Ylatunniste2 
 

ALUEIDEN KESTÄVÄN KASVUN JA ELINVOIMAN TUKEMINEN RAHOITUSTA 19 HANKKEELLE
Lisätietoja: Aluekehitysjohtaja Tarja Nuotio, p. 040 506 3715, elinkeinopäällikkö Petteri Partanen, p. 040 776 0630

Kansallista ”Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukeminen” -määrärahaa käytetään työ- ja elinkeinoministeriön päätöksen mukaisesti koronakoronakriisistä elpymiseen ja jälleenrakennukseen liittyviin toimenpiteisiin.
5.3.2021 päättyneellä hakukierroksella Varsinais-Suomen liittoon saatiin 33 hakemusta, joiden yhteenlaskettu haettu tukirahoitus oli 1 569 758 euroa. Myönteisten päätösesitysten tukisumma yhteensä on 964 864 euroa. Varsinais-Suomen liitolla on käytettävissä maakunnan omaehtoiseen kehittämiseen suunnattavaa Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukeminen -rahoitusta 1,9 miljoonaa euroa.

  •  Turun yliopistolle myönnetään hankkeeseen ”Ennakoinnin palvelualusta” 79 683 euroa.
  •  Turun ammattikorkeakoulu Oy:lle myönnetään hankkeeseen ”Korkeakoulut yritysten kilpailukyvyn kasvattajina” 59 556 euroa.
  • Turun yliopiston Brahea-keskukselle myönnetään hankkeeseen ”Kuntien digiyhteiskunta- ja post-COVID-valmius – tavoitetila ja todellisuus Varsinais-Suomessa” 39 618 euroa.
  • Turun yliopiston Brahea-keskukselle myönnetään hankkeeseen ”Tarpeista Tuotteiksi, TarTu” 34 867 euroa.
  • Turun Ydinkeskustayhdistys ry:lle myönnetään hankkeeseen ”Vetoa ja voimaa – Turun kaupallisen keskustan elinvoiman ja vetovoiman vahvistaminen” 9 891 euroa.
  • Turun ammattikorkeakoulu Oy myönnetään hankkeeseen ”Virtuaalistudio liiketoimintakeskus – toimintamalli, hankesuunnitelma ja sitouttava verkostoituminen” 50 904 euroa.
  • Tukenasi ry myönnetään hankkeeseen ”Yksinäisyydestä osallisuuteen” 20 713 euroa.
  • Ukipolis Oy:lle myönnetään hankkeeseen ”Co working –tila Ukin Solmu””, 78 695 euroa.
  • Varsinais-Suomen Yrittäjät ry:lle myönnetään hankkeeseen ”Opiskelijasta omistajaksi” 43 106 euroa.
  • Turku Science Park Oy:lle myönnetään hankkeeseen ”World Trade Centre International Scaler” 68 684 euroa.
  • Turun yliopistolle myönnetään hankkeeseen ”Terveysturvallinen meriklusteri” 67 955 euroa.
  • Sylvi Salonen Oy:lle myönnetään hankkeeseen ”Ruissalo – The First Island” 27 832 euroa.
  • SHIFT Ry:lle myönnetään hankkeeseen ”Digikohtaus - kansainvälisten yritysten kohtaamisia digitaalisesti” 29 792 euroa.
  • Loimaan kaupungille myönnetään hankkeeseen ”WIN WIN – yritysyhteistyöllä vetovoimaa” 35 000 euroa.
  • Talous ja Nuoret TAT ry:lle myönnetään hankkeeseen ”Nuorten digitaalinen työelämätaitojen valmennuskokonaisuus osa 1” 69 541 euroa.
  • Turun yliopiston Merenkulkualan koulutus ja tutkimuskeskukselle myönnetään hankkeeseen ”Varsinais-Suomen yritysten resilienssin tukeminen merilogistiikan häiriöiden varalta” 37 836 euroa.
  • Paraisten kaupungille myönnetään hankkeeseen ”KESTÄVÄLLÄ MATKAILULLA KANSAINVÄLISTÄ KILPAILUKYKYÄ TURUNMAAN SAARISTOON” 66 290 euroa.
  • Turun ammattikorkeakoululle myönnetään hankkeeseen ”Ruovikoiden esiintyminen ja biomassat Saaristomerellä” 66 500 euroa.
  • Yrityssalo Oy:lle myönnetään hankkeeseen ”RekrySalo 2021-2023” 78 400 euroa.

MAAKUNTAHALLITUS: LUONNONTIETEISIIN PAINOTTUVALLA LUKIO-OPETUKSELLA TÄRKEÄ MERKITYS ALUEEN OSAAJATARPEISIIN VASTAAMISESSA
Lisätietoja: Erikoissuunnittelija Esa Högblom, p. 040 7760 310

Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä LSKKY (jatkossa Novida) on pyytänyt Varsinais-Suomen liiton lausuntoa lukiolle haettavasta erityisestä luonnontieteitä painottavasta koulutustehtävästä.
Novidan lukiossa aloitettiin syksyllä 2018 luonnontiedelinja, jonka opetuksessa korostuvat ns. LUMA-aineet eli matematiikka, fysiikka ja kemia. Opetuksen toteutuksessa yhteistyökumppaneina ovat Turun yliopisto, Helsingin yliopisto ja Turun ammattikorkeakoulu.

Maakuntahallitus lausui asiasta mm. seuraavaa:

Matematiikan kirjoittajien määrä on ylioppilaskirjoituksissa tasaisesti kasvanut 2000-luvulla. Pitkän matematiikan kirjoittajien määrä on kasvanut kuluneiden viiden vuoden aikana peräti viidenneksellä koko maassa. Myös muiden luonnontieteiden kirjoittajien määrä on ollut trendinomaisessa kasvussa opetushallinnon tilastojen perusteella. Vastaavasti kielten opiskelu on huolestuttavasti kaventunut painottuen englannin kieleen heijastuen jopa vientiteollisuuden tilanteeseen. Samanaikaisesti suomalaisten oppimistulokset esimerkiksi LUMA-osaamisen puolella ovat kuitenkin olleet yleisesti laskusuunnassa 2010-luvulla PISA-tutkimusten mukaan.

