Ylatunniste2 
 

MAAKUNTAHALLITUS KANSALLISESTA MERIMETSOSTRATEGIASTA: KALATALOUDEN, AMMATTIKALASTAJIEN JA KALANKASVATTAJIEN MIELIPIDE HUOMIOITAVA PAREMMIN OSANA STRATEGIAA

Lisätietoja: Erikoissuunnittelija Malla Rannikko-Laine, p. 040 7213429

Ympäristöministeriö asetti 18.10.2018 työryhmän laatimaan strategiaa ja toimenpideohjelmaa merimetsojen aiheuttamien vahinkojen rajoittamiseksi, ja on varannut mahdollisuuden lausua strategiasta vuoden loppuun mennessä. Merimetson aiheuttamien vahinkojen rajoittamista pohtineen työryhmän esityksen tavoitetila on sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävä rinnakkaiselo merimetson kanssa merimetson suotuisa suojelutaso säilyttäen sekä merimetsojen aiheuttamien haittojen vähentäminen erityisesti kalataloudelle.

Maakuntahallitus lausui asiasta mm: seuraavaa:

Varsinais-Suomen liitto pitää ehdotetun merimetsostrategian tavoitetilaa: 1. sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävä rinnakkaiselo merimetson kanssa merimetson suotuisa suojelutaso säilyttäen, 2. merimetsojen aiheuttamien haittojen vähentäminen erityisesti kalataloudelle, hyvänä. Maakuntahallitus kuitenkin huomauttaa, että ehdotettu strategia jää toimenpiteissään puutteelliseksi. Maakuntahallitus katsoo, että kalatalouden, ammattikalastajien ja kalankasvattajien täydentävän mielipiteen toimenpide-ehdotuksia tulisi paremmin huomioida osana strategian sisältöä.

Varsinais-Suomen liitto katsoo myös tarpeelliseksi valtakunnallisesti määritellä niin ympäristön kuin ihmisen näkökulmasta kestävä ja hyväksyttävä mertimetsokannan taso. Kansallisesti tulisi myös selvittää mahdollisuudet merimetson siirtämiseksi EU:n luokittelemien rauhoittamattomien lajien joukkoon.

Maakuntahallitus pitää tärkeänä, että nykyisen EU-direktiivin ja kansallisen lainsäädännön puitteissa sovellettava poikkeuslupakäytäntö olisi jatkossa joustavammin ja nopeammin käytettävissä alueilla ja tilanteissa, joissa merimetsoista on syntymässä vakavaa uhkaa paikallisille olosuhteille ja elinkeinoille. Alueellisesti kerätyn tiedon tulisi olla sujuvasti hyödynnettävissä poikkeuslupahakemusten perusteluina ilman hakijalle itselleen kohdistuvaa merkittävää todistustaakkaa. Tärkeää on myös lisätä tietoisuutta siitä, mitä välittömiä toimenpiteitä ongelmien edessä ja ehkäisyssä saa tehdä ilman poikkeuslupaa.

Vihreät jätti lausuntoon eriävän mielipiteensä Hannu Rautasen johdolla.

YRITYSSALOLLE EU-RAHOITUSTA KASVUA SÄHKÖISTYMISEN EKOSYSTEEMEISTÄ -HANKKEESEEN

Lisätietoja: Erikoissuunnittelija Ville Roslakka p. 050 592 0404

Maakuntahallitus myönsi Yrityssalo Oy:n hankkeelle ”Kasvua sähköistymisen yritysekosysteemistä 2020-2022” EAKR ja valtion rahoitusta 509 757 euroa.

Hankkeessa kehitetään alueellisten vahvuuksien pohjalta tutkimus- osaamis- ja innovaatiokeskittymä, Varsinais-Suomen akkuteknologian osaamiskeskittymä), johon kuuluvat alueen yritysten lisäksi korkeakoulut ja julkiset toimijat. Hanke tukee liikennettä ja yhteiskuntaa fossiilisten raaka-aineiden käytön vähentämisessä sähköistymisen avulla. Tämä tukee samalla ilmastonmuutoksen hillitsemisen tavoitteita, sekä alueen vetovoimaisuutta. Hanke vahvistaa myös alueen yritysten kilpailukykyä. Akkuekosysteemin on jatkossa tarkoitus kattaa koko maa. Hankkeen toteutusaika on 1.4.2020 – 30.9.2022.


