Ylatunniste2
 

Saaristomeri voidaan puhdistaa omilla toimilla – Hallituksella mahdollisuus tehdä Saaristomerestä Itämeren malliesimerkki

Centrum Balticum -säätiön, Saaristomeren Suojelurahaston ja Operaatio Ainutlaatuisen Saaristomeren tilaama Saaristomeren kestävän kehityksen selvitystyö julkaistiin YK:n maailman ympäristöpäivänä 5. kesäkuuta. Työn taustalla on karu totuus rannikkovesien tilasta. Suomi on sijoittunut YK:n kestävän kehityksen tavoitteissa muiden pohjoismaiden joukossa maailman kärkeen, mutta vedenalaisessa tilassa kestävää kehitystä ei ole tapahtunut. HELCOM on listannut Saaristomeren maatalouden hajakuormituksen Suomen alueen suurimmaksi Itämeren kuormittajaksi.

Professori Kalervo Väänäsen laatima selvitys Saaristomeren puhtaasta tulevaisuudesta esittää kolmiosaista ratkaisua meren rehevöitymisongelmaan: 1) ravinnevalumien vähentäminen, 2) ravinteiden ja biomassan talteenotto ja 3) luonnonkalan kalastuksen lisääminen. Nykyisen valuman merkittävä vähentäminenkään ei riitä, jos vuosikymmenien lannoituksen ja muun ihmistoiminnan synnyttämää ravinnevarantoa vuotaa koko ajan mereen.

Käytännössä ravinnevalumien vähentämiskeinot ovat olemassa. Pellon ravinteet tulee käyttää tehokkaammin ja lannoitus optimoida. Viljelymaan kunnosta tulee huolehtia ja ehkäistä maan eroosiota. Suojavyöhykkeiden sijaintia tulee tarkentaa ja valumia hidastaa esimerkiksi peltojen kipsikäsittelyllä. Kotieläinten lanta tulee pro-sessoida kierrätyslannoitteeksi ja biokaasuksi yhdessä suojavyöhykkeiltä korjattujen biomassojen kanssa. Luonnonkalan kalastusta tulee lisätä ja kalankasvatuksessa siirtyä asteittain kiertovesiviljelyyn.

Selvitys asettaa tavoitteeksi Saaristomeren hyvän veden tilan vuonna 2029. Arviolta 500–1000 tonnin vuosittainen fosforin poisto vedestä antaa merelle ajan kuluessa mahdollisuuden toipua. Toimenpiteiden toteutuminen edellyttää kuitenkin poliittisia päätöksiä. Muun muassa sääntelyä ja ympäristöverotusta on uudistettava. Ravinteiden talteenottoa ja kierrätystä varten rakennettavien laitosten käyttöönotto edellyttää yhteiskunnan tukea.

Suomen merialueen punaisen pisteen hoitaminen vaatii kansallista huomiota. Saaristomeri on se alue, jossa omilla toimilla voidaan Itämeren tilaan vaikuttaa eniten. Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen on kutsumassa pyöreän pöydän koolle. Elokuun budjettiriihen ja hallitusohjelman tavoitteiden läpikäynnin yhteydessä on hyvä hetki ottaa asiassa tukeva koppi. Saaristomeren puhdistamisesta on mahdollisuus tehdä malli-esimerkki koko Itämerelle.

Lisätietoja: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, puh. 040 583 6950

 

Matkustaminen maakunnan sisällä palannut koronakriisiä edeltävälle tasolle

Kuntien välinen liikkuminen väheni merkittävästi Varsinais-Suomessa maalis-huhtikuussa koronapandemian seurauksena. Telia Crowd Insights -matkapuhelindatan perusteella matkat maakunnan kuntien välillä vähenivät heti ensimmäisten rajoitusten tultua voimaan noin kolmanneksen, ja sama tilanne jatkui toukokuulle saakka, jolloin kuntien välinen liikkuminen alkoi jälleen lisääntyä. Kesäkuun ensimmäisellä viikolla ihmiset liikkuivat jo lähes yhtä paljon kuin ennen koronakriisin alkua. Edellisen vuoden kesäkuuhun verrattuna matkojen määrä oli kuitenkin vielä 10 % alemmalla tasolla.

Vaikka kuntien välinen liikkuminen on kasvanut selvästi, on alueelliset erot aiempaan verrattuna silti suuria. Maakunnan sisäosista Turkuun suuntautuva liikenne oli kesäkuun alussa yhä selvästi pienempää kuin maaliskuun alussa, mutta rannikon mökkipaikkakunnille matkustaminen on sen sijaan kasvanut merkittävästi. Kustavin ja Taivassalon suuntaan tehtiin enemmän matkoja jo huhtikuussa, jolloin lähes kaikki muu kuntien välinen liikenne oli vähentynyt voimakkaasti. Vaikka työhön liittyvä liikkuminen on yhä aiempaa vähäisempää, näyttää työmatkojen romahtaminen kompensoituneen kasvaneella vapaa-ajan liikenteellä.

Maakunnittain tarkasteltuna matkustaminen Varsinais-Suomen ja muiden maakuntien välillä on vähentynyt selvästi maakunnan sisäistä liikkumista enemmän. Tämä on odotettavaa, koska epidemian hillitsemiseksi matkustamista maan sisällä suositeltiin välttämään. Liikkuminen muihin maakuntiin väheninkin yli puoleen maalis-huhtikuussa, mutta matkamäärät ovat alkaneet toukokuussa jälleen hiljalleen kasvaa. Matkamäärät olivat kuitenkin yhä maaliskuun alkua alemmalla tasolla useimpien maakuntien osalta. Vain matkat Varsinais-Suomesta Järvi-Suomen mökkivaltaisiin maakuntiin ovat kasvaneet koronakriisiä edeltävästä ajasta, eli maakunnittaisessa liikkumisessa näkyy sama mökkimatkustamisen kasvu kuin Varsinais-Suomen sisällä.

Analyysit perustuvat Telia Crowd Insights -aineistoon, joka tarjoaa tietoa ihmisjoukkojen liikkumisesta perustuen Telian matkapuhelinverkoista saatuihin anonymisoituihin välitystietoihin. Hyödyntämällä tietoa Telian markkinaosuudesta palvelusta saatavat tiedot ovat yleistettävissä koko väestöön. Varsinais-Suomen liitolla on Telia Crowd Insights -ainesto maksuttomassa koekäytössä kesäkuun ajan.

Lisätietoja: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, puh. 050 410 2294

3

 

4

5

 

Lasten ja nuorten nopea väheneminen haastaa kuntien kouluverkot

Sitran selvityksen mukaan eri alueiden koulutustarpeet eriytyvät tulevaisuudessa yhä voimakkaammin. Syntyvyys on laskenut rajusti 2010-luvulla, mikä näkyy yhä pienempinä lasten ja nuorten ikäluokkien kokoina ja ikääntyvän väestön osuuden kasvuna. Lisäksi muuttoliike keskittää asukkaita entistä harvempiin kaupunkeihin. Erot kärjistyvät suurten opiskelukaupunkien ja muun maan välillä, mutta myös maan eri osien sisällä.

Nuorten ikäluokkien laskeva ja keskittyvä väestökehitys tuo Suomen alueiden elinvoimaisuudelle tulevina vuosikymmeninä ennennäkemättömän haasteen: miten järjestetään pieneneville ikäluokille koulutustarjonta ja miten taataan, että huoltosuhteen heiketessä alueilla riittää osaajia takaamaan kilpailukykyä ja hyvinvointia?

Nuorten määrän väheneminen näkyy voimakkaasti myös Varsinais-Suomessa. Alakoulun aloittavien määrä kääntyy laskuun ensi vuonna, ja ennusteen mukaan koulun aloittavien määrä laskee voimakkaasti vuoteen 2026 saakka. Vastaava kehitys näkyy viiveellä eri koulutusasteilla. Tosin muutosvauhti ennustaminen vaikeutuu korkeakoulutopinnoissa, joissa myös muuttoliike vaikuttaa opiskelijoiden sijoittumiseen. Kuitenkin ylioppilaista tullaan käymään tulevaisuudessa entistä suurempaa kilpailua eri korkeakoulujen välillä.

Varsinais-Suomessa alakoulun aloittavien ikäluokka pienenee noin 20 % vuoteen 2026 mennessä. Vaikka koululaisten määrän väheneminen on Varsinais-Suomessa maltillista moniin muihin maakuntiin verrattuna, on kuntien välinen vaihtelu maakunnan sisällä kuitenkin suurta. Pienin muutos on Turun kaupungin vaikutuspiirissä ja Kustavissa, mutta monissa kunnissa koululaisten määrä uhkaa vähetä kolmanneksen ja Marttilassa jopa puolittua, mikä tulee asettamaan merkittäviä haasteita kuntien nykyisille kouluverkoille.

Sitran selvityksen uusien opiskelijoiden määrien alueellisesta kehityksestä toteutti aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI. Analyysit perustuvat Tilastokeskuksen väestöennusteeseen ja Opetushallituksen koulutustilastoihin. Koko raporttiin voi tutustua osoitteessa: https://www.sitra.fi/julkaisut/mille-vaestolle/.

Lisätietoja: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, puh. 050 410 2294

 1

 

 2


Kunta-Helmistä avustuksia kuntien luonnonhoitotöihin

Ympäristöministeriö on avannut erityisavustushaun kunnissa tehtäviin elinympäristöjen tilan parantamiseksi tähtääviin konkreettisiin kunnostushankkeisiin ja niitä tukeviin inventointi- ja suunnittelutöihin. Kunta-Helmi -avustus kohdennetaan ensisijaisesti kuntien omistamille maille ja se tukee ympäristöministeriön asettaman Helmi-elinympäristöohjelman tavoitteita luonnon köyhtymisen pysäyttämiseksi. Vuonna 2020 Kunta-Helmiin varattu määräraha, yhteensä noin 3 miljoonaa euroa, on käytettävissä vuoden 2022 loppuun saakka. Haku on käynnissä 31.8.2020 asti.

Edistääkseen luonnonhoitotöiden toteutumista Varsinais-Suomessa Valonia järjesti 29.5. Varsinais-Suomen kuntien edustajille webinaarin Helmi-elinympäristöohjelmasta ja sitä tukevan Kunta-Helmi -haun teemoista. Webinaariin osallistui edustajia 14 Varsinais-Suomen kunnasta. Webinaarin tavoitteena oli aktivoida maakuntamme kuntia suunnittelemaan luonnonhoitohankkeita ja hakemaan niihin avustuksia Kunta-Helmistä.

Kunnilla on paikallisesti merkittävä rooli luonnon monimuotoisuuden edistäjänä ja suunnannäyttäjänä sekä elinympäristökadon pysäyttäjänä. Nyt avoinna olevan haun teemat ovat soiden ennallistaminen, lintuvesien ja kosteikkojen kunnostaminen ja hoito, perinneympäristöjen kunnostaminen ja hoito, metsäisten elinympäristöjen hoito sekä pienvesien ja rantaluonnon kunnostaminen. Webinaariin osallistuneiden kuntien edustajat olivat erityisen kiinnostuneita perinneympäristö- sekä lintuvesiteemoista. Ympäristöministeriö kannustaa kuntia muodostamaan alueellisia yhtymiä yhteisten hankkeiden suunnitteluun ja suunnittelemaan useita teemoja yhdisteleviä hankkeista, joissa kunnostustoimilla hyödytetään laajoja ekologisia kokonaisuuksia.

Valonia avustaa kuntia hankeideoinnissa ja -suunnittelussa. Tarkoituksena on edistää useita hanketeemoja ja useiden kuntien alueille ulottuvia yhteistyöhankkeita, jotka myös kehittävät uusia toimintamalleja kuntien työhön, joka tähtää luonnon monimuotoisuuden edistämiseen.

Lisätietoja: Jarkko Leka, vesiasiantuntija, p. 040 197 2265

 

Maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) sopimusvalmisteluissa saavutettu neuvottelutulos

Valtion ja suurten kaupunkiseutujen kuntien välillä on kesäkuun alussa saavutettu neuvottelutulokset uusista maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) sopimuksista. MAL-sopimuksella ohjataan yhdyskuntarakenteen kehittämistä, lähivuosien asuntotuotantoa sekä kestävän liikkumisen ja liikennejärjestelmän toimenpiteitä yhteisten tavoitteiden mukaisesti. Sopimuksilla vauhditetaan Turun seudulle ja koko maakunnalle tärkeitä raidehankkeita – Turun raitiotietä ja Tunnin junaa.

MAL-sopimukset vuosille 2020-2031 on laadittu Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun kaupunkiseutujen kanssa. Sopimukset tulevat voimaan, kun kunnat ja valtioneuvosto ovat hyväksyneet ne. Valtiota sopimuksessa edustavat ympäristöministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, valtiovarainministeriö, Väylävirasto, Liikenne- ja viestintävirasto, Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus), Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA). Sopimuskunnat ovat Aura, Kaarina, Lieto, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Paimio, Parainen, Raisio, Rusko, Sauvo ja Turku.

