Ylatunniste2

Varsinais-Suomen työllisyysasteen trendi sinnittelee koronakriisiä edeltävällä tasolla

Varsinais-Suomen työllisyysasteen kasvu pysähtyi keväällä koronakriisin seurauksena. Maakunnan työllisyysaste ei näytä kuitenkaan kääntyneen vuoden 2020 viimeisellä neljänneksellä samanlaiseen voimakkaaseen laskuun kuin monissa muissa maakunnissa.

Varsinais-Suomen työllisyysasteen trendi oli vuoden 2020 lopussa 73 % eli samalla tasolla kuin ennen koronakriisiä. Varsinais-Suomen työllisyysasteen trendikehityksessä ei toistaiseksi havaita samanlaista tasomuutosta kuin Tilastokeskuksen laatimassa koko maan trendilaskelmassa. Työllisyyden trendikäyrän suunnan määrittäminen nykyisessä epävarmassa tilanteessa on kuitenkin haastavaa, minkä vuoksi työllisyyden trendilaskelmiin on syytä suhtautua varauksella aikasarjan uusimpien tietojen osalta.

Koko maan tarkastelussa suurimmassa osassa maakuntia koronakriisi on kääntänyt työllisyysasteen kehityk-sen laskuun, ja työllisyysasteen trendi kasvoi vain Etelä-Savossa, Pohjanmaalla ja Päijät-Hämeessä. Vuoden 2020 kolmannella neljänneksellä nähty työllisyysasteen raju lasku Etelä-Karjalassa jatkui, mutta myös Keski-Pohjanmaalla, Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa työllisyysaste laski selvästi koko maata nopeammin.

Neljännesvuosittainen työllisyysaste laaditaan Tilastokeskuksen tekemän haastattelututkimuksen pohjalta. Tämä lisää jonkin verran etenkin maakunnallisten lukujen epävarmuutta. Pitkän aikavälin trendikehitys antaa kuitenkin varsin luotettavan kuvan työllisyyskehityksen suunnasta.

Lisätietoja: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, puh. 050 410 2294

Kuva1

 

Kuva2

 

 Ylatunniste2
 

Parlamentaarinen työryhmä ei esitä monialaisia maakuntia

Aluehallinnon ja monialaisten maakuntien parlamentaarinen selvitys on valmistunut. Työryhmä esittää, että sote-uudistuksessa muodostettaville hyvinvointialueille siirretään kuntien nykyiset ympäristöterveydenhuollon tehtävät 1.1.2026 alkaen. Työryhmä ei esitä siirrettäväksi maakunnan liittojen tehtäviä eikä valtion aluehallinnon tehtäviä. Selvityksen mukaan valtioneuvoston tulisi harkita hyvinvointialueiden tehtävien laajentamisen jatkotarkastelua maakunnan liittojen nykyisin hoitamiin tehtäviin ja mahdollisesti muihin alueiden kehittämisen kannalta merkittäviin tehtäviin toimintaympäristön muuttuessa ja hyvinvointialueen toiminnan vakiintuessa.

Selvityksessä tunnistettiin kolme tulevaisuuden skenaariota. Hyvinvointialue-skenaariossa itsehallinnollisille alueille siirrettäisiin sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen tehtävien lisäksi kuntien ympäristöterveydenhuolto. Sote- ja aluekehittämismaakunta -skenaariossa siirrettäisiin edellä mainittujen lisäksi maakuntien liittojen lakisääteiset tehtävät ja alueellinen edunvalvonta sekä valtion julkisen henkilöliikenteen järjestämistehtävät. Monialainen maakunta -skenaariossa siirrettävänä on laajimmillaan kaikki tarkastelussa mukana olleet tehtävät, edellisten lisäksi myös laajasti valtion aluehallinnon tehtäviä.

Valtioneuvosto asetti aluehallinnon ja monialaisten maakuntien selvitystyön ja sille parlamentaarisen ohjausryhmän 11.6.2020. Selvitystyön toimikausi kesti vuoden loppuun. Tarkoitus on ollut hallitusohjelman mukaisesti selvittää, mitä tehtäviä kunnilta, kuntayhtymiltä ja valtiolta voitaisiin siirtää sote-uudistuksessa muodostettaville itsehallinnollisille alueille. Lopullisen päätöksen asiasta tekee maan hallitus. Parlamentaarisen ohjausryhmän puheenjohtajana on toiminut kansanedustaja Aki Lindén (sd). Keskustan eduskuntaryhmän jäsenet jättivät selvitykseen eriävän mielipiteen, jonka mukaan Keskusta kannattaa laajaa aluekehittämismaakuntaa.

Lisätietoja: maakuntajohtaja Kari Häkämies, puh. 044 201 3204

 

Koronakriisi iski pahimmin Turun seudun yritysten liikevaihtoon

Koronakriisi on iskenyt Varsinais-Suomessa pahimmin Turun seudun ja Turunmaan yrityksiin, samalla kun Vakka-Suomessa liikevaihto on ollut reippaassa kasvussa. Vahvimmin pandemian aikana ovat pärjänneet kauppa ja ICT-ala. Matkailu ja muut palvelut ovat pahimmin kärsineiden joukossa.

Koronakriisi on iskenyt Varsinais-Suomessa pahimmin Turun seudun yrityksiin. Vuoden 2020 kolmannella neljänneksellä yritysten liikevaihto Turun seudulla putosi 6,9 % edellisvuotisesta, kun se koko maakunnassa laski 4,8 %. Myös Turunmaalla yritysten liikevaihto putosi selvästi, mutta Loimaan ja Salon seuduilla liikevaihto pysyi muuttumattomana ja Vakka-Suomessa yritysten liikevaihto kasvoi yli 7 %.

Kaupan ala oli seurattavista toimialoista ainoa, joka onnistui kasvattamaan liikevaihtoa viime vuoden heinä–syyskuussa. Kaupan liikevaihdon kasvu näyttä jopa nopeutuneen hieman pandemian aikana, mitä selittänee vähittäiskaupan kasvanut kysyntä. Myös ICT-alan liikevaihto on vahvassa kasvussa, mutta heinäkuulle osunut hyvin alhainen liikevaihtokirjaus pudotti koko kvartaalin miinukselle.

Selvästi pahimmin koronakriisi on verottanut liikevaihdon kehitystä matkailuun liittyvillä aloilla, joiden liikevaihto oli heinä–syyskuussa 18 % edellisvuotista alempi. Myös muilla palvelualoilla ja rakentamisessa liikevaihto on pudonnut merkittävästi. Teollisuudessa kuva on kaksijakoinen. Teollisuudessa kokonaisuudessaan liikevaihdon lasku oli kolmannella neljänneksellä palvelualojakin nopeampaa, mutta valmistavassa teknologiateollisuudessa liikevaihdon pudotus oli vain keskimääräisellä tasolla.

Varsinais-Suomen liitossa seurataan yritysten suhdannekehitystä kahdesti vuodessa. Seuranta perustuu työ- ja elinkeinoministeriön kautta saataviin päätoimialojen suhdannetietoihin sekä Varsinais-Suomen liiton hankkimiin täydentäviin tietoihin valmistavan teknologiateollisuudesta, liike-elämän palveluluista sekä matkailu- ja ICT-aloilta. Seuraava tilannekatsaus tehdään elokuussa 2021, jolloin tarkastellaan yritysten liikevaihdon kehitystä keväälle 2021 saakka.

Lisätietoja: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, puh. 050 410 2294

1

2

 

3

 

4

 

5

 

Koronavuosi kasvatti Turun kehyskuntia

Varsinais-Suomen kunnista asukasluku kasvoi vuonna 2020 eniten Turun kaupungissa. Turun väestönkasvu kuitenkin hidastui hieman, sillä vuonna 2019 Turun asukasluku kasvoi noin sadalla henkilöllä verrattuna vuoteen 2020. Sen sijaan Turun naapurikunnissa koronavuosi kasvatti väestönkasvua selvästi. Erityisesti Kaarinassa väestö kasvoi vauhdikkaasti, ja Kaarinan väestö kasvoikin 10. nopeimmin koko maassa. Myös Raisiossa väestönkasvu ponnahti selvästi ylöspäin, sillä vuonna 2019 Raision väestönmuutos oli vielä miinuksella. Eniten väestö väheni Salossa, jossa väestön väheneminen kuitenkin lähes puolittui vuodesta 2019.