 

Ylatunniste2 

MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN ALUEIDENKÄYTÖN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄN UUDISTUKSELLA TULISI EDISTÄÄ ERI SUUNNITTELUTASOJEN VÄLISTÄ YHTEISTYÖTÄ
Lisätietoja: Suunnittelujohtaja Heikki Saarento, p. 040 720 3056

Ympäristöministeriö käynnisti maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksen keväällä 2018 ja on nyt pyytänyt kommentteja uutta alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää koskevista alustavista pykäläluonnoksista ja niiden perusteluista.

Uuteen alueidenkäytön suunnittelujärjestelmään kuuluisivat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet,
maakuntakaava, kaupunkiseutukaava ja kuntakaava.

Maakuntakaavan rooli muuta suunnittelua ohjaavana kaavana olisi nykyistä rajatumpi.

Maakuntien liittojen kannalta keskeiset kysymykset ovat:

- maakuntakaavan oikeusvaikutteisuuden rajaaminen vain osaan sisällöistä: liikennejärjestelmä/
infra ja viherrakenne
- kaupunkiseutukaavatason tarpeellisuus, suhde maakuntakaavoitukseen ja resursointi
- alue- ja yhdyskuntarakenteen käsitteiden erottaminen ja kategorisoiminen kaavatasoille (maakuntakaava:
aluerakenne / yhdyskuntarakenne: kaupunkiseutu- ja kuntakaava)

Maakuntahallitus toteaa maakuntaliittojen yhteisen valmistelun perusteella pykäläluonnoksista mm. seuraavaa:

Oleellista on, tuoko uudistus alueidenkäytön suunnitteluun alkuperäisen tavoitteen mukaista nopeutta ja sujuvuutta. Uudistuksella tulisi edistää eri suunnittelutasojen välistä yhteistyötä resurssikilpailun ja hierarkkisen vastakkainasettelun sijaan. Suomen suunnittelujärjestelmän tulee pystyä vastaamaan suunnittelua edellyttäviin kysymyksiin mahdollisimman hyvin sillä tasolla, jossa asian vaikuttavuuden johdosta on mahdollisuus tehdä ratkaisuja. Kommenteilla oleva luonnos ei tue riittävästi yhteisellä demokraattisella päätöksenteolla yli kuntarajojen tehtävää oikeusvaikutteista kaavoitusta, jolla varaudutaan ennakoivasti tulevaisuuden alueidenkäytön tarpeisiin.


MAAKUNTAHALLITUS NIMESI JÄSENET LOUNAIS-SUOMEN ALUEELLISEEN LIIKUNTANEUVOSTOON
Lisätietoja: Erikoissuunnittelija Malla Rannikko-Laine, p. 0407213 429

Lounais-Suomen aluehallintovirasto on pyytänyt Varsinais-Suomen liittoa ja Satakuntaliittoa yhdessä nimeämään Lounais-Suomen alueellisen liikuntaneuvoston vuoden loppuun mennessä. Ehdotukset alueellisen liikuntaneuvoston jäseniksi on pyydetty liikunnan aluejärjestöiltä.

Maakuntahallitus asetti Lounais-Suomen alueelliseen liikuntaneuvostoon vuosille 2020–2023 seuraavat kahdeksan (8) henkilöä Varsinais-Suomesta:

Bror Engström Parainen
Kirsti Kirveennummi Mynämäki
Jouni Koivuniemi Masku
Pasi Koski Aura
Matleena Koskinen Paimio
Päivi Mecklin Kaarina
Pekka Potinkara Turku
Arto Savonen Loimaa

Puheenjohtajaksi nimettiin Pasi Koski Aurasta.

Alueellinen liikuntaneuvosto antaa mm. lausuntoja ja tekee aloitteita alueellisen liikunnan ja liikuntapolitiikan kannalta laajakantoisista ja alueellisesti merkittävistä asioista, edistää eri toimialojen yhteistyötä liikuntapolitiikan tavoitteiden suuntaisesti, sekä antaa lausunnon aluehallintovirastolle liikuntapaikkojen perustamishankkeiden rahoitussuunnitelmaesityksistä ja perustamiskustannuksiin myönnettävistä avustuksista.

SELVITYSTYÖ SAARISTON MÄÄRITTELYKSI UUDELLA JA TARKEMMALLA TAVALLA TARPEELLINEN
Lisätietoja: Saaristo- ja maaseutuasiamies Sami Heinonen, p. 0400 413 704

Maa- ja metsätalousministeriö (MMM) on pyytänyt lausuntoa maakuntien liitoilta sekä
nykyisiltä saaristokunnilta ja saaristo-osakunnilta koskien valtioneuvoston asetusta saaristokunnista ja muiden kuntien saaristo-osista, joihin sovelletaan saaristokuntaa koskevia säännöksiä.

