Ylatunniste2 

Elpymisen toteuttamiseen tarvitaan uusia välineitä

Varsinais-Suomi on muun Etelä- ja Länsi-Suomen ohella COVID-19 pandemian suurimpia kärsijöitä. Työttö-mien ja lomautettujen määrä on voimakkaasti kasvanut maan kasvukeskuksissa ja tuonut haasteita erityisesti nuorille työikäisille. Kansantalouden toipuminen ja kasvuun palaaminen edellyttävät elpymisrahoituksen koh-distamista sinne, missä pandemia on aiheuttanut merkittävimmät muutokset vientiin ja työllisyyteen.

Suomen kestävän kasvun ohjelman kautta jaettavan EU:n elpymisrahoituksen kokonaissumma on 2,3 miljar-dia euroa. Muut ohjelmat mukaan luettuna EU:n elpymispakettiin osoitetaan yhteensä noin 3 miljardia euroa julkista rahaa. Onnistuminen on kiinni toimenpiteiden vaikuttavuudesta. Lähtökohdaksi rahan jaossa on otettu olemassa olevien julkisen talouden tukivälineiden hyödyntäminen. Nykyiset välineet eivät kuitenkaan parhaalla tavalla toimi ja tue esimerkiksi vihreän siirtymän edellyttämiä kiertotalousinvestointeja.

Työ- ja elinkeinoministeriön on valmisteltava tukikenttään kokonaan uusia välineitä. Yrityslähtöiset hankkeet ovat kaikkein tehokkaimpia ja vaikuttavimpia. Kunnianhimoinen tavoite kääntää koronakriisi mahdollisuudeksi ja käynnistää yhteiskuntaa läpileikkaava rakenteellinen muutos kohti kestävyyttä edellyttää merkittävien yksi-tyisten investointikokonaisuuksien käynnistämistä.

Kansallisessa valmistelussa on linjattu, ettei elpymis- ja palautumisvälineeseen sovelleta alueellisia jakokritee-rejä. Jotta lähtökohta toteutuu, hyödynnettävien rahoitusvälineiden on oltava alueellisesti neutraaleja ja kohdel-tava yritysinvestointeja yhtäläisillä tukiprosenteilla koko maassa. Nyt ei ole aika tehdä aluepolitiikkaa vaan huolehtia kansantalouden elpymisestä.

Lisätiedot: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, p. 040 583 6950

 

Varsinais-Suomeen aluekehittämisen elvytyspaketin rahoitusta

Tulevien kansallisten EU-ohjelmien ja eräiden elpymistä tukevien tuki-instrumenttien kokonaisuus voidaan jakaa kolmeen osaan:


Nopeat, lähivuosille kohdennetut toimet taantuman torjumiseksi

ALKE-elvytyspaketti   106 M€ ReactEU 2021-2023
(=lisämääräraha nykyiseen rakennerahasto-ohjelmaan)
n 166 M€  
Maaseuturahoituksen lisära-hoitus 2021-2022:
210 M€ 

 

Takaisin kasvun uralle

Suomen kestävän kasvun ohjelma (RRF)
2,3 miljardia € 


Pitkäjänteistä kasvua ja uudistumista

 Uudistuva ja osaava Suomi 2021-2027
(Suomen alue- ja rakennepolitiikan ohjelma)
− osana ohjelmaa oikeudenmukaisen siirtymän
rahasto (JTF) 424 M € 
 Suomen maaseudun kehittämisohjelma
2021- 2027


Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) jakoi 22.10.2020 maakuntiin tästä kokonaisuudesta aluekehittämisen (ALKE) elvytyspaketin rahoituksen, reilut 100 miljoonaa euroa. Rahoitus tulee Suomen rakennerahasto-ohjelmasta sekä alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman (AKKE) ja pk-yritysten kehittämishankkeiden tukemisen määrä-rahoista. Elvytyspaketin määrärahoin rahoitettavat hankkeet voivat liittyä esimerkiksi toimintaympäristön kehit-tämiseen, yritysten liiketoiminnan kehittämiseen, TKI-toimintaan, työpaikkojen säilyttämiseen ja luomiseen, nuorisotyöttömyyden ehkäisyyn, työvoiman kohtaantoon tai osaamisen kehittämiseen.
Varsinais-Suomen saama rahoitus (€) ja rahoituksen myöntäjätaho:

Euroopan sosiaalirahasto (ESR) 214 000   (ELY) 
Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) -yritystuet 2 575 000 (ELY)
Kansalliset yritystuet 1 621 000 (ELY)
Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) 700 000 (VSL)
Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukeminen (AKKE ) 1 381 000 (VSL)


TEMin rahoitusjaon taustalla ovat olleet tilastolliset kriteerit (liittyvät aluetalouteen, koronaresilienssiin ja ko-ronavaikutuksiin), mutta rakennerahasto- ja kansallisten yritystukivaltuuksien osalta jaossa on pyritty huomi-oimaan myös arviot määrärahatarpeesta.
Varsinais-Suomen osalta selvää lisäpanosta tuovat etenkin yritystuet ja alueiden kestävän kasvun ja elinvoi-man tukeminen (AKKE) rahoitus. Yritystukien saanti oli kuitenkin pettymys, sillä Varsinais-Suomen ELYn ke-sällä tekemän kartoituksen perusteella yritysten investointi- ja kehittämistarpeita olisi vielä selkeästi enem-män. Koko rahoitusjako on lisärahoitusta normaaleihin vuosittaisiin rahoituksiin verrattuna.
Positiivista on, että yleensä hyvin tasapuolisesti maakunnittain jaetussa kansallisessa rahoituksessa (AKKE) on tällä kertaa rahoitusosuuksissa paremmin huomioitu suurten maakuntien tarpeet. Kansalliset yritystuet (25 miljoonaa euroa) on suunnattu kokonaisuudessaan Etelä- ja Länsi-Suomeen ja täten on hieman kompensoitu Itä- ja Pohjois-Suomen suurta EU-rahoitusta.
TEM tiedote: https://tem.fi/maararahajaot

Lisätiedot: aluekehitysjohtaja Tarja Nuotio, p. 040 5063 715

elinkeinopäällikkö Petteri Partanen, p. 040 7760 630

Matkailualan liikevaihto ei yltänyt kesällä edellisen vuoden tasolle

Koronakriisi on näkynyt Varsinais-Suomen yritysten liikevaihdon kehityksessä hyvin eri tavoin. Varsinais-Suomelle tärkeistä aloista vahvimmin on kehittynyt ICT-ala, jolla liikevaihto on kasvanut 50 % vuoden 2015 tasosta. Myös liike-elämän palvelujen liikevaihto on kasvanut tasaisesti koronapandemiasta huolimatta, ja valmistavan teknologiateollisuudenkin kasvu näyttää toistaiseksi hiipuneen vain hieman.

Sen sijaan matkailualalla liikevaihdon pudotus oli hurjaa, sillä alaan laskettavien matkailu-, ravitsemus- ja ta-pahtuma-alan yritysten liikevaihto romahti keväällä. Vaikka liikevaihdon trendin tasomuutos ei muodostunut yhtä syväksi kuin vielä keväällä näytti, jäi matkailuklusterin liikevaihto kesänkin aikana selvästi vuoden 2019 tasoa pienemmäksi. Saariston matkailuyrittäjien hyvin mennyt kesäkausi ei näytä nostaneen koko alaa kuivil-le, ja syyskuussa liikevaihdon lasku on jälleen syventynyt.

Yritysten liikevaihdon kehityksen seuranta perustuu työ- ja elinkeinoministeriön kautta saataviin päätoimialojen tietoihin sekä Varsinais-Suomen liiton hankkimiin täydentäviin tietoihin valmistavan teknologiateollisuudesta, liike-elämän palveluista sekä matkailu- ja ICT-aloilta. Varsinais-Suomen liitossa seurataan suhdannekehitystä kahdesti vuodessa, mutta koronakriisin vuoksi seurantaa on nopeutettu tilaston lisätilauksilla. Seuraava tilan-nekatsaus tehdään tammikuussa 2021, jolloin tarkastellaan yritysten liikevaihdon kehitystä marraskuulle 2020 saakka.

Lisätiedot: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, puh. 050 410 2294

 Kuva1

 Kuva2

Varsinais-Suomen työllisyysaste samalla tasolla Uudenmaan kanssa

Varsinais-Suomen työllisyysasteen kasvu pysähtyi keväällä koronakriisin seurauksena. Maakunnan työlli-syysaste ei näytä kuitenkaan vuoden 2020 kolmannella neljänneksellä kääntyneen samanlaiseen voimakkaa-seen laskuun kuin monissa muissa maakunnissa.

Varsinais-Suomen kausitasoittamaton työllisyysaste oli vuoden kolmannella neljänneksellä 73,7 %, mikä oli täsmälleen sama kuin Uudellamaalla, ja selvästi korkeampi kuin koko maassa keskimäärin (72,2 %) tai Pir-kanmaalla (72,1 %). Varsinais-Suomen työllisyysaste putosikin vain 0,1 %-yksikköä, kun se Uudellamaalla ja koko maassa pieneni noin 1,5 %-yksikköä.

Koko maan tarkastelussa työllisyysaste kasvoi voimakkaasti Etelä-Savossa ja heikkeni eniten Etelä-Karjalassa ja Lapissa. Vaikka pienempien maakuntien yksittäisten vuosineljänneksen luvut sisältävät epävar-muutta, on maakuntien työllisyystilanteessa nähtävissä tietty yhteys maakuntien matkailun kehitykseen. Sai-maan alueella Etelä-Savossa matkailukesä oli ennätyksellisen hyvä, kun taas kansainvälisen matkailusta riippuvaisissa Lapissa ja Etelä-Karjalassa matkailuala on ollut suurissa vaikeuksissa. Tämän analyysin valos-sa matkailun kehitys näyttää heijastuneen myös maakunnan työllisyyskehitykseen.

Tilastokeskuksen laskelman mukaan työllisyysasteen koko maan trendikehityksessä tapahtui keväällä noin 2 %-yksikön suuruinen tasomuutos, jossa työllisyysasteen kehitys muuttui nopeasti uudelle kehitysuomalle. Vastaavaa tasomuutosta ei ole toistaiseksi havaittu Varsinais-Suomen aineistossa, mutta työllisyyden trendi-käyrän suunnan määrittäminen nykyisessä epävarmassa tilanteessa on haastavaa, minkä vuoksi työllisyyden trendilaskelmiin on syytä suhtautua varauksella aikasarjan uusimpien tietojen osalta.

Neljännesvuosittainen työllisyysaste laaditaan Tilastokeskuksen tekemän haastattelututkimuksen pohjalta. Tämä lisää jonkin verran etenkin maakunnallisten lukujen epävarmuutta. Pitkän aikavälin trendikehitys antaa kuitenkin varsin luotettavan kuvan työllisyyskehityksen suunnasta.

Lisätiedot: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, puh. 050 410 2294

Kuva3 

 Kuva4

 

 Varsinais-Suomen ilmastotoimia tuleville vuosille suunnitellaan – kommentteja kaivataan

Näkemyksiä Varsinais-Suomen ilmastotiekartan luonnokseen toivotaan eri tahoilta laajasti: kunnista, yrityksis-tä, järjestöiltä, tutkijoilta ja kehittäjiltä sekä maakunnan asukkailta. Kommentointi on avoinna 27.11.2020 saak-ka osoitteessa www.ymparistonyt.fi/ilmastotiekartta2030

Varsinais-Suomessa valmistellaan hiilineutraaliuteen tähtäävää suunnitelmaa, ilmastotiekarttaa, jonka ensim-mäinen vaihe on nyt avattu kommentoitavaksi. Maakunnan ilmastotiekarttaan on jäsennelty ne tavoitteet, joita hiilineutraaliuden saavuttaminen vuoteen 2035 mennessä edellyttää. Tiekartassa on tunnistettu Varsinais-Suomen osalta vaikuttavimmat toimenpiteet kolmella keskeisellä päästösektorilla, joita ovat energia, liikenne ja maatalous. Työtä ohjaa maakunnan ilmastovastuujaosto. Kommentteja toivotaan sekä keinoihin että siihen, mitä tahoja tarvitaan mukaan työhön.