Varsinais-Suomen liitto on osallistunut sopimuksen valmisteluun ja neuvotteluihin. Turun kaupunkiseudun sopimus on ennen kaikkea operatiivinen työkalu rakennemallin, liikennejärjestelmäsuunnitelman sekä maakunta- ja kuntakaavojen edistämiseksi. Suurta osaa liikenteen toimenpiteistä toteutetaan liiton vetämässä liikennejärjestelmätyössä. Sopimuksen seuranta on Lounaistiedossa. .

Nyt laadittu sopimus on järjestyksessä kolmas. Aiemmista poiketen sopimus on laadittu 12-vuotisena, joskin sitovat toimenpiteet ajoittuva vuosille 2020–23. Sopimuksessa on yhteensä 42 erillistä toimenpidettä kolmen pääteeman alla:

• Kestävä ja vähähiilinen yhdyskuntarakenne ja liikennejärjestelmä
• Asuminen ja elinympäristön laatu
• Seudun elinvoimaisuus

Lisäksi sopimukseen on kirjattu muut sopimuksen toteuttamiseen kannalta tärkeät valtion toimenpiteet sekä seudun kuntien ja Varsinais-Suomen liiton pitkän aikavälin kehittämistavoitteet.

Sopimuksella pyritään liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen sekä kestävämpään maankäyttöön ja asumiseen. Liikenteen osalta panostukset kohdistuvat erityisesti kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen edellytyksiin sekä raideliikenteen kehittämiseen. Toimenpide-esimerkkejä:

• Kunnat suuntaavat vähintään 80 % uusien asemakaavojen asuinkerrosalasta maakuntakaavan kaupunki-/taajamatoimintojen kehittämisen kohdealueille.
• Kunnat edistävät palvelujen ja työpaikkojen säilymistä ja lisäämistä jalankulku- ja pyöräilyvyöhykkeillä sekä joukkoliikenteen solmukohdissa mm. maankäytön suunnittelun keinoin.
• Kunnat kehittävät menettelytapoja kestävän liikkumisen huomioimiseksi kaikessa suunnittelussa. Kunnat toteuttavat seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa laadittavaa ja Turun kaupungin omaa toimenpideohjelmaa kulkumuototavoitteen saavuttamiseksi
• Kunnat vahvistavat joukkoliikennekaupunkia kohdentamalla kasvua ja palveluja kaupunkikehittämisen edistämiseksi asemanseuduille ja vaikuttavimmille joukkoliikennevyöhykkeillä oleville taajamatoimintojen alueille (raitiotie- ja runkobussilinjoihin tukeutuvat alueet sekä maakuntakaavan kaupunkikehittämisen kohdealueet). Sujuvat joukkoliikennejärjestelyt otetaan lähtökohdaksi liikenne- ja maankäyttösuunnitelmissa ja palvelujen sijoittumisessa.
• Kunnat toteuttavat runkobussilinjaston ensimmäisen vaiheen vuodesta 2022 alkaen, minkä yhteydes-sä uusitaan reitit ja vuorovälit. Toteutetaan joukkoliikennekaistoja sekä mahdollisuuksien mukaan valoetuuksia runkolinjoilla ja tarvittaessa myös muualla. Selvitetään Fölidatan analysointien avulla liikenteen sujuvoittamiskohteet. Ruuhka-aikoihin lisätään nopeita suoria bussivuoroja Turku-Naantali ja Turku-Aura -osuuksilla sekä tarvittaessa muilla osuuksilla. Huolehditaan Kupittaan alueen kytkemisestä seudun joukkoliikenteeseen.

Kaupunkiseudun ja maakunnan kannalta keskeistä on luonnollisesti sopimukseen kirjatut valtion rahoitussitoumukset, joiden edellytyksenä on kuntien samansuuruinen omarahoitus ja muu sopimukseen kirjattujen kehittämistoimenpiteiden toteuttaminen.

• Valtio osoittaa kaudella 2020-23 0,83 miljoonaa euroa Turun seudun valtion väyläverkolla toteutettaviin kävelyn ja pyöräilyn edistämistoimenpiteisiin.
• Turun seudun kunnat voivat hakea valtionavustusta kävelyn ja pyöräilyn olosuhteiden parantamiseen kunnan katuverkolla. Avustusta on varattu Helsingin, Turun, Tampereen ja Oulun seuduille haettavaksi kaudella 2020-2023 vähintään 4,5 milj. euroa.
• Valtio avustaa Turun seudun julkisen henkilöliikenteen palveluita sopimuskaudella 2020-2023 arviolta 6,8 miljoonalla eurolla.
• Lisäksi valtio osoittaa ilmastoperusteista joukkoliikenteen avustusta Turun kaupunkiseudun haettavaksi 4,76 miljoonaa euroa sopimuskaudella 2020-2023.
• Lisäksi valtio osoittaa kaikkien suurten kaupunkiseutujen haettavaksi valtionavustusta liikenteen palvelujen digitalisaatioon ja liikenteen palveluistumisen edistämiseksi vuosina 2020-2021 yhteensä 7 milj. euroa.
• Valtio käyttää Turun kaupunkiseudun väyläverkon kustannustehokkaisiin parantamishankkeisiin vuosina 2020-2023 rahoitusta 6,6 milj. euroa. Rahoitus kohdistetaan Turun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman tavoitteiden mukaisiin toimenpiteisiin, jotka parantavat erityisesti joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä sekä liikenneturvallisuutta.
• Valtio osoittaa pitkällä korkotuella rakennettavaan tavalliseen vuokra-asuntotuotantoon asuntokohtaista käynnistysavustusta, jonka suuruus on 3 000 euroa asuntoa kohden. Puurunkoisissa kerrostalokohteissa käynnistysavustus myönnetään 20 % suurempana.
• Valtio osoittaa MAL-sopimusseutujen kunnille kunnallistekniikka-avustuksia yhteensä 15 milj. euroa vuodessa.
• Valtio ja kunnat jatkavat Turun ja Helsingin välisen nopean ratayhteyden (Tunnin junan) suunnittelua osana hankeyhtiöyhteistyötä.
• Valtio ja Turun kaupunki käynnistävät sopimuskaudella vaiheittain Turun ratapihan ja Kupittaa-Turku-kaksoisraiteen muutostyöt. Turun kaupunki ja valtio neuvottelevat tarkemmalla tasolla sopimuksen muutostöiden toteutuksen kohdentamisesta, vaiheistuksesta ja aikataulusta. Neuvottelujen lähtökohtana pidetään kustannusten jakamista 50% - 50 % -periaatteella valtion ja kaupungin kesken. Elämyskeskuksen edellyttämät muutostyöt eivät sisälly tämän sopimuksen mukaisesti sovittavaan kokonaisuuteen.

Seudun kuntien ja Varsinais-Suomen liiton pitkän aikavälin kehittämistavoitteisiin on kirjattu kaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa priorisoidut hankkeet ja toimenpiteet huomioitavaksi valtakunnallisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa, jonka 12-vuotisen toimenpideohjelman pohjalta hankkeiden suunnittelusta ja toteuttamisesta voidaan päättää yksityiskohtaisemmin.

Raideyhteyksien kehittämishankkeet

• Tunnin juna -nopean raideyhteyden toteuttaminen
• Turun raitiotien 1. vaiheen toteuttaminen
• Toijalan radan tasoristeysten poistot (ml. Vanhan Tampereentien tasoristeys)
• Lähijunaliikenteen aloittaminen

Tieverkon kehittämishankkeet

• E18 Turun kehätien kehittäminen: Raision keskustan ja Naantali-Raisio -osuuden toteuttaminen v. 2030 mennessä osana Skandinavia-Välimeri TEN-T -ydinverkkokäytävän sovittua laatutasoa.
• Mt 180 Saaristotien (Paraistenväylän) ja Mt 180/Mt 2200 Kaarinantien kehittäminen: Kirjalansalmen ja Hessundinsalmen siltojen korvausinvestoinnit, Kaarinan läntisen ohikulkutien toteuttaminen ja Kaarinantien parantaminen.
• Vt 9 (Turku-Tampere) kehittäminen: Lieto-Aura leveäkaistatien 4-kaistaistuksen, Auran eritasoliittymän ja ohituskaistaparien toteuttaminen.
• Vt 8 (Turku-Pori) kehittäminen: päivitetyn kehittämisselvityksen toimenpiteiden jatkaminen.
• Vt 10 (Turku-Hämeenlinna) kääntämisen vt:lle 9 suunnittelu ja nykyisen vt 10 linjauksen parantami-nen pienillä toimenpiteillä.

Hallituksen 2.6.2020 julkistamassa lisätalousarviossa on varattu MAL-sopimusten liikenteen hallinnonalan toimenpiteiden toteuttamiseen vuosille 2020–2031 yhteensä 755,8 milj. euroa.

Muihin väyläverkon kehittämishankkeisiin (pl. MAL-hankkeet) lisätalousarviossa varataan yhteensä 770 milj. euroa. Joukkoliikenteen tukemiseen ehdotetaan 100 miljoonan euroa korvaamaan joukkoliikenteen lipputulojen menetystä. Jalankulun ja pyöräilyliikenteen valtiontukea lisätään vuosina 2020–21 yhteensä 43 miljoonaa euroa. Lisäksi kokonaisuuteen sisältyy 30 miljoonan euron ehdotus perusväylänpitoon teiden päällysteiden korjaamiseen. Elvytyskokonaisuuteen sisältyviä väyläverkon kehittämishankkeita rahoitetaan yhteensä noin 404 miljoonalla eurolla, josta Paraistenväylälle osoitettiin 500 000 euron lisärahoitus suunnitteluun.

Muista liikennehankkeista päätetään vuonna 2021 valmistuvan valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman yhteydessä.

https://www.ym.fi/fi-FI/Maankaytto_ja_rakentaminen/Maankayton_suunnittelun_ohjaus/Maankayton_liikenteen_ja_asumisen_sopimukset

Lisätietoja: suunnittelujohtaja Heikki Saarento, puh. 040 720 3056

 

Liite

Professor Kalervo Väänänen

Toimintasuunnitelma Saaristomeren puhtaalle tulevaisuudelle
esitysdiat

6

7

8

9

10

 

11

12

Ylatunniste2 

 Varsinais-Suomen työllisyysaste ennen koronakriisiä lähes 74 %

Varsinais-Suomen lähtötilanne koronakriisiin oli työllisyyden näkökulmasta hyvä. Vuodesta 2015 jatkunut työllisyysasteen kasvu näytti jatkuvan, ja maakunnan työllisyysasteen trendi oli tammi–maaliskuussa 73,9 %. Myös työllisten määrän trendi nousi yli 225 000:een, eli samalle tasolle vuoden 2008 ennätyslukujen kanssa.

Koronakriisin alettua maaliskuun lopulla lomautusten määrä Varsinais-Suomessa on kasvanut merkittävästi. Lomautukset eivät kuitenkaan välttämättä laske maakunnan työllisyysastetta radikaalisti, sillä Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen määritelmän mukaan määräaikaisesti alle kolmeksi kuukaudeksi lomautettu henkilö lasketaan työlliseksi. Lyhyet lomautukset eivät siis yksistään näy työllisyysasteen kehityksessä, mutta koronakriisin vaikutukset tulevat muuten näkymään maakunnan työllisyystilanteen heikkenemisenä.

Neljännesvuosittainen työllisyysaste laaditaan Tilastokeskuksen tekemän haastattelututkimuksen pohjalta. Tämä lisää jonkin verran etenkin maakunnallisten lukujen epävarmuutta. Pitkän aikavälin trendikehitys antaa kuitenkin varsin luotettavan kuvan työllisyyskehityksen suunnasta.

Lisätietoja: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, puh. 050 410 2294

 

1

 

2

  • EU-aiheinen taidekilpailu varsinaissuomalaisille nuorille

    Europe Direct Varsinais-Suomi järjestää maakunnan yläkoululaisille, lukiolaisille ja ammattikoululaisille #EUjaminä -taidekilpailun, joka haastaa nuoret miettimään, miten EU vaikuttaa heidän elämäänsä ja miten se näkyy heidän arjessaan. Tällä hetkellä yläkoulussa ja toisella asteella opiskelevat opiskelijat ovat syntyneet paitsi Suomen myös Euroopan unionin kansalaisiksi ja heille unioni on ollut olemassa koko heidän elämänsä ajan. Nyt käynnistyvän taidekilpailun tausta-ajatuksena on saada nuoret pohtimaan sitä, mitä EU-kansalaisuus merkitsee juuri heille ja mitä kaikkea EU mahdollistaa. Kilpailu kannustaa nuoria osallistumaan millä tahansa itselleen parhaiten sopivalla taidemuodolla ja käyttämään kilpailutyössä hyödyksi kotoa löytyviä kierrätysmateriaaleja. Kilpailuaika on 15.4.-21.5.2020. Kolme parasta osallistujaa palkitaan nuorten harrastamista tukevilla palkinnoilla.