Maakunnittain tarkasteltuna väestönmuutoksessa ei tapahtunut suuria muutoksia. Varsinais-Suomen väestönkasvu oli maan kolmanneksi nopeinta, ja sekä Varsinais-Suomen että Pirkanmaan väestönkasvu nopeutui koronavuoden aikana. Uudellamaalla väestönkasvu sen sijaan hidastui selvästi. Uudenmaan väestönkasvun muutokset johtuivat ennen kaikkea pääkaupunkiseudun suurten kaupunkien väestönkasvun huomattavasta pudotuksesta. Varsinais-Suomesta nopeimmin kasvaneiden kuntien listalle pääsi Turun lisäksi Kaarina ja Raisio.

Lisätietoja: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, puh. 050 410 2294

6

7

 

ReactEU-varojen jako ja sisältö

Työ- ja elinkeinoministeriö on 21.12.2020 pyytänyt maakuntia laatimaan/päivittämään maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman (TOPSU) ja siihen liittyvän ”Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020” -rakennerahasto-ohjelman rahoitussuunnitelman vuosille 2021-2022. Keskeinen peruste TOPSU:n päivitykseen on se, että koronakriisin myötä EU:n kautta alueille tuleva lisärahoitus (ReactEU) nykyiseen rakennerahasto-ohjelmaan, tulee jakoon nykyisten rakennerahastoinstrumenttien kautta. Toimeenpanosuunnitelman hyväksyy maakunnan yhteistyöryhmä MYR kokouksessaan 1.3.20201.

ReactEU-rahoitus on osa koronapandemian myötä rakennettua laajaa elpymis- ja tukipakettia ja sillä pyritään nimenomaan nopeisiin, lähivuosille kohdennettuihin toimiin taantuman torjumiseksi. ReactEU-varoilla tuetaan alueita koronakriisin aiheuttamisen vahinkojen korjaamisessa. Rahoituksella luodaan pohja myös talouden vihreälle, digitaaliselle ja palautumiskykyä tukevalle elpymiselle.

Suomeen ohjautuu ReactEU-rahoitusta yhteensä n. 255 milj. euroa sisältäen myös valtion kansallisen vastinrahoituksen. Rahoitus on TEM:n mukaan jaettu siten, että koronan vaikutukset on huomioitu eri mittarien kautta. Jaossa on käytetty kriteereinä aluetalouden perusmittareita, koronaresilienssiä sekä koronan vaikutuksia alueelle. Seuraavassa taulukossa on kuvattu rahoituksen jakautuminen rahastoittain ja maakunnittain.

TEM:n kirjeen mukaan Varsinais-Suomeen kohdistuu ReactEU-varoja n 14,5 milj. €, jotka jakautuvat Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahaston (ESR) kesken suhteessa 70 % / 30 %. EAKR-varoja on maakuntaan tulossa n. 5,8 milj. € ja ESR-varoja n. 2,5 milj. € ja valtion vastinrahoitusta 6,2 M€. Neuvottelut erityisesti EAKR-rahoituksen jakautumisesta Varsinais-Suomen liiton ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kanssa ovat käynnissä. ESR-rahoitus kohdentuu kokonaisuudessaan ELY-keskukselle.

Pääosa rahoituksesta jaetaan kevään 2021 aikana normaalien hakumenettelyjen kautta alueen yrityksille ja muille toimijoille kohtuullisen nopealla aikataululla. Rahoituksella tuettujen hankkeiden tulee päättyä viimeistään 31.8.2023 mennessä.

Lisätietoja: aluekehitysjohtaja Tarja Nuotio, puh. 040 5063715

Vuoden 2021 kulmaluvut maakunnittain (maakuntien liitot ja ELY-keskukset)

EAKR-kulmaluku 2021 (70 %)

ESR-kulmaluku 2021 (30 %)

Valtio yhteensä
2021

YHTEENSÄ

YHTEENSÄ

102,142

43,776

109,439

255,357

Pohjois-Pohjanmaa

11,757

5,039

12,597

29,393

Kainuu

3,099

1,328

3,320

7,747

Keski-Pohjanmaa

2,133

0,914

2,285

5,332

Lappi

7,455

3,195

7,988

18,638

Pohjois-Suomi yhteensä

24,444

10,476

26,190

61,110

Etelä-Savo

6,191

2,653

6,633

15,477

Pohjois-Karjala

6,619

2,837

7,092

16,548

Pohjois-Savo

8,656

3,710

9,275

21,641

Itä-Suomi yhteensä

21,466

9,200

23,000

53,666

Keski-Suomi

5,371

2,302

5,755

13,428

Etelä-Pohjanmaa

3,481

1,492

3,730

8,703

Pirkanmaa

6,751

2,893

7,233

16,877

Pohjanmaa

2,408

1,032

2,580

6,020

Satakunta

3,835

1,644

4,109

9,588

Länsi-Suomi yhteensä

21,846

9,363

23,407

54,616

Päijät-Häme

3,757

1,610

4,025

9,392

Kanta-Häme

2,527

1,083

2,708

6,318

Etelä-Karjala

2,398

1,028

2,570

5,996

Kymenlaakso

2,947

1,263

3,158

7,368

Uusimaa

16,971

7,273

18,183

42,427

Varsinais-Suomi

5,786

2,480

6,200

14,466

Etelä-Suomi yhteensä

34,386

14,737

36,842

85,965

 

Varsinais-Suomen matkailuelinkeinon kehittämisen tiekartta valmistumassa

Varsinais-Suomen matkailuelinkeinon kehittämisen tiekarttaa vuosille 2021-2027 – Yhdessä kestävää kasvua ja osaamista 2.0 on valmisteltu seuraavalle seitsemälle vuodelle. Työ on nyt valmistumassa ja se on nähtävillä Varsinais-Suomen liiton nettisivuilla www.varsinais-suomi.fi sekä www.kumppanuusfoorumi.fi. Varsinais-Suomen matkailuelinkeinon kehittämisen tiekartta ohjaa maakunnan matkailun kehittämistä määrittämällä kehittämisen lähtökohdat ja painopistealueet. Tiekarttatyön toteutuksesta on vastannut Flowhouse Oy ja se on koottu laajapohjaisessa yhteistyössä matkailuelinkeinon, tutkimus- ja kehittämisorganisaatioiden ja muiden matkailutoimijoiden kanssa maakunnallisen matkailufoorumiverkoston puitteissa.

Lisätietoja: erikoissuunnittelija Esa Högblom, puh. 040 776 0310

CIVITAS ECCENTRIC – päättyneen hankkeen tulokset

Nelivuotinen CIVITAS ECCENTRIC -hanke päättyi 31.11.2020. Hanke oli Horisontti 2020 -ohjelmasta rahoituksen saanut hanke, jossa Suomesta pääpartnerina oli Turun kaupunki. Hankkeessa olivat mukana München, Madrid, Tukholma ja Ruse. Paikallisina yhteistyökumppaneina toimivat Varsinais-Suomen liitto, Turun ammattikorkeakoulu, Western Systems Oy, Turun Kaupunkiliikenne Oy ja Gasum Oy. 

Varsinais-Suomen liiton toimenpiteet hankkeessa liittyivät osallisuuden lisäämiseen seudullisessa liikennejärjestelmätyössä. Hankkeen aikana Varsinais-Suomen liitto toteutti selvityksen Vuorovaikutteisista osallistavista menetelmistä liikennejärjestelmä- ja liikennesuunnittelussa, Turun seudun liityntäpysäköintisuunnitelman, joka laadittiin vuorovaikutteisin menetelmin, Turun ydinkaupunkiseudun liikenneympäristökyselyt vuosina 2017 ja 2019 sekä lanseerasi Kulje.fi-sivuston, josta löytää tietoa Turun seudun liikennejärjestelmätyöstä ja siihen liittyvistä asioista.

Toimenpiteiden avulla alueellista liikennejärjestelmätyötä on tuotu asukkaille tutummaksi ja liikennejärjestelmätyöhön on saatu mukaan asukkaiden näkemyksiä. Turun ydinkaupunkiseudun liikenneympäristökyselyä on tarkoitus kehittää ja laajentaa edelleen ja Kulje.fi sivuja kehitetään edelleen käyttäjäystävällisemmäksi.

Lisätietoja: kestävän liikkumisen asiantuntija Marja Tommola puh. 040 832 8515 sekä liikennejärjestelmätyön erikoissuunnittelija Noora Mäki-Arvela puh. 040 583 0717

 

Ylatunniste2 
 

Verovähennykset tasaavat kuntien veroastetta

Loppuvuodesta yksi kuntatalouden kiinnostuksen kohteista on kuntien veroprosenteissa tapahtuvat muutokset. Vuonna 2021 Varsinais-Suomessa veroprosenttiaan nostavat Kaarina, Lieto, Parainen ja Raisio. Taivassalo puolestaan laskee veroprosenttiaan. Ensi vuonna maakunnan kirein verotus on Vehmaalla 22,25 % ja matalin Kustavissa 18,25 %.

