Ylatunniste2 
 

Koronakevät kasvatti Varsinais-Suomen muuttovoittoa
Varsinais-Suomen kuntien muuttovoitto muualta Suomesta kasvoi koronakevään aikana. Muuttovoittoa saivat etenkin Turun seudun kehyskunnat, Salon seutu sekä saaristokunnat. Muuttotappiosta kärsi eniten Turku, mikä on kuitenkin normaalia opiskelijoiden muuttaessa kevään aikana pois opiskelupaikkakunnalta. Jääkin nähtäväksi, miten lisääntynyt etäopetus vaikuttaa opiskelijoiden tulomuuttoon tänä syksynä.

Varsinais-Suomen kunnat saivat kuluvan vuoden maalis-heinäkuussa muualta Suomesta muuttovoittoa yhteensä noin 500 henkilöä, mikä on yli sata henkilöä enemmän kuin vuosien 2017–2019 vastaavana aikana keskimäärin. Muuttojen yhteenlaskettu määrä kasvoi koronakriisin aikana, sillä sekä tulomuutto että lähtömuutto kasvoivat. Varsinais-Suomen osalta tulomuutto kasvoi kuitenkin lähtömuuttoa selvästi enemmän.

Alueellisesti tarkasteltuna muuttovoittoa saivat etenkin Turun seudun kehyskunnat, Salon seutu sekä saaris-tokunnat. Merkillepantavaa on Raision nopeasti kasvanut muuttovoitto, sillä Raision muuttovetovoima on ollut viime vuosina Turun kaupunkiseudun kunnista heikointa. Muuttotappiosta kärsivät eniten Turku, osa Vakka-Suomen kunnista sekä osa Turun seudun uloimmista kehyskunnista.

Turun muuttotappio ei kuitenkaan poikennut viime vuosien maalis-heinäkuun muuttoliikkeen kehityksestä, vaan Turun muuttotappio oli vuosien 2017–2019 kevään ja kesän aikana lähes täsmälleen samalla tasolla. Turku saa kuitenkin vuositasolla merkittävästi muuttovoittoa, mikä selittyy alkusyksystä tapahtuvalla opiskelijoiden runsaalla tulomuutolla. Nähtäväksi jää, mikä on lisääntyneen etäopetuksen vaikutus opiskelijoiden muuttoliikkeeseen tänä syksynä.

Muiden Varsinais-Suomen kuntien osalta nettomuutto kasvoi eniten Kemiönsaarella ja Raisiossa. Koronakriisin aikana myös monet muut rannikolla sijaitsevat kunnat kasvattivat muuttotasettaan, joskin Paraisten muuttovoitto pysyi samana vuosien 2017–2019 keskitasoon verrattuna.

Koronakriisin aikana nettomuutto oli puolestaan aiempaa pienempää etenkin Taivassalossa, Uudessakaupungissa, Pyhärannassa ja Sauvossa. Pienimmissä kunnissa yksittäisten perheiden muuttopäätökset voivat kui-tenkin vaikuttaa merkittävästi muuttoliikkeen kuukausittaiseen kehitykseen, joten suuretkin muutokset voivat johtua satunnaisesta vaihtelusta, joka tasautuu pidemmän aikavälin kuluessa.

Lisätietoja: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, puh. 050 410 2294
1

2

 

EU:n Itämeristrategian vuosikonferenssi


Euroopan Unionin Itämeristrategian vuosikonferenssi järjestään virtuaalisesti 20. lokakuuta 2020. Tapahtuman teemana on tänä vuonna "Our Region, Our Future - Towards a Decade of Innovation and Sustainability" eli kestävä kehitys ja innovaatiot.

Foorumin pääjärjestäjinä toimivat Turun kaupunki ja Itämeren valtioiden neuvosto (Council of the Baltic Sea States) yhteistyössä Suomen ulkoministeriön kanssa.

EU:n Itämeri-strategia (The European Union Strategy for the Baltic Sea Region, EUSBSR) on vuonna 2009 hyväksytty ensimmäinen Euroopan unionin makroaluestrategia. Se on EU:n jäsenvaltioiden ja komission välinen sopimus yhteistyön syventämisestä Itämeren alueella. Strategialla on kolme päätavoitetta: meren pelastaminen, alueen yhdistäminen ja hyvinvoinnin lisääminen. Osana Itämeristrategiaa on toteutettu yli 200 projektia, joiden tulokset ovat näkyneet mm. puhtaamman Itämeren luomisessa, ilmastonmuutoksen torjumisessa, vihreän energian edistämisessä, kestävän liikkumisen ja hyvinvoinnin parantumisessa sekä Itämeren alueen vetovoimaisuuden ja hyvinvoinnin kasvamisessa.

Vuosifoorumin tarkoituksena on koota itämerelliset toimijat pohtimaan makroaluestrategian puitteissa, miten alueen haasteet ratkaistaan yhdessä tehokkaimmin. Ajankohtaisena asiana keskustellaan EU:n Itämeristrate-gian toimintasuunnitelman päivityksestä.

Tapahtumaan liittyvät workshopit järjestetään jo aikaisemmin, työpajojen aikataulut ja teemat löytyvät osoit-teesta: https://annualforum2020.eu/en/11th-annual-forum-eusbsr-20-october-2020-online/programme/workshops

Tilaisuus on kaikille avoin ja sen ohjelma on julkaistu osoitteessa www.annualforum2020.eu

 

Conference of Peripheral and Maritime Regions (CPMR) -järjestön yleiskokoukset syksyllä 2020

Euroopan perifeeristen merellisten alueiden liiton CPMR:n (Conference of Peripheral Maritime Regions of Eu-rope) Itämerikomission yleiskokous pidetään online-kokouksena 21.10.2020. Varsinais-Suomi toimii kokouksen isäntänä ja hallituksen puheenjohtaja Kanerva tervehtii yleiskokousta Varsinais-Suomen edustajana.

Lokakuun yleiskokouksessa valitaan uusi puheenjohtaja ja hallitus, sekä päätetään kokouksen loppulausumasta (final declaration), joka toimii järjestön edunvalvonnan ohjenuorana tulevan vuoden ajan.

Euroopan laajuisen CPMR:n yleiskokous järjestetään myös virtuaalisesti. Fyysinen kokous Kreetalla siirtyy pidettäväksi vuoteen 2021, ja säännönmukainen yleiskokous sekä hallituksen kokous pidetään virtuaalisesti 29.10.2020. Yleiskokouksessa myönnetään poikkeuksellisesti hallitukselle lupa hyväksyä säännönmukaiset asiat toimintakertomuksesta tilintarkastukseen, päivitetty työjärjestys sekä loppulausuma. Tähän ollaan päädytty, koska yleiskokous on useiden satojen ihmisten kokous, eikä keskustelu ja debatointi ole virtuaalisesti mahdollista tai tehokasta. Yleiskokouksen jälkeen, samana päivänä kokoontuva hallitus valitsee myös uuden puheenjohtajan keskuudestaan.

Osallistumislinkki kokoukseen sekä kokousmateriaalit julkaistaan lokakuun alussa.

Maakuntaohjelman 2018–2021 arviointi käynnistyy

Maakunnan kehittämisen tavoitteet ja toimenpiteet kokoavat maakuntaohjelmat laaditaan neljän vuoden välein maakunnan liittojen toimesta, laajassa yhteistyössä maakunnan toimijoiden kesken. Alueiden kehittämistä ja rakennerahastotoimintaa koskevan lain mukaan ohjelmien tavoitteiden saavuttamista, vaikutuksia ja toimeenpanoa arvioidaan vähintään kerran ohjelmakauden aikana. Arvioinnit tekee ulkopuolinen arvioitsija.

Varsinais-Suomen liitto yhdessä Uudenmaan liiton, Hämeen liiton ja Kymenlaakson liiton kanssa toteuttaa maakuntaohjelmakauden 2018–2021 arvioinnin vertaisarviointina siten, että prosessiin osallistuvat neljä maa-kuntaa arvioivat toistensa maakuntaohjelmat. Vertaisarviointi toteutetaan syksyn 2020 aikana niin, että arviointi on valmis 30.11.2020 mennessä. Vertaisarviointiprosessin fasilitaattoriksi on tarjouskilpailun perusteella valittu Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI.

Maakuntaohjelman vertaisarvioinnin tuloksia hyödynnetään myöhemmin syksyllä käynnistyvän uuden, Varsinais-Suomen maakuntastrategian 2040+ valmistelun pohjana.

Lisätietoja: erikoissuunnittelija Salla-Maria Lauttamäki, p. 040 520 0761

 

Liikenne 12 – valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma avautuu

Ensimmäinen valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma valmistellaan vuosille 2021-2032 siten, että siitä voidaan päättää keväällä 2021. Suunnitelman laatiminen perustuu lakiin liikennejärjestelmästä ja maanteistä.

Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmisteluvaiheesta ja toimenpiteistä keskusteltiin valtakunnallisessa sidosryhmätlaisuudessa keskiviikkona 16.9.2020. Tilaisuudessa esiteltiin tulevan 12-vuotisen suun-nitelman ensimmäistä julkista luonnosta (Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma vuosille 2021–2032 – suunnitelmaversio 4.9.2020. 52 s).

Suunnitelmassa on kuvattu yleiset lähtökohdat, nykytila sekä toimintaympäristön muutokset. Visio liikennejärjestelmän kehittämiselle vuoteen 2050 on kestävä ja saavutettava Suomi.

Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman tavoitteet ja niitä tarkentavat strategiset linjaukset ovat parlamentaarisen ohjausryhmän keväällä 2020 asettamia. Suunnitelman valmistelussa on huomioitu myös vuoro-vaikutuksessa saatuja näkemyksiä.

Toimenpideohjelmaan on koottu valtion ja kuntien toimenpiteet, joilla liikennejärjestelmää kehitetään vuosien 2021–2032 aikana suunnitelman tavoitteiden mukaisesti. Toimenpideohjelma sisältää perusteltuja, paikoin varsin yksityiskohtaisiakin linjauksia (mm. ostettavat taajamajunaliikenteen palvelut) jättäen samalla ottamatta selkeää kantaa isoihin liikennehankkeisiin, kuten Turun Tunnin junaan. Ohjelma ei sisällä yksilöivää luetteloa liikenneverkon kehittämishankkeista.

Maakuntien liitot ovat yhdessä valmistelleet kannanoton, jossa toivotaan valmistelulta pitkäjänteisempää, sekä vuorovaikutteisempaa, alueet ja kunnat paremmin huomioivaa otetta. Lisäksi odotetaan suunnitelman sisältävän selkeitä strategisia valintoja.

Myös Etelä-Suomen maakuntien liittojen yhteisen liikennestrategian pohjalta on laadittu kannanotto, jossa mm. painotetaan konkretiaa ja toimenpiteiden kohdentamista sinne, missä tavoitteiden mukainen vaikuttavuus on suurinta: Etelä-Suomen kaupunkiseuduille ja niiden välisiin yhteyksiin. Lisäksi todetaan, että olemassa oleva Skandinavia-Välimeri-ydinverkkokäytävä jää luonnoksessa liian vähäiselle huomiolle.

Syyskuussa 2020 järjestetään edelleen keskustelutilaisuuksia eri toimijoiden kanssa. Lausuntokierrokselle suunnitelmaluonnos lähtee alkuvuodesta 2021.

Suunnitelmaluonnos:
https://api.hankeikkuna.fi/asiakirjat/f0ca36bc-e740-4ac4-accd-c244746849d5/c1ef61e9-0f7d-45bb-a348-75296008741e/MUISTIO_20200914073336.PDF

Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma valtioneuvoston hankeikkunassa:
https://valtioneuvosto.fi/hanke?tunnus=LVM018:00/2019

Lisätietoja: suunnittelujohtaja Heikki Saarento, puh. 040 720 3056 ja erikoissuunnittelija Noora Mäki-Arvela, puh. 040 583 0717

 

Merialuesuunnitelmaluonnos herätti kiinnostusta

Kahdeksan rannikon maakunnan liiton yhdessä kolmessa osassa valmistelema merialuesuunnitelmaluonnos oli nähtävillä 18.5.–17.6.2020 välisen ajan. Suunnitelmaluonnoksesta järjestettiin mediatilaisuus 18.5.2020 sekä kansalliset että kansainväliset kuulemistilaisuudet 20.5.2020.

Suunnitelmaluonnoksesta pyydettiin lausunnot viranomaisilta ja yhteisöiltä, joiden toimialaan tai tehtäviin suunnitelma olennaisesti liittyy. Lausuntopyyntö lähetettiin 271 taholle. Lausuntoja saatiin 87 kpl ja yleistä palautetta 54 kpl. Saaristomeren ja Selkämeren eteläosan suunnittelualueeseen kohdistui 29 lausuntoa ja 16 mielipidettä. Luonnos sai varsin myönteistä huomiota muilta Itämeren valtioilta.

Saadussa palautteessa odotetusti eniten huomiota saivat ja myös mielipiteitä jakoivat merituulivoima ja vesiviljely. Strategisen, arvoja, mahdollisuuksia ja yhteensovittamisen tarpeita tunnistavan merialuesuunnitelman asema ja merkitys suunnittelujärjestelmässä kaipaa edelleen selventämistä. Palautteeseen laaditaan yhteenveto ja yleinen vastine merialuesuunnitelman internetsivuille.

Suunnitelmaehdotus valmistellaan kuulemisesta saadun palautteen perusteella ja hyväksytään EU:n asettaman takarajan vuoksi syksyn 2020 maakuntavaltuustoissa. Kukin maakuntavaltuusto hyväksyy suunnitelman oman toimialueensa osalta ehdollisena siten, että päätös tulee voimaan, kun saman suunnitelma-alueen kaikki maakuntavaltuustot ovat sen hyväksyneet. Hyväksytty merialuesuunnitelma toimitetaan ympäristöministeriölle, joka puolestaan raportoi ja toimittaa merialuesuunnitelman EU:n komissiolle 31.3.2021 mennessä.