LUMA- osaamisen lasku on nostettu esille valtioneuvoston koulutuspoliittisessa selonteossa, mutta konkreettisia toimenpiteitä osaamistason nostoon ei ole ehdotettu. Varsinais-Suomen liitto katsoo, että olisi perusteltua erikseen kansallisen ja alueellisenkin kilpailukyvyn näkökulmasta panostaa juuri LUMA ja kielitaito-osaamisen kehittämiseen lisätoimenpitein. Myös opettajien ainepedagogiset taidot, ajantasaisuus ja monipuolisuus ovat tässä tärkeässä roolissa.

Lausunnon lähtökohtana on LUMA-aineiden merkitys Varsinais-Suomen keskeisten teknologia- ja kasvualojen näkökulmasta. Tärkeä taustatekijä jatko-opintojen näkökulmasta on myös Turun yliopiston uusi teknillinen tiedekunta, joka on aloittanut toimintansa vuoden 2021 alussa. LUMA-aineiden vahva osaaminen muodostaa maakunnan kilpailukyvyn tärkeän perustekijän jatko-opintoihin hakeutumisen näkökulmasta.

Varsinais-Suomen toimialarakenne ja työpaikkojen määrä erityisesti teknologia-aloilla sekä kemian ja logistiikan aloilla puoltavat tähän sektoriin liittyvän opetuksen vahvistamista maakunnassa. Tässä tarkastelussa painopiste on erityisesti ohjelmisto- ja tietopalveluissa, metallituotteiden – ja koneiden, sähkö- ja elektronisten laitteiden ja edelleen kemiallisten tuotteiden valmistuksessa ja logistiikan tehtävissä ja näitä tukevissa palveluissa ja tutkimuksessa. Maakunnan työpakoista noin 30 % on mainituilla aloilla muodostaen tärkeän lohkon maakunnan kehityksen ja kilpailukyvyn näkökulmasta. Lisäksi on huomattava, että LUMA-aineet korostuvat myös maakunnallisesti vahvan lääke- ja terveysteknologia-klusterin näkökulmasta.

Eläköitymiset ovat maakunnassa merkittäviä lähivuosina perinteisillä vahvoilla aloilla kuten teollisuus, sote-ala, kauppa, rakentaminen ja logistiikka-ala. Alat ovat samalla suurimpia työllistäjiä. Teknologiateollisuudessa eläköityminen on kasvussa erityisesti juuri toimihenkilöiden osalta, mikä lisännee entisestään korkeakoulutettujen kysyntää. Lisäksi teknologiateollisuuden henkilöstörakenteessa on pitkään ollut käynnissä muutos, jossa korkeakoulutettujen osuus henkilöstöstä kasvaa. Viimeisimpien valtakunnallisten arvioiden mukaan teknologiateollisuus tarvitsee vuosittain runsaat 10 000 uutta osaajaa, joista 70 % juuri tekniikan aloilta. Tilanne on suhteellisesti vastaava myös Varsinais-Suomessa.

Myös ikäluokkien pieneneminen heijastuu koulutusmääriin ja työvoimapulaan. Nykyinen ikäluokkakehitys ei riitä vastaamaan elinkeinoelämän tarpeisiin ja työvoimapulan välttämiseksi osaamis- ja työperäisen maahanmuuton kehittäminen nousee avainasemaan myös Varsinais-Suomen näkökulmasta.

Varsinais-Suomen liitto katsoo, että alan osaajatarpeisiin vastaaminen edellyttää vahvan matemaattisluonnontieteellisen pohjan luomista niin peruskoulussa kuin II asteen oppilaitoksissa mutta erityisesti lukioissa. Alakohtaisen vetovoiman ja työperäisen maahanmuuton kehittäminen on myös keskeisessä roolissa osaavan henkilöstön saatavuuden kannalta.

Hyvänä esimerkkinä perus- ja erityisesti lukio-opetuksen LUMA-opintojen vahvistamisessa ja teknologia-alojen osaajien saatavuuden turvaamisessa on Turun kaupungin STEAM-toimintamalli, jonka tavoitteena on nostaa tekniikan ja luonnontieteiden aloille jatko-opintoihin hakeutuvien määrää Turussa. Vaikutuksia on ollut nähtävissä jo esimerkiksi syksyllä 2020 Turun yliopiston uusilla tekniikan aloilla ja Turun ammattikorkeakoulun tekniikan aloilla. Varsinais-Suomen liitto katsoo tämänkin esimerkin valossa olevan perusteltua vahvistaa LUMA-aineiden asemaa maakunnan lukioiden opetusohjelmissa.

Varsinais-Suomen liitto korostaa maakunnallisesta näkökulmasta LUMA-painotteista koulutusta antavien järjestäjien keskinäistä yhteistyötä mutta myös yhteistyötä korkeakoulujen asiassa. Varsinais-Suomen liitto katsoo Novidan hakemuksen tukevan maakunnan teknologiasektorin kehittymistä ja keskeisten alan koulutusketjujen vahvistumista. Johdonmukaiset koulutusketjut perusasteelta korkea-asteelle ovat keskeinen tapa alasta riippumatta varmistaa osaamisen ns. kriittisen massan syntyminen. Tämä osaltaan luo edellytyksiä alan yritystoiminnan kehittymiselle ja uuden syntymiselle sekä luo houkuttimia koulutetun henkilöstön sijoittumiselle alueelle. Lisäksi ao. erityistehtävä asemoi maakuntaa myönteisesti myös valtakunnallisesti ja vahvistaa alan II asteen koulutuksen toimintaa luoden sille aiempaa kilpailukykyisemmät olosuhteet.