Kunnan tuloveroprosentti ei kuitenkaan kerro suoraan sen saamia verotuloja tai kuntalaisten verorasitusta. Erilaisten vähennysten vuoksi kuntien nimellinen veroprosentti ei vastaa todellista veroastetta. Kun laskennallisesta tuloverosta vähennetään mm. tulonhankkimiskulut ja asuntolainan koron alijäämähyvitys saadaan efektiivinen veroaste, joka kertoo kuinka paljon kunnat tosiasiallisesti saavat verotuloja. Valtio kuitenkin hyvittää kunnille osan vähennyksien leikkaamista verotuloista veromenetysten kompensaation kautta.

Kuntien saaman verotulon erot tasoittuvat, kun tuloveroista tehdyt vähennykset ja valtion kompensaatiot huomioidaan. Näin laskettuna suurimmassa osassa Varsinais-Suomen kuntia tuloveroaste oli 16 % molemmin puolin. Esimerkiksi Sauvossa ja Paraisilla kompensoitu efektiivinen veroaste on täsmälleen samalla tasolla, vaikka Sauvon veroaste on yhden prosenttiyksikön korkeampi. Samalla myös asukkaiden keskimääräinen verorasitus kuntien välillä on nimellisetä veroprosenttia tasaisempi.

Lisätietoja: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, puh. 050 410 2294

Kuva1

 

Kumppanuusfoorumia pidetään toimivana mutta osalle yhä etäisenä

Syksyllä 2020 jo seitsemännen kerran toteutettu kumppanuusbarometri antaa vahvan tuen maakunnan kehittämiselle kumppanuuden kautta. Lähes yhdeksän vastaajaa kymmenestä oli samaa mieltä väittämän ”Varsinais-Suomen tulevaisuutta rakennetaan yhteistyöllä ja kumppanuudella” kanssa. Tuki kumppanuusajattelulle on pysynyt korkealla tasolla, sillä jo neljättä vuotta peräkkäin noin 90 % vastaajista oli sen takana.

Kuva2

Vastaajista suurin osa piti kumppanuusfoorumin ideaa oikeansuuntaisena, sillä yli kolme vastaajaa neljästä piti kumppanuusfoorumia toimivana tapana kehittää maakuntaa. Reilu puolet vastaajista katsoi myös, että Varsinais-Suomessa on tarjolla runsaasti tietoa EU-hankerahoituksesta ja että kumppanuustapaamiset ovat synnyttäneet uusia yhteistyöverkostoja. Kumppanuustapaamisia hyödyllisinä pitävien määrä laski kuitenkin vuoden 2019 luvuista, mikä selittynee suurelta osin koronapandemian aiheuttamilla tilaisuuksien peruuntumisilla. Noin kolmasosa vastaajista näki, että Lounaistieto on vakiinnuttanut asemansa maakunnallisena tietopalveluna.

Vaikka kumppanuusfoorumin ajatusta pidettiin laajasti hyvänä, sitä pidettiin kyselyn avovastauksissa kuitenkin vielä varsin etäisenä ja osin jopa täysin vieraana. Vastauksissa kaivattiinkin aktiivisempaa viestintää ja enemmän konkreettisia toimia Kumppanuusfoorumin merkityksen kasvattamiseksi maakunnan toimijoiden keskuudessa.

Kumppanuusbarometri on kerran vuodessa toteutettava verkkokysely, jonka avulla seurataan maakuntastrategian tavoitteiden toteutumista. Kysely lähetettiin yhteensä lähes 900 varsinaissuomalaiselle toimijalle, jotka ovat jollain tavalla olleet mukana kumppanuusfoorumin toiminnassa. Kyselyyn vastasi 151 henkilöä, jolloin vastausaste oli 17 %. Yli puolet vastaajista edusti kuntia tai järjestöjä, mutta vastauksia tuli runsaasti myös muiden tahojen edustajilta.

Kumppanuusbarometrin tuloksiin voi tutustua kokonaisuudessaan Kumppanuusfoorumin verkkosivuilla osoitteessa: www.kumppanuusfoorumi.fi.

Lisätietoja: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, puh. 050 410 2294

Varsinais-Suomen maakuntastrategian 2040+ työryhmätyöskentely on käynnistynyt – luottamushenkilöille tarkoitetut kuulemiset alkuvuonna

Varsinais-Suomen maakuntastrategian 2040+ valmistelu neljässä teematyöryhmässä on käynnistynyt. Teematyöryhmät hyödyntävät syksyn aikana koottua tilannekuvaa, sekä alkuvuonna 2021 valmistuvaa SWOT-analyysiä ja tulevaisuuskuvia. Työryhmien tarkoitus on määritellä erityisesti uuden maakuntastrategian lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin tavoitteita omasta näkökulmastaan. Lisäksi ne osallistuvat strategian vision ja arvojen päivitykseen.

  • Kestävän kasvun avaimet, puheenjohtajana ylijohtaja Olli Madekivi, Varsinais-Suomen ELY-keskus
  • Vakaa, hyvinvoiva ja onnellinen Varsinais-Suomi, puheenjohtajana toiminnanjohtaja Kalle-Pekka Mannila, SPR Varsinais-Suomen piiri
  • Kansalaisyhteiskunnan uusi tuleminen, puheenjohtajana Turun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sini Ruohonen
  • Digitalisaatio etenee ja talous etsii suuntaansa, puheenjohtajana toimitusjohtaja Kaisa Leiwo, Turun kauppakamari

Kussakin työryhmässä on noin 30 jäsentä, jotka edustavat monipuolista osaamista ja näkemystä teemoihin. Työryhmien aloituskokoukset pidetään joulukuussa, ja työ jatkuu kunkin ryhmän omalla tavoitetyöpajalla ja yhteisillä validointityöpajoilla tammi-maaliskuussa 2021. 

Varsinais-Suomen maakuntahallituksen ja maakuntavaltuuston osallistuminen valmisteluun on ensiarvoisen tärkeää. Maakuntavaltuustolle lähetetään vuoden alussa strategian sisältöjä käsittelevä kysely, ja maakuntahallitukselle järjestetään aihetta erityisesti käsittelevä tapaaminen.

Maakuntastrategiavalmistelun vaiheita voi seurata Kumppanuusfoorumi-verkkosivun kautta.

Lisätiedot: erikoissuunnittelija Salla-Maria Lauttamäki, puh. 040520 0761 ja  

https://kumppanuusfoorumi.fi/maakuntastrategia/uusi-maakuntastrategia-2040/ 

 

Euroopan yhteisen maatalouspolitiikan toimeenpanossa ratkaisevaa kohdentaminen

Euroopan yhteisen maatalouspolitiikan tulevan kauden eli CAP27 valmistelu on käynnissä. Vuosien 2021–2022 siirtymäkausi mennään vielä kuluvan kauden säännöillä, mutta vuodesta 2023 alkaen uutta EU:n maatalouspolitiikkaa ohjaa vahvempi ympäristö- ja ilmastopainotus. Tavoitteena on, että 40 prosentilla CAP-rahoituksesta on ilmastohyötyjä.

Saaristomeren ravinteista 70–80 % tulee maataloudesta, joten maatalouspolitiikalla on meren tilaan suuri merkitys. Saaristomeren valuma-alueen pinta-alaan suhteutettu ravinnevaluma on Suomen korkein. Valuma-alueen maatalouden ravinnekuormitus on Itämeren suojelukomission (HELCOM) hot spot -listalla eli se on määritetty Itämeren pahimpien saastelähteiden joukkoon. Ympäristöministeriö aikoo vuonna 2021 selvittää, miten Saaristomeri saadaan poistettua listalta ja mitä toimenpiteitä se vaatii.

Ympäristöministeriövetoisesti päivitetään myös kansalliset vesien- ja merenhoitosuunnitelmat. Vaikka suunnitelluilla toimenpiteillä vesien hyvä tila olisi teoriassa saavutettavissa, jää toteutuminen kiinni vaikuttavan kohdentamisen ja priorisoinnin puutteesta. Maatalouden ympäristökorvausjärjestelmän euromääräinen volyymi mahdollistaa itsessään paljon, kunhan toimenpiteet sijoitetaan sinne, missä niillä on vesien ja meren kannalta eniten vaikutusta. Avuksi on otettava alue- ja peltokohtaiset ravinnetiedot ja tunnistettava eroosioherkät alueet.

