Ylatunniste2

 

Syntyvyys kasvussa Varsinais-Suomessa

Luonnollinen väestönmuutos on kasvanut selvästi Varsinais-Suomessa vuoden 2021 ensimmäisinä kuukausina. Luonnollinen väestönmuutos, eli syntyvyyden ja kuolleisuuden erotus, laski maakunnassa koko 2010- luvun. Sama kehitys jatkui vuonna 2020, sillä heinäkuuta lukuun ottamatta jokaisen kuukauden luvut jäivät alle 2010-luvun keskiarvon, ja muutamana kuukautena luonnollinen väestönmuutos oli alhaisempi kuin kertaakaan kymmeneen vuoteen.

Luonnollinen väestönmuutos kääntyi kuitenkin kuluvan vuoden alussa kasvuun. Maaliskuussa 2021 syntyneitä oli jo hieman kuolleita enemmän, kun vuotta aiemmin syntyneitä oli lähes sata vähemmän kuin kuolleita. Muutos johtuu ennen kaikkea syntyvyyden kasvusta, sillä kuolleiden lukumäärässä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia koronavuoden aikana. Kuluvan vuoden alussa maakuntaan onkin syntynyt 150 lasta enemmän kuin edellisenä vuotena samaan aikaan.

1

 

Lisätietoja: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, puh. 050 410 2294

 

Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksen eteneminen
Nykyinen maankäyttö- ja rakennuslaki tuli voimaan 1.1.2000. Lakiin on tehty sen voimassaolon aikana lukuisia muutoksia, ja niitä tehdään edelleen. Muutettuja, lisättyjä tai kumottuja pykäliä on peräti kaksi kolmasosaa lain runsaasta 300 pykälästä. Lain toimivuudesta ja soveltamisesta on tehty lukuisia selvityksiä.

Ympäristöministeriö käynnisti maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksen parlamentaarisen valmistelun Juha Sipilän hallitusohjelman mukaisesti keväällä 2018. Uudistuksen alkuperäisenä tavoitteena oli yksinkertaistaa alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää, kehittää rakentamisen ohjausta, tukea kansalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa omaa elinympäristöä koskevaan suunnitteluun ja päätöksentekoon sekä varmistaa, että lakiteksti on selkeä ja johdonmukainen.

Kokonaisuudistuksen valmistelua varten asetettiin työryhmä, parlamentaarinen seurantaryhmä ja sidosryhmäfoorumi. Työryhmän alaisuudessa toimii lisäksi kuusi valmistelujaostoa. Maakuntien liittojen edustaja valmistelevassa työryhmässä on Hämeen liiton maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjois- Savon suunnittelujohtajat edustavat liittoja valmistelujaostoissa.

Uudistuksen valmistelu on edennyt Antti Rinteen / Sanna Marinin hallitusohjelmaan kirjatuin tarkennuksin suunniteltua hitaammin. Lain pykälämuotoiluista ja niiden perusteluista käydään edelleen keskustelua. Luonnos hallituksen esitykseksi uudeksi kaavoitus- ja rakennuslaiksi on näillä näkymin tulossa lausunnoille aikaisintaan kesällä, mahdollisesti vasta syksyllä.

Maakuntien liitojen kannalta keskeiset kysymykset ovat

• maakuntakaavan rajatumpi rooli kaavajärjestelmässä,
• maakuntakaavan suhde suurten kaupunkiseutujen pakolliseen, mutta oikeusvaikutuksettomaan kaupunkiseutusuunnitelmaan sekä
• maakuntakaavan eri sisältöjen epäselvä oikeusvaikutteisuus.

Lakiluonnoksen mukaan kaavajärjestelmä säilyy edelleen kolmiportaisena (maakunta-, yleis- ja asemakaava). Laissa määritellään, mitä asioita maakuntakaavassa tulee käsitellä, mutta aiempaa strategisemmin ja kohdentuen nykyistä selkeämmin ainoastaan valtakunnallisiin ja maakunnallisiin kysymyksiin. Nykyisin maakuntakaava on kokonaisuudessaan ohjeena muulle suunnittelulle ja viranomaistoiminnalle, erityisesti kunnan kaavoitukselle, jatkossa ainoastaan maakunnan aluerakenteen, valtakunnallisen ja maakunnallisen liikennejärjestelmän/liikenneverkon sekä maakunnan viherrakenteen kehittämisen periaatteiden osalta.

Valmistelun tässä vaiheessa on vielä epäselvää, mitkä aluerakenteeseen luettavat osat ovat oikeusvaikutteisia. Lakiluonnoksessa maakuntakaavan uusi rooli on perusteltu pilkkomalla alue- ja yhdyskuntarakenteen käsitteet kaavatasokohtaisiksi unohtaen, että strategisessakin maakuntakaavoituksessa aluerakenteen elementtien yhdyskuntarakenteelliset ominaisuudet ovat kaavoituksen tavoitteiden kannalta keskeisiä. Vähittäiskaupan suuryksikköjä ei enää jatkossa ohjattaisi maakuntakaavoituksella. Maakuntakaavoissa ei myöskään enää määriteltäisi kaupunkien ja kuntien keskustatoimintojen alueita.

Lakiluonnoksen mukainen kaupunkiseutusuunnitelma vastaa Turun kaupunkiseudulle tehty rakennemallia ja alueella pitkään tehtyä suunnitteluyhteistyötä, jossa liitolla on keskeinen rooli. Yllättävää onkin, että lakiluonnoksen perusteluissa korostetaan ainoastaan kuntien ja valtion viranomaisten yhteistyötä, mutta suunnitelman

suhde maakuntakaavoitukseen jätetään avoimeksi. Varsinais-Suomessa Turun kaupunkiseudun rakennemalli on yhdessä seudullisen liikennejärjestelmätyön kanssa toiminut myös maakuntaakaavan keskeisenä perusselvityksenä.

Maakuntajohtajat ja Kuntaliitto toimittivat helmikuussa ministeriöille yhteisen kannanoton aluerakenteen käsitteen laajentamiseksi kattamaan energiantuotannon alueet, taajamien ulkopuoliset tuotantotoiminnan alueet, luonnonvarojen käytön alueet (kaivostoiminta, metsätalous, poronhoito) sekä puolustusvoimien tarpeet niiltä osin kuin näillä on maakunnallista tai valtakunnallista merkitystä. Kannanoton jälkeen pykäläluonnoksia on jossain määrin tarkistettu.

Paraikaa on käynnissä kysely, jolla selvitetään suurimpien kaupunkiseutujen suunnitteluyhteistyön nykytilannetta sekä tulevassa maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksessa ehdotetun kaupunkiseutusuunnitelman vaikutuksia kuntasektorille. Kysely on lähetetty Suomen seitsemän suurimman kaupunkiseudun kuntien, kuntayhtymien ja kyseisten alueiden maakuntien liittojen kaupunkiseutujen suunnitteluyhteistyöhön osallistuville asiantuntijoille. Aiheesta on myös webinaari maanantaina 26.4.2021.
https://mrluudistus.fi

Lisätietoja: suunnittelujohtaja Heikki Saarento, puh. 040 720 3056

Liikenne 12 -suunnitelman toimeenpano käynnistyy

Valtioneuvosto on hyväksynyt valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman (Liikenne 12) vuosille 2021- 2032 ja antoi sen selontekona eduskunnalle 15.4.2021. Suunnitelman tavoitteena on lisätä pitkäjänteisyyttä liikennejärjestelmän kehittämiseen koko Suomessa. Suunnitelma laadittiin nyt ensimmäistä kertaa. Suunnitelma on valmisteltu vuorovaikutteisesti sidosryhmien kanssa ja sen valmistelua on ohjannut parlamentaarinen ohjausryhmä.