Teemoina energia, liikenne sekä maatalous

Ensimmäiseen vaiheeseen on valittu kolme keskeistä teemaa, joista jokaisella on kaksi muutostavoitetta. Valitut teemat ja keinot pohjautuvat tutkimustietoon, kansallisiin strategioihin ja ohjelmiin sekä lukuisiin kes-kusteluihin, joita käytiin myös Varsinais-Suomen ilmastotyön supersyksy -webinaarisarjassa.

Lämmityksen ja sähkönkulutuksen päästövähennysten saavuttamiseksi on siirryttävä uusiutuvan energian käyttöön ja lisättävä kiinteistöjen energiatehokkuutta. Liikenteen päästöt tulee puolittaa vuoteen 2030 mennes-sä ja yksittäisiä henkilöautolla ajettuja matkoja tulee vähentää merkittävästi. Maataloudessa halutaan keskit-tyä maan hiilensidontaan sekä kestävän ja uusiutuvan ruokajärjestelmän rakentamiseen. Ensi vuonna suunni-telmaa täydennetään esimerkiksi rakentamisen osalta.

Kommentteja kaivataan ilmastotyön roolitukseen – kuntien ja elinkeinoelämän yhteistyö keskeistä

Kunnilla on merkittävä rooli päästöjen vähentäjänä omissa toiminnoissaan, ilmastopositiivisen elinkeinotoimin-nan kehittäjänä sekä kuntalaisten ilmastotekojen mahdollistajana. Ilmastotyö on tulevaisuustyötä ja tarjolla on nyt myös rahoitusmahdollisuuksia toimenpiteiden toteuttamiseen. Yritykset ja muut organisaatiot voivat osal-listua kokonaisuuteen omalta osaltaan.

Kyselyn pohjalta viimeistellään tiekartan ensimmäinen vaihe ja suunnitellaan sen toteuttamista vauhdittavaa yhteistyötä, työpajoja ja infotilaisuuksia. Kommentteja uusiin teemoihin kysytään tiekartan täydentyessä ensi vuoden aikana. Tiekarttatyötä organisoivat Varsinais-Suomen ELY-keskus sekä Valonia osana valtakunnallista CANEMURE – kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia -hanketta.

Lisätiedot: toimialapäällikkö Riikka Leskinen, p. 0449075995

 

 

 

Varsinais-Suomen maakuntastrategiatyö käynnistyy kumppanuusfoorumissa 2020


Kumppanuusfoorumi 2020 käynnistää Varsinais-Suomen maakuntastrategian 2040+ laajan sidosryhmävalmis-telun. Tilaisuudessa pohditaan muun muassa sitä, minkälaisen tulevaisuuden haluamme rakentaa Varsinais-Suomelle? Mitä ajatuksia vakaus ja turvallisuus, kestävä kasvu, kansalaisyhteiskunnan muutokset ja digitaali-suus herättävät ja minkälaisia haasteita tai mahdollisuuksia ne voivat tarjota Varsinais-Suomelle? Miten tämän päivän poikkeusolot muuttavat elinkeinojamme, ajatteluamme ja hyvinvointiamme?
Kumppanuusfoorumi 2020 järjestetään torstaina 26.11.2020 klo 9–14. Tilaisuus on maksuton ja avoin kaikille Varsinais-Suomen kehittämisestä kiinnostuneille. Tilaisuuden järjestää Varsinais-Suomen liitto, ja sen vetää strategiavalmistelun kumppanimme 4FRONT.

Lisätiedot: erikoissuunnittelija Salla-Maria Lauttamäki, p. 040 520 0761 ja
https://www.lyyti.fi/reg/kumppanuusfoorumi_2020

Päivitetty järjestöyhteistyön tiekartta esitellään järjestöfoorumissa 2020


Varsinais-Suomen järjestöyhteistyön tiekartta on päivitetty toiselle kaudelleen, vuosille 2021–2022. Tiekartta on järjestökentän yhteistyön elävä opas, jonka tavoite on tunnistaa kentän läpileikkaavia mahdollisuuksia ja tarpeita ja yhdessä rakentaa aktiivisen ja yhdenvertaisen kansalaistoiminnan ja toimijoiden välisen yhteistyön Varsinais-Suomea.
Tiekartta esitellään Varsinais-Suomen järjestöfoorumissa 2020, keskiviikkona 18.11.2020 klo 16–19. Tilaisuu-dessa kuullaan lisäksi, miten vuoden ajan toimineen maakunnallisen järjestöjaoston toiminta on käynnistynyt, miten järjestö–kunta-yhteistyötä tehdään tavoitteellisesti ja minkälaisella työkalulla järjestöjen toiminnan it-searviointia voitaisiin tehdä? Tilaisuus on maksuton ja avoin kaikille.
Tiekartan päivityksestä ja järjestöfoorumin järjestelyistä vastaa Varsinais-Suomen maakunnan yhteistyöryh-män järjestöjaosto.

Lisätiedot: erikoissuunnittelija Salla-Maria Lauttamäki, p. 040 520 0761 ja
https://www.lyyti.fi/reg/jarjestofoorumi2020

 
 Ylatunniste2

 

Koronakriisi uhkaa Varsinais-Suomen kuntataloutta

Koronapandemia ja väestön ikääntyminen heikentävät Varsinais-Suomen kuntien taloutta. Valtion tukitoimet nostavat useimpien kuntien tuloksen plussalle vielä tänä vuonna, mutta vuonna 2025 jokaisen kunnan tulos on painumassa negatiiviseksi.

Koronapandemia ja väestön ikääntyminen uhkaavat heikentää Varsinais-Suomen kuntien taloutta lähitulevaisuudessa. Valtion tukitoimet nostavat useimpien kuntien tilikauden tuloksen plussalle vielä tänä vuonna, mutta vuonna 2025 jokaisen kunnan tulos on painumassa negatiiviseksi. Tiedot perustuvat FCG-Perlaconin tuottamiin kuntatalouden laskelmiin.

Valtion tukitoimet kunnille koronapandemian vaikutusten kompensoimiseksi näyttävät laskelman mukaan riittämättömiltä suurten kaupunkien talouden tukemiseksi. Varsinais-Suomessa tämä koskee erityisesti Turun kaupunkia, jonka tämän vuoden ennustettu alijäämä olisi kasvamassa koronakriisin vaikutuksesta lähes 10 miljoonalla eurolla. Sen sijaan tukitoimet näyttäisivät ylikompensoivan koronakriisin vaikutuksia useissa pienemmissä kunnissa.

Tukitoimet eivät voi jatkua nykyisellä tasolla useita vuosia, ja FCG-Perlaconin ennusteen mukaan vuonna 2025 kaikkien Varsinais-Suomen kuntien tulos olisikin painumassa negatiiviseksi. Pahin tilanne on Turussa, jonka tulos olisi laskelman mukaan jäämässä yli sata miljoonaa euroa pakkaselle. Myös maakunnan muiden suurien kuntien, kuten Salo, Kaarina ja Raisio, talous olisi ennusteen mukaan painumassa miinukselle yli kymmenen miljoonaa euroa.

Näin merkittävät alijäämät tarkoittavat huomattavaa velkaantumista, kustannusten karsimista tai veroprosentin nostoa. Alijäämien suuruutta kuvaa se, että laskelman mukaisen taloustilanteen toteutuminen tarkoittaisi Varsinais-Suomen kunnissa veroprosentin nostoa keskimäärin noin kolmella prosenttiyksiköllä vuoteen 2025 mennessä. Ääripäissä Liedon veronkorotuspaine on vain muutaman kymmenyksen, mutta Oripäässä se on jopa 7,9 prosenttiyksikköä.

Laskelmien pohjana on käytetty vuosien 2010–2019 kuntatalouden tunnuslukuja, joissa kunnilta saatuihin tuoreisiin tietoihin on yhdistetty väestönmuutoksen ja koronapandemian arvioidut vaikutukset.

Lisätietoja: maakuntajohtaja Kari Häkämies, 044 201 3204,
tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, puh. 050 410 2294

 1

 2

 

 3

 

Koronakriisin työllisyysvaikutukset suurimmat Etelä- ja Länsi-Suomessa

Koronakriisi on kasvattanut työttömien määrää Suomessa kymmenillä tuhansilla henkilöillä. Lomautusjaksoja on ollut koko maassa maalis–elokuussa keskimäärin jopa yli sata tuhatta. Kasvutahti kevään ja kesän 2020 aikana on ollut hurjaa. Työttömien määrä kasvoi keskimäärin 59 % ja lomautusten määrä jopa 780 %.

Työttömyyden kasvuvauhti on vaihdellut merkittävästi maan eri osissa. Kun Itä- ja Pohjois-Suomessa työttömien määrä kasvoi keväällä ja kesällä keskimäärin 30–50 %, vaihteli Etelä- ja Länsi Suomen kasvuluvut 40 ja 80 % välillä. Varsinais-Suomessa työttömien määrä kasvoi keskimäärin 62 %.

Lomautusten määrän kasvun vaihtelu oli maalis–elokuussa vielä suurempaa. Itä- ja Pohjois-Suomessa lomautusjaksojen määrän kasvun vaihdellessa 200 ja 600 % välillä kasvoi lomautusten määrä Varsinais-Suomessa ja Pohjanmaalla 10-kertaiseksi, Uudellamaalla 20-kertaiseksi ja Ahvenanmaalla jopa 100-kertaiseksi (kasvua lähes 10 000 %).

Perinteinen kuva Itä- ja Pohjois-Suomesta maan korkeimman työttömyyden alueena ei siis enää yksiselitteisesti pidä paikkansa. Elokuussa 2020 esimerkiksi Kainuun työttömyysaste oli maan neljänneksi matalimpana 10,1 % Uudenmaan työttömyysasteen ollessa kuudenneksi korkeimpana 13,1 %. Maan korkeimmat työttö-myysasteet, hieman yli 15 %, puolestaan löytyvät Pohjois-Karjalassa ja Päijät-Hämeessä.

Lisätietoja: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, puh. 050 410 2294

 4

 

 5

 

 

Kuntien ilmastotyöhön tarjolla avustuksia – katsaus avoinna oleviin ja tuleviin avustushakuihin

Asuinrakennusten energia-avustus, myöntäjänä ARA, haku auki ympäri vuoden
ARA myöntää energia-avustuksia asuinrakennusten energiatehokkuutta parantaviin korjaus-hankkeisiin vuosina 2020–2022. Avustusta voivat hakea asuinrakennuksen omistavat henkilöt, taloyhtiöt ja ARA-yhteisöt (Yhteisöt, jotka omistavat valtion tuella rahoitettuja vuokra-asuntoja ja asumisoikeusasuntoja ja joille myönnetään perusparannukseen korkotukilainaa).

Öljylämmityksestä luopumisen avustus asuinrakennuksille, myöntäjänä Pirkanmaan
ELY-keskus, haku auennut 1.9.2020.
Pientalojen omistajille suunnattu avustus on osa hallituksen kestävää elvytystä, jolla vauhditetaan siirtymää kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa. Vaikka kunta ei voi itse hyödyntää, se voi markkinoida avustusta asukkaille erillislämmityksestä aiheutuvien päästöjen vähentämiseksi.

