Ylatunniste2

MAAKUNTAHALLITUS EDELLYYTTÄÄ, ETTÄ POSTI LUOPUU POSTIN JAKELUN SUPISTAMISESTA TURUN SAARISTOSSA
Lisätietoja: Saaristo- ja maaseutuasiamies Sami Heinonen, p. 040 041 3704

Maakuntahallitus edellyttää, että Posti Oy luopuu postin jakelun supistamisesta Turun saaristossa. Maakuntahallitus yhtyy hallitusohjelman kantaan, jonka mukaan postinjakelu turvataan harvaan asutuilla alueilla sekä saaristossa saaristolain mukaisesti.

Posti Oy ilmoitti huhtikuussa siirtyvänsä osassa Turun saaristoa yksipäiväiseen jakeluun nykyisen vähintään neljä kertaa viikossa tapahtuvan jakelun sijaan. Muutos koskee alueita: Velkua (Palva ja Velkuanmaa), Korpoström, Utö, Iniö, Hiittinen, Rosala ja Högsåra. Muutoksen piti alun perin tulla voimaan 3.6.2019 mutta asian saaman runsaan kielteisen palautteen vuoksi Posti Oy päätti käynnistää saaristossa kuulemiskierroksen.

Saaristotoimikunta asettui jyrkästi vastustamaan jakelumuutosta vedoten mm. saaristolakiin ja yhdenvertaisuusperiaatteeseen. Kerran viikossa tapahtuva postin jakelu ei vastaisi minimipalvelutasoa eikä esim. Velkuan Palvaa ja Velkuanmaata tai Paraisten Korpoströmin aluetta voida pitää vaikeakulkuisina erämaina koska sinne liikennöi ilmainen maantielautta säännöllisesti ja tiestö on kunnossa. Sama koskee yhteysalusliikenteen takana olevia alueita (esim. Jurmo ja Utö), jonne yhteysalus liikennöi säännöllisesti ja postin jakelu käytännössä tapahtuu yhteysalukselta, jonne Posti Oy:n jakelutyöstä vastaava henkilö vain toimittaa postikuorman. Tästä aiheutuvat kustannukset eivät saaristotoimikunnan mielestä voi olla merkittävät.

Maakuntahallitus yhtyy saaristotoimikunnan kielteiseen kantaan saariston postin jakelun supistusta koskien. Kerran viikossa tapahtuva postin jakelu ei riitä kattamaan saaristolaisten tarpeita. Posti palvelumuotona on saaristolle elintärkeä alueen syrjäisyydestä ja muun palvelutarjonnan suppeudesta johtuen; kauppojen (erityisesti erikoisliikkeiden) vähyys on johtanut postimyynnin palveluiden runsaaseen käyttöön saaristossa. Saaristolaisillakin tulee olla yhdenvertainen oikeus myös erikoistuotteisiin. Lisäksi vain kerran viikossa tapahtuva postin jakelu vaarantaisi elintärkeiden viranomaiskirjeiden perille menon ajoissa (esim. sosiaali-, terveys- ja koulutuspalveluihin liittyvä tiedon kulku).

NUORET ILMASTON JA KESTÄVÄN KEHITYKSEN KIRITTÄJÄNÄ - VALONIA JA SALON LUKIO KÄYNNISTÄVÄT KOKEILUN
Lisätietoja Toimialapäällikkö Riikka Leskinen p. 0449075995

Ympäristöministeriön osarahoittaman Valonian kokeiluhankkeen tavoitteena on osoittaa nuorille selkeät askeleet, joilla saada oma ääni kuuluviin ja löytää keinoja vaikuttaa päätöksentekoon. Kokeilussa tarjotaan lukionuorille ja kaupungin päättäjille useita tilaisuuksia päästä yhdessä suunnittelemaan kaupungin ilmastopolitiikan ja kestävän kehityksen tavoitteita käytännön toimenpiteiksi. Tilaisuuksien on tarkoitus palvella myös opetusta esimerkiksi yhteiskuntaopin tai ympäristöalan kursseilla. Nuorella on huoli ympäristöstä ja tulevaisuudesta, päättäjä puolestaan tuo pöytään tietoa ja vaikuttamiseen tarvittavat verkostot ja aseman. Rakentavalla ja aidosti tavoitteellisella yhteistyöllä on molempia voimaannuttava vaikutus.