Merialuesuunnitelmaa käsitellään Satakunnan ja Varsinais-Suomen liiton maakuntahallitusten yhteiskokouksessa lokakuussa. Aineistoon voi tutustua osoitteessa www.merialuesuunnitelma.fi

Lisätietoja: suunnittelujohtaja Heikki Saarento, puh. 040 720 3056 ja erikoissuunnittelija Timo Juvonen, puh. 040 829 5543

Kysely tehokkaista liikkumisen ohjauksen toimenpiteistä

Varsinais-Suomen liikkumisen ohjauksen toimenpidesuunnitelma päivitetään vuosille 2021–2025. Päivitystyön avuksi kaivataan laajaa näkemystä siitä, mitä kestävää liikkumista edistäviä, liikkumisen ohjauksen keinoja olisi tehokkainta käyttää maakunnan ja kuntien apuna. Liikkumisen ohjauksella tarkoitetaan vaikuttamista liikkumisen määrään, tarpeisiin sekä ihmisten tietoisuuteen, asenteisiin ja tottumuksiin liikkumisen suhteen.

Valonia toteuttaa sähköisen kyselyn, jonka avulla selvitetään kuntien, järjestöjen, yritysten ja muiden organisaatioiden mielipiteitä siitä, mitä liikkumisen ohjauksen toimenpiteitä pidetään tehokkaina. Kyselyn avulla etsitään myös konkreettisia ideoita liikkumisen ohjauksen toimenpiteistä, joita voitaisiin hankkeiden avulla kokeilla.

Samalla kartoitetaan tahoja, jotka ovat tulevaisuudessa kiinnostuneita osallistumaan kestävää liikkumista edistäviin hankkeisiin ja kokeiluihin tai muuhun maakunnan kestävän liikkumisen edistämistyöhön.

Toivomme näkemyksiä mahdollisimman laajalta joukolta, joten linkkiä voi jakaa myös verkostoissa.
Kysymyksiin voit vastata tästä linkistä.

Lisätiedot: Kestävän liikkumisen asiantuntija Marja Tommola, p. 040 832 851

Alueellinen työ valtakunnallisen jätesuunnitelman parissa jatkuu

Varsinais-Suomessa toimitaan aktiivisessa yhteistyössä valtakunnallisten toimijoiden ja muiden alueiden kanssa valtakunnallisen jätesuunnitelman toimeenpanon ja päivityksen puitteissa. Torstaina 17.9. kolmisenkymmentä lounaissuomalaista asiantuntijaa pohtivat yhdessä Suomen ympäristökeskuksen kanssa jätesuunnitelman päivitystarpeita ja uusia toimenpiteitä, joilla suunnitelman tavoitteita saavutettaisiin entistä teho-kaammin. Tapaamisessa keskityttiin erityisesti biohajoaviin jätteisiin ja ravinnekiertoon sekä yhdyskuntajätteisiin.

Lounais-Suomessa toimii lisäksi jäteviestintään ja -neuvontaan keskittynyt kehittämisfoorumi, jossa jäteneuvonnassa ja asukasrajapinnassa toimivat tahot tiivistävät yhteistyötään. Foorumin viimeisin tapaaminen oli syyskuun alussa, jossa keskusteltiin uuden jätelain asettamista haasteista ja aiheuttamista uudistustarpeista neuvonnan näkökulmasta sekä tutustuttiin alkavaan valtakunnalliseen biojätekampanjaan.

Työtä tehdään osana kiertotalouden edistämiseen keskittyvää kansallista CIRCWASTE -hanketta, joka jatkuu vuoteen 2023 saakka.

Lisätiedot: projektiasiantuntija Anni Lahtela, p. 040 631 3856

Nuoret ja seniorit perehtyvät yhdessä kaupunkipyöräilyyn

Valonian ja Turun seudun joukkoliikenne Fölin kuukauden kestävässä kokeilussa edistetään auttamisen ilmapiiriä sekä kartoitetaan ikäihmisten näkemyksiä joukkoliikenteestä ja kaupunkipyöristä. Kokeilun aikana nuoret auttavat senioreita Föli-fillareiden eli Fölläreiden käytössä ja viestivät yhteisten tapaamisten tunnelmia sosiaalisessa mediassa. Mukana on kuusi nuorta ja yhdeksän senioria, jotka tapaavat toisiaan pienryhmissä kau-punkipyöräilyn merkeissä.

Kaupunkipyörät ovat osa monen kaupungin katukuvaa, mutta seniorit eivät ole pyöriä kunnolla löytäneet. Tavoitteena on edistää siirtymistä ympäristöystävällisempään liikkumiseen erityisesti ikääntyvän väestön tarpeita huomioiden. Nuorten Föllärioppaiden lisäksi Turun ammattikorkeakoulun fysioterapiaopiskelijat ovat kokeilussa mukana havainnoimassa ja arvioimassa pyörien soveltuvuutta senioreille. He koostavat havaintojaan vinkkilistaksi pyöräilyyn ja Fölläreiden käyttöön senioreiden näkökulmasta.

Kansainvälisessä GreenSAM-hankkeessa kehitetään ikäihmisiä osallistavia menetelmiä joukkoliikenteen käytön lisäämiseksi ja kootaan materiaalia liikenne- ja kaupunkisuunnittelijoiden työn sekä päätöksenteon tueksi. Valonian kokeiluissa ikäihmisiä kannustetaan joukkoliikenteen pariin vertaisoppimisen ja mentoroinnin keinoin. Viime syksynä toteutetussa kokeilussa seniorit opastivat toisiaan bussien käytössä, jolloin moni rohkaistui ja innostui käyttämään Föliä arjessaan. Kokeilut huipentuvat ensi keväänä laajaan viestintäkampanjaan, jonka myötä tietoisuutta mentoroinnin mahdollisuuksista ja ikäystävällisyydestä joukkoliikenteestä laajennetaan ja tehdään kaikkien yhteinen asia.

Lisätietoja: Projektiasiantuntija Silja Ngobese, p. 040 184 7083

 

Varsinais-Suomessa aloitettu maakunnallinen julkisen taiteen ohjelmatyö

Turun museokeskus toimii Varsinais-Suomen alueellisena vastuumuseona, jonka tehtäviin kuuluvat alueellisen museotoiminnan edistäminen, kulttuuriympäristötyö ja alueellinen taidemuseotehtävä. Taiteen alueellisena vastuumuseona museokeskus on aloittanut yhteistyössä alueen kuntien ja Taiteen edistämiskeskuksen kanssa laatimaan Varsinais-Suomelle pilottihankkeena Suomen ensimmäistä alueellista julkisen taiteen ohjelmaa, jonka on tarkoitus valmistua 2021 loppuun mennessä.

Julkisen taiteen ohjelma on internetissä julkaistava ja ajantasaisesti päivittyvä ohjelma, jossa tarjotaan tiiviissä ja helposti ymmärrettävässä muodossa julkisen taiteen toimintamalleja ja -ohjeita pienien ja isompien hankkeiden toteuttamista varten. Ohjelma on suunnattu ohjekirjaksi ja tietolähteeksi kuntien eri toimialojen työntekijöille, luottamushenkilöille, taiteilijoille, yksityisille rakennuttajille ja muille alueellisille vastuumuseoille.

Ohjelman suunnittelua varten alueellinen vastuumuseo ottaa syksyn 2020 aikana yhteyttä kuntiin ja pyytää jokaisesta kunnasta kaksi henkilöä mukaan ohjausryhmään kommentoimaan ohjelmatyön lähtökohtia, edistymistä ja tuloksia. Myös Varsinais-Suomen liitto on mukana ohjelman valmistelussa. Ohjelmassa kuvataan tiiviisti, mitä julkinen taide on ja mitä se voisi tarkoittaa kussakin kunnassa, esitetään erilaisia taiteen rahoitusmalleja, kuvataan erilaisten hankkeiden kulkua kunnan päätöksenteossa, ohjataan lisätiedon lähteille sekä kuvataan toteutuneita hankkeita, niiden tuloksia ja kustannuksia. Ohjelman tarkoituksena on madaltaa kynnystä toteuttaa pieniä ja suuria julkisen taiteen hankkeita, korostaa taiteen merkittävää vaikutusta ympäristön laadun parantamisessa, edistää kulttuurin ja taiteen saavutettavuutta sekä tarjota monipuolisia työvälineitä ja valmiita malleja laadukkaiden julkisten taiteen hankkeiden toteuttamiseksi Varsinais-Suomessa.

Lisätietoja: erikoissuunnittelija Katri Koivisto, p. 0400 251 771

 Ylatunniste2

 ICT-ala vahvassa kasvussa, matkailun liikevaihto romahti

Koronakriisi on kohdellut Varsinais-Suomen yrityksiä hyvin eri tavoin. Liikevaihdon kehityksellä tarkasteltuna parhaiten on pärjännyt ICT-ala, jonka tasaisesti jatkuneessa kasvussa ei tapahtunut mitään muutosta kevään aikana. Sen sijaan matkailualalla liikevaihdon pudotus oli hurjaa, sillä alaan laskettavien matkailu- ja ravitsemusyritysten liikevaihto puolittui huhti-toukokuussa. Myös liike-elämän palveluita, kuten erilaisia tutkimus-, kehittämis-, kirjanpito- tai konsultointipalveluita tarjoavien yritysten liikevaihto putosi selvästi kevään aikana. Pudotus ei ollut kuitenkaan läheskään yhtä raju kuin matkailuklusterissa. Valmistavan teknologiateollisuuden alalla koronakriisin aiheuttama liikevaihdon lasku ei näkynyt vielä keväällä yhtä selvänä liikevaihdon romahduksena, vaikka alan kehitystrendi on kääntynyt hienoiseen laskuun.

Työ- ja elinkeinoministeriön kautta saatavat päätoimialojen suhdannetiedot ulottuvat vain maaliskuulle 2020, minkä vuoksi koronakriisin vaikutukset eivät vielä näy luvuissa. Rakennusalan liikevaihdon kehitys oli kuitenkin ennen koronakriisiä Varsinais-Suomen päätoimialoista vahvinta, mutta kaupan ja palvelujen kehitys näytti hieman alavireiseltä jo ennen pandemian leviämistä Suomeen.

Varsinais-Suomen liitossa seurataan yritysten suhdannekehitystä kahdesti vuodessa. Seuranta perustuu työ- ja elinkeinoministeriön kautta saataviin päätoimialojen suhdannetietoihin sekä Varsinais-Suomen liiton hankkimiin täydentäviin tietoihin valmistavan teknologiateollisuudesta, liike-elämän palveluluista sekä matkailu- ja ICT-aloilta. Seuraava tilannekatsaus tehdään tammikuussa 2021, jolloin tarkastellaan yritysten liikevaihdon kehitystä syksyyn 2020 saakka.

Lisätietoja: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, puh. 050 410 2294

 1

 

2

Varsinais-Suomen työllisyysaste putosi keväällä

Varsinais-Suomen työllisyysaste kääntyi keväällä laskuun koronakriisin seurauksena. Maakunnan kausitasoittamaton työllisyysaste oli vuoden toisella neljänneksellä 73,1 %, kun se vuotta aiemmin oli 74,6 %. Varsinais-Suomen työllisyystilanne ei kuitenkaan ole erityisen synkkä, sillä koko maan luvuissa pudotus oli vielä jyrkempi. Koko maan kausitasoittamaton työllisyysaste oli toisella neljänneksellä 71,4 %, kun se vuotta aiemmin oli 73,3 %.

Myös työllisyysasteen trendikehitys kääntyi koronakriisin seurauksena laskuun sekä Varsinais-Suomessa että koko maassa. Työllisyysasteen trendiluku oli Varsinais-Suomessa 72,7 %, kun se koko maassa oli 0,2 prosenttiyksikköä alempi. Työllisyyskehityksessä tapahtui keväällä kuitenkin hyvin jyrkkä käänne, minkä vuoksi trendikehityksen laskelma sisältää huomattavaa epävarmuutta. Tarvitaan enemmän tietoa, mihin suuntaan työllisyysaste kehittyy, ennen kun trendikäyrän tarkkaa suuntaa pystytään määrittämään.

Neljännesvuosittainen työllisyysaste laaditaan Tilastokeskuksen tekemän haastattelututkimuksen pohjalta. Tämä lisää jonkin verran etenkin maakunnallisten lukujen epävarmuutta. Pitkän aikavälin trendikehitys antaa kuitenkin varsin luotettavan kuvan työllisyyskehityksen suunnasta.

Lisätietoja: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, puh. 050 410 2294

3

 

Varsinais-Suomen liitto mukana Turun Eurooppa-foorumissa 27. - 28.8.2020

Nyt kolmatta kertaa järjestettävän Turun Eurooppa-foorumin teemana on Suomen EU-jäsenyyden 25-vuotisjuhlavuosi. Keskusteluiden näkökulmana on Euroopan tulevaisuus ja jäsenyyden seuraavat 25 vuotta. Tapahtuma nostaa esille maakuntamme kannalta tärkeitä asioita EU-kontekstissa. Tänä vuonna poikkeuksellisessa tilanteessa Eurooppa-foorumi toteutetaan kaksipäiväisenä 27.-28.8.2020.

Suurelle yleisölle tilaisuus toteutuu tänä vuonna verkon kautta. Kaikki ohjelmat striimataan foorumin kotisivulle ja keskustelu mahdollistetaan mobiilisovelluksen ja Twitterin kautta. Koko Eurooppa-foorumin ohjelmaan ja tarkempiin tietoihin voi tutustua tapahtuman kotisivuilla: https://www.europeforum.fi/turun-eurooppa-foorumi. Varsinais-Suomen liitto kumppaneineen on vahvasti mukana tapahtumassa tänäkin vuonna.

