Ylatunniste2 

MAAKUNTAHALLITUS: ALUEELLISEN JUNALIIKENTEEN PILOTTIHANKKEEN AJOITUS OIKEA MUTTA HAASTAVA
Lisätietoja: Suunnittelujohtaja Heikki Saarento, puh. 040 720 3056

Liikenne- ja viestintäministeriö (LVM) on lähestynyt maakunnan keskeisiä julkisia tahoja alueellisen junaliiken-teen järjestämisen pilottihankkeesta sekä osto- ja velvoiteliikenteen kehittämisestä välillä 2020–2022. Pilotti on määrä toteuttaa hakumenettelyllä. Pilottihankkeiden tavoitteena on matkustajamäärien ja joukkoliikenteen kul-kutapaosuuden kasvattaminen. Toteutuessaan pilotti tarkoittaisi mahdollisuutta aloittaa paikallisjunaliikenteen liikennöinti maakunnan liikennestrategiassa asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Mahdollisuus edellyttää kui-tenkin paikallista ja alueellista valmiutta sitoutua liikenteen kehittämiseen sekä rahallisesti että henkilöresurs-sien kautta.

Maakuntahallitus lausui aiheesta seuraavaa:

Varsinais-Suomen liitto on yhteistyössä alueen kuntien ja muiden toimijoiden kanssa valmistellut
maakunnan pilottihanke-esitykseksi Varsinais-Suomen pilottihankeselvitys 2018 -hakemuksen. Toijalan radan osalta hakemusta on valmisteltu yhteistyössä myös Pirkanmaan liiton kanssa.

• Pilottihankkeen ajoitus on lähtökohtaisesti oikea, mutta haastava. Alueellisia esityksiä/hakemuksia on nyt laadittu tilanteessa, jossa maakuntauudistuksen toteutumisesta ei ole täyttä varmuutta. Maakun-tauudistuksen toteutuessakin alueellisen joukko- ja junaliikenteen järjestäminen on maakuntalakiin hahmoteltu mahdollinen, vapaaehtoinen tehtävä, jonka rahoitus tulee kattaa yleiskatteellisesta budje-tista. Maakuntien rahoitusrakennetta tuleekin edelleen kehittää siten, että se ”joukkoliikennekertoimel-la” tunnistaa ja huomioi ne maakunnat, joilla on väestö-, työpaikka-, alue- ja yhdyskuntarakenteen luomat edellytykset joukkoliikenteen järjestämiseksi. Näissä maakunnissa alueellisesti järjestetty joukkoliikenne tulee olemaan myös koko maakunnan henkilöliikenteen ja erityisesti sote-kuljetusten järjestämisen perusta. Jos maakuntauudistus ei tavoitellulla aikataululla toteudu, täytyy alueellisen joukkoliiketeen järjestäminen ja rahoitus ratkaista kokonaan toisista, vielä määrittelemättömistä lähtö-kohdista.

• Mahdolliset pilottihankkeet tullaan toteuttamaan kaikissa tilanteissa ajankohtana, jolloin maakunnat ei-vät vielä ole aloittaneet toimintaansa. Tämä edellyttää mukana olevien kuntien osallistumista pilotin rahoitukseen. Varsinais-Suomessa, jonka rataverkolla paikallisjunaliikenne loppui noin 30 vuotta sitten, ei luonnollisesti ole kokemusta alueellisen junaliikenteen järjestämisestä eikä tarkkaa tietoa siitä ai-heutuvista kustannuksista ja kustannusjaoista valtion ja kuntien kesken. Tältä osin lopulliset sitoutu-mispäätökset voidaan tehdä vasta hankkeen seuraavissa vaiheissa. Edellä mainituista epävarmuus-tekijöistä huolimatta kuntien valmius ja halu sitoutua hankkeen valmisteluun on huomattavan suuri.

• Viime vuosien taloudellinen kehitys eli positiivinen rakennemuutos on johtanut työvoiman saatavuuden ja tarjonnan epätasapainoon, mikä näkyy kasvaneena ja pidentyneenä pendelöintinä. Samanaikaisesti kiristyneiden ilmastotavoitteiden ja päästövelvoitteiden toteuttamiseksi tarvitaan konkreettisia toimen-piteitä. Uudenkaupungin radan sähköistys, Etelä-Suomen kasvukolmion tunnistaminen ja ennen kaik-kea Tunnin Juna -hanke ovat osa näihin haasteisiin reagointia. Alueellinen junaliikenne yhdessä Turun kaupunkiseudun runkobussi- ja raitiotie/superbussiratkaisujen kanssa nostaa koko maakunnan liiken-nejärjestelmän valmiutta suhteessa em. hankkeisiin ja toteuttaa sekä maakuntakaavoituksen että lii-kennejärjestelmätyön tavoitteisiin kirjattua kestävää maakunnallista asunto- ja työmarkkina-aluetta. Toimiva koko asunto- ja työmarkkina-alueen kattava joukkoliikenne tasapainottaa alueiden välisiä ero-ja taloudellisten suhdanteiden nopeissa muutoksissa ja mahdollistaa työssäkäynnin maakunnan eri osissa asuinpaikasta riippumatta. Alueellinen junaliikenne tukee merkittävästi myös Turun kaupunki-seudun MAL-sopimukseen kirjattua asemanseutujen kehittämistä (elämyskeskus, tiedepuisto).

• Varsinais-Suomen liitto esittää, että Varsinais-Suomen paikallisjunaliikenteen pilotti sisältää tässä vai-heessa kaikki kolme ratasuuntaa: Turusta Saloon, Loimaalle sekä Uuteenkaupunkiin. Kaikki kolme suuntaa ovat potentiaalisia alueellisen junaliikenteen pilotille. Uudenkaupungin suuntaa puoltavat posi-tiivinen rakennemuutos ja laajentuneen työmarkkina-alueen vaatimukset. Uudenkaupungin radalla henkilöliikenne tulee aloittaa heti, kun radan sähköistämistyöt sen mahdollistavat. Turku–Salo -kaksoisraiteen suunnittelu on käynnistymässä. Yhteysvälillä on paljon potentiaalia, joka tulee hyödyn-tää täydentävillä Turku–Helsinki -junavuoroilla, jotka pysähtyvät valikoiduilla väliasemilla. Tämän vai-heen pilotointiin on Turku–Loimaa–Tampere -radalla suurin potentiaali toteutettuna Varsinais-Suomen ja Pirkanmaan yhteisenä hankkeena.