Ylatunniste2 
 

VARSINAIS-SUOMEN MATKAILUELINKEINON KEHITTÄMISEN TIEKARTTA VUOSILLE 2021-2027
Lisätietoja: Erikoissuunnittelija Esa Högblom, p. 040 776 0310

Maakuntahallitus vahvisti matkailuelinkeinon kehittämisen tiekartan vuosille 2021–2027 ja päätti lähettää sen kuntiin, matkailun alueorganisaatioille ja seudullisiin kehittämisyhtiöihin käsittelyä varten. Matkailutoimialan maakunnallinen kehittyminen ja alan toimijoiden yhteistyön myönteinen kehitys edellyttää ajantasaista strategiaa. Tämän vuoksi on laadittu Varsinais-Suomen matkailuelinkeinon kehittämisen tiekartta vuosille 2021–2027 ”Yhdessä kestävää kasvua ja osaamista 2.0”. Tiekartan valmistelusta on vastannut Varsinais-Suomen liiton ja Varsinais-Suomen matkailun sihteeristön ohjauksessa FlowHouse Oy, joka on matkailun muutosjohtamisen, digitaalisen matkailumarkkinoinnin ja tiedolla johtamisen asiantuntija. Työhön on osallistunut eri vaiheissa noin 100 matkailutoimijaa Varsinais-Suomesta.

Varsinais-Suomen matkailun tiekartan toimenpideohjelma koostuu Menestyvän matkakohteenekosysteemin johtamisesta ja kolmesta toiminnallisesta kokonaisuudesta, joiden kautta vastataan alueen matkailun kehittämisen tavoitteisiin, haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Jokaiselle toimenpideohjelmalle on määritelty tarkemmat konkreettiset toimenpiteet sekä tavoitteet. Kehittämisen toimenpiteet ja tavoitteet ohjaavat kaikkia alueen toimijoita.

1. Varsinais-Suomi on omaleimainen ja siksi houkutteleva matkailualue
2. Varsinais-Suomi on ympärivuotinen matkailualue
3. Varsinais-Suomi on saavutettava matkailualue

Läpileikkaavina teemoina kehittämistyössä ovat

4. Mahdollistava digitaalisuus ja
5. Vastuullinen matkailualue

Varsinais-Suomen matkailuekosysteemin nykyinen, pirstaleinen rakenne ei helpota matkailun kokonaisvaltaisempaa ja suunnitelmallisempaa kehittämistä maakuntatasolla. Tämä on myös alueen kansainväliselle menestymiselle haaste. Nopeasti muuttavilla markkinoilla matkailualueilta odotetaan nopeampaa reagointia mm. asiakkaiden tarpeisiin ja vaikuttavaa ja avointa päätöksentekoa. Varsinais-Suomen matkailun tiekartan koordinaatiomallin tavoitteena on johtaa Varsinais-Suomen matkailun ekosysteemiä tavoitekeskeisesti, vahvistaen Varsinais-Suomen innovaatiokyvykkyyttä ja resilienssiä strategisten painopisteiden toteutuksessa. Mallissa Varsinais-Suomen matkailun tiekartan toteutumista koordinoi yhteinen matkailun johtoryhmä, tukenaan teemaryhmät, tiiviissä vuorovaikutuksessa alueellisten matkailun vastuutoimijoiden (alueorganisaatiot, kunnat, elinkeinoyhtiöt) kanssa. Tiekartassa esitetty johto- ja koordinaatiomalli on tämän hetken tilanne ja sitä päivitetään tilanteen mukaan. Koordinaatiomallin kehittäminen tehdään vaiheittain. Perustettavia teemaryhmiä tässä vaiheessa ovat:

- Digitalisaatio-ryhmä
- Tiedolla johtamisen ryhmä
- Kestävän matkailun ryhmä

Saavutettavuus ja brändäys- teemat tulevat kuulumaan suoraan johtoryhmälle.


VARSINAIS-SUOMEN LIITON VUODEN 2020 TILINPÄÄTÖS YLIJÄÄMÄINEN – TAUSTALLA KORONAPANDEMIAN AIHEUTTAMA KULUJEN SUPISTUMINEN

Lisätietoja: Hallintojohtaja Petra Määttänen, p. 041 502 5246

Varsinais-Suomen liiton tilikauden 2020 tulos on noin 600 000 euroa ylijäämäinen. Arvioitua suurempi tulos johtui kulujen voimakkaasta supistumisesta koronaepidemian johdosta. Säästöä syntyi mm. palkkakuluissa ja ostopalveluissa, kun valtaosa tilaisuuksista järjestettiin etätilaisuuksina. Lisäksi laite- ja kalustehankinnat toteutuvat vasta toimitilojen muuton yhteydessä vuonna 2021.


MAAKUNTAHALLITUS HYVÄKSYI LUONNONARVOJEN JA -VAROJEN VAIHEMAAKUNTAKAAVAEHDOTUKSEN

Lisätietoja: Erikoissuunnittelija Aleksis Klap, p. 040 721 3137

Maakuntahallitus hyväksyi Varsinais-Suomen luonnonarvojen ja -varojen vaihemaakuntakaavaehdotuksen ja esittää sitä maakuntavaltuuston hyväksyttäväksi. Maakuntavaltuusto kokoontuu seuraavan kerran kesäkuussa.


YHTEISTYÖLLÄ LOIMIJOKI KUNTOON II -HANKKEEN KÄYNNISTÄMINEN
Lisätietoja: Riikka Leskinen, p. 044 907 5995

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on myöntänyt Maa- ja metsätalouden vesienhallinnan -avustushaussa harkinnanvaraisen valtionavustuksen (MMM ja YM) Yhteistyöllä Loimijoki kuntoon II (Loiku II) -hankkeen toteutukselle. Hankkeen päätoteuttaja on Kokemäenjoen Vesistön Vesiensuojeluyhdistys ry. Valonia/Varsinais-Suomen liitto on hankekumppanina.