ARA:n myöntämä avustus öljylämmityksestä luopumiseen kuntien rakennuksille aukeaa mahdollisesti loppuvuonna tai alkuvuodesta 2021.

Energiatuki, myöntäjänä Business Finland, haku auki ympäri vuoden
Energiatukea voidaan myöntää sellaisiin investointi- ja selvityshankkeisiin, jotka edistävät uusiutuvan energian tuotantoa tai käyttöä, energiansäästöä tai energian tuotannon tai käytön tehostamista sekä muutoin energiajärjestelmän muuttumista vähähiiliseksi. Tukiprosentti voi olla suurempi energiatehokkuussopimukseen (KETS) liittyneelle kunnalle.

Liikkumisen ohjaus sekä kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelmat, myöntäjänä Traficom, haku parhaillaan auki 30.11. 2020 saakka (vuosittainen haku)

Liikkumisen ohjauksen valtionavustuksina jaetaan yhteensä n. 1,15 miljoonaa euroa, joista
n. 250 000 euroa on tarkoitettu kävelyn ja pyöräliikenteen edistämisohjelmiin.

Liikkumisen ohjauksen tarkoituksena on ihmisten kulkutapavalintoihin vaikuttaminen. Keinoina ovat tiedollinen ohjaus, markkinointi ja palvelujen kokeilu sekä kehittäminen. Tavoitteena on yksityisautoilun vähentäminen sekä joukko- ja kevyen liikenteen suosion kasvattaminen.

Avustusta voivat saada kunnat, kuntayhtymät tai muut yleishyödylliset yhteisöt, kuten verkostot, säätiöt ja yhdistykset. Avustuksen toivotaan edistävän pysyvien toiminta- ja yhteistyömuotojen syntymistä seuduilla ja kunnissa.

Tieliikenteen turvallisuuden valtionavustus, myöntäjänä Traficom, haku parhaillaan au-ki 30.11.2020 saakka (vuosittainen haku)
Tieliikenteen turvallisuuden hankeavustus on tarkoitettu alueellisiin ja paikallisiin tieliikenteen turvallisuutta koskeviin kehittämishankkeisiin, kokeiluihin ja tutkimukseen. Teemat vuonna 2020 ovat nuorten liikenneturvallisuus sekä tieliikennelain uusien ratkaisujen liikenneturvallisuusvaikutukset.

Kävelyn ja pyöräilyn investointiohjelma, myöntäjänä Traficom, haku vuodelta 2020 on päättynyt syyskuun lopussa (vuosittainen haku).

Puurakentamisen ohjelman avustukset julkiselle sektorille, myöntäjänä
ympäristöministeriö, haku parhaillaan auki 16.11.2020 saakka.
Avustuksella tuetaan kuntien puurakentamisen nopeaa kehitystä ja lisätään valmiuksia varsinaisten puurakennushankkeiden toteutukseen. Hankkeet voivat tuottaa uutta tietoa, palveluja, ratkaisuja, toiminta- ja/tai yhteistyömalleja. Hakijana voi olla kunta, kuntayhtymä, seutukunta, maakunta, maakunnan liitto, kunnan omistama liikelaitos tai näiden johtama konsortio.

Kuntien ilmastoratkaisut -avustukset, myöntäjänä ympäristöministeriö, haku aukeaa
todennäköisesti joulukuussa 2020.

Hakuilmoitukseen on tulossa tarkennuksia, mutta edellisten kierrosten tapaan kunnat ja alueet voivat hakea avustusta omiin ilmastotyön suunnittelu- ja koordinointihankkeisiinsa.

Suunnitteilla on myös uusi avustushaku, jota kautta tuettaisiin pienten kuntien ilmastotyötä alueellisella tasolla. Avustuksella toteutettaisiin 1–1,5 vuoden hanke, jossa alueellinen toimija kussakin maakunnassa auttaisi ilmastotyössään alkumetreillä olevia kuntia löytämään sopivia ilmastotoimia ja hakemaan rahoitusta. Ministeriössä toivotaan ajatuksia siitä, mikä tämän alueellisen toimijan tarkempi tehtävänkuva voisi olla, ja miten varmistetaan, että kuhunkin maakuntaan valikoituisi tarkoituksenmukaisin toimija. Mahdollinen avustushaku aukeaisi loppuvuodesta 2021.

Jätevesien käsittelyn energiatehokkuuden ja/tai energian talteenoton sekä jätevesien
ravinnekierrätyksen hankkeet, myöntäjänä Ympäristöministeriö, haku auki 30.10.2020 saakka

Avustusta voidaan myöntää nopeavaikutteisiin elvytys- ja tehostamistoimiin, uusien menetelmien ja toimintatapojen käyttöönottoon sekä investointeihin ja esiselvityksiin. Jäteveden kä-sittelyn energiatehokkuuden hankkeet voivat liittyä energian säästöön, energian käytön tehostamiseen ja energian talteenottoon. Jaossa on 10 M€ kunnille, kuntayhtymille ja näiden omistamille yhtiöille ja muut kuntaomisteisille toimijoille. Avustuksen määrä on harkinnanvarainen, enintään 80 % hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista.

Lisäksi jaossa on 3 M€ vesihuollon ravinteiden kierrätyshankkeille. Nämä voivat olla esimerkiksi ravinteiden kierrätyksen symbiooseja, joissa erilaiset toimijat muodostavat kierrätyksen toimintakokonaisuuden ravinnerikkaille jätteille, sivuvirroille ja/tai hyödykkeille tai laitosmittakaavaisia ravinteiden, erityisesti fosforin talteenottohankkeita.

Lisätietoja: toimialapäällikkö Riikka Leskinen, p. 0449075995

Varsinais-Suomi mukaan älykkään erikoistumisen terveysalan kumppanuuteen

Varsinais-Suomi on liittynyt älykkään erikoistumisen Personalised Medicine -kumppanuuteen. Kumppanuus on Varsinais-Suomen ensimmäinen.

Älykkään erikoistumisen kumppanuudet ovat Euroopan unioni tukemia, monipuolisten tutkimus-, kehitys- ja innovaatioteemojen (TKI) ympärille rakentuneita maksuttomia eurooppalaisia yhteistyöverkostoja. Niiden tavoitteena on säännöllisen vertaiskeskustelun kautta löytää yhteisiä hankeaihioita, joilla tavoitellaan merkittäviä TKI- tai investointihankkeita, ja alueiden kilpailukyvyn vahvistamista.

Personalised Medicine -kumppanuusyhteistyön teemat ovat vahvasti linjassa Varsinais-Suomen lääke- ja terveysteknologiasektorin tavoitteiden kanssa. Personalised Medicine, tai henkilökohtainen lääketiede, kuvaa pyrkimystä yksilöllisiin ja yksilön perimän huomioiviin hoitoratkaisuihin sen sijaan, että kaikkia potilaita hoidetaan perinteisesti ”keskivertopotilaina”. Kumppanuuden teemoihin kuuluvat muun muassa henkilökohtaisen terveystiedon hallintaan ja hyödyntämiseen liittyvät kokonaisuudet, terveydenhuollon osaamistarpeet, geenitutkimus ja kuvantaminen, sekä monipuoliset teknologian ratkaisut terveydenhuollossa.

Kumppanuuden hallinnoinnista vastaa Varsinais-Suomen liitto. Sen asiantuntijakumppaneina toimivat Turku BioImaging -organisaatio ja Turku Science Park sekä yhteistyöhön osallistuvat alueen korkeakoulut ja kehittäjäorganisaatiot. Kumppanuutta koordinoidaan Hollannista ja Belgiasta (Limburg, Itä-Hollannin alueet ja Flan-ders). Mukana on näiden lisäksi alueita Espanjasta, Italiasta, Sloveniasta ja Romaniasta. Suomesta mukana on Varsinais-Suomen lisäksi Pohjois-Pohjanmaa.

Lisätietoja: erikoissuunnittelija Salla-Maria Lauttamäki, p. 040 520 0761 ja
https://s3platform.jrc.ec.europa.eu/personalised-medicine

Varsinais-Suomen luonnonarvojen ja -varojen vaihemaakuntakaavaehdotuksen aikataulu

Varsinais-Suomen luonnonarvojen ja -varojen vaihemaakuntakaavaehdotus oli MRL 65 §:n mukaisesti julkisesti nähtävillä 3.9.–2.10. välisen ajan. Kaavaehdotuksesta jätettiin 45 muistutusta, lisäksi Naantalin kaupunginhallitus jätti lausunnon määräajan umpeuduttua.

Vallitsevan tilanteen, nähtävillä oloaikana saadun palautteen sekä maankäytön ja ympäristön vastuualueella valmisteltujen suunnitelmien hyväksymisvaiheiden kasautumisen vuoksi vaihemaakuntakaavan käsitteyaikataulua on tarkistettu. Saadut muistutukset ja niihin laaditut vastineet tuodaan maankäyttöjaoston kautta hallitukseen, jonka jälkeen kaavaehdotukseen tehdään tarvittavat korjaukset, jotka eivät edellytä uutta nähtävillä oloa. Korjausten jälkeen kaavaehdotus tuodaan maankäyttöjaoston kautta maakuntahallitukseen, joka esittänee maakuntavaltuuston kesäkuun kokoukselle sen hyväksymistä. Tarkistettu aikataululuonnos:

• Maankäyttöjaosto, marraskuu 2020: muistutuksiin laadittujen vastineiden ja niiden mukaisten mahdollisten tarkistusten käsittely
• Maakuntahallitus, joulukuu 2020: muistutuksiin laadituista vastineista ja niiden mukaisista mahdollisista tarkistuksista päättäminen
• Maankäyttöjaosto, alkutalvi 2021: lopullisen kaavaehdotuksen käsittely
• Maakuntahallitus, kevät 2021: lopullisen kaavaehdotuksen hyväksyminen ja esitys maakuntavaltuustolle vaihemaakuntakaavan hyväksymiseksi
• Maakuntavaltuusto, kesäkuu 2021: hyväksyy kaavan.

Lisätietoja: suunnittelujohtaja Heikki Saarento, p. 040 720 3056

Ylatunniste2 
 

Koronakevät kasvatti Varsinais-Suomen muuttovoittoa
Varsinais-Suomen kuntien muuttovoitto muualta Suomesta kasvoi koronakevään aikana. Muuttovoittoa saivat etenkin Turun seudun kehyskunnat, Salon seutu sekä saaristokunnat. Muuttotappiosta kärsi eniten Turku, mikä on kuitenkin normaalia opiskelijoiden muuttaessa kevään aikana pois opiskelupaikkakunnalta. Jääkin nähtäväksi, miten lisääntynyt etäopetus vaikuttaa opiskelijoiden tulomuuttoon tänä syksynä.

Varsinais-Suomen kunnat saivat kuluvan vuoden maalis-heinäkuussa muualta Suomesta muuttovoittoa yhteensä noin 500 henkilöä, mikä on yli sata henkilöä enemmän kuin vuosien 2017–2019 vastaavana aikana keskimäärin. Muuttojen yhteenlaskettu määrä kasvoi koronakriisin aikana, sillä sekä tulomuutto että lähtömuutto kasvoivat. Varsinais-Suomen osalta tulomuutto kasvoi kuitenkin lähtömuuttoa selvästi enemmän.

Alueellisesti tarkasteltuna muuttovoittoa saivat etenkin Turun seudun kehyskunnat, Salon seutu sekä saaris-tokunnat. Merkillepantavaa on Raision nopeasti kasvanut muuttovoitto, sillä Raision muuttovetovoima on ollut viime vuosina Turun kaupunkiseudun kunnista heikointa. Muuttotappiosta kärsivät eniten Turku, osa Vakka-Suomen kunnista sekä osa Turun seudun uloimmista kehyskunnista.