Nykyisen asetuksen mukaan Suomessa on 8 saaristokuntaa ja 40 ns. saaristo-osakuntaa. Varsinais-Suomessa saaristokuntia ovat Parainen, Kemiönsaari ja Kustavi. Maakuntamme saaristo-osakuntia ovat Kaarina, Naantali, Salo, Taivassalo ja Uusikaupunki.

Maa- ja metsätalousministeriö (MMM) pyysi elokuussa 2019 maakuntien liitoilta esityksiä saaristokunniksi ja osakunniksi. Varsinais-Suomen maakuntahallitus esitti kokouksessaan 16.9.2019, että nykyiset saaristokuntamme jatkaisivat edelleen saaristokuntina ja että saaristo-osakunta Naantali saisi lisäksi saaristokunta-aseman. Niin ikään esitettiin muita saaristo-osakuntiamme edelleen saaristo-osakunniksi.

Saaristoasiain neuvottelukunta (SANK) käsitteli maakuntien esitykset saaristokunniksi ja saaristo-osakunniksi kokouksessaan lokakuussa ja esitti, että voimassa olevaa asetusta ei muuteta, vaan nykyistä asetusta jatkettaisiin toistaiseksi voimassa olevana 1.1.2020 alkaen. SANK katsoi kuitenkin tarpeelliseksi aloittaa selvitystyö, jossa pyritään tarkemmin määrittelemään saaristokuntia kuvaavat kriteerit.

Maakuntahallitus lausui asiasta seuraavasti:

Varsinais-Suomen liitto hyväksyy saaristokuntia ja saaristo-osakuntia koskevan asetuksen säilyttämisen nykyisellään, mutta katsoo, että esitetty selvitystyö saariston määrittelyksi uudella ja tarkemmalla tavalla on tarpeellinen. Saaristo-olosuhteiden vaikutukset kuntatalouteen ovat merkittävät ja vapaa-ajan asutuksen huomioiminen (ns. monipaikkaisuus) uudessa asetuksessa olisi selkeä lisäkriteeri.

Varsinais-Suomen liitto on johdonmukaisesti tukenut saaristo-osakunta Naantalin nimeämistä saaristokunnaksi ja maakuntahallitus katsoo, että sekä saaristoisuuden kuntataloudelliset vaikutukset että merkittävä vapaa-ajan asukkaiden määrä realisoituvat hyvin juuri Naantalin kohdalla ja nämä seikat tulisi ottaa huomioon, kun nimetään uusimuotoisen asetuksen mukaisia saaristokuntia.

 

 Ylatunniste2
 

NUORILLE SUUNNATUN VARSINAIS-SUOMEN VAIKUTTAJAKOULUN NELJÄS VUOSIKURSSI KÄYNNISTYY
Lisätietoja: Erikoissuunnittelija Malla Rannikko-Laine, puh. 040 721 3429

Yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta kiinnostuneille nuorille tarkoitettu Varsinais-Suomen vaikuttajakoulu järjestetään jo neljättä kertaa. Mukaan voivat hakea toisen asteen opiskelijat, vastavalmistuneet sekä juuri korkeakouluopintonsa aloittaneet nuoret.

Vaikuttajakoulussa osallistujat tutustuvat erilaisiin vaikuttajatahoihin, vaikuttamisen keinoihin ja saavutettuihin tuloksiin. Käsiteltävinä aiheina on muun muassa päätöksenteko eduskunnassa, kunnissa ja Euroopan Unionissa. Lisäksi käsitellään aluehallintoa, mediaa, alueen elinkeinoelämän ja järjestöjen toimintaa sekä kansainvälisiä suhteita.

Varsinais-Suomen liitto on järjestänyt Varsinais-Suomen vaikuttajakoulua vuodesta 2016 saakka. Vaikuttajakoulussa on kolmen lukuvuoden aikana järjestetty yhteensä 24 tapaamiskertaa ja koulun on käynyt
69 nuorta. Maakuntahallitus katsoo, että vaikuttajakoulusta saatujen kokemusten ja osallistujilta saadun palautteen perusteella vaikuttajakoulua on perusteltua jatkaa.

Koulutus on osa Varsinais-Suomen liiton edunvalvontatoimintaa ja siihen valitaan avoimen haun kautta noin
20 osallistujaa. Hakuaika koulutukseen on 19.8.–4.9.2019. Koulutus kestää vuoden 2020 keväälle ja se käsittää 8-10 tilaisuutta. Vaikuttajakoulu on osallistujille maksuton.