Kokeiluun osallistuu Salon lukio. Kokeilussa laaditut oppimateriaalit ja saadut tulokset ovat kokeilun jälkeen
hyödynnettävissä myös muissa kaupungeissa ja kunnissa. Kokeilun kokonaisbudjetti on 18 700 euroa.

Hanke toteuttaa useita Varsinais-Suomen maakuntastrategian toimenpiteitä:

• Otetaan nuoret ja opiskelijat paremmin mukaan maakunnan kehittämiseen ja päätöksentekoon.
• Kehitetään ympäristön monipuolista lukutaitoa.
• Otetaan käyttöön eri toimialoilla uusia innostavia yhteistyö- ja vuorovaikutusmenetelmiä sekä kokeiluhankkeita.
• Luodaan saavutettavuuden ilmapiiri.

LAUSUNTO LIIKUNTAPAIKKOJEN PERUSTAMISHANKKEIDEN RAHOITUSSUUNNITELMAEHDOTUK-
SESTA VUOSILLE 2020 – 2023
Lisätietoja Erikoissuunnittelija Malla Rannikko-Laine, p. 040-721 3429

Liikuntalain mukaan kunnille ja muille yhteisöille voidaan myöntää valtion avustusta liikuntapaikkojen ja niihin liittyvien vapaa-aikatilojen perustamishankkeisiin. Opetus- ja kulttuuriministeriö hyväksyy vuosittain valtion talousarvion valmistelun yhteydessä seuraavaa neljää vuotta varten valtakunnallisen liikuntapaikkojen rakentamista koskevan rahoitussuunnitelman.

Varsinais-Suomesta tehtiin vuosille 2020–2023 yhteensä kaksitoista esitystä, joiden kustannusarvio on yhteensä noin 35 miljoonaa euroa. Lounais-Suomen aluehallintoviraston rahoitussuunnitelmaesityksessä on mukana kahdeksan Varsinais-Suomen hanketta.

 Kunta Hanke   Kustannusarvio milj. 
 Vuosi 2020    
 Somero Keskusurheilukentän perusparannus  1,30
 Paraisten Kylätalo Oy  Uimahalli 5,45 
 Kaarinan kaupunki  Valkeavuoren liikuntahalli 7,30 
 Auran Palokunnan Urheilijat  Jalkapallohalli  1,34 
 Kaarinan kaupunki  Urheilukentän perusparannus 1,00 
 Vuosi 2021    
Uudenkaupungin kaupunki Uima- ja liikuntahalli 20,30
Vuosi 2022    
Kaarinan kaupunki Uimahallin perusparannus 10, 00
Vuosi 2023    
Raision kaupunki Uintikeskus Ulpukan perusparannus 13,00


Esitettävistä hankkeista Someron keskusurheilukentän perusparannus, Paraisten Kylätalo Oy:n uimahalli, Uudenkaupungin uima- ja liikuntahalli ja Kaarinan uimahallin perusparannus ovat sisältyneet jo vuosien 2019–2022 rahoitussuunnitelmaan. Rahoitussuunnitelman ulkopuolelle jää neljä (4) hanketta: 1) Tarvasjoen liikuntasali, Lieto, 2) Kyrön liikuntasali, Kuntarahoitus Oyj, 3) Jalkapallohalli, Åifk rf. Fotbollsföreningen ja 4) jäähallin perusparannus, Salo.

