Sote-kiinteistöjen muodostama taloudellinen riski kunnille tulee kompensoida.

Ruotsinkielisten palveluiden koordinointi ja kehittämisen tukeminen tulee antaa Varsinais-Suomen sote-maakunnan tehtäväksi.

Yliopistosairaalan toimintaedellytykset eivät saa uudistuksessa vaarantua.

Uudistuksen aikataulu on Varsinais-Suomen osalta haastava, sillä Varsinais-Suomessa sote-palveluiden järjestäminen on hajautettu kunnille ja kuntayhtymille.

Valtion rahoituksen tulee kattaa uudistuksen valmistelu, sillä kunnat eivät vaikeassa taloudellisessa tilanteessa kykene rahoittamaan uudistuksen valmistelua omista budjeteistaan.

Sote-maakunta tulee korvata nimellä sote-alue.

VARSINAIS-SUOMEN ALUEELLINEN SELVIYTYMISSUUNNITELMA KORONAN VAIKUTUKSISTA SELVIYTYMISEEN
Lisätietoja: Tarja Nuotio, aluekehitysjohtaja, p. 040 506 3715 ja Petteri Partanen, elinkeinopäällikkö, p. 040 776 0630

Työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta on Varsinais-Suomessa valmisteltu maakunnan liiton johdolla, laajassa yhteistyössä aluekehittämisen toimijoiden kanssa, alueellinen selviytymissuunnitelma Covid 19-pandemian aiheuttamista vaikutuksista selviytymiseen. Suunnitelma sisältää sekä nopeasti toteutettavia toimenpiteitä, että valintoja uuden kasvun käynnistämiseksi pidemmällä aikavälillä. Toimenpiteet kohdentuvat:

• yritysten toimintaympäristöön
• osaamiseen ja koulutukseen
• sosiaalisiin vaikutuksiin
• elvyttäviin infrahankkeisiin

Tilannekuva on monilta osin synkkä ja tulevaisuuden ennakointi on poikkeuksellisen haastavaa

Pahimmin pandemia on vaikuttanut matkailun, ravintola-sekä palvelu-, tapahtuma- ja kaupan alan toimijoihin. Vientivetoisen valmistavan teollisuuden heikentyminen on alkanut konkretisoitua. Syksystä on odotettavissa ankea tilauskertymän huvetessa. Rakennusalan tilanteen ennakoidaan myös heikentyvän. ICT-alan kasvu on jatkunut keväällä pandemiasta huolimatta.

Tilanne on edelleen epävarma. YT-neuvotteluissa on paraikaa lomautus-/irtisanomisuhan alaisina 25 000 henkilöä, joista 8 000 toimii teollisuudessa. Maakunnan teollisten kivijalkojen, auto- ja meriteollisuuden, tilanne heijastuu laajasti sen verkostojen kautta lukuisien yritysten toimintaedellytyksiin ja siten maakunnan työllisyystilanteeseen.

Varsinais-Suomen selviytymissuunnitelma rakentuu maakunnan älykkään erikoistumisen strategian mukaisten kärkialojen (sininen kasvu ja teollisuuden modernisaatio, innovatiiviset ruokaketjut sekä lääke- ja terveystekno-logia) yritysten kilpailukyvyn vahvistamiseen. Yritysten mahdollisuuksia parantaa kilpailukykyä ja luoda uutta liiketoimintaa, kasvua ja uusia työpaikkoja pitää nyt elvytysrahoin tukea monipuolisesti.

Elinkeinot ja yrittäjyys keskiössä, uusia kasvun moottoreita tarvitaan

Keskeisimpiä tuettavia toimenpiteitä ovat uutta liiketoimintaa ja kasvua luovat investointi- ja kehittämishankkeet, kansainvälistymisen ja digitalisaation edistäminen sekä työvoiman osaamisen ylläpito ja kehittäminen uuden kasvun edellä. Maakuntaan on muodostunut useita “yritysalustoja”, joissa uusinta tutkimustietoa ja korkeakouluosaamista hyödyntäen innovoidaan täysin uutta kasvu- ja kansainvälistymispotentiaalia omaavaa liiketoimintaa kuten Turun ja Salon seutujen kiertotalouden keskittymät.

Yritystoiminnan elvyttämisen nopeasti käynnistettävät toimenpiteet vaativat Varsinais-Suomeen merkittävää lisäpanostusta Työ- ja elinkeinoministeriön ja Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonaloilta. Nykyrahoilla elvyttäviä hankkeita ei pystytä rahoittamaan. Lisäksi on huomattava erillisrahoituksen tarve innovatiivisten kiertotaloushankkeiden käynnistämisen varmistamiseksi.