Suunnitelma on laadittu 12 vuodeksi ja sitä päivitetään hallituskausittain eli neljän vuoden välein. Siinä ovat mukana kaikki liikennemuodot, henkilö- ja tavaraliikenne, liikenneverkot ja palvelut. Suunnitelmaan sisältyy toimenpideohjelma ja valtion rahoitusohjelma. Valmistelu perustuu lakiin liikennejärjestelmästä ja maanteistä.

Väylien rahoituksessa siirretään painopistettä nykyistä enemmän rautateille. Tieverkon osuus perusväylänpidosta säilyy kuitenkin suurempana kuin rataverkon, ja korjausvelkaa vähennetään koko väyläverkolla, myös alemmalla tieverkolla. Ensimmäinen valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma on laadittu vuosia 2021- 2024 koskevan julkisen talouden suunnitelman ja talousarviopäätösten mukaisesti vuosien 2021-2024 osalta. Vuosille 2025-2032 suunnitelmassa esitetään lisäyksiä liikennejärjestelmän rahoitukseen. Suunnitelmassa esitetyt kustannukset ovat arvioita ja niiden toteuttaminen riippuu tulevista talousarviopäätöksistä.

Suunnitelma on nyt eduskunnan käsittelyssä. Väylävirasto laatii valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman ja liikenneverkon strategisen tilannekuvan perusteella valtion väyläverkkoja koskevan investointiohjelman seuraavaksi 6-8 vuodeksi. Vuonna 2021 ensimmäistä kertaa laadittavaa investointiohjelmaa hyödynnetään talousarvioesitysten valmistelussa. Investointiohjelma valmistuu elokuussa 2021.

Lisätietoja: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, p. 040 583 6950

Saaristomeri ei parane nykyisillä toimenpiteillä

Ympäristöministeriön hallinnonalalla on käynnissä vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelmien 2022–2027 laadinta. Laaditut suunnitelmat ovat kuultavina 14.5.2021 asti. Tavoitteena toimenpideohjelmilla on vesien ja meriympäristön tilan parantaminen. Koska hyvää vesientilaa ei saavutettu edelliseen tavoitevuoteen 2020 mennessä, uusi aikaraja asetetaan vuodelle 2027.

Vesien- ja merenhoidon toimenpidesuunnitelmiin kirjatuilla toimenpiteillä tavoite voi olla teoriassa mahdollinen, mutta käytännössä vaikea saavuttaa. Toimenpiteitä toteutetaan muun muassa erilaisten tuki- ja korvausjärjestelmien kautta. Toimenpiteiden vaikuttavuutta heikentää niiden vähäinen velvoittavuus ja kohdentamisen puu- te. Esimerkiksi nykyinen maatalouden ympäristökorvausjärjestelmä mahdollistaa toimenpiteitä vesienhoidon kannalta tehottomiin paikkoihin.

Saaristomeren ravinteista 70–80 % tulee yhä maataloudesta, minkä johdosta erityisesti maataloudessa tehtävillä toimenpiteillä on vaikutusta. Maa- ja metsätalousministeriö valmistelee parhaillaan uutta Euroopan yhteisen maatalouspolitiikan (CAP27) ohjelmakautta. EU-tasolla on päätetty vahvistaa maataloustukien ympäristösidonnaisuutta ja ohjata rahoituksen kokonaismäärästä 40 % ympäristö- ja ilmastotoimiin. Päätöksen näkyminen Saaristomeren tilassa riippuu Suomen toimeenpanosta. Ministeriön julkaisemassa suunnitelmaluonnoksessa tukien alueellista porrastamista ja kohdentamista ei kuitenkaan tehdä. Lopullinen suunnitelma kansallisesta toimeenpanosta valmistuu kevään aikana ja lähtee lausunnolle kesällä 2021.

Saaristomeri on Suomen rannikon huonokuntoisin merialue, minkä johdosta erilaisten toimenpiteiden valtakunnallista ja alueellista kohdentamista on vahvistettava. Itämeren suojelukomissio, HELCOM on määritellyt Saaristomeren maatalouden ravinnevalumat yhdeksi Itämeren pahimmaksi rehevöittäjäksi. Saaristomeri on Suomen ainoa jäljellä oleva niin sanottu Itämeren hot spot -kohde. Ympäristöministeri Krista Mikkonen on sitoutunut selvittämään Saaristomeren kuormituksen vähentämistä ja poistamista HELCOM:in listalta. Valmisteilla on tiekartta ravinnekuormituksen merkittävälle vähentämiselle kesään 2022 mennessä.

Lisätietoja: erikoissuunnittelija Malla Rannikko-Laine, p. 040 7213 429, erikoissuunnittelija Timo Juvonen, puh. 040 8295 543

Ylatunniste2 
 

VARSINAIS-SUOMEN MAAKUNTASTRATEGIAN 2040+ VALMISTELU ETENEE TOIMENPIDEVAIHEESEEN

Varsinais-Suomen maakuntastrategian 2040+ visiovaihe on päättymässä. Parhaillaan käydään läpi luonnoksista annettua palautetta, jota on saatu niin maakuntahallitukselta, maakuntavaltuustolta kuin työryhmien osallis-tujiltakin. Työryhmille on talven aikana järjestetty yhteensä 10 kokousta ja työpajaa, joihin on osallistunut yli 100 asiantuntijaa.

Työskentely jatkuu seuraavaksi neljässä toimenpidetyöryhmässä, joissa katse siirretään maakuntaohjelma-kauteen 2022–2025. Työskentely perustuu tilannekuvan ja visiovaiheen tuloksiin, ja sen tavoite on määritellä toimenpiteitä, joita tulisi tulevalla nelivuotiskaudella toteuttaa, jotta visiot toteutuvat. Toimenpiteitä tarkastellaan myös Varsinais-Suomen älykkään erikoistumisen painopisteiden kautta.

