VARSINAIS-SUOMEN LIITTO JATKAA CENTRAL BALTIC INTERREG -OHJELMAN 2021–2027 ISÄNTÄORGANISAATIONA
Lisätietoja: Aluekehitysjohtaja Tarja Nuotio, p. 040 506 3715

Maakuntahallitus päätti, että Varsinais-Suomen liitto jatkaa Central Baltc Interreg -ohjelman isäntäorganisaationa uudella ohjelmakaudella 2021- 2027. Ohjelman tarkennettu isännöintisopimus hyväksytään maakuntahallituksessa erikseen. Liitto on vuodesta 2007 alkaen toiminut Central Baltic Interreg-ohjelman isäntäorganisaationa. Jo tätä ennen liitto toimi Etelä-Suomi-Viro- Interreg-ohjelman vastaavassa tehtävässä ohjelmakaudella 2000–2006. Ohjelman hallinto- ja tarkastusviranomaistehtävät on sijoitettu Turkuun liiton alaisuuteen ja henkilöstömäärä on ohjelmakaudesta riippuen vaihdellut n. 10–20 henkilön välillä.

Edellisellä kaudella hankkeille kohdennettu rahoitus oli 124 miljoonaa euroa. Uudella kaudella ohjelman kokonaisvolyymi pienenee jonkin verran. Asia täsmentyy kevään aikana. Ohjelman toimeenpanoon tulee EU:lta ja jäsenvaltioilta tukea, arviolta noin 9 miljoonaa euroa, mutta osa hallinnollisista kustannuksista jää myös isäntäorganisaation eli Varsinais-Suomen liiton vastuulle.

MAAKUNTAHALLITUS HYVÄKSYI VARSINAIS-SUOMEN ILMASTOTIEKARTAN
Lisätietoja: Toimialapäällikkö Riikka Leskinen, p. 044 907 599

Maakuntahallitus hyväksyi Varsinais-Suomen ilmastotiekartan ensimmäisen vaiheen kokouksessaan. Kyseessä on hiilineutraaliuteen tähtäävää suunnitelma, johon on jäsennelty kolmen keskeisen sektorin - energia, liikenne, maatalous - osalta ne tavoitteet, joita hiilineutraaliuden saavuttaminen vuoteen 2035 mennessä edellyttää. Tiekartta on päivittyvä dokumentti, jota täydennetään mm. maankäytön ja rakentamisen osalta vuoden 2021 aikana.

Ilmastotiekarttatyötä ohjaa Maakunnan yhteistyöryhmän alainen ilmastovastuujaosto. Tiekartta on laadittu ja sen toteuttamista edistetään osana Kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia (CANEMURE) -hanketta.

Ilmastotiekartan ensimmäinen luonnos oli kommentoitavana marraskuussa 2020. Luonnokseen saatiin avoimessa kyselyssä sekä suorina kommentteina yhteensä noin 270 vastausta. Tiekarttaa päivitettiin saatujen kommenttien sekä asiantuntijakeskusteluiden pohjalta. Ilmastovastuujaosto hyväksyi tiekartan kokouksessaan 11.1.2021.

Tiekartan ensimmäisen vaiheen viimeistelty, taitettu versio julkaistaan 1.2.2021. Tekstiversioon voi tutustua osoitteessa:https://ymparistonyt.fi/hiilineutraalilounaissuomi/varsinais-suomen-ilmastotiekartta-2030/

MAAKUNTAHALLITUS ALUEELLISTAMISLAINSÄÄDÄTÖÄ KOSKEVASTA LAKIESITYKSESTÄ: AITO VUOROPUHELU JA SIJOITTAMISEN TARKASTELU SYNERGIAN NÄKÖKULMASTA TÄRKEÄÄ
Lisätietoja: Erikoissuunnittelija Malla Rannikko-Laine, p. 040 721 342

Valtiovarainministeriö on pyytänyt Varsinais-Suomen liitolta lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi valtion palveluiden saatavuuden ja toimintojen sijoittamisen perusteista. Lakiesityksen tarkoituksena on uudistaa valtion yksikköjen ja toimintojen sijoittamista koskeva lainsäädäntö eli niin sanottu alueellistamislainsäädäntö paremmin vastaamaan toimintaympäristön nykyiseen ja ennakoituun muutokseen. Alueellistamisen käsite on tarkoitus korvata valtion läsnäolon käsitteellä. Valtion yksikköjen ja toimintojen sijoittamista koskevat päätökset esitetään jatkossa tehtäväksi pitkäjänteisesti kokoavaan suunnitelmaan perustuen.

Liitto huomauttaa, että uudessa toimintamallissa maakunnan liittojen kuulemisen lisäksi valtion yksikköjen ja toimintojen sijoittamiskysymyksissä tarvitaan aitoa vuoropuhelua maakunnan toimijoiden kanssa.