Satakunnasta tehtiin vuosille 2020–2023 kolme hanke-esitystä, joiden kustannusarvio on yhteensä 29 miljoonaa euroa. Rahoitussuunnitelmassa mukana ovat kaikki esitetyt hankkeet, joista yksi ajoittuu vuodelle 2020 ja kaksi vuodelle 2021.

Varsinais-Suomen liiton maakuntahallitus pitää Lounais-Suomen aluehallintoviraston esitystä liikuntapaikkojen perustamishankkeiden rahoitussuunnitelmasta vuosille 2020–2023 ja esityksen laatimisessa käytettyjä perusteita hyväksyttävinä. Rahoitussuunnitelmaesityksen perusteissa erityistä huomiota on kiinnitetty hankkeiden realistisuuteen ja niiden sisältymiseen valtuustojen hyväksymiin kustannussuunnitelmien investointiosiin tai vastaaviin.

Maakuntahallitus puoltaa Lounais-Suomen aluehallintoviraston näkemystä siitä, että päätösvallan delegointiin liittyvä hankkeiden kustannusarvioraja (700 000€) ei kustannustason muutosten myötä ole tarkoituksenmukaisella tasolla. Selkeästi paikallisten hankkeiden kustannusarviot ylittävät helposti kustannusarviorajan ja ohjautuvat valtakunnallisen tason päätöksentekoon. Maakuntahallitus katsoo, että delegointirajaa tulee nostaa.

Maakuntahallitus yhtyy myös Lounais-Suomen aluehallintoviraston huomioon siitä, että rahoitussuunnitelman realistista ja luotettavaa laatimista vaikeuttaa kuntasuunnitelmien investointiosien lyhyys verrattuna valtakunnallisen liikuntapaikkojen rahoitussuunnitelman aikajänteeseen. Maakuntahallitus katsoo, että aluehallintoviraston esitys rahoitussuunnitelman pituuden lyhentämisestä kolmeen vuoteen on siksi perusteltu.

Maakuntahallitus puoltaa lausunnossaan Lounais-Suomen aluehallintoviraston esitystä liikuntapaikkojen perustamishankkeiden rahoitussuunnitelmaksi vuosille 2020–2023.

MAAKUNTAHALLITUKSEN LAUSUNTO EUROOPAN LAAJUISEN LIIKENNEVERKON KEHITTÄ-
MISESTÄ – TUNNIN JUNA SOPII ERITYISEN HYVIN VERKKOJEN EUROOPPA-RAHOITUKSEN KOHTEEKSI
Lisätietoja Erikoissuunnittelija Malla Rannikko-Laine, p. 040-721 3429

Euroopan komissio on toteuttamassa kattavaa arviointia unionin suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi annetusta asetuksesta. Julkisen kuulemisen tarkoituksena on tukea nykyisen asetuksen arviointia kokoamalla sidosryhmien näkemykset. Kuulemiseen voivat osallistua kaikki kansalaiset ja organisaatiot.

Verkkojen Eurooppa -ohjelma (CEF) on keskeisin TEN-T -suuntaviivojen rahoitusinstrumentti, jonka asetuksessa määritetään edellytykset, joiden mukaisesti Euroopan laajuisiin verkkoihin myönnetään unionin rahoitustukea. Euroopan parlamentti vahvisti huhtikuussa 2019 CEF-ohjelman vuosille 2021–2027. CEF-ohjelman rahoitustuki on mm. mahdollinen Tunnin junalle, jos kansallinen rahoituspäätös on olemassa.

Liikenteen alalla Euroopan laajuista liikenneverkkoa koskevalla politiikalla pyritään poistamaan tavaroiden, palvelujen ja kansalaisten vapaan liikkuvuuden esteitä EU:n alueella. Tarkoituksena on edistää taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta kaikkien jäsenvaltioiden ja niiden alueiden välillä sekä yhteistyötä naapurimaiden ja maailman muiden osien kanssa.

