Ylatunniste2 

SUOMEN MAAKUNNAT HÄVIÄVÄT POHJOISMAISESSA VERTAILUSSA

Pohjoismaiden neuvoston tutkimuslaitos Nordregio on julkaissut pohjoismaisia alueita vertailevan raportin State of the Nordic Region 2020. Raportissa vertaillaan alueiden välisiä eroja mm. väestökehityksen, työmarkkinoiden, talouden, hyvinvoinnin ja ilmastopäästöjen näkökulmista. Raportin mielenkiintoisinta antia on eri näkökulmia yhdistävä alueellisen potentiaalin indeksi (Regional Potential Index).

Suomen maakunnat pärjäävät erittäin huonosti alueellisen potentiaalin indeksillä mitattuna. Parhaat indeksipisteet saavat pohjoismaiset pääkaupunkialueet: Oslo, Kööpenhamina, Tukholma ja Reykjavik. Vaikka Uusimaa sijoittuu mittarilla näiden jälkeen viidenneksi, jäävät Pohjanmaa, Varsinais-Suomi ja Pirkanmaa pohjoismaiden maakuntien keskikastiin. Huolestuttavinta kuitenkin on, että listan häntäpää muodostuu lähes yksinomaa suomalaisista maakunnista.

Alueellisen potentiaalin indeksi muodostuu kolmesta näkökulmasta: väestö, työllisyys ja talous. Näistä Suomen maakunnat pärjäävät selvästi huonoiten työllisyydessä, mutta myös väestö- ja talousmittareilla suomalaisia maakuntia on enemmän vertailun hännillä kuin kärjessä. Suurin yksittäinen Suomen ja muiden pohjoismaiden maakuntia erottava tekijä on työllisyysaste, joka Suomessa on pääsääntöisesti alle 75 %, kun muissa pohjoismaissa alle 75 % työllisyysaste on harvinainen.

Alueellisen potentiaalin indeksi koostuu useista muuttujista. Väestön osalta indeksin laskennassa huomioidaan kaupungeissa asuvan väestön osuus, muuttovoitto, väestöllinen huoltosuhde ja väestön sukupuolijakauma. Työllisyyden muuttujia indeksissä ovat työllisyysaste, väestön koulutustaso sekä nuorisotyöttömyys. Talouden mittareita puolestaan ovat alueellinen BKT sekä T&K-investoinnit.

Raportti on luettavissa kokonaisuudessaan Nordregion sivuilla: www.nordregio.org.

Lisätietoja: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, puh. 050 410 2294

1

 

 

2

 

 

3

 

4

 

5

LOUNAISTIEDON TILASTOPALVELU UUDISTUI
Lounaistiedon tilastopalvelun uudet sivut on julkaistu. Tilastosivujen uudistuksessa on kiinnitetty erityistä huomiota sivujen käytettävyyteen mobiililaitteilla. Lisäksi tilastokaavioiden ulkoasu on uudistettu ja tietosisältöjä on päivitetty. Uusina tietosisältöinä tilastopalveluun on tuotu yritysten liikevaihdon kuvaajat ja ympäristön tilan seuranta.

Tilastopalvelun kehittäminen käynnistettiin kyselyllä, jolla selvitettiin palvelun käyttäjien tietotarpeita ja heidän toiveitaan tietojen esittämistavasta. Kyselyn tulosten perusteella kaikki vastaajat pitivät erityisen tärkeänä tietojen ajantasaisuutta. Tietosisällöistä selvästi toivotuimpia olivat väestö-, työpaikka- ja työllisyystiedot.
Uudet sivut löytyvät osoitteesta www.lounistieto.fi/tilastot

Lisätietoja: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, puh. 050 410 2294

VALONIAN VUOSIKERTOMUS JULKAISTU JA UUSI OHJELMA KUNTIEN LAUSUTTAVANA

Valonian vuosikertomus on julkaistu ja se löytyy sähköisenä osoitteesta valonia.fi/vuosikertomus2019 Vuosikertomukseen on poimittu toimintakoosteen lisäksi esimerkkejä toimistamme Varsinais-Suomen kunnissa vuonna 2019.

Valonian toimintaa vuodesta 2021 alkaen ohjaavan Ohjelma 2030 -luonnos on lähetetty kuntien lausuttavaksi. Ohjelma 2030 saattaa kunnat yhteisten tavoitteiden äärelle ja mahdollistaa Valonian laaja-alaisen asiantuntemuksen hyödyntämisen sekä synergian muiden kuntien kanssa. Toimenpiteiden toteuttaminen edellyttää kunnilta kuitenkin aktiivista roolia ja rohkeutta erilaisiin kokeiluihin, jotka tähtäävät kunnan toimintakulttuurin muutoksiin. Ohjelma on laadittu yhteistyössä kuntien edustajien ja muiden sidosryhmien kanssa. Järjestetyn työpajan ja kyselyjen kautta on ohjelmaan saatu mukaan sidosryhmien näkemyksiä Valonian työstä ja tulevaisuuden tarpeista.

Uusi ohjelmakausi ulottuu aina vuoteen 2030 asti. Tämä on kansainvälisestikin tunnistettu tarkasteluvuosi, johon mennessä on pystyttävä merkittäviin edistysaskeliin sekä ilmastonmuutoksen vastaisissa toimissa, luonnon monimuotoisuuden hupenemisen pysäyttämisessä sekä luonnonvarojen kestävämmässä käytössä. Samalla on huolehdittava, että siirtymä kohti kestävämpää yhteiskuntaa tapahtuu oikeudenmukaisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla. Ohjelman tavoitteet ja toimenpidekokonaisuudet on kytketty alueellisiin, valtakunnallisiin ja EU-tason strategisiin tavoitteisiin. Sitoutumalla maakunnan yhteiseen ohjelmantyöhön kunnat saavat enemmän resursseja toteuttaa kuntia velvoittavia tavoitteita. Ohjelmakauden aikana suoritetaan kaksi virallista väliarviointia, vuosina 2024 ja 2027, näiden yhteydessä on myös kunnalla mahdollisuus tarkastella työn etenemistä ja sopimuksen jatkoa.

Ohjelma 2030:n viimeistely

Ohjelma 2030 luonnoksesta pyydetään kaikilta Varsinais-Suomen kunnilta lausunnot. Lausunnon yhteydessä kunnat voivat esittää toiveita sellaisista toiminnan painopisteistä, joihin he haluaisivat kuntansa alueella tulevina vuosina erityisesti keskittyä. Tällaisia painopisteitä voivat olla esimerkiksi kestävä liikkuminen, uusiutuva energia, energiatehokkuus, luonnon monimuotoisuus, ympäristökasvatus, yritysyhteistyö, kestävä hankinnat, vesihuolto, ilmastokestävä maa- ja metsätalous, ilmasto-ohjelman laadinta, metsänhoitosuunnitelmat, ravinnekierto ja kiertotalous.

Ohjelma 2030:n lopullinen versio laaditaan lausunnot soveltuvin osin huomioiden. Ohjelma 2030 tuodaan maakuntahallituksen hyväksyttäväksi toukokuun 11. päivänä. Osallistumissopimus saatetaan kuntien allekirjoitettavaksi kesäkuun loppuun mennessä.

Lisätiedot: Riikka Leskinen, toimialapäällikkö, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen., p. 044 907 5995

 

MAAKUNNAN OMAEHTOISEEN KEHITTÄMISEEN 325 000 EUROA, MYÖS KORONAVIRUSEPIDEMIAN HAITTOJEN HILLINTÄÄN VOIDAAN KOHDENTAA RAHOITUSTA

Valtioneuvosto myönsi 19.3.2020 aluekehittämisviranomaisina toimiville maakuntien liitoille 5 miljoonaa euroa maakuntien omaehtoiseen kehittämiseen ja 1,5 miljoonaa euroa siltasopimusten toimeenpanoon. Viiden miljoonan rahoituksesta jaettiin tasan kaikkien maakuntien kesken 3 500 000 euroa ja 1 500 000 euroa väkiluvun perusteella. Varsinais-Suomen liitto sai maakuntien omaehtoiseen kehittämiseen 325 000 euroa.

Siltasopimusten mukaisiin toimenpiteisiin osoitettiin Kainuulle, Pirkanmaalle ja Pohjois-Savolle kullekin 500 000 euroa.