Pellolta pöytään: MTK ja Europe Direct Varsinais-Suomi nostavat ruokaketjun keskusteluun Turun Eu-rooppa-foorumissa 27.8.2020

Euroopan komissio julkisti toukokuussa osana Green Dealia, eli Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa Pellolta pöytään -strategian. Strategia peräänkuuluttaa terveellistä, kohtuuhintaista ja kestävästi tuotettua ravintoa, ilmastonmuutoksen torjuntaa ja kohtuullisia tuloja kautta koko elintarvikeketjun. Mikä on Suomen näkökulma strategiaan ja mitä ”pellolta pöytään” käytännössä tarkoittaa arjessamme? Mitkä ovat ruokaketjun mahdollisuudet tulevaisuudessa niin huoltovarmuuden kuin omavaraisuudenkin näkökulmasta suoraan tilalta kuluttajan lautaselle?

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ja Europe Direct Varsinais-Suomi -tiedotuspiste järjestävät Turun Eurooppa-foorumissa to 27.8. klo 10.00–10.45 paneelikeskustelun ”Pellolta pöytään osana Green Dealia”. Keskustelussa tarkastellaan suomalaisesta ja varsinaissuomalaisesta näkökulmasta, mitä EU:n Pellolta pöytään -strategia meille tarkoittaa ja mitä siihen liittyy käytännössä. Luupin alle nostetaan ruokaomavaraisuus, huoltovarmuus, koronakriisin vaikutukset sekä ruokaketju pellolta suoraan kuluttajan lautaselle.

Keskustelemassa ovat MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila, Euroopan parlamentin jäsen, MEP Elsi Katainen, maa- ja metsätalousvaliokunnan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa, erikoiskasvien viljelijä Tero Sarkala ja Jymy-jäätelöstään tunnetun Suomisen Maito Oy:n hallituksen puheenjohtaja, perustajaosakas Erkki Mikola. Paneelikeskustelun juontaa Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen.

Lisätietoja: erikoissuunnittelija Katri Koivisto, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen., p. 0400 251 771,
johdon erityisavustaja Tiina Perho, MTK, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen., p. 0500 741 532

 

Maata pitkin matkustaen – Turku porttina Eurooppaan: Varsinais-Suomen liitto yhdessä Pohjoisen kasvuvyöhykkeen ja Turun Eurooppa-toimiston kanssa vauhdittavat keskustelua kestävästä junamatkustamisesta 28.8.2020

Euroopan unionin Green Deal nostaa raideliikenteen eurooppalaisen liikennepolitiikan keskiöön. Ensi vuodesta on tulossa Euroopan junaliikenteen vuosi. Vihreän kehityksen ohjelmalla tavoitellaan kestävää taloutta ja Euroopan hiilineutraaliutta vuonna 2050. Kestävällä junaliikenteellä on merkittävä rooli päästötavoitteiden saavuttamisessa, sillä liikenteen osuus päästöistä on neljännes. Maata pitkin matkustaminen on ympäristöystävällinen tapa liikkua, joka kasvattaa jatkuvasti suosiotaan. Tehokkain reitti Suomesta kulkee Turusta Tukholman kautta Eurooppaan.

Varsinais-Suomen liitto, Pohjoinen kasvuvyöhyke sekä Turun ja Varsinais-Suomen Eurooppa-toimisto järjestävät Turun Eurooppa-foorumissa pe 28.8.2020 klo 13.15–14.00 keskustelutilaisuuden ”Maata pitkin matkustaen – Turku porttina Eurooppaan”. Puheenvuoroissa pohditaan sitä, mitä on meneillään nopeiden raideyhteyksien parantamiseksi meillä ja muualla Euroopassa ja mitä pitäisi tehdä rajat ylittävän junamatkustamisen helpottamiseksi.

Keskustelemassa Euroopan parlamentin jäsen Henna Virkkunen, Maata pitkin -matkamessujen perustaja Inari Virkkala, Oslo–Stockholm 2.55 -yhtiön toimitusjohtaja Jonas Karlsson sekä Varsinais-Suomen liiton edunvalvontajohtaja Janne Virtanen. Keskustelua moderoi Pohjoisen kasvuvyöhykkeen yhteysjohtaja Marjo Uotila.

Lisätietoja: erikoissuunnittelija Malla Rannikko-Laine, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen., p. 040 721 3429

Varsinais-Suomen taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaava lainvoimainen

Maakuntavaltuuston kokouksessaan 11.6.2018 hyväksymä ja maakuntahallituksen 27.8.2018 voimaan määräämä Varsinais-Suomen taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaava on nyt lainvoimainen.

Maakuntavaltuuston hyväksymispäätöksestä jätettiin kaksi valitusta, jotka Turun hallinto-oikeus hylkäsi 1.10.2019. Hallinto-oikeuden päätöksestä tehtiin yksi valituslupahakemus, jonka Korkein hallinto-oikeus hylkäsi päätöksellään 6.7.2020 (Muu päätös 2946/2020). Päätöksen jälkeen Varsinais-Suomen ajantasainen kokonaismaakuntakaava on kaikilta osin oikeusvaikutteinen.

https://www.kho.fi/fi/index/paatokset/muitapaatoksia/1593700563073.html

Lisätietoja: suunnittelujohtaja Heikki Saarento, puh. 040 720 3056

Webinaarisarja kiihdyttää Varsinais-Suomen ilmastotyötä

Varsinais-Suomessa valmistellaan parhaillaan maakunnallista ilmastotiekarttaa vuoteen 2030. Osana ilmastotyön supersyksyä järjestetään syyskuussa neljän webinaarin sarja, jossa kootaan toiveita, tavoitteita ja ajatuksia maakunnan toimijoilta. Avoimiin tilaisuuksiin kutsutaan mukaan kuntia, yrityksiä ja kuntalaisia.

Ensimmäisessä webinaarissa 2.9.2020 keskustellaan maakunnan tahtotilasta ja suunnitelmista uusiutuvan sähköntuotannon lisäämiseksi ja omavaraisuuden kasvattamiseksi. Nykyään vain 20 % Varsinais-Suomessa käytetystä sähköstä tuotetaan maakunnan alueella. Voisiko tuotantoa lisätä – voisiko maakunta olla jopa omavarainen uusiutuvan sähkön tuottaja? Mikä on kuntien, yritysten tai kuntalaisten rooli kokonaiskuvassa ja miten ryhdytään sanoista tekoihin?

Tilaisuudessa aihetta ovat kommentoimassa mm. Turku Energian toimitusjohtaja Timo Honkanen, Marttilan kunnanjohtaja Carita Maisila sekä Valmet Automotiven vastuullisuuspäällikkö Jaana Hänninen.

Lisätiedot ja ilmoittautuminen

Syyskuun muut webinaarit

9.9.2020 Öljytön lämmitys 2025 – avustukset tehokkaaseen käyttöön. Keskustelussa tuodaan esiin kunnan mahdollisuuksia ja haasteita öljylämmityksestä luopumiseen sekä pientaloasukkaan mahdollisuuksia erilaisiin tukiin. Lisäksi esitellään vaihtoehtoja öljylämmitykselle ja omakotiasujan näkökulma.

23.9. Maankäyttö ja maatalous – parhaat keinot käyttöön

30.9. Miten vauhditamme vähäpäästöisen liikenteen ratkaisuja?

Webinaarikeskusteluiden anti sisällytetään osaksi Varsinais-Suomen ilmastotiekarttaa. Yhteisesti työstettävä suunnitelma julkaistaan tänä vuonna ja työtä ohjaavana asiantuntijaryhmänä toimii Varsinais-Suomen maakunnallinen ilmastovastuujaosto.

Webinaarien lisäksi ilmastotyön supersyksyn tiimoilta järjestetään myös mm. kuntien yhteinen ilmastotapaaminen sekä tiekartan kommentointia.

Katso kaikki syksyn tapahtumat ja ilmoittaudu webinaareihin Ympäristö Nyt -sivulta.
Tapahtumat järjestävät Valonia, Varsinais-Suomen ELY-keskus ja Varsinais-Suomen liitto / Kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia 2019–2024 (Canemure) -hanke.

Lisätietoja: toimialapäällikkö Riikka Leskinen, puh. 044 907 5995

 

Fölin liikenne Kuhankuonolle – vertailu 2019 ja 2020

Kuhankuonon liikenne väheni vuodesta 2019 noin 50 %. Myös markkinointia Kuhankuonon yhteyden osalta tehtiin koronan vuoksi suunniteltua vähemmän keväällä 2020. Vuonna 2019 liikennöitiin kesäaikataulun voimassaoloaikana arkisin 6 vuoroa edestakaisin Turusta Puutorilta Kuhankuonolle/Kurjenrahkan portille ja viikonloppuisin 10 vuoroa. Vuonna 2020 liikennöidään kesäaikatauluaikana lauantaisin ja sunnuntaisin 10 edestakaista vuoroa sekä koulujen loma-aikana näiden lisäksi 6 edestakaista arkivuoroa. Liikennöintiä jatketaan viikonloppuisin 1.11.2020 saakka.

Huomioitava, että aineistot eivät ole suoraan verrannollisia, sillä ajopäiväjärjestelyt ovat erilaiset näinä vuosina. Huomioitavaa on myös, että korona leikkasi Fölin käyttöastetta keväällä 2020 jopa 60-70 % prosentilla kokonaisuudessaan.

4

 

5

Lähde: Föli 19.8.2020
Lisätietoja: erikoissuunnittelija Lasse Nurmi, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

 Ylatunniste2
 

Saaristomeri voidaan puhdistaa omilla toimilla – Hallituksella mahdollisuus tehdä Saaristomerestä Itämeren malliesimerkki

Centrum Balticum -säätiön, Saaristomeren Suojelurahaston ja Operaatio Ainutlaatuisen Saaristomeren tilaama Saaristomeren kestävän kehityksen selvitystyö julkaistiin YK:n maailman ympäristöpäivänä 5. kesäkuuta. Työn taustalla on karu totuus rannikkovesien tilasta. Suomi on sijoittunut YK:n kestävän kehityksen tavoitteissa muiden pohjoismaiden joukossa maailman kärkeen, mutta vedenalaisessa tilassa kestävää kehitystä ei ole tapahtunut. HELCOM on listannut Saaristomeren maatalouden hajakuormituksen Suomen alueen suurimmaksi Itämeren kuormittajaksi.

Professori Kalervo Väänäsen laatima selvitys Saaristomeren puhtaasta tulevaisuudesta esittää kolmiosaista ratkaisua meren rehevöitymisongelmaan: 1) ravinnevalumien vähentäminen, 2) ravinteiden ja biomassan talteenotto ja 3) luonnonkalan kalastuksen lisääminen. Nykyisen valuman merkittävä vähentäminenkään ei riitä, jos vuosikymmenien lannoituksen ja muun ihmistoiminnan synnyttämää ravinnevarantoa vuotaa koko ajan mereen.

Käytännössä ravinnevalumien vähentämiskeinot ovat olemassa. Pellon ravinteet tulee käyttää tehokkaammin ja lannoitus optimoida. Viljelymaan kunnosta tulee huolehtia ja ehkäistä maan eroosiota. Suojavyöhykkeiden sijaintia tulee tarkentaa ja valumia hidastaa esimerkiksi peltojen kipsikäsittelyllä. Kotieläinten lanta tulee pro-sessoida kierrätyslannoitteeksi ja biokaasuksi yhdessä suojavyöhykkeiltä korjattujen biomassojen kanssa. Luonnonkalan kalastusta tulee lisätä ja kalankasvatuksessa siirtyä asteittain kiertovesiviljelyyn.

Selvitys asettaa tavoitteeksi Saaristomeren hyvän veden tilan vuonna 2029. Arviolta 500–1000 tonnin vuosittainen fosforin poisto vedestä antaa merelle ajan kuluessa mahdollisuuden toipua. Toimenpiteiden toteutuminen edellyttää kuitenkin poliittisia päätöksiä. Muun muassa sääntelyä ja ympäristöverotusta on uudistettava. Ravinteiden talteenottoa ja kierrätystä varten rakennettavien laitosten käyttöönotto edellyttää yhteiskunnan tukea.

Suomen merialueen punaisen pisteen hoitaminen vaatii kansallista huomiota. Saaristomeri on se alue, jossa omilla toimilla voidaan Itämeren tilaan vaikuttaa eniten. Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen on kutsumassa pyöreän pöydän koolle. Elokuun budjettiriihen ja hallitusohjelman tavoitteiden läpikäynnin yhteydessä on hyvä hetki ottaa asiassa tukeva koppi. Saaristomeren puhdistamisesta on mahdollisuus tehdä malli-esimerkki koko Itämerelle.

Lisätietoja: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, puh. 040 583 6950

 

Matkustaminen maakunnan sisällä palannut koronakriisiä edeltävälle tasolle

Kuntien välinen liikkuminen väheni merkittävästi Varsinais-Suomessa maalis-huhtikuussa koronapandemian seurauksena. Telia Crowd Insights -matkapuhelindatan perusteella matkat maakunnan kuntien välillä vähenivät heti ensimmäisten rajoitusten tultua voimaan noin kolmanneksen, ja sama tilanne jatkui toukokuulle saakka, jolloin kuntien välinen liikkuminen alkoi jälleen lisääntyä. Kesäkuun ensimmäisellä viikolla ihmiset liikkuivat jo lähes yhtä paljon kuin ennen koronakriisin alkua. Edellisen vuoden kesäkuuhun verrattuna matkojen määrä oli kuitenkin vielä 10 % alemmalla tasolla.

Vaikka kuntien välinen liikkuminen on kasvanut selvästi, on alueelliset erot aiempaan verrattuna silti suuria. Maakunnan sisäosista Turkuun suuntautuva liikenne oli kesäkuun alussa yhä selvästi pienempää kuin maaliskuun alussa, mutta rannikon mökkipaikkakunnille matkustaminen on sen sijaan kasvanut merkittävästi. Kustavin ja Taivassalon suuntaan tehtiin enemmän matkoja jo huhtikuussa, jolloin lähes kaikki muu kuntien välinen liikenne oli vähentynyt voimakkaasti. Vaikka työhön liittyvä liikkuminen on yhä aiempaa vähäisempää, näyttää työmatkojen romahtaminen kompensoituneen kasvaneella vapaa-ajan liikenteellä.