Varsinais-Suomen liiton maakuntahallitus katsoo, että Euroopan unionin yhteinen liikenneinfrastruktuuripolitiikka on jatkossakin tärkeä väline valtioiden ja alueiden välisen saavutettavuuden parantamisessa sekä talouden ja sisämarkkinoiden kehityksen tukena. Maakuntahallitus näkee, että unionin yhteisessä liikenneinfrastruktuuripolitiikassa tulisi keskittyä ydinverkon pullonkaulojen poistamiseen, kuljetusketjujen, kuten satamien, lentoasemien, rautatieasemien ja maantieterminaalien välisten yhteyksien helpottamiseen, liikenteen päästöjen vähentämiseen sekä innovatiivisten liikenneratkaisujen EU-laajuisen käyttöönoton edistämiseen.

Euroopan laajuisen liikenneverkon solmukohtiin keskittyvän TEN-T ydinverkkokäytävän kehittäminen mahdollistaa kestävän kasvun ja kaupunkiseutujen yhteen kytkemisen laajemmiksi työmarkkina- ja talousalueiksi. Ydinverkkokäytävään investoiminen Suomen tärkeällä ulkomaan kaupan ja logistiikan reitillä tukee maan kilpailukyvyn vahvistamista ja lisää kansainvälistä houkuttelevuutta investointikohteena.

Maakuntahallitus pitää tärkeänä, että TEN-T politiikalla mahdollistetaan vähähiilisen ja puhtaan liikenteen lisääminen panostamalla liikenteen päästöjä leikkaaviin investointeihin, kuten lähes päästöttömään raideliikenteeseen. Kansallisesti ei ole kuitenkaan vielä tehty tarpeeksi päästötavoitteiden saavuttamiseksi sekä vähähiilisen ja puhtaan liikenteen lisäämiseksi.

Maakuntahallitus korostaa Skandinavia-Välimeri ydinverkkokäytävällä sijaitsevan Helsingin ja Turun välisen nopean ratayhteyden, Tunnin junan merkitystä kestävän liikkumisen ja talouskasvun mahdollistajana. Tunnin juna sopii erityisen hyvin CEF-rahoituksen kohteeksi ja on Suomen suurista raidehankkeista nopeimmin toteutettavissa.

Maakuntahallitus huomauttaa, että kansallisesti tulisi nykyistä paremmin huolehtia tarvittavien toimenpiteiden toteuttamisesta ydinverkon kehittämiseksi vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi Suomessa ministeriön tulisi ottaa nykyistä vahvempaa roolia Skandinavia-Välimeri-ydinverkko-osuuden kehittämisestä ja toimenpiteiden koordinoinnista.

 

Ylatunniste2 
 

MAAKUNTAHALLITUS ESITTÄÄ TAITEEN EDISTÄMISKESKUKSEN TAIDENEUVOSTOON
GARDBERGIA, KOUKIA JA PERHOA
Lisätietoja: Edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, p. 040 583 6950

Opetus- ja kulttuuriministeriö on pyytänyt Varsinais-Suomen liittoa nimeämään ehdokkaansa Taiteen edistämiskeskuksen taideneuvostoon. Maakuntahallitus päätti esittää taideneuvoston jäseniksi Emilie Gardbergia,
Mikko Koukia ja Maija Perhoa.

Opetus- ja kulttuuriministeriö nimeää taideneuvoston puheenjohtajan ja jäsenet kolmeksi vuodeksi kerrallaan
kuultuaan taiteen ja kulttuurin kannalta merkittäviä tahoja. Taideneuvoston toimikausi on 1.9.2019–31.8.2022.

MAAKUNTAHALLITUS UUSIMAA-KAAVA 2050 EHDOTUSVAIHEEN KOKONAISUUDESTA: HYVIN LAADITTU KOKONAISUUS, MUTTA TUNNIN JUNA LOHJAN KAUTTA TULEE PRIORISOIDA MUI-DEN KEHITTÄMISHANKKEIDEN EDELLE
Lisätietoja: suunnittelujohtaja Heikki Saarento, puh. 040 720 3056

Uudenmaan liitto on pyytänyt Varsinais-Suomen liiton lausuntoa Uusimaa-kaava 2050 ehdotusvaiheen kokonaisuudesta.