Omaehtoisen kehittämisen määräraha käytetään maakuntien liittojen päätösten mukaisesti hallituksen aluekehittämispäätöstä ja maakuntaohjelmien toimeenpanoa edistäviin kohteisiin.

Määrärahaa voidaan käyttää esimerkiksi alueiden vahvuuksiin ja erikoistumiseen perustuviin kehittämishankkeisiin sekä monenkeskisiin selvitys- ja kehittämishankkeisiin, jotka edellyttävät nopeaa reagointia ja joihin muiden viranomaisten rahoitusvälineet eivät sovi.

Maakunnan liiton harkinnan mukaan määrärahaa on mahdollista kohdentaa koronavirusepidemian alueen kehitykselle aiheuttamien haitallisten vaikutusten hillintään ja niistä toipumiseen. Määrärahaa ei voi käyttää yksittäisen yrityksen liiketoiminnan kehittämiseen.

Päätös: Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukeminen -määrärahan alueellinen jako maakuntien omaehtoiseen kehittämiseen sekä siltasopimusten toimeenpanoon

Lisätiedot: aluekehitysjohtaja Tarja Nuotio, puh. 040 506 3715, elinkeinopäällikkö Petteri Partanen, puh. 040 776 0630, s-posti Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

 

VALTIONEUVOSTO PÄÄTTI ALUEKEHITTÄMISEN PAINOPISTEISTÄ: TAVOITEENA KESTÄVÄT JA ELINVOIMAISET ALUEET

Valtioneuvosto on 19.3.2020 päättänyt valtakunnallisista alueiden kehittämisen painopisteistä vuosille 2020-2023 ja vuoteen 2030 ulottuvista tavoitteista. Aluekehittämisen tavoitteena on kestävät ja elinvoimaiset alueet. Painopisteissä korostuu kestävän kehityksen ja digitalisaation merkitys.

Pääministeri Marinin hallitusohjelman mukaisesti aluekehittämisen lähtökohtana ovat alueiden vahvuudet ja erityispiirteet. Valtioneuvoston tekemällä aluekehittämispäätöksellä luodaan edellytyksiä taloudellisesti, ekologisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävälle tulevaisuudelle sekä turvataan asukkaiden hyvinvointia ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä Suomen kaikilla alueilla.

Aluekehittäminen pohjautuu viiteen painopisteeseen, joissa kestävä kehitys ja digitalisaatio ovat läpileikkaavia teemoja:

1. Ilmastonmuutoksen hillintä ja luonnon monimuotoisuuden turvaaminen
2. Kestävä yhdyskuntakehitys ja toimivat yhteydet
3. Uudistuva elinkeinoelämä ja TKI-toiminnan vauhdittaminen
4. Osaaminen ja sivistys aluekehityksen voimavarana
5. Osallisuuden ja hyvinvoinnin lisääminen sekä eriarvoistumisen ehkäisy

Alueiden kehittäminen on poikkihallinnollista ja vuorovaikutteista työtä erilaisten alueiden elinvoiman vahvistamiseksi. Aluekehittämispäätöksessä painotetaan vuorovaikutuksen lisäämisen merkitystä valtioneuvoston sisällä, valtion ja maakuntien välillä, maakunnissa sekä julkisten ja yksityisten toimijoiden sekä järjestöjen ja kansalaisten kesken, jotta alueiden kehittäminen olisi mahdollisimman vaikuttavaa.

Aluekehittämispäätös on valmisteltu yhteistyössä ministeriöiden, maakuntien liittojen ja muiden sidosryhmien kanssa. Tavoitteiden saavuttamiseksi ministeriöt laativat yhdessä maakuntien liittojen kanssa toimeenpanosuunnitelman, joka määrittelee askelmerkkejä hallituskauden aluekehittämistoimille. Toimeenpanosuunnitelmassa tullaan huomioimaan koronavirusepidemian vaikutukset alueiden kehitykselle. Päätöksen seurannasta vastaa alueiden uudistumisen neuvottelukunta (AUNE), jonka puheenjohtajana toimii elinkeinoministeri Mika Lintilä.

Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueiden kehittämisen painopisteistä 2020-2023 - Kestävät ja elinvoimaiset alueet
Lisätietoja aluekehittämispäätöksestä

Lisätietoja: aluekehitysjohtaja Tarja Nuotio, puh. 040 506 3715, s-posti Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

UUSI POHJAVESILUOKITUS HUOMIOI LÄHDE-ELINYMPÄRISTÖT

Vuonna 2015 astuivat voimaan uudet säännökset pohjavesialueiden rajaamisesta, luokittelusta ja suojelusuunnitelmista. Mikäli pohjavesialueella on luonnontilainen tai luonnontilaisen kaltainen lähde, lähdepuro, tihkupinta tai muu pohjavesivaikutteinen elinympäristö, kuuluu kyseinen pohjavesialue E-luokkaan (1E, 2E tai E). Luontoarvot voidaan siis aikaisempaa paremmin huomioida pohjavesialueiden maankäytössä ja vedenotossa.

Valonia toteutti vuosina 2017–2019 Varsinais-Suomen pohjavesialueiden pohjavesistä riippuvaisten ekosysteemien kartoituksia Varsinais-Suomen ELY-keskuksen toimeksiantona.

Lähteiden tilasta kertyi paljon tietoa

Varsinais-Suomessa on yhteensä 160 kokonaan tai osittain maakunnan alueella sijaitsevaa luokiteltua pohjavesialuetta, joista 58 pohjavesialueella (36 %) Valonian vesiasiantuntijat tekivät lähde-elinympäristöjen kartoituksia vuosina 2017-19. Näiltä 58 pohjavesialueelta kartoitettiin yhteensä 213 kohdetta. Kaikista Varsinais-Suomen pohjavesialueista reilu viidennes kuluu E-luokkaan (1E, 2E tai E). Kartoituskohteista 122 (57 %) lähde-elinympäristö oli osittain tai kokonaan tuhoutunut tai pohjavesivaikutteista elinympäristöä ei löydetty lainkaan. Loput, 43 % ovat lakikohteita, jotka on suojattu vesi-, metsä- tai luonnonsuojelulailla tai näillä kaikilla (ks. kuva).

 6

Maankäyttö ja vedenotto vaikuttavat lähde-elinympäristöihin

Vesi- ja metsälakikohteet ovat luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia pohjavesivaikutteisia elinympäristöjä, joissa sekä lähde että sen lähiympäristö ovat säilyneet luonnontilaltaan hyvinä. Nämä kohteet eivät kuitenkaan sijaitse suojelualueilla, joten niiden säilyminen edellyttää huomioimista maankäytössä (esimerkiksi metsäta-lous ja ojitukset, rakentaminen, tierakentamien ja ylläpito, soranotto) ja vedenotossa.

Suojelualueilla olevia vesi- ja metsälakikohteita (37 kpl) ei uhkaa rakenteellinen tuhoutuminen, mutta suojelualueita ympäröivien alueiden maankäyttö (hakkuut, ojitukset) ja vedenotto voivat merkittävästi vaikuttaa lähteikköjen toiminnallisen luonnontilan (pohjavesivaikutus, valo, lämpö) säilymiseen. Tärkeää olisikin, että esimerkiksi avohakkuita ja maanmuokkausta ei tehtäisi suojelualueiden reunoilla vaan jätettäisiin suojuspuustovyöhyke. Riittävä suojavyöhyke turvaa erityisesti pienialaisten suojelualueiden pienilmaston ja niiden arvokkaiden eliöyhteisöjen säilymisen todennäköisyyttä.

Lisätiedot: Jarkko Leka, vesiasiantuntija, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen., p. 040 197 2265


UUSI TOIMINTAMALLI EDISTÄÄ NUORTEN JA PÄÄTTÄJIEN KESKUSTELUYHTEYTTÄ ILMASTO- JA KESTÄVYYSTEEMOJEN KÄSITTELYSSÄ

Valonian pilottihankkeen tuloksena syntynyt Ilmastokirittäjät-toimintamalli tuo yhteiskunnallisen vaikut-tamisen keinot lähemmäs nuoria ja edistää nuorten ja päättäjien välistä keskustelua kestävyys- ja ilmas-totoimiin liittyvien teemojen parissa. Juuri julkaistussa mallissa nuoret kutsuvat kotikaupunkinsa päät-täjiä keskusteluun kunnan roolista ja mahdollisuuksista ilmastonmuutoksen hillinnässä.