Maakunnittain tarkasteltuna matkustaminen Varsinais-Suomen ja muiden maakuntien välillä on vähentynyt selvästi maakunnan sisäistä liikkumista enemmän. Tämä on odotettavaa, koska epidemian hillitsemiseksi matkustamista maan sisällä suositeltiin välttämään. Liikkuminen muihin maakuntiin väheninkin yli puoleen maalis-huhtikuussa, mutta matkamäärät ovat alkaneet toukokuussa jälleen hiljalleen kasvaa. Matkamäärät olivat kuitenkin yhä maaliskuun alkua alemmalla tasolla useimpien maakuntien osalta. Vain matkat Varsinais-Suomesta Järvi-Suomen mökkivaltaisiin maakuntiin ovat kasvaneet koronakriisiä edeltävästä ajasta, eli maakunnittaisessa liikkumisessa näkyy sama mökkimatkustamisen kasvu kuin Varsinais-Suomen sisällä.

Analyysit perustuvat Telia Crowd Insights -aineistoon, joka tarjoaa tietoa ihmisjoukkojen liikkumisesta perustuen Telian matkapuhelinverkoista saatuihin anonymisoituihin välitystietoihin. Hyödyntämällä tietoa Telian markkinaosuudesta palvelusta saatavat tiedot ovat yleistettävissä koko väestöön. Varsinais-Suomen liitolla on Telia Crowd Insights -ainesto maksuttomassa koekäytössä kesäkuun ajan.

Lisätietoja: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, puh. 050 410 2294

3

 

4

5

 

Lasten ja nuorten nopea väheneminen haastaa kuntien kouluverkot

Sitran selvityksen mukaan eri alueiden koulutustarpeet eriytyvät tulevaisuudessa yhä voimakkaammin. Syntyvyys on laskenut rajusti 2010-luvulla, mikä näkyy yhä pienempinä lasten ja nuorten ikäluokkien kokoina ja ikääntyvän väestön osuuden kasvuna. Lisäksi muuttoliike keskittää asukkaita entistä harvempiin kaupunkeihin. Erot kärjistyvät suurten opiskelukaupunkien ja muun maan välillä, mutta myös maan eri osien sisällä.

Nuorten ikäluokkien laskeva ja keskittyvä väestökehitys tuo Suomen alueiden elinvoimaisuudelle tulevina vuosikymmeninä ennennäkemättömän haasteen: miten järjestetään pieneneville ikäluokille koulutustarjonta ja miten taataan, että huoltosuhteen heiketessä alueilla riittää osaajia takaamaan kilpailukykyä ja hyvinvointia?

Nuorten määrän väheneminen näkyy voimakkaasti myös Varsinais-Suomessa. Alakoulun aloittavien määrä kääntyy laskuun ensi vuonna, ja ennusteen mukaan koulun aloittavien määrä laskee voimakkaasti vuoteen 2026 saakka. Vastaava kehitys näkyy viiveellä eri koulutusasteilla. Tosin muutosvauhti ennustaminen vaikeutuu korkeakoulutopinnoissa, joissa myös muuttoliike vaikuttaa opiskelijoiden sijoittumiseen. Kuitenkin ylioppilaista tullaan käymään tulevaisuudessa entistä suurempaa kilpailua eri korkeakoulujen välillä.

Varsinais-Suomessa alakoulun aloittavien ikäluokka pienenee noin 20 % vuoteen 2026 mennessä. Vaikka koululaisten määrän väheneminen on Varsinais-Suomessa maltillista moniin muihin maakuntiin verrattuna, on kuntien välinen vaihtelu maakunnan sisällä kuitenkin suurta. Pienin muutos on Turun kaupungin vaikutuspiirissä ja Kustavissa, mutta monissa kunnissa koululaisten määrä uhkaa vähetä kolmanneksen ja Marttilassa jopa puolittua, mikä tulee asettamaan merkittäviä haasteita kuntien nykyisille kouluverkoille.

Sitran selvityksen uusien opiskelijoiden määrien alueellisesta kehityksestä toteutti aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI. Analyysit perustuvat Tilastokeskuksen väestöennusteeseen ja Opetushallituksen koulutustilastoihin. Koko raporttiin voi tutustua osoitteessa: https://www.sitra.fi/julkaisut/mille-vaestolle/.

Lisätietoja: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, puh. 050 410 2294

 1

 

 2


Kunta-Helmistä avustuksia kuntien luonnonhoitotöihin

Ympäristöministeriö on avannut erityisavustushaun kunnissa tehtäviin elinympäristöjen tilan parantamiseksi tähtääviin konkreettisiin kunnostushankkeisiin ja niitä tukeviin inventointi- ja suunnittelutöihin. Kunta-Helmi -avustus kohdennetaan ensisijaisesti kuntien omistamille maille ja se tukee ympäristöministeriön asettaman Helmi-elinympäristöohjelman tavoitteita luonnon köyhtymisen pysäyttämiseksi. Vuonna 2020 Kunta-Helmiin varattu määräraha, yhteensä noin 3 miljoonaa euroa, on käytettävissä vuoden 2022 loppuun saakka. Haku on käynnissä 31.8.2020 asti.

Edistääkseen luonnonhoitotöiden toteutumista Varsinais-Suomessa Valonia järjesti 29.5. Varsinais-Suomen kuntien edustajille webinaarin Helmi-elinympäristöohjelmasta ja sitä tukevan Kunta-Helmi -haun teemoista. Webinaariin osallistui edustajia 14 Varsinais-Suomen kunnasta. Webinaarin tavoitteena oli aktivoida maakuntamme kuntia suunnittelemaan luonnonhoitohankkeita ja hakemaan niihin avustuksia Kunta-Helmistä.

Kunnilla on paikallisesti merkittävä rooli luonnon monimuotoisuuden edistäjänä ja suunnannäyttäjänä sekä elinympäristökadon pysäyttäjänä. Nyt avoinna olevan haun teemat ovat soiden ennallistaminen, lintuvesien ja kosteikkojen kunnostaminen ja hoito, perinneympäristöjen kunnostaminen ja hoito, metsäisten elinympäristöjen hoito sekä pienvesien ja rantaluonnon kunnostaminen. Webinaariin osallistuneiden kuntien edustajat olivat erityisen kiinnostuneita perinneympäristö- sekä lintuvesiteemoista. Ympäristöministeriö kannustaa kuntia muodostamaan alueellisia yhtymiä yhteisten hankkeiden suunnitteluun ja suunnittelemaan useita teemoja yhdisteleviä hankkeista, joissa kunnostustoimilla hyödytetään laajoja ekologisia kokonaisuuksia.

Valonia avustaa kuntia hankeideoinnissa ja -suunnittelussa. Tarkoituksena on edistää useita hanketeemoja ja useiden kuntien alueille ulottuvia yhteistyöhankkeita, jotka myös kehittävät uusia toimintamalleja kuntien työhön, joka tähtää luonnon monimuotoisuuden edistämiseen.

Lisätietoja: Jarkko Leka, vesiasiantuntija, p. 040 197 2265

 

Maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) sopimusvalmisteluissa saavutettu neuvottelutulos

Valtion ja suurten kaupunkiseutujen kuntien välillä on kesäkuun alussa saavutettu neuvottelutulokset uusista maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) sopimuksista. MAL-sopimuksella ohjataan yhdyskuntarakenteen kehittämistä, lähivuosien asuntotuotantoa sekä kestävän liikkumisen ja liikennejärjestelmän toimenpiteitä yhteisten tavoitteiden mukaisesti. Sopimuksilla vauhditetaan Turun seudulle ja koko maakunnalle tärkeitä raidehankkeita – Turun raitiotietä ja Tunnin junaa.

MAL-sopimukset vuosille 2020-2031 on laadittu Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun kaupunkiseutujen kanssa. Sopimukset tulevat voimaan, kun kunnat ja valtioneuvosto ovat hyväksyneet ne. Valtiota sopimuksessa edustavat ympäristöministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, valtiovarainministeriö, Väylävirasto, Liikenne- ja viestintävirasto, Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus), Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA). Sopimuskunnat ovat Aura, Kaarina, Lieto, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Paimio, Parainen, Raisio, Rusko, Sauvo ja Turku.

Varsinais-Suomen liitto on osallistunut sopimuksen valmisteluun ja neuvotteluihin. Turun kaupunkiseudun sopimus on ennen kaikkea operatiivinen työkalu rakennemallin, liikennejärjestelmäsuunnitelman sekä maakunta- ja kuntakaavojen edistämiseksi. Suurta osaa liikenteen toimenpiteistä toteutetaan liiton vetämässä liikennejärjestelmätyössä. Sopimuksen seuranta on Lounaistiedossa. .

Nyt laadittu sopimus on järjestyksessä kolmas. Aiemmista poiketen sopimus on laadittu 12-vuotisena, joskin sitovat toimenpiteet ajoittuva vuosille 2020–23. Sopimuksessa on yhteensä 42 erillistä toimenpidettä kolmen pääteeman alla:

• Kestävä ja vähähiilinen yhdyskuntarakenne ja liikennejärjestelmä
• Asuminen ja elinympäristön laatu
• Seudun elinvoimaisuus

Lisäksi sopimukseen on kirjattu muut sopimuksen toteuttamiseen kannalta tärkeät valtion toimenpiteet sekä seudun kuntien ja Varsinais-Suomen liiton pitkän aikavälin kehittämistavoitteet.

Sopimuksella pyritään liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen sekä kestävämpään maankäyttöön ja asumiseen. Liikenteen osalta panostukset kohdistuvat erityisesti kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen edellytyksiin sekä raideliikenteen kehittämiseen. Toimenpide-esimerkkejä:

• Kunnat suuntaavat vähintään 80 % uusien asemakaavojen asuinkerrosalasta maakuntakaavan kaupunki-/taajamatoimintojen kehittämisen kohdealueille.
• Kunnat edistävät palvelujen ja työpaikkojen säilymistä ja lisäämistä jalankulku- ja pyöräilyvyöhykkeillä sekä joukkoliikenteen solmukohdissa mm. maankäytön suunnittelun keinoin.
• Kunnat kehittävät menettelytapoja kestävän liikkumisen huomioimiseksi kaikessa suunnittelussa. Kunnat toteuttavat seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa laadittavaa ja Turun kaupungin omaa toimenpideohjelmaa kulkumuototavoitteen saavuttamiseksi
• Kunnat vahvistavat joukkoliikennekaupunkia kohdentamalla kasvua ja palveluja kaupunkikehittämisen edistämiseksi asemanseuduille ja vaikuttavimmille joukkoliikennevyöhykkeillä oleville taajamatoimintojen alueille (raitiotie- ja runkobussilinjoihin tukeutuvat alueet sekä maakuntakaavan kaupunkikehittämisen kohdealueet). Sujuvat joukkoliikennejärjestelyt otetaan lähtökohdaksi liikenne- ja maankäyttösuunnitelmissa ja palvelujen sijoittumisessa.
• Kunnat toteuttavat runkobussilinjaston ensimmäisen vaiheen vuodesta 2022 alkaen, minkä yhteydes-sä uusitaan reitit ja vuorovälit. Toteutetaan joukkoliikennekaistoja sekä mahdollisuuksien mukaan valoetuuksia runkolinjoilla ja tarvittaessa myös muualla. Selvitetään Fölidatan analysointien avulla liikenteen sujuvoittamiskohteet. Ruuhka-aikoihin lisätään nopeita suoria bussivuoroja Turku-Naantali ja Turku-Aura -osuuksilla sekä tarvittaessa muilla osuuksilla. Huolehditaan Kupittaan alueen kytkemisestä seudun joukkoliikenteeseen.

Kaupunkiseudun ja maakunnan kannalta keskeistä on luonnollisesti sopimukseen kirjatut valtion rahoitussitoumukset, joiden edellytyksenä on kuntien samansuuruinen omarahoitus ja muu sopimukseen kirjattujen kehittämistoimenpiteiden toteuttaminen.

• Valtio osoittaa kaudella 2020-23 0,83 miljoonaa euroa Turun seudun valtion väyläverkolla toteutettaviin kävelyn ja pyöräilyn edistämistoimenpiteisiin.
• Turun seudun kunnat voivat hakea valtionavustusta kävelyn ja pyöräilyn olosuhteiden parantamiseen kunnan katuverkolla. Avustusta on varattu Helsingin, Turun, Tampereen ja Oulun seuduille haettavaksi kaudella 2020-2023 vähintään 4,5 milj. euroa.
• Valtio avustaa Turun seudun julkisen henkilöliikenteen palveluita sopimuskaudella 2020-2023 arviolta 6,8 miljoonalla eurolla.
• Lisäksi valtio osoittaa ilmastoperusteista joukkoliikenteen avustusta Turun kaupunkiseudun haettavaksi 4,76 miljoonaa euroa sopimuskaudella 2020-2023.
• Lisäksi valtio osoittaa kaikkien suurten kaupunkiseutujen haettavaksi valtionavustusta liikenteen palvelujen digitalisaatioon ja liikenteen palveluistumisen edistämiseksi vuosina 2020-2021 yhteensä 7 milj. euroa.
• Valtio käyttää Turun kaupunkiseudun väyläverkon kustannustehokkaisiin parantamishankkeisiin vuosina 2020-2023 rahoitusta 6,6 milj. euroa. Rahoitus kohdistetaan Turun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman tavoitteiden mukaisiin toimenpiteisiin, jotka parantavat erityisesti joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä sekä liikenneturvallisuutta.
• Valtio osoittaa pitkällä korkotuella rakennettavaan tavalliseen vuokra-asuntotuotantoon asuntokohtaista käynnistysavustusta, jonka suuruus on 3 000 euroa asuntoa kohden. Puurunkoisissa kerrostalokohteissa käynnistysavustus myönnetään 20 % suurempana.
• Valtio osoittaa MAL-sopimusseutujen kunnille kunnallistekniikka-avustuksia yhteensä 15 milj. euroa vuodessa.
• Valtio ja kunnat jatkavat Turun ja Helsingin välisen nopean ratayhteyden (Tunnin junan) suunnittelua osana hankeyhtiöyhteistyötä.
• Valtio ja Turun kaupunki käynnistävät sopimuskaudella vaiheittain Turun ratapihan ja Kupittaa-Turku-kaksoisraiteen muutostyöt. Turun kaupunki ja valtio neuvottelevat tarkemmalla tasolla sopimuksen muutostöiden toteutuksen kohdentamisesta, vaiheistuksesta ja aikataulusta. Neuvottelujen lähtökohtana pidetään kustannusten jakamista 50% - 50 % -periaatteella valtion ja kaupungin kesken. Elämyskeskuksen edellyttämät muutostyöt eivät sisälly tämän sopimuksen mukaisesti sovittavaan kokonaisuuteen.