Loiku II -hankkeen tavoitteena on aktivoida kunnostustoimien toteutusta Loimijoen vesistöalueella, tiivistää sektoritoimijoiden yhteistyötä ja jalkauttaa jo kehitettyjä työkaluja laajempaan käyttöön. Hanke edistää kestävää vesienhallintaa maa- ja metsätalousalueilla, tukee valuma-aluetasoista vesitalouden suunnittelua ja toteutusta sekä vähentää vesistöön kohdistuvaa kuormitusta

Valonian hankeosuus liittyy kunnostusten aktivointiin Hanhijoen alueella. Loiku-hankkeen valuma-aluemalli viedään uudelle pilottialueelle Loimaan Hanhijoelle. Hankkeessa edistetään Valonian tekemässä yleissuunnitelmassa tunnistettujen kunnostus- ja ohjaustoimien toteutusta. Lisäksi toteutetaan pilottialueelle 1–2 monitavoitteista kunnostusta ja ohjataan purokunnostustalkoita. Pilottityön edetessä kehitetään edelleen Loikun toimintamallia ja edistetään sen leviämistä laajempaankin käyttöön.

Hankkeen toteutusaika on 1.1.2021 - 31.12.2022. Kokonaisbudjetti on 224 510 euroa

 Ylatunniste2
 

VARSINAIS-SUOMEN LIITTO JATKAA CENTRAL BALTIC INTERREG -OHJELMAN 2021–2027 ISÄNTÄORGANISAATIONA
Lisätietoja: Aluekehitysjohtaja Tarja Nuotio, p. 040 506 3715

Maakuntahallitus päätti, että Varsinais-Suomen liitto jatkaa Central Baltc Interreg -ohjelman isäntäorganisaationa uudella ohjelmakaudella 2021- 2027. Ohjelman tarkennettu isännöintisopimus hyväksytään maakuntahallituksessa erikseen. Liitto on vuodesta 2007 alkaen toiminut Central Baltic Interreg-ohjelman isäntäorganisaationa. Jo tätä ennen liitto toimi Etelä-Suomi-Viro- Interreg-ohjelman vastaavassa tehtävässä ohjelmakaudella 2000–2006. Ohjelman hallinto- ja tarkastusviranomaistehtävät on sijoitettu Turkuun liiton alaisuuteen ja henkilöstömäärä on ohjelmakaudesta riippuen vaihdellut n. 10–20 henkilön välillä.

Edellisellä kaudella hankkeille kohdennettu rahoitus oli 124 miljoonaa euroa. Uudella kaudella ohjelman kokonaisvolyymi pienenee jonkin verran. Asia täsmentyy kevään aikana. Ohjelman toimeenpanoon tulee EU:lta ja jäsenvaltioilta tukea, arviolta noin 9 miljoonaa euroa, mutta osa hallinnollisista kustannuksista jää myös isäntäorganisaation eli Varsinais-Suomen liiton vastuulle.

MAAKUNTAHALLITUS HYVÄKSYI VARSINAIS-SUOMEN ILMASTOTIEKARTAN
Lisätietoja: Toimialapäällikkö Riikka Leskinen, p. 044 907 599

Maakuntahallitus hyväksyi Varsinais-Suomen ilmastotiekartan ensimmäisen vaiheen kokouksessaan. Kyseessä on hiilineutraaliuteen tähtäävää suunnitelma, johon on jäsennelty kolmen keskeisen sektorin - energia, liikenne, maatalous - osalta ne tavoitteet, joita hiilineutraaliuden saavuttaminen vuoteen 2035 mennessä edellyttää. Tiekartta on päivittyvä dokumentti, jota täydennetään mm. maankäytön ja rakentamisen osalta vuoden 2021 aikana.

Ilmastotiekarttatyötä ohjaa Maakunnan yhteistyöryhmän alainen ilmastovastuujaosto. Tiekartta on laadittu ja sen toteuttamista edistetään osana Kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia (CANEMURE) -hanketta.

Ilmastotiekartan ensimmäinen luonnos oli kommentoitavana marraskuussa 2020. Luonnokseen saatiin avoimessa kyselyssä sekä suorina kommentteina yhteensä noin 270 vastausta. Tiekarttaa päivitettiin saatujen kommenttien sekä asiantuntijakeskusteluiden pohjalta. Ilmastovastuujaosto hyväksyi tiekartan kokouksessaan 11.1.2021.

Tiekartan ensimmäisen vaiheen viimeistelty, taitettu versio julkaistaan 1.2.2021. Tekstiversioon voi tutustua osoitteessa:https://ymparistonyt.fi/hiilineutraalilounaissuomi/varsinais-suomen-ilmastotiekartta-2030/

 

MAAKUNTAHALLITUS ALUEELLISTAMISLAINSÄÄDÄTÖÄ KOSKEVASTA LAKIESITYKSESTÄ: AITO VUOROPUHELU JA SIJOITTAMISEN TARKASTELU SYNERGIAN NÄKÖKULMASTA TÄRKEÄÄ
Lisätietoja: Erikoissuunnittelija Malla Rannikko-Laine, p. 040 721 342

Valtiovarainministeriö on pyytänyt Varsinais-Suomen liitolta lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi valtion palveluiden saatavuuden ja toimintojen sijoittamisen perusteista. Lakiesityksen tarkoituksena on uudistaa valtion yksikköjen ja toimintojen sijoittamista koskeva lainsäädäntö eli niin sanottu alueellistamislainsäädäntö paremmin vastaamaan toimintaympäristön nykyiseen ja ennakoituun muutokseen. Alueellistamisen käsite on tarkoitus korvata valtion läsnäolon käsitteellä. Valtion yksikköjen ja toimintojen sijoittamista koskevat päätökset esitetään jatkossa tehtäväksi pitkäjänteisesti kokoavaan suunnitelmaan perustuen.