Koulutus ja osaaminen haastaa uusiin toimintatapoihin ja monialaiseen yhteistyöhön

Maakunnan koulutusjärjestelmän keskeiset haasteet koronaviruksen aiheuttaman tilanteen takia liittyvät nuorten aseman turvaamiseen sekä opiskeluvaiheessa että työelämään siirtymisen yhteydessä, korkeakouluja II asteen ammatillisen koulutuksen työelämäyhteistyöhön, korkeakoulujen tutkimus –ja kehitysyhteistyöhön elinkeinoelämän kanssa sekä valtakunnallisen koulutuspolitiikan sykleihin.

Sosiaaliset kysymykset korostuivat pandemian ja rajoitustoimien pitkittyessä

Koronapandemialla on merkittäviä (negatiivisia) sosiaalisia vaikutuksia sen aiheuttamien lomautusten, työttömyyden, yksinäisyyden, eristyksen, palvelujen saatavuuden heikkenemisen, sekä pandemian arkeen tuomien paineiden vuoksi. Mm. sosiaalisten kontaktien säilymistä ja tukipalvelujen saamista on tuettava. Erityisesti vaikutukset ovat kohdistuneet lapsiin ja nuoriin, ikääntyneisiin, vammaisiin, kehitysvammaisin ja pitkäaikaissairaisiin sekä maahan muuttaneisiin.

Infrahankkeet luovat aitoa elpymistä rakentamiseen ja työllisyyteen ottaen huomioon ilmastotavoitteet

Varsinais-Suomi on merkittävä liikennemuotojen risteyskohta ja tavaraviennin väylä suomalaisille yrityksille. Maakunnan infrastruktuurin kehittäminen parantaa saavutettavuutta koko Suomen kilpailukyvyn eduksi. Selviytymissuunnitelman kehittämiskohteet ovat merkittäviä vientiteollisuudelle ja kestäviä ilmastolle.
Pienet liikenneturvallisuutta, kevyen liikenteen edellytyksiä ja kuljetuksien toimintavarmuutta parantavat hankkeet ovat nostettu listalle suurten hankkeiden rinnalle välittömän toteuttamisvalmiutensa ansiosta.

 

Ylatunniste2 
 

VARSINAIS-SUOMEN JA TURUN KAUPUNKISEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMALUON-
NOKSET LAUSUNNOILLE
Lisätietoja: Erikoissuunnittelija, liikennejärjestelmätyö, Noora Mäki-Arvela, p. 040 5830 717

Varsinais-Suomen ja Turun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmat on päivitetty yhteisessä prosessissa, joka ajoittuu samaan aikaan Etelä-Suomen liikennestrategian ja ensimmäisen valtakunnallisen liikennejärjestelmä-suunnitelman valmistelun kanssa. Liikennejärjestelmäsuunnitelmien päivityksen ohjausryhmä hyväksyi suunnitelmaluonnokset osaltaan kokouksessaan 29.5.2020. Maakuntahallituksen käsittelyn jälkeen suunnitelmaluonnoksista pyydetään lausunnot kunnilta ja keskeisiltä sidosryhmiltä. Tavoitteena on, että liikennejärjestemäsuunitelmat hyväksytään syyskuussa 2020.

Varsinais-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelmassa on määritelty maakunnan, sen elinkeinoelämän ja asukkaiden tulevaisuuden kannalta keskeiset kehittämistarpeet. Maakunnan kattavaa suunnitelmaa tarkentava Turun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma keskittyy kaupunkiseudun erityiskysymyksiin kuten esimerkiksi jalankulku- pyöräily- ja joukkoliikennekaupungin kehittämiseen. Valmistuneen Turun kaupunkiseudun MAL-sopimuksen liikenteen toimenpiteet perustuvat Turun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman valmisteluun ja
priorisointiin.


MAAKUNTAHALLITUS PÄÄTTI ASETTAA SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON UUDISTUKSEN
SEURANTARYHMÄN
Lisätietoja: Maakuntajohtaja Kari Häkämies, p.044 201 3204

Maan hallitus on käynnistänyt sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen valmistelun, jossa sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen ja pelastustoimi kootaan kuntaa suuremmille itsehallinnollisille alueille. Maakuntahallitus päätti maakuntavaltuuston 1.6. tekemän toimenpidealoitteen pohjalta sote-uudistuksen seurantaryhmän asettamisesta edellisen hallituskauden tapaan. Edellisten kuntavaalien perusteella Kokoomus, SDP ja Keskusta nimeävät ryhmään kolme edustajaa ja heille varaedustajat sekä Perussuomalaiset, Vasemmistoliitto, Vihreät ja RKP kaksi edustajaa ja heille varaedustajat. Lisäksi Kristillisdemokraatit asettaisivat yhden edustajan ja varaedustajan. Puolueiden piirijärjestöjä pyydetään nimeämään edustajansa 17.8.2020 mennessä.