Seudun kuntien ja Varsinais-Suomen liiton pitkän aikavälin kehittämistavoitteisiin on kirjattu kaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa priorisoidut hankkeet ja toimenpiteet huomioitavaksi valtakunnallisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa, jonka 12-vuotisen toimenpideohjelman pohjalta hankkeiden suunnittelusta ja toteuttamisesta voidaan päättää yksityiskohtaisemmin.

Raideyhteyksien kehittämishankkeet

• Tunnin juna -nopean raideyhteyden toteuttaminen
• Turun raitiotien 1. vaiheen toteuttaminen
• Toijalan radan tasoristeysten poistot (ml. Vanhan Tampereentien tasoristeys)
• Lähijunaliikenteen aloittaminen

Tieverkon kehittämishankkeet

• E18 Turun kehätien kehittäminen: Raision keskustan ja Naantali-Raisio -osuuden toteuttaminen v. 2030 mennessä osana Skandinavia-Välimeri TEN-T -ydinverkkokäytävän sovittua laatutasoa.
• Mt 180 Saaristotien (Paraistenväylän) ja Mt 180/Mt 2200 Kaarinantien kehittäminen: Kirjalansalmen ja Hessundinsalmen siltojen korvausinvestoinnit, Kaarinan läntisen ohikulkutien toteuttaminen ja Kaarinantien parantaminen.
• Vt 9 (Turku-Tampere) kehittäminen: Lieto-Aura leveäkaistatien 4-kaistaistuksen, Auran eritasoliittymän ja ohituskaistaparien toteuttaminen.
• Vt 8 (Turku-Pori) kehittäminen: päivitetyn kehittämisselvityksen toimenpiteiden jatkaminen.
• Vt 10 (Turku-Hämeenlinna) kääntämisen vt:lle 9 suunnittelu ja nykyisen vt 10 linjauksen parantami-nen pienillä toimenpiteillä.

Hallituksen 2.6.2020 julkistamassa lisätalousarviossa on varattu MAL-sopimusten liikenteen hallinnonalan toimenpiteiden toteuttamiseen vuosille 2020–2031 yhteensä 755,8 milj. euroa.

Muihin väyläverkon kehittämishankkeisiin (pl. MAL-hankkeet) lisätalousarviossa varataan yhteensä 770 milj. euroa. Joukkoliikenteen tukemiseen ehdotetaan 100 miljoonan euroa korvaamaan joukkoliikenteen lipputulojen menetystä. Jalankulun ja pyöräilyliikenteen valtiontukea lisätään vuosina 2020–21 yhteensä 43 miljoonaa euroa. Lisäksi kokonaisuuteen sisältyy 30 miljoonan euron ehdotus perusväylänpitoon teiden päällysteiden korjaamiseen. Elvytyskokonaisuuteen sisältyviä väyläverkon kehittämishankkeita rahoitetaan yhteensä noin 404 miljoonalla eurolla, josta Paraistenväylälle osoitettiin 500 000 euron lisärahoitus suunnitteluun.

Muista liikennehankkeista päätetään vuonna 2021 valmistuvan valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman yhteydessä.

https://www.ym.fi/fi-FI/Maankaytto_ja_rakentaminen/Maankayton_suunnittelun_ohjaus/Maankayton_liikenteen_ja_asumisen_sopimukset

Lisätietoja: suunnittelujohtaja Heikki Saarento, puh. 040 720 3056

 

Liite

Professor Kalervo Väänänen

Toimintasuunnitelma Saaristomeren puhtaalle tulevaisuudelle
esitysdiat

6

7

8

9

10

 

11

12

Ylatunniste2 

 Varsinais-Suomen työllisyysaste ennen koronakriisiä lähes 74 %

Varsinais-Suomen lähtötilanne koronakriisiin oli työllisyyden näkökulmasta hyvä. Vuodesta 2015 jatkunut työllisyysasteen kasvu näytti jatkuvan, ja maakunnan työllisyysasteen trendi oli tammi–maaliskuussa 73,9 %. Myös työllisten määrän trendi nousi yli 225 000:een, eli samalle tasolle vuoden 2008 ennätyslukujen kanssa.

Koronakriisin alettua maaliskuun lopulla lomautusten määrä Varsinais-Suomessa on kasvanut merkittävästi. Lomautukset eivät kuitenkaan välttämättä laske maakunnan työllisyysastetta radikaalisti, sillä Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen määritelmän mukaan määräaikaisesti alle kolmeksi kuukaudeksi lomautettu henkilö lasketaan työlliseksi. Lyhyet lomautukset eivät siis yksistään näy työllisyysasteen kehityksessä, mutta koronakriisin vaikutukset tulevat muuten näkymään maakunnan työllisyystilanteen heikkenemisenä.

Neljännesvuosittainen työllisyysaste laaditaan Tilastokeskuksen tekemän haastattelututkimuksen pohjalta. Tämä lisää jonkin verran etenkin maakunnallisten lukujen epävarmuutta. Pitkän aikavälin trendikehitys antaa kuitenkin varsin luotettavan kuvan työllisyyskehityksen suunnasta.

Lisätietoja: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, puh. 050 410 2294

 

1

 

2

  • EU-aiheinen taidekilpailu varsinaissuomalaisille nuorille

    Europe Direct Varsinais-Suomi järjestää maakunnan yläkoululaisille, lukiolaisille ja ammattikoululaisille #EUjaminä -taidekilpailun, joka haastaa nuoret miettimään, miten EU vaikuttaa heidän elämäänsä ja miten se näkyy heidän arjessaan. Tällä hetkellä yläkoulussa ja toisella asteella opiskelevat opiskelijat ovat syntyneet paitsi Suomen myös Euroopan unionin kansalaisiksi ja heille unioni on ollut olemassa koko heidän elämänsä ajan. Nyt käynnistyvän taidekilpailun tausta-ajatuksena on saada nuoret pohtimaan sitä, mitä EU-kansalaisuus merkitsee juuri heille ja mitä kaikkea EU mahdollistaa. Kilpailu kannustaa nuoria osallistumaan millä tahansa itselleen parhaiten sopivalla taidemuodolla ja käyttämään kilpailutyössä hyödyksi kotoa löytyviä kierrätysmateriaaleja. Kilpailuaika on 15.4.-21.5.2020. Kolme parasta osallistujaa palkitaan nuorten harrastamista tukevilla palkinnoilla.

    Tällä taidekilpailulla Europe Direct Varsinais-Suomi -tiedotuspiste haluaa osaltaan nostaa esiin Suomen 25-vuotista EU-jäsenyyttä ja toisaalta tarjota nuorille kiinnostavaa lisää etäopiskeluun. Luova ajattelu ja taiteen tuottaminen tukevat nuoren tapaa ilmaista itseään myös poikkeusoloissa. Kilpailun toivotaan innostavan nuoria etäpulpeteissaan pohtimaan ympäröivää yhteiskuntaa ja omaa kokemustaan siitä. Europe Direct -tiedotuspiste on perinteisesti järjestänyt Eurooppa-päivänä ohjelmaa yhteistyössä koulujen kanssa. Tänä keväänä on poikkeusolojen vuoksi kasvokkain kohtaamisen sijaan luvassa taidekilpailu.

    #EUjaminä -taidekilpailun suojelijana toimii varsinaissuomalainen Euroopan parlamentin jäsen, MEP Ville Niinistö. Niinistö on mukana myös palkintoraadissa valitsemassa kilpailun voittajia. Voittajat selviävät toukokuun lopussa.

    Mikä:
  • #EUjaminä Mitä EU-kansalaisuus merkitsee minulle? -taidekilpailu varsinaissuomalaisille yläkoulun ja toisen asteen opiskelijoille
  • Kilpailuaika 15.4.-21.5.2020
  • Kilpailutyö tai kuva siitä toimitetaan s-postilla osoitteeseen Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
  • Osallistua voi millä tahansa taidemuodolla, esim. videolla, runolla, piirroksella, tanssilla, maalauksella, novellilla, laululla, sarjakuvalla, käsityöllä tai veistoksella. Kilpailutyö tulee tehdä yksilönä ja siinä kan-nustetaan käyttämään kotoa löytyviä kierrätysmateriaaleja. Työn tulee olla hyvän maun mukainen ja osoittaa tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta.

Lisätietoja: erikoissuunnittelija Katri Koivisto, puh. 0400 251 771

Turun ydinkaupunkiseudun liikenneympäristökyselyn tulokset julkaistu

Marraskuussa 2019 selvitettiin Turun ydinkaupunkiseudun asukkaiden näkemyksiä muun muassa kävelyn, pyöräilyn, joukkoliikenteen sekä henkilöautoliikenteen kehittämistoimenpiteisiin liittyen. Kyselyyn saivat vastata Turun, Raision, Naantalin, Kaarinan ja Liedon yli 15-vuotiaat asukkaat. Vastauksia saatiin 3038. Varsinais-Suomen liitto ja Valonia toteuttivat kyselyn ensimmäisen kerran keväällä 2017. Tarkoituksena on, että jatkossa kysely toistetaan muutaman vuoden välein. Kyselyn tulosten avulla saadaan arvokasta tietoa asukkaiden asenteista ja liikkumistottumuksista sekä pohjatietoa seudun liikennesuunnitteluun.

Koko kaupunkiseudulla tärkeimmäksi koettiin joukkoliikenteen, toisena pyöräilyn olosuhteiden kehittäminen. Myös autoilevat ja autojen omistajat pitivät joukkoliikenteen kehittämistä tärkeimpänä toimenpiteenä. Keskusta-alueen kehittämisessä myös kävelyn olosuhteet priorisoitiin korkealle. Kyselystä nousi esiin tyytymättömyys oman alueen liikennesuunnittelun vaikutusmahdollisuuksiin. Lähes puolet vastaajista (48 %) oli tyytymät-tömiä tai melko tyytymättömiä mahdollisuuksiinsa osallistua liikennesuunnitteluun ja 61 % vastaajista koki, että he eivät voi vaikuttaa alueensa kävely-, pyöräily- tai jalankulkuolosuhteiden kehittämiseen.

3


Turun ydinkaupunkiseudun liikenneympäristökyselyn raportti

Mediatiedote 27.4.

Kyselyn toteutus oli osa kansainvälistä CIVITAS ECCENTRIC -hanketta

Lisätiedot: Kestävän liikkumisen asiantuntija Marja Tommola, puh. 040 832 8515

Varsinais-Suomen kunnilta ja kulttuuritoimikunnalta palautetta THL:n Kulttuurin TEAviisarista

Kulttuurialalla on pitkään toivottu työvälinettä kuntien kulttuuritoiminnan vertailutiedon keräämiseksi ja tiedolla johtamisen tueksi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL vastasi tähän toiveeseen Kulttuuri kunnan toiminnassa -tiedonkeruulla (Kulttuurin TEAviisari), keräten keväällä 2019 ensimmäisen kerran kaikista Suomen kunnista tietoa kuntien terveyttä edistävästä kulttuuritoiminnasta. Tiedonkeruulla selvitettiin hyvinvointia ja terveyttä edistävän kulttuurin toimenpiteitä, resursseja ja toimintakäytäntöjä kunnissa. Kaikki Varsinais-Suomen kunnat vastasivat tiedonkeruuseen. THL:n tarkoituksena on jatkossa kerätä vastaavalla tavalla tiedot kahden vuoden välein parittomina vuosina.

Koska Varsinais-Suomessa halutaan osaltaan vaikuttaa siihen, että kulttuurin TEAviisari -tiedonkeruut palvelisivat tarvettaan mahdollisimman hyvin, päätti Varsinais-Suomen kulttuuritoimikunta kerätä Varsinais-Suomen kunnilta palautetta ja kehitysehdotuksia kulttuurin TEAviisarista ja toimittaa ne THL:lle huomioitavaksi seuraavan tiedonkeruukierroksen valmistelussa.