Ilmoittautuminen toimenpidetyöryhmiin on nyt auki. Työryhmiin toivotaan laajaa osallistumista sekä monipuolista asiantuntemusta ja näkemystä teemoista. Työryhmät työskentelevät sekä työpajassa että sähköisellä alustalla. Työryhmät ovat:

1. Osana ympäristöä, 7.4. klo 14–16
    a. puheenjohtajana ylijohtaja Olli Madekivi, Varsinais-Suomen ELY-keskus
2. Kaikki mukana, 15.4. klo 10–12
    a. puheenjohtajana toiminnanjohtaja Kalle-Pekka Mannila, SPR Varsinais-Suomen piiri
3. Uutta tehden, 8.4. klo 13–15
   a. puheenjohtajana Turun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sini Ruohonen
4. Vahvat elinkeinot, 12.4. klo 13–15
   a. puheenjohtajana toimitusjohtaja Kaisa Leiwo, Turun kauppakamari

Lisätietoja työryhmistä sekä maakuntastrategiavalmistelun vaiheista ja välituloksista löytyy Kumppanuusfoorumi-verkkosivun kautta. https://kumppanuusfoorumi.fi/maakuntastrategia/uusi-maakuntastrategia-2040/

Lisätietoja: erikoissuunnittelija Salla-Maria Lauttamäki, p. 040 520 0761


Työttömyyskehitys toistaiseksi vakaata

Varsinais-Suomessa oli maaliskuun puolivälissä noin 26 000 työtöntä työnhakijaa, joista viidennes oli lo-mautettuna. Työttömien ja lomautettujen määrä on kasvanut selvästi koronakriisiä edeltäneestä ajasta. Ke-vään 2020 huomattavan kasvupiikin jälkeen työttömien työnhakijoiden määrä laski kuitenkin nopeasti ja on vakiintunut reilut viisi tuhatta työtöntä korkeammalle tasolle. Suurin osa kasvusta selittyy yhä lomautuksilla, sillä vain harvat lomautukset ovat muuttuneet työttömyyksiksi.

Työttömien ja lomautettujen määrän kasvu on tarkoittanut Varsinais-Suomessa työttömyysasteen kehitystrendin nousua vuoden 2019 puolivälin alle 9 % lukemista noin 13 % tasolle. Vaikka työttömien ja erityisesti lo-mautettujen määrässä on ollut edellisen vuoden aikana normaalia kausivaihtelua enemmän heilahteluja, on työttömyysasteen trendi pysynyt ensimmäisen koronakevään jälkeen melko vakaana. Työttömyyden kasvusta huolimatta Varsinais-Suomen työttömyysaste on pysynyt koko maan tasoa alempana.

Työttömyyskehityksen suunta keväällä 2021 on vielä arvoitus. Yhtäältä rokotustahdin ennustettu kiihtyminen ja talven flunssakauden päättyminen herättää toivoa paremmasta, toisaalta tiukentuvien liikkumisrajoitusten vaikutukset etenkin Turussa sijaitsevien yritysten toimintamahdollisuuksiin huolestuttaa. Työllisyyskehityksen lannalta onkin toivottavaa, että mahdolliset liikkumisrajoitukset jäävät mahdollisimman lyhyeksi, jotta yritysten selviävät rajoitusten yli ilman suuria irtisanomisia.

Lisätietoja: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, puh. 050 410 2294

 

 2

 

Tre Skärgårdar – Kolme saaristoa -hanke vahvistaa rajat ylittävää yhteistyötä

Ruotsin merialuesuunnittelustakin vastanneen Meri- ja vesiviranomaisen (Havs och vattenmyndigheten) vetä-mä kaksivuotinen Tre Skärgårdar – Kolme saaristoa -hanke päättyi loppuvuodesta 2020. Hankkeen muut part-nerit olivat Tukholman alue sekä Tukholman lääninhallitus. Ahvenanmaan maakuntahallitus, Varsinais-Suomen liitto ja ympäristöministeriö osallistuivat hankkeen ohjausryhmään merialuesuunnittelun koordinaatioryhmän mandaatilla.

Hankkeessa tutkittiin rajat ylittävän yhteistyön keinoja edistää kestävän kehityksen kolmea ulottuvuutta, EU:n Itämeristrategiaa sekä alueellisia strategioita meriympäristön tilan ja merellisten teemojen näkökulmasta. Hankkeessa tunnistetiin alueen erityispiirteet sekä kolmelle saaristolle yhteiset meriympäristön tilaan ja perin-teiseen saaristokulttuuriin liittyvät haasteet. Samalla tunnistettiin myös uusia, merialuesuunnitteluprosesseissa esille nousseita, rajat ylittävää yhteistyötä edellyttäviä ja sille rakentuvia mahdollisuuksia (esim. merituulivoima).

Hanke päättyi verkossa pidettyyn loppuseminaariin syyskuussa 2020. Hankkeessa tuotetut materiaalit, esitykset ja raportit löytyvät verkkosivuilta www.treskargardar.com

Hankkeen pääpartnerin edustajan ja ohjausryhmän puheenjohtajan Jakob Granitin johdolla laadittiin esitys yh-teistyön jatkamiseksi ja vahvistamiseksi hankkeessa muodostetun koalition pohjalta sekä suositukset käsiteltäviksi ja edistettäviksi teemoiksi:

• Rajat ylittävä yhteistyö ja sen poliittinen ankkurointi eri hallinnon tasoilla
• Kolmeen saaristoon mukautetun ekosysteemipohjaisen hallinnan kehittäminen digitalisaatiota        hyödyntämällä
• Yhteinen strateginen suunnittelu ja vuorovaikutus

Lisätietoja: suunnittelujohtaja Heikki Saarento, p. 040 720 3056


Ilmastoystävällisen liikkumisen seutukuntasuositukset

Viidelle Varsinais-Suomen seutukunnalle on koottu toimenpidesuositukset tukemaan alueellista ja seutukuntakohtaista vähähiilisen liikkumisen työtä sekä tuomaan konkreettisia esimerkkejä toimenpiteiden suunnitteluun. Suositukset on laadittu seutukuntakeskusteluiden pohjalta, kunkin seutukunnan erityispiirteet ja tarpeet huomioiden, ja ne tukevat Varsinais–Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelman ja ilmastotiekartan toimeenpanoa.

Liikkumisen päästövähennystavoitteet edellyttävät mittavia muutoksia siihen, miten liikumme arjessamme. Vaihtoehtoja on monia, ja eri alueiden, kuntien ja kuntalaisten tarpeisiin sopivat erilaiset ratkaisut. Vähähiilisyyden lisäksi uudet ratkaisut pyrkivät sujuvoittamaan kuntalaisten arkea, parantamaan kunnan palvelutasoa, edistämään arkiliikuntaa ja huomioimaan eri väestöryhmien tarpeet.

Koonneissa mainitut toimenpiteet sekä laaja kirjo muita toimenpiteitä on koottu Valonian verkkosivuille Ilmastoystävällisen liikkumisen ratkaisupalettiin. Mukana on konkreettisia, testattuja esimerkkitoimenpiteitä, joilla voidaan saavuttaa päästövähennyksiä ja monipuolistaa liikkumisen tottumuksia ja palveluita kunnassa sekä yrityksissä.

Lisätiedot: Projektiasiantuntija Anna von Zweygbergk, p. 040 182 1117

Akkualan kansallinen yhteistyöelin edistämään akkustrategian toimeenpanoa

Akkualan kansallinen yhteistyöelin edistää 26.1.2021 julkaistun akkustrategian toimeenpanoa. Suomalaisen akkualan tavoitteena on olla edelläkävijä Euroopassa ja kansainvälisesti vuonna 2025 sekä tuottaa osaamista, innovaatioita, kestävää taloudellista kasvua, hyvinvointia ja työpaikkoja Suomeen.

Yhteistyöelimen keskeinen tehtävä on kehittää kansallista yhteistyötä akkualalla sekä edistää akkustrategian toimeenpanoa. Yhteistyöelimessä on laaja edustus viranomaisia, yliopistoja ja akkualan toimijoita. Yhteis-työelimen puheenjohtajana toimii alivaltiosihteeri Petri Peltonen työ- ja elinkeinoministeriöstä. Maakuntien liittoja yhteistyöelimessä edustaa maakuntajohtaja Kari Häkämies.