Varsinais-Suomen liiton maankäyttöjaosto on aiemmin, 23.4.2018., antanut aineistosta lausuntonsa. Maakuntahallitus päätti uusia maankäyttöjaoston antaman lausunnon seuraavassa muodossa:

Maakuntakaavan ehdotusvaiheen kokonaisuus on laadittu hyvin, uudella strategisella otteella. Rakennekaava on rakenteeltaan ja tarkkuudeltaan maakuntasuunnitelmaluonteinen maakunnan aluerakenteen tulevaisuusvisio. Suunnitelmaa tarkentavat seutukohtaiset vaihemaakuntakaavat perustuvat pääosin strategisiin kehittämisperiaate- ja ominaisuusmerkintöihin, jotka yhdessä suunnittelumääräysten kanssa lisäävät kaavojen viestinnällistä selkiyttä ja vaikuttavuutta.

Ehdotus on raikas avaus maakuntakaavoituksen kehittämisen mahdollisista suuntaviivoista. Kaava vahvistaa Etelä-Suomen aluerakenteen yhtenäisyyttä ja sille rakentuvaa kestävää asunto- ja työmarkkina-aluetta.

Varsinais-Suomen liitto haluaa kuitenkin muistuttaa Uudenmaan liittoa suunnittelurealismista ja Scandinavian Mediterranean TEN-T -ydinverkkokäytävän merkityksestä kasvuvyöhykkeiden ja eri suuntien priorisoinnissa. Liikenteen ja maankäytön toteuttamisohjelmassa esitetty toteuttamisjärjestys ei ota riittävällä tavalla huomioon Turun ja Helsingin välisen nopean junayhteyden vaikutusalueen kasvupotentiaalia ja muita suuntia huomattavasti edellä olevaa suunnitteluvalmiutta. Oikoradan Espoo–Lohja -väli yhdessä Espoon kaupunkiradan kanssa mahdollistaa jo 2020-luvulla Lohjan suunnan kestävät joukkoliikenneyhteydet ja seudun vahvemman aseman Uudenmaan aluerakenteessa. Ratahanke tulee pelkästään jo ilmastotavoitteiden näkökulmasta priorisoida muiden kehittämishankkeiden edelle.

MAAKUNTAHALLITUS MYÖNSI EU-RAHOITUSTA MM. ENERGIATEHOKKUUTEEN, LIIKKUMISEEN, RUOKAJÄRJESTELMIIN JA TERVEYSALAAN LIITTYVIIN HANKKEISIIN
Lisätietoja: Erikoissuunnittelija Ville Roslakka p. 050 592 040

Etelä-Suomen maakuntien EAKR- haussa oli painopisteenä Varsinais-Suomessa älykkään erikoistumisen kärjet: sininen kasvu ja teollisuuden modernisointi, innovatiiviset ruokaketjut, sekä lääke- ja bioteknologia.
Maakuntahallitus päätti myöntää rahoitusta seuraaville hankkeille:

  • Turun ammattikorkeakoulu Oy:lle hankkeelle ”KAEV - Kestävä alueellinen energiantuotanto ja –varastointi” 349 957 euroa.
  • Turku Science Park Oy:lle hankkeelle ”Vihreät matkaketjut” 248 219 euroa.
  • Turun yliopistolle hankkeelle ”FoodTech Platform Finland - Ruokajärjestelmän innovaatioprosessin uudistava ekosysteemi” 243 356 euroa.
  • Turku Science Park Oy:lle hankkeelle ”Terveysalan välittäjäalusta (Terva)” 391 650 euroa.