Hakuohjeet ja tarkempaa tietoa Varsinais-Suomen vaikuttajakoulusta:
www.varsinais-suomi.fi/vaikuttajakoulu

 Ylatunniste2
 

YRITYSSALO OY:LLE RAHOITUSTA SÄHKÖISEN LIIKKUMISEN EKOSYSTEEMIÄ KEHITTÄVÄÄN
HANKKEESEEN
Lisätietoja: Elinkeinopäällikkö Petteri Partanen, p 040 7760 630

Yrityssalo Oy:lle myönnettiin hankkeeseen ”Sähköisen liikkumisen ekosysteemi 2019 – 2020” alueelliset innovaatiot ja kokeilut -rahoitusta 30 464 euroa. Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) -rahoitus on kansallinen aluekehitykseen kohdennettu määräraha vuosille 2016–2018.Hankkeessa kokeillaan ja tunnistetaan sähköisen liikkumisen liiketoimintamahdollisuuksia sekä verkotetaan alan yrityksiä. Hanke luo pohjaa koko Lounais-Suomen sähköisen liikkumisen ekosysteemin kehittämiselle sekä toimii pohjustuksena laajemmalle Turku Science Parkin ja Prizztechin (Satakunta) kanssa valmisteltavalle hankkeelle.

 

ALUEKEHITTÄMISLAIN UUSI LUONNOS TOISI MAAKUNTIEN LIITOILLE JOUSTAVAN
RAHOITUSINSTRUMENTIN ALUEEN MONIPUOLISEEN KEHITTÄMISEEN
Lisätietoja: Aluekehitysjohtaja Tarja Nuotio, p. 040 5063 715

Työ- ja elinkeinoministeriö on pyytänyt lausuntoa hallituksen esitysluonnoksesta laiksi alueiden kehittämisen ja
rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta annetun lain muuttamisesta. Esityksellä ehdotetaan muutettavaksi
alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta annettua lakia siten, että lakiin lisätään
uutta kansallista alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukemiseen tarkoitetun määrärahan hallinnointia koskevat säädökset. Ohjelman mukaan maakuntien liitoille kohdennetaan nopeasti ja joustavasti hyödynnettävää aluekehitysrahoitusta. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2020.

Maakuntien liittojen mahdollisuudet tukea maakuntien omaehtoista kehittämistä vahvistuisivat alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukemisen määrärahaan sisältyvällä maakuntien omaehtoiseen kehittämiseen tarkoitetulla osuudella, jolla tuettaisiin liittojen aluekehittämisviranomaisen tehtävää. Muutoksen tuloksena liitoilla olisi käytössään joustava rahoitusinstrumentti, jonka avulla maakuntien, alueviranomaisten sekä muiden alueellisten ja paikallisten toimijoiden välistä yhteistyötä olisi mahdollisuus lisätä ja vahvistaa.

Maakuntahallitus lausui hallituksen esitysluonnoksesta mm. seuraavaa:

Varsinais-Suomen liitto tukee hallituksen esitystä uuden kansallisen kehittämisrahoitusmuodon Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukeminen käyttöönotosta. Rahoitus tukee maakunnan liiton työskentelyä aluekehitysviranomaisena ja antaa konkreettisen välineen aluekehitystyöhön. Esityksessä on myös hyvin tunnistettu maakunnan eri toimijoiden yhteistyössä laatiman ja poliittisessa päätöksenteossa hyväksytyn maakuntaohjelman merkitys aluekehittämistä ja rahoitusta ohjaavana välineenä.

Hallituksen esityksessä on hyvin tuotu esiin maakuntien omaehtoinen kehittäminen. Omaehtoinen alueellinen
kehittäminen lähtee liikkeelle maakunnan asukkaista ja sen toimijoista sekä perustuu maakunnan omiin tarpeisiin ja voimavaroihin. Tässä tunnistetaan maakuntien toimintaympäristöjen erilaisuus ja samalla tuetaan omiin vahvuuksiin perustuvien rahoituslinjauksien muodostamista.

Määrärahalle on määritetty monia eri käyttökohteita. Toivottavaa on, että käyttöä ei valtakunnan tasolla valmiiksi sektoroida moneen eri käyttötarkoitukseen. Painotuksen tulisi olla maakuntien omaehtoiseen kehittämiseen tarkoitetussa osuudessa.

Kansallisen kehittämisrahoituksen jaossa maakunnittain tulee huomioida EU-rahoituksen jakautuminen eri alueille. Kansallista kehittämisrahoitusta tulee suunnata vähemmän EU-rahaa saaville alueille. Tämä tukee hallitusohjelman mukaista tavoitetta maamme tasapuolisesta kehityksestä.

