Ylatunniste2
 

VARSINAIS-SUOMEN LIITON VUODEN 2019 TILINPÄÄTÖS YLIJÄÄMÄINEN – TAUSTALLA SOTE-
UUDISTUKSEN KESKEYTYMINEN JA SÄÄSTÖKURI

Lisätietoja: Hallintojohtaja Petra Määttänen, p. 041 502 5246

Varsinais-Suomen liiton tilikauden 2019 tulos on noin 700 000 euroa ylijäämäinen. Arvioitua suurempi tulos johtui sekä tuottojen kasvusta, että aivan erityisesti kulujen voimakkaasta supistumisesta. Etenkin henkilöstökulut toteutuivat alle suunnitellun. Myös eläkemeno-perusteiset eläkemenot toteutuivat suunniteltua pienempinä. Henkilöstön merkittävä väheneminen sote-uudistusorganisaation lopettaessa toimintansa vaikutti lomapalkkavaraukseen määrään, joka purkautuessaan tilinpäätöksen yhteydessä kasvatti liiton positiivista tulosta. Maakuntauudistuksen päättyessä jätettiin myös vakansseja täyttämättä. Liitto on minimoinut kuluja ja hakenut toiminnassaan säästökohteita. Lisäksi liiton toiminnan suunnittelu on useamman ’vuoden perustunut siihen, että maakuntauudistuksen toteutuessa liiton toiminta yhdistetään uuteen syntyvään maakuntaan. Tämä on siirtänyt monien uudistusten, investointien ja hankintojen tekemistä, joista syntyneet säästöt kumuloituivat myös vuodelle 2019. Nyt näitä tarpeita arvioidaan mm. nykyiseen tilanteeseen ja liiton strategiaan pohjautuen uudelleen.

VARSINAIS-SUOMEN LIITTO TYYTYVÄINEN TURUNMAAN SAARISTON YHTEYSALUSREITTIEN SUUNNITELTUUN PALVELUTASOON
Lisätietoja: Saaristo- ja maaseutuasiamies Sami Heinonen, p. 0400 413 704

Varsinais-Suomen ELY-keskus on pyytänyt lausuntoa koskien Paraisten, Korppoon ja Nauvon pohjoisen yhteysalusreittialueen palvelutasoa. Nykyiset liikennöintisopimukset päättyvät 30.4.2021.

Varsinais-Suomen liitto on tyytyväinen Paraisten yhteysalusreitin suunniteltuun palvelutasoon koskien sopimuskautta 2021-2026.

  • Palvelutaso säilyy kuvauksen perusteella pääosin nykyisellään.
  • Reitin karsiminen pääosin niistä saarista, joilla ei ole vakituista asutusta on saaristolain periaatteiden mukainen ja joustavoittaa reitin hoitamista samoin kuin Heisalan saaren vuorojen ajaminen erillään muusta reittialueesta. 
  • Ramsholmenin poistaminen aikataulusta ja saaren laiturin käyttö varalaiturina esim. kelirikon aikana tuo reitille lisää toimintavarmuutta (Ramsholmenista on tieyhteys Heisalan yhteysaluslaiturille).

Varsinais-Suomen liitto on tyytyväinen myös Nauvon pohjoisen yhteysalusreitin ja Korppoon yhteysalusreitin esitettyyn palvelutasoon vuosina 2021-2026.

  •  Reitteihin ei liikennöitävien saarien osalta tule muutoksia lukuun ottamatta Korppoon reitin uutta etappia, Jungfruskäriä, jonne liikennöidään nopealla henkilökuljetusaluksella kerran viikossa heinäkuun ajan, mikä edesauttaa saaristo- ja luontomatkailun kehittämistä saavutettavuuden paranemisella.
  • Korppoon reitin siirtyminen aluskalustoon, joka kuljettaa vain henkilöitä sekä heidän käsimatkatavaroitaan on perusteltua, koska ajoneuvojen kuljetus ja muu rahti hoidetaan kuitenkin kaksi kertaa viikossa suuremmalla aluksella ympäri vuoden.
  • Raskaskuljetukset hoidetaan tilauksesta kaikille reittialueen saarille. Raskaskuljetukset ovat elinehto saariston yritystoiminnalle ja niiden hoitamista Varsinais-Suomen liitto pitää ensiarvoisen tärkeänä.