Elinkeinoministeri Mika Lintilä on asettanut Akkualan kansallisen yhteistyöelimen toimintakaudelle 24.3.2021–31.12.2022, ja se keskittyy erityisesti seuraaviin tehtäväkokonaisuuksiin:


1. Osallistuu kansallisten kantojen määrittelyyn akkualan kehityksen keskeisissä kysymyksissä.
2. Huolehtii, että innovaatio- ja elinkeinopolitiikassa otetaan huomioon akkuarvoketjun kehittäminen koko arvoketjun osalta.
3. Lisää keskustelua ja yhteistä ymmärrystä kilpailukykyisen, kestävän ja hyvinvointia luovan ak-kualan muodostamisesta Suomeen.
4. Vahvistaa akkuarvoketjun toimijoiden yhteistyötä, vuorovaikutusta ja tiedonkulkua.
5. Laatii arvion akkustrategian toimeenpanon vaatimista resursseista, aikatauluista ja vastuutahois-ta.
6. Vauhdittaa akkustrategiaan kirjattujen tavoitteiden kannalta keskeisten toimenpiteiden toimeen-panoa yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa.
7. Tunnistaa akkualan kasvun ja kehityksen kannalta keskeiset esteet ja laatii suunnitelmat niiden ratkaisemiseksi.
8. Raportoi edistymisestään elinkeinoministerille kaksi kertaa vuodessa.

 

Ylatunniste2

Varsinais-Suomen työllisyysasteen trendi sinnittelee koronakriisiä edeltävällä tasolla

Varsinais-Suomen työllisyysasteen kasvu pysähtyi keväällä koronakriisin seurauksena. Maakunnan työllisyysaste ei näytä kuitenkaan kääntyneen vuoden 2020 viimeisellä neljänneksellä samanlaiseen voimakkaaseen laskuun kuin monissa muissa maakunnissa.

Varsinais-Suomen työllisyysasteen trendi oli vuoden 2020 lopussa 73 % eli samalla tasolla kuin ennen koronakriisiä. Varsinais-Suomen työllisyysasteen trendikehityksessä ei toistaiseksi havaita samanlaista tasomuutosta kuin Tilastokeskuksen laatimassa koko maan trendilaskelmassa. Työllisyyden trendikäyrän suunnan määrittäminen nykyisessä epävarmassa tilanteessa on kuitenkin haastavaa, minkä vuoksi työllisyyden trendilaskelmiin on syytä suhtautua varauksella aikasarjan uusimpien tietojen osalta.

Koko maan tarkastelussa suurimmassa osassa maakuntia koronakriisi on kääntänyt työllisyysasteen kehityk-sen laskuun, ja työllisyysasteen trendi kasvoi vain Etelä-Savossa, Pohjanmaalla ja Päijät-Hämeessä. Vuoden 2020 kolmannella neljänneksellä nähty työllisyysasteen raju lasku Etelä-Karjalassa jatkui, mutta myös Keski-Pohjanmaalla, Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa työllisyysaste laski selvästi koko maata nopeammin.

Neljännesvuosittainen työllisyysaste laaditaan Tilastokeskuksen tekemän haastattelututkimuksen pohjalta. Tämä lisää jonkin verran etenkin maakunnallisten lukujen epävarmuutta. Pitkän aikavälin trendikehitys antaa kuitenkin varsin luotettavan kuvan työllisyyskehityksen suunnasta.

Lisätietoja: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, puh. 050 410 2294

Kuva1

 

Kuva2

 

 Ylatunniste2
 

Parlamentaarinen työryhmä ei esitä monialaisia maakuntia

Aluehallinnon ja monialaisten maakuntien parlamentaarinen selvitys on valmistunut. Työryhmä esittää, että sote-uudistuksessa muodostettaville hyvinvointialueille siirretään kuntien nykyiset ympäristöterveydenhuollon tehtävät 1.1.2026 alkaen. Työryhmä ei esitä siirrettäväksi maakunnan liittojen tehtäviä eikä valtion aluehallinnon tehtäviä. Selvityksen mukaan valtioneuvoston tulisi harkita hyvinvointialueiden tehtävien laajentamisen jatkotarkastelua maakunnan liittojen nykyisin hoitamiin tehtäviin ja mahdollisesti muihin alueiden kehittämisen kannalta merkittäviin tehtäviin toimintaympäristön muuttuessa ja hyvinvointialueen toiminnan vakiintuessa.

Selvityksessä tunnistettiin kolme tulevaisuuden skenaariota. Hyvinvointialue-skenaariossa itsehallinnollisille alueille siirrettäisiin sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen tehtävien lisäksi kuntien ympäristöterveydenhuolto. Sote- ja aluekehittämismaakunta -skenaariossa siirrettäisiin edellä mainittujen lisäksi maakuntien liittojen lakisääteiset tehtävät ja alueellinen edunvalvonta sekä valtion julkisen henkilöliikenteen järjestämistehtävät. Monialainen maakunta -skenaariossa siirrettävänä on laajimmillaan kaikki tarkastelussa mukana olleet tehtävät, edellisten lisäksi myös laajasti valtion aluehallinnon tehtäviä.

Valtioneuvosto asetti aluehallinnon ja monialaisten maakuntien selvitystyön ja sille parlamentaarisen ohjausryhmän 11.6.2020. Selvitystyön toimikausi kesti vuoden loppuun. Tarkoitus on ollut hallitusohjelman mukaisesti selvittää, mitä tehtäviä kunnilta, kuntayhtymiltä ja valtiolta voitaisiin siirtää sote-uudistuksessa muodostettaville itsehallinnollisille alueille. Lopullisen päätöksen asiasta tekee maan hallitus. Parlamentaarisen ohjausryhmän puheenjohtajana on toiminut kansanedustaja Aki Lindén (sd). Keskustan eduskuntaryhmän jäsenet jättivät selvitykseen eriävän mielipiteen, jonka mukaan Keskusta kannattaa laajaa aluekehittämismaakuntaa.

Lisätietoja: maakuntajohtaja Kari Häkämies, puh. 044 201 3204

 

Koronakriisi iski pahimmin Turun seudun yritysten liikevaihtoon

Koronakriisi on iskenyt Varsinais-Suomessa pahimmin Turun seudun ja Turunmaan yrityksiin, samalla kun Vakka-Suomessa liikevaihto on ollut reippaassa kasvussa. Vahvimmin pandemian aikana ovat pärjänneet kauppa ja ICT-ala. Matkailu ja muut palvelut ovat pahimmin kärsineiden joukossa.

Koronakriisi on iskenyt Varsinais-Suomessa pahimmin Turun seudun yrityksiin. Vuoden 2020 kolmannella neljänneksellä yritysten liikevaihto Turun seudulla putosi 6,9 % edellisvuotisesta, kun se koko maakunnassa laski 4,8 %. Myös Turunmaalla yritysten liikevaihto putosi selvästi, mutta Loimaan ja Salon seuduilla liikevaihto pysyi muuttumattomana ja Vakka-Suomessa yritysten liikevaihto kasvoi yli 7 %.