VARSINAIS-SUOMEN LIITTO PUOLTAA AURAJOEN MAISEMATIEN ELI VILJATIEN MATKAILUTIESTATUKSEN HAKEMISTA
Lisätietoja: Saaristo- ja maaseutuasiamies Sami Heinonen, p. 0400 413 704

Auranmaa-säätiö on pyytänyt lausuntoa koskien matkailutiestatuksen hakemista Aurajoen maisematielle eli Viljatielle. Kyseinen historiallinen reitti on tiettävästi Suomen vanhin sisämaahan johtava tie ja se kulkee Turun Vanhalta suurtorilta Raunistulan, Orikedon ja Liedon Ilmaristen kautta kohti Auraa ja sieltä aina Oripään Virt-taalle asti.
Matkailutieaseman myöntää Liikennevirasto. Lopullinen matkailutiestatuksen hakija on Aurajokisäätiö tai Au-ranmaa-säätiö.

Maakuntahallitus lausui aiheesta seuraavaa:

Varsinais-Suomen liitto suhtautuu myönteisesti matkailutiestatuksen hakemiseen Aurajoen maisematielle.
Reitti kulkee kulttuurihistoriallisesti merkittävässä ympäristössä ja siitä olisi helppo rakentaa uusi matkailutuo-te, joka pohjautuu lähimatkailuideologiaan ja tien kulttuurihistorialliseen perimään. Maakuntamme rikkaan kult-tuuriympäristön hyödyntäminen kestävän ja näkyvän vapaa-aikakonseptin rakentamisessa mainitaan erikseen maakuntastrategiassamme ja uuden virallisen matkailutien saaminen Varsinais-Suomeen veisi tätä tavoitetta omalta osaltaan eteenpäin. Matkailuyrittäjille matkailutieasema toisi parhaimmillaan tehokkaan markkinoin-tiedun.

Aurajoen maisematie, virallisesti Varkaantie, on arvioitu valtakunnallisesti arvokkaaksi rakennetun kulttuuriym-päristön kokonaisuudeksi (RKY), jonka arvot, alueellinen monimuotoisuus ja ajallinen kerroksisuus tulee
valtioneuvoston hyväksymien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan turvata maakuntien suunnit-telussa ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. Myös tämä seikka puoltaa matkai-lutiestatuksen hakemista.

ALUEELLISET INNOVAATIOT JA KOKEILUT RAHOITUTA NUORISOTYÖTTÖMYYDEN TORJUMISEEN
Lisätietoja: Elinkeinopäällikkö Petteri Partanen, p 040 776 0630

Maakuntahallitus päätti myöntää Mynämäen kunnalle alueelliset innovaatiot ja kokeilut -rahoitusta 40 040 eu-roa hankkeeseen ”Kokeile työtaitokurssia ja saa todistus!”.

Hankkeen tavoitteena on puuttua kasvavaan nuorisotyöttömyyteen kokeilemalla saadaanko opettajien
ja opiskelijoiden yrittäjämäisyyttä ja asennetta työelämään parannettua alueellisella yhteistyöllä työtaitokurssin ja siihen liittyvän todistuksen avulla sekä onko konseptista hyötyä työnhaussa. Projektissa hyödynnetään oppimisympäristöä SKILLOON, www.skilloon.fi.

 
Ylatunniste2 

MAAKUNTAHALLITUS: TUNNIN JUNAN RATALINJAUS OTETTAVA HUOMIOON RUNKOVERKKOMÄÄRITTELYSSÄ
Lisätietoja Erikoissuunnittelija, liikennejärjestelmätyö, Mari Sinn, puh. 045 807 8969

Liikenne- ja viestintäministeriö on pyytänyt lausuntoa liikenne- ja viestintäministeriön asetukseksi maanteiden ja rautateiden runkoverkosta ja niiden palvelutasosta. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi runkoverkkoase-tus, jolla säädettäisiin valtakunnalliseen runkoverkkoon kuuluvista maanteistä ja rautateistä. Lisäksi runko-verkkoasetuksella säädettäisiin runkoverkolla noudatettavasta palvelutasosta siihen kuuluvilla maanteillä ja rautateillä.

Maakuntahallitus lausui asetuksesta mm. seuraavaa:

Maakuntahallitus näkee esityksen tavoitteet hyvänä asiana, ja luonnos vastaa pitkälti Varsinais- Suomen maakuntahallituksen näkemyksiä liikenteen runkoverkosta maakunnassa tulevaisuudessa. Esityksessä on kuitenkin kaksi toisiinsa kytkeytyvää ja merkittävää puutetta:

-Miten esitys tukee valtakunnallisia päästötavoitteita ja Etelä-Suomen aluerakenteen kehittymistä (vrt. Etelä-Suomen kasvukolmio)?

-Miksi Turku-Toijala-välinen ratayhteys ei näy tavararaideliikenteen runkoverkossa, vaikka tämä on käytän-nössä ainoa väylä tavararaideliikenteelle maakunnassa?

EU:n asettamien päästövelvoitteiden ja valtakunnallisten päästötavoitteiden valossa etenkin raideliikenteen
runkoverkkoon tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Tavararaideliikenteessä ei tulisi huomioida ainoastaan men-nyttä kehitystä, vaan luoda mahdollisuudet merkittävään kasvuun ja kestäville, tavoitteita tukeville ratkaisuille.

Aluerakenteellisesti Turku-Toijala-rata on merkittävä Etelä-Suomen kasvukolmiolle ja sen kestävälle kasvulle. Työvoiman liikkuvuuden, elinkeinoelämän toimivuuden ja kestävän liikkumisen kehittämiseksi kyseinen rata tulee lisätä raideliikenteen runkoverkkoon. Asetuksen liitteessä neljä on esitetty runkoverkon rataosuuksien pääasiallinen liikenneprofiili. Rantarata Turku-Helsinki on ao.liitteessä arvioitu olevan sekä henkilö- että tavara-liikenteen osalta merkityksellinen. Varsinais-Suomen liitto katsoo, että rantarata on merkityksellinen henkilölii-kenteen, mutta ei tavaraliikenteen osalta. Varsinais-Suomen tavararaideliikenne kulkee nykytilanteessa Turku-Toijala rataa lähes kokonaan. Tunnin junan toteutuessa kaikki ennusteet viittaavat kuitenkin tavaraliikenteen säilyvän Toijalan radalla, joka on siis tulevaisuudessakin käytännössä ainoa tavaraliikenteen rata Varsinais-
Suomen ja muun Suomen välillä.

Runkoverkkojen määrittelyssä on lähdetty olemassa olevan verkon luokittelusta. Tunnin juna Turku- Helsinki on uusi, lähes 100 kilometrin rataosuus, jonka suunnittelu on jo pitkällä. Varsinais-Suomen liitto pitää tärkeänä, että kyseinen uusi ratalinjaus otetaan huomioon runkoverkkomäärittelyssä. Runkoverkkoasetus määrittelee palvelutason, mutta ei ota kantaa miten se saavutetaan. Varsinais-Suomen liitto esittää, että palvelutasoon liitetään vahvemmin toteuttamisen tavoiteaikataulu. Tällöin asetus ohjaa voimakkaammin toteuttamista sekä palvelee runkoverkon määrittelylle asetettuja tavoitteita.