 

Ylatunniste2 
 

VARSINAIS-SUOMEN MATKAILUELINKEINON KEHITTÄMISEN TIEKARTTATYÖ KÄYNNISTYY
Lisätietoja: Erikoissuunnittelija Esa Högblom, p. +358 40 7760310


Varsinais-Suomen matkailuelinkeinon kehittämisen tiekarttatyö käynnistyy Varsinais-Suomen liiton, matkailun alueorganisaatioiden ja seudullisten kehittämistoimijoiden yhteistyönä. Työtä koordinoidaan maakuntaohjelman toteuttamiseen liittyvän Kumppanuusfoorumin alla toimivan matkailufoorumin kautta.

Matkailu on yksi maailman nopeimmin kasvavista aloista ja se on Suomen tärkeimpiä vientitulon lähteitä ja merkittävä työllistäjä. Matkailu on kasvanut vauhdilla Suomessa. Myös Varsinais-Suomen matkailun kehittämisen osalta tehdään aktiivista työtä eri tahoilla mutta kaikki potentiaali ei vielä ole käytössä. Panostukset matkailuelinkeinoon ovat myös panostuksia alueen elinvoimaan, mikä puolestaan näkyy esimerkiksi parempina palveluina kuntalaisille.

Varsinais-Suomen nykyinen matkailuelinkeinon kehittämisohjelma on vuodelta 2013 ja sen päivitetty versio vuodelta 2017, jonka viimeinen voimassaolovuosi on 2020. Tavoitteena on laatia Varsinais-Suomen matkailuelinkeinon kehittämisen tiekartta vuosille 2021-2027. Työnimenä on tässä vaiheessa ”Yhdessä kestävää kasvua ja osaamista 2.0”. Tiekartta on matkailutoimijat yhteen kokoava väline, jonka tehtävänä on toimia matkailun kehittämistyössä yhteisenä ohjenuorana ja saada aikaan tuloksekasta matkailuelinkeinon kehittä-mistyötä. Lähtökohtana on, että toimenpiteitä toteutetaan laajan toimijajoukon yhteistyönä huomioiden näiden omat tavoitteet ja painopisteet (esim. seutukunnat ja kaupungit). Tiekarttaa toteutetaan niin julkisten toimijoiden kuin alan yritystenkin toimesta ja osaan tavoitteista ja toimenpiteistä voidaan vastata ulkoisella hankerahoituksella.

Tiekarttatyö käynnistetään ennakkokyselyllä, joka on suunnattu laajasti maakunnan matkailun kehittäjille, asukkaille ja alan yrittäjille. Tavoitteena on saada mahdollisimman laajasti kuva siitä, miten alan kehittäminen maakunnassa nähdään. Pyydämme vastaamaan viimeistään maanantaina 24.2.2020.

Lisätietoja ja kysely: https://kumppanuusfoorumi.fi/posts/ennakkokysely-matkailuelinkeinon-maakunnallinen-tiekarttaprosessi-2020/

VARSINAIS-SUOMEN JA TURUN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄTYÖ VUONNA 2020
Lisätietoja: Suunnittelujohtaja Heikki Saarento, puh. 040 720 3056


Varsinais-Suomen ja Turun seudun liikennejärjestelmätyön päivitys on tarkoitus saattaa loppuun kuluvan vuoden aikana. Työ aloitettiin keväällä 2019. Varsinais-Suomessa liikennejärjestelmätyötä tehdään liiton koordinoimana maakunnan ja Turun kaupunkiseudun rakennemallialueen aluetasoilla. Päivitys on synkronoitu valtakunnalliseen liikennejärjestelmätyöhön ja siinä tuotettavia tietoja hyödynnetään Turun kaupunkiseudun MAL (maankäyttö, asuminen ja liikenne) -sopimuksen ja Etelä-Suomen liikennestrategian valmistelussa. Päivitystyön rinnalla tehdään jatkuvaa liikennejärjestelmätyötä aiempien vuosien mukaisesti turvallisen liikkumisen, viisaan liikkumisen ja liikenteen hallinnan alatyöryhmissä. Työhön osallistuvat Varsinais-Suomen liiton lisäksi kunnat (Kaarina, Lieto, Naantali, Raisio ja Turku) sekä Varsinais-Suomen ELY-keskus.