Turun muuttotappio ei kuitenkaan poikennut viime vuosien maalis-heinäkuun muuttoliikkeen kehityksestä, vaan Turun muuttotappio oli vuosien 2017–2019 kevään ja kesän aikana lähes täsmälleen samalla tasolla. Turku saa kuitenkin vuositasolla merkittävästi muuttovoittoa, mikä selittyy alkusyksystä tapahtuvalla opiskelijoiden runsaalla tulomuutolla. Nähtäväksi jää, mikä on lisääntyneen etäopetuksen vaikutus opiskelijoiden muuttoliikkeeseen tänä syksynä.

Muiden Varsinais-Suomen kuntien osalta nettomuutto kasvoi eniten Kemiönsaarella ja Raisiossa. Koronakriisin aikana myös monet muut rannikolla sijaitsevat kunnat kasvattivat muuttotasettaan, joskin Paraisten muuttovoitto pysyi samana vuosien 2017–2019 keskitasoon verrattuna.

Koronakriisin aikana nettomuutto oli puolestaan aiempaa pienempää etenkin Taivassalossa, Uudessakaupungissa, Pyhärannassa ja Sauvossa. Pienimmissä kunnissa yksittäisten perheiden muuttopäätökset voivat kui-tenkin vaikuttaa merkittävästi muuttoliikkeen kuukausittaiseen kehitykseen, joten suuretkin muutokset voivat johtua satunnaisesta vaihtelusta, joka tasautuu pidemmän aikavälin kuluessa.

Lisätietoja: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, puh. 050 410 2294
1

2

 

EU:n Itämeristrategian vuosikonferenssi


Euroopan Unionin Itämeristrategian vuosikonferenssi järjestään virtuaalisesti 20. lokakuuta 2020. Tapahtuman teemana on tänä vuonna "Our Region, Our Future - Towards a Decade of Innovation and Sustainability" eli kestävä kehitys ja innovaatiot.

Foorumin pääjärjestäjinä toimivat Turun kaupunki ja Itämeren valtioiden neuvosto (Council of the Baltic Sea States) yhteistyössä Suomen ulkoministeriön kanssa.

EU:n Itämeri-strategia (The European Union Strategy for the Baltic Sea Region, EUSBSR) on vuonna 2009 hyväksytty ensimmäinen Euroopan unionin makroaluestrategia. Se on EU:n jäsenvaltioiden ja komission välinen sopimus yhteistyön syventämisestä Itämeren alueella. Strategialla on kolme päätavoitetta: meren pelastaminen, alueen yhdistäminen ja hyvinvoinnin lisääminen. Osana Itämeristrategiaa on toteutettu yli 200 projektia, joiden tulokset ovat näkyneet mm. puhtaamman Itämeren luomisessa, ilmastonmuutoksen torjumisessa, vihreän energian edistämisessä, kestävän liikkumisen ja hyvinvoinnin parantumisessa sekä Itämeren alueen vetovoimaisuuden ja hyvinvoinnin kasvamisessa.

Vuosifoorumin tarkoituksena on koota itämerelliset toimijat pohtimaan makroaluestrategian puitteissa, miten alueen haasteet ratkaistaan yhdessä tehokkaimmin. Ajankohtaisena asiana keskustellaan EU:n Itämeristrate-gian toimintasuunnitelman päivityksestä.

Tapahtumaan liittyvät workshopit järjestetään jo aikaisemmin, työpajojen aikataulut ja teemat löytyvät osoit-teesta: https://annualforum2020.eu/en/11th-annual-forum-eusbsr-20-october-2020-online/programme/workshops

Tilaisuus on kaikille avoin ja sen ohjelma on julkaistu osoitteessa www.annualforum2020.eu

 

Conference of Peripheral and Maritime Regions (CPMR) -järjestön yleiskokoukset syksyllä 2020

Euroopan perifeeristen merellisten alueiden liiton CPMR:n (Conference of Peripheral Maritime Regions of Eu-rope) Itämerikomission yleiskokous pidetään online-kokouksena 21.10.2020. Varsinais-Suomi toimii kokouksen isäntänä ja hallituksen puheenjohtaja Kanerva tervehtii yleiskokousta Varsinais-Suomen edustajana.

Lokakuun yleiskokouksessa valitaan uusi puheenjohtaja ja hallitus, sekä päätetään kokouksen loppulausumasta (final declaration), joka toimii järjestön edunvalvonnan ohjenuorana tulevan vuoden ajan.

Euroopan laajuisen CPMR:n yleiskokous järjestetään myös virtuaalisesti. Fyysinen kokous Kreetalla siirtyy pidettäväksi vuoteen 2021, ja säännönmukainen yleiskokous sekä hallituksen kokous pidetään virtuaalisesti 29.10.2020. Yleiskokouksessa myönnetään poikkeuksellisesti hallitukselle lupa hyväksyä säännönmukaiset asiat toimintakertomuksesta tilintarkastukseen, päivitetty työjärjestys sekä loppulausuma. Tähän ollaan päädytty, koska yleiskokous on useiden satojen ihmisten kokous, eikä keskustelu ja debatointi ole virtuaalisesti mahdollista tai tehokasta. Yleiskokouksen jälkeen, samana päivänä kokoontuva hallitus valitsee myös uuden puheenjohtajan keskuudestaan.

Osallistumislinkki kokoukseen sekä kokousmateriaalit julkaistaan lokakuun alussa.

Maakuntaohjelman 2018–2021 arviointi käynnistyy

Maakunnan kehittämisen tavoitteet ja toimenpiteet kokoavat maakuntaohjelmat laaditaan neljän vuoden välein maakunnan liittojen toimesta, laajassa yhteistyössä maakunnan toimijoiden kesken. Alueiden kehittämistä ja rakennerahastotoimintaa koskevan lain mukaan ohjelmien tavoitteiden saavuttamista, vaikutuksia ja toimeenpanoa arvioidaan vähintään kerran ohjelmakauden aikana. Arvioinnit tekee ulkopuolinen arvioitsija.

Varsinais-Suomen liitto yhdessä Uudenmaan liiton, Hämeen liiton ja Kymenlaakson liiton kanssa toteuttaa maakuntaohjelmakauden 2018–2021 arvioinnin vertaisarviointina siten, että prosessiin osallistuvat neljä maa-kuntaa arvioivat toistensa maakuntaohjelmat. Vertaisarviointi toteutetaan syksyn 2020 aikana niin, että arviointi on valmis 30.11.2020 mennessä. Vertaisarviointiprosessin fasilitaattoriksi on tarjouskilpailun perusteella valittu Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI.

Maakuntaohjelman vertaisarvioinnin tuloksia hyödynnetään myöhemmin syksyllä käynnistyvän uuden, Varsinais-Suomen maakuntastrategian 2040+ valmistelun pohjana.

Lisätietoja: erikoissuunnittelija Salla-Maria Lauttamäki, p. 040 520 0761

 

Liikenne 12 – valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma avautuu

Ensimmäinen valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma valmistellaan vuosille 2021-2032 siten, että siitä voidaan päättää keväällä 2021. Suunnitelman laatiminen perustuu lakiin liikennejärjestelmästä ja maanteistä.

Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmisteluvaiheesta ja toimenpiteistä keskusteltiin valtakunnallisessa sidosryhmätlaisuudessa keskiviikkona 16.9.2020. Tilaisuudessa esiteltiin tulevan 12-vuotisen suun-nitelman ensimmäistä julkista luonnosta (Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma vuosille 2021–2032 – suunnitelmaversio 4.9.2020. 52 s).

Suunnitelmassa on kuvattu yleiset lähtökohdat, nykytila sekä toimintaympäristön muutokset. Visio liikennejärjestelmän kehittämiselle vuoteen 2050 on kestävä ja saavutettava Suomi.

Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman tavoitteet ja niitä tarkentavat strategiset linjaukset ovat parlamentaarisen ohjausryhmän keväällä 2020 asettamia. Suunnitelman valmistelussa on huomioitu myös vuoro-vaikutuksessa saatuja näkemyksiä.

Toimenpideohjelmaan on koottu valtion ja kuntien toimenpiteet, joilla liikennejärjestelmää kehitetään vuosien 2021–2032 aikana suunnitelman tavoitteiden mukaisesti. Toimenpideohjelma sisältää perusteltuja, paikoin varsin yksityiskohtaisiakin linjauksia (mm. ostettavat taajamajunaliikenteen palvelut) jättäen samalla ottamatta selkeää kantaa isoihin liikennehankkeisiin, kuten Turun Tunnin junaan. Ohjelma ei sisällä yksilöivää luetteloa liikenneverkon kehittämishankkeista.

Maakuntien liitot ovat yhdessä valmistelleet kannanoton, jossa toivotaan valmistelulta pitkäjänteisempää, sekä vuorovaikutteisempaa, alueet ja kunnat paremmin huomioivaa otetta. Lisäksi odotetaan suunnitelman sisältävän selkeitä strategisia valintoja.

Myös Etelä-Suomen maakuntien liittojen yhteisen liikennestrategian pohjalta on laadittu kannanotto, jossa mm. painotetaan konkretiaa ja toimenpiteiden kohdentamista sinne, missä tavoitteiden mukainen vaikuttavuus on suurinta: Etelä-Suomen kaupunkiseuduille ja niiden välisiin yhteyksiin. Lisäksi todetaan, että olemassa oleva Skandinavia-Välimeri-ydinverkkokäytävä jää luonnoksessa liian vähäiselle huomiolle.

Syyskuussa 2020 järjestetään edelleen keskustelutilaisuuksia eri toimijoiden kanssa. Lausuntokierrokselle suunnitelmaluonnos lähtee alkuvuodesta 2021.

Suunnitelmaluonnos:
https://api.hankeikkuna.fi/asiakirjat/f0ca36bc-e740-4ac4-accd-c244746849d5/c1ef61e9-0f7d-45bb-a348-75296008741e/MUISTIO_20200914073336.PDF

Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma valtioneuvoston hankeikkunassa:
https://valtioneuvosto.fi/hanke?tunnus=LVM018:00/2019

Lisätietoja: suunnittelujohtaja Heikki Saarento, puh. 040 720 3056 ja erikoissuunnittelija Noora Mäki-Arvela, puh. 040 583 0717

 

Merialuesuunnitelmaluonnos herätti kiinnostusta

Kahdeksan rannikon maakunnan liiton yhdessä kolmessa osassa valmistelema merialuesuunnitelmaluonnos oli nähtävillä 18.5.–17.6.2020 välisen ajan. Suunnitelmaluonnoksesta järjestettiin mediatilaisuus 18.5.2020 sekä kansalliset että kansainväliset kuulemistilaisuudet 20.5.2020.

Suunnitelmaluonnoksesta pyydettiin lausunnot viranomaisilta ja yhteisöiltä, joiden toimialaan tai tehtäviin suunnitelma olennaisesti liittyy. Lausuntopyyntö lähetettiin 271 taholle. Lausuntoja saatiin 87 kpl ja yleistä palautetta 54 kpl. Saaristomeren ja Selkämeren eteläosan suunnittelualueeseen kohdistui 29 lausuntoa ja 16 mielipidettä. Luonnos sai varsin myönteistä huomiota muilta Itämeren valtioilta.

Saadussa palautteessa odotetusti eniten huomiota saivat ja myös mielipiteitä jakoivat merituulivoima ja vesiviljely. Strategisen, arvoja, mahdollisuuksia ja yhteensovittamisen tarpeita tunnistavan merialuesuunnitelman asema ja merkitys suunnittelujärjestelmässä kaipaa edelleen selventämistä. Palautteeseen laaditaan yhteenveto ja yleinen vastine merialuesuunnitelman internetsivuille.