Lisäksi Varsinais-Suomen liitto pyytää liikenne- ja viestintäministeriötä arvioimaan valtatien 10 Turku-Lieto-Hämeenlinna aseman maakuntakeskusten välisen runkoverkon osana. Tätä perustelee osaltaan suunniteltu valtatien 10 kääntö valtatielle 9.

VÄLINEITÄ TAAJAMIEN ELINVOIMAISUUTEEN JA UUSIUTUMISEEN -HANKE KÄYNNISTYY
Lisätietoja Maakunta-arkkitehti Kaisa Äijö, puh. 044 030 4071

Etelä-Savon ja Varsinais-Suomen liittojen yhteinen Välineitä taajamien elinvoimaisuuteen ja uusiutumiseen -hanke käynnistyy. Ympäristöministeriö on myöntänyt hankkeeseen valtionavustusta.

Hankkeen tavoitteena on

- Yhteen sovittaa, kokeilla ja löytää ratkaisuja ja toimintamalleja kahteen rinnakkaiseen muutokseen yhteis-työssä kuntien kanssa: maakunta- ja SOTE-uudistus sekä kaupungistuminen ja maaseutukeskusten elinvoi-maisuus.
- Kehittää maakunnan ja kuntien välisen alueidenkäytön suunnittelun edistämisen yhteistyötä ja roolijakoja vuorovaikutuksen painopisteen muuttuessa kaavoituksen virallisista vaiheista tiedonkeruuvaiheessa tapahtu-vaan vuorovaikutukseen.
- Konkretisoida ja kytkeä kuntien ja maakuntien identiteetti- ja elinvoimakysymykset uudistuvan maakuntakaa-voituksen sisällöksi, ts. miten kuntakeskuksia kehittämällä toteutetaan maakunnan aluerakenteen kehittämi-sen laadullisia strategisia tavoitteita.
- Mallintaa edellä mainittuja tavoitteita erityyppisissä maakunnissa, Etelä-Savossa ja Varsinais-Suomessa, erityisesti taajamien elinvoimaisuuden ja uusiutumisen edistämiseksi.
- Jatkaa pilottien jälkeen mallin jalkauttamista maakuntien muissa taajamissa.

Varsinais-Suomessa hankkeen piloteiksi valikoituivat Auran ja Mynämäen keskustaajamat. Etelä-Savossa tarkastellaan Haukivuoren ja Kangasniemen asemataajamia. Vuorovaikutteisessa, kaikkia aktivoivassa pro-sessissa elinvoima- ja identiteettikysymystä lähestytään moniulotteisesti sekä taajamakehityksen (Varsinais-Suomi) että rakennuskannan (Etelä-Savo) suunnista. Hankkeen tuloksia voidaan hyödyntää Etelä-Savon ja Varsinais-Suomen maakuntien lisäksi kaikissa Suomen maakunnissa.

Hankkeen kokonaisbudjetti on 110 000 euroa. Hanke päättyy kesäkuussa 2019.

 Ylatunniste2


SAARISTO-OHJELMAN PUNAISENA LANKANA SAARISTON ELINVOIMAN SÄILYTTÄMINEN JA LISÄÄMINEN

Lisätietoja: Saaristo- ja maaseutuasiamies Sami Heinonen, p. 0400 413 704

Saaristo on Varsinais-Suomelle ja varsinaissuomalaisille tärkeä asia, osa identiteettiä.
Hiljattain päivitetyssä maakuntaohjelmassa ja sen toimenpiteissä saaristo mainitaan erikseen muutamassa kohdassa, mutta Varsinais-Suomen liiton saaristotoimikunta katsoo, että saaristoa ei tule erottaa maakuntaohjelman toimeenpanossa erilliseksi saarekkeekseen vaan sen voidaan katsoa olevan läpileikkaavasti mukana siinä, sen eri tavoitteissa ja käytännön toimenpiteissä. Saaristolla on kuitenkin tietyt erityispiirteensä, jotka tulee ottaa huomioon, ja siksi saaristotoimikunta on tarkastellut laatimassaan kytkentäasiakirjassa sitä, miten saaristo-ohjelma ja maakuntaohjelma parhaimmin kytkeytyvät toisiinsa.

Varsinais-Suomen saaristo-ohjelma on jo pitkään koostunut viidestä (5) teemasta: saaristoliikenne ja
tietoliikenneyhteydet; saaristomatkailu ja muut elinkeinot; asuminen ml. vapaa-ajan-/kakkosasuminen;
ympäristö; kulttuuri. Näitä teemoja tukevia toimenpiteitä maakuntastrategiassa on useita ja
saaristotoimikunta haluaa tässä maakuntaohjelman ja saaristo-ohjelman kytkentädokumentissa nostaa
esiin joitakin konkreettisia tavoitteita, jotka ovat kytköksissä näihin toimenpiteisiin. Keskeisenä tavoitteena
on saariston elinvoiman säilyttäminen ja lisääminen. Saaristo-ohjelman slogan kuuluukin: ”Saaristo: kumppa-nuutta. luovuutta, elinvoimaa”.

MAAKUNTAHALLITUS MYÖNSI HANKERAHOITUSTA KOULUTUSVIENNILLE INDONESIAAN, HANKINTA- JA OSTOLASKUDATAN HYÖDYNTÄMISEEN SEKÄ MUOVIN KIERTALOUSKESKITTYMÄN KEHITTÄMISEEN
Lisätietoja: Elinkeinopäällikkö Petteri Partanen, p. 040 7760 630

Asia Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) -rahoitus on kansallinen aluekehitykseen kohdennettu
määräraha vuosille 2016–2018. AIKO -rahoituksella tuetaan aluelähtöisiä hankkeita, joilla vahvistetaan
maakunnan eri osien kykyä sopeutua ja vastata elinkeinorakenteen muutoksiin.

• Varsinais-Suomen Yrittäjät ry:lle hankkeeseen ”Hankinta- ja ostolaskudatan hyödyntäminen markki-noilla” 55 000 euroa.

• Turun ammattikorkeakoulu Oy:lle hankkeeseen ”Innopeda Training Center Europe” 37 010 euroa.

• Ukipolis Oy:lle hankkeeseen ”Muovin kiertotalouskeskittymä Vakka-Suomeen” 46 824 euroa.

MAAKUNTAHALLITUS NIMESI EHDOKKAITA TAIDETOIMIKUNTIIN
Lisätietoja: Viestintäpäällikkö Kirsi Stjernberg, p.040 551 3120, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Taiteen Edistämiskeskus on pyytänyt Varsinais-Suomen liittoa tekemään Taiteen edistämiskeskuksen taide-neuvostolle ehdotuksen henkilöiden nimeämisestä sekä valtion taidetoimikunnan jäseneksi kaudelle 2019–2020, että alueellisen Varsinais-Suomen taidetoimikunnan jäseneksi kaudelle 2019-2020.