 

MAAKUNTAHALLITUS NIMESI EHDOKKAITA TAIDETOIMIKUNTIIN
Lisätietoja: Erikoissuunnittelija Katri Koivisto, p. 0400 251 771

Taiteen Edistämiskeskus on pyytänyt Varsinais-Suomen liittoa ehdottamaan henkilöitä sekä valtion taidetoimikunnan jäseneksi, että alueellisen Varsinais-Suomen taidetoimikunnan jäseneksi kaudelle 2021 - 2022.

Maakuntahallitus ehdottaa valtion taidetoimikuntiin kaudelle 2021- 2022 seuraavia henkilöitä:

Visuaalisten taiteiden toimikunta
Hertta Kiiski, valokuvataiteilija, Turku

Esittävien taiteiden toimikunta
Ari Ahlholm, lehtori, Turku

Varsinais-Suomen taidetoimikuntaan ehdotetaan seuraavia henkilöt:

Jatkokaudelle ehdotettavat:

Marja Susi, nukketeatteritaiteilija, Turku
Leena Kela, performanssitaiteilija, Mynämäki
Iida Rauma, kirjailija, Turku

Ensimmäiselle kaudelle ehdotettavat:

Renja Leino, kuvataiteilija, Korppoo
Kari Antila, jazz-kitaristi, säveltäjä, Laitila

 

LAUSUNTO LIIKUNTAPAIKKOJEN PERUSTAMISHANKKEIDEN RAHOITUSSUUNNITELMAEHDOTUK-
SESTA VUOSILLE 2021 – 2024
Lisätietoja Erikoissuunnittelija Malla Rannikko-Laine, p. 040-721 3429

Liikuntalain mukaan kunnille ja muille yhteisöille voidaan myöntää valtion avustusta liikuntapaikkojen ja niihin liittyvien vapaa-aikatilojen perustamishankkeisiin. Opetus- ja kulttuuriministeriö hyväksyy vuosittain valtion talousarvion valmistelun yhteydessä seuraavaa neljää vuotta varten valtakunnallisen liikuntapaikkojen rakentamista koskevan rahoitussuunnitelman.

Varsinais-Suomesta tehtiin vuosille 2021–2024 yhteensä seitsemän esitystä, joiden kustannusarvio on yhteensä

Vuosi

Kunta

Sija

Hanke

Kust.arvio

Avustus

2021

Uudenkaupungin
kaupunki

2. sija

Uima- ja sisäliikuntahallin rakentaminen

21,8 M€

800 000 €

 

Someron kaupunki

4. sija

Keskusurheilukentän peruskorjaus ja laajennus

1,03 M€

307 500 €

 

Kaarinan kaupunki

5. sija

Uusi liikuntahalli

7,30 M€

750 000 €

2022

Kaarinan kaupunki

 

Uimahallin peruskorjaus

5,00 M€

800 000 €

2023

Ei esityksiä

       

2024

Raision kaupunki

 

Uintikeskuksen perusparannus

13,00 M€

800 000 €


Esitettävistä hankkeista Uudenkaupungin uimahalli ja sisäliikuntahalli on sisältynyt jo vuosien 2020–2023 valtakunnalliseen rahoitussuunnitelmaan vuodelle 2021. Someron keskusurheilukentän peruskorjaus ja laajennus sisältyi valtakunnalliseen vuosien 2020–2023 rahoitussuunnitelmaan vuodelle 2020. Kaarinan Valkeavuoren liikuntahalli sisältyi valtakunnalliseen vuosien 2019–2022 rahoitussuunnitelmaan vuodelle 2019. Rahoitussuunnitelman ulkopuolelle jää kaksi hanketta: Badminton Qualityn Kaarinan Multi-Sports halli ja Impivaaran Tenniskeskuksen laajennus ja peruskorjaus.

Satakunnasta tehtiin vuosille 2021–2024 neljä hanke-esitystä, joiden kustannusarvio on yhteensä 34 miljoonaa euroa. Rahoitussuunnitelmaesityksessä mukana on kaksi hanketta, jotka molemmat ajoittuvat vuodelle 2021.

Varsinais-Suomen liiton maakuntahallitus pitää Lounais-Suomen aluehallintoviraston liikuntapaikkojen perustamishankkeiden rahoitussuunnitelmaesityksen laadinnassa käytettyjä perusteita hyväksyttävinä. Avustukset kohdennetaan erityisesti laajoja käyttäjäryhmiä palveleviin liikuntapaikoihin. Kunta on ensisijainen avustuksen saaja, mikä lisää liikuntapaikkojen yhdenvertaista saavutettavuutta. Muiden yhteisöjen menestyminen valtion avustushaussa edellyttäisi harkinnassa painotettavien kriteereiden selkeämpää määrittelyä.