Muut liikennejärjestelmätyön tavoitteet vuodelle 2020:

- MAL (maankäyttö, asuminen ja liikenne) -sopimuksen viimeistely, seuranta ja edistäminen, MAL-hankeohjelman toimenpiteiden suunnittelun ja toteutuksen seuranta ja ohjaus, liikenteen tilan seuranta, alatyöryhmien toiminnan tukeminen sekä liikkumisen ohjaus- toimintaan osallistuminen.

- Etelä-Suomen liikennestrategian laatiminen yhteistyössä Uudenmaan, Päijät-Hämeen ja Kymenlaakson liittojen kanssa kevään 2020 aikana. Tavoitteena on rakentaa alueen yhteistä näkemystä Etelä-Suomen liikennejärjestelmän tavoitetilasta valtakunnallista liikennejärjestelmäsuunnitelmaa varten.

- Liikennejärjestelmäsuunnitelman, MAL-sopimuksen ja MAL-hankeohjelman jalkauttaminen jatkuvan liikennejärjestelmätyön kautta eri organisaatioiden toimintaan.

Ylatunniste2 
 

MAAKUNTAHALLITUS KANSALLISESTA MERIMETSOSTRATEGIASTA: KALATALOUDEN, AMMATTIKALASTAJIEN JA KALANKASVATTAJIEN MIELIPIDE HUOMIOITAVA PAREMMIN OSANA STRATEGIAA

Lisätietoja: Erikoissuunnittelija Malla Rannikko-Laine, p. 040 7213429

Ympäristöministeriö asetti 18.10.2018 työryhmän laatimaan strategiaa ja toimenpideohjelmaa merimetsojen aiheuttamien vahinkojen rajoittamiseksi, ja on varannut mahdollisuuden lausua strategiasta vuoden loppuun mennessä. Merimetson aiheuttamien vahinkojen rajoittamista pohtineen työryhmän esityksen tavoitetila on sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävä rinnakkaiselo merimetson kanssa merimetson suotuisa suojelutaso säilyttäen sekä merimetsojen aiheuttamien haittojen vähentäminen erityisesti kalataloudelle.

Maakuntahallitus lausui asiasta mm: seuraavaa:

Varsinais-Suomen liitto pitää ehdotetun merimetsostrategian tavoitetilaa: 1. sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävä rinnakkaiselo merimetson kanssa merimetson suotuisa suojelutaso säilyttäen, 2. merimetsojen aiheuttamien haittojen vähentäminen erityisesti kalataloudelle, hyvänä. Maakuntahallitus kuitenkin huomauttaa, että ehdotettu strategia jää toimenpiteissään puutteelliseksi. Maakuntahallitus katsoo, että kalatalouden, ammattikalastajien ja kalankasvattajien täydentävän mielipiteen toimenpide-ehdotuksia tulisi paremmin huomioida osana strategian sisältöä.

Varsinais-Suomen liitto katsoo myös tarpeelliseksi valtakunnallisesti määritellä niin ympäristön kuin ihmisen näkökulmasta kestävä ja hyväksyttävä mertimetsokannan taso. Kansallisesti tulisi myös selvittää mahdollisuudet merimetson siirtämiseksi EU:n luokittelemien rauhoittamattomien lajien joukkoon.

Maakuntahallitus pitää tärkeänä, että nykyisen EU-direktiivin ja kansallisen lainsäädännön puitteissa sovellettava poikkeuslupakäytäntö olisi jatkossa joustavammin ja nopeammin käytettävissä alueilla ja tilanteissa, joissa merimetsoista on syntymässä vakavaa uhkaa paikallisille olosuhteille ja elinkeinoille. Alueellisesti kerätyn tiedon tulisi olla sujuvasti hyödynnettävissä poikkeuslupahakemusten perusteluina ilman hakijalle itselleen kohdistuvaa merkittävää todistustaakkaa. Tärkeää on myös lisätä tietoisuutta siitä, mitä välittömiä toimenpiteitä ongelmien edessä ja ehkäisyssä saa tehdä ilman poikkeuslupaa.