Nuoret näkevät ilmastotoimien kiireellisyyden ja tarvitsevat selkeitä kanavia keskusteluun päättäjien kanssa sekä tietoa omista vaikuttamisen mahdollisuuksista. Lisäksi kunnissa on tarve saada eri ikäisiä kuntalaisia osallistumaan suunnitteluun ja päätöksentekoon. Mallin tavoitteena on tarjota väline dialogin edistämiseen nuorten ja päättäjien välillä ilmastopolitiikkaan ja kestävään kehitykseen liittyvissä teemoissa sekä edistää nuorten osallisuutta päätöksenteossa.

Malli sopii hyödynnettäväksi 15–18-vuotiaiden opetustoiminnassa useissa oppiaineissa sekä nuorille suunnatussa järjestötoiminnassa yhteyksissä, joissa ilmastonmuutosta käsitellään ennen kaikkea yhteiskunnallisesta näkökulmasta. Mallia pilotoitiin Salossa syksyllä 2019 yhdessä yhden salolaisen peruskoulun sekä kahden lukion kanssa. Kokeilussa oli mukana 14 nuorta sekä kahdeksan kuntapäättäjää. Sekä nuoret että päättäjät kokivat keskustelut rakentaviksi ja inspiroiviksi. Kokeilu sai positiivista palautetta ja sille oli selkeästi kysyntää. Toimintamalliin voi tutustua osoitteessa valonia.fi/ilmastokirittajat. Kokonaisuus sisältää toimintamallin esittelyn, mallipohjia sekä video- ja esitysmateriaalia toteuttamisen tueksi.

Valonia toteutti mallin ja kokeilun Nuoret ilmastotyön ja kestävän kehityksen kirittäjinä -hankkeessa, joka ra-hoitettiin ympäristöministeriön Kestävä kaupunki -ohjelmasta.

Lisätiedot: Anna von Zweygbergk, projektiasiantuntija, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen. p. 040 182 1117

 

MERIALUESUUNNITELMALUONNOSTEN KUULEMINEN LÄHESTYY

Kahdeksan rannikon maakunnan liiton yhdessä valmistelemien merialuesuunnitelmaluonnosten kansallinen ja kansainvälinen kuuleminen on tarkoitus järjestää asettamalla luonnokset nähtäville 18.5.–17.6.2020 väliseksi ajaksi. Ympäristöministeriö järjestää koronavirustilanteen salliessa ja sen edellyttämällä tavalla kansallisen ja kansainvälisen kuulemistilaisuuden 20.5.2020.

Suunnitelmien valmistelu on edennyt laajassa vuorovaikutuksessa tilannekuvista skenaarioiden kautta alueellisiin ja toimialakohtaisiin tulevaisuuden visioihin, tiekarttoihin ja kehityskuviin, joiden pohjalta on laadittu kolmesta aluekokonaisuudesta koostuva merialuesuunnitelmaluonnos.

Merialuesuunnitelma on meriympäristön hyvää tilaa vaaliva, sinisen talouden toimintojen nykyisten ja vaihtoehtoisten tulevien potentiaalien strateginen kehittämisasiakirja, jota havainnollistetaan kartalla. Karttamerkinnöillä kuvataan symbolisesti merialueiden nykyisten ja mahdollisten uusien toimintojen tulevaisuuden potentiaaleja ja niiden vaihtoehtoista sijoittumista koko Suomen merialueilla. Suunnitelma ei ole oikeusvaikutteinen, mutta sen välillisiä vaikutuksia arvioidaan erillisessä konsulttitoimeksiannossa (SOVA-lain 3 §:n mukainen arviointi).

Aineistoon voi tutustua osoitteessa https://www.merialuesuunnittelu.fi/merialuesuunnitelma-2021/

Saaristomeren ja Selkämeren eteläosan merialuesuunnitelmaluonnos tuodaan Varsinais-Suomen liiton ja Satakuntaliiton maakuntahallitusten käsittelyyn huhtikuussa. Suomenlahden sekä Selkämeren pohjoisosan, Merenkurun ja Perämeren suunnitelmat viedään ao. maakuntahallituksiin samalla aikataululla.

EU:n asettaman takarajan 31.3.2012 vuoksi maakuntavaltuustojen tulee hyväksyä suunnitelmat loppusyksyllä 2020. Kukin maakuntavaltuusto hyväksyy kuulemisvaiheessa saadun palautteen perusteella tarkistetun suunnitelman oman toimialueensa osalta ehdollisena siten, että päätös tulee voimaan, kun saman suunnitelmaalueen kaikki maakuntavaltuustot ovat hyväksyneet suunnitelman oman toimialueensa osalta. Hyväksytyt merialuesuunnitelmat toimitetaan ympäristöministeriölle, joka puolestaan raportoi ja toimittaa merialuesuunnitelmat EU:n komissiolle.

Lisätietoja: suunnittelujohtaja Heikki Saarento, puh. 040 720 3056 ja erikoissuunnittelija Timo Juvonen, puh. 040 829 5543.


KORONAVIRUSTARTUNTOJEN TORJUMINEN JA OHJEISTUS LIITOSSA

Maakuntaliiton viraston henkilökunta on siirtynyt maan hallituksen ohjeistuksen mukaisesti pääsääntöisesti etätöihin 13.4.2020 asti. Koronavirusepidemian aiheuttaman poikkeustilanteen vuoksi on tehty maakuntajohtajan viranhaltijapäätös etätyöskentelystä, joka korvaa etätyösopimuksen laadinnan. Näin etätyön tekeminen on mahdollistettu kaikilla, silloin kun se on työtehtävien hoidon kannalta mahdollista. Vastuualuejohtajat ja lä-hiesimiehet johtavat etätyötä.

Työtapaturmavakuutus kattaa henkilöstön etätyöskentelyn erittäin tiukoin ehdoin ja suppeasti. Liitto on ottanut If:stä etätyövakuutuksen normaalien vakuutustemme lisäksi. Etätyövakuutus tuo lisäturvaa etätyöhön nor-maalin työpäivän puitteissa.

Koronavirusepidemiaan varautumisesta maakuntaliiton toiminnassa on laadittu ohje henkilöstölle. Ohjetta päivitetään tarpeen mukaan. Ohjeessa on käytännön hygieniaohjeiden lisäksi ohjeistettu kokous- ja tapaamiskäytännöistä, matkustamisesta sekä käytännöistä sairastumistilanteissa. Virastolla on siirrytty toteuttamaan asiakaspalvelu vain puhelimitse, sähköpostitse ja videoneuvotteluyhteyksin.

 

ALV:N TUKIKELPOISUUS HANKKEIDEN KUSTANNUKSISSA

KHO:n päätös ja linjaus alv:n tukikelpoisuudesta

Korkein hallinto-oikeus on päätöksessään (KHO:2019:141) todennut, että kuntien ja kuntayhtymien arvonlisäveron osuus ei ollut hankkeen tukikelpoinen kustannus, koska kunnat ja kuntayhtymät saavat nämä kustannukset palautuksena valtiolta arvonlisäverolain 130 § nojalla. Arvonlisävero ei siis jää hankkeen ja sen toteuttajan lopulliseksi kustannukseksi. Päätös on kuntien ja kuntayhtymien kannalta merkittävä, sillä ne ovat pitkään tulkinneet hankkeissa arvonlisäverojen jäävän lopullisiksi kustannuksiksi ja olevan siten tukikelpoisia. Tätä tulkintaa ovat tukeneet myös mm. Kuntaliitolta, verottajalta ja tilintarkastajilta saadut lausunnot.

TEM:n ohje ajallisesta sovellettavuudesta

Rakennerahastojen hallintoviranomaisena työ- ja elinkeinoministeriö valmisteli yhteistyössä Kuntaliiton ja verohallinnon kanssa ohjeen ja totesi 4.2.2020 antamassaan tiedotteessa, että KHO:n päätöksen jälkeen tehdyissä uusissa Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelman 2014-2020 rahoituspäätöksissä kuntien ja kuntayhtymien arvonlisävero ei ole tukikelpoinen kustannus. Tiedotteessa todetaan erikseen, että uutta tulkintaa ei sovelleta taannehtivasti rakennerahasto-ohjelman ennen 9.11.2019 annettuihin rahoituspäätöksiin. Nämä hankkeet toteutetaan alkuperäisen eli ensimmäisen rahoituspäätöksen mukaisena arvonlisäveron tukikelpoisuuden osalta eikä annettu ohje koske kyseisille hankkeille mahdollisesti tehtäviä lisärahoitus- tai muutospäätöksiä.