Vuodelle 2020 Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi liikuntapaikkarakentamisen valtionavustusta Lounais-Suomessa Rauman kaupungin uimahallin ja liikuntahallin rakentamiseen. Maakuntahallitus katsoo, että vuonna
2021 valtionavustusta tulee saada varsinaissuomalaiselle hankkeelle. Vuosien 2021–2024 Rahoitussuunnitelmaesityksen kärkeen vuodelle 2021 tulee nostaa maakunnan hankkeet: Uudenkaupungin uima- ja sisäliikuntahalli, Someron keskusurheilukentän peruskorjaus ja laajennus sekä Kaarinan Valkeavuoren liikuntahalli.

Maakuntahallitus korostaa liikuntapaikkarakentamisen merkitystä osana Suomen talouden elpymistä. Rakentamisen tukeminen työllisyyttä lisäävänä toimenpiteenä tulee näkyä myönnettyjen valtionavustusten määrässä vuodelle 2021.Muutoin maakuntahallitus puoltaa Lounais-Suomen aluehallintoviraston esitystä.

 Ylatunniste2

VARSINAIS-SUOMEN LUONNONARVOJEN JA -VAROJEN VAIHEMAAKUNTAKAAVEHDOTUS NÄHTÄVILLE SYYSKUUSSA

Lisätietoja: Suunnittelujohtaja Heikki Saarento, puh. 040 720 3056

 

Varsinais-Suomen liiton viraston laatima luonnonarvojen ja -varojen vaihemaakuntakaavaehdotus tulee nähtäville syyskuussa.

Vaihemaakuntakaavaehdotuksesta keväällä saatuihin lausuntoihin on valmisteltu yleisvastine sekä lausuntokohtaiset vastineet. Kaavaehdotukseen on tehty vastineissa todetut tarkistukset ja tekniset korjaukset maankäyttöjaostossa käytyjen keskustelujen pohjalta. Tehdyistä tarkistuksista on keskusteltu myös asianomaisten kuntien kanssa. Viranomaisten lausunnot käytiin läpi huhtikuussa pidetyssä viranomaisneuvottelussa. Kaavaselostusta sekä kaavan liite- ja tausta-aineistoja on edelleen täydennetty kesän aikana. Lisäksi kaavaehdotus on viety digitaaliselle karttapalvelualustalle.

Nähtävillä olon jälkeen maakuntahallitus käsittelee mahdolliset muistutukset ja esittänee maakuntavaltuuston joulukuun kokoukselle vaihemaakuntakaavan hyväksymistä. Koronatilanteen kehittyminen saattaa edelleen vaikuttaa kaavaehdotuksen valmistelu- ja hyväksymisaikatauluun.

Luonnonarvojen ja -varojen vaihemaakuntakaavan laadinta aloitettiin joulukuussa 2015. Vaihemaakuntakaavassa on käsitelty maakunnan kierto- ja biotalouden näkökulmasta keskeisten luonnonvarojen käyttö ja potentiaalit sovittaen ne yhteen luonnonarvojen sekä virkistyksen ja matkailun kehittämistarpeiden kanssa. Vaihemaakuntakaavalla tarkistetaan ja täydennetään voimassa olevaa kokonaismaakuntakaavaa. Tarkistuksella pyritään myös muuttamaan maakuntakaavan sisältöä ja näkökulmaa aiempaa strategisemmaksi.

Lisätietoa kaavan valmistelusta ja laadituista selvityksistä: 

https://www.varsinais-suomi.fi/fi/tehtaevaet-ja-toiminta/suunnittelu-ja-kaavoitus/maakuntakaava/luonnonarvo

 

VAIKUTTAJAKOULUN 2020–2021 HAKU KÄYNNISTYY

Lisätietoja: Erikoissuunnittelija Malla Rannikko-Laine, p. 040 721 3429

Maakuntahallitus on päättänyt järjestää Varsinais-Suomen vaikuttajakoulun viidennen vuosikurssin. Haku aukeaa tänään kaikille varsinaissuomalaisille toisen asteen opiskelijoille, vastavalmistuneille tai juuri korkeakouluopintonsa aloittaneille. Vaikuttajakoulu on tarkoitettu yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta kiinnostuneille nuorille. Käsiteltävinä aiheita ovat päätöksenteko eduskunnassa, kunnissa ja Euroopan Unionissa. Lisäksi käsitellään aluehallintoa, mediaa, alueen elinkeinoelämän ja järjestöjen toimintaa sekä kansainvälisiä suhteita. Kouluttajina toimivat eri alojen ammattilaiset, nuoret vaikuttajat sekä kokeneet valtiomiehet sekä Varsinais-Suomen liiton asiantuntijat.

