Ylatunniste2 

TUNNIN JUNA, OSAAVA TYÖVOIMA, ITÄMEREN TILA JA KASVUKOLMIO VARSINAIS-SUOMEN HALLITUSOHJELMATAVOITTEISSA
Lisätietoja: Edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, p. 040 583 6950, erikoissuunnittelija Malla Rannikko-Laine,
p.040 721 3429

Varsinais-Suomen hallitusohjelmatavoitteet muodostuvat neljästä ajankohtaisesta teemasta; positiivisen ra-kennemuutoksen ja työllisyyden kasvun tukeminen, maakunnan saavutettavuuden parantaminen ja liikenteen päästöjen vähentäminen, Itämeren tilan kohentaminen, sekä kestävän kasvun ja alueen kilpailukyvyn edistä-minen. Ilmastonmuutoksen hillintä on tärkeässä roolissa tavoitteistossa. Kaikki kokonaisuudet palvelevat Var-sinais-Suomen lisäksi koko Suomen etua.

Varsinais-Suomen hallitusohjelmatavoitteet neljästä teemasta:

Osaavan työvoiman saatavuus / positiivinen rakennemuutos

Varsinais-Suomen positiivinen rakennemuutos ja työllisyyden kasvu edellyttävät osaavaa työvoimaa. Työ-voman tarve kasvaa ja laajentuu alueella teollisuudesta palveluihin. Vientialojen vahvistumisen kautta kas-vunäkymät yltävät pitkälle. Hallituksen tulee huolehtia kasvuun tarvittavan osaavan työvoiman saatavuudesta resursoimalla lisää koulutukseen ja reagoimalla työelämän osaamistarpeisiin sekä vahvistaa koulutuksen uu-distumiskykyä työelämän murroksessa. Varsinais-Suomessa tekniikan alaa tulee vahvistaa koko koulutuspo-lulla. Työvoiman liikkumiseen ja muuttajille suunnattuihin palveluihin sekä kansainvälisten osaajien houkutte-luun tulee panostaa ja työperäistä maahanmuuttoa edistää.

Saavutettavuus / Tunnin juna

Liikkumisen sujuvuus edellyttää alueellisen saavutettavuuden parantamista ja tavaraliikenteen merkittävien pullonkaulojen poistamista. Liikenteen aiheuttamia hiilidioksidipäästöjä tulee leikata panostamalla lähes pääs-töttömään raideliikenteeseen. Nopein ilmastoteko on toteuttaa Turun ja Helsingin välinen Tunnin juna, jonka suunnittelu on maan kaikista raidehankkeista pisimmällä. Työvoiman liikkuminen nopealla junayhteydellä mah-dollistaa 1,5 miljoonan ihmisen työssäkäyntialueen ja moninkertaisia hyötyjä kansantaloudelle. EU-rahan pa-rempi hyödyntäminen liikenteessä ja uusiin rahoitusmalleihin tarttuminen on välttämätön liikenteen korjausve-lan kasvaessa. Onnistuneet joukkoliikenneratkaisut sekä toisaalta maaseudun ja saariston liikenneyhteyksien turvaaminen ovat maakunnan kehityksen elinehtoja.

Kestävä elinympäristö / Itämeri

Itämeren ja Saaristomeren tilan parantaminen edellyttävät vesiensuojelutoimenpiteiden uudelleenkohdentamis-ta rannikkoalueille ja uusia tehokkaampia välineitä valumien vähentämiseksi. Lainsäädännöllä ja taloudellisilla ohjauskeinoilla tulee edistää kiertotalouden kehittymistä, materiaalien uudelleenkäyttöä ja toimivien raaka-ainemarkkinoiden syntymistä. Hallituksen tulee päätöksenteollaan edistää kestävää kasvua, tukea innovatii-visten energiaratkaisujen syntyä ja vauhdittaa niiden käyttöönottoa.

Elinvoima ja kilpailukyky / kasvukolmio

Maailma muuttuu ennennäkemättömän nopeasti, jolloin kilpailukykymme riippuu siitä, miten jatkuvaan muu-tokseen vastaamme. Hallituksen tulee kohdistaa kasvupanoksia ja kehittää ruuantuotantoa ja sen uudistumis-ta Etelä-Suomessa, jossa edellytykset ovat maan suotuisimmat. Päätöksenteon tulee edistää kaupunkiseutu-jen yhteen kytkemistä tuottavuuden ja työllisyyden kasvattamiseksi. Tutkimus- ja innovaatiorahoitukseen panostaminen mahdollistavat kestävän kasvun ja kotimaisia korkean teknologian vientituotteita. Hallituksen on tuettava datatalouden edellyttämää kokeilukulttuuria, edistettävä digitalisaatiota, ekosysteemien syntymistä ja tekoälyn hyödyntämistä.