Suunnitelmaehdotus valmistellaan kuulemisesta saadun palautteen perusteella ja hyväksytään EU:n asettaman takarajan vuoksi syksyn 2020 maakuntavaltuustoissa. Kukin maakuntavaltuusto hyväksyy suunnitelman oman toimialueensa osalta ehdollisena siten, että päätös tulee voimaan, kun saman suunnitelma-alueen kaikki maakuntavaltuustot ovat sen hyväksyneet. Hyväksytty merialuesuunnitelma toimitetaan ympäristöministeriölle, joka puolestaan raportoi ja toimittaa merialuesuunnitelman EU:n komissiolle 31.3.2021 mennessä.

Merialuesuunnitelmaa käsitellään Satakunnan ja Varsinais-Suomen liiton maakuntahallitusten yhteiskokouksessa lokakuussa. Aineistoon voi tutustua osoitteessa www.merialuesuunnitelma.fi

Lisätietoja: suunnittelujohtaja Heikki Saarento, puh. 040 720 3056 ja erikoissuunnittelija Timo Juvonen, puh. 040 829 5543

Kysely tehokkaista liikkumisen ohjauksen toimenpiteistä

Varsinais-Suomen liikkumisen ohjauksen toimenpidesuunnitelma päivitetään vuosille 2021–2025. Päivitystyön avuksi kaivataan laajaa näkemystä siitä, mitä kestävää liikkumista edistäviä, liikkumisen ohjauksen keinoja olisi tehokkainta käyttää maakunnan ja kuntien apuna. Liikkumisen ohjauksella tarkoitetaan vaikuttamista liikkumisen määrään, tarpeisiin sekä ihmisten tietoisuuteen, asenteisiin ja tottumuksiin liikkumisen suhteen.

Valonia toteuttaa sähköisen kyselyn, jonka avulla selvitetään kuntien, järjestöjen, yritysten ja muiden organisaatioiden mielipiteitä siitä, mitä liikkumisen ohjauksen toimenpiteitä pidetään tehokkaina. Kyselyn avulla etsitään myös konkreettisia ideoita liikkumisen ohjauksen toimenpiteistä, joita voitaisiin hankkeiden avulla kokeilla.

Samalla kartoitetaan tahoja, jotka ovat tulevaisuudessa kiinnostuneita osallistumaan kestävää liikkumista edistäviin hankkeisiin ja kokeiluihin tai muuhun maakunnan kestävän liikkumisen edistämistyöhön.

Toivomme näkemyksiä mahdollisimman laajalta joukolta, joten linkkiä voi jakaa myös verkostoissa.
Kysymyksiin voit vastata tästä linkistä.

Lisätiedot: Kestävän liikkumisen asiantuntija Marja Tommola, p. 040 832 851

Alueellinen työ valtakunnallisen jätesuunnitelman parissa jatkuu

Varsinais-Suomessa toimitaan aktiivisessa yhteistyössä valtakunnallisten toimijoiden ja muiden alueiden kanssa valtakunnallisen jätesuunnitelman toimeenpanon ja päivityksen puitteissa. Torstaina 17.9. kolmisenkymmentä lounaissuomalaista asiantuntijaa pohtivat yhdessä Suomen ympäristökeskuksen kanssa jätesuunnitelman päivitystarpeita ja uusia toimenpiteitä, joilla suunnitelman tavoitteita saavutettaisiin entistä teho-kaammin. Tapaamisessa keskityttiin erityisesti biohajoaviin jätteisiin ja ravinnekiertoon sekä yhdyskuntajätteisiin.

Lounais-Suomessa toimii lisäksi jäteviestintään ja -neuvontaan keskittynyt kehittämisfoorumi, jossa jäteneuvonnassa ja asukasrajapinnassa toimivat tahot tiivistävät yhteistyötään. Foorumin viimeisin tapaaminen oli syyskuun alussa, jossa keskusteltiin uuden jätelain asettamista haasteista ja aiheuttamista uudistustarpeista neuvonnan näkökulmasta sekä tutustuttiin alkavaan valtakunnalliseen biojätekampanjaan.

Työtä tehdään osana kiertotalouden edistämiseen keskittyvää kansallista CIRCWASTE -hanketta, joka jatkuu vuoteen 2023 saakka.

Lisätiedot: projektiasiantuntija Anni Lahtela, p. 040 631 3856

Nuoret ja seniorit perehtyvät yhdessä kaupunkipyöräilyyn

Valonian ja Turun seudun joukkoliikenne Fölin kuukauden kestävässä kokeilussa edistetään auttamisen ilmapiiriä sekä kartoitetaan ikäihmisten näkemyksiä joukkoliikenteestä ja kaupunkipyöristä. Kokeilun aikana nuoret auttavat senioreita Föli-fillareiden eli Fölläreiden käytössä ja viestivät yhteisten tapaamisten tunnelmia sosiaalisessa mediassa. Mukana on kuusi nuorta ja yhdeksän senioria, jotka tapaavat toisiaan pienryhmissä kau-punkipyöräilyn merkeissä.

Kaupunkipyörät ovat osa monen kaupungin katukuvaa, mutta seniorit eivät ole pyöriä kunnolla löytäneet. Tavoitteena on edistää siirtymistä ympäristöystävällisempään liikkumiseen erityisesti ikääntyvän väestön tarpeita huomioiden. Nuorten Föllärioppaiden lisäksi Turun ammattikorkeakoulun fysioterapiaopiskelijat ovat kokeilussa mukana havainnoimassa ja arvioimassa pyörien soveltuvuutta senioreille. He koostavat havaintojaan vinkkilistaksi pyöräilyyn ja Fölläreiden käyttöön senioreiden näkökulmasta.

Kansainvälisessä GreenSAM-hankkeessa kehitetään ikäihmisiä osallistavia menetelmiä joukkoliikenteen käytön lisäämiseksi ja kootaan materiaalia liikenne- ja kaupunkisuunnittelijoiden työn sekä päätöksenteon tueksi. Valonian kokeiluissa ikäihmisiä kannustetaan joukkoliikenteen pariin vertaisoppimisen ja mentoroinnin keinoin. Viime syksynä toteutetussa kokeilussa seniorit opastivat toisiaan bussien käytössä, jolloin moni rohkaistui ja innostui käyttämään Föliä arjessaan. Kokeilut huipentuvat ensi keväänä laajaan viestintäkampanjaan, jonka myötä tietoisuutta mentoroinnin mahdollisuuksista ja ikäystävällisyydestä joukkoliikenteestä laajennetaan ja tehdään kaikkien yhteinen asia.

Lisätietoja: Projektiasiantuntija Silja Ngobese, p. 040 184 7083

 

Varsinais-Suomessa aloitettu maakunnallinen julkisen taiteen ohjelmatyö

Turun museokeskus toimii Varsinais-Suomen alueellisena vastuumuseona, jonka tehtäviin kuuluvat alueellisen museotoiminnan edistäminen, kulttuuriympäristötyö ja alueellinen taidemuseotehtävä. Taiteen alueellisena vastuumuseona museokeskus on aloittanut yhteistyössä alueen kuntien ja Taiteen edistämiskeskuksen kanssa laatimaan Varsinais-Suomelle pilottihankkeena Suomen ensimmäistä alueellista julkisen taiteen ohjelmaa, jonka on tarkoitus valmistua 2021 loppuun mennessä.

Julkisen taiteen ohjelma on internetissä julkaistava ja ajantasaisesti päivittyvä ohjelma, jossa tarjotaan tiiviissä ja helposti ymmärrettävässä muodossa julkisen taiteen toimintamalleja ja -ohjeita pienien ja isompien hankkeiden toteuttamista varten. Ohjelma on suunnattu ohjekirjaksi ja tietolähteeksi kuntien eri toimialojen työntekijöille, luottamushenkilöille, taiteilijoille, yksityisille rakennuttajille ja muille alueellisille vastuumuseoille.

Ohjelman suunnittelua varten alueellinen vastuumuseo ottaa syksyn 2020 aikana yhteyttä kuntiin ja pyytää jokaisesta kunnasta kaksi henkilöä mukaan ohjausryhmään kommentoimaan ohjelmatyön lähtökohtia, edistymistä ja tuloksia. Myös Varsinais-Suomen liitto on mukana ohjelman valmistelussa. Ohjelmassa kuvataan tiiviisti, mitä julkinen taide on ja mitä se voisi tarkoittaa kussakin kunnassa, esitetään erilaisia taiteen rahoitusmalleja, kuvataan erilaisten hankkeiden kulkua kunnan päätöksenteossa, ohjataan lisätiedon lähteille sekä kuvataan toteutuneita hankkeita, niiden tuloksia ja kustannuksia. Ohjelman tarkoituksena on madaltaa kynnystä toteuttaa pieniä ja suuria julkisen taiteen hankkeita, korostaa taiteen merkittävää vaikutusta ympäristön laadun parantamisessa, edistää kulttuurin ja taiteen saavutettavuutta sekä tarjota monipuolisia työvälineitä ja valmiita malleja laadukkaiden julkisten taiteen hankkeiden toteuttamiseksi Varsinais-Suomessa.

Lisätietoja: erikoissuunnittelija Katri Koivisto, p. 0400 251 771

 Ylatunniste2

 ICT-ala vahvassa kasvussa, matkailun liikevaihto romahti

Koronakriisi on kohdellut Varsinais-Suomen yrityksiä hyvin eri tavoin. Liikevaihdon kehityksellä tarkasteltuna parhaiten on pärjännyt ICT-ala, jonka tasaisesti jatkuneessa kasvussa ei tapahtunut mitään muutosta kevään aikana. Sen sijaan matkailualalla liikevaihdon pudotus oli hurjaa, sillä alaan laskettavien matkailu- ja ravitsemusyritysten liikevaihto puolittui huhti-toukokuussa. Myös liike-elämän palveluita, kuten erilaisia tutkimus-, kehittämis-, kirjanpito- tai konsultointipalveluita tarjoavien yritysten liikevaihto putosi selvästi kevään aikana. Pudotus ei ollut kuitenkaan läheskään yhtä raju kuin matkailuklusterissa. Valmistavan teknologiateollisuuden alalla koronakriisin aiheuttama liikevaihdon lasku ei näkynyt vielä keväällä yhtä selvänä liikevaihdon romahduksena, vaikka alan kehitystrendi on kääntynyt hienoiseen laskuun.

Työ- ja elinkeinoministeriön kautta saatavat päätoimialojen suhdannetiedot ulottuvat vain maaliskuulle 2020, minkä vuoksi koronakriisin vaikutukset eivät vielä näy luvuissa. Rakennusalan liikevaihdon kehitys oli kuitenkin ennen koronakriisiä Varsinais-Suomen päätoimialoista vahvinta, mutta kaupan ja palvelujen kehitys näytti hieman alavireiseltä jo ennen pandemian leviämistä Suomeen.

Varsinais-Suomen liitossa seurataan yritysten suhdannekehitystä kahdesti vuodessa. Seuranta perustuu työ- ja elinkeinoministeriön kautta saataviin päätoimialojen suhdannetietoihin sekä Varsinais-Suomen liiton hankkimiin täydentäviin tietoihin valmistavan teknologiateollisuudesta, liike-elämän palveluluista sekä matkailu- ja ICT-aloilta. Seuraava tilannekatsaus tehdään tammikuussa 2021, jolloin tarkastellaan yritysten liikevaihdon kehitystä syksyyn 2020 saakka.

Lisätietoja: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, puh. 050 410 2294

 1

 

2

Varsinais-Suomen työllisyysaste putosi keväällä

Varsinais-Suomen työllisyysaste kääntyi keväällä laskuun koronakriisin seurauksena. Maakunnan kausitasoittamaton työllisyysaste oli vuoden toisella neljänneksellä 73,1 %, kun se vuotta aiemmin oli 74,6 %. Varsinais-Suomen työllisyystilanne ei kuitenkaan ole erityisen synkkä, sillä koko maan luvuissa pudotus oli vielä jyrkempi. Koko maan kausitasoittamaton työllisyysaste oli toisella neljänneksellä 71,4 %, kun se vuotta aiemmin oli 73,3 %.