    Tällä taidekilpailulla Europe Direct Varsinais-Suomi -tiedotuspiste haluaa osaltaan nostaa esiin Suomen 25-vuotista EU-jäsenyyttä ja toisaalta tarjota nuorille kiinnostavaa lisää etäopiskeluun. Luova ajattelu ja taiteen tuottaminen tukevat nuoren tapaa ilmaista itseään myös poikkeusoloissa. Kilpailun toivotaan innostavan nuoria etäpulpeteissaan pohtimaan ympäröivää yhteiskuntaa ja omaa kokemustaan siitä. Europe Direct -tiedotuspiste on perinteisesti järjestänyt Eurooppa-päivänä ohjelmaa yhteistyössä koulujen kanssa. Tänä keväänä on poikkeusolojen vuoksi kasvokkain kohtaamisen sijaan luvassa taidekilpailu.

    #EUjaminä -taidekilpailun suojelijana toimii varsinaissuomalainen Euroopan parlamentin jäsen, MEP Ville Niinistö. Niinistö on mukana myös palkintoraadissa valitsemassa kilpailun voittajia. Voittajat selviävät toukokuun lopussa.

    Mikä:
  • #EUjaminä Mitä EU-kansalaisuus merkitsee minulle? -taidekilpailu varsinaissuomalaisille yläkoulun ja toisen asteen opiskelijoille
  • Kilpailuaika 15.4.-21.5.2020
  • Kilpailutyö tai kuva siitä toimitetaan s-postilla osoitteeseen Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
  • Osallistua voi millä tahansa taidemuodolla, esim. videolla, runolla, piirroksella, tanssilla, maalauksella, novellilla, laululla, sarjakuvalla, käsityöllä tai veistoksella. Kilpailutyö tulee tehdä yksilönä ja siinä kan-nustetaan käyttämään kotoa löytyviä kierrätysmateriaaleja. Työn tulee olla hyvän maun mukainen ja osoittaa tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta.

Lisätietoja: erikoissuunnittelija Katri Koivisto, puh. 0400 251 771

Turun ydinkaupunkiseudun liikenneympäristökyselyn tulokset julkaistu

Marraskuussa 2019 selvitettiin Turun ydinkaupunkiseudun asukkaiden näkemyksiä muun muassa kävelyn, pyöräilyn, joukkoliikenteen sekä henkilöautoliikenteen kehittämistoimenpiteisiin liittyen. Kyselyyn saivat vastata Turun, Raision, Naantalin, Kaarinan ja Liedon yli 15-vuotiaat asukkaat. Vastauksia saatiin 3038. Varsinais-Suomen liitto ja Valonia toteuttivat kyselyn ensimmäisen kerran keväällä 2017. Tarkoituksena on, että jatkossa kysely toistetaan muutaman vuoden välein. Kyselyn tulosten avulla saadaan arvokasta tietoa asukkaiden asenteista ja liikkumistottumuksista sekä pohjatietoa seudun liikennesuunnitteluun.

Koko kaupunkiseudulla tärkeimmäksi koettiin joukkoliikenteen, toisena pyöräilyn olosuhteiden kehittäminen. Myös autoilevat ja autojen omistajat pitivät joukkoliikenteen kehittämistä tärkeimpänä toimenpiteenä. Keskusta-alueen kehittämisessä myös kävelyn olosuhteet priorisoitiin korkealle. Kyselystä nousi esiin tyytymättömyys oman alueen liikennesuunnittelun vaikutusmahdollisuuksiin. Lähes puolet vastaajista (48 %) oli tyytymät-tömiä tai melko tyytymättömiä mahdollisuuksiinsa osallistua liikennesuunnitteluun ja 61 % vastaajista koki, että he eivät voi vaikuttaa alueensa kävely-, pyöräily- tai jalankulkuolosuhteiden kehittämiseen.

3


Turun ydinkaupunkiseudun liikenneympäristökyselyn raportti

Mediatiedote 27.4.

Kyselyn toteutus oli osa kansainvälistä CIVITAS ECCENTRIC -hanketta

Lisätiedot: Kestävän liikkumisen asiantuntija Marja Tommola, puh. 040 832 8515

Varsinais-Suomen kunnilta ja kulttuuritoimikunnalta palautetta THL:n Kulttuurin TEAviisarista

Kulttuurialalla on pitkään toivottu työvälinettä kuntien kulttuuritoiminnan vertailutiedon keräämiseksi ja tiedolla johtamisen tueksi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL vastasi tähän toiveeseen Kulttuuri kunnan toiminnassa -tiedonkeruulla (Kulttuurin TEAviisari), keräten keväällä 2019 ensimmäisen kerran kaikista Suomen kunnista tietoa kuntien terveyttä edistävästä kulttuuritoiminnasta. Tiedonkeruulla selvitettiin hyvinvointia ja terveyttä edistävän kulttuurin toimenpiteitä, resursseja ja toimintakäytäntöjä kunnissa. Kaikki Varsinais-Suomen kunnat vastasivat tiedonkeruuseen. THL:n tarkoituksena on jatkossa kerätä vastaavalla tavalla tiedot kahden vuoden välein parittomina vuosina.

Koska Varsinais-Suomessa halutaan osaltaan vaikuttaa siihen, että kulttuurin TEAviisari -tiedonkeruut palvelisivat tarvettaan mahdollisimman hyvin, päätti Varsinais-Suomen kulttuuritoimikunta kerätä Varsinais-Suomen kunnilta palautetta ja kehitysehdotuksia kulttuurin TEAviisarista ja toimittaa ne THL:lle huomioitavaksi seuraavan tiedonkeruukierroksen valmistelussa.

Varsinais-Suomen kuntien ja kulttuuritoimikunnan mielestä kulttuurin TEAviisari on hyvä ja uskottava työkalu, jonka teho paranee entisestään, kun dataa saadaan useammalta vuodelta ja sitä opitaan käyttämään kunnissa entistä paremmin hyödyksi. TEAviisarin tietoja on mahdollista hyödyntää kunnissa monella tapaa. Tärkeimpänä näistä on lisätä päättäjien tietoisuutta kulttuurisen hyvinvoinnin merkityksestä: kunnan oman toiminnan suunnittelun tukena, apuna resurssien kohdentamisessa ja säännöllisemmin tiedoksi päätöksentekijöille (esimerkiksi lautakunnille). Aineiston kautta on mahdollisuus tuoda asiaa entistä vahvemmin esiin kuntien hyvinvointikertomuksissa. Tiedonkeruutuloksia on mahdollista käyttää myös epäkohtien havainnointiin ja kehittämistoimien kohdentamiseen, resurssien esille tuomiseen, heikkouksiin ja vahvuuksiin sekä vertailuun muiden kuntien kanssa. Jo nyt ensimmäisellä kierroksella tiedonkeruu sai kuntia miettimään esimerkiksi omia organisaatiorakenteitaan ja tulevia kehittämissuuntia. Toisaalta moni kunta ei vielä ole hyödyntänyt TEAviisarin materiaalia, vaan siihen tutustuminen on edelleen kesken. Vaikka hyöty tiedonkeruulle koetaan jo suureksi, on kehitystyötä tiedonkeruun suhteen tarpeen tehdä koko ajan. Keruun lähestymistapa koettiin kaikkiaan hyvin hallinnolliseksi. Varsinainen toiminta, joka tuottaa kuntalaisille hyvinvointia, jäi varsinaissuomalaisten kuntien ja kulttuuritoimikunnan mielestä kyselyssä huomiotta. Erityisesti osallisuusnäkökulmasta kaivataan muutosta. Jotta kyselyllä voidaan todella selvittää osallisuusasioita ja niiden toteutumista, on kyselyn kohdistuttava enemmän kunnassa tapahtuvaan varsinaiseen toimintaan. Jatkossa tiedonkeruun toteuttajalta toivotaankin tarkempaa perehtymistä kunnan kulttuuritoimintaan konkreettisella tasolla.

Kulttuurin TEAviisari -tiedonkeruu on Varsinais-Suomen kuntien mielestä rakennettu kysymysrakenteeltaan melko loogiseksi ja/tai loogisesti eteneväksi ja suurin osa kysymyksistä melko relevanteiksi tai täysin relevanteiksi, mutta kysymysten tulkinta oli osin haastavaa. Seuraavissa tiedonkeruissa olisi tarpeen määritellä

käytettävät käsitteet ja termit tarkemmin. Kehitystyötä toivotaan tehtävän erityisesti sen osalta, miten käsitteet saataisiin mahdollisimman vähän tulkinnanvaraisiksi ja helposti tulkittaviksi. Haastavaksi koettiin myös määrittely siitä, mikä on kunnan yleisen kulttuuritoimen toimintaa. Kunnat haluavat muistuttaa, että myös se, missä kulttuuritoimi sijaitsee kunnan organisaatiossa (sivistys, hyvinvointi tai vapaa-aika) vaikuttaa sen toimintaan ja asemaan. Tiedonkeruu keskittyi kuntaorganisaation sisäisiin suhteisiin. Kulttuuritoiminnan luonne huomioiden sen tulisi ottaa huomioon myös sidosryhmiä, esimerkiksi kunnassa toimivia yhdistyksiä ja muita ei-kunnallisia kulttuuritoimijoita, sillä näiden kanssa tehtävä yhteistyö on kunnan kulttuuritoiminnan merkittävimpiä tehtäviä. Myös vapaan sivistystyön ja kulttuurialan ns. vapaan kentän toimijoiden rooli voisi olla näkyvämpi, samoin kotiseutu- ja museotyön.

Kunnan kulttuuritoimen resurssit ja voimavarat koettiin tiedonkeruun ratkaisevaksi vedenjakajaksi. Se, miten hyvin ne tulivat näkyviin tiedonkeruussa, jakaa kunnissa mielipiteitä. Kiitosta annettiin erityisesti siitä, että henkilöstön määrä ja työpanos sekä rakenteet (työryhmät, muut rakenteet) ja resurssien kohdentaminen (voimavarat) oli mahdollista kohtuullisesti kertoa. Sen sijaan 90 % V-S liiton toteuttamaan palautekyselyyn vastanneista kunnista oli sitä mieltä, että kuntakoon tulisi näkyä kulttuurin TEAviisari -tiedonkeruussa vahvemmin. Tätä perusteltiin muun muassa sillä, että pienen kunnan henkilöstö- ja talousresurssit eivät ole vertailukelpoisia kaupunkien kanssa. Voimavarat ovat niin ohuella pohjalla ja haavoittuvaisia, resursointi ja palvelutaso niin erilaisia. Ilman kuntakoon esiin tuomista vastaukset eivät ole keskenään vertailtavissa.

On tärkeää, että tulevissa Kulttuuri kunnan toiminnassa -tiedonkeruissa huomioidaan jo vastausohjeissa entistä vahvemmin kunnan eri toimialojen yhteistyö vastausten laadinnassa. Kunnissa toivottiin myös edellytystä tiedonkeruun laajemmasta käsittelystä kunnan työyhteisössä, jotta tämän laajan tiedonkeruun tarkoitus ym-märrettäisiin paremmin ja sen tuloksia pystyttäisiin hyödyntämään mahdollisimman monipuolisesti, niin kunnan kulttuuritoiminnan kehittämisessä kuin tiedolla johtamisessa. Maakunnan kannalta äärettömän tärkeää on saada tämänkaltaisilla tiedonkeruilla tietoa kuntien kulttuuritoimen nykytilanteesta, jotta on mahdollista entistä paremmin kanavoida yhteistyötä ja maakunnan liiton osalta tukea kunnissa tehtävää kulttuurityötä. Kaikkien toimijatasojen yhteistyö ja sitoutuminen on tarpeen, jotta kulttuurin TEAviisarista saadaan mahdollisuudet ja hyöty irti. Mahdollisuuksia ja potentiaalia sillä on, ja kehitystyöllä siitä on mahdollista tehdä vieläkin parempi työkalu kunnille.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Kulttuuri kunnan toiminnassa 2019 -tiedonkeruun aineistoon ja tuloksiin voi käydä tarkemmin tutustumassa osoitteessa https://teaviisari.fi/teaviisari/fi/tulokset?view=KUL#

Lisätietoja: erikoissuunnittelija Katri Koivisto, puh. 0400 251 771

 

 

Ylatunniste2 

Koronakriisi on kasvattanut lomautuksia erityisesti palvelualoilla

Koronatilanne näkyy kuitenkin myös Varsinais-Suomessa lomautusten huomattavan suurena kasvuna. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ennakkotietojen perusteella lomautusten määrä lähti Varsinais-Suomessa nopeaan kasvuun maaliskuun lopulla, ja uusia lomautuksia on alkamassa runsaasti myös huhtikuussa. Lomautukset ovat painottuneet vahvasti palvelualoille, kuten majoitus- ja ravitsemisalalle, siivousalalle ja kaupan alalle. Vähemmällä päässeitä aloja ovat olleet rakentaminen, monet teollisuuden alat sekä nettikauppa ja siihen liittyvät kuljetukset. Työttömien määrä ei ole kasvanut samaa vauhtia lomautusten kanssa, mutta poikkeustilanteen pitkittyessä lomautukset saattavat muuttua irtisanomisiksi.