Tarvitaan yhteinen linja ajallisesta sovellettavuudesta

Eri ministeriöillä ei tässä vaiheessa ole yhteistä vahvistettua linjaa. KHO:n alv:ja koskeva linjaus koskee kaikkia kuntia ja kuntayhtymiä. Olisi tärkeää, että uuden tulkinnan ajallisesta sovellettavuudesta olisi selkeä ja yhteinen linjaus.

 

 
Ylatunniste2 
 

Työllisyyden kasvu jatkuu Varsinais-Suomessa

Varsinais-Suomen työllisyystilanne on parantunut nopeasti vuodesta 2015 alkaen. Vuoden 2019 aikana työllisyysasteen kasvu hidastui jonkin verran, mutta kasvu on näyttää elpyneen vuoden loppupuolella. Viime vuoden kolmannella neljänneksellä työllisyysasteen trendikehityksessä näkynyt notkahdus näyttäisi siis jääneen tilapäiseksi.

Vuoden viimeisellä neljänneksellä työllisyysasteen trendi oli 73,7 %, mikä oli vajaan prosenttiyksikön korkeampi kuin vuotta aiemmin. Myös työllisten määrän trendikehitys kääntyi Varsinais-Suomessa hienoiseen kasvuun viime vuoden lopulla. Koko maassa työllisyysaste oli vuoden lopussa tasan 73 %, ja työllisyyskehitys on elpynyt myös koko maan tasossa.

Neljännesvuosittainen työllisyysaste laaditaan Tilastokeskuksen tekemän haastattelututkimuksen pohjalta. Tämä lisää jonkin verran etenkin maakunnallisten lukujen epävarmuutta. Pitkän aikavälin trendikehitys antaa kuitenkin varsin luotettavan kuvan työllisyyskehityksen suunnasta.

Lisätietoja: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, puh. 050 410 2294

 Kuva1

 

Kuva2

 

Uusia elementtejä kansalliseen rakennerahastovalmisteluun ja rahoituksen maakunnalliseen kohden-tamiseen - oikeudenmukaisen siirtymän rahasto perustetaan

Uuden, joulukuussa aloittaneen EU-komission yksi keskeinen tavoite on toimeenpanna ja rahoittaa Euroopan vihreän kehityksen ohjelma (Green Deal). Tavoitteen toteuttamiseen käytetään sekä Euroopan vihreän kehityksen investointiohjelmaa että oikeudenmukaisemman siirtymän mekanismia.

Oikeudenmukaisemman siirtymän rahasto (JTF, Just Transition Fund) on osa uutta koheesiopolitiikan rahastoa, jonka toimeenpano liitetään osaksi kansallista rakennerahasto-ohjelmaa omaksi erilliseksi rahastokseen ja ilmeisesti myös omaksi erityistavoitteeksi.

Suomi saa rahaston kautta uutta rahoitusta n 165 miljoonaa euroa ohjelmakaudella 2021-2027. Jotta tämä raha saadaan täysimääräisenä käyttöön, täytyy jäsenmaan sitoa EAKR- ja ESR-ohjelmien kansallisesta kehyksestä vähintään 1,5 kertainen summa osaksi rahastoa. Suomen tapauksessa näistä kehyksistä täytyy osoittaa vähintään 247 miljoonaa euroa, jolla summalla siis perus EAKR/ESR-rahoituskehys pienenee.

Suomen saanto oikeudenmukaisen siirtymän rahaston varoista koostuu kolmesta varojenjakomenetelmän kriteeristä:


• Hiili-intensiivisten NUTS2-tason alueiden teollisuuslaitosten kasvihuonepäästöt (61% eli 101 miljoonaa euroa)
• Hiili-intensiivisten NUTS2-tason alueiden työllisyys teollisuudessa (22% eli 37 miljoonaa euroa)
• Turpeen tuotanto (17% eli 27 miljoonaa euroa).


Rahaston kautta tullaan rahoittamaan vähähiiliseen talouteen siirtymisestä aiheutuvia sosiaalisia ja taloudellisia kustannuksia lieventäviä toimia. Näitä ovat mm. talouden monipuolistamiseen ja alueiden työnhakijoiden uudelleenkoulutukseen ja aktiiviseen osallistamiseen tähtäävät toimet. Taantuvilla alueilla tuki liitettäisiin hiiliintensiivisen toiminnan asteittaiseen lopettamiseen. Tuella voidaan edistää myös uutta elinkeinotoimintaa uutta teknologiaa tai uusia puhtaampia prosesseja tai tuotteita.

Komissio antaa esityksensä rahoituksen maantieteellisestä/alueellisesta kohdentumisesta helmikuun lopussa osana maakohtaisia raportteja.

Sinänsä tervetullut ja tärkeään aiheeseen ja tavoitteeseen kohdentuva uusi rahasto vaikuttaa kansallisen rahoituksenjaon alueellista kohdentumista koskeviin neuvotteluihin. Koska rahoitus tullaan allokoimaan pääsääntöisesti alueellisesti ja toisaalta alueellista jakautumista ei vielä tiedetä, ei muunkaan rahoituksen jakoperiaatteis-ta voida sopia ennen kuin kaikki jakoon liittyvät seikat ovat tiedossa. Tämä tulee viivästyttämään lopullisen rahoitusjakoratkaisun syntymistä.

Lisätietoja: aluekehitysjohtaja Tarja Nuotio, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen., puh. 040 506 3715

 

 Ylatunniste2

Yritysten liikevaihto kasvaa vahvasti

Varsinais-Suomen yritysten suhdannekehitys on jatkunut myönteisenä kesän ja syksyn 2019 aikana. Kaikki päätoimialat kasvavat tasaisesti, ja myös kaupan ala näyttää kääntyneen uudelleen kasvuun vuoden 2018 jälkeen.

Nopeimmin liikevaihtoa on kasvattanut valmistavan teknologiateollisuuden yritykset, joissa tuotanto kasvoi vuoden 2019 kolmannella neljänneksellä lähes viidenneksen. Myös tasaisesti kasvaneet ICT-ala ja liike-elämän palvelut kasvoivat yli 10 % vauhtia. Rakentamisen kasvu on jonkin verran hidastunut, mutta alan liike-vaihto on vielä kasvusuuntaista.

Varsinais-Suomen liitossa seurataan yritysten suhdannekehitystä kahdesti vuodessa. Seuranta on Poretieto-hankeen tuloksena laajennettu kattamaan päätoimialojen lisäksi valmistavan teknologiateollisuuden, liike-elämän palvelut ja ICT-alan. Seuraava tilannekatsaus tehdään elokuussa 2020, jolloin tarkastellaan yritysten liikevaihdon kehitystä maaliskuuhun 2020 saakka.

Lisätietoja: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, puh. 050 410 2294

 1

 2

 

 3

 


Etelä-Suomen yhteisen liikennestrategian valmistelu

Varsinais-Suomen, Uudenmaan, Päijät-Hämeen ja Kymenlaakson liitot ovat aloittaneet yhteisen liikennestrategian laatimisen. Tavoitteena on esittää alueen yhteinen näkemys Etelä-Suomen liikennejärjestelmän tavoitetilasta valtakunnallista liikennejärjestelmäsuunnitelmaa varten. Liittojen yhteinen liikennestrategia on samalla yksi keino tiivistää yhteistyötä maakuntien välillä ja edistää edunvalvonnan yhteisiä tavoitteita.

Etelä-Suomen liikennestrategia laaditaan liittojen omana työnä kevään 2020 aikana hyödyntäen olemassa olevia aineistoja ja uusimpia maakunnallisia liikennejärjestelmäsuunnitelmia. Yhteisen liikennestrategian valmistelu ajoittuu hyvin kesällä valmistuvien Varsinais-Suomen ja Turun kaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelmien päivitysten kanssa.