Myös työllisyysasteen trendikehitys kääntyi koronakriisin seurauksena laskuun sekä Varsinais-Suomessa että koko maassa. Työllisyysasteen trendiluku oli Varsinais-Suomessa 72,7 %, kun se koko maassa oli 0,2 prosenttiyksikköä alempi. Työllisyyskehityksessä tapahtui keväällä kuitenkin hyvin jyrkkä käänne, minkä vuoksi trendikehityksen laskelma sisältää huomattavaa epävarmuutta. Tarvitaan enemmän tietoa, mihin suuntaan työllisyysaste kehittyy, ennen kun trendikäyrän tarkkaa suuntaa pystytään määrittämään.

Neljännesvuosittainen työllisyysaste laaditaan Tilastokeskuksen tekemän haastattelututkimuksen pohjalta. Tämä lisää jonkin verran etenkin maakunnallisten lukujen epävarmuutta. Pitkän aikavälin trendikehitys antaa kuitenkin varsin luotettavan kuvan työllisyyskehityksen suunnasta.

Lisätietoja: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, puh. 050 410 2294

3

 

Varsinais-Suomen liitto mukana Turun Eurooppa-foorumissa 27. - 28.8.2020

Nyt kolmatta kertaa järjestettävän Turun Eurooppa-foorumin teemana on Suomen EU-jäsenyyden 25-vuotisjuhlavuosi. Keskusteluiden näkökulmana on Euroopan tulevaisuus ja jäsenyyden seuraavat 25 vuotta. Tapahtuma nostaa esille maakuntamme kannalta tärkeitä asioita EU-kontekstissa. Tänä vuonna poikkeuksellisessa tilanteessa Eurooppa-foorumi toteutetaan kaksipäiväisenä 27.-28.8.2020.

Suurelle yleisölle tilaisuus toteutuu tänä vuonna verkon kautta. Kaikki ohjelmat striimataan foorumin kotisivulle ja keskustelu mahdollistetaan mobiilisovelluksen ja Twitterin kautta. Koko Eurooppa-foorumin ohjelmaan ja tarkempiin tietoihin voi tutustua tapahtuman kotisivuilla: https://www.europeforum.fi/turun-eurooppa-foorumi. Varsinais-Suomen liitto kumppaneineen on vahvasti mukana tapahtumassa tänäkin vuonna.

Pellolta pöytään: MTK ja Europe Direct Varsinais-Suomi nostavat ruokaketjun keskusteluun Turun Eu-rooppa-foorumissa 27.8.2020

Euroopan komissio julkisti toukokuussa osana Green Dealia, eli Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa Pellolta pöytään -strategian. Strategia peräänkuuluttaa terveellistä, kohtuuhintaista ja kestävästi tuotettua ravintoa, ilmastonmuutoksen torjuntaa ja kohtuullisia tuloja kautta koko elintarvikeketjun. Mikä on Suomen näkökulma strategiaan ja mitä ”pellolta pöytään” käytännössä tarkoittaa arjessamme? Mitkä ovat ruokaketjun mahdollisuudet tulevaisuudessa niin huoltovarmuuden kuin omavaraisuudenkin näkökulmasta suoraan tilalta kuluttajan lautaselle?

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ja Europe Direct Varsinais-Suomi -tiedotuspiste järjestävät Turun Eurooppa-foorumissa to 27.8. klo 10.00–10.45 paneelikeskustelun ”Pellolta pöytään osana Green Dealia”. Keskustelussa tarkastellaan suomalaisesta ja varsinaissuomalaisesta näkökulmasta, mitä EU:n Pellolta pöytään -strategia meille tarkoittaa ja mitä siihen liittyy käytännössä. Luupin alle nostetaan ruokaomavaraisuus, huoltovarmuus, koronakriisin vaikutukset sekä ruokaketju pellolta suoraan kuluttajan lautaselle.

Keskustelemassa ovat MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila, Euroopan parlamentin jäsen, MEP Elsi Katainen, maa- ja metsätalousvaliokunnan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa, erikoiskasvien viljelijä Tero Sarkala ja Jymy-jäätelöstään tunnetun Suomisen Maito Oy:n hallituksen puheenjohtaja, perustajaosakas Erkki Mikola. Paneelikeskustelun juontaa Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen.

Lisätietoja: erikoissuunnittelija Katri Koivisto, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen., p. 0400 251 771,
johdon erityisavustaja Tiina Perho, MTK, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen., p. 0500 741 532

 

Maata pitkin matkustaen – Turku porttina Eurooppaan: Varsinais-Suomen liitto yhdessä Pohjoisen kasvuvyöhykkeen ja Turun Eurooppa-toimiston kanssa vauhdittavat keskustelua kestävästä junamatkustamisesta 28.8.2020

Euroopan unionin Green Deal nostaa raideliikenteen eurooppalaisen liikennepolitiikan keskiöön. Ensi vuodesta on tulossa Euroopan junaliikenteen vuosi. Vihreän kehityksen ohjelmalla tavoitellaan kestävää taloutta ja Euroopan hiilineutraaliutta vuonna 2050. Kestävällä junaliikenteellä on merkittävä rooli päästötavoitteiden saavuttamisessa, sillä liikenteen osuus päästöistä on neljännes. Maata pitkin matkustaminen on ympäristöystävällinen tapa liikkua, joka kasvattaa jatkuvasti suosiotaan. Tehokkain reitti Suomesta kulkee Turusta Tukholman kautta Eurooppaan.

Varsinais-Suomen liitto, Pohjoinen kasvuvyöhyke sekä Turun ja Varsinais-Suomen Eurooppa-toimisto järjestävät Turun Eurooppa-foorumissa pe 28.8.2020 klo 13.15–14.00 keskustelutilaisuuden ”Maata pitkin matkustaen – Turku porttina Eurooppaan”. Puheenvuoroissa pohditaan sitä, mitä on meneillään nopeiden raideyhteyksien parantamiseksi meillä ja muualla Euroopassa ja mitä pitäisi tehdä rajat ylittävän junamatkustamisen helpottamiseksi.

Keskustelemassa Euroopan parlamentin jäsen Henna Virkkunen, Maata pitkin -matkamessujen perustaja Inari Virkkala, Oslo–Stockholm 2.55 -yhtiön toimitusjohtaja Jonas Karlsson sekä Varsinais-Suomen liiton edunvalvontajohtaja Janne Virtanen. Keskustelua moderoi Pohjoisen kasvuvyöhykkeen yhteysjohtaja Marjo Uotila.

Lisätietoja: erikoissuunnittelija Malla Rannikko-Laine, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen., p. 040 721 3429

Varsinais-Suomen taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaava lainvoimainen

Maakuntavaltuuston kokouksessaan 11.6.2018 hyväksymä ja maakuntahallituksen 27.8.2018 voimaan määräämä Varsinais-Suomen taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaava on nyt lainvoimainen.

Maakuntavaltuuston hyväksymispäätöksestä jätettiin kaksi valitusta, jotka Turun hallinto-oikeus hylkäsi 1.10.2019. Hallinto-oikeuden päätöksestä tehtiin yksi valituslupahakemus, jonka Korkein hallinto-oikeus hylkäsi päätöksellään 6.7.2020 (Muu päätös 2946/2020). Päätöksen jälkeen Varsinais-Suomen ajantasainen kokonaismaakuntakaava on kaikilta osin oikeusvaikutteinen.

https://www.kho.fi/fi/index/paatokset/muitapaatoksia/1593700563073.html

Lisätietoja: suunnittelujohtaja Heikki Saarento, puh. 040 720 3056

Webinaarisarja kiihdyttää Varsinais-Suomen ilmastotyötä

Varsinais-Suomessa valmistellaan parhaillaan maakunnallista ilmastotiekarttaa vuoteen 2030. Osana ilmastotyön supersyksyä järjestetään syyskuussa neljän webinaarin sarja, jossa kootaan toiveita, tavoitteita ja ajatuksia maakunnan toimijoilta. Avoimiin tilaisuuksiin kutsutaan mukaan kuntia, yrityksiä ja kuntalaisia.

Ensimmäisessä webinaarissa 2.9.2020 keskustellaan maakunnan tahtotilasta ja suunnitelmista uusiutuvan sähköntuotannon lisäämiseksi ja omavaraisuuden kasvattamiseksi. Nykyään vain 20 % Varsinais-Suomessa käytetystä sähköstä tuotetaan maakunnan alueella. Voisiko tuotantoa lisätä – voisiko maakunta olla jopa omavarainen uusiutuvan sähkön tuottaja? Mikä on kuntien, yritysten tai kuntalaisten rooli kokonaiskuvassa ja miten ryhdytään sanoista tekoihin?

Tilaisuudessa aihetta ovat kommentoimassa mm. Turku Energian toimitusjohtaja Timo Honkanen, Marttilan kunnanjohtaja Carita Maisila sekä Valmet Automotiven vastuullisuuspäällikkö Jaana Hänninen.

Lisätiedot ja ilmoittautuminen

Syyskuun muut webinaarit

9.9.2020 Öljytön lämmitys 2025 – avustukset tehokkaaseen käyttöön. Keskustelussa tuodaan esiin kunnan mahdollisuuksia ja haasteita öljylämmityksestä luopumiseen sekä pientaloasukkaan mahdollisuuksia erilaisiin tukiin. Lisäksi esitellään vaihtoehtoja öljylämmitykselle ja omakotiasujan näkökulma.

23.9. Maankäyttö ja maatalous – parhaat keinot käyttöön

30.9. Miten vauhditamme vähäpäästöisen liikenteen ratkaisuja?

Webinaarikeskusteluiden anti sisällytetään osaksi Varsinais-Suomen ilmastotiekarttaa. Yhteisesti työstettävä suunnitelma julkaistaan tänä vuonna ja työtä ohjaavana asiantuntijaryhmänä toimii Varsinais-Suomen maakunnallinen ilmastovastuujaosto.

Webinaarien lisäksi ilmastotyön supersyksyn tiimoilta järjestetään myös mm. kuntien yhteinen ilmastotapaaminen sekä tiekartan kommentointia.

Katso kaikki syksyn tapahtumat ja ilmoittaudu webinaareihin Ympäristö Nyt -sivulta.
Tapahtumat järjestävät Valonia, Varsinais-Suomen ELY-keskus ja Varsinais-Suomen liitto / Kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia 2019–2024 (Canemure) -hanke.

Lisätietoja: toimialapäällikkö Riikka Leskinen, puh. 044 907 5995

 

Fölin liikenne Kuhankuonolle – vertailu 2019 ja 2020

Kuhankuonon liikenne väheni vuodesta 2019 noin 50 %. Myös markkinointia Kuhankuonon yhteyden osalta tehtiin koronan vuoksi suunniteltua vähemmän keväällä 2020. Vuonna 2019 liikennöitiin kesäaikataulun voimassaoloaikana arkisin 6 vuoroa edestakaisin Turusta Puutorilta Kuhankuonolle/Kurjenrahkan portille ja viikonloppuisin 10 vuoroa. Vuonna 2020 liikennöidään kesäaikatauluaikana lauantaisin ja sunnuntaisin 10 edestakaista vuoroa sekä koulujen loma-aikana näiden lisäksi 6 edestakaista arkivuoroa. Liikennöintiä jatketaan viikonloppuisin 1.11.2020 saakka.

Huomioitava, että aineistot eivät ole suoraan verrannollisia, sillä ajopäiväjärjestelyt ovat erilaiset näinä vuosina. Huomioitavaa on myös, että korona leikkasi Fölin käyttöastetta keväällä 2020 jopa 60-70 % prosentilla kokonaisuudessaan.