Varsinais-Suomen liitto on järjestänyt maakuntahallituksen päätöksellä Varsinais-Suomen vaikuttajakoulua vuodesta 2016 saakka. Vaikuttajakoulussa on neljän lukuvuoden aikana järjestetty yhteensä 32 tapaamista ja koulun on käynyt 85 nuorta. Vaikuttajakoulu on osallistujille maksuton ja se on osa Varsinais-Suomen liiton edunvalvontatoimintaa. Koulutukseen osallistumiselle ei ole vaatimusta aiemmasta kokemuksesta, vaan osallistujat valitaan nuorten kiinnostuksen ja motivaation perusteella.

Koulutukseen otetaan kerrallaan noin 15–20 nuorta. Vaikuttajakoulu kestää yhden lukuvuoden ajan ja se sisältää 8–10 koulutustilaisuutta. Koulutuksen käynnistäminen ajoitetaan syksyyn 2020 niin, että epidemian vaikutukset tilaisuuksien järjestämiseen pystytään minimoimaan. Tarvittaessa koulutus aloitetaan vasta alkuvuonna 2021.

Haku on avoinna 24.8.–6.9.2020. Hakulomake löytyy www.varsinais-suomi.fi/vaikuttajakoulu -sivulta.

 

VUODEN 2021 ALUSTAVAN TALOUSARVION VALMISTELUSSA NÄKYY VIRASTON MUUTTO UUSIIN TILOIHIN – EI VAIKUTA KUNTIEN MAKSUOSUUKSIIN

Lisätietoja: Hallintojohtaja Petra Määttänen, p. 041 502 5246

Maakuntahallitus käsitteli liiton alustavan talousarvion ja taloussuunnitelmaluonnoksen.

Liiton toimintatuotot koostuvat pääosin kuntien maksuosuuksista. Tulevalle vuodelle korotuksia ei esitetä. Vuodesta 2021 arvioidaan tulevan alijäämäinen. Alijäämä aiheutuu toimitilamuutokseen liittyvästä investoinnista ja sen suunnitelman mukaisista poistoista. Edellisten vuosien ylijäämäisyyden johdosta alijäämä ei vaaranna liiton taloutta.

Liiton vuokrasopimus nykyisissä toimitiloissa päättyy vuoden 2021 lopussa. Vuokrasopimusta ei ole mahdollista jatkaa. Omistaja on hakenut rakennukselle purkulupaa. Liitto on etsinyt uusia toimitiloja rakennuksessa ilmenneiden sisäilmaongelmien vuoksi. Muutto uusiin tiloihin Linnankadulle tapahtuu syksyllä 2021. Neliöiltään uusi tila on noin puolet liiton nykyisistä tiloista. Tilan remontoinnista vastaa vuokranantaja. Uusien toimitilojen sisustuksen suunnittelusta, kalustamisesta ja laitehankinnoista aiheutuu kertaluonteisia kustannuksia, jotka tekevät arvioidusta tuloksesta alijäämäisen.

Henkilöstömenoissa huomioidaan Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen KVTES 2020–2021sisältämä yleiskorotus ja paikallinen järjestelyerä vuonna 2021.

Seuraavaksi kunnilla on mahdollisuus antaa lausuntonsa talousarviosta ja taloussuunnitelmaluonnoksesta. Lopullinen talousarvio ja taloussuunnitelma sekä kuntien lausunnot käsitellään maakuntahallituksen marraskuun kokouksessa, minkä jälkeen ne viedään maakuntavaltuuston joulukuun kokoukseen hyväksyttäviksi.

 

MAAKUNTAHALLITUS NIMESI EDUSTAJAT SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON UUDISTUKSEN SEURANTARYHMÄÄN

Lisätietoja: Maakuntajohtaja Kari Häkämies, p. 044 201 3204

Maan hallitus on käynnistänyt sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen valmistelun, jossa sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen ja pelastustoimi kootaan kuntaa suuremmille itsehallinnollisille alueille. Maakuntavaltuusto teki kokouksessaan 1.6.2020 toimenpidealoitteen, jossa se esitti maakuntahallitukselle, että maakuntahallituksen alaisuuteen nimetään edellisen hallituskauden tapaan sote-uudistuksen seurantaryhmä. Ryhmä olisi poliittisesti ja alueellisesti edustava. Seurantaryhmän kokoaminen annettiin poliittisten puolueiden muodostaman valintatoimikunnan tehtäväksi.