Maataloudessa tehdään ympäristön vuoksi jo paljon, mutta toimenpiteet eivät ole tähän asti välttämättä sijoittuneet vaikuttavasti. CAP27 sisältää aiempaa vahvemmin ympäristötoimenpiteiden ehdollisuuden ja kohdentamisen. EU-säädökset asettavat raamit, mutta paljon on kiinni kansallisesta valmistelusta. Toimenpiteiden vaikuttava kohdentaminen tulee ottaa kansallisen CAP-suunnitelman lähtökohdaksi.

Lisätietoja: erikoissuunnittelija Malla Rannikko-Laine, puh. 040 721 3429

 

Varsinais-Suomen kulttuuriympäristöohjelma on päivitetty

Ohjelma tähtää Varsinais-Suomen poikkeuksellisen rikkaan kulttuuriympäristön kestävään kehittämiseen ja sen keskeisenä tavoitteena on lisätä yhteistyötä ja vuorovaikutusta eri toimijoiden välillä.

Kulttuuriympäristöllä on tärkeä tehtävä paikallisen identiteetin luojana ja eri aikakausien kerrostumia on syytä säilyttää. Parhaimmillaan ympäristö on viihtyisä, elinvoimainen, turvallinen ja kaunis. Varsinais-Suomen maakunnallinen kulttuuriympäristöohjelma laadittiin ensimmäisen kerran vuonna 1994 ja sitä on sen jälkeen päivitetty kahdesti. Lisäksi ohjelman toimenpiteiden toteutumista seurataan viiden vuoden välein ja seurannan pohjalta laaditaan aina uudet tavoitteet.

Kulttuuriympäristöohjelman vision mukaan kulttuuriympäristöjen vahvuus, vetovoimaisuus ja taloudellinen merkitys ymmärretään tärkeinä arvoina. Tavoitetilassa 2025 tieto lisää kulttuuriympäristön arvostusta ja on edellytys sen onnistuneelle vaalimiselle. Kulttuuriympäristöt ovat useimmiten ihmisten tavallisia arkiympäristöjä, ja ne tuovat lisäarvoa jokapäiväiseen elämään. Ihmisille on edellytykset vaalia ympäristöään.  Onnistuminen kulttuuriympäristön vaalimisessa edellyttää, että tieto on läpäissyt hallinnon eri tasot. Tähän on päästy yhteistyön avulla.

Varsinais-Suomen kulttuuriympäristöohjelman päivitystä koordinoi Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus sekä Varsinais-Suomen kulttuuriympäristötyöryhmä, johon kuuluu edustajia kulttuuriympäristön hoidon parissa työskentelevistä alueellisista organisaatioista sekä eri kuntien edustajia.

Varsinais-Suomen kulttuuriympäristöohjelmaan voi tutustua verkossa:

https://ymparistonyt.fi/kulttuuriymparisto-3/varsinais-suomi/

Ohjelman lisäksi sivustolta löytyy eri alojen asiantuntijoiden ajankohtaisia artikkeleita niin arkeologisesta kulttuuriperinnöstä, rakennetusta kulttuuriympäristöstä kuin kulttuurimaisemastakin.

Lisätiedot; suunnittelujohtaja Heikki Saarento, puh. 040 720 3056

 

Kiertotalouden potentiaali rakentamisessa Lounais-Suomessa -selvitys on julkaistu 

Rakennusala tuottaa noin 35 % maailman kasvihuonekaasupäästöistä ja vastaa 50 prosentista maapallon raaka-aineiden kulutuksesta.  Varsinais-Suomen liitto tilasi ja AFRY Finland Oy toteutti selvityksen, jossa tarkastellaan kiertotalouden mukaisen rakentamisen potentiaalia Lounais-Suomessa.  

Rakentamisen kiertotaloudella tarkoitetaan niin kaavoitusta ja aluesuunnittelua, tontinluovutusta, tilaamista ja kilpailuttamista, suunnittelua, rakentamista, käyttöä ja huoltoa kuin myös purkua ja uusiokäyttöä. Selvityksessä käydään läpi kaikki ketjun osa-alueet ja niitä vaikuttavimpia ratkaisuja, joita jokaisessa vaiheessa voidaan tehdä. 

Esimerkkitapauksiin ja nykytilakatsaukseen pohjautuen selvityksessä nostetaan esiin alueelle mahdollisimman hyvin skaalautuvia kiertotalouden ratkaisuja. Selvitys osoittaa selkeästi ja helposti lähestyttävästi niitä mahdollisuuksia, joita tilaajilla ja rakennuttajilla on jo nykyisin kiertotalouden toteuttamiseen. 

Esimerkkitapauksissa on tarkasteltu seitsemää eri kohdetta ja niissä on arvioitu erilaisten kiertotalousratkaisujen hyödyntämistä. Tällaisia ratkaisuja ovat muun muassa niin olemassa olevan säilyttäminen, kierrätysmateriaalien ja uusiutuvien materiaalien käyttäminen, korjattavaksi, purettavaksi tai muuntojoustavaksi suunnitteleminen kuin esimerkiksi energiatehokkuuden parantaminen. 

Selvitys on laadittu osana Circwaste – Kohti Kiertotaloutta -hanketta.  

Lisätiedot: projektiasiantuntija Anni Lahtela, puh. 040 631 3856 

 

Valmistunut selvitys summaa kasviproteiinien viljely- ja jalostusmahdollisuuksia Lounais-Suomessa  

Varsinais-Suomen liitto tilasi Gaia Consultingin toteuttaman selvityksen, jossa tuodaan esiin Lounais-Suomen proteiinikasvien viljelyyn ja jalostukseen liittyvät mahdollisuudet. Selvityksen tarkastelussa on mukana sekä ruokakasviproteiinituotanto sekä rehuvalkuaistuotanto Lounais-Suomen alueella. 

Kasvipohjaisten tuotteiden myyntimäärät ovat kasvaneet viime vuosina Suomessa selvästi. Maailmalla kasvavat sekä proteiinien kokonaistarve, kestävien proteiinilähteiden kysyntä, että proteiinipitoiset kasvistuotteet. Tällä hetkellä vain alle 6 % Lounais-Suomessa viljellyistä kasveista on proteiinikasveja, vaikka esimerkiksi ilmasto-olosuhteet ovat alueella erityisen otolliset. 

Selvityksessä tarkastellaan kolmea skenaariota, joista yhdessä viljellään mahdollisimman suurella volyymilla kasviproteiinia, toisessa luodaan kasviproteiiniin erikoistuneita ekosysteemeitä korkealaatuisten elintarvikkeiden tuottamiseksi ja kolmannessa tähdätään kasviproteiinin ketjun muutosjoustavuuteen ja ketteryyteen. 

Kyseessä on esiselvitys, joka luo kokonaiskuvaa alueen ruokaketjun tilanteesta proteiinikasvien osalta. Liiton kanssa kiinteässä yhteistyössä selvityksen tilaamis- ja kommentointiprosessissa sekä jatkotoimien suunnittelussa toimivat MTK Varsinais-Suomi, Varsinais-Suomen Ely-keskus sekä Turun yliopiston Brahea-keskus. 

Lisätiedot: Valonian toimialapäällikkö Riikka Leskinen, puh. 044 907 5995 

 

Uusia energiaviisaita ja älykkäitä ratkaisuja kuntien kiinteistöihin

Vuoden lopussa päättyvässä 6Aika Energiaviisaat kaupungit -hankkeessa kehitettiin ja pilotoitiin uusia, vähähiilisyyttä tukevia energiaratkaisuja yhteistyössä yritysten ja kuuden Suomen suurimman kaupungin, Valonian sekä Ekokumppanien kanssa. Kahden vuoden aikana toteutettiin yli 70 kokeilua mm. datan hyödyntämiseen ja visualisointiin, alueelliseen energiaratkaisuihin, rakennuksen elinkaariohjaukseen ja hiilijalanjälkilaskentaan liittyen.  

Turku ja Helsinki pilotoivat uusia energiatehokkuuskumppanuusmalleja ns. ESCO (Energy Service Company) -palvelujen tueksi. Tämä mahdollistaa esimerkiksi nopeiden kokeiluiden muodossa tehtäviä uusia ja innovatiivisia lyhytkestoisia toimenpiteitä energiatehokkuuden parantamiseksi kuntien palvelukiinteistössä. Energiatehokkuuskumppanuus – Energiatehokkuutta palveluna -opas kokoaa yhteen oppeja uudistettujen mallien pilotoinnissa sekä antaa vinkkejä hankintaprosessin vaiheiden ymmärtämiseen ja oman hankinnan toteuttamiseen. 