Lomautuksia koskevia YT-neuvotteluja on Varsinais-Suomessa kuitenkin vielä runsaasti käynnissä. Vaikka kaikkia YT-neuvottelujen piirissä olevia ei lomauteta ainakaan heti tai kokoaikaisesti, voi lomautettujen ja irtisanottujen määrä vielä kasvaa. YT-neuvotteluja käydään myös etupainotteisesti, jotta toimenpiteitä on mahdollista tehdä yrityksissä tarvittaessa nopeasti. Eniten YT-neuvotteluja on käynnissä teollisuudessa ja kaupan alalla sekä erilaisissa hallinto- ja tukipalveluja tarjoavissa yrityksissä.

Koronakriisi näkyy voimakkaasti myös matkailun tilastoissa. Turun lentoaseman matkustajamäärä puolittui maaliskuussa, ja matkustuksen rajoitustoimien käynnistyttyä lentoliikenne Turusta on pysähtynyt käytännössä kokonaan. Myös yöpymisten määrä Varsinais-Suomen majoitusliikkeissä puolittui maaliskuun aikana. Selkeästi eniten vähenivät Aasiasta tulevien matkustajien yöpymiset. Huhtikuussa yöpymiset ovat oletettavasti vähentyneet vielä huomattavasti maaliskuuta enemmän.

Ajantasaista tietoa koronatilanteen työllisyysvaikutuksista löytyy työ- ja elinkeinoministeriön sivuilta: https://tem.fi/koronaviruksen-vaikutukset-tyollisyystilanteeseen.

Lisätietoja: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, puh. 050 410 2294

1

 

2

 

3

 

Yritystoiminnan tukeminen koronakriisissä

Yritystoiminnan tukemiseen koronakriisissä on tarjolla laaja tukipaketti. Se minkä tyyppistä ja mistä tukea haetaan, määräytyy pitkälti yrityksen koon mukaan. Varsinais-Suomessa julkisen puolen tukitoimia ja tilannekuvaa käydään läpi viikoittain kokoontuvassa Turku Business Regionin johdolla toimivassa Varsinais-Suomen yrityspalveluiden koordinaatioryhmässä. Ryhmään kuuluu edustajia mm. seudullisista kehittämiskeskuksista, kuntien elinkeinotoimista, Varsinais-Suomen liitosta, ELY-keskuksesta, TE-toimistosta, verohallinnosta, Business Finlandista ja Finnverasta.

4

Yksinyrittäjien toimintatuki (tuen myöntäjänä kunnat)

Yksinyrittäjien toimintatukea haetaan kunnilta. Varsinais-Suomessa hakua on organisoitu sekä seutukunnittain koottuna (esim. Turun seutukunta) että yksittäisten kuntien tarjoamana palveluna. Ensimmäiset haut ovat avautuneet 16.4.2020. Kaikkien kuntien hakulinkit kootaan yhteen paikkaan Varsinais-Suomen liiton nettisivuille.

Tuen suuruus on 2 000 euroa ja se voidaan myöntää yksinyrittäjän toiminnan harjoittamisesta johtuvien menojen (esim. yritystoimintaan hankittavien tilojen ja laitteiden kustannukset sekä kirjanpito- ja toimistomenot) kattamiseen. Yksinyrittäjäksi määritellään yrittäjä tai ammatinharjoittaja, jolla ei ole palveluksessaan palkattua työvoimaa, mukaan lukien freelanceryrittäjät.

Avustuksen myöntämisen ehtona on yksinyrittäjän osoittama merkittävä heikentynyt taloudellinen tilanne ja liikevaihdon alenema koronaviruksen takia 31.12.2019 jälkeen. Tukea ei voi myöntää, jos yritys on ollut taloudellisissa vaikeuksissa ennen koronakriisiä, Avustusta voidaan maksaa 16.3.2020–31.8.2020 välillä aiheutuneisiin kustannuksiin. Tuki on määräaikainen ja sitä voi hakea 30.9.2020 saakka.

Yrityksen kehittämisavustus (enintään viisi henkilöä työllistävät yrittäjät, tuen myöntäjä ELY-keskus)

ELY-keskukset myöntävät yritysten kehittämisavustusta enintään viisi henkilöä työllistäville yrityksille koronavirusepidemiasta aiheutuviin markkina- ja tuotantohäiriöihin. Tavoitteena on tukea yrityksiä haitallisten vaikutusten minimoimiseksi sekä kannustaa yrityksiä työllistämiseen, uudistumiseen sekä osaamisen vahvistamiseen.

Kehittämisavustusta voidaan myöntää tilanneanalyysin tekemiseen ja kehittämistoimenpiteisiin. Tilanneanalyysin tuki on enintään 10 000 euroa ja kehittämistoimenpiteiden 100 000 euroa. Molemmissa tukimuodoissa tukiprosentti on 80. Avustuksesta voidaan maksaa 70 % ennakkona. Avustusta haetaan ELY-keskukselta sähköisesti aluehallinnon asiointipalvelussa.

Yritysten kehittämispalvelut (tuen myöntäjä ELY-keskus)

ELY-keskuksen kautta voi hakea yritysten kehittämispalveluita. Näillä konsulttipalveluilla tuetaan pk-yritysten kasvua, uudistumista, kansainvälistymistä sekä työllisyyttä. Palvelun kesto voi olla 1-15 päivää. Koronaepidemian takia yritysten omavastuuosuutta on alennettu huomattavasti ja tällä hetkellä palvelu maksaa yritykselle vain 30 €/päivä.

Liiketoiminnan kehitysrahoitus häiriötilanteissa (Yli 5 henkilöä työllistävät yrittäjät, tuen myöntäjä Business Finland)

Business Finland tarjoaa liiketoiminnan kehitysrahoitusta häiriötilanteissa. Rahoituspalvelut on tarkoitettu yrityksille, joiden liiketoiminta kärsii koronavirustilanteesta. Rahoituksen avulla yritys voi kehittää uusia tuotteita tai toimintatapoja.

Liiketoiminnan kehitysrahoitusta voidaan käyttää esiselvityksen tekemiseen ja kehittämisrahoitukseen. Ehdot ovat samantyyppiset kuin ELYjen myöntämässä yritysten kehittämisavustuksessa. Esiselvityksen tuki on maksimissaan 10 000 euroa ja kehittämisrahoituksen 100 000 euroa. Molemmissa tukimuodoissa tukiprosentti on 80. Avustuksesta voidaan maksaa 70 prosenttia ennakkona. Avustusta haetaan sähköisesti Business Finlandin asiointipalvelussa.

Finnveran käyttöpääomarahoitus

Koronaviruksen aiheuttamassa poikkeuksellisessa tilanteessa Finnvera turvaa pk-yritysten lisääntyneitä käyttöpääomatarpeita ensisijaisesti alkutakauksella, pk-takauksella ja Finnvera-takauksella.

Alkutakaus on tarkoitettu enintään kolme vuotta toimineille yrityksille, ja pankki hakee sitä suoraan yrityksen puolesta. Alkutakauksessa Finnveran takausosuus on enintään 80 %. Pk-takaus on tarkoitettu yli kolme vuotta toimineille yrityksille ja sillä voidaan taata korkeintaan 150 000 euron suuruinen pankin myöntämä laina. Pankki hakee myös tätä takausta suoraan yrityksen puolesta.

Finnvera-takausta voidaan myös käyttää yritysten koronaviruksesta johtuvien lisääntyneiden käyttöpääomatarpeiden rahoittamiseen, jos Finnveran alkutakaus tai pk-takaus eivät sovellu yrityksen tarpeeseen. Finnvera-takauksessa on otettu käyttöön ns. fast track -menettely, joka koskee pankin myöntämää 150 000–1 000 000 euron suuruista käyttöpääomalainaa, jossa Finnveran takausosuus on nostettu 80 %:iin ja jossa vakuusvaatimuksesta on luovuttu. Yrityksen tulee neuvotella ensin lainasta pankkinsa kanssa ja hakea vasta sen jälkeen Finnvera-takausta Finnverasta.

Tuki maaseudun yrityksille

Koronaviruksesta aiheutuvan markkina- ja tuotantohäiriön vuoksi maa- ja metsätalousministeriössä valmistellaan maa- ja elintarviketalouden tukipakettia. Tavoitteena on tuoda asetus maaseudun yritysten väliaikaisesta tuesta valtioneuvoston käsittelyyn 29.4.2020 ja saada haku auki toukokuun alusta.

Tulevan avustuksen tarkoituksena on maatilakytkentäisen yritystoiminnan sekä maataloustuotteiden jalostusta ja kaupan pitämistä harjoittavien mikroyritysten maksuvalmiuden turvaaminen koronavirusepidemiasta johtuvien merkittävien markkina- ja tuotantohäiriöiden aiheuttaman taloudellisen tilanteen heikentymisen takia. ELY-keskusten ja muiden rahoittajatahojen lisärahoitus koronavirustilanteessa ei tällä hetkellä kata näiden toimialojen yrityksiä.

Suunnitelmien mukaan avustusta voidaan myöntää yritystoiminnan jatkumisen turvaaviin välttämättömiksi arvioituihin menoihin yleisavustuksena aikaisintaan 16.3.2020 alkaneelle enintään kuuden kuukauden pituiselle ajanjaksolle. Avustusta voidaan myöntää kerralla vähintään 5 000 euroa ja enintään 20 000 euroa. Avustuksen määrä on enintään 80 prosenttia kokonaiskustannuksista.

Yrittäjän väliaikainen työttömyysturva (tuen myöntäjänä KELA)

Kela voi maksaa yrittäjälle työmarkkinatukea, jos toinen seuraavista ehdoista täyttyy:

  • päätoiminen työskentely yrityksessä on päättynyt
  • yrittäjätulo on epidemian vuoksi vähemmän kuin 1 089,67 e/kk.

Yrittäjän ei tarvitse lopettaa yritystoimintaa, jotta voi saada työmarkkinatukea.

Nämä väliaikaiset ehdot yrittäjän työttömyysturvassa ovat voimassa 30.6.2020 asti. Väliaikainen työmarkkinatuki koskee vain niitä yrittäjiä, joiden yritystoimintaan koronaepidemia on vaikuttanut haitallisesti.

Lisätietoja: aluekehitysjohtaja Tarja Nuotio, puh. 040 506 3715, elinkeinopäällikkö Petteri Partanen, puh. 040 776 0630

Maakunnan omaehtoisen kehittämisen rahoitushaku kiinnosti laajasti alueen toimijoita

Varsinais-Suomen liiton kautta oli 17.4.2020 mennessä haettavissa maakunnan omaehtoiseen kehittämiseen kohdennettua rahoitusta (alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukeminen). Haussa saatiin yhteensä 25 hakemusta ja haettu tukisumma oli lähes 845 00 euroa, tukea on jaossa 325 000 euroa.

Haun painopisteenä oli suunnata rahoitusta erityisesti hillitsemään koronavirusepidemian alueen kehitykselle aiheuttamia vaikutuksia ja edistää niistä toipumista. Haku kiinnosti monia uusia toimijoita ja esimerkiksi alueen kulttuuri, - urheilu- ja sosiaalialan järjestöjen kautta saatiin 10 hakemusta. Neljä hakemusta kohdistui matkailusektorin kehittämiseen. Loput hankkeet keskittyivät mm. työllisyyteen, kuntoutukseen ja yritystoiminnan muutoskyvykkyyden kehittämiseen. Päätökset rahoitettavista hankkeista tehdään toukokuun maakuntahallituksen kokouksessa.

Lisätietoja: aluekehitysjohtaja Tarja Nuotio, puh. 040 506 3715, elinkeinopäällikkö Petteri Partanen, puh. 040 776 0630

Turku ylivertainen sijaintipaikka lääketuotteiden kaupallistamiseen

Hallitus sopi 7.-8.4. pidetyssä kehysriihessä terveydenhuollon kasvustrategian tukemisesta 5 miljoonalla eurolla vuosien 2021–2022 aikana. Käytännössä hallituksen sopima tuki tarkoittaa kansallisten osaamiskeskittymien perustamista ja toiminnan kehittämistä. Päätöksessä tarkoitettuja keskittymiä ovat syöpäkeskus, neurokeskus, biopankki, genomikeskus ja lääkekehityskeskus.