Liitto huomauttaa, että uudessa toimintamallissa maakunnan liittojen kuulemisen lisäksi valtion yksikköjen ja toimintojen sijoittamiskysymyksissä tarvitaan aitoa vuoropuhelua maakunnan toimijoiden kanssa.

Varsinais-Suomen liitto pitää tärkeänä, että uusia virastoja, laitoksia tai valtionyhtiöitä perustettaessa huomioidaan olemassa olevat toimintokeskittymät ja tarkastellaan sijoittamista synergian näkökulmasta.

Ajankohtainen asia on lääkekehityskeskuksen perustaminen ja sijoittaminen Turkuun. Tämän ohella maakunnan osaamisessa painottuvat erityisesti meriteollisuus ja teollisuuden modernisaatio sekä monipuolinen maata-loustuotanto ja ruokaketjut. Erityisesti näihin liittyvissä sijoittamiskysymyksissä tulee maakunnan osaaminen ja olemassa olevat toiminnot huomioida.

 

MAAKUNTAHALLITUS POLIISIPÄIVYSTYSTÄ KOSKEVASTA MUUTOSSUUNNITELMASTA: AUKIOLOAJAT UUDENKAUPUNGIN POLIISIASEMALLA SÄILYTETTÄVÄ ENNALLAAN
Lisätietoja: Erikoissuunnittelija Malla Rannikko-Laine, p. 040 721 342

Lounais-Suomen poliisilaitos on pyytänyt Varsinais-Suomen liiton lausuntoa poliisipäivystystä koskevasta muutossuunnitelmasta Uudenkaupungin poliisiasemalla. Poliisin toimintojen kehittämiseen Uudenkaupungin poliisiasemalla liittyy resurssien tarkoituksenmukainen käyttö, joka perustuu palvelutason turvaamiseen alueella. Kehittämisen yhteydessä on suunniteltu, että Uudenkaupungin poliisiaseman poliisipäivystyksen asiakaspalvelun aukioloaikoja supistetaan kahteen päivään viikossa alueen kysyntää vastaavasti. Lähin poliisiasema olisi muina aikoina Rauman poliisiasema tai Turun pääpoliisiasema.

Varsinais-Suomen maakuntahallitus katsoo, että Lounais-Suomen poliisilaitoksen suunnitelma supistaa poliisipäivystyksen aukioloaikoja neljästä kahteen päivään viikossa Uudenkaupungin poliisiasemalla heikentää palvelujen saatavuutta koko alueella. Maakuntahallitus katsoo, että aukioloajat tulee Uudenkaupungin poliisiasemalla säilyttää ennallaan. Mikäli alueen kysynnän ei kuitenkaan katsota vastaavan palvelun tarjontaa, palvelun supistamisesta säästyvä poliisipäivystäjän resurssi tulee käyttää alueen tutkintatyöhön tai alueen poliisin läsnäolon ja näkyvyyden lisäämiseen

 

MAAKUNTAHALLITUS AHVENANMAAN MERIALUESUUNNITELMAEHDOTUKSESTA: ALUEELLA TULISI PRIORISOIDA MERENKULUN ALUEITA JA YHTEENSOVITTAA MERITUULIVOIMA JA VESIVILJELY MERENKULUN VAATIMUSTEN PERUSTEELLA
Lisätietoja: Erikoissuunnittelija Timo Juvonen, p. 040 829 5543

Ahvenanmaan maakuntahallitus pyytää lausuntoa Ahvenanmaan merialuesuunnitelmaehdotuksesta. Merialuesuunnittelun vastuuministeriönä ympäristöministeriö kokoaa Suomen lausunnon.

Ahvenanmaan merialuesuunnitelmaa on tehty hyvässä yhteistyössä manner-Suomen merialuesuunnittelun koordinaation ja rannikon maakunnan liittojen kanssa.

Luonnosvaiheessa Ahvenanmaan merialuesuunnitelma oli hyvin samansuuntainen verrattuna manner-Suomen merialuesuunnitelmaan. Ahvenanmaalla on poliittisessa käsittelyssä luonnosvaiheen jälkeen päätetty ottaa mukaan merialuesuunnitelmaan vain yleiset vesialueet, jolloin iso osa Ahvenanmaan vesialueesta jää suunnitelman ulkopuolelle.

Aluerajauksesta johtuen yleisille vesialueille kohdistuu paine osoittaa merialuesuunnittelussa olevia teemoja kriittisillekin, ei niin soveltuville alueille.

Ahvenanmaan suunnitelmassa on osoitettu alueen pohjoisosiin merkittävästi tuulivoimapotentiaalia. Saaristomeren ja eteläisen Selkämeren hyväksytyn suunnitelman osalta tässä on ristiriitaa merenkulun alueiden kanssa. Alueella tulisi priorisoida merenkulun alueita ja yhteensovittaa merituulivoima ja vesiviljely merenkulun vaatimusten perusteella.

Manner-Suomen merialuesuunnitelmassa on tunnistettu ammattikalastuksen osalta rannikon verkkokalastuksen ja avomerialueen troolikalastuksen tärkeitä alueita. Alueiden jatkuminen Ahvenanmaan suunnitelmaan korostaisi tärkeän teeman merkitystä manner-Suomen, Ahvenanmaan ja Ruotsin välisellä merialueella.

 

 

 

 Ylatunniste2

MAAKUNTAHALLITUS VALTAKUNNALLISESTA LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMASTA: LIIKENNE 12 -SUUNNITELMAN TULEE HAHMOTTAA KOKONAISKUVA VALTAKUNNALLISISTA TARPEISTA

Liikenne- ja viestintäministeriö on pyytänyt Varsinais-Suomen liitolta lausuntoa luonnoksesta valta-kunnalliseksi liikennejärjestelmäsuunnitelmaksi vuosille 2021–2032. Suunnitelmassa käsitellään kaikki liikennemuodot, henkilö- ja tavaraliikenne, liikenneverkot, palvelut ja liikennejärjestelmän tukitoimet.