Kaupan ala oli seurattavista toimialoista ainoa, joka onnistui kasvattamaan liikevaihtoa viime vuoden heinä–syyskuussa. Kaupan liikevaihdon kasvu näyttä jopa nopeutuneen hieman pandemian aikana, mitä selittänee vähittäiskaupan kasvanut kysyntä. Myös ICT-alan liikevaihto on vahvassa kasvussa, mutta heinäkuulle osunut hyvin alhainen liikevaihtokirjaus pudotti koko kvartaalin miinukselle.

Selvästi pahimmin koronakriisi on verottanut liikevaihdon kehitystä matkailuun liittyvillä aloilla, joiden liikevaihto oli heinä–syyskuussa 18 % edellisvuotista alempi. Myös muilla palvelualoilla ja rakentamisessa liikevaihto on pudonnut merkittävästi. Teollisuudessa kuva on kaksijakoinen. Teollisuudessa kokonaisuudessaan liikevaihdon lasku oli kolmannella neljänneksellä palvelualojakin nopeampaa, mutta valmistavassa teknologiateollisuudessa liikevaihdon pudotus oli vain keskimääräisellä tasolla.

Varsinais-Suomen liitossa seurataan yritysten suhdannekehitystä kahdesti vuodessa. Seuranta perustuu työ- ja elinkeinoministeriön kautta saataviin päätoimialojen suhdannetietoihin sekä Varsinais-Suomen liiton hankkimiin täydentäviin tietoihin valmistavan teknologiateollisuudesta, liike-elämän palveluluista sekä matkailu- ja ICT-aloilta. Seuraava tilannekatsaus tehdään elokuussa 2021, jolloin tarkastellaan yritysten liikevaihdon kehitystä keväälle 2021 saakka.

Lisätietoja: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, puh. 050 410 2294

1

2

 

3

 

4

 

5

 

Koronavuosi kasvatti Turun kehyskuntia

Varsinais-Suomen kunnista asukasluku kasvoi vuonna 2020 eniten Turun kaupungissa. Turun väestönkasvu kuitenkin hidastui hieman, sillä vuonna 2019 Turun asukasluku kasvoi noin sadalla henkilöllä verrattuna vuoteen 2020. Sen sijaan Turun naapurikunnissa koronavuosi kasvatti väestönkasvua selvästi. Erityisesti Kaarinassa väestö kasvoi vauhdikkaasti, ja Kaarinan väestö kasvoikin 10. nopeimmin koko maassa. Myös Raisiossa väestönkasvu ponnahti selvästi ylöspäin, sillä vuonna 2019 Raision väestönmuutos oli vielä miinuksella. Eniten väestö väheni Salossa, jossa väestön väheneminen kuitenkin lähes puolittui vuodesta 2019.

Maakunnittain tarkasteltuna väestönmuutoksessa ei tapahtunut suuria muutoksia. Varsinais-Suomen väestönkasvu oli maan kolmanneksi nopeinta, ja sekä Varsinais-Suomen että Pirkanmaan väestönkasvu nopeutui koronavuoden aikana. Uudellamaalla väestönkasvu sen sijaan hidastui selvästi. Uudenmaan väestönkasvun muutokset johtuivat ennen kaikkea pääkaupunkiseudun suurten kaupunkien väestönkasvun huomattavasta pudotuksesta. Varsinais-Suomesta nopeimmin kasvaneiden kuntien listalle pääsi Turun lisäksi Kaarina ja Raisio.

Lisätietoja: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, puh. 050 410 2294

6

7

 

ReactEU-varojen jako ja sisältö

Työ- ja elinkeinoministeriö on 21.12.2020 pyytänyt maakuntia laatimaan/päivittämään maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman (TOPSU) ja siihen liittyvän ”Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020” -rakennerahasto-ohjelman rahoitussuunnitelman vuosille 2021-2022. Keskeinen peruste TOPSU:n päivitykseen on se, että koronakriisin myötä EU:n kautta alueille tuleva lisärahoitus (ReactEU) nykyiseen rakennerahasto-ohjelmaan, tulee jakoon nykyisten rakennerahastoinstrumenttien kautta. Toimeenpanosuunnitelman hyväksyy maakunnan yhteistyöryhmä MYR kokouksessaan 1.3.20201.

ReactEU-rahoitus on osa koronapandemian myötä rakennettua laajaa elpymis- ja tukipakettia ja sillä pyritään nimenomaan nopeisiin, lähivuosille kohdennettuihin toimiin taantuman torjumiseksi. ReactEU-varoilla tuetaan alueita koronakriisin aiheuttamisen vahinkojen korjaamisessa. Rahoituksella luodaan pohja myös talouden vihreälle, digitaaliselle ja palautumiskykyä tukevalle elpymiselle.

Suomeen ohjautuu ReactEU-rahoitusta yhteensä n. 255 milj. euroa sisältäen myös valtion kansallisen vastinrahoituksen. Rahoitus on TEM:n mukaan jaettu siten, että koronan vaikutukset on huomioitu eri mittarien kautta. Jaossa on käytetty kriteereinä aluetalouden perusmittareita, koronaresilienssiä sekä koronan vaikutuksia alueelle. Seuraavassa taulukossa on kuvattu rahoituksen jakautuminen rahastoittain ja maakunnittain.

TEM:n kirjeen mukaan Varsinais-Suomeen kohdistuu ReactEU-varoja n 14,5 milj. €, jotka jakautuvat Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahaston (ESR) kesken suhteessa 70 % / 30 %. EAKR-varoja on maakuntaan tulossa n. 5,8 milj. € ja ESR-varoja n. 2,5 milj. € ja valtion vastinrahoitusta 6,2 M€. Neuvottelut erityisesti EAKR-rahoituksen jakautumisesta Varsinais-Suomen liiton ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kanssa ovat käynnissä. ESR-rahoitus kohdentuu kokonaisuudessaan ELY-keskukselle.

Pääosa rahoituksesta jaetaan kevään 2021 aikana normaalien hakumenettelyjen kautta alueen yrityksille ja muille toimijoille kohtuullisen nopealla aikataululla. Rahoituksella tuettujen hankkeiden tulee päättyä viimeistään 31.8.2023 mennessä.

Lisätietoja: aluekehitysjohtaja Tarja Nuotio, puh. 040 5063715

Vuoden 2021 kulmaluvut maakunnittain (maakuntien liitot ja ELY-keskukset)

EAKR-kulmaluku 2021 (70 %)

ESR-kulmaluku 2021 (30 %)

Valtio yhteensä
2021

YHTEENSÄ

YHTEENSÄ

102,142

43,776

109,439

255,357

Pohjois-Pohjanmaa

11,757

5,039

12,597

29,393

Kainuu

3,099

1,328

3,320

7,747

Keski-Pohjanmaa

2,133

0,914

2,285

5,332

Lappi

7,455

3,195

7,988

18,638

Pohjois-Suomi yhteensä

24,444

10,476

26,190

61,110

Etelä-Savo

6,191

2,653

6,633

15,477

Pohjois-Karjala

6,619

2,837

7,092

16,548

Pohjois-Savo

8,656

3,710

9,275

21,641

Itä-Suomi yhteensä

21,466

9,200

23,000

53,666

Keski-Suomi

5,371

2,302

5,755

13,428

Etelä-Pohjanmaa

3,481

1,492

3,730

8,703

Pirkanmaa

6,751

2,893

7,233

16,877

Pohjanmaa

2,408

1,032

2,580

6,020

Satakunta

3,835

1,644

4,109

9,588

Länsi-Suomi yhteensä

21,846

9,363

23,407

54,616

Päijät-Häme

3,757

1,610

4,025

9,392

Kanta-Häme

2,527

1,083

2,708

6,318

Etelä-Karjala

2,398

1,028

2,570

5,996

Kymenlaakso

2,947

1,263

3,158

7,368

Uusimaa

16,971

7,273

18,183

42,427

Varsinais-Suomi

5,786

2,480

6,200

14,466

Etelä-Suomi yhteensä

34,386

14,737

36,842

85,965

 