Lääkekehityskeskuksen perustamisella halutaan edistää Suomen lääkekehityksen kilpailukykyä. Kansallisen keskuksen on tarkoitus palvella korkeakouluja ja tutkimuslaitoksia, kliinisen lääketutkimuksen toimijoita ja alan yrityksiä. Vaikka Suomessa on korkeatasoista ja kilpailukykyistä lääketieteellistä tutkimusta, syntyy tutkimuksen pohjalta kaupallisia tuotteita kansainvälisesti verrattain vähän. Samaan aikaan kun Suomessa merkittävä kasvupotentiaali jää hyödyntämättä, vertailumaissa akateemiseen tutkimukseen perustuvia lääkekehitysprojekteja on pystytty toimivan lääkekehitysprosessin kautta viemään kliiniseen vaiheeseen ja synnyttämään uusia kasvuyrityksiä.

Lääkekehityskeskuksen perustaminen on Suomessa tunnistettu kasvustrategiseksi valinnaksi, jolla saadaan kanavoitua osaaminen lääkekehitysalan kehitykseksi ja lääkealan vienniksi. Hallitus päätti vuonna 2018 kehysriihessä rahoittaa kansallisen lääkekehityskeskuksen perustamista 11 miljoonalla eurolla. Lääkekehityskeskuksen valmisteluun ja perustamiseen on osoitettu sittemmin tukea myös vuosien 2019 ja 2020 valtion budjeteissa. Tälle vuodelle kansallisille osaamiskeskittymille on osoitettu yhteensä 7 miljoonaa ja vuodelle 2019 5,2 miljoonaa euroa.

Lääkekehityskeskuksen perustamista on selvitetty erilaisissa työryhmissä ja raporteissa vuodesta 2017 alkaen. Esiselvitysten jatkoksi valmistui vuoden 2019 maaliskuussa Jyrki Liljeroosin selvitystyö kansallisen lääkekehityskeskuksen oikeushenkilömuodosta sekä selvitys sijaintipaikasta. Lääkekehityskeskus on tarkoitus perustaa yhtiömuotoisena. Selvityksen perusteella kansallinen lääkekehityskeskus tarvitsee noin 15–30 miljoonaa alkupääomaa ensimmäisen 5–8 vuoden aikana, jonka jälkeen keskus kykenee rahoittamaan oman toimintansa. Yhtiömallissa valtio rahoittaa osakeyhtiötä pääomistajana, minkä lisäksi osakkaina ovat mukana ainakin lääketieteelliset yliopistot.

Sijaintipaikaksi on selvitystyössä esitetty Turkua. Koulutuksen ja tutkimusperinteen lisäksi Turkua puoltavat seudun tiivis lääkealan ekosysteemi, lääke- ja diagnostiikka-alan teollisuus sekä alueen erityisen vahva sitoutuminen. Turun seudulla sijaitsee suuria lääkeyrityksiä ja alan työllistävä vaikutus on noin 5 700 teollista työpaikkaa. Suomen lääkeviennistä 75 % ja diagnostiikkaviennistä 50 % tulee Turun alueen yrityksistä. Kaikkiaan Varsinais-Suomessa on noin 100 terveysalan yritystä ja ne muodostavat 20 % maakunnan teollisuuden liikevaihdosta.

Sosiaali- ja terveysministeriö selvittää parhaillaan yhtiön liiketoimintamallia ja rahoituskysymyksiä mm. yhdessä lääketieteellisten yliopistojen kanssa. Keskuksen tarpeellisuus lienee kaikille osapuolille kiistaton. Kansallisen lääkekehityskeskuksen perustamisesta tarvitaan kevään aikana päätös. Samalla on päätettävä lääkekehityskeskuksen sijaintipaikasta. Varsinais-Suomen vahva lääkealan ekosysteemi, alueen lääketeknologinen osaaminen ja tutkimustyön laajuus puoltavat voimakkaasti kansallisen keskuksen perustamista Turkuun.

Lisätietoja: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, puh. 040 583 6950

Varsinais-Suomessa on mahdollista käynnistää elinkeinoelämää ja rakentamista elvyttäviä liikennehankkeita

Hallitus linjasi huhtikuun kehysriihessä antavansa vuoden 2020 toisen lisätalousarvion lisäksi jo toukokuussa kolmannen lisätalousarvionsa. Kolmannessa lisätalousarviossa on tarkoitus käynnistää talouden nopeaa elpymistä tukevia hankkeita. Tällaisia työllisyyttä elvyttäviä hankkeita ovat liikenneinfrahankkeet.

Varsinais-Suomessa nopeaan toteutukseen mahdollisia ovat seuraavat hankkeet:

Turku–Helsinki Tunnin juna

  • Espoon kaupunkiradan rakentaminen
  • Turun ratapihan kehittäminen ja Turku–Kupittaa-kaksoisraiteen rakentaminen

Suuret ja keskisuuret hankkeet

  • E18 Turun kehätie
    • E18 Turun kehätien rakentaminen Raision keskustassa
    • E18 Turun kehätien suunnittelu välillä Naantali–Raisio
  • Vt 8 Laitilan kohdan rakentaminen
  • Vt 9 Lieto asema–Aura leveäkaistatien 4-kaistaistaminen
  • Paraisten väylä
    • Mt 180 Kirjalansalmen ja Hessundinsalmen siltojen rakentaminen
    • Mt 180 Kaarinan läntisen ohitustien jatkosuunnittelu
  • Salon itäisen ohikulkutien (kt 52) 2. vaiheen suunnittelu

Pienet alueelliset perusväylänpidon hankkeet

  • Vt 1/E18 riista-aidat välillä Turku–Kaarina ja Paimionjokilaakso
  • Vt 10 Turku–Lieto bussi- ja pyöräilyreitin parantaminen 2. vaihe
  • E18 Pappilan pysäköinti- ja saattoliikennejärjestelyt, Salo
  • Kt 43 Uusikaupunki–Laitila jalankulku ja pyöräilyväylä
  • Mt 12003 parantaminen korvaamalla Kivimon lossi sillalla, Parainen
  • Alvar Aallon tien kiertoliittymä, Paimio
  • Vt 10 Sorvaston liittymän turvasaarekkeiden rakentaminen, Koski Tl

Korjausvelan lyhentäminen

  • Kt 40 kaiteiden kunnostus ja lisäys välillä vt 10–vt 8, Turku, Raisio
  • Mt 224 Vaskio–Marttila parantaminen
  • Päällystetyn tiestön parannuskohteita ja siltojen kunnostus- ja ylläpitotöitä on paljon.

Liitteenä Varsinais-Suomessa nopeaan toteutukseen mahdollisia liikenneinfran elvytystoimenpiteitä

Lisätietoja: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, puh. 040 583 6950

Maakunnallinen matkailun tiekarttatyö käynnistyy

Maakuntahallitus päätti 10.2.2020 maakunnallisen matkailuelinkeinon kehittämisen tiekartan laadinnan käynnistämisestä. Varsinais-Suomen liiton järjestämään tarjouskilpailuun osallistui kaikkiaan kuusi potentiaalista toimittajaa. Liitto on tarjouskilpailun perusteella valinnut FlowHouse Oy:n toteuttamaan tiekartan laadintatyötä koskien vuosia 2021-2027. Korona-viruksen aiheuttaman tilanteen takia laadintaprosessi toteutetaan pääosin syksyllä 2020 ja käytännön työ käynnistetään matkailufoorumin työpajalla 3.9.2020 tilanteen sen salliessa. Työtä tehdään myös sähköisellä HowSpace -työalustalla, jota FlowHouse koordinoi.

Tiekarttatyön keskeiset työvaiheet ovat:

  • Varsinais-Suomen matkailuelinkeinon nykytilan tunnistaminen ja olemassa olevien alan kehittämisohjelmien huomiointi
  • Varsinais-Suomen matkailuelinkeinon ekosysteemiin perustuvien aluelähtöisten tavoitteiden ja toimenpiteiden määrittely/selkeyttäminen ja päivitys
  • Ekosysteemitarkastelu siltä osin kuin liittyy kehittämistoiminnan strategiseen edistämiseen maakuntatasolla
  • Esitys tiekartan seuranta -ja arviointimallista ja tiekartan päivittämisestä tulevina vuosina sekä näkemys alan edunvalvonnasta maakunnallisesta näkökulmasta
  • Aineiston koonti hyödynnettävään muotoon ja raportointi

Tavoitteena on, että prosessi olisi viimeistään valmis alkuvuonna 2021.

Lisätiedot: Erikoissuunnittelija Esa Högblom, 040 7760310

Kumppanuusstrategialle jälleen vahva tuki

Varsinais-Suomen maakuntastrategian ytimenä toimiva kumppanuusajattelu saa laajan hyväksynnän maakunnan toimijoiden keskuudessa. Vuoden 2019 lopussa jo kuudennen kerran toteutetun kumppanuusbarometrin mukaan peräti 89 % kyselyyn vastanneista oli samaa mieltä väittämän ”Varsinais-Suomen tulevaisuutta rakennetaan yhteistyöllä ja kumppanuudella” kanssa. Tuki kumppanuusajattelulle on pysynyt korkealla tasolla, sillä jo kolmatta vuotta peräkkäin noin 90 % vastaajista seisoi sen takana.

5

Vastaajista suurin osa piti myös Kumppanuusfoorumin ideaa oikeansuuntaisena, sillä 79 prosenttia vastaajista piti sitä toimivana tapana kehittää maakuntaa. Lähes 70 % vastaajista näki myös, että kumppanuustapaamiset ovat synnyttäneet uusia yhteistyöverkostoja, ja reilu puolet piti Kumppanuusfoorumin verkkosivuja hyvinä sekä tietoa alueella tarjolla olevasta EU-rahoituksesta riittävänä. Kolmasosa vastaajista puolestaan näki, että Lounaistieto on vakiinnuttanut asemansa maakunnallisena tietopalveluna.

Kumppanuusbarometri on kerran vuodessa toteutettava verkkokysely, jonka avulla seurataan maakuntastrategian tavoitteiden toteutumista. Kysely lähetettiin yhteensä lähes 900 varsinaissuomalaiselle toimijalle, jotka ovat jollain tavalla olleet mukana kumppanuusfoorumin toiminnassa. Kyselyyn vastasi 146 henkilöä, jolloin vastausaste oli 16 %. Yli puolet vastaajista edusti kuntia tai järjestöjä, mutta vastauksia tuli runsaasti myös muiden tahojen edustajilta.

Kumppanuusbarometrin tuloksiin voi tutustua kokonaisuudessaan Kumppanuusfoorumin verkkosivuilla osoitteessa: www.kumppanuusfoorumi.fi.

Lisätietoja: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, puh. 050 410 2294

Energiatehokkuustoimilla kuntiin kymmenientuhansien eurojen säästöt

ELLE-hankkeen tulokset nyt kaikkien hyödynnettävissä

Tehostamalla energiankäyttöään kunta voi minimoida ilmastopäästöjään ja säästää vuositasolla mittavan rahasumman. Valonia toteutti katselmointeja kuudessa kunnassa ja avasi kiinteistötietoja avoimeksi dataksi. Opit ovat nyt kaikkien kuntien hyödynnettävissä.

ELLE-hankkeessa edistettiin innovatiivisia energiaratkaisuja tarjoavien yritysten liiketoiminta- ja pilotointimahdollisuuksia Varsinais-Suomessa. Kehittämiskohteena olivat kuntien kiinteistöt ja yhteistyökumppaneina olivat Kemiönsaari, Lieto, Loimaa, Salo, Somero ja Uusikaupunki.

Hankkeessa tehtiin energiakatselmointeja ja avattiin kuntien kiinteistöjen energiatietoja avoimeksi dataksi Lounaistiedon rajapintaan. Lisäksi järjestettiin useita markkinavuoropuhelutilaisuuksia. kiinteistöissä tehtyjen kevennettyjen energiakatselmointien perusteella pelkästään laitteiden käyntiaikojen ja säätöjen tarkistamisella voidaan saada aikaan mittavia säästöjä. Tehdyissä kuntakohtaisissa selvityksissä ilmennyt säästöpotentiaali pitäisi ottaa kunnissa käyttöön. Kustannusten karsimisessa esitetyt toimenpiteet tulevat entistä tärkeämpään rooliin tässä vaikeassa taloudellisessa tilanteessa

Lämmöntalteenotossa eniten tehostamisen varaa – myös valaistuksen uusiminen tuo reilusti säästöjä

Kiinteistöjen kevytkatselmointien tulosten pohjalta koottiin informatiiviset kortit kuntakiinteistöjen tyypillisistä energiateknisistä haasteista ja ratkaisuista. Yhtenä esimerkkinä on tyypilliseen koulukeittiöön lisätty lämmöntalteenotto, jolloin vuositasolla voi säästää jopa 6 000 euroa. Investoinnin takaisinmaksuaika on keskimäärin 5–8 vuotta. Urheiluhallin, viraston tai koulukeskuksen energiaa kuluttavan loisteputkivalaistuksen vaihtaminen led-valaistukseen voi tuoda vuosisäästöä jopa 7500 euroa. Esimerkkejä säästöpotentiaalista on koottu energiakorteiksi, jotka ovat ladattavissa julkaisumateriaalissa. Kortit ovat hyödyllisiä esimerkiksi kuntapäättäjille päätöksenteon tueksi. Niistä voi saada vinkkejä myös pienempien kiinteistöjen energiansäästöön

Markkinavuoropuhelut ja avoin kiinteistödata avaavat kuntien ja yritysten uudenlaista yhteistyötä

Kuntien kiinteistöjen perustietoja koottiin avoimeksi dataksi Lounaistiedon rajapintaan yritysten hyödynnettäväksi. Katselmoinneissa nousseiden havaintojen perusteella järjestettiin tilaisuuksia, joissa kunnat ja yritykset pääsivät keskustelemaan esimerkiksi palvelupohjaisista lämpöratkaisuista ja valaistuksen hankinnasta. Uudenkaupungin Kalannin vanhainkotiin löydettiinkin tilaisuuden kautta sopiva jäähdytysratkaisu.

