Ylatunniste2 
 

MAAKUNTAHALLITUS HYVÄKSYI VARSINAIS-SUOMEN LUONNONARVOJEN JA -VAROJEN VAI-HEMAAKUNTAKAAVAN ENSMMÄISEN EHDOTUKSEN PIENIN TARKISTUKSIN – SEURAAVAKSI LAUSUNTOKIERROS JA KAAVAEHDOTUS NÄHTÄVILLE
Lisätietoja: Erikoissuunnittelija, kiertotalous ja energia, Aleksis Klap, puh. 040 721 3137
Suunnittelujohtaja Heikki Saarento, puh. 040 720 3056

Maakuntahallitus hyväksyi Varsinais-Suomen luonnonarvojen ja -varojen vaihemaakuntakaavan ensimmäisen ehdotuksen pienin tarkistuksin. Ehdotuksesta pyydetään seuraavaksi lausunnot, minkä jälkeen järjestetään viranomaisneuvottelu ja kaava tulee julkisesti nähtäville.

Varsinais-Suomen luonnonarvojen ja -varojen vaihemaakuntakaavan laadinta käynnistettiin maakuntavaltuustossa joulukuussa 2015. Vaihemaakuntakaavassa käsitellään maakunnan kierto- ja biotalouden näkökulmasta keskeisten luonnonvarojen käyttö ja potentiaalit sovittaen ne yhteen luonnonarvojen sekä virkistyksen ja matkailun kehittämistarpeiden kanssa. Vaihemaakuntakaavalla tarkistetaan ja täydennetään voimassa olevaa kokonaismaakuntakaavaa. Tarkistuksella pyritään myös muuttamaan maakuntakaavan sisältöä ja näkökulmaa aiempaa strategisemmaksi.

Vaihemaakuntakaavan laatimista perustelevat erityisesti bio- ja kiertotalouden kasvusta johtuvaan luonnonvarojen käytön lisääntyminen, kansalliset lainsäädännön muutokset jätehuoltosektorilla sekä EU:n tavoitteet kiertotalouteen siirtymisessä. Kaavaehdotus on valmisteltu valmisteluaineistosta käydyn keskustelun sekä kunnilta ja sidosryhmiltä saadun palautteen pohjalta.

Maakuntakaavaa on pyritty kehittämään aiempaa strategisempana ja eri toimialojen tavoitteita, toimintoja ja arvoja kokonaisvaltaisesti yhteensovittavana suunnitteluvälineenä. Uusina strategisina kehittämisperiaatemerkintöinä on esitetty:

- Laaja, merkittävä ja yhtenäinen metsävaltainen vyöhyke
- Matkailun, retkeilyn ja virkistyksen kehittämisen kohdealue
- Vesiviljelyn kehittämisvyöhyke.

Maakunta- ja rakennuslain vaatimusten ohella maakunnan suunnitteluvälineillä ja -työkaluilla tulee myös osallistaa, ottaa kantaa ja edistää globaalien ja kansallisten ja alueellisten tavoitteiden toteutumista ja yhteensovittamista. Lisäksi luonnonarvojen ja -varojen vaihemaakuntakaavan tehtävä on havainnollistaa arvoja, potentiaaleja ja resursseja pitkäjänteisen strategisen suunnittelun edellyttämän puntaroivan keskustelun ja kestävän päätöksenteon tueksi.

Lisätietoa kaavan valmistelusta ja laadituista selvityksistä:
https://www.varsinais-suomi.fi/fi/tehtaevaet-ja-toiminta/suunnittelu-ja-kaavoitus/maakuntakaava/luonnonarvojen-ja-varojen-vaihemaakuntakaava.

MAAKUNTAHALLITUS LAUSUI HELSINKI-TURKU NOPEAA JUNAYHTEYTTÄ KOSKEVASTA YM-PÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMASTA
Suunnittelujohtaja Heikki Saarento, p. 040 720 3056

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on pyytänyt lausuntoa Väyläviraston Helsinki–Turku nopeaa junayhteyttä koskevasta ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta.

Helsinki–Turku nopean junayhteyden hankekokonaisuuden YVA ja ratatekninen suunnittelu välillä Salo–Kupittaa ja Piikkiön oikaisu -hanke käsittää Helsinki–Turku välisen nopean junaratayhteyden ympäristövaikutusten arvioinnin, sekä Salo–Kupittaa rataosuuden kaksoisraiteen ja Piikkiön oikaisun YVA:a tukevan ratateknisen suunnitelman ja selvitykset.

Maakuntahallitus lausui aiheesta mm. seuraavaa:

-Espoo–Salo -välillä ei ole vaihtoehtoja
-rantarata ei ole vaihtoehto
-aikataulu ei saa venyä

Helsinki–Turku nopea ratayhteys on merkittävä ja keskeinen osa Etelä-Suomen rataverkkoa ja sen kehittämistä. Toteutuessaan parannettu junayhteys luo edellytykset kestävälle ja yhtenäiselle Etelä-Suomen kattavalle asunto- ja työmarkkina-alueelle, tukee radan varren maankäyttöä ja edesauttaa ilmastotavoitteiden saavuttamista. Uusi oikorata vähentää pääkaupunkiseudun metropolialueen yhdyskuntarakenteelle kohdistuvia paineita ja siirtää merkittävän osan mm. Lohjan suunnan työ-matkapendelöinnistä raiteille. Yhteysväli kuuluu Euroopan unionin rajat ylittävään TEN-T ydinverkkokäytävään osana Turku–Pietari yhteyttä.