Varsinais-Suomen kuntien ja kulttuuritoimikunnan mielestä kulttuurin TEAviisari on hyvä ja uskottava työkalu, jonka teho paranee entisestään, kun dataa saadaan useammalta vuodelta ja sitä opitaan käyttämään kunnissa entistä paremmin hyödyksi. TEAviisarin tietoja on mahdollista hyödyntää kunnissa monella tapaa. Tärkeimpänä näistä on lisätä päättäjien tietoisuutta kulttuurisen hyvinvoinnin merkityksestä: kunnan oman toiminnan suunnittelun tukena, apuna resurssien kohdentamisessa ja säännöllisemmin tiedoksi päätöksentekijöille (esimerkiksi lautakunnille). Aineiston kautta on mahdollisuus tuoda asiaa entistä vahvemmin esiin kuntien hyvinvointikertomuksissa. Tiedonkeruutuloksia on mahdollista käyttää myös epäkohtien havainnointiin ja kehittämistoimien kohdentamiseen, resurssien esille tuomiseen, heikkouksiin ja vahvuuksiin sekä vertailuun muiden kuntien kanssa. Jo nyt ensimmäisellä kierroksella tiedonkeruu sai kuntia miettimään esimerkiksi omia organisaatiorakenteitaan ja tulevia kehittämissuuntia. Toisaalta moni kunta ei vielä ole hyödyntänyt TEAviisarin materiaalia, vaan siihen tutustuminen on edelleen kesken. Vaikka hyöty tiedonkeruulle koetaan jo suureksi, on kehitystyötä tiedonkeruun suhteen tarpeen tehdä koko ajan. Keruun lähestymistapa koettiin kaikkiaan hyvin hallinnolliseksi. Varsinainen toiminta, joka tuottaa kuntalaisille hyvinvointia, jäi varsinaissuomalaisten kuntien ja kulttuuritoimikunnan mielestä kyselyssä huomiotta. Erityisesti osallisuusnäkökulmasta kaivataan muutosta. Jotta kyselyllä voidaan todella selvittää osallisuusasioita ja niiden toteutumista, on kyselyn kohdistuttava enemmän kunnassa tapahtuvaan varsinaiseen toimintaan. Jatkossa tiedonkeruun toteuttajalta toivotaankin tarkempaa perehtymistä kunnan kulttuuritoimintaan konkreettisella tasolla.

Kulttuurin TEAviisari -tiedonkeruu on Varsinais-Suomen kuntien mielestä rakennettu kysymysrakenteeltaan melko loogiseksi ja/tai loogisesti eteneväksi ja suurin osa kysymyksistä melko relevanteiksi tai täysin relevanteiksi, mutta kysymysten tulkinta oli osin haastavaa. Seuraavissa tiedonkeruissa olisi tarpeen määritellä

käytettävät käsitteet ja termit tarkemmin. Kehitystyötä toivotaan tehtävän erityisesti sen osalta, miten käsitteet saataisiin mahdollisimman vähän tulkinnanvaraisiksi ja helposti tulkittaviksi. Haastavaksi koettiin myös määrittely siitä, mikä on kunnan yleisen kulttuuritoimen toimintaa. Kunnat haluavat muistuttaa, että myös se, missä kulttuuritoimi sijaitsee kunnan organisaatiossa (sivistys, hyvinvointi tai vapaa-aika) vaikuttaa sen toimintaan ja asemaan. Tiedonkeruu keskittyi kuntaorganisaation sisäisiin suhteisiin. Kulttuuritoiminnan luonne huomioiden sen tulisi ottaa huomioon myös sidosryhmiä, esimerkiksi kunnassa toimivia yhdistyksiä ja muita ei-kunnallisia kulttuuritoimijoita, sillä näiden kanssa tehtävä yhteistyö on kunnan kulttuuritoiminnan merkittävimpiä tehtäviä. Myös vapaan sivistystyön ja kulttuurialan ns. vapaan kentän toimijoiden rooli voisi olla näkyvämpi, samoin kotiseutu- ja museotyön.

Kunnan kulttuuritoimen resurssit ja voimavarat koettiin tiedonkeruun ratkaisevaksi vedenjakajaksi. Se, miten hyvin ne tulivat näkyviin tiedonkeruussa, jakaa kunnissa mielipiteitä. Kiitosta annettiin erityisesti siitä, että henkilöstön määrä ja työpanos sekä rakenteet (työryhmät, muut rakenteet) ja resurssien kohdentaminen (voimavarat) oli mahdollista kohtuullisesti kertoa. Sen sijaan 90 % V-S liiton toteuttamaan palautekyselyyn vastanneista kunnista oli sitä mieltä, että kuntakoon tulisi näkyä kulttuurin TEAviisari -tiedonkeruussa vahvemmin. Tätä perusteltiin muun muassa sillä, että pienen kunnan henkilöstö- ja talousresurssit eivät ole vertailukelpoisia kaupunkien kanssa. Voimavarat ovat niin ohuella pohjalla ja haavoittuvaisia, resursointi ja palvelutaso niin erilaisia. Ilman kuntakoon esiin tuomista vastaukset eivät ole keskenään vertailtavissa.

On tärkeää, että tulevissa Kulttuuri kunnan toiminnassa -tiedonkeruissa huomioidaan jo vastausohjeissa entistä vahvemmin kunnan eri toimialojen yhteistyö vastausten laadinnassa. Kunnissa toivottiin myös edellytystä tiedonkeruun laajemmasta käsittelystä kunnan työyhteisössä, jotta tämän laajan tiedonkeruun tarkoitus ym-märrettäisiin paremmin ja sen tuloksia pystyttäisiin hyödyntämään mahdollisimman monipuolisesti, niin kunnan kulttuuritoiminnan kehittämisessä kuin tiedolla johtamisessa. Maakunnan kannalta äärettömän tärkeää on saada tämänkaltaisilla tiedonkeruilla tietoa kuntien kulttuuritoimen nykytilanteesta, jotta on mahdollista entistä paremmin kanavoida yhteistyötä ja maakunnan liiton osalta tukea kunnissa tehtävää kulttuurityötä. Kaikkien toimijatasojen yhteistyö ja sitoutuminen on tarpeen, jotta kulttuurin TEAviisarista saadaan mahdollisuudet ja hyöty irti. Mahdollisuuksia ja potentiaalia sillä on, ja kehitystyöllä siitä on mahdollista tehdä vieläkin parempi työkalu kunnille.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Kulttuuri kunnan toiminnassa 2019 -tiedonkeruun aineistoon ja tuloksiin voi käydä tarkemmin tutustumassa osoitteessa https://teaviisari.fi/teaviisari/fi/tulokset?view=KUL#

Lisätietoja: erikoissuunnittelija Katri Koivisto, puh. 0400 251 771

 

 

Ylatunniste2 

Koronakriisi on kasvattanut lomautuksia erityisesti palvelualoilla

Koronatilanne näkyy kuitenkin myös Varsinais-Suomessa lomautusten huomattavan suurena kasvuna. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ennakkotietojen perusteella lomautusten määrä lähti Varsinais-Suomessa nopeaan kasvuun maaliskuun lopulla, ja uusia lomautuksia on alkamassa runsaasti myös huhtikuussa. Lomautukset ovat painottuneet vahvasti palvelualoille, kuten majoitus- ja ravitsemisalalle, siivousalalle ja kaupan alalle. Vähemmällä päässeitä aloja ovat olleet rakentaminen, monet teollisuuden alat sekä nettikauppa ja siihen liittyvät kuljetukset. Työttömien määrä ei ole kasvanut samaa vauhtia lomautusten kanssa, mutta poikkeustilanteen pitkittyessä lomautukset saattavat muuttua irtisanomisiksi.

Lomautuksia koskevia YT-neuvotteluja on Varsinais-Suomessa kuitenkin vielä runsaasti käynnissä. Vaikka kaikkia YT-neuvottelujen piirissä olevia ei lomauteta ainakaan heti tai kokoaikaisesti, voi lomautettujen ja irtisanottujen määrä vielä kasvaa. YT-neuvotteluja käydään myös etupainotteisesti, jotta toimenpiteitä on mahdollista tehdä yrityksissä tarvittaessa nopeasti. Eniten YT-neuvotteluja on käynnissä teollisuudessa ja kaupan alalla sekä erilaisissa hallinto- ja tukipalveluja tarjoavissa yrityksissä.

Koronakriisi näkyy voimakkaasti myös matkailun tilastoissa. Turun lentoaseman matkustajamäärä puolittui maaliskuussa, ja matkustuksen rajoitustoimien käynnistyttyä lentoliikenne Turusta on pysähtynyt käytännössä kokonaan. Myös yöpymisten määrä Varsinais-Suomen majoitusliikkeissä puolittui maaliskuun aikana. Selkeästi eniten vähenivät Aasiasta tulevien matkustajien yöpymiset. Huhtikuussa yöpymiset ovat oletettavasti vähentyneet vielä huomattavasti maaliskuuta enemmän.

Ajantasaista tietoa koronatilanteen työllisyysvaikutuksista löytyy työ- ja elinkeinoministeriön sivuilta: https://tem.fi/koronaviruksen-vaikutukset-tyollisyystilanteeseen.

Lisätietoja: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, puh. 050 410 2294

1

 

2

 

3

 

Yritystoiminnan tukeminen koronakriisissä

Yritystoiminnan tukemiseen koronakriisissä on tarjolla laaja tukipaketti. Se minkä tyyppistä ja mistä tukea haetaan, määräytyy pitkälti yrityksen koon mukaan. Varsinais-Suomessa julkisen puolen tukitoimia ja tilannekuvaa käydään läpi viikoittain kokoontuvassa Turku Business Regionin johdolla toimivassa Varsinais-Suomen yrityspalveluiden koordinaatioryhmässä. Ryhmään kuuluu edustajia mm. seudullisista kehittämiskeskuksista, kuntien elinkeinotoimista, Varsinais-Suomen liitosta, ELY-keskuksesta, TE-toimistosta, verohallinnosta, Business Finlandista ja Finnverasta.

4

Yksinyrittäjien toimintatuki (tuen myöntäjänä kunnat)

Yksinyrittäjien toimintatukea haetaan kunnilta. Varsinais-Suomessa hakua on organisoitu sekä seutukunnittain koottuna (esim. Turun seutukunta) että yksittäisten kuntien tarjoamana palveluna. Ensimmäiset haut ovat avautuneet 16.4.2020. Kaikkien kuntien hakulinkit kootaan yhteen paikkaan Varsinais-Suomen liiton nettisivuille.

Tuen suuruus on 2 000 euroa ja se voidaan myöntää yksinyrittäjän toiminnan harjoittamisesta johtuvien menojen (esim. yritystoimintaan hankittavien tilojen ja laitteiden kustannukset sekä kirjanpito- ja toimistomenot) kattamiseen. Yksinyrittäjäksi määritellään yrittäjä tai ammatinharjoittaja, jolla ei ole palveluksessaan palkattua työvoimaa, mukaan lukien freelanceryrittäjät.

Avustuksen myöntämisen ehtona on yksinyrittäjän osoittama merkittävä heikentynyt taloudellinen tilanne ja liikevaihdon alenema koronaviruksen takia 31.12.2019 jälkeen. Tukea ei voi myöntää, jos yritys on ollut taloudellisissa vaikeuksissa ennen koronakriisiä, Avustusta voidaan maksaa 16.3.2020–31.8.2020 välillä aiheutuneisiin kustannuksiin. Tuki on määräaikainen ja sitä voi hakea 30.9.2020 saakka.

Yrityksen kehittämisavustus (enintään viisi henkilöä työllistävät yrittäjät, tuen myöntäjä ELY-keskus)

ELY-keskukset myöntävät yritysten kehittämisavustusta enintään viisi henkilöä työllistäville yrityksille koronavirusepidemiasta aiheutuviin markkina- ja tuotantohäiriöihin. Tavoitteena on tukea yrityksiä haitallisten vaikutusten minimoimiseksi sekä kannustaa yrityksiä työllistämiseen, uudistumiseen sekä osaamisen vahvistamiseen.

Kehittämisavustusta voidaan myöntää tilanneanalyysin tekemiseen ja kehittämistoimenpiteisiin. Tilanneanalyysin tuki on enintään 10 000 euroa ja kehittämistoimenpiteiden 100 000 euroa. Molemmissa tukimuodoissa tukiprosentti on 80. Avustuksesta voidaan maksaa 70 % ennakkona. Avustusta haetaan ELY-keskukselta sähköisesti aluehallinnon asiointipalvelussa.

Yritysten kehittämispalvelut (tuen myöntäjä ELY-keskus)

ELY-keskuksen kautta voi hakea yritysten kehittämispalveluita. Näillä konsulttipalveluilla tuetaan pk-yritysten kasvua, uudistumista, kansainvälistymistä sekä työllisyyttä. Palvelun kesto voi olla 1-15 päivää. Koronaepidemian takia yritysten omavastuuosuutta on alennettu huomattavasti ja tällä hetkellä palvelu maksaa yritykselle vain 30 €/päivä.

Liiketoiminnan kehitysrahoitus häiriötilanteissa (Yli 5 henkilöä työllistävät yrittäjät, tuen myöntäjä Business Finland)

Business Finland tarjoaa liiketoiminnan kehitysrahoitusta häiriötilanteissa. Rahoituspalvelut on tarkoitettu yrityksille, joiden liiketoiminta kärsii koronavirustilanteesta. Rahoituksen avulla yritys voi kehittää uusia tuotteita tai toimintatapoja.

Liiketoiminnan kehitysrahoitusta voidaan käyttää esiselvityksen tekemiseen ja kehittämisrahoitukseen. Ehdot ovat samantyyppiset kuin ELYjen myöntämässä yritysten kehittämisavustuksessa. Esiselvityksen tuki on maksimissaan 10 000 euroa ja kehittämisrahoituksen 100 000 euroa. Molemmissa tukimuodoissa tukiprosentti on 80. Avustuksesta voidaan maksaa 70 prosenttia ennakkona. Avustusta haetaan sähköisesti Business Finlandin asiointipalvelussa.

Finnveran käyttöpääomarahoitus

Koronaviruksen aiheuttamassa poikkeuksellisessa tilanteessa Finnvera turvaa pk-yritysten lisääntyneitä käyttöpääomatarpeita ensisijaisesti alkutakauksella, pk-takauksella ja Finnvera-takauksella.

Alkutakaus on tarkoitettu enintään kolme vuotta toimineille yrityksille, ja pankki hakee sitä suoraan yrityksen puolesta. Alkutakauksessa Finnveran takausosuus on enintään 80 %. Pk-takaus on tarkoitettu yli kolme vuotta toimineille yrityksille ja sillä voidaan taata korkeintaan 150 000 euron suuruinen pankin myöntämä laina. Pankki hakee myös tätä takausta suoraan yrityksen puolesta.