Varsinais-Suomen matkailuelinkeinon kehittämisen tiekartta valmistumassa

Varsinais-Suomen matkailuelinkeinon kehittämisen tiekarttaa vuosille 2021-2027 – Yhdessä kestävää kasvua ja osaamista 2.0 on valmisteltu seuraavalle seitsemälle vuodelle. Työ on nyt valmistumassa ja se on nähtävillä Varsinais-Suomen liiton nettisivuilla www.varsinais-suomi.fi sekä www.kumppanuusfoorumi.fi. Varsinais-Suomen matkailuelinkeinon kehittämisen tiekartta ohjaa maakunnan matkailun kehittämistä määrittämällä kehittämisen lähtökohdat ja painopistealueet. Tiekarttatyön toteutuksesta on vastannut Flowhouse Oy ja se on koottu laajapohjaisessa yhteistyössä matkailuelinkeinon, tutkimus- ja kehittämisorganisaatioiden ja muiden matkailutoimijoiden kanssa maakunnallisen matkailufoorumiverkoston puitteissa.

Lisätietoja: erikoissuunnittelija Esa Högblom, puh. 040 776 0310

CIVITAS ECCENTRIC – päättyneen hankkeen tulokset

Nelivuotinen CIVITAS ECCENTRIC -hanke päättyi 31.11.2020. Hanke oli Horisontti 2020 -ohjelmasta rahoituksen saanut hanke, jossa Suomesta pääpartnerina oli Turun kaupunki. Hankkeessa olivat mukana München, Madrid, Tukholma ja Ruse. Paikallisina yhteistyökumppaneina toimivat Varsinais-Suomen liitto, Turun ammattikorkeakoulu, Western Systems Oy, Turun Kaupunkiliikenne Oy ja Gasum Oy. 

Varsinais-Suomen liiton toimenpiteet hankkeessa liittyivät osallisuuden lisäämiseen seudullisessa liikennejärjestelmätyössä. Hankkeen aikana Varsinais-Suomen liitto toteutti selvityksen Vuorovaikutteisista osallistavista menetelmistä liikennejärjestelmä- ja liikennesuunnittelussa, Turun seudun liityntäpysäköintisuunnitelman, joka laadittiin vuorovaikutteisin menetelmin, Turun ydinkaupunkiseudun liikenneympäristökyselyt vuosina 2017 ja 2019 sekä lanseerasi Kulje.fi-sivuston, josta löytää tietoa Turun seudun liikennejärjestelmätyöstä ja siihen liittyvistä asioista.

Toimenpiteiden avulla alueellista liikennejärjestelmätyötä on tuotu asukkaille tutummaksi ja liikennejärjestelmätyöhön on saatu mukaan asukkaiden näkemyksiä. Turun ydinkaupunkiseudun liikenneympäristökyselyä on tarkoitus kehittää ja laajentaa edelleen ja Kulje.fi sivuja kehitetään edelleen käyttäjäystävällisemmäksi.

Lisätietoja: kestävän liikkumisen asiantuntija Marja Tommola puh. 040 832 8515 sekä liikennejärjestelmätyön erikoissuunnittelija Noora Mäki-Arvela puh. 040 583 0717

 

Ylatunniste2 
 

Verovähennykset tasaavat kuntien veroastetta

Loppuvuodesta yksi kuntatalouden kiinnostuksen kohteista on kuntien veroprosenteissa tapahtuvat muutokset. Vuonna 2021 Varsinais-Suomessa veroprosenttiaan nostavat Kaarina, Lieto, Parainen ja Raisio. Taivassalo puolestaan laskee veroprosenttiaan. Ensi vuonna maakunnan kirein verotus on Vehmaalla 22,25 % ja matalin Kustavissa 18,25 %.

Kunnan tuloveroprosentti ei kuitenkaan kerro suoraan sen saamia verotuloja tai kuntalaisten verorasitusta. Erilaisten vähennysten vuoksi kuntien nimellinen veroprosentti ei vastaa todellista veroastetta. Kun laskennallisesta tuloverosta vähennetään mm. tulonhankkimiskulut ja asuntolainan koron alijäämähyvitys saadaan efektiivinen veroaste, joka kertoo kuinka paljon kunnat tosiasiallisesti saavat verotuloja. Valtio kuitenkin hyvittää kunnille osan vähennyksien leikkaamista verotuloista veromenetysten kompensaation kautta.

Kuntien saaman verotulon erot tasoittuvat, kun tuloveroista tehdyt vähennykset ja valtion kompensaatiot huomioidaan. Näin laskettuna suurimmassa osassa Varsinais-Suomen kuntia tuloveroaste oli 16 % molemmin puolin. Esimerkiksi Sauvossa ja Paraisilla kompensoitu efektiivinen veroaste on täsmälleen samalla tasolla, vaikka Sauvon veroaste on yhden prosenttiyksikön korkeampi. Samalla myös asukkaiden keskimääräinen verorasitus kuntien välillä on nimellisetä veroprosenttia tasaisempi.

Lisätietoja: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, puh. 050 410 2294

Kuva1

 

Kumppanuusfoorumia pidetään toimivana mutta osalle yhä etäisenä

Syksyllä 2020 jo seitsemännen kerran toteutettu kumppanuusbarometri antaa vahvan tuen maakunnan kehittämiselle kumppanuuden kautta. Lähes yhdeksän vastaajaa kymmenestä oli samaa mieltä väittämän ”Varsinais-Suomen tulevaisuutta rakennetaan yhteistyöllä ja kumppanuudella” kanssa. Tuki kumppanuusajattelulle on pysynyt korkealla tasolla, sillä jo neljättä vuotta peräkkäin noin 90 % vastaajista oli sen takana.

Kuva2

Vastaajista suurin osa piti kumppanuusfoorumin ideaa oikeansuuntaisena, sillä yli kolme vastaajaa neljästä piti kumppanuusfoorumia toimivana tapana kehittää maakuntaa. Reilu puolet vastaajista katsoi myös, että Varsinais-Suomessa on tarjolla runsaasti tietoa EU-hankerahoituksesta ja että kumppanuustapaamiset ovat synnyttäneet uusia yhteistyöverkostoja. Kumppanuustapaamisia hyödyllisinä pitävien määrä laski kuitenkin vuoden 2019 luvuista, mikä selittynee suurelta osin koronapandemian aiheuttamilla tilaisuuksien peruuntumisilla. Noin kolmasosa vastaajista näki, että Lounaistieto on vakiinnuttanut asemansa maakunnallisena tietopalveluna.

Vaikka kumppanuusfoorumin ajatusta pidettiin laajasti hyvänä, sitä pidettiin kyselyn avovastauksissa kuitenkin vielä varsin etäisenä ja osin jopa täysin vieraana. Vastauksissa kaivattiinkin aktiivisempaa viestintää ja enemmän konkreettisia toimia Kumppanuusfoorumin merkityksen kasvattamiseksi maakunnan toimijoiden keskuudessa.