Vihreät jätti lausuntoon eriävän mielipiteensä Hannu Rautasen johdolla.

YRITYSSALOLLE EU-RAHOITUSTA KASVUA SÄHKÖISTYMISEN EKOSYSTEEMEISTÄ -HANKKEESEEN

Lisätietoja: Erikoissuunnittelija Ville Roslakka p. 050 592 0404

Maakuntahallitus myönsi Yrityssalo Oy:n hankkeelle ”Kasvua sähköistymisen yritysekosysteemistä 2020-2022” EAKR ja valtion rahoitusta 509 757 euroa.

Hankkeessa kehitetään alueellisten vahvuuksien pohjalta tutkimus- osaamis- ja innovaatiokeskittymä, Varsinais-Suomen akkuteknologian osaamiskeskittymä), johon kuuluvat alueen yritysten lisäksi korkeakoulut ja julkiset toimijat. Hanke tukee liikennettä ja yhteiskuntaa fossiilisten raaka-aineiden käytön vähentämisessä sähköistymisen avulla. Tämä tukee samalla ilmastonmuutoksen hillitsemisen tavoitteita, sekä alueen vetovoimaisuutta. Hanke vahvistaa myös alueen yritysten kilpailukykyä. Akkuekosysteemin on jatkossa tarkoitus kattaa koko maa. Hankkeen toteutusaika on 1.4.2020 – 30.9.2022.


 

Ylatunniste2 
 

MAAKUNTAHALLITUS HYVÄKSYI VARSINAIS-SUOMEN LUONNONARVOJEN JA -VAROJEN VAI-HEMAAKUNTAKAAVAN ENSMMÄISEN EHDOTUKSEN PIENIN TARKISTUKSIN – SEURAAVAKSI LAUSUNTOKIERROS JA KAAVAEHDOTUS NÄHTÄVILLE
Lisätietoja: Erikoissuunnittelija, kiertotalous ja energia, Aleksis Klap, puh. 040 721 3137
Suunnittelujohtaja Heikki Saarento, puh. 040 720 3056

Maakuntahallitus hyväksyi Varsinais-Suomen luonnonarvojen ja -varojen vaihemaakuntakaavan ensimmäisen ehdotuksen pienin tarkistuksin. Ehdotuksesta pyydetään seuraavaksi lausunnot, minkä jälkeen järjestetään viranomaisneuvottelu ja kaava tulee julkisesti nähtäville.

Varsinais-Suomen luonnonarvojen ja -varojen vaihemaakuntakaavan laadinta käynnistettiin maakuntavaltuustossa joulukuussa 2015. Vaihemaakuntakaavassa käsitellään maakunnan kierto- ja biotalouden näkökulmasta keskeisten luonnonvarojen käyttö ja potentiaalit sovittaen ne yhteen luonnonarvojen sekä virkistyksen ja matkailun kehittämistarpeiden kanssa. Vaihemaakuntakaavalla tarkistetaan ja täydennetään voimassa olevaa kokonaismaakuntakaavaa. Tarkistuksella pyritään myös muuttamaan maakuntakaavan sisältöä ja näkökulmaa aiempaa strategisemmaksi.

Vaihemaakuntakaavan laatimista perustelevat erityisesti bio- ja kiertotalouden kasvusta johtuvaan luonnonvarojen käytön lisääntyminen, kansalliset lainsäädännön muutokset jätehuoltosektorilla sekä EU:n tavoitteet kiertotalouteen siirtymisessä. Kaavaehdotus on valmisteltu valmisteluaineistosta käydyn keskustelun sekä kunnilta ja sidosryhmiltä saadun palautteen pohjalta.