Varsinais-Suomen liitto pitää suunnitelman tavoitteita ja visiota liikennejärjestelmän kehittämiselle hyvänä. Suunnitelmaluonnoksen toimenpideohjelma jää yleiselle tasolle. Valtakunnallisessa liikennejärjestelmä-suunnitelmassa tulisi pystyä hahmottamaan kokonaiskuva valtakunnallisista tarpeista seuraavalle 12 vuodelle. Toimenpiteitä konkretisoidaan ja suunnitelman vaikuttavuus ratkaistaan Väyläviraston 6–8 vuotisessa investointiohjelmassa. Jatkossa investointiohjelma tulee kytkeä tiiviiksi osaksi valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmisteluprosessia.

Rahoitusmallissa kustannustenjakoperiaatteet tulisi sopia valtion ja kuntien kesken pitkäjänteisesti. Lähtökohtana tulee olla, että valtio vastaa valtion väylistä ja niiden kustannuksista ja kunnat katuverkosta. Hyötyjä maksaa -mallin laaja soveltaminen ei ole kuntien näkökulmasta kestävä ratkaisu. Mallin soveltaminen ei saa tarkoittaa valtion kustannusten vyöryttämistä kunnille.

Liikennejärjestelmäsuunnitelmasta on rajattu pois valtakunnallisesti merkittävät ratayhtiöt, joita edis-tetään tällä hetkellä pääosin hankeyhtiöiden toimesta. Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnittelun pitkäjänteisyyden näkökulmasta ei ole perusteltua rajata valtakunnan merkittävimpiä raidehankkeita suunnittelun ulkopuolelle.
Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) merkitys on tunnistettu valtakunnallisessa liikennejärjestelmä-suunnitelmassa. Ensisijaisesti nykyiset ydinverkkokäytävät, kuten Skandinavia-Välimeri TEN-T-ydinverkkokäytävä tulee toteuttaa sovitusti vuoteen 2030 mennessä. EU-rahoitus TEN-T ydin-verkon ja solmujen kehittämiseksi tulee hyödyntää suunnitelmallisesti ja täysmääräisesti. Valtakun-nan koordinointi ja Suomen edun ajaminen EU-tukien haussa on ensiarvoisen tärkeää.

Etelä-Suomella on erityinen rooli valtakunnallisessa liikennejärjestelmässä muiden muassa kan-sainvälisten lentoasemien ja suurten satamien johdosta. Suomen rautateiden kuljetuksista ja henkilöliikenteestä valtaosa sijoittuu Etelä-Suomeen. Myös kansainväliset yhteydet sekä länteen että itään ovat tärkeitä ja ne tulisi mainita Etelä-Suomen erityisominaisuutena.

Väyläverkkoa tulee kehittää elinkeinoelämän ja kuljetusten tarpeita vastaaviksi ja erityisesti suurten logistiikan solmupisteiden hyvä saavutettavuus on turvattava. Alueiden sisäisessä saavutettavuudessa raideliikenteen kehittäminen olemassa olevaa infraa hyödyntäen on tärkeää.

Valtakunnallisessa liikennejärjestelmäsuunnittelussa ja investointiohjelman laadinnassa tulee ottaa huomioon alueen liikennejärjestelmäsuunnitelmiin ja Turun seudun MALsopimukseen kirjatut ja alueella yhteisesti priorisoidut hankkeet ja tavoitteet.

Raideliikenteen kehittämishankkeet

Tunnin juna, Espoo–Salo-oikorata
Tunnin juna, Salo–Turku-kaksoisraide
Varsinais-Suomen lähijunaliikenne

Tieliikenteen kehittämishankkeet

E18 Turun kehätie, Raision keskusta ja vt 8 eritasoliittymä
E18 Turun kehätie, Naantali–Raisio
Vt 8 Laitilan kiertoeritasoliittymä
Vt 9 Lieto asema–Aura leveäkaistatien nelikaistaistus
Paraisten väylä, Mt 180 Kirjalansalmen silta
Paraisten väylä, Hessundinsalmen silta
Paraisten väylä, Mt 180 Kurkela-Kuusisto (Kaarinan läntinen ohitustie)
Salon itäisen ohikulkutien (kt 52) 2. vaihe
Vt 10 kääntö vt 9:lle Liedossa

LIIKKUMISEN OHJAUKSEN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2021-2025 PANOSTAA PYÖRÄILYN JA KÄVELYN EDISTÄMISEEN JA LIIKKUMISTARPEEN VÄHENTÄMISEEN

Varsinais-Suomen liikkumisen ohjauksen toimenpidesuunnitelma 2021–2025 on yksi Varsinais-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelman toimenpide. Se tukee Varsinais-Suomen jatkuvaa liikennejärjestelmätyötä ja maakuntasuunnitelman mukaista tavoitetta kestävästä, turvallisesta ja terveel-lisestä kaupunki- ja taajamaliikenteestä.

Suuntaviivat toimenpidesuunnitelmalle ovat antaneet vuonna 2020 päivitetty Varsinais-Suomen ja Turun kaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelma, Turun kaupunkiseudun uusi MAL-sopimus sekä maakunnan ilmastotiekartta.

Toimenpidesuunnitelmassa määritellään liikkumisen ohjauksen kärkiteemat, -kohderyhmät ja -toimenpiteet lähivuosille. Kärkiteemat ovat

• Joukkoliikenteen kokonaisvaltainen edistäminen
• Pyöräilyn edistäminen, myös keskusta- ja taajama-alueiden ulkopuolella
• Kävelyn edistäminen etenkin keskusta- ja taajama alueilla
• Liikkumistarpeen vähentäminen

Varsinais-Suomessa seudullisen liikkumisen ohjaustyön koordinoinnista ja hankemuotoisena toteutetun rahoi-tuksen hakemisesta on vastannut Valonia yhteistyössä Varsinais-Suomen liiton koordinoiman liikennejärjestelmätyön kanssa. Liikkumisen ohjauksen työtä tehdään aina tiiviissä yhteistyössä alueen kuntien kanssa.