Julkisten rakennusten energia- ja olosuhdedatan visualisointi -oppaaseen on koottu oppeja ja vinkkejä tehdyistä kokeiluista. Oppaassa avataan, miten rakennuksista kerättävää dataa tai tietoa voidaan visualisoida rakennusten käyttäjille ja kiinteistöammattilaisille mielekkäästi, mitä se vaatii sekä mitä hyötyjä tällä voidaan saavuttaa.  

Lisätietoja hankkeen tuloksista www.energiaviisaat.fi  

Lisätiedot: projektiasiantuntija Silja Ngobese, puh. 040 184 7083

Ylatunniste2 

Elpymisen toteuttamiseen tarvitaan uusia välineitä

Varsinais-Suomi on muun Etelä- ja Länsi-Suomen ohella COVID-19 pandemian suurimpia kärsijöitä. Työttö-mien ja lomautettujen määrä on voimakkaasti kasvanut maan kasvukeskuksissa ja tuonut haasteita erityisesti nuorille työikäisille. Kansantalouden toipuminen ja kasvuun palaaminen edellyttävät elpymisrahoituksen koh-distamista sinne, missä pandemia on aiheuttanut merkittävimmät muutokset vientiin ja työllisyyteen.

Suomen kestävän kasvun ohjelman kautta jaettavan EU:n elpymisrahoituksen kokonaissumma on 2,3 miljar-dia euroa. Muut ohjelmat mukaan luettuna EU:n elpymispakettiin osoitetaan yhteensä noin 3 miljardia euroa julkista rahaa. Onnistuminen on kiinni toimenpiteiden vaikuttavuudesta. Lähtökohdaksi rahan jaossa on otettu olemassa olevien julkisen talouden tukivälineiden hyödyntäminen. Nykyiset välineet eivät kuitenkaan parhaalla tavalla toimi ja tue esimerkiksi vihreän siirtymän edellyttämiä kiertotalousinvestointeja.

Työ- ja elinkeinoministeriön on valmisteltava tukikenttään kokonaan uusia välineitä. Yrityslähtöiset hankkeet ovat kaikkein tehokkaimpia ja vaikuttavimpia. Kunnianhimoinen tavoite kääntää koronakriisi mahdollisuudeksi ja käynnistää yhteiskuntaa läpileikkaava rakenteellinen muutos kohti kestävyyttä edellyttää merkittävien yksi-tyisten investointikokonaisuuksien käynnistämistä.

Kansallisessa valmistelussa on linjattu, ettei elpymis- ja palautumisvälineeseen sovelleta alueellisia jakokritee-rejä. Jotta lähtökohta toteutuu, hyödynnettävien rahoitusvälineiden on oltava alueellisesti neutraaleja ja kohdel-tava yritysinvestointeja yhtäläisillä tukiprosenteilla koko maassa. Nyt ei ole aika tehdä aluepolitiikkaa vaan huolehtia kansantalouden elpymisestä.

Lisätiedot: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, p. 040 583 6950

 

Varsinais-Suomeen aluekehittämisen elvytyspaketin rahoitusta

Tulevien kansallisten EU-ohjelmien ja eräiden elpymistä tukevien tuki-instrumenttien kokonaisuus voidaan jakaa kolmeen osaan:


Nopeat, lähivuosille kohdennetut toimet taantuman torjumiseksi

ALKE-elvytyspaketti   106 M€ ReactEU 2021-2023
(=lisämääräraha nykyiseen rakennerahasto-ohjelmaan)
n 166 M€  
Maaseuturahoituksen lisära-hoitus 2021-2022:
210 M€ 

 

Takaisin kasvun uralle

Suomen kestävän kasvun ohjelma (RRF)
2,3 miljardia € 


Pitkäjänteistä kasvua ja uudistumista

 Uudistuva ja osaava Suomi 2021-2027
(Suomen alue- ja rakennepolitiikan ohjelma)
− osana ohjelmaa oikeudenmukaisen siirtymän
rahasto (JTF) 424 M € 
 Suomen maaseudun kehittämisohjelma
2021- 2027


Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) jakoi 22.10.2020 maakuntiin tästä kokonaisuudesta aluekehittämisen (ALKE) elvytyspaketin rahoituksen, reilut 100 miljoonaa euroa. Rahoitus tulee Suomen rakennerahasto-ohjelmasta sekä alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman (AKKE) ja pk-yritysten kehittämishankkeiden tukemisen määrä-rahoista. Elvytyspaketin määrärahoin rahoitettavat hankkeet voivat liittyä esimerkiksi toimintaympäristön kehit-tämiseen, yritysten liiketoiminnan kehittämiseen, TKI-toimintaan, työpaikkojen säilyttämiseen ja luomiseen, nuorisotyöttömyyden ehkäisyyn, työvoiman kohtaantoon tai osaamisen kehittämiseen.
Varsinais-Suomen saama rahoitus (€) ja rahoituksen myöntäjätaho:

Euroopan sosiaalirahasto (ESR) 214 000   (ELY) 
Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) -yritystuet 2 575 000 (ELY)
Kansalliset yritystuet 1 621 000 (ELY)
Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) 700 000 (VSL)
Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukeminen (AKKE ) 1 381 000 (VSL)


TEMin rahoitusjaon taustalla ovat olleet tilastolliset kriteerit (liittyvät aluetalouteen, koronaresilienssiin ja ko-ronavaikutuksiin), mutta rakennerahasto- ja kansallisten yritystukivaltuuksien osalta jaossa on pyritty huomi-oimaan myös arviot määrärahatarpeesta.
Varsinais-Suomen osalta selvää lisäpanosta tuovat etenkin yritystuet ja alueiden kestävän kasvun ja elinvoi-man tukeminen (AKKE) rahoitus. Yritystukien saanti oli kuitenkin pettymys, sillä Varsinais-Suomen ELYn ke-sällä tekemän kartoituksen perusteella yritysten investointi- ja kehittämistarpeita olisi vielä selkeästi enem-män. Koko rahoitusjako on lisärahoitusta normaaleihin vuosittaisiin rahoituksiin verrattuna.
Positiivista on, että yleensä hyvin tasapuolisesti maakunnittain jaetussa kansallisessa rahoituksessa (AKKE) on tällä kertaa rahoitusosuuksissa paremmin huomioitu suurten maakuntien tarpeet. Kansalliset yritystuet (25 miljoonaa euroa) on suunnattu kokonaisuudessaan Etelä- ja Länsi-Suomeen ja täten on hieman kompensoitu Itä- ja Pohjois-Suomen suurta EU-rahoitusta.
TEM tiedote: https://tem.fi/maararahajaot

Lisätiedot: aluekehitysjohtaja Tarja Nuotio, p. 040 5063 715

elinkeinopäällikkö Petteri Partanen, p. 040 7760 630

Matkailualan liikevaihto ei yltänyt kesällä edellisen vuoden tasolle

Koronakriisi on näkynyt Varsinais-Suomen yritysten liikevaihdon kehityksessä hyvin eri tavoin. Varsinais-Suomelle tärkeistä aloista vahvimmin on kehittynyt ICT-ala, jolla liikevaihto on kasvanut 50 % vuoden 2015 tasosta. Myös liike-elämän palvelujen liikevaihto on kasvanut tasaisesti koronapandemiasta huolimatta, ja valmistavan teknologiateollisuudenkin kasvu näyttää toistaiseksi hiipuneen vain hieman.

Sen sijaan matkailualalla liikevaihdon pudotus oli hurjaa, sillä alaan laskettavien matkailu-, ravitsemus- ja ta-pahtuma-alan yritysten liikevaihto romahti keväällä. Vaikka liikevaihdon trendin tasomuutos ei muodostunut yhtä syväksi kuin vielä keväällä näytti, jäi matkailuklusterin liikevaihto kesänkin aikana selvästi vuoden 2019 tasoa pienemmäksi. Saariston matkailuyrittäjien hyvin mennyt kesäkausi ei näytä nostaneen koko alaa kuivil-le, ja syyskuussa liikevaihdon lasku on jälleen syventynyt.

Yritysten liikevaihdon kehityksen seuranta perustuu työ- ja elinkeinoministeriön kautta saataviin päätoimialojen tietoihin sekä Varsinais-Suomen liiton hankkimiin täydentäviin tietoihin valmistavan teknologiateollisuudesta, liike-elämän palveluista sekä matkailu- ja ICT-aloilta. Varsinais-Suomen liitossa seurataan suhdannekehitystä kahdesti vuodessa, mutta koronakriisin vuoksi seurantaa on nopeutettu tilaston lisätilauksilla. Seuraava tilan-nekatsaus tehdään tammikuussa 2021, jolloin tarkastellaan yritysten liikevaihdon kehitystä marraskuulle 2020 saakka.