Valtion taidetoimikuntien tehtävänä on:

- päättää valtion taiteilija-apurahoista annetun lain mukaisista apurahoista;
- päättää vertaisarviointiin perustuvista taiteilijoille, taiteilijaryhmille ja yhteisöille myönnettävistä
- apurahoista ja palkinnoista kukin omalla toimialallaan;
- antaa asiantuntijalausuntoja oman toimialansa asioista;
- osallistua toimialansa asiantuntijaelimenä keskuksen taiteeseen liittyvään strategiatyöhön;
- toimia asiantuntijaelimenä oman toimialansa valtakunnallista erityistehtävää hoitavalle
- aluetoimipisteelle.

Valtion taidetoimikuntia on kaudelle 2019–2020 seitsemän. Maakuntahallitus ehdottaa valtion taidetoimikuntiin seuraavia henkilöitä:

Arkkitehtuuri- ja muotoilutoimikunta
Hermanni Vuorisalo, muotoilija, Turku

Audiovisuaalisten taiteiden toimikunta
Simo Alitalo, äänitaiteilija, Turku (jatkokausi)
Dag Andersson, verksamhetsledare, Kimito (jatkokausi)

Alueellisten taidetoimikuntien tehtävänä
on:

- päättää vertaisarviointiin perustuvista taiteilijoille, taiteilijaryhmille ja yhteisöille myönnettävistä
- apurahoista ja palkinnoista alueellaan;
- osallistua toimialueensa asiantuntijaelimenä keskuksen taiteeseen liittyvään strategiatyöhön;
- antaa asiantuntijalausuntoja.

Maakuntahallitus ehdottaa Varsinais-Suomen taidetoimikuntaan 2019–2020

Jatkokaudelle:
Tove Appelgren, ohjaaja, kirjailija, Turku
Mika Lietzen, sarjakuvataiteilija, Turku
Satu Tuittila, tanssitaiteilija, Raisio

Uudet ehdokkaat:
Leena Kela, esittävät taiteet, performanssi, Turku
Saara Ekström, video, valokuva, tilataide, Turku
Visa Suonpää, kuvataide, IC 98 –taiteiljaduo, Turku
Markus Rantanen, kansanmuusikko, Laitila

LAUSUNTO LIIKUNTAPAIKKOJEN PERUSTAMISHANKKEIDEN RAHOITUSSUUNNITELMAEHDOTUKSESTA VUOSILLE 2019–2022
Lisätietoja: Suunnittelija Niina Ratilainen, puh. 050 378 7791

Liikuntalain mukaan kunnille ja muille yhteisöille voidaan valtion talousarvioon otetun määrärahan
rajoissa myöntää valtion avustusta liikuntapaikkojen ja niihin liittyvien vapaa-aikatilojen perustamishankkeisiin.
Varsinais-Suomesta tehtiin vuosille 2019–2022 kaksitoista (12) yli 700 000 euron esitystä, joiden
kustannusarvio on yhteensä noin 34,65 miljoonaa euroa. Lounais-Suomen aluehallintoviraston rahoitussuunni-telmaesityksessä mukana on yhdeksän (9) Varsinais-Suomen hanketta:

Somero monitoimihallin perusp. ja laajennus, Nousiainen liikuntahalli, Kaarinan liikuntahalli
Badminton Quality Oy sulkapallohalli (Kaarina), Someron keskusurheilukentän perusparannus
Parainen uimahalli, Uusikaupunki uimahalli-liikuntahalli (hanke suunnitteluvaiheessa)
Kaarina urheilukentän perusparannus, Kaarina Uimahallin perusp. ja laajennus.

Esitettävistä hankkeista Nousiaisten liikuntahalli, Someron monitoimihallin perusparannus ja laajennus
sekä Someron keskusurheilukentän perusparannus ovat sisältyneet jo vuosien 2018–2021
rahoitussuunnitelmaan. Rahoitussuunnitelman ulkopuolelle jää Varsinais-Suomessa kolme (3)
hanketta: 1) Urheilutalon peruskorjaus, Laitila 2) Turun Nappulaliiga ry:n hallihanke, Turku 3) Turun
Ratapihahanke, Turku.

Varsinais-Suomen liiton maakuntahallitus pitää Lounais-Suomen aluehallintoviraston esitystä liikuntapaikkojen
perustamishankkeiden rahoitussuunnitelmasta vuosille 2019–2022 kannatettavana ja esityksen laatimisessa käytettyjä perusteita hyväksyttävinä. Maakuntahallitus yhtyy Lounais-Suomen aluehallintoviraston esittämään huomioon siitä, että päätösvallan delegointiin liittyvä hankkeiden kustannusarvioraja, 700 000 euroa ei enää ole tarkoituksenmukainen. Paikallisten hankkeiden kustannukset ylittävät kustannusarviorajan helposti, jolloin
ne ohjautuvat valtakunnallisen tason päätöksentekoon. Maakuntahallitus katsoo, että delegointirajaa
tulisi mahdollisimman pian tarkistaa ylöspäin. Lisäksi rahoitussuunnitelman realistista ja luotettavaa laatimista vaikeuttaa kuntasuunnitelmien lyhytjänteisyys verrattuna valtakunnallisen suunnittelun aikajänteeseen. Esitys rahoitussuunnitelman lyhentämisestä kolmeen vuoteen on siksi perusteltu. Maakuntahallitus puoltaa lausun-nossaan Lounais-Suomen aluehallintoviraston esitystä liikuntapaikkojen perustamishankkeiden rahoitussuunni-telmaksi vuosille 2019–2022. Lisäksi maakuntahallitus muistuttaa, että liikuntapaikkojen perustamishankkei-den avustuksissa tulee pyrkiä maakuntien kokoon perustuvaan tasapuolisuuteen.

6AIKA ENERGIAVIISAAT KAUPUNGIT -HANKE NOSTAA ENERGIATEHOKKAITA KAUPUNKEJA KANSAINVÄLISIKSI ESIMERKEIKSI
Lisätietoja: toimialapäällikkö Riikka Leskinen p. 044 907 5995

Energiaviisaat kaupungit -hanke käynnistyy. Hankkeen tavoitteena on nostaa osallistuvat kaupungit kansain-välisiksi esimerkkialueiksi energiatehokkaassa asumisessa, nollaenergiarakentamisessa, monimuotoisen
energiajärjestelmän toteuttamisessa, energiatehokkuuden seurannassa ja käyttäjien ohjaamisessa.
Energiaviisaassa kaupungissa rakennukset ja alueet toimivat aktiivisena osana energiajärjestelmää,
energiantuottajina, varastoijina ja kuluttajina. Energiatehokkaat ja vähähiiliset rakennukset
mahdollistavat uusiutuvan energian hyödyntämisen, reaaliaikaisen energian kulutuksen seurannan
ja alueelliset nolla- tai plusenergiajärjestelmät.