Lisätietoja: erikoissuunnittelija Noora Mäki-Arvela, puh. 040 583 0717

 

Saaristopolitiikalla konkreettiset tavoitteet

Saaristoasiain neuvottelukunta (SANK) on pysyvä valtioneuvoston asettama neuvottelukunta, jonka toiminta perustuu saaristolakiin. Neuvottelukunta osallistuu saaristoalueiden kehittämiseen yhdessä muiden osapuolten kanssa. Saaristoasiain neuvottelukunnalla on keskeinen rooli saaristolain toteuttamisen seurannassa. Viime vuonna täksi hallituskaudeksi asetettu SANK on lähtenyt konkretisoimaan saaristopolitiikan tarpeita. Erityiset työryhmät on perustettu sekä saaristoliikenteen etua valvomaan että saaristokriteeristön määrittelemiseksi.

Nykyinen hallitusohjelma sisältää maininnan maksuttoman saaristoliikenteen säilyttämisestä. Neuvottelukunnan liikennetyöryhmä aikoo jatkossa toimia saaristoliikenteen edunvalvojana ja auttaa omalta osaltaan liikenteen kehittämistyössä. Toimiva saaristoliikenne tarvitsee riittävän rahoituksen, jonka tulee olla varmistettu myös pitkällä aikavälillä. Varsinais-Suomen ELY -keskus, joka vastaa saaristoliikenteen järjestämisestä (yksi-tyislosseja lukuun ottamatta) joutuu kamppailemaan rahoituksen vähäisyyden kanssa. Viimeisimpänä esi-merkkinä uutinen Houtskär-Norrskata -lauttareitin siirtymisestä yhden lautan kapasiteettiin talvikaudella 2020-2021. Asiasta on luvassa neuvonpito Varsinais-Suomen ELY -keskuksen ja Paraisten kaupungin kanssa. Asia oli esillä Varsinais-Suomen liiton saaristotoimikunnassa 16.1.2020.

Saaristolisäjärjestelmä on osa kuntien valtionosuusjärjestelmää. Saaristolisiin oikeutetut on jaettu saaristokuntiin ja saaristo-osakuntiin. Saaristokunnat (Varsinais-Suomessa Parainen, Kemiönsaari ja Kustavi) saavat saaristolisää koko väestöpohjaansa perustuen, kun taas saaristo-osakunnat saavat saaristolisää vain koskien saaristoalueiden väestöä. Saaristoasiain neuvottelukunnan saaristokriteerityöryhmä aloittaa työnsä 22.1.2020 tavoitteenaan luoda kriteeristö, jonka perusteella voidaan oikeudenmukaisesti valita ne kunnat, jotka ovat oikeutettuja saaristolisiin. Tarkoitus on siis määritellä saaristo uudelleen! Naantali on useaan kertaan ilmaissut halunsa saada saaristokunta-aseman. Em. työryhmän raportilla lienee keskeinen rooli, kun uusia saaristokuntia nimetään Valtioneuvoston päätöksellä vuodesta 2022 eteenpäin. SANK antaa aikanaan asiassa myös oman esityksensä.

Saaristoasiain neuvottelukunnan puheenjohtajana toimii kansanedustaja Sandra Bergqvist Paraisilta. Muita varsinaisia jäseniä Varsinais-Suomesta ovat Vilhelm Junnila (Naantali), Ilkka Kanerva (Turku), Sirpa Koskinen (Kustavi), Helena Särkijärvi (Parainen) ja Nina Söderlund (Parainen).

Lisätietoja: saaristo- ja maaseutuasiamies Sami Heinonen, puh. 0400 413 704


Ympäristöministeri päättää merimetsostrategiasta piakkoin

Ympäristöministeriö tekee parhaillaan yhteenvetoa kansalliseen merimetsostrategiaan ja toimenpidesuunnitelmaan annetuista lausunnoista. Lausuntojen perusteella päätetään mahdollisista strategian muutostarpeista. Ministeriöstä luvataan lähettää päivitetty ohjekirje alueille aikaisin keväällä. Ohjekirje on uudistettu viimeksi toukokuussa 2016 edellisen merimetsotyöryhmän raportin valmistuttua.

Merimetsostrategiaa pohtineen työryhmän keskeinen esitys on alueellisten yhteistyöryhmien toiminnan tehostaminen. On ennakoitavissa, että ministeriö tulee etenemään työryhmän esityksen mukaisesti. Vahinkojen ehkäisyssä on olennaista, että työryhmien ja ELY-keskuksen virkatyön välistä yhteistyötä tiivistetään merkittävästi. Alueellisten yhteistyöryhmien tuottamilla aineistoilla tulee olla olennainen painoarvo poikkeuslupaprosessissa.

Ympäristöministeriön asettama työryhmä sai valmiiksi esityksensä kansalliseksi merimetsostrategiaksi ja toimenpidesuunnitelmaksi vuoden 2019 lokakuussa. Ministeriö antoi mahdollisuuden lausua strategiasta vuoden loppuun mennessä. Lausuntoja jätettiin lausuntopalveluun 26 kappaletta. Varsinais-Suomen liitto antoi lausunnon strategiaan joulukuun maakuntahallituksessa.

Lisätietoja: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, puh. 040 583 6950


Varsinais-Suomi kohti vaikuttavia uusia eurooppalaisia kumppanuuksia ja innovaatioita älykkään erikoistumisen avulla

Älykäs erikoistuminen (Smart Specialisation) on Euroopan unionin politiikkamalli: paikkaan sidottua, alueellisten viranomaisten koordinoimaa ja strategialähtöistä yhteistyötä, jonka tavoitteena on alueiden omien vahvuuksien ja kasvupotentiaalin tunnistaminen ja niiden systemaattinen vahvistaminen. Älykkään erikoistumisen tutkimus- ja innovaatiostrategiat ovat ehtona aluekehitysrahoituksen saamiselle.

Varsinais-Suomen kolme älykkään erikoistumisen painopistettä ovat sininen kasvu ja teollisuuden modernisaatio, innovatiiviset ruokaketjut sekä lääke- ja terveysteknologia.  Näillä toimialoilla monitasoisen toimijoiden välisen yhteistyön tavoitteena on synnyttää uusia innovaatioita ja lisätä varsinaissuomalaisten toimijoiden näkyvyyttä ja vaikuttavuutta eurooppalaisilla areenoilla. Yhteistyön askeleet on koottu Varsinais-Suomen älykkään erikoistumisen toimintasuunnitelmaan, jonka konkreettisena tarkoituksena on lisätä eurooppalaista yhteistyötä ja Varsinais-Suomeen saatavaa EU-rahoitusta.

Nyt tarvitaan rohkeita avauksia ja myös poliittista tukea ponnistamiseen kohti eurooppalaisia yhteistyöalustoja ja kumppanuuksia. Sama työ tukee Varsinais-Suomen valmistautumista EU:n ohjelmakauteen 2021-2027, jolloin älykkään erikoistumisen yhteistyö tulee olemaan yhä vahvemmassa roolissa ja ohjaamaan muun muassa hankerahoituksia, jotka mahdollistavat innovaatiotoiminnan kehittämisen.

Mistä on kysymys ja missä varsinaissuomalaisen vaikuttamisen paikat juuri nyt ovat? Erityisesti maakunnan luottamushenkilöille, kuntajohdolle sekä kehittäjäorganisaatioiden ja yritysten asiantuntijoille tarkoitettu Europe Direct Varsinais-Suomen ja Varsinais-Suomen liiton järjestämä ”ÄLYKKÄÄSTI, VARSINAIS-SUOMI!” -tilaisuus 10.2.2020 klo 13.00-16.00 Valtion virastotalon auditoriossa perehtyy juuri tähän. Maakunnan kolmen erityisalan ajankohtaisten tapausesimerkkien lisäksi Economic and Public Concultancy -yrityksen johtaja Alison Hunter johdattaa älykkään erikoistumisen ytimeen eurooppalaisella tasolla ja valottaa koko strategian vaikutuksia ja linkityksiä Euroopan unionin toimintaan.

Lisätietoja ja ilmoittautuminen: https://www.lyyti.fi/reg/Alykkaasti
erikoissuunnittelija Katri Koivisto puh. 0400 251 771 tai
erikoissuunnittelija Salla-Maria Lauttamäki puh. 040 520 0761

 

 

 
 Ylatunniste2
 

Uuden rakennerahasto-ohjelman painopisteet on päätetty

Maan hallitus teki marraskuun lopulla päätöksiä Euroopan unionin vuosien 2021–2027 alue- ja rakennepolitiikan Suomen toimenpideohjelmasta ja linjasi ohjelmien lukumäärän, painopisteet ja valtakunnallisen toiminnan osuuden rahoituksesta.