Lisätiedot: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, puh. 050 410 2294

 Kuva1

 Kuva2

Varsinais-Suomen työllisyysaste samalla tasolla Uudenmaan kanssa

Varsinais-Suomen työllisyysasteen kasvu pysähtyi keväällä koronakriisin seurauksena. Maakunnan työlli-syysaste ei näytä kuitenkaan vuoden 2020 kolmannella neljänneksellä kääntyneen samanlaiseen voimakkaa-seen laskuun kuin monissa muissa maakunnissa.

Varsinais-Suomen kausitasoittamaton työllisyysaste oli vuoden kolmannella neljänneksellä 73,7 %, mikä oli täsmälleen sama kuin Uudellamaalla, ja selvästi korkeampi kuin koko maassa keskimäärin (72,2 %) tai Pir-kanmaalla (72,1 %). Varsinais-Suomen työllisyysaste putosikin vain 0,1 %-yksikköä, kun se Uudellamaalla ja koko maassa pieneni noin 1,5 %-yksikköä.

Koko maan tarkastelussa työllisyysaste kasvoi voimakkaasti Etelä-Savossa ja heikkeni eniten Etelä-Karjalassa ja Lapissa. Vaikka pienempien maakuntien yksittäisten vuosineljänneksen luvut sisältävät epävar-muutta, on maakuntien työllisyystilanteessa nähtävissä tietty yhteys maakuntien matkailun kehitykseen. Sai-maan alueella Etelä-Savossa matkailukesä oli ennätyksellisen hyvä, kun taas kansainvälisen matkailusta riippuvaisissa Lapissa ja Etelä-Karjalassa matkailuala on ollut suurissa vaikeuksissa. Tämän analyysin valos-sa matkailun kehitys näyttää heijastuneen myös maakunnan työllisyyskehitykseen.

Tilastokeskuksen laskelman mukaan työllisyysasteen koko maan trendikehityksessä tapahtui keväällä noin 2 %-yksikön suuruinen tasomuutos, jossa työllisyysasteen kehitys muuttui nopeasti uudelle kehitysuomalle. Vastaavaa tasomuutosta ei ole toistaiseksi havaittu Varsinais-Suomen aineistossa, mutta työllisyyden trendi-käyrän suunnan määrittäminen nykyisessä epävarmassa tilanteessa on haastavaa, minkä vuoksi työllisyyden trendilaskelmiin on syytä suhtautua varauksella aikasarjan uusimpien tietojen osalta.

Neljännesvuosittainen työllisyysaste laaditaan Tilastokeskuksen tekemän haastattelututkimuksen pohjalta. Tämä lisää jonkin verran etenkin maakunnallisten lukujen epävarmuutta. Pitkän aikavälin trendikehitys antaa kuitenkin varsin luotettavan kuvan työllisyyskehityksen suunnasta.

Lisätiedot: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, puh. 050 410 2294

Kuva3 

 Kuva4

 

 Varsinais-Suomen ilmastotoimia tuleville vuosille suunnitellaan – kommentteja kaivataan

Näkemyksiä Varsinais-Suomen ilmastotiekartan luonnokseen toivotaan eri tahoilta laajasti: kunnista, yrityksis-tä, järjestöiltä, tutkijoilta ja kehittäjiltä sekä maakunnan asukkailta. Kommentointi on avoinna 27.11.2020 saak-ka osoitteessa www.ymparistonyt.fi/ilmastotiekartta2030

Varsinais-Suomessa valmistellaan hiilineutraaliuteen tähtäävää suunnitelmaa, ilmastotiekarttaa, jonka ensim-mäinen vaihe on nyt avattu kommentoitavaksi. Maakunnan ilmastotiekarttaan on jäsennelty ne tavoitteet, joita hiilineutraaliuden saavuttaminen vuoteen 2035 mennessä edellyttää. Tiekartassa on tunnistettu Varsinais-Suomen osalta vaikuttavimmat toimenpiteet kolmella keskeisellä päästösektorilla, joita ovat energia, liikenne ja maatalous. Työtä ohjaa maakunnan ilmastovastuujaosto. Kommentteja toivotaan sekä keinoihin että siihen, mitä tahoja tarvitaan mukaan työhön.

Teemoina energia, liikenne sekä maatalous

Ensimmäiseen vaiheeseen on valittu kolme keskeistä teemaa, joista jokaisella on kaksi muutostavoitetta. Valitut teemat ja keinot pohjautuvat tutkimustietoon, kansallisiin strategioihin ja ohjelmiin sekä lukuisiin kes-kusteluihin, joita käytiin myös Varsinais-Suomen ilmastotyön supersyksy -webinaarisarjassa.

Lämmityksen ja sähkönkulutuksen päästövähennysten saavuttamiseksi on siirryttävä uusiutuvan energian käyttöön ja lisättävä kiinteistöjen energiatehokkuutta. Liikenteen päästöt tulee puolittaa vuoteen 2030 mennes-sä ja yksittäisiä henkilöautolla ajettuja matkoja tulee vähentää merkittävästi. Maataloudessa halutaan keskit-tyä maan hiilensidontaan sekä kestävän ja uusiutuvan ruokajärjestelmän rakentamiseen. Ensi vuonna suunni-telmaa täydennetään esimerkiksi rakentamisen osalta.

Kommentteja kaivataan ilmastotyön roolitukseen – kuntien ja elinkeinoelämän yhteistyö keskeistä

Kunnilla on merkittävä rooli päästöjen vähentäjänä omissa toiminnoissaan, ilmastopositiivisen elinkeinotoimin-nan kehittäjänä sekä kuntalaisten ilmastotekojen mahdollistajana. Ilmastotyö on tulevaisuustyötä ja tarjolla on nyt myös rahoitusmahdollisuuksia toimenpiteiden toteuttamiseen. Yritykset ja muut organisaatiot voivat osal-listua kokonaisuuteen omalta osaltaan.

Kyselyn pohjalta viimeistellään tiekartan ensimmäinen vaihe ja suunnitellaan sen toteuttamista vauhdittavaa yhteistyötä, työpajoja ja infotilaisuuksia. Kommentteja uusiin teemoihin kysytään tiekartan täydentyessä ensi vuoden aikana. Tiekarttatyötä organisoivat Varsinais-Suomen ELY-keskus sekä Valonia osana valtakunnallista CANEMURE – kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia -hanketta.

Lisätiedot: toimialapäällikkö Riikka Leskinen, p. 0449075995

 

 

 

Varsinais-Suomen maakuntastrategiatyö käynnistyy kumppanuusfoorumissa 2020


Kumppanuusfoorumi 2020 käynnistää Varsinais-Suomen maakuntastrategian 2040+ laajan sidosryhmävalmis-telun. Tilaisuudessa pohditaan muun muassa sitä, minkälaisen tulevaisuuden haluamme rakentaa Varsinais-Suomelle? Mitä ajatuksia vakaus ja turvallisuus, kestävä kasvu, kansalaisyhteiskunnan muutokset ja digitaali-suus herättävät ja minkälaisia haasteita tai mahdollisuuksia ne voivat tarjota Varsinais-Suomelle? Miten tämän päivän poikkeusolot muuttavat elinkeinojamme, ajatteluamme ja hyvinvointiamme?
Kumppanuusfoorumi 2020 järjestetään torstaina 26.11.2020 klo 9–14. Tilaisuus on maksuton ja avoin kaikille Varsinais-Suomen kehittämisestä kiinnostuneille. Tilaisuuden järjestää Varsinais-Suomen liitto, ja sen vetää strategiavalmistelun kumppanimme 4FRONT.

Lisätiedot: erikoissuunnittelija Salla-Maria Lauttamäki, p. 040 520 0761 ja
https://www.lyyti.fi/reg/kumppanuusfoorumi_2020

Päivitetty järjestöyhteistyön tiekartta esitellään järjestöfoorumissa 2020


Varsinais-Suomen järjestöyhteistyön tiekartta on päivitetty toiselle kaudelleen, vuosille 2021–2022. Tiekartta on järjestökentän yhteistyön elävä opas, jonka tavoite on tunnistaa kentän läpileikkaavia mahdollisuuksia ja tarpeita ja yhdessä rakentaa aktiivisen ja yhdenvertaisen kansalaistoiminnan ja toimijoiden välisen yhteistyön Varsinais-Suomea.
Tiekartta esitellään Varsinais-Suomen järjestöfoorumissa 2020, keskiviikkona 18.11.2020 klo 16–19. Tilaisuu-dessa kuullaan lisäksi, miten vuoden ajan toimineen maakunnallisen järjestöjaoston toiminta on käynnistynyt, miten järjestö–kunta-yhteistyötä tehdään tavoitteellisesti ja minkälaisella työkalulla järjestöjen toiminnan it-searviointia voitaisiin tehdä? Tilaisuus on maksuton ja avoin kaikille.
Tiekartan päivityksestä ja järjestöfoorumin järjestelyistä vastaa Varsinais-Suomen maakunnan yhteistyöryh-män järjestöjaosto.