Maakuntakaavaa on pyritty kehittämään aiempaa strategisempana ja eri toimialojen tavoitteita, toimintoja ja arvoja kokonaisvaltaisesti yhteensovittavana suunnitteluvälineenä. Uusina strategisina kehittämisperiaatemerkintöinä on esitetty:

- Laaja, merkittävä ja yhtenäinen metsävaltainen vyöhyke
- Matkailun, retkeilyn ja virkistyksen kehittämisen kohdealue
- Vesiviljelyn kehittämisvyöhyke.

Maakunta- ja rakennuslain vaatimusten ohella maakunnan suunnitteluvälineillä ja -työkaluilla tulee myös osallistaa, ottaa kantaa ja edistää globaalien ja kansallisten ja alueellisten tavoitteiden toteutumista ja yhteensovittamista. Lisäksi luonnonarvojen ja -varojen vaihemaakuntakaavan tehtävä on havainnollistaa arvoja, potentiaaleja ja resursseja pitkäjänteisen strategisen suunnittelun edellyttämän puntaroivan keskustelun ja kestävän päätöksenteon tueksi.

Lisätietoa kaavan valmistelusta ja laadituista selvityksistä:
https://www.varsinais-suomi.fi/fi/tehtaevaet-ja-toiminta/suunnittelu-ja-kaavoitus/maakuntakaava/luonnonarvojen-ja-varojen-vaihemaakuntakaava.

MAAKUNTAHALLITUS LAUSUI HELSINKI-TURKU NOPEAA JUNAYHTEYTTÄ KOSKEVASTA YM-PÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMASTA
Suunnittelujohtaja Heikki Saarento, p. 040 720 3056

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on pyytänyt lausuntoa Väyläviraston Helsinki–Turku nopeaa junayhteyttä koskevasta ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta.

Helsinki–Turku nopean junayhteyden hankekokonaisuuden YVA ja ratatekninen suunnittelu välillä Salo–Kupittaa ja Piikkiön oikaisu -hanke käsittää Helsinki–Turku välisen nopean junaratayhteyden ympäristövaikutusten arvioinnin, sekä Salo–Kupittaa rataosuuden kaksoisraiteen ja Piikkiön oikaisun YVA:a tukevan ratateknisen suunnitelman ja selvitykset.

Maakuntahallitus lausui aiheesta mm. seuraavaa:

-Espoo–Salo -välillä ei ole vaihtoehtoja
-rantarata ei ole vaihtoehto
-aikataulu ei saa venyä

Helsinki–Turku nopea ratayhteys on merkittävä ja keskeinen osa Etelä-Suomen rataverkkoa ja sen kehittämistä. Toteutuessaan parannettu junayhteys luo edellytykset kestävälle ja yhtenäiselle Etelä-Suomen kattavalle asunto- ja työmarkkina-alueelle, tukee radan varren maankäyttöä ja edesauttaa ilmastotavoitteiden saavuttamista. Uusi oikorata vähentää pääkaupunkiseudun metropolialueen yhdyskuntarakenteelle kohdistuvia paineita ja siirtää merkittävän osan mm. Lohjan suunnan työ-matkapendelöinnistä raiteille. Yhteysväli kuuluu Euroopan unionin rajat ylittävään TEN-T ydinverkkokäytävään osana Turku–Pietari yhteyttä.

Helsinki–Turku nopean ratayhteyden Espoo–Salo välin vaikutuksia on jo ennen tätä YVA-menettelyä arvioitu laajasti. Ratayhteys perustuu Uudenmaan ja Varsinais-Suomen maakuntakaavoissa valittuun ja hyväksyttyyn lainvoimaiseen, oikeusvaikutteiseen ratalinjaan. Uuden oikoradan maakuntakaavoitusta varten laadittiin Espoo–Salo-oikoradan alustava yleissuunnitelma ja ympäristövaikutusten arviointi (Liikennevirasto 2010). Espoo–Salo-oikoradan suunnittelu on vuodesta 2017 jatkunut ratalain mukaisella yleissuunnittelulla, jossa vaikutusten arviointia on tarkennettu valitulla linjalla.