Finnvera-takausta voidaan myös käyttää yritysten koronaviruksesta johtuvien lisääntyneiden käyttöpääomatarpeiden rahoittamiseen, jos Finnveran alkutakaus tai pk-takaus eivät sovellu yrityksen tarpeeseen. Finnvera-takauksessa on otettu käyttöön ns. fast track -menettely, joka koskee pankin myöntämää 150 000–1 000 000 euron suuruista käyttöpääomalainaa, jossa Finnveran takausosuus on nostettu 80 %:iin ja jossa vakuusvaatimuksesta on luovuttu. Yrityksen tulee neuvotella ensin lainasta pankkinsa kanssa ja hakea vasta sen jälkeen Finnvera-takausta Finnverasta.

Tuki maaseudun yrityksille

Koronaviruksesta aiheutuvan markkina- ja tuotantohäiriön vuoksi maa- ja metsätalousministeriössä valmistellaan maa- ja elintarviketalouden tukipakettia. Tavoitteena on tuoda asetus maaseudun yritysten väliaikaisesta tuesta valtioneuvoston käsittelyyn 29.4.2020 ja saada haku auki toukokuun alusta.

Tulevan avustuksen tarkoituksena on maatilakytkentäisen yritystoiminnan sekä maataloustuotteiden jalostusta ja kaupan pitämistä harjoittavien mikroyritysten maksuvalmiuden turvaaminen koronavirusepidemiasta johtuvien merkittävien markkina- ja tuotantohäiriöiden aiheuttaman taloudellisen tilanteen heikentymisen takia. ELY-keskusten ja muiden rahoittajatahojen lisärahoitus koronavirustilanteessa ei tällä hetkellä kata näiden toimialojen yrityksiä.

Suunnitelmien mukaan avustusta voidaan myöntää yritystoiminnan jatkumisen turvaaviin välttämättömiksi arvioituihin menoihin yleisavustuksena aikaisintaan 16.3.2020 alkaneelle enintään kuuden kuukauden pituiselle ajanjaksolle. Avustusta voidaan myöntää kerralla vähintään 5 000 euroa ja enintään 20 000 euroa. Avustuksen määrä on enintään 80 prosenttia kokonaiskustannuksista.

Yrittäjän väliaikainen työttömyysturva (tuen myöntäjänä KELA)

Kela voi maksaa yrittäjälle työmarkkinatukea, jos toinen seuraavista ehdoista täyttyy:

  • päätoiminen työskentely yrityksessä on päättynyt
  • yrittäjätulo on epidemian vuoksi vähemmän kuin 1 089,67 e/kk.

Yrittäjän ei tarvitse lopettaa yritystoimintaa, jotta voi saada työmarkkinatukea.

Nämä väliaikaiset ehdot yrittäjän työttömyysturvassa ovat voimassa 30.6.2020 asti. Väliaikainen työmarkkinatuki koskee vain niitä yrittäjiä, joiden yritystoimintaan koronaepidemia on vaikuttanut haitallisesti.

Lisätietoja: aluekehitysjohtaja Tarja Nuotio, puh. 040 506 3715, elinkeinopäällikkö Petteri Partanen, puh. 040 776 0630

Maakunnan omaehtoisen kehittämisen rahoitushaku kiinnosti laajasti alueen toimijoita

Varsinais-Suomen liiton kautta oli 17.4.2020 mennessä haettavissa maakunnan omaehtoiseen kehittämiseen kohdennettua rahoitusta (alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukeminen). Haussa saatiin yhteensä 25 hakemusta ja haettu tukisumma oli lähes 845 00 euroa, tukea on jaossa 325 000 euroa.

Haun painopisteenä oli suunnata rahoitusta erityisesti hillitsemään koronavirusepidemian alueen kehitykselle aiheuttamia vaikutuksia ja edistää niistä toipumista. Haku kiinnosti monia uusia toimijoita ja esimerkiksi alueen kulttuuri, - urheilu- ja sosiaalialan järjestöjen kautta saatiin 10 hakemusta. Neljä hakemusta kohdistui matkailusektorin kehittämiseen. Loput hankkeet keskittyivät mm. työllisyyteen, kuntoutukseen ja yritystoiminnan muutoskyvykkyyden kehittämiseen. Päätökset rahoitettavista hankkeista tehdään toukokuun maakuntahallituksen kokouksessa.

Lisätietoja: aluekehitysjohtaja Tarja Nuotio, puh. 040 506 3715, elinkeinopäällikkö Petteri Partanen, puh. 040 776 0630

Turku ylivertainen sijaintipaikka lääketuotteiden kaupallistamiseen

Hallitus sopi 7.-8.4. pidetyssä kehysriihessä terveydenhuollon kasvustrategian tukemisesta 5 miljoonalla eurolla vuosien 2021–2022 aikana. Käytännössä hallituksen sopima tuki tarkoittaa kansallisten osaamiskeskittymien perustamista ja toiminnan kehittämistä. Päätöksessä tarkoitettuja keskittymiä ovat syöpäkeskus, neurokeskus, biopankki, genomikeskus ja lääkekehityskeskus.

Lääkekehityskeskuksen perustamisella halutaan edistää Suomen lääkekehityksen kilpailukykyä. Kansallisen keskuksen on tarkoitus palvella korkeakouluja ja tutkimuslaitoksia, kliinisen lääketutkimuksen toimijoita ja alan yrityksiä. Vaikka Suomessa on korkeatasoista ja kilpailukykyistä lääketieteellistä tutkimusta, syntyy tutkimuksen pohjalta kaupallisia tuotteita kansainvälisesti verrattain vähän. Samaan aikaan kun Suomessa merkittävä kasvupotentiaali jää hyödyntämättä, vertailumaissa akateemiseen tutkimukseen perustuvia lääkekehitysprojekteja on pystytty toimivan lääkekehitysprosessin kautta viemään kliiniseen vaiheeseen ja synnyttämään uusia kasvuyrityksiä.

Lääkekehityskeskuksen perustaminen on Suomessa tunnistettu kasvustrategiseksi valinnaksi, jolla saadaan kanavoitua osaaminen lääkekehitysalan kehitykseksi ja lääkealan vienniksi. Hallitus päätti vuonna 2018 kehysriihessä rahoittaa kansallisen lääkekehityskeskuksen perustamista 11 miljoonalla eurolla. Lääkekehityskeskuksen valmisteluun ja perustamiseen on osoitettu sittemmin tukea myös vuosien 2019 ja 2020 valtion budjeteissa. Tälle vuodelle kansallisille osaamiskeskittymille on osoitettu yhteensä 7 miljoonaa ja vuodelle 2019 5,2 miljoonaa euroa.

Lääkekehityskeskuksen perustamista on selvitetty erilaisissa työryhmissä ja raporteissa vuodesta 2017 alkaen. Esiselvitysten jatkoksi valmistui vuoden 2019 maaliskuussa Jyrki Liljeroosin selvitystyö kansallisen lääkekehityskeskuksen oikeushenkilömuodosta sekä selvitys sijaintipaikasta. Lääkekehityskeskus on tarkoitus perustaa yhtiömuotoisena. Selvityksen perusteella kansallinen lääkekehityskeskus tarvitsee noin 15–30 miljoonaa alkupääomaa ensimmäisen 5–8 vuoden aikana, jonka jälkeen keskus kykenee rahoittamaan oman toimintansa. Yhtiömallissa valtio rahoittaa osakeyhtiötä pääomistajana, minkä lisäksi osakkaina ovat mukana ainakin lääketieteelliset yliopistot.

Sijaintipaikaksi on selvitystyössä esitetty Turkua. Koulutuksen ja tutkimusperinteen lisäksi Turkua puoltavat seudun tiivis lääkealan ekosysteemi, lääke- ja diagnostiikka-alan teollisuus sekä alueen erityisen vahva sitoutuminen. Turun seudulla sijaitsee suuria lääkeyrityksiä ja alan työllistävä vaikutus on noin 5 700 teollista työpaikkaa. Suomen lääkeviennistä 75 % ja diagnostiikkaviennistä 50 % tulee Turun alueen yrityksistä. Kaikkiaan Varsinais-Suomessa on noin 100 terveysalan yritystä ja ne muodostavat 20 % maakunnan teollisuuden liikevaihdosta.

Sosiaali- ja terveysministeriö selvittää parhaillaan yhtiön liiketoimintamallia ja rahoituskysymyksiä mm. yhdessä lääketieteellisten yliopistojen kanssa. Keskuksen tarpeellisuus lienee kaikille osapuolille kiistaton. Kansallisen lääkekehityskeskuksen perustamisesta tarvitaan kevään aikana päätös. Samalla on päätettävä lääkekehityskeskuksen sijaintipaikasta. Varsinais-Suomen vahva lääkealan ekosysteemi, alueen lääketeknologinen osaaminen ja tutkimustyön laajuus puoltavat voimakkaasti kansallisen keskuksen perustamista Turkuun.

Lisätietoja: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, puh. 040 583 6950

Varsinais-Suomessa on mahdollista käynnistää elinkeinoelämää ja rakentamista elvyttäviä liikennehankkeita

Hallitus linjasi huhtikuun kehysriihessä antavansa vuoden 2020 toisen lisätalousarvion lisäksi jo toukokuussa kolmannen lisätalousarvionsa. Kolmannessa lisätalousarviossa on tarkoitus käynnistää talouden nopeaa elpymistä tukevia hankkeita. Tällaisia työllisyyttä elvyttäviä hankkeita ovat liikenneinfrahankkeet.

Varsinais-Suomessa nopeaan toteutukseen mahdollisia ovat seuraavat hankkeet:

Turku–Helsinki Tunnin juna

  • Espoon kaupunkiradan rakentaminen
  • Turun ratapihan kehittäminen ja Turku–Kupittaa-kaksoisraiteen rakentaminen

Suuret ja keskisuuret hankkeet

  • E18 Turun kehätie
    • E18 Turun kehätien rakentaminen Raision keskustassa
    • E18 Turun kehätien suunnittelu välillä Naantali–Raisio
  • Vt 8 Laitilan kohdan rakentaminen
  • Vt 9 Lieto asema–Aura leveäkaistatien 4-kaistaistaminen
  • Paraisten väylä
    • Mt 180 Kirjalansalmen ja Hessundinsalmen siltojen rakentaminen
    • Mt 180 Kaarinan läntisen ohitustien jatkosuunnittelu
  • Salon itäisen ohikulkutien (kt 52) 2. vaiheen suunnittelu

Pienet alueelliset perusväylänpidon hankkeet

  • Vt 1/E18 riista-aidat välillä Turku–Kaarina ja Paimionjokilaakso
  • Vt 10 Turku–Lieto bussi- ja pyöräilyreitin parantaminen 2. vaihe
  • E18 Pappilan pysäköinti- ja saattoliikennejärjestelyt, Salo
  • Kt 43 Uusikaupunki–Laitila jalankulku ja pyöräilyväylä
  • Mt 12003 parantaminen korvaamalla Kivimon lossi sillalla, Parainen
  • Alvar Aallon tien kiertoliittymä, Paimio
  • Vt 10 Sorvaston liittymän turvasaarekkeiden rakentaminen, Koski Tl

Korjausvelan lyhentäminen

  • Kt 40 kaiteiden kunnostus ja lisäys välillä vt 10–vt 8, Turku, Raisio
  • Mt 224 Vaskio–Marttila parantaminen
  • Päällystetyn tiestön parannuskohteita ja siltojen kunnostus- ja ylläpitotöitä on paljon.

Liitteenä Varsinais-Suomessa nopeaan toteutukseen mahdollisia liikenneinfran elvytystoimenpiteitä

Lisätietoja: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, puh. 040 583 6950

Maakunnallinen matkailun tiekarttatyö käynnistyy

Maakuntahallitus päätti 10.2.2020 maakunnallisen matkailuelinkeinon kehittämisen tiekartan laadinnan käynnistämisestä. Varsinais-Suomen liiton järjestämään tarjouskilpailuun osallistui kaikkiaan kuusi potentiaalista toimittajaa. Liitto on tarjouskilpailun perusteella valinnut FlowHouse Oy:n toteuttamaan tiekartan laadintatyötä koskien vuosia 2021-2027. Korona-viruksen aiheuttaman tilanteen takia laadintaprosessi toteutetaan pääosin syksyllä 2020 ja käytännön työ käynnistetään matkailufoorumin työpajalla 3.9.2020 tilanteen sen salliessa. Työtä tehdään myös sähköisellä HowSpace -työalustalla, jota FlowHouse koordinoi.

Tiekarttatyön keskeiset työvaiheet ovat:

  • Varsinais-Suomen matkailuelinkeinon nykytilan tunnistaminen ja olemassa olevien alan kehittämisohjelmien huomiointi
  • Varsinais-Suomen matkailuelinkeinon ekosysteemiin perustuvien aluelähtöisten tavoitteiden ja toimenpiteiden määrittely/selkeyttäminen ja päivitys
  • Ekosysteemitarkastelu siltä osin kuin liittyy kehittämistoiminnan strategiseen edistämiseen maakuntatasolla
  • Esitys tiekartan seuranta -ja arviointimallista ja tiekartan päivittämisestä tulevina vuosina sekä näkemys alan edunvalvonnasta maakunnallisesta näkökulmasta
  • Aineiston koonti hyödynnettävään muotoon ja raportointi

Tavoitteena on, että prosessi olisi viimeistään valmis alkuvuonna 2021.

Lisätiedot: Erikoissuunnittelija Esa Högblom, 040 7760310

Kumppanuusstrategialle jälleen vahva tuki

Varsinais-Suomen maakuntastrategian ytimenä toimiva kumppanuusajattelu saa laajan hyväksynnän maakunnan toimijoiden keskuudessa. Vuoden 2019 lopussa jo kuudennen kerran toteutetun kumppanuusbarometrin mukaan peräti 89 % kyselyyn vastanneista oli samaa mieltä väittämän ”Varsinais-Suomen tulevaisuutta rakennetaan yhteistyöllä ja kumppanuudella” kanssa. Tuki kumppanuusajattelulle on pysynyt korkealla tasolla, sillä jo kolmatta vuotta peräkkäin noin 90 % vastaajista seisoi sen takana.