Varsinais-Suomen liitto pitää tärkeänä, että uusia virastoja, laitoksia tai valtionyhtiöitä perustettaessa huomioidaan olemassa olevat toimintokeskittymät ja tarkastellaan sijoittamista synergian näkökulmasta.

Ajankohtainen asia on lääkekehityskeskuksen perustaminen ja sijoittaminen Turkuun. Tämän ohella maakunnan osaamisessa painottuvat erityisesti meriteollisuus ja teollisuuden modernisaatio sekä monipuolinen maata-loustuotanto ja ruokaketjut. Erityisesti näihin liittyvissä sijoittamiskysymyksissä tulee maakunnan osaaminen ja olemassa olevat toiminnot huomioida.

MAAKUNTAHALLITUS POLIISIPÄIVYSTYSTÄ KOSKEVASTA MUUTOSSUUNNITELMASTA: AUKIOLOAJAT UUDENKAUPUNGIN POLIISIASEMALLA SÄILYTETTÄVÄ ENNALLAAN
Lisätietoja: Erikoissuunnittelija Malla Rannikko-Laine, p. 040 721 342

Lounais-Suomen poliisilaitos on pyytänyt Varsinais-Suomen liiton lausuntoa poliisipäivystystä koskevasta muutossuunnitelmasta Uudenkaupungin poliisiasemalla. Poliisin toimintojen kehittämiseen Uudenkaupungin poliisiasemalla liittyy resurssien tarkoituksenmukainen käyttö, joka perustuu palvelutason turvaamiseen alueella. Kehittämisen yhteydessä on suunniteltu, että Uudenkaupungin poliisiaseman poliisipäivystyksen asiakaspalvelun aukioloaikoja supistetaan kahteen päivään viikossa alueen kysyntää vastaavasti. Lähin poliisiasema olisi muina aikoina Rauman poliisiasema tai Turun pääpoliisiasema.

Varsinais-Suomen maakuntahallitus katsoo, että Lounais-Suomen poliisilaitoksen suunnitelma supistaa poliisipäivystyksen aukioloaikoja neljästä kahteen päivään viikossa Uudenkaupungin poliisiasemalla heikentää palvelujen saatavuutta koko alueella. Maakuntahallitus katsoo, että aukioloajat tulee Uudenkaupungin poliisiasemalla säilyttää ennallaan. Mikäli alueen kysynnän ei kuitenkaan katsota vastaavan palvelun tarjontaa, palvelun supistamisesta säästyvä poliisipäivystäjän resurssi tulee käyttää alueen tutkintatyöhön tai alueen poliisin läsnäolon ja näkyvyyden lisäämiseen

MAAKUNTAHALLITUS AHVENANMAAN MERIALUESUUNNITELMAEHDOTUKSESTA: ALUEELLA TULISI PRIORISOIDA MERENKULUN ALUEITA JA YHTEENSOVITTAA MERITUULIVOIMA JA VESIVILJELY MERENKULUN VAATIMUSTEN PERUSTEELLA
Lisätietoja: Erikoissuunnittelija Timo Juvonen, p. 040 829 5543

Ahvenanmaan maakuntahallitus pyytää lausuntoa Ahvenanmaan merialuesuunnitelmaehdotuksesta. Merialuesuunnittelun vastuuministeriönä ympäristöministeriö kokoaa Suomen lausunnon.

Ahvenanmaan merialuesuunnitelmaa on tehty hyvässä yhteistyössä manner-Suomen merialuesuunnittelun koordinaation ja rannikon maakunnan liittojen kanssa.

Luonnosvaiheessa Ahvenanmaan merialuesuunnitelma oli hyvin samansuuntainen verrattuna manner-Suomen merialuesuunnitelmaan. Ahvenanmaalla on poliittisessa käsittelyssä luonnosvaiheen jälkeen päätetty ottaa mukaan merialuesuunnitelmaan vain yleiset vesialueet, jolloin iso osa Ahvenanmaan vesialueesta jää suunnitelman ulkopuolelle.

Aluerajauksesta johtuen yleisille vesialueille kohdistuu paine osoittaa merialuesuunnittelussa olevia teemoja kriittisillekin, ei niin soveltuville alueille.

Ahvenanmaan suunnitelmassa on osoitettu alueen pohjoisosiin merkittävästi tuulivoimapotentiaalia. Saaristomeren ja eteläisen Selkämeren hyväksytyn suunnitelman osalta tässä on ristiriitaa merenkulun alueiden kanssa. Alueella tulisi priorisoida merenkulun alueita ja yhteensovittaa merituulivoima ja vesiviljely merenkulun vaatimusten perusteella.

Manner-Suomen merialuesuunnitelmassa on tunnistettu ammattikalastuksen osalta rannikon verkkokalastuksen ja avomerialueen troolikalastuksen tärkeitä alueita. Alueiden jatkuminen Ahvenanmaan suunnitelmaan korostaisi tärkeän teeman merkitystä manner-Suomen, Ahvenanmaan ja Ruotsin välisellä merialueella.