 

VARSINAIS-SUOMEN LIITTO TUKEE NAANTALIN KAUPUNGILLE ASEMAA SAARISTOKUNTANA
Lisätietoja: Saaristo- ja maaseutuasiamies Sami Heinonen, p. 0400 413 704

Maa- ja metsätalousministeriö on pyytänyt maakuntien liitoilta esitystä niistä oman maakuntansa kunnista, jotka tulisi nimetä vuoden 2020 alussa voimaan tulevassa asetuksessa saaristokunniksi ja -osakunniksi. Voimassa olevan asetuksen mukaan Suomessa on 8 saaristokuntaa ja 40 ns. saaristo-osakuntaa. Varsinais-Suomessa saaristokuntia ovat Parainen, Kemiönsaari ja Kustavi. Maakuntamme saaristo-osakuntia ovat Naantali, Taivassalo, Uusikaupunki ja Kaarina sekä Salo.

Maakuntahallitus lausui esityksessään mm. seuraavaa:

Varsinais-Suomen liitto on tyytyväinen saaristokuntajakoon nykyisen asetuksen puitteissa Kustavin, Paraisten
ja Kemiönsaaren osalta, joille esitetään saaristokunta-aseman säilymistä edelleen.

Nykyinen saaristo-osakunta Naantali muodostettiin edellä mainittujen saaristokuntien tapaan vuoden 2009
kuntaliitoksella, jossa Naantalin kaupunkiin liitettiin saaristokunnat Rymättylä ja Velkua sekä saaristo-osakunta
Merimasku. Vuonna 2011 Naantaliin liitettiin vielä Maskun kunnan saaristo-osat Lempisaari ja Livonsaari.

Naantali uudessa muodossaan on hakenut saaristokunnan asemaa viimeksi vuonna 2015. Varsinais-Suomen
liitto on ollut tukemassa tätä tavoitetta. Naantalin kaupunginhallitus on uusinut aikeensa hakea saaristokunta-
statusta kokouksessaan 2.9.2019.

Kuntaliitokset lähes seitsenkertaistivat Naantalin pinta-alan, josta vesipinta-ala on suurempi kuin maapinta-ala.
Kaupungissa on 1 000 saarta ja 1 000 km rantaviivaa. Ilman kiinteää tieyhteyttä asuttuja saaria on 26 ja niillä
asuu yhteensä 245 henkilöä (n. 1,3 % koko Naantalin väestöstä). Osa Naantalin saaristosta onkin liikenteellisesti lautta- ja yhteysalusliikenteen varassa. Koko kaupungin väestöstä (19 245.) n. 30 % asuu saaristo-osissa. Naantali panostaa palveluihin myös saaristo-osissaan; saaristo-osien palveluverkkoon ei olla tehty muutoksia kuntaliitoksen jälkeen. Kaikki lähipalvelut toimivat edelleen kaikissa entisissä saaristokunnissa ja esimerkiksi vanhoista kunnantaloista tehtiin palvelupisteitä, joista saa erilaisia kaupungin palveluita. Uusimpana investoitina saaristoon Naantalin kaupunki rakennutti uuden Velkuan koulun Palvan saarelle siellä ennestään sijainneen huonokuntoisen koulurakennuksen tilalle.

Varsinais-Suomen liitto tukee em. perustein Naantalin kaupungille asemaa saaristokuntana. Saaristokuntaasema turvaisi Naantalin mahdollisuudet jatkossakin ylläpitää ja kehittää saaristo-osiensa elinvoimaisuutta. Pirstaleinen, vesistön rikkoma kaupunkikokonaisuus tuo mukanaan ylimääräisiä kustannuksia, joita korotetuilla saaristolisillä pystyttäisiin kompensoimaan. Nykyisellään Naantalin kaupungin saaristo-osakuntalisä on n. 1 225 000 euroa. Saaristokuntalisä olisi arvion mukaan n. 6,5 milj. euroa.

Varsinais-Suomen muut nykyiset saaristo-osakunnat Kaarina, Salo, Uusikaupunki ja Taivassalo täyttävät
Varsinais-Suomen liiton mielestä edelleen saaristo-osakunnan kriteerit, joten tämä asema tulisi niille jatkossakin myöntää.

 Ylatunniste2

MAAKUNTAHALLITUS EDELLYYTTÄÄ, ETTÄ POSTI LUOPUU POSTIN JAKELUN SUPISTAMISESTA TURUN SAARISTOSSA
Lisätietoja: Saaristo- ja maaseutuasiamies Sami Heinonen, p. 040 041 3704

Maakuntahallitus edellyttää, että Posti Oy luopuu postin jakelun supistamisesta Turun saaristossa. Maakuntahallitus yhtyy hallitusohjelman kantaan, jonka mukaan postinjakelu turvataan harvaan asutuilla alueilla sekä saaristossa saaristolain mukaisesti.