 

Ylatunniste2

Varsinais-Suomen liiton tilinpäätösvuoden 2018 tulos hyvä

Lisätietoja: Hallintojohtaja Petra Määttänen, p. 041 502 5246

Maakuntahallitus esittää maakuntavaltuustolle vuoden 2018 tilikauden tuloksen ja toimintakertomuksen hyväksymistä. Tilinpäätösvuoden tulos on hyvä, vajaa 30 000 euroa ylijäämäinen. Alkuperäinen budjetointi lähti lähes 200 000 alijäämästä. Hyvä tulos oli mahdollinen, koska osa henkilökunnasta oli virkavapaalla ja työskenteli makusote-muutosorganisaatiossa. Heidän tilalleen ei liittoon palkattu sijaisia, mistä oli seurauksena palkkakulujen säästö. Tämä teki vuoden 2018 tuloksesta poikkeuksellisen, eikä vastaavaa tilannetta tulevina vuosina ole odotettavissa. Myös muussa toiminnassa noudatettiin ankaraa talouskuria.

Varsinais-Suomen kehitys jatkui myönteisenä vuonna 2018. Liiton toimintaa leimasi edellisvuoden tapaan maakunta- ja soteuudistus. Uudistus työllisti paljon liiton hallintoa, joka alun perin on perustettu noin kolmeakymmentä viittä työntekijää varten. Tilinpäätösvuonna liiton palveluksessa oli noin satakaksikymmentä työntekijää. Vastuualueilla on muutosvalmistelusta huolimatta työskennelty normaalisti. Aluekehityspuolen vetämänä on edistetty maakuntaohjelmaa Kumppanuusfoorumin eri ryhmissä, Central Baltic -ohjelma on edennyt tavoitteiden mukaisesti ja EU:n uuden ohjelmakauden valmistelu aloitettiin. Edunvalvonnassa on keskitytty Tunnin junaan, diplomi-insinöörikoulutuksen laajentamiseen, FiTech-yhteistyömalliin. Tunnin juna otti kuluvana vuonna jättiharppauksen, kun maan hallitus teki ratayhtiöitä koskevia päätöksiä. Maankäytön suurin päätös oli vaihemaakuntakaavan hyväksyminen maakuntavaltuustossa. Liikennejärjestelmätyössä keskityttiin MAL-seurantaan. Merialuesuunnittelu eteni Varsinais-Suomen koordinoimana. Erillisyksikkö Valonia käynnisti uusia hankkeita peräti kahdeksan.

Hakku2019-hankkeessa tarjotaan jätevesineuvontaa haja-asutusalueiden kiinteistöille

Lisätiedot: toimialapäällikkö Riikka Leskinen puh. 044 907 5995

Valonia/Varsinais-Suomen liitto on saanut Varsinais-Suomen ELY-keskukselta myönteisen rahoituspäätöksen HAKKU2019 - Hajajätevesikuormitus kuriin neuvonnalla -hankkeelle. Hankkeessa tarjotaan haja-asutusalueiden kiinteistöille jätevesineuvontaa yleisneuvontana sekä kiinteistökohtaisilla käynneillä. Neuvonta kohdennetaan Valonian vesihuolto- ja vesiensuojeluyhteistyössä vuonna 2019 mukana oleviin kuntiin, joita ovat; Kaarina, Kustavi, Laitila, Lieto, Loimaa, Marttila, Masku, Naantali, Nousiainen, Oripää, Paimio, Parainen, Pyhäranta, Rusko, Salo, Sauvo, Somero, Turku, Uusikaupunki ja Vehmaa. Valonian tarjoama jätevesineuvonta tukee kuntien työtä haja-asutusalueiden ravinnekuormituksen vähentämiseksi ja vesistöjen hyvän ekologisen tilan saavuttamiseksi. Hankkeen päätoteuttaja on Valonia/Varsinais-Suomen Liitto ja hankekumppanina on Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry. Hankkeen toteutusaika on 1.4.-31.12.2019 ja suunniteltu kokonaisbudjetti on 76519,30 euroa.