Ilmastonmuutoksen hillinnässä energiankäytön tehostaminen on tärkeää ja kuntakiinteistöjen energiatehokkuudessa on edelleen paljon kehitettävää. Lisäksi tekniikka kehittyy jatkuvasti eikä kunnilla voi aina olla ajantasaista tietoa sopivista ratkaisuista. Markkinavuoropuhelu on hyvä toimintatapa, jolla kunta saa tasapuolisesti ja kootusti tietoa markkinoiden tilanteesta. Näin hankinnan kohteen määrittely on helpompaa ja markkinoiden toimijoilla on mahdollisuus valmistella tarjous kohteeseen parhaiten soveltuvasta ratkaisusta. Tämän hankkeen valaistukseen liittyvän markkinavuoropuhelun myötä syntyivät ehdotukset valaistuksen hankintakriteereiksi myös muiden kuntien käyttöön.

Työ tehtiin osana Valonian ja Varsinais-Suomen liiton Energiaan liittyvän liiketoiminnan lisääminen Varsinais-Suomessa -hanketta, joka sai rahoituksen Suomen rakennerahasto-ohjelmasta Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020.

Elle-hankkeen materiaalit on koottu julkaisuun, jonka pysyvä osoite on www.valonia.fi/ellehanke.

Varsinais-Suomen luonnonarvojen ja -varojen vaihemaakuntakaavaehdotuksesta saadut lausunnot

Varsinais-Suomen luonnonarvojen ja -varojen vaihemaakuntakaavan 1. ehdotuksesta pyydettiin lausunnot 97:ltä maankäyttö- ja rakennusasetuksen 13 §:ssä määritellyltä taholta. Lausuntoja saatiin yhteensä 36 kpl ja 10 tahoa ilmoitti, etteivät anna lausuntoa tai ettei heillä ole aihetta lausunnon antamiseen.

Saatua palautetta käsiteltiin MRA:n 11 §:n mukaisessa viranomaisneuvottelussa 7.4.2020. Maankäyttöjaosto on aamulla kokouksessaan 20.4.2020 merkinnyt tiedoksi saadut lausunnot ja niihin laaditun alustavan yleisvastineen sekä käynyt lähetekeskustelun vastineiden ja vaihemaakuntakaavaehdotuksen viimeistelemiseksi.

Seuraavaksi liiton virasto laatii lausuntokohtaiset vastineet ja tekee niiden edellyttämät tarkistukset kaavaehdotukseen ja käy tehtävistä tarkistuksista tarvittavilta osin kunta- ja viranomaiskohtaisia keskusteluja. 

Viimeistellyt vastineet ja tarkistettu kaavaehdotus tuodaan maakuntahallituksen elokuun kokoukseen, joka päättänee asettaa kaavaehdotuksen MRA 12 §:n mukaisesti julkisesti nähtäville syyskuuksi. Nähtävillä olon jälkeen maakuntahallitus käsittelee mahdolliset muistutukset ja esittänee maakuntavaltuuston joulukuun kokoukselle vaihemaakuntakaavan hyväksymistä. Koronatilanteen kehittyminen saattaa vielä vaikuttaa kaavaehdotuksen valmistelu- ja hyväksymisaikatauluun.

Lisätietoja: erikoissuunnittelija Aleksis Klap, puh. 040 721 3137, suunnittelujohtaja Heikki Saarento, puh 040 720 3056

Miten käy EU:n monivuotisen budjetin? - Eurooppa-toimiston päällikkö Saara Nuotio-Coulonin katsaus

EU:n uuden 2021-2027 rahoituskauden neuvottelut ovat olleet jäissä koronakriisin takia. Komissio tulee antamaan uuden esityksensä EU:n monivuotiseksi budjetiksi huhtikuun lopussa. Esityksen pitäisi sisältää uusia toimia talouden elvyttämiseksi koronakriisin jälkeen. Pääsevätkö jäsenmaat sopuun tämän vuoden aikana vai tullaanko nykyistä rahoituskautta jatkamaan vielä vuodella?

Komissio tulee antamaan huhtikuun lopussa uuden esityksen EU:n monivuotiseksi budjetiksi. Eurooppa-neuvosto käsittelee asiaa 23.4. kokouksessaan ja esitys tultaneen julkaisemaan 29.4. Edellinen komission esitys on toukokuulta 2018, jonka jälkeen puheenjohtajamaat Itävalta ja Suomi tekivät omat esityksensä. Viimeisintä, neuvoston puheenjohtajan Charles Michelin tekemää ehdotusta käsiteltiin helmikuussa umpikujaan päättyneissä neuvotteluissa. Jäsenmaiden kannat olivat hyvin kaukana toisistaan suurimpien kiistakysymysten liittyessä niin budjetin kokoon kuin sen käyttökohteisiin.

Mitä komission uusi budjettiesitys tulee sitten sisältämään? Tarkempaa tietoa asiasta ei vielä ole, mutta komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin mukaan se tulee olemaan keskeinen osa EU:n elvytyspakettia koronakriisiin liittyen. Von der Leyen on puhunut tuhansien miljardien investointitarpeesta, jotta EU-talous saataisiin elpymään. Huhtikuun alussa julkaistussa kirjoituksessaan von der Leyen totesi: ”Tarvitsemme mittavia investointeja Euroopan Marshall-suunnitelman muodossa, ja kaiken keskiössä pitäisi olla EU:n vahva uusi talousarvio.

Brysselissä puhutaan myös uudesta elvytys- tai jälleenrakennusrahastosta (Recovery Fund). Ranskan ehdottama rahasto olisi väliaikainen ja suuruudeltaan joitain satoja miljardeja euroja. Asia oli euroalueen ministereiden pöydällä ennen pääsiäistä, ja sen valmisteluja tullaan jatkamaan. Voitaisiinko tätä rahastoa rahoittaa EU-budjetin kautta, on vielä auki.

Mutta miten miljardien investoinnit tullaan rahoittamaan, onkin jo toinen juttu. Yksi mahdollisuus olisi EU:n monivuotisen budjetin omien varojen nosto. Tällä hetkellä jäsenmaiden BKTL-osuus voi olla enintään 1,26 % yhteenlasketusta BKTL:sta, kun taas helmikuun neuvotteluissa luku pyöri 1,07 %:n tuntumassa. Ottaen huomioon, että Yhdysvaltojen Marshall-apu oli noin 2,6 % avunsaajamaiden BKTL:sta, ei EU:n yhteisellä budjetilla pitkälle pötkitä, elleivät jäsenmaat ole halukkaita lisäämään maksuosuuksiaan tuntuvasti (lue lisää Politicon artikkelista). Tämä tuskin tulee toteutumaan.

Useimpien arvioiden mukaan komission uusi esitys ei tule kuitenkaan esittelemään mitään radikaaleja toimenpiteitä. Yhtenä vaihtoehtona on esitetty lainarahoituksen lisäämistä mm. InvestEU-välineen vahvistamisen, Euroopan keskuspankin toimenpiteiden lisäämisen, Euroopan vakausmekanismin uuden roolin sekä EU-budjetin kautta annettavien takausten kautta.

Ratkaisuja pitäisi kuitenkin saada aikaan pian, jotta uusi rahoituskausi pääsisi alkamaan ja ohjelmat pyörimään vuoden 2021 alusta. Ellei sopuun päästä, uhkana on esimerkiksi aluekehitysrahoituksen keskeytyminen. Myös Euroopan investointipankin investoinnit ovat riippuvaisia EU-budjetista. Monet koronakriisin kanssa kamppailevat jäsenmaat ovat riippuvaisia näistä rahoituslähteistä. Monet ovatkin nyt pistäneet toivonsa seuraavan puheenjohtajamaan Saksan kykyyn ottaa vahvempi rooli budjettineuvotteluissa ja saada yhteinen kanta aikaiseksi. Saksan puheenjohtajuuskausi alkaa heinäkuussa.

Ilmaan on heitetty ajatus myös Plan B:stä (lue lisää EPC:n artikkelista). Mikäli ratkaisuun yhteisestä budjetista ei päästä, voitaisiin nykyistä rahoituskautta jatkaa yhdellä vuodella. Uudet rahoitusohjelmat kuten Horisontti Eurooppa tai oikeudenmukaisen siirtymän rahasto eivät siis alkaisi vielä ensi vuonna, vaan nykyisiä rahoitusohjelmia jatkettaisiin vuodella. Näin voitettaisiin lisäaikaa budjettineuvotteluille koronakriisin keskellä. EU-sopimukset antavat tähän mahdollisuuden, mutta muutos vaatii kuitenkin neuvoston ja parlamentin hyväksynnän.

Lisätietoja: Turun ja Varsinais-Suomen Eurooppa-toimiston päällikkö Saara Nuotio-Coulon,
puh. +32 498 103 271



Ylatunniste2 

SUOMEN MAAKUNNAT HÄVIÄVÄT POHJOISMAISESSA VERTAILUSSA

Pohjoismaiden neuvoston tutkimuslaitos Nordregio on julkaissut pohjoismaisia alueita vertailevan raportin State of the Nordic Region 2020. Raportissa vertaillaan alueiden välisiä eroja mm. väestökehityksen, työmarkkinoiden, talouden, hyvinvoinnin ja ilmastopäästöjen näkökulmista. Raportin mielenkiintoisinta antia on eri näkökulmia yhdistävä alueellisen potentiaalin indeksi (Regional Potential Index).

Suomen maakunnat pärjäävät erittäin huonosti alueellisen potentiaalin indeksillä mitattuna. Parhaat indeksipisteet saavat pohjoismaiset pääkaupunkialueet: Oslo, Kööpenhamina, Tukholma ja Reykjavik. Vaikka Uusimaa sijoittuu mittarilla näiden jälkeen viidenneksi, jäävät Pohjanmaa, Varsinais-Suomi ja Pirkanmaa pohjoismaiden maakuntien keskikastiin. Huolestuttavinta kuitenkin on, että listan häntäpää muodostuu lähes yksinomaa suomalaisista maakunnista.

Alueellisen potentiaalin indeksi muodostuu kolmesta näkökulmasta: väestö, työllisyys ja talous. Näistä Suomen maakunnat pärjäävät selvästi huonoiten työllisyydessä, mutta myös väestö- ja talousmittareilla suomalaisia maakuntia on enemmän vertailun hännillä kuin kärjessä. Suurin yksittäinen Suomen ja muiden pohjoismaiden maakuntia erottava tekijä on työllisyysaste, joka Suomessa on pääsääntöisesti alle 75 %, kun muissa pohjoismaissa alle 75 % työllisyysaste on harvinainen.

Alueellisen potentiaalin indeksi koostuu useista muuttujista. Väestön osalta indeksin laskennassa huomioidaan kaupungeissa asuvan väestön osuus, muuttovoitto, väestöllinen huoltosuhde ja väestön sukupuolijakauma. Työllisyyden muuttujia indeksissä ovat työllisyysaste, väestön koulutustaso sekä nuorisotyöttömyys. Talouden mittareita puolestaan ovat alueellinen BKT sekä T&K-investoinnit.

Raportti on luettavissa kokonaisuudessaan Nordregion sivuilla: www.nordregio.org.

Lisätietoja: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, puh. 050 410 2294

1

 

 

2

 

 

3

 

4

 

5

LOUNAISTIEDON TILASTOPALVELU UUDISTUI
Lounaistiedon tilastopalvelun uudet sivut on julkaistu. Tilastosivujen uudistuksessa on kiinnitetty erityistä huomiota sivujen käytettävyyteen mobiililaitteilla. Lisäksi tilastokaavioiden ulkoasu on uudistettu ja tietosisältöjä on päivitetty. Uusina tietosisältöinä tilastopalveluun on tuotu yritysten liikevaihdon kuvaajat ja ympäristön tilan seuranta.