Posti Oy ilmoitti huhtikuussa siirtyvänsä osassa Turun saaristoa yksipäiväiseen jakeluun nykyisen vähintään neljä kertaa viikossa tapahtuvan jakelun sijaan. Muutos koskee alueita: Velkua (Palva ja Velkuanmaa), Korpoström, Utö, Iniö, Hiittinen, Rosala ja Högsåra. Muutoksen piti alun perin tulla voimaan 3.6.2019 mutta asian saaman runsaan kielteisen palautteen vuoksi Posti Oy päätti käynnistää saaristossa kuulemiskierroksen.

Saaristotoimikunta asettui jyrkästi vastustamaan jakelumuutosta vedoten mm. saaristolakiin ja yhdenvertaisuusperiaatteeseen. Kerran viikossa tapahtuva postin jakelu ei vastaisi minimipalvelutasoa eikä esim. Velkuan Palvaa ja Velkuanmaata tai Paraisten Korpoströmin aluetta voida pitää vaikeakulkuisina erämaina koska sinne liikennöi ilmainen maantielautta säännöllisesti ja tiestö on kunnossa. Sama koskee yhteysalusliikenteen takana olevia alueita (esim. Jurmo ja Utö), jonne yhteysalus liikennöi säännöllisesti ja postin jakelu käytännössä tapahtuu yhteysalukselta, jonne Posti Oy:n jakelutyöstä vastaava henkilö vain toimittaa postikuorman. Tästä aiheutuvat kustannukset eivät saaristotoimikunnan mielestä voi olla merkittävät.

Maakuntahallitus yhtyy saaristotoimikunnan kielteiseen kantaan saariston postin jakelun supistusta koskien. Kerran viikossa tapahtuva postin jakelu ei riitä kattamaan saaristolaisten tarpeita. Posti palvelumuotona on saaristolle elintärkeä alueen syrjäisyydestä ja muun palvelutarjonnan suppeudesta johtuen; kauppojen (erityisesti erikoisliikkeiden) vähyys on johtanut postimyynnin palveluiden runsaaseen käyttöön saaristossa. Saaristolaisillakin tulee olla yhdenvertainen oikeus myös erikoistuotteisiin. Lisäksi vain kerran viikossa tapahtuva postin jakelu vaarantaisi elintärkeiden viranomaiskirjeiden perille menon ajoissa (esim. sosiaali-, terveys- ja koulutuspalveluihin liittyvä tiedon kulku).

NUORET ILMASTON JA KESTÄVÄN KEHITYKSEN KIRITTÄJÄNÄ - VALONIA JA SALON LUKIO KÄYNNISTÄVÄT KOKEILUN
Lisätietoja Toimialapäällikkö Riikka Leskinen p. 0449075995

Ympäristöministeriön osarahoittaman Valonian kokeiluhankkeen tavoitteena on osoittaa nuorille selkeät askeleet, joilla saada oma ääni kuuluviin ja löytää keinoja vaikuttaa päätöksentekoon. Kokeilussa tarjotaan lukionuorille ja kaupungin päättäjille useita tilaisuuksia päästä yhdessä suunnittelemaan kaupungin ilmastopolitiikan ja kestävän kehityksen tavoitteita käytännön toimenpiteiksi. Tilaisuuksien on tarkoitus palvella myös opetusta esimerkiksi yhteiskuntaopin tai ympäristöalan kursseilla. Nuorella on huoli ympäristöstä ja tulevaisuudesta, päättäjä puolestaan tuo pöytään tietoa ja vaikuttamiseen tarvittavat verkostot ja aseman. Rakentavalla ja aidosti tavoitteellisella yhteistyöllä on molempia voimaannuttava vaikutus.

Kokeiluun osallistuu Salon lukio. Kokeilussa laaditut oppimateriaalit ja saadut tulokset ovat kokeilun jälkeen
hyödynnettävissä myös muissa kaupungeissa ja kunnissa. Kokeilun kokonaisbudjetti on 18 700 euroa.

Hanke toteuttaa useita Varsinais-Suomen maakuntastrategian toimenpiteitä:

• Otetaan nuoret ja opiskelijat paremmin mukaan maakunnan kehittämiseen ja päätöksentekoon.
• Kehitetään ympäristön monipuolista lukutaitoa.
• Otetaan käyttöön eri toimialoilla uusia innostavia yhteistyö- ja vuorovaikutusmenetelmiä sekä kokeiluhankkeita.
• Luodaan saavutettavuuden ilmapiiri.