 Ylatunniste2
 

VARSINAIS-SUOMEN JA TURUN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMAT PÄIVITETÄÄN,
TOIMENPITEIDEN VAIKUTUKSIA KONKRETISOIDAAN
Lisätietoja: Suunnittelujohtaja Heikki Saarento, p. 040 720 3056

Varsinais-Suomen liikennesuunnittelua ohjaa Varsinais-Suomen liikennestrategia 2035+. Strategiassa
asetettuja liikennejärjestelmän kehittämistavoitteita viedään Varsinais-Suomen liitossa eteenpäin maakunnallisessa liikennejärjestelmätyössä, maakuntakaavoituksessa sekä edunvalvonnassa. Strategia jalkautuu myös muiden organisaatioiden suunnitelmiin, kuten kuntien maankäytön suunnitteluun, katusuunnitteluun sekä ELY-keskusten teiden suunnitteluun. Työ on jatkuvaa ja lakiin perustuvaa.

Vuoden 2019 päätyö on Varsinais-Suomen ja Turun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmien päivittäminen.Päivitys on synkronoitu valtakunnalliseen liikennejärjestelmätyöhön. Päivitystyön rinnalla tehdään jatkuvaa liikennejärjestelmätyötä aiempien vuosien mukaisesti turvallisen liikkumisen, viisaan liikkumisen ja liikenteen hallinnan alatyöryhmissä.

Osana päivitystyötä laaditaan liikenteen skenaariotarkasteluja Turun seudulle. Tavoitteena on konkretisoida eri toimenpiteiden vaikutuksia mahdollisimman kansankielisesti. Liikennejärjestelmäsuunnitelmien päivityksestä järjestetään seutukunnittain kumppanuustilaisuudet, joihin on tavoitteena saada paikalle eri hallintokuntien
virkamiehiä sekä paikallisia politiikkoja. Lisäksi toteutetaan Turun kaupunkiseudulla liikenneympäristökysely seudun asukkaille.

Liikennejärjestelmäsuunnitelmien päivitys kilpailutettiin maaliskuussa. Arvioinnin perusteella konsultiksi valikoitui Linea Oy.

 

Ylatunniste2 
 

SMART BLUE REGIONS -HANKE TOI LISÄRESURSSEJA SINISEN KASVUN JA ÄLYKKÄÄN ERIKOISTUMISEN KEHITTÄMISEEN MAAKUNNASSA
Lisätietoja: Projektisuunnittelija Otto Lappalainen p. 040 182 9663 tai elinkeinopäällikkö Petteri Partanen, p. 040 776 0630

Smart Blue Regions -hanke toi lisäresursseja sinisen kasvun ja älykkään erikoistumisen kehittämiseen maa-kunnassa. Varsinais-Suomen liitto oli mukana tässä kolmivuotisessa Interregin itämeriohjelmasta (Interreg Baltic Sea Region) rahoitetussa hankkeessa. Hankkeessa oli partnereina muita Itämeren maakuntia Saksasta, Virosta, Puolasta, Ruotsista, Latviasta ja Suomesta.

Hankkeen tavoitteena oli kehittää sinisen kasvun (Blue Growth) teemaa lisäämällä tietoisuutta sinisen kasvun mahdollisuuksista ja pohtimalla, miten sinistä kasvua voidaan parhaiten alueellisten älykkään erikoistumisen strategioiden avulla edistää. Tavoitteena oli myös sinisen kasvun teemaan liittyvien indikaattoreiden kehittämi-nen ja hanketoimijoiden verkostojen kehittäminen. Sinisellä kasvulla tarkoitetaan merten kestävään käyttöön liittyvää elinkeinopolitiikkaa. Älykäs erikoistuminen puolestaan on osa eurooppalaista innovaatiopolitiikkaa, jossa jokainen alue tunnistaa ja määrittelee omat tulevaisuuden vahvat alansa ja suuntaa niihin kehittämisre-sursseja.