Valonia on mukana hankkeessa yhdessä Tampereen, Turun, Helsingin, Oulun, Espoon ja Vantaan kaupukien sekä Ekokumppanit Oy:n kanssa. Hankkeen toteutusaika on 2.5.2018 – 31.12.2020. Hankkeen kokonaisbud-jetti on 3,3 miljoonaa euroa, josta Valonian/Varsinais-Suomen liiton osuus on 101 843 euroa.

6AIKA CITYLOGISTIIKAN UUDET RATKAISUT -HANKKEEN KÄYNNISTÄMINEN
Lisätietoja: toimialapäällikkö Riikka Leskinen p. 044 907 5995

Citylogistiikan uudet ratkaisut -hanke käynnistyy. Kaupunkialueiden kevytjakelulogistiikan kehittäminen tukee kaupunkien ilmastostrategioita, vähentää alueella liikkuvien autojen määrää ja parantaa ihmisten turvallisuutta ja viihtyvyyttä kaupunkikeskustoissa. Hankkeen tavoitteena on 1) vastata yritysten tarpeeseen kuljetusten järjestämisestä mahdollisimman kustannustehokkaasti ja kestävästi pilotoimalla ns. viimeisen kilometrin ke-vyitä
ja/tai autonomisia logistiikkaratkaisuja, 2) arvioida eri pilottien liiketoimintamahdollisuuksia ja edesauttaa
uusien palvelukokonaisuuksien syntymistä sekä 3) löytää uusia toimintamalleja perinteiseen yhteistyöhön eri toimijoiden välille. Hankkeessa myös edesautetaan yrityksiä käyttämään avoimia rajapintoja. Hankkeen tulok-sena syntyy uusia liiketoimintamahdollisuuksia logistiikan alan ohella
mm. it-sektorille ja vähittäiskauppaan. Valonian roolina hankkeessa on edistää Turun kaupungin pilottien
toteutumista, sidosryhmäyhteistyötä, markkinavuoropuhelua sekä toiminnan jatkuvuutta. Hankkeen muut to-teuttajat ovat Turun kaupunki (päähakija), Forum Virium Helsinki Oy, Turun ammattikorkeakoulu Oy ja Tampe-reen ammattikorkeakoulu.Hankkeen toteutusaika on 1.8.2018- 31.12.2020. Kokonaisbudjetti on 1 337 066 eu-roa, josta Valonian/ Varsinais-Suomen liiton osuus on 93 683 euroa.

 
Ylatunniste2 
 

VARSINAIS-SUOMEN LIITTO KIRISTÄÄ TALOUTTAAN
Lisätietoja: hallintojohtaja Petra Määttänen, p.041 502 5246

Varsinais-Suomen liitto kiristää talouttaan. Liiton toimintatuotot koostuvat pääosin kuntien maksuosuuksista. Nämä ovat pysyneet vuodesta 2014 asti samana, 3 799 900 euroa.

Liiton vuoden 2017 alijäämä oli 24 332 euroa ja vuoden 2018 arvioitu alijäämä 192 900 euroa. Ilman toiminta-tuottojen kasvua vuodesta 2019 arvioidaan tulevan liiton kolmas alijäämäinen vuosi. Alijäämät on ollut mahdol-lista kattaa edellisten tilikausien ylijäämätililtä. Liiton toimintaan liittyvien sitoumusten (esim. liiton hallinnoimat hankkeet) kannalta on tärkeää, että ylijäämätilillä on puskurivaroja. Näin ollen liiton taloutta on säästöjen ohella tarpeen tasapainottaa myös kuntien maksuosuuksilla. Ehdotettu korotus on 2,63 % suurempi kuin talousarvion 2018 maksuosuustuloarvio. Jäsenkuntien vuoden 2019 maksuosuudet määräytyvät vuoden 2017 kunnallisve-rotuksessa maksuunpantujen kunnallis- ja yhteisöverotuottojen mukaisessa suhteessa.

Talousarvioon 2019 on korvamerkitty 74 400 euroa Turun lentokentän viranomaistoimintojen ympärivuorokauti-seen turvaamiseen. Tähän maakuntahallitus on päätöksellään toistaiseksi sitoutunut. Tämän ohella liiton toi-mintakulut ovat kasvaneet tiukasta menojen karsimisesta huolimatta. Kasvu johtuu yleisestä kustannustason noususta sekä henkilöstömenojen ja yhteistoimintaosuuksien kasvusta. Liiton tehtäväkenttä on viime vuosina laajentunut. Tämä näkyy myös liiton kulurakenteissa huolimatta siitä, että uusia tehtäviä pyritään pääsääntöi-sesti hoitamaan mm. hankerahoituksella.

Vuoden 2019 talousarvion laskelmat perustuvat tämän hetkiseen tietoon maakunta- sekä sosiaali- ja tervey-denhuollon uudistuksen toteutumisaikataulusta. Maakunta- ja soteuudistuksen voimaantulo siirtyi ja uudistuk-sen on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2021. Mikäli uudistuksen valmistelu jatkuisi maakuntaliitossa tai uudistus pysähtyisi, on liiton budjettia arvioitava uudelleen.

Taloussuunnitelma ja alustava talousarvio toimitetaan jäsenkunnille ja niillä on tilaisuus esityksien tekemiseen kuntayhtymän toiminnan kehittämiseksi 31.10.2018 mennessä. Kuntien esitykset sekä lopullinen talousarvio- ja taloussuunnitelmaesitys käsitellään maakuntahallituksessa 19.11.2018 ja viedään maakuntavaltuuston 10.12.2018 päätettäväksi.

MAAKUNTAHALLITUS MÄÄRÄSI VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVAN VOIMAAN
Lisätietoja: suunnittelujohtaja Heikki Saarento, puh. 040 720 3056

Maakuntahallitus määräsi Varsinais-Suomen taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakunta-kaavan voimaan. Samalla maakuntahallitus totesi, että maakuntavaltuuston hyväksymispäätöksellä kumoutu-vat voimassa olevien maakuntakaavojen kaava-asiakirjoissa (Kaavamerkinnät-ja -määräykset, Kaavaselostus) kuvatut merkinnät.

Maakuntavaltuusto hyväksyi Varsinais-Suomen taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakun-takaavan kokouksessaan kesäkuussa 2018. Hyväksymispäätöksestä tehtiin kaksi valitusta, jotka käsitellään muutoksenhakuviranomaisena toimivassa Turun hallinto-oikeudessa.

Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti maakuntahallitus voi valitusajan kuluttua määrätä maakuntakaavan tulemaan voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman. Maakuntakaava tulee voimaan, kun päätöksestä on kuulutettu maakuntakaavan alueeseen kuuluvissa kunnissa.

Varsinais-Suomen liitto kuuluttaa maakuntavaltuuston hyväksymispäätöksestä liiton virallisessa ilmoitusleh-dissä (Turun Sanomat, Åbo Underrättelser) sekä liiton internetsivuilla ja ilmoitustaululla. Varsinais-Suomen liitto lähettää kuulutuskirjeen jäsenkunnilleen, joiden tulee kuuluttaa maakuntakaavan hyväksymispäätöksestä kunkin kunnan oman kunnallisten ilmoitusten julkaisukäytännön mukaisesti.

MAAKUNTAHALLITUS: SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON ASIAKASMAKSUJA KOSKEVAN LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMISELLE AITO TARVE
Lisätietoja: muutosjohtaja Antti Parpo, p. 040 642 8682

Sosiaali- ja terveysministeriö on pyytänyt Varsinais-Suomen liitolta lausuntoa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja koskevasta lakiluonnoksesta. Annettavissa lausunnossa pyydetään kiinnittämään huomioita mm. siihen tukeeko lakiehdotus asiakkaan yhdenvertaista mahdollisuutta saada tarvitsemiaan sosiaali- ja ter-veyspalveluja.

Maakuntahallitus lausuu mm. seuraavaa:

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja koskevan lainsäädännön uudistamiselle on aito tarve. Nykyiset säädökset eivät huomioi sähköisten asiakaspalvelujen asiakasmaksuja ja ympärivuorokautisen hoidon ja hoi-van asiakasmaksut ovat kirjavia. Lisäksi kotiin vietävissä palveluissa asiakkaiden maksut vaihtelevat kunnit-tain.

Nykyisin vallalla olevat asiakasmaksujen erot mm. laitospalveluissa ja tehostetussa palveluasumisessa
vaikuttavat välillisesti palvelurakenteeseen ja mahdollistavat tuottajille taloudellisia optimointimahdollisuuksia.
Eri palveluntuottajilla on erilaisia palvelujen hinnoitteluperiaatteita ja tämän seurauksena asiakkaiden asiakas-maksut riippuvat osittain siitä, kenen palveluntuottajan palveluja asiakas käyttää. On tilanteita, joissa asiak-kaan tulot eivät riitä kattamaan kaikkia tehostetun palveluasumisen menoja.

Nykyisiä asiakasmaksujen määräytymisperusteita ei voida pitää asiakkaiden yhdenvertaisuutta tukevana. Ympärivuorokautisen hoivan lisäksi asiakasmaksujen kirjo on suurta kotiin vietävissä palveluissa. Kotihoidon asiakasmaksun suuruus on osin kuntasidonnaista ja tarve kansalliseen asiakasmaksujen yhtenäistämiseen on olemassa.

Lakiluonnoksessa asiakasmaksujen uudistamisen arvioidaan olevan kustannusneutraali. Taloudellisten vaiku-tusten arviointia Varsinais-Suomen osalta ei voida tehdä maakuntaliiton käytettävissä olevilla tiedoilla. Talous-vaikutusten arviointi edellyttäisi pääsyä kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelukohtai-siin taloustietoihin. Varsinais-Suomen liiton näkökulmasta on kuitenkin tärkeää, että valtio varautuu omin pää-töksin siihen, että asiakasmaksulain vaikutukset perustettavien maakuntien rahoitukseen ovat neutraalit. En-nakkoarvioiden mukaan maakuntien yleiskatteellinen rahoitus on niukkaa ja perustettavien maakuntien talous ei tästä syystä kestä tilannetta, missä asiakasmaksujen tuottokertymä alenee nykyisestä. Esitetystä syystä asiakasmaksulain taloudellisiin vaikutuksiin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Lakiluonnoksen perusteluissa taloudellisten vaikutusten analyysi on jäänyt vain suuntaa-antavalle tasolle.

Asiakasmaksujen lakiluonnoksen hyväksyminen on lakiluonnoksessa sidottu sote- ja maakuntauudistuksen
voimaantuloon. Asiakasmaksulain kytkös sote- ja maakuntauudistukseen on tarpeeton. Tarve asiakasmaksu-lain muuttamiseen lakiluonnoksen periaatteita noudattaen on olemassa riippumatta sote- ja maakuntauudistuk-sesta.

MAAKUNTAHALLITUS: MAAKUNTAKAAVOITUSPROSESSIN KÄYNNISTÄMINEN PYHÄRANNAN KUNNAN ALUEEN OSALTA TUULIVOIMAMERKINTÖJEN POISTAMISEKSI EI TARPEELLISTA
Lisätietoja: erikoissuunnittelija, kiertotalous ja energia, Aleksis Klap, p. 040 721 3137

Pyhärannan kunnanvaltuusto on esittänyt Varsinais-Suomen liitolle kaavoitusprosessin käynnistämistä Pyhä-rantaa koskevien tuulivoimamerkintöjen poistamiseksi maakuntakaavasta. Lisäksi kunnanvaltuusto päätti, ettei Pyhärannan kunta kannata tuulivoimarakentamista kunnan alueella.

Maakuntahallitus lausui Pyhärannan kunnan esityksestä mm. seuraavaa:

Varsinais-Suomen tuulivoimavaihemaakuntakaava on vahvistettu 9.9.2014 ja siinä on osoitettu
Pyhärannan kunnan alueelle kaksi tuulivoimaloiden aluetta sekä Laitilan kaupungin ja Pyhärannan kunnan rajal-le yksi energiahuollon kohde.

Tuulivoimatuotannon edistäminen liittyy yhtenä osana keskeisesti kansainvälisiin, kansallisiin ja alueellisiin uusiutuvan energian edistämisen tavoitteisiin. Varsinais-Suomen alueen parhaiten tuulivoimatuotannolle sovel-tuvat alueet on osoitettu tuulivoimavaihemaakuntakaavassa. Nyt käynnissä olevassa luonnonarvojen ja -varojen vaihemaakuntakaavassa käsitellään laajemmin uusiutuvan energian edistämisen mahdollisuuksia maakunnassa, esimerkiksi edistämällä biopohjaisten polttoaineiden käsittelyä ja käyttöä maakunnassa. Uusiu-tuvan energian määrän nostaminen vaatii monipuolisen energiatuotannon toteuttamista ja maakuntatasolla yksi tapa tämän edistämiseen on maakuntakaavoitus. Mitkään tavoitteet eivät uusiutuvan energian edistämisessä ole vähentyneet viime vuosina, enemminkin tarve entistä nopeammalle muutokselle hiilineutraaliin energiantuo-tantoon siirtymisessä on noussut esille.