4

 

5

Lähde: Föli 19.8.2020
Lisätietoja: erikoissuunnittelija Lasse Nurmi, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

 Ylatunniste2
 

Saaristomeri voidaan puhdistaa omilla toimilla – Hallituksella mahdollisuus tehdä Saaristomerestä Itämeren malliesimerkki

Centrum Balticum -säätiön, Saaristomeren Suojelurahaston ja Operaatio Ainutlaatuisen Saaristomeren tilaama Saaristomeren kestävän kehityksen selvitystyö julkaistiin YK:n maailman ympäristöpäivänä 5. kesäkuuta. Työn taustalla on karu totuus rannikkovesien tilasta. Suomi on sijoittunut YK:n kestävän kehityksen tavoitteissa muiden pohjoismaiden joukossa maailman kärkeen, mutta vedenalaisessa tilassa kestävää kehitystä ei ole tapahtunut. HELCOM on listannut Saaristomeren maatalouden hajakuormituksen Suomen alueen suurimmaksi Itämeren kuormittajaksi.

Professori Kalervo Väänäsen laatima selvitys Saaristomeren puhtaasta tulevaisuudesta esittää kolmiosaista ratkaisua meren rehevöitymisongelmaan: 1) ravinnevalumien vähentäminen, 2) ravinteiden ja biomassan talteenotto ja 3) luonnonkalan kalastuksen lisääminen. Nykyisen valuman merkittävä vähentäminenkään ei riitä, jos vuosikymmenien lannoituksen ja muun ihmistoiminnan synnyttämää ravinnevarantoa vuotaa koko ajan mereen.

Käytännössä ravinnevalumien vähentämiskeinot ovat olemassa. Pellon ravinteet tulee käyttää tehokkaammin ja lannoitus optimoida. Viljelymaan kunnosta tulee huolehtia ja ehkäistä maan eroosiota. Suojavyöhykkeiden sijaintia tulee tarkentaa ja valumia hidastaa esimerkiksi peltojen kipsikäsittelyllä. Kotieläinten lanta tulee pro-sessoida kierrätyslannoitteeksi ja biokaasuksi yhdessä suojavyöhykkeiltä korjattujen biomassojen kanssa. Luonnonkalan kalastusta tulee lisätä ja kalankasvatuksessa siirtyä asteittain kiertovesiviljelyyn.

Selvitys asettaa tavoitteeksi Saaristomeren hyvän veden tilan vuonna 2029. Arviolta 500–1000 tonnin vuosittainen fosforin poisto vedestä antaa merelle ajan kuluessa mahdollisuuden toipua. Toimenpiteiden toteutuminen edellyttää kuitenkin poliittisia päätöksiä. Muun muassa sääntelyä ja ympäristöverotusta on uudistettava. Ravinteiden talteenottoa ja kierrätystä varten rakennettavien laitosten käyttöönotto edellyttää yhteiskunnan tukea.

Suomen merialueen punaisen pisteen hoitaminen vaatii kansallista huomiota. Saaristomeri on se alue, jossa omilla toimilla voidaan Itämeren tilaan vaikuttaa eniten. Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen on kutsumassa pyöreän pöydän koolle. Elokuun budjettiriihen ja hallitusohjelman tavoitteiden läpikäynnin yhteydessä on hyvä hetki ottaa asiassa tukeva koppi. Saaristomeren puhdistamisesta on mahdollisuus tehdä malli-esimerkki koko Itämerelle.

Lisätietoja: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, puh. 040 583 6950

 

Matkustaminen maakunnan sisällä palannut koronakriisiä edeltävälle tasolle

Kuntien välinen liikkuminen väheni merkittävästi Varsinais-Suomessa maalis-huhtikuussa koronapandemian seurauksena. Telia Crowd Insights -matkapuhelindatan perusteella matkat maakunnan kuntien välillä vähenivät heti ensimmäisten rajoitusten tultua voimaan noin kolmanneksen, ja sama tilanne jatkui toukokuulle saakka, jolloin kuntien välinen liikkuminen alkoi jälleen lisääntyä. Kesäkuun ensimmäisellä viikolla ihmiset liikkuivat jo lähes yhtä paljon kuin ennen koronakriisin alkua. Edellisen vuoden kesäkuuhun verrattuna matkojen määrä oli kuitenkin vielä 10 % alemmalla tasolla.

Vaikka kuntien välinen liikkuminen on kasvanut selvästi, on alueelliset erot aiempaan verrattuna silti suuria. Maakunnan sisäosista Turkuun suuntautuva liikenne oli kesäkuun alussa yhä selvästi pienempää kuin maaliskuun alussa, mutta rannikon mökkipaikkakunnille matkustaminen on sen sijaan kasvanut merkittävästi. Kustavin ja Taivassalon suuntaan tehtiin enemmän matkoja jo huhtikuussa, jolloin lähes kaikki muu kuntien välinen liikenne oli vähentynyt voimakkaasti. Vaikka työhön liittyvä liikkuminen on yhä aiempaa vähäisempää, näyttää työmatkojen romahtaminen kompensoituneen kasvaneella vapaa-ajan liikenteellä.

Maakunnittain tarkasteltuna matkustaminen Varsinais-Suomen ja muiden maakuntien välillä on vähentynyt selvästi maakunnan sisäistä liikkumista enemmän. Tämä on odotettavaa, koska epidemian hillitsemiseksi matkustamista maan sisällä suositeltiin välttämään. Liikkuminen muihin maakuntiin väheninkin yli puoleen maalis-huhtikuussa, mutta matkamäärät ovat alkaneet toukokuussa jälleen hiljalleen kasvaa. Matkamäärät olivat kuitenkin yhä maaliskuun alkua alemmalla tasolla useimpien maakuntien osalta. Vain matkat Varsinais-Suomesta Järvi-Suomen mökkivaltaisiin maakuntiin ovat kasvaneet koronakriisiä edeltävästä ajasta, eli maakunnittaisessa liikkumisessa näkyy sama mökkimatkustamisen kasvu kuin Varsinais-Suomen sisällä.

Analyysit perustuvat Telia Crowd Insights -aineistoon, joka tarjoaa tietoa ihmisjoukkojen liikkumisesta perustuen Telian matkapuhelinverkoista saatuihin anonymisoituihin välitystietoihin. Hyödyntämällä tietoa Telian markkinaosuudesta palvelusta saatavat tiedot ovat yleistettävissä koko väestöön. Varsinais-Suomen liitolla on Telia Crowd Insights -ainesto maksuttomassa koekäytössä kesäkuun ajan.

Lisätietoja: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, puh. 050 410 2294

3

 

4

5

 

Lasten ja nuorten nopea väheneminen haastaa kuntien kouluverkot

Sitran selvityksen mukaan eri alueiden koulutustarpeet eriytyvät tulevaisuudessa yhä voimakkaammin. Syntyvyys on laskenut rajusti 2010-luvulla, mikä näkyy yhä pienempinä lasten ja nuorten ikäluokkien kokoina ja ikääntyvän väestön osuuden kasvuna. Lisäksi muuttoliike keskittää asukkaita entistä harvempiin kaupunkeihin. Erot kärjistyvät suurten opiskelukaupunkien ja muun maan välillä, mutta myös maan eri osien sisällä.

Nuorten ikäluokkien laskeva ja keskittyvä väestökehitys tuo Suomen alueiden elinvoimaisuudelle tulevina vuosikymmeninä ennennäkemättömän haasteen: miten järjestetään pieneneville ikäluokille koulutustarjonta ja miten taataan, että huoltosuhteen heiketessä alueilla riittää osaajia takaamaan kilpailukykyä ja hyvinvointia?

Nuorten määrän väheneminen näkyy voimakkaasti myös Varsinais-Suomessa. Alakoulun aloittavien määrä kääntyy laskuun ensi vuonna, ja ennusteen mukaan koulun aloittavien määrä laskee voimakkaasti vuoteen 2026 saakka. Vastaava kehitys näkyy viiveellä eri koulutusasteilla. Tosin muutosvauhti ennustaminen vaikeutuu korkeakoulutopinnoissa, joissa myös muuttoliike vaikuttaa opiskelijoiden sijoittumiseen. Kuitenkin ylioppilaista tullaan käymään tulevaisuudessa entistä suurempaa kilpailua eri korkeakoulujen välillä.

Varsinais-Suomessa alakoulun aloittavien ikäluokka pienenee noin 20 % vuoteen 2026 mennessä. Vaikka koululaisten määrän väheneminen on Varsinais-Suomessa maltillista moniin muihin maakuntiin verrattuna, on kuntien välinen vaihtelu maakunnan sisällä kuitenkin suurta. Pienin muutos on Turun kaupungin vaikutuspiirissä ja Kustavissa, mutta monissa kunnissa koululaisten määrä uhkaa vähetä kolmanneksen ja Marttilassa jopa puolittua, mikä tulee asettamaan merkittäviä haasteita kuntien nykyisille kouluverkoille.

Sitran selvityksen uusien opiskelijoiden määrien alueellisesta kehityksestä toteutti aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI. Analyysit perustuvat Tilastokeskuksen väestöennusteeseen ja Opetushallituksen koulutustilastoihin. Koko raporttiin voi tutustua osoitteessa: https://www.sitra.fi/julkaisut/mille-vaestolle/.

Lisätietoja: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, puh. 050 410 2294

 1

 

 2


Kunta-Helmistä avustuksia kuntien luonnonhoitotöihin

Ympäristöministeriö on avannut erityisavustushaun kunnissa tehtäviin elinympäristöjen tilan parantamiseksi tähtääviin konkreettisiin kunnostushankkeisiin ja niitä tukeviin inventointi- ja suunnittelutöihin. Kunta-Helmi -avustus kohdennetaan ensisijaisesti kuntien omistamille maille ja se tukee ympäristöministeriön asettaman Helmi-elinympäristöohjelman tavoitteita luonnon köyhtymisen pysäyttämiseksi. Vuonna 2020 Kunta-Helmiin varattu määräraha, yhteensä noin 3 miljoonaa euroa, on käytettävissä vuoden 2022 loppuun saakka. Haku on käynnissä 31.8.2020 asti.

Edistääkseen luonnonhoitotöiden toteutumista Varsinais-Suomessa Valonia järjesti 29.5. Varsinais-Suomen kuntien edustajille webinaarin Helmi-elinympäristöohjelmasta ja sitä tukevan Kunta-Helmi -haun teemoista. Webinaariin osallistui edustajia 14 Varsinais-Suomen kunnasta. Webinaarin tavoitteena oli aktivoida maakuntamme kuntia suunnittelemaan luonnonhoitohankkeita ja hakemaan niihin avustuksia Kunta-Helmistä.

Kunnilla on paikallisesti merkittävä rooli luonnon monimuotoisuuden edistäjänä ja suunnannäyttäjänä sekä elinympäristökadon pysäyttäjänä. Nyt avoinna olevan haun teemat ovat soiden ennallistaminen, lintuvesien ja kosteikkojen kunnostaminen ja hoito, perinneympäristöjen kunnostaminen ja hoito, metsäisten elinympäristöjen hoito sekä pienvesien ja rantaluonnon kunnostaminen. Webinaariin osallistuneiden kuntien edustajat olivat erityisen kiinnostuneita perinneympäristö- sekä lintuvesiteemoista. Ympäristöministeriö kannustaa kuntia muodostamaan alueellisia yhtymiä yhteisten hankkeiden suunnitteluun ja suunnittelemaan useita teemoja yhdisteleviä hankkeista, joissa kunnostustoimilla hyödytetään laajoja ekologisia kokonaisuuksia.