Suomeen Ahvenanmaata lukuun ottamatta tulee yksi ohjelma, jonka kautta toteutetaan sekä Euroopan alue-kehitysrahaston (EAKR) että Euroopan sosiaalirahaston (ESR) toimenpiteet. Alueiden ehdotukset ohjelman sisällöiksi ovat lähellä toisiaan. Harvan asutuksen erityistoimet Itä- ja Pohjois-Suomessa sisällytetään koko Suomen kattavaan ohjelmaan. Ohjelman sihteeristö toimii kahdessa alueellisessa kokoonpanossa: Pohjois- ja Itä-Suomessa sekä Etelä- ja Länsi-Suomessa. Suomen alue- ja rakennepolitiikka saanto EU:sta on komission esityksen mukaan noin 1,6 miljardia euroa. Tämän lisäksi tulee kansallinen julkinen rahoitus valtiolta ja kunnilta sekä yksityistä rahoitusta. Ohjelmakauden 2021–2027 kokonaisvolyymi on yhteensä noin 4 miljardia euroa. Rahoituksen jakautumisesta alueiden kesken päätetään myöhemmin.

Uuden ohjelman strategiset painopisteet ovat:


1. Pk-yritysten kestävän kasvun, kansainvälistymisen, kilpailukyvyn ja digitalisaation parantaminen (sisältää pk-yritysten toimintaympäristöä tukevat elinkeinoelämälähtöiset laajakaista- ja liikenneinfrainvestoinnit harvaan asutuilla alueilla)
2. Vähähiilisen ja vihreän talouden edistäminen ja ilmastonmuutoksen hillintä
3. Elinkeino- ja työelämälähtöisten tutkimus- ja innovointivalmiuksien parantaminen ja TKI-verkostotyön edistäminen
4. Jatkuvan oppimisen, ammatillisen liikkuvuuden ja työvoiman kohtaannon edistäminen työn murroksessa
5. Työnhakijoiden työllistymisen edistäminen sekä työelämän kehittäminen
6. Haavoittuvassa asemassa olevien osallisuuden ja yhdenvertaisuuden edistäminen.


Valtakunnallisesti ohjattuun toimintaan varataan UUDE EAKR:n kokonaisrahoituksesta enintään kahdeksan prosenttia ja ESR:stä enintään 20 prosenttia. EAKR:n kahdeksan prosentin osuudesta varataan neljä prosenttia ja ESR:n 20 prosentin osuudesta varataan kolme prosenttia InvestEU:n toimintaan. InvestEU on uusi mekanismi mahdollistamaan pk-yritysten rahoitusta.


Ohjelmavalmistelu etenee nyt siten, että työ- ja elinkeinoministeriö on lähettänyt valtakunnallisen ohjelman tekstiversion laajalle kommenttikierrokselle 13.12.2019. Alueilla sidosryhmille lähetetään erillinen kysely ja saadut palautteet kootaan yhteen 13.1.2020 mennessä ja yhteenveto toimitetaan viimeistään 20.1.2019 mennessä ministeriöön. Tämän jälkeen ohjelma käy läpi vielä erilaisia työstövaiheita ennen pitkälle valmistellun luonnoksen toimittamista komissiolle ennakkotarkastelua varten huhtikuussa 2020.

Lisätietoja: aluekehitysjohtaja Tarja Nuotio, puh. 040 5063 715


Positiivinen rakennemuutos yhä voimissaan

Lounaistieto toteutti vuosi sitten Positiivisen rakennemuutoksen tilannekuva -palvelun, joka löytyy osoitteesta: www.poretieto.fi Palveluun on kerätty ajantasaista tietoa Lounais-Suomen kehityksestä positiivisen rakennemuutoksen näkökulmasta. Yhtenä ilmiönä palvelussa seurataan työvoiman kysyntää ns. pore-ammateissa.


Positiivisen rakennemuutoksen kannalta keskeisillä aloilla työvoiman kysyntä on pysynyt korkeana Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa. Pore-aloilla työvoiman kysyntä on itse asiassa kiihtynyt kesän jälkeen. Pore-ammattien työvoiman kysyntä keskittyy hyvin vahvasti Turun seudulle, jossa se on myös määrillisesti suurin. Muilla seuduilla kehitys on huomattavasti tasaisempaa.
Pore-ammatit ovat ammattinimikkeitä, joiden osaajien kysyntä työmarkkinoilla on kasvanut positiivisen rakennemuutoksen vuoksi. Pore-ammatit sisältävät seuraavat työtehtävät: ICT-alan ja lääkekehityksen asiantuntijat sekä asiantuntija- ja suorittavan tason tehtävät kone- ja metalliteollisuudessa ja sähköteknologian, automaation ja robotiikan aloilla.

Lisätietoja: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, puh. 050 410 2294

 1

 

2

 

Salolaiset nuoret ilmastokeskustelussa kuntapäättäjien kanssa

Syksyn 2019 aikana joukko salolaisia nuoria ja kuntapäättäjiä on käynyt keskustelua kaupungin ilmastotyöstä sekä kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumisesta. Valonian kokeilussa salolaiset nuoret kutsuivat kotikaupunkinsa päättäjiä yhteiseen keskusteluun kolmessa eri tilaisuudessa, tavoitteena testata yhteisten tapaamisten voimaa nuorten vaikutuskeinona päätöksenteossa. Kokeilussa oli mukana 14 nuorta kolmesta oppilaitoksesta sekä yhteensä kahdeksan nuorten valitsemaa kuntapäättäjää.

Taustalla nuorten ilmastohuoli – kasvokkain järjestetyillä tapaamisia päätöksentekoa tutuksi

Hanke perustui tunnistetulle tarpeelle huomioida nuorten huoli ilmaston ja ympäristön tilasta nykyistä paremmin sekä tuoda nuorten ääni ja näkemykset mukaan keskusteluun ja päätöksentekoon. Nuorille tarvitaan selkeitä kanavia tuoda ilmastohuolensa ja ajatuksensa tulevaisuuden kaupungista kuuluviin päättäjille.

Osallistujille järjestettiin ensimmäisessä vaiheessa kaupunkikävely, jonka aikana keskusteltiin Salon keskustan kehityksestä kestävyys- ja ilmastonäkökulmasta. Kävelyn aikana nuoret ja päättäjät havainnoivat kotikaupunkiaan pienryhmissä ja visioivat Salon katukuvaa vuonna 2035 hiilineutraaliustavoitteiseen peilaten. Havainnoissa peräänkuulutettiin mm. monimuotoisempaa kaupunkiluontoa, aurinkopaneeleja hyödyntävää katuvalaistusta, julkisen liikenteen kehittämistä sekä kestäviä valintoja helpottavia palveluita, kuten kaupunkipyöriä.

Toisessa tapaamisessa teemana oli ilmastonmuutoksen tieteellinen tutkiminen, tulevaisuuden kaupunkiarkkitehtuuri sekä kestävät julkiset hankinnat. Asiantuntija-alustusten jälkeen työpajoissa keskusteltiin myös viestinnästä sekä nuorten vaikuttamismahdollisuuksista. Kävi ilmi, että viestintä on yhä olennaisempaa: monikaan nuori ei tiennyt kotikaupungissa jo tehdystä ilmastotyöstä. Viimeinen tapaaminen keskittyikin Salon kaupungin ilmastotyöhön sekä siihen, kuinka nuorten roolia jatkossa voidaan vahvistaa. Tapaamisissa tunnelma oli välitön ja keskustelu todella rakentavaa. Kokeilu koettiin erittäin onnistuneeksi, se sai paljon kiitosta osallistujilta ja on selvästi vastannut tarpeeseen.

Toimintamalli tehostaa demokratiakasvatusta ja tuo esiin ilmastovaikuttamisen keinoja

Nuorten ja päättäjien välisen vuoropuhelun edistämiseen ja näiden käytäntöjen vakiinnuttamiseen ilmasto- ja kestävän kehityksen teemojen parissa tulee panostaa jatkossa entisestään. Kokeilun opit kootaan toimintamalliksi oppilaitosten, järjestöjen tai muiden nuorten kanssa toimivien tahojen käyttöön.