Maakuntakaava osoittaa yleispiirteiset aluerajaukset eri toiminnoille ja toteuttaa osaltaan maakunnan ja kansal-lisen tason strategioita ja tavoitteita. Maakuntakaavan merkintöjen toteutus edellyttää kuntatasolla tehtävää yksityiskohtaisempaa kaavoitusta tai aluesuunnittelua, jonka aikataulusta ja toteutuslaajuudesta kunnat ovat vastuussa. Kunta voi myös olla kaavoittamatta maakuntakaavaan merkittyjä alueita, mikäli sen kokee tarpeel-liseksi. Se, että kunta ei tässä tapauksessa halua kaavoittaa tuulivoimatuotantoa alueelleen, ei kuitenkaan edellytä maakuntakaavamerkintöjen poistamista alueelta.

Maakuntakaavoitusprosessin käynnistäminen Pyhärannan kunnan alueen osalta tuulivoimamerkintöjen
poistamiseksi ei ole tarpeellista.

Ylatunniste2 
 

VARSINAIS-SUOMEN LIITTO: MAAKUNTIEN MAHDOLLISUUS VAIKUTTAA KASVUPALVELUVIRASTON TEHTÄVIIN JA TOIMINTAAN VARSIN OHUT
Lisätietoja: Aluekehitysjohtaja Tarja Nuotio, p. 040 5063715

Työ- ja elinkeinoministeriö on pyytänyt Varsinais-Suomen liiton lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi kasvupalveluvirastosta. Esitys täydentää 5.4.2018 eduskunnalle annettua hallituksen esitystä laiksi alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista. Täydennys koskee TEM:n hallinnonalan maksatustehtävien sekä kasvupalvelujen digitalisaation kehittämis- ja ylläpitotehtävien järjestämistä. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle kesäkuun alussa.

Kasvupalveluiden digitalisaatio -tehtävillä tarkoitetaan valtakunnallisten ja maakunnallisten kasvupalvelu- tehtävien vaatimia tietovarantoja, -järjestelmiä ja -alustoja sekä niiden kehittämistä. Ehdotus on, että TEM:in hallinnonalan virastoa KEHA -keskusta ei maakuntauudistuksen yhteydessä pureta, vaan sen asema virastona tarkennetaan lainsäädäntömuutoksin. Kasvupalveluviraston perustehtävinä säilyvät yllämainitut digitalisaatio- ja maksatustehtävät.

Varsinais-Suomen liitto lausui lakiehdotuksesta mm. seuraavaa:

Ehdotus on monilta osin vielä keskeneräinen eikä lakiehdotuksen vaikutuksia maakuntien kasvupalvelujen maksatusten tai keskitettyjen asiakaspalvelutehtävien hoitamiseen ole riittävästi arvioitu. Laissa viitataan myös moniin tuleviin lakiehdotuksiin ja asetuksiin, joita ei vielä ole ollut käytettävissä. Näistä viimemainituista keskeisin on kasvupalvelujen tiedonhallintaa koskeva lainsäädäntö, josta annettaneen esitys vasta syksyllä 2018. Kiireeseen vetoaminen ja sitä kautta lausuntoprosessin käynnistäminen keskeneräisestä lakiehdotuksesta ei ole menettelynä perusteltua eikä riittävän läpinäkyvää, jos halutaan aidosti kehittää koko kasvupalveluiden palveluketjua ja eritysesti maakuntien ja valtion kyseisten toimintojen maksatusten hoitamista ja digitalisaatiota.

Yhtenä keskeisimpänä Kasvupalveluviraston palveluiden käyttäjänä maakuntien aito mahdollisuus vaikuttaa viraston tehtäviin ja toimintaan on varsin ohut, toivottavasti ei kuitenkaan nimellinen. Varsinais-Suomen liitto edellyttääkin, että johtokunnassa olisivat maakuntien edustajat myös määrällisesti tasapuolisessa asemassa valtion toimijoihin nähden. Asiakasneuvottelukunta ei ole riittävä takaamaan maakuntien näkemystä Kasvupalveluviraston toimintojen kehittämisessä ja suuntaamisessa.

ENERGIAVIRASTO TUKEMAAN ALUEELLISTA ENERGIA- JA ILMASTOTYÖTÄ
Lisätietoja: toimialapäällikkö Riikka Leskinen p. 0449075995

Energiavirasto on valinnut Valonian toteuttamaan energia- ja ilmastotyön edistämistä Varsinais-Suomen alueella. Toimeksianto on toteutettu pienhankintana kevyen kilpailutuksen kautta. Tarjouspyyntö lähetettiin Varsinais-Suomen liitolle, Valonialle, Turun kaupungille ja Salon kaupungille. Vakiintuneena Varsinais-Suomen kuntien energia-asiantuntijana Valonia oli ainoa Energiavirastolle tarjouksen määräaikaan 29.3.2018 mennessä jättänyt toimittaja.

Hankinta täydentää Varsinais-Suomen maakunnan ja kuntien hiilineutraaliuden tavoittelun edistämistä ja tukee maakuntaohjelman tavoitteiden toteutumista. Hiilineutraalia maakuntaa tavoitellaan laajassa yhteistyössä Varsinais-Suomen liiton ja ELY-keskuksen johdolla. Valonian roolina on toimia käytännön edistäjänä ja asiantuntijana. Tavoitteena on koordinoida ja järjestää kuluttajien energianeuvontaa sekä auttaa kuntia energia- ja ilmastotyössä Hankinnan toteutusaika on 1.5.2018 – 30.4.2019. ja arvo 50 000 euroa. Hankkeen toteutuksesta vastaa energia-asiantuntija Liisa Harjula.

MERIALUESUUNNITTELU ETENEE – ALOITUSTILAISUUS RAUMALLA 29.5.
Lisätietoja: Suunnittelujohtaja Heikki Saarento, p. 040 720 3056,
merialuesuunnitteluyhteistyön koordinaattori Pekka Salminen, p. 044 907 5999

Merialuesuunnittelu etenee suunnitellusti. Parhaillaan laaditaan merialuesuunnittelun tilannekuvaa, jokakoostuu ekologisesta tilannekuvasta, sinisen talouden tilannekuvasta ja merialueiden ominaispiirteiden kuvauksesta. Myöhemmin tänä vuonna työ jatkuu suunnittelualueiden tulevaisuusskenaarioiden laatimisella.

Maakuntien liitot laativat suunnitelmat yhteistyössä, siten että Suomeen laaditaan kolme merialuesuunnitelmaa. Lisäksi Ahvenanmaa laatii oman suunnitelmansa. Varsinais-Suomen liitto toimii suunnitteluyhteistyön valtakunnallisena koordinaatioliittona. Käytännössä työstä vastaa FM Pekka Salminen. Varsinais-Suomen liitto laatii yhdessä Satakuntaliiton kanssa suunnitelman, joka kattaa Saaristo- ja Selkämeren eteläosan alueet sekä niihin rajautuvat talousvyöhykkeet.