YVA-menettelyn luonteeseen kuuluu keskeisesti vaihtoehtojen vertailu. Varsinais-Suomen liitto katsoo, että Espoo–Lohja–Salo välillä ei ole tutkittavia vaihtoehtoja, vaan ympäristövaikutusten arviointi tehdään jo aiemmin valitulle ratalinjaukselle. Lausuttavana olevassa ympäristövaikutusten arviointiohjelmassa kuvattu vaihtoehtojen asettelu on Varsinais-Suomen liiton mielestä onnistunut. Se ei esitä vaihtoehtoisuutta Espoo–Salo välille, mutta ottaa huomioon Turku–Salo välillä Piikkiön oikaisun hankevaihtoehtona. Nopean junayhteyden kokonaisvaltaiseksi hyödyntämiseksi on otettava huomioon vaikutusarvioinnissa myös Turku–Salo välin paikallisjunaliikenteen kehittämismahdollisuudet.

YVA-ohjelmassa on asetettu vertailuvaihtoehdoksi 0+ nykyinen rantarata, jonka ominaisuuksia on parannettu. Ohjelmasta ei selviä, kuinka laajamittaisista parannustoimista on kysymys. Varsinais-Suomen liitto katsoo,että vertailuvaihtoehdon on perusteltua olla nykyisen palvelutason omaava, kunnossa oleva rantarata. Järeät parantamistoimet muodostavat rantaradasta vertailuvaihtoehdon sijaan hankevaihtoehdon, joka ei ole Helsinki–Turku nopean junayhteyden tavoitteiden mukainen eikä sitä ole viety kaavoituksella tai ratasuunnittelulla eteenpäin.

Liikenteellisten vaikutusten arviointimenetelmien osalta Varsinais-Suomen liitto pitää tärkeänä, että YVA -ohjelmassa käytettävät Helsinki–Turku-liikennekäytävän liikenne- ja matkustajapotentiaaliennusteiden laadinta ja tarkistus toteutetaan huolellisesti, koska todenmukaiset ja luotettavat arvioinnit toimivat tärkeänä tietona investointihankkeen toteuttamispäätöstä tehtäessä.

Varsinais-Suomen liitto korostaa YVA-menettelyn aikataulun merkitystä. YVA-ohjelmaan kirjattu aikataulutavoite on kytketty yhteen muun ratasuunnittelun kanssa. Jotta Tunnin juna -hankkeen suunnittelun kokonaisaikataulussa pysytään, on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että YVA-menettely valmistuu suunnitellusti syyskuussa 2020. Aikataulun viivästyminen uhkaisi osaltaan Suomen mahdollisuutta hakea EU:lta CEF-tukea Tunnin junaan.

VARSINAIS-SUOMEN LIITTO VASTAA ITÄMERIHAASTEESEEN
Lisätietoja: Erikoissuunnittelija Malla Rannikko-Laine, p. 040 7213429

Itämerihaaste on vuonna 2006 Turun ja Helsingin kaupunginjohtajilta liikkeelle lähtenyt aloite, jolla kaupungit halusivat sitoutua ja toimia suunnannäyttäjinä Itämerensuojelussa. Kyseessä on verkostohaaste, joka kutsuu organisaatiot sitoutumaan suojelutyöhön ja tekemään omat Itämeri-toimenpideohjelmansa.

Verkostoon liittynyt jäsen sitoutuu toimimaan yhteisen vision edistämiseksi, käynnistämään yhden tai useamman  Itämeri-toimenpiteen seuraavan 12 kuukauden kuluessa ja täydentämään omaa Itämeri-toimenpideohjelmaansa tämän jälkeen uusilla toimenpiteillä.

Varsinais-Suomen liitto on liittynyt Itämerihaasteen verkostoon 2007.

Varsinais-Suomen liitto päivittää Itämerihaasteen sitoumuksensa ja vastaa Itämerihaasteeseen kolmen kohdan
toimenpideohjelmalla vuosille 2019-2023.

1. Sitoudumme edistämään päätöksentekijöiden tietoisuutta Saaristomeren tilasta sekä vahvistamaan paikalliseen ja kansalliseen päätöksentekoon vaikuttamista Saaristomeren paremman tilan saavuttamiseksi.