Tilastopalvelun kehittäminen käynnistettiin kyselyllä, jolla selvitettiin palvelun käyttäjien tietotarpeita ja heidän toiveitaan tietojen esittämistavasta. Kyselyn tulosten perusteella kaikki vastaajat pitivät erityisen tärkeänä tietojen ajantasaisuutta. Tietosisällöistä selvästi toivotuimpia olivat väestö-, työpaikka- ja työllisyystiedot.
Uudet sivut löytyvät osoitteesta www.lounistieto.fi/tilastot

Lisätietoja: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, puh. 050 410 2294

VALONIAN VUOSIKERTOMUS JULKAISTU JA UUSI OHJELMA KUNTIEN LAUSUTTAVANA

Valonian vuosikertomus on julkaistu ja se löytyy sähköisenä osoitteesta valonia.fi/vuosikertomus2019 Vuosikertomukseen on poimittu toimintakoosteen lisäksi esimerkkejä toimistamme Varsinais-Suomen kunnissa vuonna 2019.

Valonian toimintaa vuodesta 2021 alkaen ohjaavan Ohjelma 2030 -luonnos on lähetetty kuntien lausuttavaksi. Ohjelma 2030 saattaa kunnat yhteisten tavoitteiden äärelle ja mahdollistaa Valonian laaja-alaisen asiantuntemuksen hyödyntämisen sekä synergian muiden kuntien kanssa. Toimenpiteiden toteuttaminen edellyttää kunnilta kuitenkin aktiivista roolia ja rohkeutta erilaisiin kokeiluihin, jotka tähtäävät kunnan toimintakulttuurin muutoksiin. Ohjelma on laadittu yhteistyössä kuntien edustajien ja muiden sidosryhmien kanssa. Järjestetyn työpajan ja kyselyjen kautta on ohjelmaan saatu mukaan sidosryhmien näkemyksiä Valonian työstä ja tulevaisuuden tarpeista.

Uusi ohjelmakausi ulottuu aina vuoteen 2030 asti. Tämä on kansainvälisestikin tunnistettu tarkasteluvuosi, johon mennessä on pystyttävä merkittäviin edistysaskeliin sekä ilmastonmuutoksen vastaisissa toimissa, luonnon monimuotoisuuden hupenemisen pysäyttämisessä sekä luonnonvarojen kestävämmässä käytössä. Samalla on huolehdittava, että siirtymä kohti kestävämpää yhteiskuntaa tapahtuu oikeudenmukaisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla. Ohjelman tavoitteet ja toimenpidekokonaisuudet on kytketty alueellisiin, valtakunnallisiin ja EU-tason strategisiin tavoitteisiin. Sitoutumalla maakunnan yhteiseen ohjelmantyöhön kunnat saavat enemmän resursseja toteuttaa kuntia velvoittavia tavoitteita. Ohjelmakauden aikana suoritetaan kaksi virallista väliarviointia, vuosina 2024 ja 2027, näiden yhteydessä on myös kunnalla mahdollisuus tarkastella työn etenemistä ja sopimuksen jatkoa.

Ohjelma 2030:n viimeistely

Ohjelma 2030 luonnoksesta pyydetään kaikilta Varsinais-Suomen kunnilta lausunnot. Lausunnon yhteydessä kunnat voivat esittää toiveita sellaisista toiminnan painopisteistä, joihin he haluaisivat kuntansa alueella tulevina vuosina erityisesti keskittyä. Tällaisia painopisteitä voivat olla esimerkiksi kestävä liikkuminen, uusiutuva energia, energiatehokkuus, luonnon monimuotoisuus, ympäristökasvatus, yritysyhteistyö, kestävä hankinnat, vesihuolto, ilmastokestävä maa- ja metsätalous, ilmasto-ohjelman laadinta, metsänhoitosuunnitelmat, ravinnekierto ja kiertotalous.

Ohjelma 2030:n lopullinen versio laaditaan lausunnot soveltuvin osin huomioiden. Ohjelma 2030 tuodaan maakuntahallituksen hyväksyttäväksi toukokuun 11. päivänä. Osallistumissopimus saatetaan kuntien allekirjoitettavaksi kesäkuun loppuun mennessä.

Lisätiedot: Riikka Leskinen, toimialapäällikkö, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen., p. 044 907 5995

 

MAAKUNNAN OMAEHTOISEEN KEHITTÄMISEEN 325 000 EUROA, MYÖS KORONAVIRUSEPIDEMIAN HAITTOJEN HILLINTÄÄN VOIDAAN KOHDENTAA RAHOITUSTA

Valtioneuvosto myönsi 19.3.2020 aluekehittämisviranomaisina toimiville maakuntien liitoille 5 miljoonaa euroa maakuntien omaehtoiseen kehittämiseen ja 1,5 miljoonaa euroa siltasopimusten toimeenpanoon. Viiden miljoonan rahoituksesta jaettiin tasan kaikkien maakuntien kesken 3 500 000 euroa ja 1 500 000 euroa väkiluvun perusteella. Varsinais-Suomen liitto sai maakuntien omaehtoiseen kehittämiseen 325 000 euroa.

Siltasopimusten mukaisiin toimenpiteisiin osoitettiin Kainuulle, Pirkanmaalle ja Pohjois-Savolle kullekin 500 000 euroa.

Omaehtoisen kehittämisen määräraha käytetään maakuntien liittojen päätösten mukaisesti hallituksen aluekehittämispäätöstä ja maakuntaohjelmien toimeenpanoa edistäviin kohteisiin.

Määrärahaa voidaan käyttää esimerkiksi alueiden vahvuuksiin ja erikoistumiseen perustuviin kehittämishankkeisiin sekä monenkeskisiin selvitys- ja kehittämishankkeisiin, jotka edellyttävät nopeaa reagointia ja joihin muiden viranomaisten rahoitusvälineet eivät sovi.

Maakunnan liiton harkinnan mukaan määrärahaa on mahdollista kohdentaa koronavirusepidemian alueen kehitykselle aiheuttamien haitallisten vaikutusten hillintään ja niistä toipumiseen. Määrärahaa ei voi käyttää yksittäisen yrityksen liiketoiminnan kehittämiseen.

Päätös: Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukeminen -määrärahan alueellinen jako maakuntien omaehtoiseen kehittämiseen sekä siltasopimusten toimeenpanoon

Lisätiedot: aluekehitysjohtaja Tarja Nuotio, puh. 040 506 3715, elinkeinopäällikkö Petteri Partanen, puh. 040 776 0630, s-posti Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

 

VALTIONEUVOSTO PÄÄTTI ALUEKEHITTÄMISEN PAINOPISTEISTÄ: TAVOITEENA KESTÄVÄT JA ELINVOIMAISET ALUEET

Valtioneuvosto on 19.3.2020 päättänyt valtakunnallisista alueiden kehittämisen painopisteistä vuosille 2020-2023 ja vuoteen 2030 ulottuvista tavoitteista. Aluekehittämisen tavoitteena on kestävät ja elinvoimaiset alueet. Painopisteissä korostuu kestävän kehityksen ja digitalisaation merkitys.

Pääministeri Marinin hallitusohjelman mukaisesti aluekehittämisen lähtökohtana ovat alueiden vahvuudet ja erityispiirteet. Valtioneuvoston tekemällä aluekehittämispäätöksellä luodaan edellytyksiä taloudellisesti, ekologisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävälle tulevaisuudelle sekä turvataan asukkaiden hyvinvointia ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä Suomen kaikilla alueilla.

Aluekehittäminen pohjautuu viiteen painopisteeseen, joissa kestävä kehitys ja digitalisaatio ovat läpileikkaavia teemoja:

1. Ilmastonmuutoksen hillintä ja luonnon monimuotoisuuden turvaaminen
2. Kestävä yhdyskuntakehitys ja toimivat yhteydet
3. Uudistuva elinkeinoelämä ja TKI-toiminnan vauhdittaminen
4. Osaaminen ja sivistys aluekehityksen voimavarana
5. Osallisuuden ja hyvinvoinnin lisääminen sekä eriarvoistumisen ehkäisy

Alueiden kehittäminen on poikkihallinnollista ja vuorovaikutteista työtä erilaisten alueiden elinvoiman vahvistamiseksi. Aluekehittämispäätöksessä painotetaan vuorovaikutuksen lisäämisen merkitystä valtioneuvoston sisällä, valtion ja maakuntien välillä, maakunnissa sekä julkisten ja yksityisten toimijoiden sekä järjestöjen ja kansalaisten kesken, jotta alueiden kehittäminen olisi mahdollisimman vaikuttavaa.

Aluekehittämispäätös on valmisteltu yhteistyössä ministeriöiden, maakuntien liittojen ja muiden sidosryhmien kanssa. Tavoitteiden saavuttamiseksi ministeriöt laativat yhdessä maakuntien liittojen kanssa toimeenpanosuunnitelman, joka määrittelee askelmerkkejä hallituskauden aluekehittämistoimille. Toimeenpanosuunnitelmassa tullaan huomioimaan koronavirusepidemian vaikutukset alueiden kehitykselle. Päätöksen seurannasta vastaa alueiden uudistumisen neuvottelukunta (AUNE), jonka puheenjohtajana toimii elinkeinoministeri Mika Lintilä.

Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueiden kehittämisen painopisteistä 2020-2023 - Kestävät ja elinvoimaiset alueet
Lisätietoja aluekehittämispäätöksestä

Lisätietoja: aluekehitysjohtaja Tarja Nuotio, puh. 040 506 3715, s-posti Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

UUSI POHJAVESILUOKITUS HUOMIOI LÄHDE-ELINYMPÄRISTÖT

Vuonna 2015 astuivat voimaan uudet säännökset pohjavesialueiden rajaamisesta, luokittelusta ja suojelusuunnitelmista. Mikäli pohjavesialueella on luonnontilainen tai luonnontilaisen kaltainen lähde, lähdepuro, tihkupinta tai muu pohjavesivaikutteinen elinympäristö, kuuluu kyseinen pohjavesialue E-luokkaan (1E, 2E tai E). Luontoarvot voidaan siis aikaisempaa paremmin huomioida pohjavesialueiden maankäytössä ja vedenotossa.

Valonia toteutti vuosina 2017–2019 Varsinais-Suomen pohjavesialueiden pohjavesistä riippuvaisten ekosysteemien kartoituksia Varsinais-Suomen ELY-keskuksen toimeksiantona.

Lähteiden tilasta kertyi paljon tietoa

Varsinais-Suomessa on yhteensä 160 kokonaan tai osittain maakunnan alueella sijaitsevaa luokiteltua pohjavesialuetta, joista 58 pohjavesialueella (36 %) Valonian vesiasiantuntijat tekivät lähde-elinympäristöjen kartoituksia vuosina 2017-19. Näiltä 58 pohjavesialueelta kartoitettiin yhteensä 213 kohdetta. Kaikista Varsinais-Suomen pohjavesialueista reilu viidennes kuluu E-luokkaan (1E, 2E tai E). Kartoituskohteista 122 (57 %) lähde-elinympäristö oli osittain tai kokonaan tuhoutunut tai pohjavesivaikutteista elinympäristöä ei löydetty lainkaan. Loput, 43 % ovat lakikohteita, jotka on suojattu vesi-, metsä- tai luonnonsuojelulailla tai näillä kaikilla (ks. kuva).

 6

Maankäyttö ja vedenotto vaikuttavat lähde-elinympäristöihin

Vesi- ja metsälakikohteet ovat luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia pohjavesivaikutteisia elinympäristöjä, joissa sekä lähde että sen lähiympäristö ovat säilyneet luonnontilaltaan hyvinä. Nämä kohteet eivät kuitenkaan sijaitse suojelualueilla, joten niiden säilyminen edellyttää huomioimista maankäytössä (esimerkiksi metsäta-lous ja ojitukset, rakentaminen, tierakentamien ja ylläpito, soranotto) ja vedenotossa.

Suojelualueilla olevia vesi- ja metsälakikohteita (37 kpl) ei uhkaa rakenteellinen tuhoutuminen, mutta suojelualueita ympäröivien alueiden maankäyttö (hakkuut, ojitukset) ja vedenotto voivat merkittävästi vaikuttaa lähteikköjen toiminnallisen luonnontilan (pohjavesivaikutus, valo, lämpö) säilymiseen. Tärkeää olisikin, että esimerkiksi avohakkuita ja maanmuokkausta ei tehtäisi suojelualueiden reunoilla vaan jätettäisiin suojuspuustovyöhyke. Riittävä suojavyöhyke turvaa erityisesti pienialaisten suojelualueiden pienilmaston ja niiden arvokkaiden eliöyhteisöjen säilymisen todennäköisyyttä.

Lisätiedot: Jarkko Leka, vesiasiantuntija, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen., p. 040 197 2265


UUSI TOIMINTAMALLI EDISTÄÄ NUORTEN JA PÄÄTTÄJIEN KESKUSTELUYHTEYTTÄ ILMASTO- JA KESTÄVYYSTEEMOJEN KÄSITTELYSSÄ

Valonian pilottihankkeen tuloksena syntynyt Ilmastokirittäjät-toimintamalli tuo yhteiskunnallisen vaikut-tamisen keinot lähemmäs nuoria ja edistää nuorten ja päättäjien välistä keskustelua kestävyys- ja ilmas-totoimiin liittyvien teemojen parissa. Juuri julkaistussa mallissa nuoret kutsuvat kotikaupunkinsa päät-täjiä keskusteluun kunnan roolista ja mahdollisuuksista ilmastonmuutoksen hillinnässä.