Lisätiedot: erikoissuunnittelija Salla-Maria Lauttamäki, p. 040 520 0761 ja
https://www.lyyti.fi/reg/jarjestofoorumi2020

 
 Ylatunniste2

 

Koronakriisi uhkaa Varsinais-Suomen kuntataloutta

Koronapandemia ja väestön ikääntyminen heikentävät Varsinais-Suomen kuntien taloutta. Valtion tukitoimet nostavat useimpien kuntien tuloksen plussalle vielä tänä vuonna, mutta vuonna 2025 jokaisen kunnan tulos on painumassa negatiiviseksi.

Koronapandemia ja väestön ikääntyminen uhkaavat heikentää Varsinais-Suomen kuntien taloutta lähitulevaisuudessa. Valtion tukitoimet nostavat useimpien kuntien tilikauden tuloksen plussalle vielä tänä vuonna, mutta vuonna 2025 jokaisen kunnan tulos on painumassa negatiiviseksi. Tiedot perustuvat FCG-Perlaconin tuottamiin kuntatalouden laskelmiin.

Valtion tukitoimet kunnille koronapandemian vaikutusten kompensoimiseksi näyttävät laskelman mukaan riittämättömiltä suurten kaupunkien talouden tukemiseksi. Varsinais-Suomessa tämä koskee erityisesti Turun kaupunkia, jonka tämän vuoden ennustettu alijäämä olisi kasvamassa koronakriisin vaikutuksesta lähes 10 miljoonalla eurolla. Sen sijaan tukitoimet näyttäisivät ylikompensoivan koronakriisin vaikutuksia useissa pienemmissä kunnissa.

Tukitoimet eivät voi jatkua nykyisellä tasolla useita vuosia, ja FCG-Perlaconin ennusteen mukaan vuonna 2025 kaikkien Varsinais-Suomen kuntien tulos olisikin painumassa negatiiviseksi. Pahin tilanne on Turussa, jonka tulos olisi laskelman mukaan jäämässä yli sata miljoonaa euroa pakkaselle. Myös maakunnan muiden suurien kuntien, kuten Salo, Kaarina ja Raisio, talous olisi ennusteen mukaan painumassa miinukselle yli kymmenen miljoonaa euroa.

Näin merkittävät alijäämät tarkoittavat huomattavaa velkaantumista, kustannusten karsimista tai veroprosentin nostoa. Alijäämien suuruutta kuvaa se, että laskelman mukaisen taloustilanteen toteutuminen tarkoittaisi Varsinais-Suomen kunnissa veroprosentin nostoa keskimäärin noin kolmella prosenttiyksiköllä vuoteen 2025 mennessä. Ääripäissä Liedon veronkorotuspaine on vain muutaman kymmenyksen, mutta Oripäässä se on jopa 7,9 prosenttiyksikköä.

Laskelmien pohjana on käytetty vuosien 2010–2019 kuntatalouden tunnuslukuja, joissa kunnilta saatuihin tuoreisiin tietoihin on yhdistetty väestönmuutoksen ja koronapandemian arvioidut vaikutukset.

Lisätietoja: maakuntajohtaja Kari Häkämies, 044 201 3204,
tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, puh. 050 410 2294

 1

 2

 

 3

 

Koronakriisin työllisyysvaikutukset suurimmat Etelä- ja Länsi-Suomessa

Koronakriisi on kasvattanut työttömien määrää Suomessa kymmenillä tuhansilla henkilöillä. Lomautusjaksoja on ollut koko maassa maalis–elokuussa keskimäärin jopa yli sata tuhatta. Kasvutahti kevään ja kesän 2020 aikana on ollut hurjaa. Työttömien määrä kasvoi keskimäärin 59 % ja lomautusten määrä jopa 780 %.

Työttömyyden kasvuvauhti on vaihdellut merkittävästi maan eri osissa. Kun Itä- ja Pohjois-Suomessa työttömien määrä kasvoi keväällä ja kesällä keskimäärin 30–50 %, vaihteli Etelä- ja Länsi Suomen kasvuluvut 40 ja 80 % välillä. Varsinais-Suomessa työttömien määrä kasvoi keskimäärin 62 %.

Lomautusten määrän kasvun vaihtelu oli maalis–elokuussa vielä suurempaa. Itä- ja Pohjois-Suomessa lomautusjaksojen määrän kasvun vaihdellessa 200 ja 600 % välillä kasvoi lomautusten määrä Varsinais-Suomessa ja Pohjanmaalla 10-kertaiseksi, Uudellamaalla 20-kertaiseksi ja Ahvenanmaalla jopa 100-kertaiseksi (kasvua lähes 10 000 %).

Perinteinen kuva Itä- ja Pohjois-Suomesta maan korkeimman työttömyyden alueena ei siis enää yksiselitteisesti pidä paikkansa. Elokuussa 2020 esimerkiksi Kainuun työttömyysaste oli maan neljänneksi matalimpana 10,1 % Uudenmaan työttömyysasteen ollessa kuudenneksi korkeimpana 13,1 %. Maan korkeimmat työttö-myysasteet, hieman yli 15 %, puolestaan löytyvät Pohjois-Karjalassa ja Päijät-Hämeessä.

Lisätietoja: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, puh. 050 410 2294

 4

 

 5

 

 

Kuntien ilmastotyöhön tarjolla avustuksia – katsaus avoinna oleviin ja tuleviin avustushakuihin

Asuinrakennusten energia-avustus, myöntäjänä ARA, haku auki ympäri vuoden
ARA myöntää energia-avustuksia asuinrakennusten energiatehokkuutta parantaviin korjaus-hankkeisiin vuosina 2020–2022. Avustusta voivat hakea asuinrakennuksen omistavat henkilöt, taloyhtiöt ja ARA-yhteisöt (Yhteisöt, jotka omistavat valtion tuella rahoitettuja vuokra-asuntoja ja asumisoikeusasuntoja ja joille myönnetään perusparannukseen korkotukilainaa).

Öljylämmityksestä luopumisen avustus asuinrakennuksille, myöntäjänä Pirkanmaan
ELY-keskus, haku auennut 1.9.2020.
Pientalojen omistajille suunnattu avustus on osa hallituksen kestävää elvytystä, jolla vauhditetaan siirtymää kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa. Vaikka kunta ei voi itse hyödyntää, se voi markkinoida avustusta asukkaille erillislämmityksestä aiheutuvien päästöjen vähentämiseksi.

ARA:n myöntämä avustus öljylämmityksestä luopumiseen kuntien rakennuksille aukeaa mahdollisesti loppuvuonna tai alkuvuodesta 2021.

Energiatuki, myöntäjänä Business Finland, haku auki ympäri vuoden
Energiatukea voidaan myöntää sellaisiin investointi- ja selvityshankkeisiin, jotka edistävät uusiutuvan energian tuotantoa tai käyttöä, energiansäästöä tai energian tuotannon tai käytön tehostamista sekä muutoin energiajärjestelmän muuttumista vähähiiliseksi. Tukiprosentti voi olla suurempi energiatehokkuussopimukseen (KETS) liittyneelle kunnalle.

Liikkumisen ohjaus sekä kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelmat, myöntäjänä Traficom, haku parhaillaan auki 30.11. 2020 saakka (vuosittainen haku)

Liikkumisen ohjauksen valtionavustuksina jaetaan yhteensä n. 1,15 miljoonaa euroa, joista
n. 250 000 euroa on tarkoitettu kävelyn ja pyöräliikenteen edistämisohjelmiin.

Liikkumisen ohjauksen tarkoituksena on ihmisten kulkutapavalintoihin vaikuttaminen. Keinoina ovat tiedollinen ohjaus, markkinointi ja palvelujen kokeilu sekä kehittäminen. Tavoitteena on yksityisautoilun vähentäminen sekä joukko- ja kevyen liikenteen suosion kasvattaminen.