Maakuntahallitus nimesi seurantaryhmään seuraavat henkilöt.Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen seurantaryhmä

varsinainen jäsen jäsenvarajäsen 
Kok  
Ilkka Kanerva, pj, Turku  Pauliina Haijanen, Laitila 
Ville Valkonen, Turku  Juhani Nummentalo,Salo 
Tiina Perho, Loimaa Sari Täckman, Lieto 
Sdp  
Toni Eklund, Turku Pirjo Maja, Naantali 
Kirsi-Maria Jokinen, Salo Niina Alho, Kaarina 
Janne Sjölund, Uusikaupunki Miro Simola, Loimaa 
Kesk  
Satu Simelius, vpj., Sauvo   Riitta Karjalainen, Turku 
Jani Kurvinen, Somero Teija Ek-Marjamäki, Loimaa 
Ulla Huittinen, Salo Päivi Maisila, Mynämäki 
Vas  
Liisa Norontaus, Turku  Leena Rautiola, Mynämäki 
Eero Hynynen, Rusko Matti Kapanen, Kaarina 
Krist.dem  
.Reima Anolin, Somero Mika Ratilainen, Naantali 
Rkp  
Kjell Wennström, Turku Mikael Holmberg, Parainen 
Åsa Gustafsson, Kaarina Inger Wretdal, Kemiönsaari 
Vihreät  
Janina Andersson, Turku Tuija Ollikkala, Turku 
Sofia Virta, Kaarina      Jukka Lampikoski, Kaarina 
PS  
Lauri Heikkilä, Marttila  Juhani Pilpola, Lieto 
Pirjo Lampi, Turku  Sinikka Makkonen, Salo 

 

VARSINAIS-SUOMEN ENNAKOINTIAKATEMIAN TOIMINTA JATKUU KUMPPANUUS -JA YHTEISTYÖSOPIMUKSELLA

Lisätietoja: Erikoissuunnittelija Esa Högblom, p. p. 040 7760 310

Varsinais-Suomen Ennakointiakatemia on eri ammatti- ja toimialojen rajoja ylittävä yhteistyöverkosto, jonka tavoitteena on nostaa Varsinais-Suomen yritysten ja koulutusorganisaatioiden osaamisen tasoa osaamis- ja koulutustarpeen ennakoinnissa ja vahvistaa maakunnan yritysten tulevaisuudennäkymiä koskevan ennakointitiedon saatavuutta ja hyödyntämistä.

Ennakointiakatemian toimintamallia on valmisteltu ja kehitetty erillisessä EAKR-osarahoitteisessa Turun ammattikorkeakoulun vetämässä kaksivuotisessa hankkeessa, joka päättyy 31.8.2020. Kehittämistyössä on ammattikorkeakoulun lisäksi ollut mukana Varsinais-Suomen liitto, Varsinais-Suomen ELY-keskus, Turun ammattikorkeakoulu, Turun yliopisto, Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä, Salon seudun koulutuskuntayhtymä, Raision seudun koulutuskuntayhtymä, Varsinais-Suomen Yrittäjät ry., Yrityssalo, Turun kauppakamari, sekä noin 25 varsinaissuomalaista yritystä eri toimialoilta.

Toimintamallin, yhteistyökonsortion sekä yhteisen rahoituspohjan vakiinnuttamiseksi on nyt laadittu Ennakointiakatemian toimeenpano- ja kumppanuussopimus ajalle 1.1.2021 - 31.12.2025.

Sopimuksen sopijaosapuolet ovat:

 Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymät

  • Raision seudun koulutuskuntayhtymä
  • Turun Aikuiskoulutussäätiö / Turun Aikuiskoulutuskeskus
  • Turun ammattikorkeakoulu Oy
  • Turun kauppakamari
  • Turun kaupunki, sivistystoimiala
  • Turun yliopisto
  • Varsinais-Suomen ELY-keskus
  • Varsinais-Suomen liitto
  • sekä liitännäissopijaosapuolena Varsinais-Suomen TE-toimisto.

 

Toiminnan vuosibudjetti on yhteensä 18 900 euroa (sis. alv). Sopijaosapuolet osallistuvat toimintaan kukin yhtä suurin maksuosuuksin (2 100 euroa vuodessa). Liitännäissopijaosapuolet osallistuvat toimintaan mutta eivät yhteisrahoitukseen. Varsinais-Suomen liitto toimii konsortion ja yhteisbudjetin hallinnollisena koordinaattorina.

 
Ylatunniste2 
 

HANKERAHOITUSTA KORONAN AIHEUTTAMIEN HAASTEIDEN LIEVITTÄMISEKSI KAHDELLETOISTA
HANKKEELLE
Lisätietoja: Elinkeinopäällikkö Petteri Partanen, p 040 7760 630

Maakuntahallitus myönsi Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukeminen -rahoitusta seuraaville hankkeille:

  • Paraisten kaupungille myönnetään hankkeeseen ”Åboland på hösten - Turunmaan syksy” 21 812 euroa.
  • Tanssiteatteri ERIn kannatusyhdistys ry:lle myönnetään hankkeeseen ”ERIKORONA” 21 672 euroa.
  • Läntiselle tanssin aluekeskukselle myönnetään hankkeeseen ”KohTalo D - kohtaami-sen taide loikkaa digitaaliseen maailmaan” 42 298 euroa.
  • Naantalin kaupungille myönnetään hankkeeseen ”Saaristosapuska ja Fine Dining - luodaan yhdessä uusi Ruokaisa Naantali” 13 650 euroa.
  • Turun kaupungille myönnetään hankkeeseen ”Kolmannen sektorin verkkotuotanto-osaamisen vahvistaminen” 35 000 euroa.
  • Turun Kaupunkilähetys ry:lle myönnetään hankkeeseen ”Etänä toteuttava digitaalinen tuki nuorille aikuisille ja yli 60v. maakunnan asukkaille, joilla haasteellinen tai vaikea elämäntilanne” 16 000 euroa.
  • Turku Science Park Oy:lle myönnetään hankkeeseen ”Varsinais-Suomen matkailun digitaalisen ekosysteemin kehittäminen” 54 411 euroa.
  • Yrityssalo Oy:lle myönnetään hankkeeseen ”Yritysten talouden tervehdyttäminen sa-neerausmenettelyn avulla 2020” 36 652 euroa.
  • Raision kaupungille myönnetään hankkeeseen ”Etäkuntouttavan työtoiminnan kehit-tämishanke” 35 000 euroa.
  • Paimion Rasti ry:lle myönnetään hankkeeseen ” Luontoliikunnalla kestävyyttä” 5 740 euroa.
  • Markku Juhani Fingerroosin muistosäätiölle myönnetään hankkeeseen ”Lasten henki-sen jaksamisen ja koulunkäynnin edistäminen Turussa” 20 650 euroa.
  • Varsinais-Suomen Yrittäjät ry:lle myönnetään hankkeeseen ”KRIISISTÄ UUDISTUMISPOLULLE - Rohkeutta ja muutosvalmiuksia yrittäjille Varsinais-Suomeen” 38 416 euroa.

17.4.2020 päättyneellä hakukierroksella haettiin/painotettiin hankkeita, jotka hillitsevät koronavirusepidemian alueen kehitykselle aiheuttamia vaikutuksia ja edistävät niistä toipumista. Varsinais-Suomen liittoon saatiin 26 hakemusta, joiden yhteenlaskettu haettu tukirahoitus oli 871 852 euroa. Varsinais-Suomen liitolla on käytettä-vissä maakunnan omaehtoiseen kehittämiseen suunnattavaa Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukemi-nen -rahoitusta 325 000 euroa.

VARSINAIS-SUOMEN LIITTO PÄÄOSIN TYYTYÄVINEN ALUEIDEN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVAAN LAKIESITYKSEEN
Lisätietoja: Aluekehitysjohtaja Tarja Nuotio, p. 040 506 3715

Työ- ja elinkeinoministeriö on pyytänyt maakunnan liiton lausuntoa seuraavista lakiesityksistä. Lait astunevat
voimaan uuden EU-ohjelmakauden 2021 - 2027 alussa, eli 1.1.2021.

  • Laki alueiden kehittämisestä (ns. toimeenpanolaki)
  • Laki EU:n alue- ja rakennepolitiikan rahoittamisesta (ns. rahoituslaki)

 

Lakiehdotuksen mukaisesti maakunnan liitto vastaa maakunnan yleisestä kehittämisestä ja siinä tehtävässä

Kuntien aluekehittämisviranomaisena

  • valmistelee ja toimeenpanee maakunnan pitkän aikavälin strategian;
  • hoitaa maakunnan suunnittelun ja merialuesuunnittelun tehtävät siten kuin maankäyttö- ja rakennus-laissa (132/1999) säädetään;
  • edistää alueensa elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä ja osaamisen kehittämistä;
    hoitaa sille (alueiden kehittämisestä ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta annetussa) laissa säädetyt tehtävät;
  • edistää saavutettavuutta sekä vastaa liikennejärjestelmäsuunnittelun johtamisesta ja yhteensovittami-sesta maakunnan muihin suunnitelmiin ja valtakunnalliseen liikennejärjestelmäsuunnitelmaan muualla kuin Helsingin seudulla;
  • koordinoi luonnonvarojen kestävää käyttöä ja ilmastonmuutoksen torjuntaa sekä laadukkaan elinympä-ristön tilaa koskevan suunnittelun yhteistyötä ja vastaa suunnittelun yhteensovittamisesta maakunnan muun suunnittelun kanssa;
  • edistää kuntien välistä, kuntien ja maakunnan välistä sekä ylimaakunnallista yhteistyötä ja maakun-nan kansallisia ja kansainvälisiä yhteyksiä;
  • seuraa ja ennakoi aluekehitystä ja toimintaympäristön muutoksia;
  • edistää maakunnallista identiteettiä ja asukkaiden osallistumista maakunnan kehittämiseen sekä kult-tuuria osana maakunnallista strategiatyötä ja
  • hoitaa muut sille erikseen säädetyt tehtävät.