LAUSUNTO LIIKUNTAPAIKKOJEN PERUSTAMISHANKKEIDEN RAHOITUSSUUNNITELMAEHDOTUK-
SESTA VUOSILLE 2020 – 2023
Lisätietoja Erikoissuunnittelija Malla Rannikko-Laine, p. 040-721 3429

Liikuntalain mukaan kunnille ja muille yhteisöille voidaan myöntää valtion avustusta liikuntapaikkojen ja niihin liittyvien vapaa-aikatilojen perustamishankkeisiin. Opetus- ja kulttuuriministeriö hyväksyy vuosittain valtion talousarvion valmistelun yhteydessä seuraavaa neljää vuotta varten valtakunnallisen liikuntapaikkojen rakentamista koskevan rahoitussuunnitelman.

Varsinais-Suomesta tehtiin vuosille 2020–2023 yhteensä kaksitoista esitystä, joiden kustannusarvio on yhteensä noin 35 miljoonaa euroa. Lounais-Suomen aluehallintoviraston rahoitussuunnitelmaesityksessä on mukana kahdeksan Varsinais-Suomen hanketta.

 Kunta Hanke   Kustannusarvio milj. 
 Vuosi 2020    
 Somero Keskusurheilukentän perusparannus  1,30
 Paraisten Kylätalo Oy  Uimahalli 5,45 
 Kaarinan kaupunki  Valkeavuoren liikuntahalli 7,30 
 Auran Palokunnan Urheilijat  Jalkapallohalli  1,34 
 Kaarinan kaupunki  Urheilukentän perusparannus 1,00 
 Vuosi 2021    
Uudenkaupungin kaupunki Uima- ja liikuntahalli 20,30
Vuosi 2022    
Kaarinan kaupunki Uimahallin perusparannus 10, 00
Vuosi 2023    
Raision kaupunki Uintikeskus Ulpukan perusparannus 13,00


Esitettävistä hankkeista Someron keskusurheilukentän perusparannus, Paraisten Kylätalo Oy:n uimahalli, Uudenkaupungin uima- ja liikuntahalli ja Kaarinan uimahallin perusparannus ovat sisältyneet jo vuosien 2019–2022 rahoitussuunnitelmaan. Rahoitussuunnitelman ulkopuolelle jää neljä (4) hanketta: 1) Tarvasjoen liikuntasali, Lieto, 2) Kyrön liikuntasali, Kuntarahoitus Oyj, 3) Jalkapallohalli, Åifk rf. Fotbollsföreningen ja 4) jäähallin perusparannus, Salo.

Satakunnasta tehtiin vuosille 2020–2023 kolme hanke-esitystä, joiden kustannusarvio on yhteensä 29 miljoonaa euroa. Rahoitussuunnitelmassa mukana ovat kaikki esitetyt hankkeet, joista yksi ajoittuu vuodelle 2020 ja kaksi vuodelle 2021.

Varsinais-Suomen liiton maakuntahallitus pitää Lounais-Suomen aluehallintoviraston esitystä liikuntapaikkojen perustamishankkeiden rahoitussuunnitelmasta vuosille 2020–2023 ja esityksen laatimisessa käytettyjä perusteita hyväksyttävinä. Rahoitussuunnitelmaesityksen perusteissa erityistä huomiota on kiinnitetty hankkeiden realistisuuteen ja niiden sisältymiseen valtuustojen hyväksymiin kustannussuunnitelmien investointiosiin tai vastaaviin.

Maakuntahallitus puoltaa Lounais-Suomen aluehallintoviraston näkemystä siitä, että päätösvallan delegointiin liittyvä hankkeiden kustannusarvioraja (700 000€) ei kustannustason muutosten myötä ole tarkoituksenmukaisella tasolla. Selkeästi paikallisten hankkeiden kustannusarviot ylittävät helposti kustannusarviorajan ja ohjautuvat valtakunnallisen tason päätöksentekoon. Maakuntahallitus katsoo, että delegointirajaa tulee nostaa.

Maakuntahallitus yhtyy myös Lounais-Suomen aluehallintoviraston huomioon siitä, että rahoitussuunnitelman realistista ja luotettavaa laatimista vaikeuttaa kuntasuunnitelmien investointiosien lyhyys verrattuna valtakunnallisen liikuntapaikkojen rahoitussuunnitelman aikajänteeseen. Maakuntahallitus katsoo, että aluehallintoviraston esitys rahoitussuunnitelman pituuden lyhentämisestä kolmeen vuoteen on siksi perusteltu.