Toimintamallin tarkoitus on edistää ilmastotyötä kunnissa, antaa nuorille välineitä ilmastonmuutoksen käsittelyyn, tuoda poliittinen vaikuttaminen lähemmäs nuoria ja edistää nuorten osallisuutta kestävään kehitykseen liittyvissä teemoissa.

Kokeilun taustalla on Ympäristöministeriön Kestävä Kaupunki -ohjelmaan kuuluva Valonian toteuttama ”Nuoret ilmasto- ja kestävän kehityksen työn kirittäjinä” -hanke.

Lisätiedot: Anna von Zweygbergk, puh. 040 1821 117

Ylatunniste2 
 

Työllisyyden kasvu hidastuu, vaikka työttömyys alenee ja työvoiman kysyntä kasvaa

Varsinais-Suomen työllisyystilanne on parantunut nopeasti vuodesta 2015 alkaen, ja vuoden 2019 kolmannella neljänneksellä työllisyysasteen trendi oli 73,4 %. Kuluvan vuoden aikana työllisyyden kasvuvauhti on kuitenkin taittunut. Työllisyysasteen kasvun trendi on hidastunut selvästi ja työllisten määrän kasvu näyttää pysähtyneen kokonaan. Työllisyyskehityksen taittumisesta huolimatta työttömyyden lasku on jatkunut Varsinais-Suomessa nopeana. Myös avoimien työpaikkojen määrä on jatkanut nopeaa kasvua etenkin Turun seudulla. Työvoimalle on siis Varsinais-Suomessa kysyntää, joten työllisyysasteen kasvun näin selvä hidastuminen herättääkin kysymyksiä.

Yksi mahdollinen selitys työllisten määrän kasvun pysähtymiseen löytyy väestörakenteesta. Kun eläkkeelle jää enemmän ihmisiä kuin mitä nuoria valmistuu työelämään, työllisten määrä vähenee auttamatta. Tämä vaikutus korostuu, kun työttömyys alkaa olla alhaisella tasolla, jolloin osaavan työvoiman reservit ovat pienempiä. Muuttovoitto toki korvaa osan työikäisen väestön vähenemistä. Työikäisen väestön määrän pieneneminen ei kuitenkaan selitä työllisyysasteen kasvun hidastumista, vaan pelkästään työllisten absoluuttisen määrän kehityksen muutoksia.

Toinen mahdollinen selitys on työllisyysasteen mittaustapa ja sen vaikutukset työllisyysasteen trendin tulkintaan. Koska työllisyyttä mitataan kyselytutkimuksella toisin kuin rekisteritietoon pohjautuvaa työttömyyttä, voi maakunnittaisissa tiedoissa olla pienestä otoskoosta johtuvaa tilastovirhettä. Pienikin tilastovirhe voi johtaa trendikäyrän laskennassa uusimpien arvojen liian voimakkaaseen nousuun tai laskuun. Tämä otosharha poistuu asteittain uusien tilastopäivitysten tultua, joten vuoden vaihteen jälkeen saadaan tarkempi kuva maakunnan työllisyyskehityksen sunnasta.

1

2

Lisätietoja: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, puh. 050 410 2294

 

Varsinais-Suomen ja Turun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmien päivitystyö etenee

Varsinais-Suomen ja Turun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmien päivityksen ohjausryhmän kokous pidettiin keskiviikkona 6.11.2019.Kokouksessa käytiin vilkasta keskustelua ajankohtaisista aiheista, kuten valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman laadinnasta, liikenne- ja ilmastopolitiikan linjauksista ja liikenteen tulevaisuuteen vaikuttavista muutostekijöistä. Kokouksen aikana hyväksyttiin Varsinais-Suomen ja Turun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmien yleistavoitteet, kuultiin liikennepoliittisten toimenpiteiden vaikutuksista ja Turun seudun liikennemallitarkastelujen tuloksista sekä käytiin läpi tulevaisuustarkastelujen lähtökohtia. Lisäksi päätettiin liikennejärjestelmätyön vuoden 2020 toimintasuunnitelmasta ja rahoituksesta. Ajankohtaisina asioina kuultiin MAL-sopimusvalmistelusta, maakunnan ilmastotiekartan valmistelusta ja avoinna olevasta Turun kaupunkiseudun liikenneympäristökyselystä.

Varsinais-Suomen ja Turun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmien päivitystyön konsultti, projektipäällikkö Sakari Somerpalo esitteli ehdotuksen Varsinais-Suomen ja Turun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmien yleistavoitteiksi. Esitellyt yleistavoitteet perustuvat valtakunnallisiin reunaehtoihin ja tavoitteisiin, sekä Varsinais-Suomen ja Turun seudun aiempiin liikennejärjestelmätavoitteisiin ja toimintaympäristön muutosten niihin tuomiin päivitystarpeisiin. Lisäksi tavoitteissa on huomioitu liikennejärjestelmää laajemmat tavoitteet ja visiot.

Syksyllä 2018 arvioitiin edellisten, vuonna 2014 hyväksyttyjen, Varsinais-Suomen liikennestrategian ja Turun kaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelman ajantasaisuutta suhteessa toimintaympäristön muutostekijöihin. Arvioinnin tuloksia on hyödynnetty liikennejärjestelmäsuunnitelmien päivitystyön lähtökohtana ja yleistavoitteiden määrittämisessä.

Ohjausryhmä hyväksyi liikennejärjestelmän kehittämisen yleistavoitteiksi kestävän ja vähäpäästöisen, kilpailukykyisen ja vetovoimaisen sekä turvallisen ja terveellisen liikennejärjestelmän.
Liikennejärjestelmäsuunnitelmien päivitysprosessin edetessä yleistavoitteita tullaan tarkentamaan painotuksilla ja linjapäätöksillä, jotka ohjaavat lopullista suunnitelmaa.

Liikennejärjestelmäsuunnitelmien päivitysprosessi etenee tulevaisuustarkastelujen, liikennejärjestelmävaihtoehtojen ja vaikutustarkastelujen laadinnalla. Tammikuun lopussa järjestetään kuntapäättäjille ja virkamiehille seutukunnittaiset suunnittelufoorumit, joiden aiheina ovat liikennejärjestelmäsuunnitelma ja ilmastoystävällisen liikkumisen ratkaisut kunnissa. Lisäksi elinkeinoelämän edustajille järjestetään sidosryhmätilaisuus alkuvuodesta 2020.

Lisätietoja: erikoissuunnittelija Noora Mäki-Arvela, puh. 040 583 0717

WHO:n uusi kulttuurihyvinvointiraportti julkaistu – Varsinaissuomalainen kulttuuri-hyvinvointiosaaminen näkyvästi mukana kansainvälisessä työssä

WHO:n Euroopan aluetoimisto julkisti Helsingissä 11.11.2019 uuden taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutuksiin pureutuvan, yli 900 tutkimusjulkaisua kattavan raportin. Kyseessä on laajin tähän mennessä tehty kartoitus taiteen ja kulttuurin terveysvaikutuksista. What is the role of the arts in improving health and well-being? A scoping review -raportin mukaan on näyttöä siitä, että taidetoimintaan osallistuminen voi auttaa vahvistamaan terveyttä ja hyvinvointia. Taiteisiin osallistumisen on havaittu mm. vähentävän riskiä dementian sekä masennuksen kehittymiseen. Lisäksi mm. tanssin on todettu parantavan Parkinsonin tautia sairastavien motoriikkaa ja draamatoiminnan on kouluissa havaittu vähentävän kiusaamista sekä keskinäistä kilpailua. Raportti osoittaa selkeästi, että taidetoimintaan osallistuminen sekä taiteen kokijana että tekijänä voi ehkäistä lukuisia psyykkisiä ja fyysisiä sairauksia sekä hoitaa ja auttaa selviytymään useiden akuuttien ja kroonisten sairauksien kanssa.

Julkaisutilaisuuden järjestäminen Suomessa mahdollistui, koska Suomessa on tehty viime vuosina laajaa yhteistyötä kulttuurihyvinvoinnin alalla. Varsinais-Suomi maakuntana on toiminut edelläkävijänä kulttuurihyvinvointityön kehittämisessä ja alan osaaminen on maakunnassamme huipputasoa. Erityisesti taiteen, kulttuurin ja hyvinvoinnin Taikusydänyhteyspiste, joka toimii Turun ammattikorkeakoulussa, on aktiivisesti toiminut kulttuurihyvinvointialan valtakunnallisen yhteistyön koordinoijana ja kehittäjäkumppanina. Taikusydänyhteyspisteen kulttuurihyvinvoinnin asiantuntija Liisa Laitinen toimi myös nyt julkaistun raportin suomalaisena vertaisarvioitsijana.