Kumppanuusbarometri on kerran vuodessa toteutettava verkkokysely, jonka avulla seurataan maakuntastrategian tavoitteiden toteutumista. Kysely lähetettiin yhteensä lähes 900 varsinaissuomalaiselle toimijalle, jotka ovat jollain tavalla olleet mukana kumppanuusfoorumin toiminnassa. Kyselyyn vastasi 151 henkilöä, jolloin vastausaste oli 17 %. Yli puolet vastaajista edusti kuntia tai järjestöjä, mutta vastauksia tuli runsaasti myös muiden tahojen edustajilta.

Kumppanuusbarometrin tuloksiin voi tutustua kokonaisuudessaan Kumppanuusfoorumin verkkosivuilla osoitteessa: www.kumppanuusfoorumi.fi.

Lisätietoja: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, puh. 050 410 2294

Varsinais-Suomen maakuntastrategian 2040+ työryhmätyöskentely on käynnistynyt – luottamushenkilöille tarkoitetut kuulemiset alkuvuonna

Varsinais-Suomen maakuntastrategian 2040+ valmistelu neljässä teematyöryhmässä on käynnistynyt. Teematyöryhmät hyödyntävät syksyn aikana koottua tilannekuvaa, sekä alkuvuonna 2021 valmistuvaa SWOT-analyysiä ja tulevaisuuskuvia. Työryhmien tarkoitus on määritellä erityisesti uuden maakuntastrategian lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin tavoitteita omasta näkökulmastaan. Lisäksi ne osallistuvat strategian vision ja arvojen päivitykseen.

  • Kestävän kasvun avaimet, puheenjohtajana ylijohtaja Olli Madekivi, Varsinais-Suomen ELY-keskus
  • Vakaa, hyvinvoiva ja onnellinen Varsinais-Suomi, puheenjohtajana toiminnanjohtaja Kalle-Pekka Mannila, SPR Varsinais-Suomen piiri
  • Kansalaisyhteiskunnan uusi tuleminen, puheenjohtajana Turun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sini Ruohonen
  • Digitalisaatio etenee ja talous etsii suuntaansa, puheenjohtajana toimitusjohtaja Kaisa Leiwo, Turun kauppakamari

Kussakin työryhmässä on noin 30 jäsentä, jotka edustavat monipuolista osaamista ja näkemystä teemoihin. Työryhmien aloituskokoukset pidetään joulukuussa, ja työ jatkuu kunkin ryhmän omalla tavoitetyöpajalla ja yhteisillä validointityöpajoilla tammi-maaliskuussa 2021. 

Varsinais-Suomen maakuntahallituksen ja maakuntavaltuuston osallistuminen valmisteluun on ensiarvoisen tärkeää. Maakuntavaltuustolle lähetetään vuoden alussa strategian sisältöjä käsittelevä kysely, ja maakuntahallitukselle järjestetään aihetta erityisesti käsittelevä tapaaminen.

Maakuntastrategiavalmistelun vaiheita voi seurata Kumppanuusfoorumi-verkkosivun kautta.

Lisätiedot: erikoissuunnittelija Salla-Maria Lauttamäki, puh. 040520 0761 ja  

https://kumppanuusfoorumi.fi/maakuntastrategia/uusi-maakuntastrategia-2040/ 

 

Euroopan yhteisen maatalouspolitiikan toimeenpanossa ratkaisevaa kohdentaminen

Euroopan yhteisen maatalouspolitiikan tulevan kauden eli CAP27 valmistelu on käynnissä. Vuosien 2021–2022 siirtymäkausi mennään vielä kuluvan kauden säännöillä, mutta vuodesta 2023 alkaen uutta EU:n maatalouspolitiikkaa ohjaa vahvempi ympäristö- ja ilmastopainotus. Tavoitteena on, että 40 prosentilla CAP-rahoituksesta on ilmastohyötyjä.

Saaristomeren ravinteista 70–80 % tulee maataloudesta, joten maatalouspolitiikalla on meren tilaan suuri merkitys. Saaristomeren valuma-alueen pinta-alaan suhteutettu ravinnevaluma on Suomen korkein. Valuma-alueen maatalouden ravinnekuormitus on Itämeren suojelukomission (HELCOM) hot spot -listalla eli se on määritetty Itämeren pahimpien saastelähteiden joukkoon. Ympäristöministeriö aikoo vuonna 2021 selvittää, miten Saaristomeri saadaan poistettua listalta ja mitä toimenpiteitä se vaatii.

Ympäristöministeriövetoisesti päivitetään myös kansalliset vesien- ja merenhoitosuunnitelmat. Vaikka suunnitelluilla toimenpiteillä vesien hyvä tila olisi teoriassa saavutettavissa, jää toteutuminen kiinni vaikuttavan kohdentamisen ja priorisoinnin puutteesta. Maatalouden ympäristökorvausjärjestelmän euromääräinen volyymi mahdollistaa itsessään paljon, kunhan toimenpiteet sijoitetaan sinne, missä niillä on vesien ja meren kannalta eniten vaikutusta. Avuksi on otettava alue- ja peltokohtaiset ravinnetiedot ja tunnistettava eroosioherkät alueet.

Maataloudessa tehdään ympäristön vuoksi jo paljon, mutta toimenpiteet eivät ole tähän asti välttämättä sijoittuneet vaikuttavasti. CAP27 sisältää aiempaa vahvemmin ympäristötoimenpiteiden ehdollisuuden ja kohdentamisen. EU-säädökset asettavat raamit, mutta paljon on kiinni kansallisesta valmistelusta. Toimenpiteiden vaikuttava kohdentaminen tulee ottaa kansallisen CAP-suunnitelman lähtökohdaksi.

Lisätietoja: erikoissuunnittelija Malla Rannikko-Laine, puh. 040 721 3429

 

Varsinais-Suomen kulttuuriympäristöohjelma on päivitetty

Ohjelma tähtää Varsinais-Suomen poikkeuksellisen rikkaan kulttuuriympäristön kestävään kehittämiseen ja sen keskeisenä tavoitteena on lisätä yhteistyötä ja vuorovaikutusta eri toimijoiden välillä.

Kulttuuriympäristöllä on tärkeä tehtävä paikallisen identiteetin luojana ja eri aikakausien kerrostumia on syytä säilyttää. Parhaimmillaan ympäristö on viihtyisä, elinvoimainen, turvallinen ja kaunis. Varsinais-Suomen maakunnallinen kulttuuriympäristöohjelma laadittiin ensimmäisen kerran vuonna 1994 ja sitä on sen jälkeen päivitetty kahdesti. Lisäksi ohjelman toimenpiteiden toteutumista seurataan viiden vuoden välein ja seurannan pohjalta laaditaan aina uudet tavoitteet.