Varsinais-Suomessa hanke auttoi jäntevöittämään alueen omaa siniseen kasvuun ja älykkääseen erikoistumi-seen liittyvää työskentelyä ja toi arvokkaan lisäresurssin näiden teemojen pohtimiseen. Hanke oli vahvasti mukana maakuntaohjelman päivitystyössä, jossa sininen kasvu valittiin yhdeksi kolmesta älykkään erikoistu-misen painopisteestä. Sinisen kasvun toimijoita koottiin yhteen mm. Turun ja Varsinais-Suomen meripäivän sekä sinisen kasvun EU-rahoitusinfon avulla. Toimijoita vietiin myös Itämeren alueella järjestettyihin työpajoi-hin ja tapahtumiin, joissa suunniteltiin muun muassa uusia yhteistyömahdollisuuksia sekä vaikutettiin Itämeren sinisen kasvun strategiaan. Yhteistyön edistämiseksi koottiin myös keskeisistä sinisen kasvun julkisista toimi-joista koostuva merialan asiantuntijatyöryhmä.

Hankkeessa luotu sininenkasvu.fi -sivusto kokoaa konkreettisesti yhteen varsinaissuomalaista merialan osaamista. Sivustoa hyödynnetään varsinaissuomalaisten sinisen kasvun toimijoiden esiintuomiseen ja se tarjoaa myös alustan kansainväliselle näkyvyydelle.

Hankkeen tuloksena muodostui myös hyvä Itämeren alueen yhteistyöverkosto hankkeen partnerialueiden ja niiden eri toimijoiden välille. Tätä verkostoa kannattaa pitää yllä myös jatkossa. Hankkeen päättymisen jälkeen toiminta jatkuu osana Varsinais-Suomen kumppanuusfoorumin ja sen sinisen kasvun verkoston toimintaa.

SININEN KASVU, ILMASTOTYÖ JA KIERTOTALOUS, SEKÄ TULEVAN RAHOITUSKEHYSKAUDEN EDUNVAL-VONTA EUROOPPA-TOIMISTON PAINOPISTEINÄ VUONNA 2019
Lisätietoja: aluekehitysjohtaja Tarja Nuotio, p.040 506 3715, kansainvälisten asioiden päällikkö Sonja Palhus p.040 5343 865

Vuoden 2019 aikana toimiston työ tulee keskittymään ”Blue Growth” sekä ”Green and Smart”-painopistealueille. Edel-leen seurattavia asioita ovat aluepolitiikka, tutkimus- ja innovaatiopolitiikka sekä liikennepolitiikka. Lisäksi toimisto tiedottaa aktiivisesti Varsinais-Suomelle tärkeistä edunvalvonnan kärjistä EU:n parlamenttivaaliehdokkaiden sekä valittujen edustajien suuntaan.

Toiminnan tärkeimpinä kärkinä vuonna 2019 tulee olemaan mm. tulevan rahoituskauden 2021 – 2027 ohjelmien seu-raaminen ja edunvalvonta, rahoitukseen liittyvien infotilaisuuksien järjestäminen. sekä Euroopan meriteknologiasekto-rin LeaderShip-strategian päivitykseen liittyvä alueiden kannanottopaperin valmistelu Yhdessä CPMR:n ja Varsinais-Suomen liiton kanssa. Lisäksi Eurooppa-toimisto tukee myös Turun Eurooppa-foorumin 29.-31.8.2019 toteuttamista.

Turun ja Varsinais-Suomen Eurooppa-toimisto on Turun kaupungin ylläpitämä toimisto, joka tuottaa yhteistyö-sopimusten kautta palveluita myös Varsinais-Suomen liitolle ja Turun yliopistolle. Lisäksi alueen yritykset, kehitysyhtiöt sekä koulutus- ja tutkimuslaitokset voivat käyttää Eurooppa-toimiston palveluja hyväkseen.