Maakuntahallitus puoltaa lausunnossaan Lounais-Suomen aluehallintoviraston esitystä liikuntapaikkojen perustamishankkeiden rahoitussuunnitelmaksi vuosille 2020–2023.

MAAKUNTAHALLITUKSEN LAUSUNTO EUROOPAN LAAJUISEN LIIKENNEVERKON KEHITTÄ-
MISESTÄ – TUNNIN JUNA SOPII ERITYISEN HYVIN VERKKOJEN EUROOPPA-RAHOITUKSEN KOHTEEKSI
Lisätietoja Erikoissuunnittelija Malla Rannikko-Laine, p. 040-721 3429

Euroopan komissio on toteuttamassa kattavaa arviointia unionin suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi annetusta asetuksesta. Julkisen kuulemisen tarkoituksena on tukea nykyisen asetuksen arviointia kokoamalla sidosryhmien näkemykset. Kuulemiseen voivat osallistua kaikki kansalaiset ja organisaatiot.

Verkkojen Eurooppa -ohjelma (CEF) on keskeisin TEN-T -suuntaviivojen rahoitusinstrumentti, jonka asetuksessa määritetään edellytykset, joiden mukaisesti Euroopan laajuisiin verkkoihin myönnetään unionin rahoitustukea. Euroopan parlamentti vahvisti huhtikuussa 2019 CEF-ohjelman vuosille 2021–2027. CEF-ohjelman rahoitustuki on mm. mahdollinen Tunnin junalle, jos kansallinen rahoituspäätös on olemassa.

Liikenteen alalla Euroopan laajuista liikenneverkkoa koskevalla politiikalla pyritään poistamaan tavaroiden, palvelujen ja kansalaisten vapaan liikkuvuuden esteitä EU:n alueella. Tarkoituksena on edistää taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta kaikkien jäsenvaltioiden ja niiden alueiden välillä sekä yhteistyötä naapurimaiden ja maailman muiden osien kanssa.

Varsinais-Suomen liiton maakuntahallitus katsoo, että Euroopan unionin yhteinen liikenneinfrastruktuuripolitiikka on jatkossakin tärkeä väline valtioiden ja alueiden välisen saavutettavuuden parantamisessa sekä talouden ja sisämarkkinoiden kehityksen tukena. Maakuntahallitus näkee, että unionin yhteisessä liikenneinfrastruktuuripolitiikassa tulisi keskittyä ydinverkon pullonkaulojen poistamiseen, kuljetusketjujen, kuten satamien, lentoasemien, rautatieasemien ja maantieterminaalien välisten yhteyksien helpottamiseen, liikenteen päästöjen vähentämiseen sekä innovatiivisten liikenneratkaisujen EU-laajuisen käyttöönoton edistämiseen.

Euroopan laajuisen liikenneverkon solmukohtiin keskittyvän TEN-T ydinverkkokäytävän kehittäminen mahdollistaa kestävän kasvun ja kaupunkiseutujen yhteen kytkemisen laajemmiksi työmarkkina- ja talousalueiksi. Ydinverkkokäytävään investoiminen Suomen tärkeällä ulkomaan kaupan ja logistiikan reitillä tukee maan kilpailukyvyn vahvistamista ja lisää kansainvälistä houkuttelevuutta investointikohteena.

Maakuntahallitus pitää tärkeänä, että TEN-T politiikalla mahdollistetaan vähähiilisen ja puhtaan liikenteen lisääminen panostamalla liikenteen päästöjä leikkaaviin investointeihin, kuten lähes päästöttömään raideliikenteeseen. Kansallisesti ei ole kuitenkaan vielä tehty tarpeeksi päästötavoitteiden saavuttamiseksi sekä vähähiilisen ja puhtaan liikenteen lisäämiseksi.

Maakuntahallitus korostaa Skandinavia-Välimeri ydinverkkokäytävällä sijaitsevan Helsingin ja Turun välisen nopean ratayhteyden, Tunnin junan merkitystä kestävän liikkumisen ja talouskasvun mahdollistajana. Tunnin juna sopii erityisen hyvin CEF-rahoituksen kohteeksi ja on Suomen suurista raidehankkeista nopeimmin toteutettavissa.

Maakuntahallitus huomauttaa, että kansallisesti tulisi nykyistä paremmin huolehtia tarvittavien toimenpiteiden toteuttamisesta ydinverkon kehittämiseksi vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi Suomessa ministeriön tulisi ottaa nykyistä vahvempaa roolia Skandinavia-Välimeri-ydinverkko-osuuden kehittämisestä ja toimenpiteiden koordinoinnista.