Valonia avustaa kuntia hankeideoinnissa ja -suunnittelussa. Tarkoituksena on edistää useita hanketeemoja ja useiden kuntien alueille ulottuvia yhteistyöhankkeita, jotka myös kehittävät uusia toimintamalleja kuntien työhön, joka tähtää luonnon monimuotoisuuden edistämiseen.

Lisätietoja: Jarkko Leka, vesiasiantuntija, p. 040 197 2265

 

Maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) sopimusvalmisteluissa saavutettu neuvottelutulos

Valtion ja suurten kaupunkiseutujen kuntien välillä on kesäkuun alussa saavutettu neuvottelutulokset uusista maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) sopimuksista. MAL-sopimuksella ohjataan yhdyskuntarakenteen kehittämistä, lähivuosien asuntotuotantoa sekä kestävän liikkumisen ja liikennejärjestelmän toimenpiteitä yhteisten tavoitteiden mukaisesti. Sopimuksilla vauhditetaan Turun seudulle ja koko maakunnalle tärkeitä raidehankkeita – Turun raitiotietä ja Tunnin junaa.

MAL-sopimukset vuosille 2020-2031 on laadittu Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun kaupunkiseutujen kanssa. Sopimukset tulevat voimaan, kun kunnat ja valtioneuvosto ovat hyväksyneet ne. Valtiota sopimuksessa edustavat ympäristöministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, valtiovarainministeriö, Väylävirasto, Liikenne- ja viestintävirasto, Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus), Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA). Sopimuskunnat ovat Aura, Kaarina, Lieto, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Paimio, Parainen, Raisio, Rusko, Sauvo ja Turku.

Varsinais-Suomen liitto on osallistunut sopimuksen valmisteluun ja neuvotteluihin. Turun kaupunkiseudun sopimus on ennen kaikkea operatiivinen työkalu rakennemallin, liikennejärjestelmäsuunnitelman sekä maakunta- ja kuntakaavojen edistämiseksi. Suurta osaa liikenteen toimenpiteistä toteutetaan liiton vetämässä liikennejärjestelmätyössä. Sopimuksen seuranta on Lounaistiedossa. .

Nyt laadittu sopimus on järjestyksessä kolmas. Aiemmista poiketen sopimus on laadittu 12-vuotisena, joskin sitovat toimenpiteet ajoittuva vuosille 2020–23. Sopimuksessa on yhteensä 42 erillistä toimenpidettä kolmen pääteeman alla:

• Kestävä ja vähähiilinen yhdyskuntarakenne ja liikennejärjestelmä
• Asuminen ja elinympäristön laatu
• Seudun elinvoimaisuus

Lisäksi sopimukseen on kirjattu muut sopimuksen toteuttamiseen kannalta tärkeät valtion toimenpiteet sekä seudun kuntien ja Varsinais-Suomen liiton pitkän aikavälin kehittämistavoitteet.

Sopimuksella pyritään liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen sekä kestävämpään maankäyttöön ja asumiseen. Liikenteen osalta panostukset kohdistuvat erityisesti kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen edellytyksiin sekä raideliikenteen kehittämiseen. Toimenpide-esimerkkejä:

• Kunnat suuntaavat vähintään 80 % uusien asemakaavojen asuinkerrosalasta maakuntakaavan kaupunki-/taajamatoimintojen kehittämisen kohdealueille.
• Kunnat edistävät palvelujen ja työpaikkojen säilymistä ja lisäämistä jalankulku- ja pyöräilyvyöhykkeillä sekä joukkoliikenteen solmukohdissa mm. maankäytön suunnittelun keinoin.
• Kunnat kehittävät menettelytapoja kestävän liikkumisen huomioimiseksi kaikessa suunnittelussa. Kunnat toteuttavat seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa laadittavaa ja Turun kaupungin omaa toimenpideohjelmaa kulkumuototavoitteen saavuttamiseksi
• Kunnat vahvistavat joukkoliikennekaupunkia kohdentamalla kasvua ja palveluja kaupunkikehittämisen edistämiseksi asemanseuduille ja vaikuttavimmille joukkoliikennevyöhykkeillä oleville taajamatoimintojen alueille (raitiotie- ja runkobussilinjoihin tukeutuvat alueet sekä maakuntakaavan kaupunkikehittämisen kohdealueet). Sujuvat joukkoliikennejärjestelyt otetaan lähtökohdaksi liikenne- ja maankäyttösuunnitelmissa ja palvelujen sijoittumisessa.
• Kunnat toteuttavat runkobussilinjaston ensimmäisen vaiheen vuodesta 2022 alkaen, minkä yhteydes-sä uusitaan reitit ja vuorovälit. Toteutetaan joukkoliikennekaistoja sekä mahdollisuuksien mukaan valoetuuksia runkolinjoilla ja tarvittaessa myös muualla. Selvitetään Fölidatan analysointien avulla liikenteen sujuvoittamiskohteet. Ruuhka-aikoihin lisätään nopeita suoria bussivuoroja Turku-Naantali ja Turku-Aura -osuuksilla sekä tarvittaessa muilla osuuksilla. Huolehditaan Kupittaan alueen kytkemisestä seudun joukkoliikenteeseen.

Kaupunkiseudun ja maakunnan kannalta keskeistä on luonnollisesti sopimukseen kirjatut valtion rahoitussitoumukset, joiden edellytyksenä on kuntien samansuuruinen omarahoitus ja muu sopimukseen kirjattujen kehittämistoimenpiteiden toteuttaminen.

• Valtio osoittaa kaudella 2020-23 0,83 miljoonaa euroa Turun seudun valtion väyläverkolla toteutettaviin kävelyn ja pyöräilyn edistämistoimenpiteisiin.
• Turun seudun kunnat voivat hakea valtionavustusta kävelyn ja pyöräilyn olosuhteiden parantamiseen kunnan katuverkolla. Avustusta on varattu Helsingin, Turun, Tampereen ja Oulun seuduille haettavaksi kaudella 2020-2023 vähintään 4,5 milj. euroa.
• Valtio avustaa Turun seudun julkisen henkilöliikenteen palveluita sopimuskaudella 2020-2023 arviolta 6,8 miljoonalla eurolla.
• Lisäksi valtio osoittaa ilmastoperusteista joukkoliikenteen avustusta Turun kaupunkiseudun haettavaksi 4,76 miljoonaa euroa sopimuskaudella 2020-2023.
• Lisäksi valtio osoittaa kaikkien suurten kaupunkiseutujen haettavaksi valtionavustusta liikenteen palvelujen digitalisaatioon ja liikenteen palveluistumisen edistämiseksi vuosina 2020-2021 yhteensä 7 milj. euroa.
• Valtio käyttää Turun kaupunkiseudun väyläverkon kustannustehokkaisiin parantamishankkeisiin vuosina 2020-2023 rahoitusta 6,6 milj. euroa. Rahoitus kohdistetaan Turun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman tavoitteiden mukaisiin toimenpiteisiin, jotka parantavat erityisesti joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä sekä liikenneturvallisuutta.
• Valtio osoittaa pitkällä korkotuella rakennettavaan tavalliseen vuokra-asuntotuotantoon asuntokohtaista käynnistysavustusta, jonka suuruus on 3 000 euroa asuntoa kohden. Puurunkoisissa kerrostalokohteissa käynnistysavustus myönnetään 20 % suurempana.
• Valtio osoittaa MAL-sopimusseutujen kunnille kunnallistekniikka-avustuksia yhteensä 15 milj. euroa vuodessa.
• Valtio ja kunnat jatkavat Turun ja Helsingin välisen nopean ratayhteyden (Tunnin junan) suunnittelua osana hankeyhtiöyhteistyötä.
• Valtio ja Turun kaupunki käynnistävät sopimuskaudella vaiheittain Turun ratapihan ja Kupittaa-Turku-kaksoisraiteen muutostyöt. Turun kaupunki ja valtio neuvottelevat tarkemmalla tasolla sopimuksen muutostöiden toteutuksen kohdentamisesta, vaiheistuksesta ja aikataulusta. Neuvottelujen lähtökohtana pidetään kustannusten jakamista 50% - 50 % -periaatteella valtion ja kaupungin kesken. Elämyskeskuksen edellyttämät muutostyöt eivät sisälly tämän sopimuksen mukaisesti sovittavaan kokonaisuuteen.

Seudun kuntien ja Varsinais-Suomen liiton pitkän aikavälin kehittämistavoitteisiin on kirjattu kaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa priorisoidut hankkeet ja toimenpiteet huomioitavaksi valtakunnallisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa, jonka 12-vuotisen toimenpideohjelman pohjalta hankkeiden suunnittelusta ja toteuttamisesta voidaan päättää yksityiskohtaisemmin.

Raideyhteyksien kehittämishankkeet

• Tunnin juna -nopean raideyhteyden toteuttaminen
• Turun raitiotien 1. vaiheen toteuttaminen
• Toijalan radan tasoristeysten poistot (ml. Vanhan Tampereentien tasoristeys)
• Lähijunaliikenteen aloittaminen

Tieverkon kehittämishankkeet

• E18 Turun kehätien kehittäminen: Raision keskustan ja Naantali-Raisio -osuuden toteuttaminen v. 2030 mennessä osana Skandinavia-Välimeri TEN-T -ydinverkkokäytävän sovittua laatutasoa.
• Mt 180 Saaristotien (Paraistenväylän) ja Mt 180/Mt 2200 Kaarinantien kehittäminen: Kirjalansalmen ja Hessundinsalmen siltojen korvausinvestoinnit, Kaarinan läntisen ohikulkutien toteuttaminen ja Kaarinantien parantaminen.
• Vt 9 (Turku-Tampere) kehittäminen: Lieto-Aura leveäkaistatien 4-kaistaistuksen, Auran eritasoliittymän ja ohituskaistaparien toteuttaminen.
• Vt 8 (Turku-Pori) kehittäminen: päivitetyn kehittämisselvityksen toimenpiteiden jatkaminen.
• Vt 10 (Turku-Hämeenlinna) kääntämisen vt:lle 9 suunnittelu ja nykyisen vt 10 linjauksen parantami-nen pienillä toimenpiteillä.

Hallituksen 2.6.2020 julkistamassa lisätalousarviossa on varattu MAL-sopimusten liikenteen hallinnonalan toimenpiteiden toteuttamiseen vuosille 2020–2031 yhteensä 755,8 milj. euroa.

Muihin väyläverkon kehittämishankkeisiin (pl. MAL-hankkeet) lisätalousarviossa varataan yhteensä 770 milj. euroa. Joukkoliikenteen tukemiseen ehdotetaan 100 miljoonan euroa korvaamaan joukkoliikenteen lipputulojen menetystä. Jalankulun ja pyöräilyliikenteen valtiontukea lisätään vuosina 2020–21 yhteensä 43 miljoonaa euroa. Lisäksi kokonaisuuteen sisältyy 30 miljoonan euron ehdotus perusväylänpitoon teiden päällysteiden korjaamiseen. Elvytyskokonaisuuteen sisältyviä väyläverkon kehittämishankkeita rahoitetaan yhteensä noin 404 miljoonalla eurolla, josta Paraistenväylälle osoitettiin 500 000 euron lisärahoitus suunnitteluun.

Muista liikennehankkeista päätetään vuonna 2021 valmistuvan valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman yhteydessä.

https://www.ym.fi/fi-FI/Maankaytto_ja_rakentaminen/Maankayton_suunnittelun_ohjaus/Maankayton_liikenteen_ja_asumisen_sopimukset

Lisätietoja: suunnittelujohtaja Heikki Saarento, puh. 040 720 3056

 

Liite

Professor Kalervo Väänänen

Toimintasuunnitelma Saaristomeren puhtaalle tulevaisuudelle
esitysdiat

6

7

8

9

10

 

11

12