Helsinki–Turku nopean ratayhteyden Espoo–Salo välin vaikutuksia on jo ennen tätä YVA-menettelyä arvioitu laajasti. Ratayhteys perustuu Uudenmaan ja Varsinais-Suomen maakuntakaavoissa valittuun ja hyväksyttyyn lainvoimaiseen, oikeusvaikutteiseen ratalinjaan. Uuden oikoradan maakuntakaavoitusta varten laadittiin Espoo–Salo-oikoradan alustava yleissuunnitelma ja ympäristövaikutusten arviointi (Liikennevirasto 2010). Espoo–Salo-oikoradan suunnittelu on vuodesta 2017 jatkunut ratalain mukaisella yleissuunnittelulla, jossa vaikutusten arviointia on tarkennettu valitulla linjalla.

YVA-menettelyn luonteeseen kuuluu keskeisesti vaihtoehtojen vertailu. Varsinais-Suomen liitto katsoo, että Espoo–Lohja–Salo välillä ei ole tutkittavia vaihtoehtoja, vaan ympäristövaikutusten arviointi tehdään jo aiemmin valitulle ratalinjaukselle. Lausuttavana olevassa ympäristövaikutusten arviointiohjelmassa kuvattu vaihtoehtojen asettelu on Varsinais-Suomen liiton mielestä onnistunut. Se ei esitä vaihtoehtoisuutta Espoo–Salo välille, mutta ottaa huomioon Turku–Salo välillä Piikkiön oikaisun hankevaihtoehtona. Nopean junayhteyden kokonaisvaltaiseksi hyödyntämiseksi on otettava huomioon vaikutusarvioinnissa myös Turku–Salo välin paikallisjunaliikenteen kehittämismahdollisuudet.

YVA-ohjelmassa on asetettu vertailuvaihtoehdoksi 0+ nykyinen rantarata, jonka ominaisuuksia on parannettu. Ohjelmasta ei selviä, kuinka laajamittaisista parannustoimista on kysymys. Varsinais-Suomen liitto katsoo,että vertailuvaihtoehdon on perusteltua olla nykyisen palvelutason omaava, kunnossa oleva rantarata. Järeät parantamistoimet muodostavat rantaradasta vertailuvaihtoehdon sijaan hankevaihtoehdon, joka ei ole Helsinki–Turku nopean junayhteyden tavoitteiden mukainen eikä sitä ole viety kaavoituksella tai ratasuunnittelulla eteenpäin.

Liikenteellisten vaikutusten arviointimenetelmien osalta Varsinais-Suomen liitto pitää tärkeänä, että YVA -ohjelmassa käytettävät Helsinki–Turku-liikennekäytävän liikenne- ja matkustajapotentiaaliennusteiden laadinta ja tarkistus toteutetaan huolellisesti, koska todenmukaiset ja luotettavat arvioinnit toimivat tärkeänä tietona investointihankkeen toteuttamispäätöstä tehtäessä.

Varsinais-Suomen liitto korostaa YVA-menettelyn aikataulun merkitystä. YVA-ohjelmaan kirjattu aikataulutavoite on kytketty yhteen muun ratasuunnittelun kanssa. Jotta Tunnin juna -hankkeen suunnittelun kokonaisaikataulussa pysytään, on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että YVA-menettely valmistuu suunnitellusti syyskuussa 2020. Aikataulun viivästyminen uhkaisi osaltaan Suomen mahdollisuutta hakea EU:lta CEF-tukea Tunnin junaan.

VARSINAIS-SUOMEN LIITTO VASTAA ITÄMERIHAASTEESEEN
Lisätietoja: Erikoissuunnittelija Malla Rannikko-Laine, p. 040 7213429

Itämerihaaste on vuonna 2006 Turun ja Helsingin kaupunginjohtajilta liikkeelle lähtenyt aloite, jolla kaupungit halusivat sitoutua ja toimia suunnannäyttäjinä Itämerensuojelussa. Kyseessä on verkostohaaste, joka kutsuu organisaatiot sitoutumaan suojelutyöhön ja tekemään omat Itämeri-toimenpideohjelmansa.

Verkostoon liittynyt jäsen sitoutuu toimimaan yhteisen vision edistämiseksi, käynnistämään yhden tai useamman  Itämeri-toimenpiteen seuraavan 12 kuukauden kuluessa ja täydentämään omaa Itämeri-toimenpideohjelmaansa tämän jälkeen uusilla toimenpiteillä.

Varsinais-Suomen liitto on liittynyt Itämerihaasteen verkostoon 2007.

Varsinais-Suomen liitto päivittää Itämerihaasteen sitoumuksensa ja vastaa Itämerihaasteeseen kolmen kohdan
toimenpideohjelmalla vuosille 2019-2023.

1. Sitoudumme edistämään päätöksentekijöiden tietoisuutta Saaristomeren tilasta sekä vahvistamaan paikalliseen ja kansalliseen päätöksentekoon vaikuttamista Saaristomeren paremman tilan saavuttamiseksi.

2. Sitoudumme edistämään Saaristomeren hyvää tilaa Varsinais-Suomen maakuntastrategiatyössä sekä muussa suunnittelussa ja varmistamaan, että puhtaampi Saaristomeri on yksi kärkiprioriteeteistamme.

3. Sitoudumme oman toimintamme kehittämiseen huomioimalla kestävyys mm. hankinnoissa, kokousjärjestelyissä ja matkustamisessa.

Yhtenä käytännön toimenpiteenä Varsinais-Suomen liitto tukee ravinteita sitovien tyrni-pensaiden istutusta maakunnan jokivarsilla vuonna 2020 alkavassa kokeilussa. Tavoitteena on tyrnipensasaitojen avulla sitoa peltojen ravinnevalumia maahan ja vähentää jokien ravinnehuuhtoumaa Saaristomerelle.