Maakunnan liitto hoitaa tehtäviään:

  • toimimalla laajassa yhteistyössä alueiden kehittämiseen osallistuvien viranomaisten ja muiden tahojen
    kanssa;
  • ottamalla huomioon kuntien erilaisista lähtökohdista johtuvat tarpeet ja vahvuudet;
  • osallistumalla keskeisten aluekehittämiseen osallistuvien valtion aluehallintoviranomaisten strategi-seen suunnitteluun ja tulosohjaukseen;
  • tekemällä yhteistyötä korkeakoulujen ja muiden koulutuksen tarjoajien kanssa maakunnan
    aluekehittämistavoitteiden huomioimiseksi;
  • ja edistämällä maakunnan etuja 1 momentin mukaisissa tehtävissä.

 Varsinais-Suomen liitto katsoo, että uudistus on kohtuullisen selkeä ja ajantasainen. Molempien lakien raken-teen uudistamisessa ja selkeyttämisessä on onnistuttu.

  • Lakiluonnos on aiempaa kattavampi ja kirjauksiltaan strategisempi
  • Maakunnan liiton asema ja tehtävät on kuvattu laajempina kokonaisuuksina ja pienemmät osatehtävät (esim. liikuntaneuvoston nimeäminen) siirretty asetustasolle
  • Suunnittelujärjestelmä säilyy nykyisen kaltaisena, mutta toimintatavat uudistetaan
  • Toimivaltasuhteita ei ole ollut tarkoitus muuttaa, mutta joiltain osin lakiluonnos kaipaa tarkennuksia
  • Merkittävä muutos on maakuntien ja valtioneuvoston vuotuiset aluekehittämiskeskustelut
  • Kestävä kehitys, ilmastonmuutos sekä älykäs erikoistuminen on huomioitu
  • Maakuntien virallisista yhteistoiminta-alueista luovutaan (vrt. nyk. yhteistyö Satakuntaliiton kanssa)
  • Lakiin nyt ensimmäistä kertaa kirjattu edunvalvonnallinen näkökulma ja tehtävä on kannatettava ja to-dentaa jo vallalla olevan proaktiivisen toimintatavan maakuntien liitoissa.

Lausuntopohja on valmisteltu laajassa yhteistyössä muiden maakuntien aluekehitysasiantuntijoiden kanssa, myös maakuntajohtajat ovat sen käsitelleet. Yhteislausunnon lisäksi Varsinais-Suomen liiton lausunnossa on kommentoitu oman alueemme kannalta keskeisiä asioita, kuten esimerkiksi:

  • Kestävä kaupunkikehittäminen
    Lakiluonnoksen § 26 käsittelee kestävää kaupunkikehittämistä. On valitettavaa, että prosessi on irro-tettu aluekehittämisen kokonaisuudesta eikä maakunnan liitoille ole kirjattu roolia tässä (pl. ESR-rahoituskehysvaraukset). Välttämätöntä olisi ainakin kirjata rahoitettavien hankkeiden yhteensovitta-minen ja saumaton tiedonkulku eri rahoittavien viranomaisten kesken. Maakunnan liitoilla tulee olla alueillaan mahdollisuus antaa lausunto kestävään kaupunkikehittämiseen sisällytettävistä kaupunki-kohtaisista ekosysteemisopimuksista.
  • Äkilliset rakennemuutosalueet
    Sinänsä luopuminen varsinaisista äkillisten rakennemuutosalueiden (ÄRM) nimeämisprosesseista on linjassa lain perustavoitteen eli selkeyden lisäämisen kannalta perusteltua. Toisaalta ÄRM menettely ja siihen kytkeytyvät taloudelliset tuki-instrumentit ovat tuoneet välttämätöntä resurssia sellaisille alu-eille (kuten Varsinais-Suomelle), joilla normaalitilanteessa on varsin niukasti käytössään EU:n raken-nevaroja. Tällaisten äkillisten ja ennakoimattomien muutosten haitallisten vaikutusten torjuntaan tulisi olla kansallisia joustavia tuki-instrumentteja.

Varsinais-Suomen liitto kiinnittää huomiota myös siihen, että lakiehdotuksessa esitetään tuen siirtomenette-lyä poistettavaksi sen vähäisen käytön takia. Nykyisellä ohjelmakaudella yksi iso toimija on voinut ha-kea rahoitusta usean pienen toimijan puolesta ja jakaa rahoituksen edelleen näille. Tämä on alueen monille pienille ja paikallisille toimijoille tärkeä mahdollisuus olla mukana luomassa alueella hyvinvoin-tia ja elinvoimaa. Liitto esittää, että tämä mahdollisuus säilyisi jatkossakin.