Merkittävä osa merialuesuunnitteluprosessia ovat sitä tukevat hankkeet. Varsinais-Suomen liitto on mukana seuraavissa (suluissa pääpartneri / rahoitus):

- Merialuesuunnittelun lähtötiedot ja koordinaatio (Varsinais-Suomen liitto / EMKR)
- Plan4Blue (Suomen Ympäristökeskus / Central Baltic)- PanBalticScope (Satakuntaliitto, Ahvenanmaa / BSR)

Saaristomeren ja Selkämeren eteläosan suunnittelualueen sidosryhmille avoin aloitustilaisuus järjestetään 29.5. Raumalla osana vuotuista Meremme tähden -tilaisuutta.

Vuonna 2016 voimaan tulleen merialuesuunnittelua koskevan maankäyttö- ja rakennuslain muutoksen
mukaan Suomen aluevesille ja talousvyöhykkeelle tulee laatia merialuesuunnitelmat vuoden 2021 maaliskuun loppuun mennessä. Merialuesuunnittelussa on tarkasteltava eri käyttömuotojen tarpeita ja pyrittävä sovittamaan ne yhteen. Tarkasteltavia käyttömuotoja ovat erityisesti energia-alat, meriliikenne, kalastus ja vesiviljely, matkailu, virkistyskäyttö sekä ympäristön ja luonnon säilyttäminen, suojelu ja parantaminen.

LAUSUNTO LUONNOKSESTA OIKEUSMINISTERIÖN ASETUKSEKSI ULOSOTTOVIRASTOJEN TOIMIPAIKOISTA
Lisätietoja: Edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, p. 040 583 6950

Oikeusministeriö on pyytänyt Varsinais-Suomen liitolta lausuntoa luonnoksesta oikeusministeriön asetukseksi ulosottovirastojen toimipaikoista.

Oikeusministeriön esityksessä asetukseksi ulosottovirastojen toimipaikoista tavoitteena on lakkauttaa ulosoton toimipaikkoja, jossa palveluiden kysyntä on alhainen. Varsinais-Suomen osalta ulosottovirastojen toimipaikkojen vähentäminen ja keskittäminen tarkoittaa Uudenkaupungin, Loimaan ja Paraisten toimipaikkojen lakkauttamista sekä Salon toimipisteen muuttamista päivystysluoteisesti palvelevaksi sivutoimipaikaksi.

Maakuntahallitus lausui luonnoksesta mm. seuraavaa:

Varsinais-Suomen liitto suhtautuu oikeusministeriön esitykseen asetukseksi ulosottovirastojen toimipaikoista kriittisesti ja pitää toimipaikkaverkon karsimista esitetyssä laajuudessa merkittävänä heikennyksenä Varsinais-Suomen nykyiseen palvelutasoon nähden.

Varsinais-Suomen liitto näkee nykyisen toimipaikkaverkon olevan tarkoituksenmukainen, jotta maakunnan alueen asukkailla olisi kohtuullinen mahdollisuus asioida ulosottoviranomaisen kanssa. Lakkautettavaksi esitettävien toimipaikkojen piirissä on paikallisesti käytettäviä palveluita. Kahteen toimipaikkaan keskittäminen lisää huomattavasti sekä työntekijöiden, että palvelua tarvitsevien liikkumisen tarvetta. Ulosottomiesten toimintaan kuuluu käyntejä edellyttäviä tehtäviä, kuten häätö tai ulosmittaus. Velallisilla taas on tarve tavata ulosottomiehiä, sillä velallisen näkökulmasta sähköisen asioinnin sijaan tapaamista vaativan asioinnin tarve säilyy.

Maakunnan alueen eri toimipisteistä Varsinais-Suomen liitto kiinnittää huomiota Paraisten toimipaikan lakkauttamisesityksen yhteydessä myös saaristossa asuvan ruotsinkielisen väestön palveluiden saatavuuteen. Toimipaikkojen sijainnin muuttuessa esitetyllä tavalla, varsinaissuomalaiset Turun seudun ulkopuolella voisivat saada ulosottoviraston palveluja vain Salossa ja tällöinkin vain rajattuna aukioloaikana. Saariston asukkaat, sekä aiemmin Uudenkaupungin toimipaikassa asioineiden etäisyys ulosottoviraston toimipaikkaan kasvaa Varsinais-Suomen liiton mielestä enemmän, kuin voidaan toiminnan järjestämisen kannalta pitää järkevänä.

MAAKUNTAHALLITUS MYÖNSI HANKERAHOITUSTA MM. ENERGIATEHOKKUUDEN KEHITTÄMISEEN,
KYBERTURVALLISUUTEEN, JA TEKOÄLYVERKOSTOON
Lisätietoja: Erikoissuunnittelija Ville Roslakka p. 050 592 0404

Maakuntahallitus myönsi hankerahoitusta useille hankkeille. Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman ylimaakunnallisiin hankkeisiin

Työtehoseura ry:lle hankkeelle ”Kuivaa asiaa” 45 000 euroa hankkeen osatoteuttajan
Turun kaupungin kustannuksiin.

Green Net Finland ry:lle hankkeelle ”HUKATON - Hukkalämpökuormien hyödyntäminen, varastointi
ja kysyntäjouston tehostaminen 96 821 euroa hankkeen osatoteuttajan Turun ammattikorkeakoulu Oy:n
kustannuksiin.

Posintra Oy:lle hankkeelle ”HUIMA -Teollisuuden energiatehokkuuteen uusia ideoita”
59 080 euroa hankkeen osatoteuttajan Turku Science Park Oy:n kustannuksiin.

Turun ammattikorkeakoulu Oy:lle hankkeelle ”KyberVALIOT (Kyberturvallisuuslaboratorio: Valmistava
teollisuus ja IoT-palvelut)” 457 159 euroa hankkeen osatoteuttajien Turun ammattikorkeakoulu Oy:n ja Turun
yliopiston kauppakorkeakoulun kustannuksiin.

Lisäksi maakuntahallitus myönsi Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 suomen rakennerahasto-ohjelman alu-
eellisiin hankkeisiin rahoitusta seuraavasti:

Turun ammattikorkeakoulu Oy:lle hankkeelle ”Uuden energian ja digitaalisen teknologian murros –
UEDT 2 880 000 euroa.

Turku Science Park Oy:lle hankkeelle ”V-S Tekoälyverkosto” 152 840 euroa.

Turun ammattikorkeakoulu Oy:lle hankkeelle ”V-S EKA2 - Varsinais-Suomen Ennakointiakatemia”
270 000 euroa.