Avustusta voivat saada kunnat, kuntayhtymät tai muut yleishyödylliset yhteisöt, kuten verkostot, säätiöt ja yhdistykset. Avustuksen toivotaan edistävän pysyvien toiminta- ja yhteistyömuotojen syntymistä seuduilla ja kunnissa.

Tieliikenteen turvallisuuden valtionavustus, myöntäjänä Traficom, haku parhaillaan au-ki 30.11.2020 saakka (vuosittainen haku)
Tieliikenteen turvallisuuden hankeavustus on tarkoitettu alueellisiin ja paikallisiin tieliikenteen turvallisuutta koskeviin kehittämishankkeisiin, kokeiluihin ja tutkimukseen. Teemat vuonna 2020 ovat nuorten liikenneturvallisuus sekä tieliikennelain uusien ratkaisujen liikenneturvallisuusvaikutukset.

Kävelyn ja pyöräilyn investointiohjelma, myöntäjänä Traficom, haku vuodelta 2020 on päättynyt syyskuun lopussa (vuosittainen haku).

Puurakentamisen ohjelman avustukset julkiselle sektorille, myöntäjänä
ympäristöministeriö, haku parhaillaan auki 16.11.2020 saakka.
Avustuksella tuetaan kuntien puurakentamisen nopeaa kehitystä ja lisätään valmiuksia varsinaisten puurakennushankkeiden toteutukseen. Hankkeet voivat tuottaa uutta tietoa, palveluja, ratkaisuja, toiminta- ja/tai yhteistyömalleja. Hakijana voi olla kunta, kuntayhtymä, seutukunta, maakunta, maakunnan liitto, kunnan omistama liikelaitos tai näiden johtama konsortio.

Kuntien ilmastoratkaisut -avustukset, myöntäjänä ympäristöministeriö, haku aukeaa
todennäköisesti joulukuussa 2020.

Hakuilmoitukseen on tulossa tarkennuksia, mutta edellisten kierrosten tapaan kunnat ja alueet voivat hakea avustusta omiin ilmastotyön suunnittelu- ja koordinointihankkeisiinsa.

Suunnitteilla on myös uusi avustushaku, jota kautta tuettaisiin pienten kuntien ilmastotyötä alueellisella tasolla. Avustuksella toteutettaisiin 1–1,5 vuoden hanke, jossa alueellinen toimija kussakin maakunnassa auttaisi ilmastotyössään alkumetreillä olevia kuntia löytämään sopivia ilmastotoimia ja hakemaan rahoitusta. Ministeriössä toivotaan ajatuksia siitä, mikä tämän alueellisen toimijan tarkempi tehtävänkuva voisi olla, ja miten varmistetaan, että kuhunkin maakuntaan valikoituisi tarkoituksenmukaisin toimija. Mahdollinen avustushaku aukeaisi loppuvuodesta 2021.

Jätevesien käsittelyn energiatehokkuuden ja/tai energian talteenoton sekä jätevesien
ravinnekierrätyksen hankkeet, myöntäjänä Ympäristöministeriö, haku auki 30.10.2020 saakka

Avustusta voidaan myöntää nopeavaikutteisiin elvytys- ja tehostamistoimiin, uusien menetelmien ja toimintatapojen käyttöönottoon sekä investointeihin ja esiselvityksiin. Jäteveden kä-sittelyn energiatehokkuuden hankkeet voivat liittyä energian säästöön, energian käytön tehostamiseen ja energian talteenottoon. Jaossa on 10 M€ kunnille, kuntayhtymille ja näiden omistamille yhtiöille ja muut kuntaomisteisille toimijoille. Avustuksen määrä on harkinnanvarainen, enintään 80 % hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista.

Lisäksi jaossa on 3 M€ vesihuollon ravinteiden kierrätyshankkeille. Nämä voivat olla esimerkiksi ravinteiden kierrätyksen symbiooseja, joissa erilaiset toimijat muodostavat kierrätyksen toimintakokonaisuuden ravinnerikkaille jätteille, sivuvirroille ja/tai hyödykkeille tai laitosmittakaavaisia ravinteiden, erityisesti fosforin talteenottohankkeita.

Lisätietoja: toimialapäällikkö Riikka Leskinen, p. 0449075995

Varsinais-Suomi mukaan älykkään erikoistumisen terveysalan kumppanuuteen

Varsinais-Suomi on liittynyt älykkään erikoistumisen Personalised Medicine -kumppanuuteen. Kumppanuus on Varsinais-Suomen ensimmäinen.

Älykkään erikoistumisen kumppanuudet ovat Euroopan unioni tukemia, monipuolisten tutkimus-, kehitys- ja innovaatioteemojen (TKI) ympärille rakentuneita maksuttomia eurooppalaisia yhteistyöverkostoja. Niiden tavoitteena on säännöllisen vertaiskeskustelun kautta löytää yhteisiä hankeaihioita, joilla tavoitellaan merkittäviä TKI- tai investointihankkeita, ja alueiden kilpailukyvyn vahvistamista.

Personalised Medicine -kumppanuusyhteistyön teemat ovat vahvasti linjassa Varsinais-Suomen lääke- ja terveysteknologiasektorin tavoitteiden kanssa. Personalised Medicine, tai henkilökohtainen lääketiede, kuvaa pyrkimystä yksilöllisiin ja yksilön perimän huomioiviin hoitoratkaisuihin sen sijaan, että kaikkia potilaita hoidetaan perinteisesti ”keskivertopotilaina”. Kumppanuuden teemoihin kuuluvat muun muassa henkilökohtaisen terveystiedon hallintaan ja hyödyntämiseen liittyvät kokonaisuudet, terveydenhuollon osaamistarpeet, geenitutkimus ja kuvantaminen, sekä monipuoliset teknologian ratkaisut terveydenhuollossa.

Kumppanuuden hallinnoinnista vastaa Varsinais-Suomen liitto. Sen asiantuntijakumppaneina toimivat Turku BioImaging -organisaatio ja Turku Science Park sekä yhteistyöhön osallistuvat alueen korkeakoulut ja kehittäjäorganisaatiot. Kumppanuutta koordinoidaan Hollannista ja Belgiasta (Limburg, Itä-Hollannin alueet ja Flan-ders). Mukana on näiden lisäksi alueita Espanjasta, Italiasta, Sloveniasta ja Romaniasta. Suomesta mukana on Varsinais-Suomen lisäksi Pohjois-Pohjanmaa.

Lisätietoja: erikoissuunnittelija Salla-Maria Lauttamäki, p. 040 520 0761 ja
https://s3platform.jrc.ec.europa.eu/personalised-medicine

Varsinais-Suomen luonnonarvojen ja -varojen vaihemaakuntakaavaehdotuksen aikataulu

Varsinais-Suomen luonnonarvojen ja -varojen vaihemaakuntakaavaehdotus oli MRL 65 §:n mukaisesti julkisesti nähtävillä 3.9.–2.10. välisen ajan. Kaavaehdotuksesta jätettiin 45 muistutusta, lisäksi Naantalin kaupunginhallitus jätti lausunnon määräajan umpeuduttua.

Vallitsevan tilanteen, nähtävillä oloaikana saadun palautteen sekä maankäytön ja ympäristön vastuualueella valmisteltujen suunnitelmien hyväksymisvaiheiden kasautumisen vuoksi vaihemaakuntakaavan käsitteyaikataulua on tarkistettu. Saadut muistutukset ja niihin laaditut vastineet tuodaan maankäyttöjaoston kautta hallitukseen, jonka jälkeen kaavaehdotukseen tehdään tarvittavat korjaukset, jotka eivät edellytä uutta nähtävillä oloa. Korjausten jälkeen kaavaehdotus tuodaan maankäyttöjaoston kautta maakuntahallitukseen, joka esittänee maakuntavaltuuston kesäkuun kokoukselle sen hyväksymistä. Tarkistettu aikataululuonnos:

• Maankäyttöjaosto, marraskuu 2020: muistutuksiin laadittujen vastineiden ja niiden mukaisten mahdollisten tarkistusten käsittely
• Maakuntahallitus, joulukuu 2020: muistutuksiin laadituista vastineista ja niiden mukaisista mahdollisista tarkistuksista päättäminen
• Maankäyttöjaosto, alkutalvi 2021: lopullisen kaavaehdotuksen käsittely
• Maakuntahallitus, kevät 2021: lopullisen kaavaehdotuksen hyväksyminen ja esitys maakuntavaltuustolle vaihemaakuntakaavan hyväksymiseksi
• Maakuntavaltuusto, kesäkuu 2021: hyväksyy kaavan.

Lisätietoja: suunnittelujohtaja Heikki Saarento, p. 040 720 3056