 

Ylatunniste2 
 

MAAKUNTAHALLITUS: KIRJALANSALMEN SILTAAN SAATAVA RAHOITUS VUODEN 2021 ENSIMMÄISESTÄ LISÄTALOUSARVIOSTA

Lisätietoja: Edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, p. 040 583 6950

Maakuntahallitus päättää antaa seuraavan kannanoton:

Pitkään rahoitusta odottanut Kirjalansalmen silta on saanut Varsinais-Suomen ELY-keskukselta tuoreen arvion. Sillan teräsrakenteiden vaurioiden kiihtyminen kertoo sillan tulleen elinkaarensa päähän. Liikenteen rajoituksilla on tarkoitus taata liikennöinnin turvallisuus uuden sillan valmistumiseen saakka.

Kirjalansalmen riippuköysisilta on valmistunut vuonna 1963. Siltaa ei ole sen huonon kunnon vuoksi mahdollista korjata, vaan nykyisen sillan itäpuolelle rakennetaan uusi leveämpi ja korkeampi silta. Sillan yleissuunnitelma on laadittu ja tiesuunnittelu käynnissä. Uuden sillan rakentaminen on syytä aloittaa heti suunnittelun valmistuttua. Rakentaminen ja sitä pohjustava rakentamissuunnittelu vaativat hallitukselta 85 miljoonan euron investointipäätöksen.

Saaristotiellä (maantie 180) sijaitsevan Kirjalansalmen sillan merkitys maakunnan asukkaille ja elinkeinoelämälle on suuri. Kaarinan ja Paraisten rajalla sijaitseva silta on ainoa tieyhteys Paraisille ja reitti Turunmaan saaristoon. Sillasta riippuu kansalliselle huoltovarmuudelle ja rakennusalalle kriittisen raaka-aineen toimitusvarmuus.

Maakuntahallitus kiirehtii Marinin hallitusta valmistelemaan vuoden 2021 ensimmäiseen lisätalousarvioon Kirjalansalmen sillan korvausinvestoinnin rahoituksen. On toimittava heti, sillä käytöstä poistuva silta ennen uuden valmistumista olisi vakava isku Varsinais-Suomelle ja koko maan rakennusteollisuudelle.

Lisäksi maakuntahallitus muistuttaa, että halutessaan Suomi voi hyödyntää investointiin Euroopan unionin elpymis- ja palautumistukivälinettä (RRF). Suomen kestävän kasvun ohjelmaan valmistellaan parhaillaan noin 2,3 miljardin euron talouden elpymistä nopeuttavia ja kasvupotentiaalia edistäviä investointikokonaisuuksia. Euroopan komissio mahdollistaa rahoituksen hyödyntämisen liikenneinfrastruktuuriin. Kansallisessa valmistelussa RRF-rahoitus on katsottu mahdolliseksi pistemäisissä teollisuuden toimintaa tukevissa liikennehankkeissa.

 

VARSINAIS-SUOMEN LUONNONARVOJEN JA -VAROJEN VAIHEMAAKUNTAKAAVAEHDOTUKSEEN VAIN VÄHÄISIÄ MUUTOKSIA MUISTUTUSTEN PERUSTEELLA

Lisätietoja: Suunnittelujohtaja Heikki Saarento, p. 040 720 3056, erikoissuunnittelija Aleksis Klap, p. 040 721 3137

Varsinais-Suomen luonnonarvojen ja -varojen vaihemaakuntakaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä 3.9.–2.10.2020 välisen ajan. Kaavaehdotuksesta jätettiin 45 muistutusta, lisäksi Naantalin kaupunginhallitus käsitteli kaavaehdotusta kokouksessaan määräajan umpeuduttua.

Muutostarpeita on muistutusten perusteella tullut vähän. Useissa muistutuksissa esitettiin Särkänsalmen läppäsillan mahdollistavan maakuntakaavamerkinnän poistoa, jota perusteltiin mm. liikenteelle kohdistuviin haittoihin. Lisäksi vaihemaakuntakaavatyön osallistaminen sekä kuulemismenettelyt nostettiin esille, joissa erityinen painotus oli jokaisen yksittäisen maanomistajan kuulemistarpeella. Suojelumerkintöihin kohdistuvat muistutukset painottuivat suojeluarvojen määrittämiseen ja maakuntakaavamerkintöjen aiheuttamien vaikutusten tulkintaan. Virkistyksen ja matkailun ohjeellisten reittimerkintöjen toteutukseen esitettiin muutoksia. Muutamien veneilyn käyttämien satamamerkintöjen sekä yhden virkistysalueen merkintää esitettiin poistettavaksi, koska muistutuksen esittäjät näkivät kyseisten kohteiden olevan sopimattomia kyseisille toiminnoille.            

Kaikkiin muistutuksiin on laadittu vastine, jolla on avattu ja perusteltu vaihemaakuntakaavaehdotuksen ratkaisua. Vastineissa on korostettu maakuntakaavan yleispiirteistä tasoa, ja sitä, ettei se ota kantaa yksityiskohtaiseen toteutusratkaisuun vaan sen määrittelee yksityiskohtaisempi suunnittelu. Merkintöjä on kuitenkin hieman päivitetty ymmärrettävyyden parantamiseksi.