Kulttuuriympäristöohjelman vision mukaan kulttuuriympäristöjen vahvuus, vetovoimaisuus ja taloudellinen merkitys ymmärretään tärkeinä arvoina. Tavoitetilassa 2025 tieto lisää kulttuuriympäristön arvostusta ja on edellytys sen onnistuneelle vaalimiselle. Kulttuuriympäristöt ovat useimmiten ihmisten tavallisia arkiympäristöjä, ja ne tuovat lisäarvoa jokapäiväiseen elämään. Ihmisille on edellytykset vaalia ympäristöään.  Onnistuminen kulttuuriympäristön vaalimisessa edellyttää, että tieto on läpäissyt hallinnon eri tasot. Tähän on päästy yhteistyön avulla.

Varsinais-Suomen kulttuuriympäristöohjelman päivitystä koordinoi Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus sekä Varsinais-Suomen kulttuuriympäristötyöryhmä, johon kuuluu edustajia kulttuuriympäristön hoidon parissa työskentelevistä alueellisista organisaatioista sekä eri kuntien edustajia.

Varsinais-Suomen kulttuuriympäristöohjelmaan voi tutustua verkossa:

https://ymparistonyt.fi/kulttuuriymparisto-3/varsinais-suomi/

Ohjelman lisäksi sivustolta löytyy eri alojen asiantuntijoiden ajankohtaisia artikkeleita niin arkeologisesta kulttuuriperinnöstä, rakennetusta kulttuuriympäristöstä kuin kulttuurimaisemastakin.

Lisätiedot; suunnittelujohtaja Heikki Saarento, puh. 040 720 3056

 

Kiertotalouden potentiaali rakentamisessa Lounais-Suomessa -selvitys on julkaistu 

Rakennusala tuottaa noin 35 % maailman kasvihuonekaasupäästöistä ja vastaa 50 prosentista maapallon raaka-aineiden kulutuksesta.  Varsinais-Suomen liitto tilasi ja AFRY Finland Oy toteutti selvityksen, jossa tarkastellaan kiertotalouden mukaisen rakentamisen potentiaalia Lounais-Suomessa.  

Rakentamisen kiertotaloudella tarkoitetaan niin kaavoitusta ja aluesuunnittelua, tontinluovutusta, tilaamista ja kilpailuttamista, suunnittelua, rakentamista, käyttöä ja huoltoa kuin myös purkua ja uusiokäyttöä. Selvityksessä käydään läpi kaikki ketjun osa-alueet ja niitä vaikuttavimpia ratkaisuja, joita jokaisessa vaiheessa voidaan tehdä. 

Esimerkkitapauksiin ja nykytilakatsaukseen pohjautuen selvityksessä nostetaan esiin alueelle mahdollisimman hyvin skaalautuvia kiertotalouden ratkaisuja. Selvitys osoittaa selkeästi ja helposti lähestyttävästi niitä mahdollisuuksia, joita tilaajilla ja rakennuttajilla on jo nykyisin kiertotalouden toteuttamiseen. 

Esimerkkitapauksissa on tarkasteltu seitsemää eri kohdetta ja niissä on arvioitu erilaisten kiertotalousratkaisujen hyödyntämistä. Tällaisia ratkaisuja ovat muun muassa niin olemassa olevan säilyttäminen, kierrätysmateriaalien ja uusiutuvien materiaalien käyttäminen, korjattavaksi, purettavaksi tai muuntojoustavaksi suunnitteleminen kuin esimerkiksi energiatehokkuuden parantaminen. 

Selvitys on laadittu osana Circwaste – Kohti Kiertotaloutta -hanketta.  

Lisätiedot: projektiasiantuntija Anni Lahtela, puh. 040 631 3856 

 

Valmistunut selvitys summaa kasviproteiinien viljely- ja jalostusmahdollisuuksia Lounais-Suomessa  

Varsinais-Suomen liitto tilasi Gaia Consultingin toteuttaman selvityksen, jossa tuodaan esiin Lounais-Suomen proteiinikasvien viljelyyn ja jalostukseen liittyvät mahdollisuudet. Selvityksen tarkastelussa on mukana sekä ruokakasviproteiinituotanto sekä rehuvalkuaistuotanto Lounais-Suomen alueella. 

Kasvipohjaisten tuotteiden myyntimäärät ovat kasvaneet viime vuosina Suomessa selvästi. Maailmalla kasvavat sekä proteiinien kokonaistarve, kestävien proteiinilähteiden kysyntä, että proteiinipitoiset kasvistuotteet. Tällä hetkellä vain alle 6 % Lounais-Suomessa viljellyistä kasveista on proteiinikasveja, vaikka esimerkiksi ilmasto-olosuhteet ovat alueella erityisen otolliset. 

Selvityksessä tarkastellaan kolmea skenaariota, joista yhdessä viljellään mahdollisimman suurella volyymilla kasviproteiinia, toisessa luodaan kasviproteiiniin erikoistuneita ekosysteemeitä korkealaatuisten elintarvikkeiden tuottamiseksi ja kolmannessa tähdätään kasviproteiinin ketjun muutosjoustavuuteen ja ketteryyteen. 

Kyseessä on esiselvitys, joka luo kokonaiskuvaa alueen ruokaketjun tilanteesta proteiinikasvien osalta. Liiton kanssa kiinteässä yhteistyössä selvityksen tilaamis- ja kommentointiprosessissa sekä jatkotoimien suunnittelussa toimivat MTK Varsinais-Suomi, Varsinais-Suomen Ely-keskus sekä Turun yliopiston Brahea-keskus. 

Lisätiedot: Valonian toimialapäällikkö Riikka Leskinen, puh. 044 907 5995 

 

Uusia energiaviisaita ja älykkäitä ratkaisuja kuntien kiinteistöihin

Vuoden lopussa päättyvässä 6Aika Energiaviisaat kaupungit -hankkeessa kehitettiin ja pilotoitiin uusia, vähähiilisyyttä tukevia energiaratkaisuja yhteistyössä yritysten ja kuuden Suomen suurimman kaupungin, Valonian sekä Ekokumppanien kanssa. Kahden vuoden aikana toteutettiin yli 70 kokeilua mm. datan hyödyntämiseen ja visualisointiin, alueelliseen energiaratkaisuihin, rakennuksen elinkaariohjaukseen ja hiilijalanjälkilaskentaan liittyen.  

Turku ja Helsinki pilotoivat uusia energiatehokkuuskumppanuusmalleja ns. ESCO (Energy Service Company) -palvelujen tueksi. Tämä mahdollistaa esimerkiksi nopeiden kokeiluiden muodossa tehtäviä uusia ja innovatiivisia lyhytkestoisia toimenpiteitä energiatehokkuuden parantamiseksi kuntien palvelukiinteistössä. Energiatehokkuuskumppanuus – Energiatehokkuutta palveluna -opas kokoaa yhteen oppeja uudistettujen mallien pilotoinnissa sekä antaa vinkkejä hankintaprosessin vaiheiden ymmärtämiseen ja oman hankinnan toteuttamiseen. 

Julkisten rakennusten energia- ja olosuhdedatan visualisointi -oppaaseen on koottu oppeja ja vinkkejä tehdyistä kokeiluista. Oppaassa avataan, miten rakennuksista kerättävää dataa tai tietoa voidaan visualisoida rakennusten käyttäjille ja kiinteistöammattilaisille mielekkäästi, mitä se vaatii sekä mitä hyötyjä tällä voidaan saavuttaa.  

Lisätietoja hankkeen tuloksista www.energiaviisaat.fi  

Lisätiedot: projektiasiantuntija Silja Ngobese, puh. 040 184 7083