2. Sitoudumme edistämään Saaristomeren hyvää tilaa Varsinais-Suomen maakuntastrategiatyössä sekä muussa suunnittelussa ja varmistamaan, että puhtaampi Saaristomeri on yksi kärkiprioriteeteistamme.

3. Sitoudumme oman toimintamme kehittämiseen huomioimalla kestävyys mm. hankinnoissa, kokousjärjestelyissä ja matkustamisessa.

Yhtenä käytännön toimenpiteenä Varsinais-Suomen liitto tukee ravinteita sitovien tyrni-pensaiden istutusta maakunnan jokivarsilla vuonna 2020 alkavassa kokeilussa. Tavoitteena on tyrnipensasaitojen avulla sitoa peltojen ravinnevalumia maahan ja vähentää jokien ravinnehuuhtoumaa Saaristomerelle.

Ylatunniste2 

MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN ALUEIDENKÄYTÖN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄN UUDISTUKSELLA TULISI EDISTÄÄ ERI SUUNNITTELUTASOJEN VÄLISTÄ YHTEISTYÖTÄ
Lisätietoja: Suunnittelujohtaja Heikki Saarento, p. 040 720 3056

Ympäristöministeriö käynnisti maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksen keväällä 2018 ja on nyt pyytänyt kommentteja uutta alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää koskevista alustavista pykäläluonnoksista ja niiden perusteluista.

Uuteen alueidenkäytön suunnittelujärjestelmään kuuluisivat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet,
maakuntakaava, kaupunkiseutukaava ja kuntakaava.

Maakuntakaavan rooli muuta suunnittelua ohjaavana kaavana olisi nykyistä rajatumpi.

Maakuntien liittojen kannalta keskeiset kysymykset ovat:

- maakuntakaavan oikeusvaikutteisuuden rajaaminen vain osaan sisällöistä: liikennejärjestelmä/
infra ja viherrakenne
- kaupunkiseutukaavatason tarpeellisuus, suhde maakuntakaavoitukseen ja resursointi
- alue- ja yhdyskuntarakenteen käsitteiden erottaminen ja kategorisoiminen kaavatasoille (maakuntakaava:
aluerakenne / yhdyskuntarakenne: kaupunkiseutu- ja kuntakaava)

Maakuntahallitus toteaa maakuntaliittojen yhteisen valmistelun perusteella pykäläluonnoksista mm. seuraavaa:

Oleellista on, tuoko uudistus alueidenkäytön suunnitteluun alkuperäisen tavoitteen mukaista nopeutta ja sujuvuutta. Uudistuksella tulisi edistää eri suunnittelutasojen välistä yhteistyötä resurssikilpailun ja hierarkkisen vastakkainasettelun sijaan. Suomen suunnittelujärjestelmän tulee pystyä vastaamaan suunnittelua edellyttäviin kysymyksiin mahdollisimman hyvin sillä tasolla, jossa asian vaikuttavuuden johdosta on mahdollisuus tehdä ratkaisuja. Kommenteilla oleva luonnos ei tue riittävästi yhteisellä demokraattisella päätöksenteolla yli kuntarajojen tehtävää oikeusvaikutteista kaavoitusta, jolla varaudutaan ennakoivasti tulevaisuuden alueidenkäytön tarpeisiin.


MAAKUNTAHALLITUS NIMESI JÄSENET LOUNAIS-SUOMEN ALUEELLISEEN LIIKUNTANEUVOSTOON
Lisätietoja: Erikoissuunnittelija Malla Rannikko-Laine, p. 0407213 429

Lounais-Suomen aluehallintovirasto on pyytänyt Varsinais-Suomen liittoa ja Satakuntaliittoa yhdessä nimeämään Lounais-Suomen alueellisen liikuntaneuvoston vuoden loppuun mennessä. Ehdotukset alueellisen liikuntaneuvoston jäseniksi on pyydetty liikunnan aluejärjestöiltä.