Muistutusten perusteella kaavaehdotukseen tehdään yksi muutos, joka kohdistuu Nauvon Kvivlaxin alueelle. Alueella oleva virkistysalueen aluevarausmerkintä muutetaan virkistyksen kohdemerkinnäksi ja merkinnän nimi muutetaan Vargbergetiksi. Muutoin kaavakarttaan tehdään pieni korjaus puolustusvoimilta saadun aluerajaustarkennuksen perusteella, jolla Skinnarvikin suojavyöhykkeen rajausta tarkennetaan. Lisäksi uuden sähkölinjan merkintään tehtiin pieni linjauksen tarkennus Maskun alueella.

Muistutuksista saadun palautteen perusteella täydennetään kaavaselostusta tarvittavilta osin.

Maakuntahallitus äänesti asiakohdassa kaksi kertaa, Esko Kivirannan (kesk.) esityksestä poistaa laajan, merkittävän ja yhtenäisen metsävaltaisen vyöhykkeen merkintä sekä Jani Kurvisen (kesk.) esityksestä poistaa maakuntakaavan suojelualuemerkintä soidensuojelun täydennysehdotuksessa tunnistettujen suoalueiden osalta. Keskustan ja perussuomalaisten edustajat äänestivät pohjaehdotusta vastaan. Molemmissa tapauksissa maakuntajohtajan pohjaehdotus jäi voimaan.

Vaihemaakuntakaavan käsittelyaikataulua on tarkistettu. Tavoitteena on, että maakuntavaltuusto hyväksyy kaavan kesäkuussa 2021.

 

MAAKUNTAHALLITUS: HELSINKI-TURKU NOPEAA JUNAYHTEYTTÄ KOSKEVA VYMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS TUO RATAHANKKEEN VAIKUTUKSET LAAJASTI ESIIN

Lisätietoja: suunnittelujohtaja Heikki saarento, p. 040 720 305

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on pyytänyt lausuntoa Väyläviraston Helsinki–Turku nopeaa junayhteyttä koskevasta ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta.

Helsinki–Turku nopea junayhteys -hanke sisältää uuden kaksiraiteisen oikoradan välille Espoo–Salo ja kaksoisraiteen nykyisen rakentamisen välille Salo–Kupittaa. Lisäksi hankkeeseen sisältyvät Hajalan, Kriivarin, Toikkalan ja Piikkiön rataoikaisut välillä Salo-Kupittaa sekä Turun ratapihan parantamistoimet.

Hankekokonaisuuden YVA:n tavoitteena on selvittää useasta osakokonaisuudesta muodostuvan liikenneinfrahankkeen todennäköisesti merkittävät vaikutukset yhtenä kokonaisuutena välillä Helsinki–Turku. Arvioitavina vaihtoehtoina ovat:

  • VE A: Nopea junayhteys kaksoisraiteisena välillä Espoo–Turku
  • VE B: Nopea junayhteys kaksoisraiteisena välillä Espoo–Turku ja raideoikaisut välillä Salo–Turku
  • Vertailuvaihtoehto 0+: Nykyinen rantarata parantamistoimenpiteillä.

Maakuntahallitus toteaa lausunnossaan mm. seuraavaa.

Vaikutukset on arvioitu monipuolisesti ja asiantuntevasti, ja ratahankkeen vaikutukset tulevat laajasti esiin.

Maakuntahallitus muistuttaa lausunnossaan, että ratahankkeiden myönteisten ja kielteisten vaikutusten arviointi ja keskinäinen vertailu on vaikeasti yhteismitallistettavaa. Kärjistetysti vastakkain ovat laaja-alainen yleinen ja paikallinen yksityinen etu. Vaikutuksia tulisi myös arvioida riittävän pitkällä aikajänteellä, myös siltä osin, millaisia pitkäaikaisvaikutuksia syntyy, jos hanketta ei toteuteta.

Tarkastelluista vaihtoehdoista maakuntahallituksen mukaan todellisia vaihtoehtoja ovat hankevaihtoehdot A ja B. Vertailuvaihtoehto 0+ ei ole voimassa olevien suunnitelmien mukainen eikä toteuta valtakunnallisia ja maakunnallisia tavoitteita.

Hankevaihtoehto B:n mukainen Piikkiön oikaisu on osoitettu voimassa olevassa lainvoimaisessa maakuntakaavassa Ohjeellinen rautatie -merkinnällä. Hajalan, Kriivarin, Toikkalan oikaisuja ei ole osoitettu maakuntakaavassa ja niiden voidaan katsoa olevan yleispiirteisen maakuntakaavan tulkintaa ja tarkentamista. Näiden osalta yleissuunnitelman hyväksyminen edellyttää mahdollisten olemassa olevien yleiskaavojen tarkistamista.

Hajala-Piikkiö -välin oikaisut

Hankevaihtoehtojen merkittävin ero liittyy Piikkiön kohdan liikennejärjestelyihin. Hankevaihtoehto A tukee Piikkiön lähiliikenneaseman toteuttamisedellytyksiä kaiken henkilöjunaliikenteen kulkiessa Piikkiön keskustan kautta. Hankevaihtoehdossa B Piikkiön aseman toteuttamisedellytysten säilyminen edellyttäisi lähijunaliikennöintiä nykyisellä ratalinjalla kaukojunien kulkiessa oikorataa Piikkiön keskustan ohi.

Vastakkain ovat neljän minuutin aikahyöty ja paikallisjunaliikenteen kehittäminen kokonaisuutena. Vaihtoehdon B mukainen oikaisu saattaa vaarantaa Piikkiön taajaman kytkeytymisen paikallisjunajärjestelmään, jos nykyisen ratalinjan kunnossapitoon ja kehittämiseen ei sitouduta. Varsinais-Suomen liiton tavoitteena on Tunnin junan täysimääräinen hyödyntäminen kytkemällä kaikki mahdolliset asemapaikat sen piiriin. Lopullinen päätös oikaisuvaihtoehdoista tulee tehdä aidosti kuntien ja liiton kanssa yhdessä neuvotellen.