Varsinais-Suomessa kulttuurihyvinvointi on Taikusydämen ansiosta saatu osaksi kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työtä sekä Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmaa. Yhteistyö on johtanut Varsinais-Suomessa kuntien kulttuurikasvatussuunnitelmien syntymiseen sekä lasten ja nuorten taidesuhteen syvenemiseen. Ennen kaikkea työ on lisännyt kulttuuripalveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta maakunnan asukkaille, erityisesti niille kohderyhmille, jotka eivät palveluiden pariin muuten pääse. Yhteyspisteen toiminta taiteen ja sosiaali- ja terveydenhuollon toimialat yhdistävänä toteuttaa suoraan pääministeri Antti Rinteen hallitusohjelman kirjausta “Kulttuurin hyvinvointivaikutusten lisäämiseksi vahvistetaan eri hallinnonalojen yhteistyötä.” ja tukee myös Varsinais-Suomen maakuntaohjelman sekä Luova Varsinais-Suomi 2025 -kulttuuristrategian painopisteitä. WHO:n julkaisema raportti vahvistaa sen, että kulttuurihyvinvointiosaaminen, sen kehittäminen, hyvien käytäntöjen jalkauttaminen ja entistä laajamittaisempi hyödyntäminen alueella vaikuttavat vahvasti maakunnan asukkaiden hyvinvointiin. Neuvottelut Taikusydämen toiminnan vakinaistamisesta, ministeriötason perusrahoituksesta ja pysyvästä konsortiopohjaisesta jatkomallista ovat parhaillaan käynnissä. Maakunnan kannalta on tärkeää varmistaa, että kulttuurihyvinvointityön kehittäminen ja yhteistyö jatkuu tulevaisuudessakin riittävällä tuella ja resurssilla.

WHO:n raportti taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutuksista:
http://www.euro.who.int/en/publications/abstracts/what-is-the-evidence-on-the-role-of-the-arts-in-improving-health-and-well-being-a-scoping-review-2019

Lisätietoja: erikoissuunnittelija Katri Koivisto, puh. 0400 251 771, projektipäällikkö, erityisasiantuntija Anna-Mari Rosenlöf, Turun ammattikorkeakoulu, etunimi.sukunimi(at)turkuamk.fi

Vaikuta Valonian uuden ohjelman sisältöön

Valonian ohjelmakausi päättyy ensi vuonna ja uuden ohjelman suunnittelu on käynnissä. Sidosryhmiltä kootaan nyt mietteitä siitä, mikä on sujunut hyvin, millaista yhteistyötä kaivataan lisää ja mihin haasteisiin Valonia voisi tuoda lisäresurssia työn vauhdittamiseksi. Kysely on auki 20.11. saakka osoitteessa
https://www.lyyti.fi/questions/5903a70360

Tulevan ohjelman suunnitteluun voi osallistua yhteisessä työpajassa, joka järjestetään Turussa, Radisson Blu Marinassa 2.12. klo 12.30–15.30. Ilmoittautuminen 20.11. mennessä osoitteessa
https://www.lyyti.fi/reg/Valonian_ohjelmatyopaja_5449

Valonian toiminnan kannalta keskeistä on, että kuntien ja sidosryhmiemme kanssa voidaan muodostaa yhteiset tavoitteet ja tehdä entistä vaikuttavampaa työtä niiden eteen.

Lisätietoja: toimialapäällikkö Riikka Leskinen, puh. 044 907 5995

Turussa pilotoidaan joukkoliikenteen mentorointimallia

Valonia ja Turun seudun joukkoliikenne Föli kehittävät ja pilotoivat yhdessä seniorien mentorointimallia, jossa aktiiviset joukkoliikenteenkäyttäjät opastavat ikätovereitaan 30 päivän kokeilujakson ajan. Tarkoituksena on luoda kannustavaa ilmapiiriä myös heille, jotka mieltävät joukkoliikenteen hankalaksi esimerkiksi fyysisten esteiden tai liian teknisiltä tuntuvien reittiopassovellusten takia. Tavoitteena on kerätä senioreiden kohtaamia haasteita koko matkaketjun varrelta sekä selvittää, miten mentorointimalli voisi jäädä pysyväksi toimintatavaksi.

Ensimmäinen osa kokeilusta käynnistyi 30.10.2019 yhdentoista parin voimin. Kokemuksia jaetaan pareittain sekä yhteisesti ryhmän kanssa. Turun AMK:n sosionomiopiskelijat havainnoivat ja haastattelevat pareja projektityönään. Kerätty aineisto analysoidaan ja sitä hyödynnetään myös Fölin palveluiden ikäystävällisyyden lisäämisessä.

GreenSAM-hankkeessa kehitetään parempaa joukkoliikennettä senioreille

Nyt toteutettava pilotti on osa Green Silver Age Mobility -hanketta, jossa edistetään siirtymistä ympäristöystävällisempään ja kestävään liikkumiseen huomioimalla erityisesti vanhusväestön erityistarpeet. Tavoitteena on tukea ikäihmisten aktiivista osallistumista kestävien liikkumismuotojen suunnitteluun ja sitä kautta lisätä kaupunkipyöräjärjestelmien, joukkoliikenteen ja muiden liikkumispalvelujen ikäystävällisyyttä.

Hankkeessa etsitään, kokeillaan ja vakiinnutetaan erilaisia aktiiviselle vanhusväestölle suunnattuja, kestävää liikkumista edistäviä osallistamiskeinoja. Toimivimmat mallit kootaan käytännön työkalupakiksi kunnallisille toimijoille, päätöksentekijöille sekä liikennesuunnittelun tueksi. Työkalupakkia on tarkoitus hyödyntää hankkeen kohdekaupungeissa sekä edelleen laajemmin koko Itämeren alueella.

Keväällä 2020 hanke jatkuu kokeilujaksolla, jossa ikäihmisten mentoreina ovat nuoret. Tavoitteena on lisätä ylisukupolvista yhteistyötä ja suunnitella opintojakso, jossa nuoret voivat tukea ikäihmisiä joukkoliikenteen käyttäjinä.

Hankkeen kesto: 1.1.2019–30.6.2021. Rahoitus: Interreg Baltic Sea Region ja TEM. Hankkeessa ovat mukana seuraavat kaupunki- ja kuntatoimijat sekä tutkimusorganisaatiot: Hampuri (päätoteuttaja), Aarhus, Gdansk, Tarto, Riika, Valonia / Varsinais-Suomen liitto, Institute of Baltic Studies ja Turun ammattikorkeakoulu. http://greensam.eu/

Lisätietoja: projektiasiantuntija Silja Ngobese, puh. 040 184 7083


Uusi Pienvesiopas kannustaa ja tukee pienvesien suojelutyötä

Purot, lähteet, norot ja muut pienvedet ovat valtakunnallisesti tarkasteltuna hälyttävän huonossa tilassa. Kuitenkin pienvesillä on merkittävä vaikutus veden kiertokulkuun ja ekosysteemien toimintaan, sillä ne kytkevät erilaiset ympäristöt toisiinsa. Pienvedet kärsivät mm. ojituksista, hakkuista, vesirakentamisesta ja vesistöjen rehevöitymisestä. Uusia uhkia aiheuttavat ilmastonmuutos ja vieraslajit.

Juuri julkaistu Pienvesiopas on ensimmäinen kokoava opas pienvesien tunnistamisesta ja niihin liittyvästä lainsäädännöstä. Se tukee vesien tilasta huolestuneita asukkaita, viranomaisia ja yhdistyksiä käytännön työssä ja taustan ymmärtämisessä. Suomen ympäristökeskuksen julkaisema opas on osa ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön vuonna 2015 julkaiseman pienvesien suojelu- ja kunnostusstrategian täytäntöönpanoa. Oppaan ovat kirjoittaneet ja koonneet Valonian vesiasiantuntijat yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen kanssa. Oppaan pysyvä linkki: http://hdl.handle.net/10138/306503

Lisätietoja: vesiasiantuntija Janne Tolonen, puh. 050 518 7755