Maakuntahallitus asetti Lounais-Suomen alueelliseen liikuntaneuvostoon vuosille 2020–2023 seuraavat kahdeksan (8) henkilöä Varsinais-Suomesta:

Bror Engström Parainen
Kirsti Kirveennummi Mynämäki
Jouni Koivuniemi Masku
Pasi Koski Aura
Matleena Koskinen Paimio
Päivi Mecklin Kaarina
Pekka Potinkara Turku
Arto Savonen Loimaa

Puheenjohtajaksi nimettiin Pasi Koski Aurasta.

Alueellinen liikuntaneuvosto antaa mm. lausuntoja ja tekee aloitteita alueellisen liikunnan ja liikuntapolitiikan kannalta laajakantoisista ja alueellisesti merkittävistä asioista, edistää eri toimialojen yhteistyötä liikuntapolitiikan tavoitteiden suuntaisesti, sekä antaa lausunnon aluehallintovirastolle liikuntapaikkojen perustamishankkeiden rahoitussuunnitelmaesityksistä ja perustamiskustannuksiin myönnettävistä avustuksista.

SELVITYSTYÖ SAARISTON MÄÄRITTELYKSI UUDELLA JA TARKEMMALLA TAVALLA TARPEELLINEN
Lisätietoja: Saaristo- ja maaseutuasiamies Sami Heinonen, p. 0400 413 704

Maa- ja metsätalousministeriö (MMM) on pyytänyt lausuntoa maakuntien liitoilta sekä
nykyisiltä saaristokunnilta ja saaristo-osakunnilta koskien valtioneuvoston asetusta saaristokunnista ja muiden kuntien saaristo-osista, joihin sovelletaan saaristokuntaa koskevia säännöksiä.

Nykyisen asetuksen mukaan Suomessa on 8 saaristokuntaa ja 40 ns. saaristo-osakuntaa. Varsinais-Suomessa saaristokuntia ovat Parainen, Kemiönsaari ja Kustavi. Maakuntamme saaristo-osakuntia ovat Kaarina, Naantali, Salo, Taivassalo ja Uusikaupunki.

Maa- ja metsätalousministeriö (MMM) pyysi elokuussa 2019 maakuntien liitoilta esityksiä saaristokunniksi ja osakunniksi. Varsinais-Suomen maakuntahallitus esitti kokouksessaan 16.9.2019, että nykyiset saaristokuntamme jatkaisivat edelleen saaristokuntina ja että saaristo-osakunta Naantali saisi lisäksi saaristokunta-aseman. Niin ikään esitettiin muita saaristo-osakuntiamme edelleen saaristo-osakunniksi.

Saaristoasiain neuvottelukunta (SANK) käsitteli maakuntien esitykset saaristokunniksi ja saaristo-osakunniksi kokouksessaan lokakuussa ja esitti, että voimassa olevaa asetusta ei muuteta, vaan nykyistä asetusta jatkettaisiin toistaiseksi voimassa olevana 1.1.2020 alkaen. SANK katsoi kuitenkin tarpeelliseksi aloittaa selvitystyö, jossa pyritään tarkemmin määrittelemään saaristokuntia kuvaavat kriteerit.

Maakuntahallitus lausui asiasta seuraavasti:

Varsinais-Suomen liitto hyväksyy saaristokuntia ja saaristo-osakuntia koskevan asetuksen säilyttämisen nykyisellään, mutta katsoo, että esitetty selvitystyö saariston määrittelyksi uudella ja tarkemmalla tavalla on tarpeellinen. Saaristo-olosuhteiden vaikutukset kuntatalouteen ovat merkittävät ja vapaa-ajan asutuksen huomioiminen (ns. monipaikkaisuus) uudessa asetuksessa olisi selkeä lisäkriteeri.

Varsinais-Suomen liitto on johdonmukaisesti tukenut saaristo-osakunta Naantalin nimeämistä saaristokunnaksi ja maakuntahallitus katsoo, että sekä saaristoisuuden kuntataloudelliset vaikutukset että merkittävä vapaa-ajan asukkaiden määrä realisoituvat hyvin juuri Naantalin kohdalla ja nämä seikat tulisi ottaa huomioon, kun nimetään uusimuotoisen asetuksen mukaisia saaristokuntia.