5

Vastaajista suurin osa piti myös Kumppanuusfoorumin ideaa oikeansuuntaisena, sillä 79 prosenttia vastaajista piti sitä toimivana tapana kehittää maakuntaa. Lähes 70 % vastaajista näki myös, että kumppanuustapaamiset ovat synnyttäneet uusia yhteistyöverkostoja, ja reilu puolet piti Kumppanuusfoorumin verkkosivuja hyvinä sekä tietoa alueella tarjolla olevasta EU-rahoituksesta riittävänä. Kolmasosa vastaajista puolestaan näki, että Lounaistieto on vakiinnuttanut asemansa maakunnallisena tietopalveluna.

Kumppanuusbarometri on kerran vuodessa toteutettava verkkokysely, jonka avulla seurataan maakuntastrategian tavoitteiden toteutumista. Kysely lähetettiin yhteensä lähes 900 varsinaissuomalaiselle toimijalle, jotka ovat jollain tavalla olleet mukana kumppanuusfoorumin toiminnassa. Kyselyyn vastasi 146 henkilöä, jolloin vastausaste oli 16 %. Yli puolet vastaajista edusti kuntia tai järjestöjä, mutta vastauksia tuli runsaasti myös muiden tahojen edustajilta.

Kumppanuusbarometrin tuloksiin voi tutustua kokonaisuudessaan Kumppanuusfoorumin verkkosivuilla osoitteessa: www.kumppanuusfoorumi.fi.

Lisätietoja: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, puh. 050 410 2294

Energiatehokkuustoimilla kuntiin kymmenientuhansien eurojen säästöt

ELLE-hankkeen tulokset nyt kaikkien hyödynnettävissä

Tehostamalla energiankäyttöään kunta voi minimoida ilmastopäästöjään ja säästää vuositasolla mittavan rahasumman. Valonia toteutti katselmointeja kuudessa kunnassa ja avasi kiinteistötietoja avoimeksi dataksi. Opit ovat nyt kaikkien kuntien hyödynnettävissä.

ELLE-hankkeessa edistettiin innovatiivisia energiaratkaisuja tarjoavien yritysten liiketoiminta- ja pilotointimahdollisuuksia Varsinais-Suomessa. Kehittämiskohteena olivat kuntien kiinteistöt ja yhteistyökumppaneina olivat Kemiönsaari, Lieto, Loimaa, Salo, Somero ja Uusikaupunki.

Hankkeessa tehtiin energiakatselmointeja ja avattiin kuntien kiinteistöjen energiatietoja avoimeksi dataksi Lounaistiedon rajapintaan. Lisäksi järjestettiin useita markkinavuoropuhelutilaisuuksia. kiinteistöissä tehtyjen kevennettyjen energiakatselmointien perusteella pelkästään laitteiden käyntiaikojen ja säätöjen tarkistamisella voidaan saada aikaan mittavia säästöjä. Tehdyissä kuntakohtaisissa selvityksissä ilmennyt säästöpotentiaali pitäisi ottaa kunnissa käyttöön. Kustannusten karsimisessa esitetyt toimenpiteet tulevat entistä tärkeämpään rooliin tässä vaikeassa taloudellisessa tilanteessa

Lämmöntalteenotossa eniten tehostamisen varaa – myös valaistuksen uusiminen tuo reilusti säästöjä

Kiinteistöjen kevytkatselmointien tulosten pohjalta koottiin informatiiviset kortit kuntakiinteistöjen tyypillisistä energiateknisistä haasteista ja ratkaisuista. Yhtenä esimerkkinä on tyypilliseen koulukeittiöön lisätty lämmöntalteenotto, jolloin vuositasolla voi säästää jopa 6 000 euroa. Investoinnin takaisinmaksuaika on keskimäärin 5–8 vuotta. Urheiluhallin, viraston tai koulukeskuksen energiaa kuluttavan loisteputkivalaistuksen vaihtaminen led-valaistukseen voi tuoda vuosisäästöä jopa 7500 euroa. Esimerkkejä säästöpotentiaalista on koottu energiakorteiksi, jotka ovat ladattavissa julkaisumateriaalissa. Kortit ovat hyödyllisiä esimerkiksi kuntapäättäjille päätöksenteon tueksi. Niistä voi saada vinkkejä myös pienempien kiinteistöjen energiansäästöön

Markkinavuoropuhelut ja avoin kiinteistödata avaavat kuntien ja yritysten uudenlaista yhteistyötä

Kuntien kiinteistöjen perustietoja koottiin avoimeksi dataksi Lounaistiedon rajapintaan yritysten hyödynnettäväksi. Katselmoinneissa nousseiden havaintojen perusteella järjestettiin tilaisuuksia, joissa kunnat ja yritykset pääsivät keskustelemaan esimerkiksi palvelupohjaisista lämpöratkaisuista ja valaistuksen hankinnasta. Uudenkaupungin Kalannin vanhainkotiin löydettiinkin tilaisuuden kautta sopiva jäähdytysratkaisu.

Ilmastonmuutoksen hillinnässä energiankäytön tehostaminen on tärkeää ja kuntakiinteistöjen energiatehokkuudessa on edelleen paljon kehitettävää. Lisäksi tekniikka kehittyy jatkuvasti eikä kunnilla voi aina olla ajantasaista tietoa sopivista ratkaisuista. Markkinavuoropuhelu on hyvä toimintatapa, jolla kunta saa tasapuolisesti ja kootusti tietoa markkinoiden tilanteesta. Näin hankinnan kohteen määrittely on helpompaa ja markkinoiden toimijoilla on mahdollisuus valmistella tarjous kohteeseen parhaiten soveltuvasta ratkaisusta. Tämän hankkeen valaistukseen liittyvän markkinavuoropuhelun myötä syntyivät ehdotukset valaistuksen hankintakriteereiksi myös muiden kuntien käyttöön.

Työ tehtiin osana Valonian ja Varsinais-Suomen liiton Energiaan liittyvän liiketoiminnan lisääminen Varsinais-Suomessa -hanketta, joka sai rahoituksen Suomen rakennerahasto-ohjelmasta Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020.

Elle-hankkeen materiaalit on koottu julkaisuun, jonka pysyvä osoite on www.valonia.fi/ellehanke.

Varsinais-Suomen luonnonarvojen ja -varojen vaihemaakuntakaavaehdotuksesta saadut lausunnot

Varsinais-Suomen luonnonarvojen ja -varojen vaihemaakuntakaavan 1. ehdotuksesta pyydettiin lausunnot 97:ltä maankäyttö- ja rakennusasetuksen 13 §:ssä määritellyltä taholta. Lausuntoja saatiin yhteensä 36 kpl ja 10 tahoa ilmoitti, etteivät anna lausuntoa tai ettei heillä ole aihetta lausunnon antamiseen.

Saatua palautetta käsiteltiin MRA:n 11 §:n mukaisessa viranomaisneuvottelussa 7.4.2020. Maankäyttöjaosto on aamulla kokouksessaan 20.4.2020 merkinnyt tiedoksi saadut lausunnot ja niihin laaditun alustavan yleisvastineen sekä käynyt lähetekeskustelun vastineiden ja vaihemaakuntakaavaehdotuksen viimeistelemiseksi.

Seuraavaksi liiton virasto laatii lausuntokohtaiset vastineet ja tekee niiden edellyttämät tarkistukset kaavaehdotukseen ja käy tehtävistä tarkistuksista tarvittavilta osin kunta- ja viranomaiskohtaisia keskusteluja. 

Viimeistellyt vastineet ja tarkistettu kaavaehdotus tuodaan maakuntahallituksen elokuun kokoukseen, joka päättänee asettaa kaavaehdotuksen MRA 12 §:n mukaisesti julkisesti nähtäville syyskuuksi. Nähtävillä olon jälkeen maakuntahallitus käsittelee mahdolliset muistutukset ja esittänee maakuntavaltuuston joulukuun kokoukselle vaihemaakuntakaavan hyväksymistä. Koronatilanteen kehittyminen saattaa vielä vaikuttaa kaavaehdotuksen valmistelu- ja hyväksymisaikatauluun.

Lisätietoja: erikoissuunnittelija Aleksis Klap, puh. 040 721 3137, suunnittelujohtaja Heikki Saarento, puh 040 720 3056

Miten käy EU:n monivuotisen budjetin? - Eurooppa-toimiston päällikkö Saara Nuotio-Coulonin katsaus

EU:n uuden 2021-2027 rahoituskauden neuvottelut ovat olleet jäissä koronakriisin takia. Komissio tulee antamaan uuden esityksensä EU:n monivuotiseksi budjetiksi huhtikuun lopussa. Esityksen pitäisi sisältää uusia toimia talouden elvyttämiseksi koronakriisin jälkeen. Pääsevätkö jäsenmaat sopuun tämän vuoden aikana vai tullaanko nykyistä rahoituskautta jatkamaan vielä vuodella?

Komissio tulee antamaan huhtikuun lopussa uuden esityksen EU:n monivuotiseksi budjetiksi. Eurooppa-neuvosto käsittelee asiaa 23.4. kokouksessaan ja esitys tultaneen julkaisemaan 29.4. Edellinen komission esitys on toukokuulta 2018, jonka jälkeen puheenjohtajamaat Itävalta ja Suomi tekivät omat esityksensä. Viimeisintä, neuvoston puheenjohtajan Charles Michelin tekemää ehdotusta käsiteltiin helmikuussa umpikujaan päättyneissä neuvotteluissa. Jäsenmaiden kannat olivat hyvin kaukana toisistaan suurimpien kiistakysymysten liittyessä niin budjetin kokoon kuin sen käyttökohteisiin.

Mitä komission uusi budjettiesitys tulee sitten sisältämään? Tarkempaa tietoa asiasta ei vielä ole, mutta komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin mukaan se tulee olemaan keskeinen osa EU:n elvytyspakettia koronakriisiin liittyen. Von der Leyen on puhunut tuhansien miljardien investointitarpeesta, jotta EU-talous saataisiin elpymään. Huhtikuun alussa julkaistussa kirjoituksessaan von der Leyen totesi: ”Tarvitsemme mittavia investointeja Euroopan Marshall-suunnitelman muodossa, ja kaiken keskiössä pitäisi olla EU:n vahva uusi talousarvio.

Brysselissä puhutaan myös uudesta elvytys- tai jälleenrakennusrahastosta (Recovery Fund). Ranskan ehdottama rahasto olisi väliaikainen ja suuruudeltaan joitain satoja miljardeja euroja. Asia oli euroalueen ministereiden pöydällä ennen pääsiäistä, ja sen valmisteluja tullaan jatkamaan. Voitaisiinko tätä rahastoa rahoittaa EU-budjetin kautta, on vielä auki.

Mutta miten miljardien investoinnit tullaan rahoittamaan, onkin jo toinen juttu. Yksi mahdollisuus olisi EU:n monivuotisen budjetin omien varojen nosto. Tällä hetkellä jäsenmaiden BKTL-osuus voi olla enintään 1,26 % yhteenlasketusta BKTL:sta, kun taas helmikuun neuvotteluissa luku pyöri 1,07 %:n tuntumassa. Ottaen huomioon, että Yhdysvaltojen Marshall-apu oli noin 2,6 % avunsaajamaiden BKTL:sta, ei EU:n yhteisellä budjetilla pitkälle pötkitä, elleivät jäsenmaat ole halukkaita lisäämään maksuosuuksiaan tuntuvasti (lue lisää Politicon artikkelista). Tämä tuskin tulee toteutumaan.

Useimpien arvioiden mukaan komission uusi esitys ei tule kuitenkaan esittelemään mitään radikaaleja toimenpiteitä. Yhtenä vaihtoehtona on esitetty lainarahoituksen lisäämistä mm. InvestEU-välineen vahvistamisen, Euroopan keskuspankin toimenpiteiden lisäämisen, Euroopan vakausmekanismin uuden roolin sekä EU-budjetin kautta annettavien takausten kautta.

Ratkaisuja pitäisi kuitenkin saada aikaan pian, jotta uusi rahoituskausi pääsisi alkamaan ja ohjelmat pyörimään vuoden 2021 alusta. Ellei sopuun päästä, uhkana on esimerkiksi aluekehitysrahoituksen keskeytyminen. Myös Euroopan investointipankin investoinnit ovat riippuvaisia EU-budjetista. Monet koronakriisin kanssa kamppailevat jäsenmaat ovat riippuvaisia näistä rahoituslähteistä. Monet ovatkin nyt pistäneet toivonsa seuraavan puheenjohtajamaan Saksan kykyyn ottaa vahvempi rooli budjettineuvotteluissa ja saada yhteinen kanta aikaiseksi. Saksan puheenjohtajuuskausi alkaa heinäkuussa.

Ilmaan on heitetty ajatus myös Plan B:stä (lue lisää EPC:n artikkelista). Mikäli ratkaisuun yhteisestä budjetista ei päästä, voitaisiin nykyistä rahoituskautta jatkaa yhdellä vuodella. Uudet rahoitusohjelmat kuten Horisontti Eurooppa tai oikeudenmukaisen siirtymän rahasto eivät siis alkaisi vielä ensi vuonna, vaan nykyisiä rahoitusohjelmia jatkettaisiin vuodella. Näin voitettaisiin lisäaikaa budjettineuvotteluille koronakriisin keskellä. EU-sopimukset antavat tähän mahdollisuuden, mutta muutos vaatii kuitenkin neuvoston ja parlamentin hyväksynnän.

Lisätietoja: Turun ja Varsinais-Suomen Eurooppa-toimiston päällikkö Saara Nuotio-Coulon,
puh. +32 498 103 271