Nuoret näkevät ilmastotoimien kiireellisyyden ja tarvitsevat selkeitä kanavia keskusteluun päättäjien kanssa sekä tietoa omista vaikuttamisen mahdollisuuksista. Lisäksi kunnissa on tarve saada eri ikäisiä kuntalaisia osallistumaan suunnitteluun ja päätöksentekoon. Mallin tavoitteena on tarjota väline dialogin edistämiseen nuorten ja päättäjien välillä ilmastopolitiikkaan ja kestävään kehitykseen liittyvissä teemoissa sekä edistää nuorten osallisuutta päätöksenteossa.

Malli sopii hyödynnettäväksi 15–18-vuotiaiden opetustoiminnassa useissa oppiaineissa sekä nuorille suunnatussa järjestötoiminnassa yhteyksissä, joissa ilmastonmuutosta käsitellään ennen kaikkea yhteiskunnallisesta näkökulmasta. Mallia pilotoitiin Salossa syksyllä 2019 yhdessä yhden salolaisen peruskoulun sekä kahden lukion kanssa. Kokeilussa oli mukana 14 nuorta sekä kahdeksan kuntapäättäjää. Sekä nuoret että päättäjät kokivat keskustelut rakentaviksi ja inspiroiviksi. Kokeilu sai positiivista palautetta ja sille oli selkeästi kysyntää. Toimintamalliin voi tutustua osoitteessa valonia.fi/ilmastokirittajat. Kokonaisuus sisältää toimintamallin esittelyn, mallipohjia sekä video- ja esitysmateriaalia toteuttamisen tueksi.

Valonia toteutti mallin ja kokeilun Nuoret ilmastotyön ja kestävän kehityksen kirittäjinä -hankkeessa, joka ra-hoitettiin ympäristöministeriön Kestävä kaupunki -ohjelmasta.

Lisätiedot: Anna von Zweygbergk, projektiasiantuntija, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen. p. 040 182 1117

 

MERIALUESUUNNITELMALUONNOSTEN KUULEMINEN LÄHESTYY

Kahdeksan rannikon maakunnan liiton yhdessä valmistelemien merialuesuunnitelmaluonnosten kansallinen ja kansainvälinen kuuleminen on tarkoitus järjestää asettamalla luonnokset nähtäville 18.5.–17.6.2020 väliseksi ajaksi. Ympäristöministeriö järjestää koronavirustilanteen salliessa ja sen edellyttämällä tavalla kansallisen ja kansainvälisen kuulemistilaisuuden 20.5.2020.

Suunnitelmien valmistelu on edennyt laajassa vuorovaikutuksessa tilannekuvista skenaarioiden kautta alueellisiin ja toimialakohtaisiin tulevaisuuden visioihin, tiekarttoihin ja kehityskuviin, joiden pohjalta on laadittu kolmesta aluekokonaisuudesta koostuva merialuesuunnitelmaluonnos.

Merialuesuunnitelma on meriympäristön hyvää tilaa vaaliva, sinisen talouden toimintojen nykyisten ja vaihtoehtoisten tulevien potentiaalien strateginen kehittämisasiakirja, jota havainnollistetaan kartalla. Karttamerkinnöillä kuvataan symbolisesti merialueiden nykyisten ja mahdollisten uusien toimintojen tulevaisuuden potentiaaleja ja niiden vaihtoehtoista sijoittumista koko Suomen merialueilla. Suunnitelma ei ole oikeusvaikutteinen, mutta sen välillisiä vaikutuksia arvioidaan erillisessä konsulttitoimeksiannossa (SOVA-lain 3 §:n mukainen arviointi).

Aineistoon voi tutustua osoitteessa https://www.merialuesuunnittelu.fi/merialuesuunnitelma-2021/

Saaristomeren ja Selkämeren eteläosan merialuesuunnitelmaluonnos tuodaan Varsinais-Suomen liiton ja Satakuntaliiton maakuntahallitusten käsittelyyn huhtikuussa. Suomenlahden sekä Selkämeren pohjoisosan, Merenkurun ja Perämeren suunnitelmat viedään ao. maakuntahallituksiin samalla aikataululla.

EU:n asettaman takarajan 31.3.2012 vuoksi maakuntavaltuustojen tulee hyväksyä suunnitelmat loppusyksyllä 2020. Kukin maakuntavaltuusto hyväksyy kuulemisvaiheessa saadun palautteen perusteella tarkistetun suunnitelman oman toimialueensa osalta ehdollisena siten, että päätös tulee voimaan, kun saman suunnitelmaalueen kaikki maakuntavaltuustot ovat hyväksyneet suunnitelman oman toimialueensa osalta. Hyväksytyt merialuesuunnitelmat toimitetaan ympäristöministeriölle, joka puolestaan raportoi ja toimittaa merialuesuunnitelmat EU:n komissiolle.

Lisätietoja: suunnittelujohtaja Heikki Saarento, puh. 040 720 3056 ja erikoissuunnittelija Timo Juvonen, puh. 040 829 5543.


KORONAVIRUSTARTUNTOJEN TORJUMINEN JA OHJEISTUS LIITOSSA

Maakuntaliiton viraston henkilökunta on siirtynyt maan hallituksen ohjeistuksen mukaisesti pääsääntöisesti etätöihin 13.4.2020 asti. Koronavirusepidemian aiheuttaman poikkeustilanteen vuoksi on tehty maakuntajohtajan viranhaltijapäätös etätyöskentelystä, joka korvaa etätyösopimuksen laadinnan. Näin etätyön tekeminen on mahdollistettu kaikilla, silloin kun se on työtehtävien hoidon kannalta mahdollista. Vastuualuejohtajat ja lä-hiesimiehet johtavat etätyötä.

Työtapaturmavakuutus kattaa henkilöstön etätyöskentelyn erittäin tiukoin ehdoin ja suppeasti. Liitto on ottanut If:stä etätyövakuutuksen normaalien vakuutustemme lisäksi. Etätyövakuutus tuo lisäturvaa etätyöhön nor-maalin työpäivän puitteissa.

Koronavirusepidemiaan varautumisesta maakuntaliiton toiminnassa on laadittu ohje henkilöstölle. Ohjetta päivitetään tarpeen mukaan. Ohjeessa on käytännön hygieniaohjeiden lisäksi ohjeistettu kokous- ja tapaamiskäytännöistä, matkustamisesta sekä käytännöistä sairastumistilanteissa. Virastolla on siirrytty toteuttamaan asiakaspalvelu vain puhelimitse, sähköpostitse ja videoneuvotteluyhteyksin.

 

ALV:N TUKIKELPOISUUS HANKKEIDEN KUSTANNUKSISSA

KHO:n päätös ja linjaus alv:n tukikelpoisuudesta

Korkein hallinto-oikeus on päätöksessään (KHO:2019:141) todennut, että kuntien ja kuntayhtymien arvonlisäveron osuus ei ollut hankkeen tukikelpoinen kustannus, koska kunnat ja kuntayhtymät saavat nämä kustannukset palautuksena valtiolta arvonlisäverolain 130 § nojalla. Arvonlisävero ei siis jää hankkeen ja sen toteuttajan lopulliseksi kustannukseksi. Päätös on kuntien ja kuntayhtymien kannalta merkittävä, sillä ne ovat pitkään tulkinneet hankkeissa arvonlisäverojen jäävän lopullisiksi kustannuksiksi ja olevan siten tukikelpoisia. Tätä tulkintaa ovat tukeneet myös mm. Kuntaliitolta, verottajalta ja tilintarkastajilta saadut lausunnot.

TEM:n ohje ajallisesta sovellettavuudesta

Rakennerahastojen hallintoviranomaisena työ- ja elinkeinoministeriö valmisteli yhteistyössä Kuntaliiton ja verohallinnon kanssa ohjeen ja totesi 4.2.2020 antamassaan tiedotteessa, että KHO:n päätöksen jälkeen tehdyissä uusissa Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelman 2014-2020 rahoituspäätöksissä kuntien ja kuntayhtymien arvonlisävero ei ole tukikelpoinen kustannus. Tiedotteessa todetaan erikseen, että uutta tulkintaa ei sovelleta taannehtivasti rakennerahasto-ohjelman ennen 9.11.2019 annettuihin rahoituspäätöksiin. Nämä hankkeet toteutetaan alkuperäisen eli ensimmäisen rahoituspäätöksen mukaisena arvonlisäveron tukikelpoisuuden osalta eikä annettu ohje koske kyseisille hankkeille mahdollisesti tehtäviä lisärahoitus- tai muutospäätöksiä.

Tarvitaan yhteinen linja ajallisesta sovellettavuudesta

Eri ministeriöillä ei tässä vaiheessa ole yhteistä vahvistettua linjaa. KHO:n alv:ja koskeva linjaus koskee kaikkia kuntia ja kuntayhtymiä. Olisi tärkeää, että uuden tulkinnan ajallisesta sovellettavuudesta olisi selkeä ja yhteinen linjaus.

 

 
Ylatunniste2 
 

Työllisyyden kasvu jatkuu Varsinais-Suomessa

Varsinais-Suomen työllisyystilanne on parantunut nopeasti vuodesta 2015 alkaen. Vuoden 2019 aikana työllisyysasteen kasvu hidastui jonkin verran, mutta kasvu on näyttää elpyneen vuoden loppupuolella. Viime vuoden kolmannella neljänneksellä työllisyysasteen trendikehityksessä näkynyt notkahdus näyttäisi siis jääneen tilapäiseksi.

Vuoden viimeisellä neljänneksellä työllisyysasteen trendi oli 73,7 %, mikä oli vajaan prosenttiyksikön korkeampi kuin vuotta aiemmin. Myös työllisten määrän trendikehitys kääntyi Varsinais-Suomessa hienoiseen kasvuun viime vuoden lopulla. Koko maassa työllisyysaste oli vuoden lopussa tasan 73 %, ja työllisyyskehitys on elpynyt myös koko maan tasossa.

Neljännesvuosittainen työllisyysaste laaditaan Tilastokeskuksen tekemän haastattelututkimuksen pohjalta. Tämä lisää jonkin verran etenkin maakunnallisten lukujen epävarmuutta. Pitkän aikavälin trendikehitys antaa kuitenkin varsin luotettavan kuvan työllisyyskehityksen suunnasta.

Lisätietoja: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, puh. 050 410 2294

 Kuva1

 

Kuva2

 

Uusia elementtejä kansalliseen rakennerahastovalmisteluun ja rahoituksen maakunnalliseen kohden-tamiseen - oikeudenmukaisen siirtymän rahasto perustetaan

Uuden, joulukuussa aloittaneen EU-komission yksi keskeinen tavoite on toimeenpanna ja rahoittaa Euroopan vihreän kehityksen ohjelma (Green Deal). Tavoitteen toteuttamiseen käytetään sekä Euroopan vihreän kehityksen investointiohjelmaa että oikeudenmukaisemman siirtymän mekanismia.

Oikeudenmukaisemman siirtymän rahasto (JTF, Just Transition Fund) on osa uutta koheesiopolitiikan rahastoa, jonka toimeenpano liitetään osaksi kansallista rakennerahasto-ohjelmaa omaksi erilliseksi rahastokseen ja ilmeisesti myös omaksi erityistavoitteeksi.

Suomi saa rahaston kautta uutta rahoitusta n 165 miljoonaa euroa ohjelmakaudella 2021-2027. Jotta tämä raha saadaan täysimääräisenä käyttöön, täytyy jäsenmaan sitoa EAKR- ja ESR-ohjelmien kansallisesta kehyksestä vähintään 1,5 kertainen summa osaksi rahastoa. Suomen tapauksessa näistä kehyksistä täytyy osoittaa vähintään 247 miljoonaa euroa, jolla summalla siis perus EAKR/ESR-rahoituskehys pienenee.

Suomen saanto oikeudenmukaisen siirtymän rahaston varoista koostuu kolmesta varojenjakomenetelmän kriteeristä:


• Hiili-intensiivisten NUTS2-tason alueiden teollisuuslaitosten kasvihuonepäästöt (61% eli 101 miljoonaa euroa)
• Hiili-intensiivisten NUTS2-tason alueiden työllisyys teollisuudessa (22% eli 37 miljoonaa euroa)
• Turpeen tuotanto (17% eli 27 miljoonaa euroa).


Rahaston kautta tullaan rahoittamaan vähähiiliseen talouteen siirtymisestä aiheutuvia sosiaalisia ja taloudellisia kustannuksia lieventäviä toimia. Näitä ovat mm. talouden monipuolistamiseen ja alueiden työnhakijoiden uudelleenkoulutukseen ja aktiiviseen osallistamiseen tähtäävät toimet. Taantuvilla alueilla tuki liitettäisiin hiiliintensiivisen toiminnan asteittaiseen lopettamiseen. Tuella voidaan edistää myös uutta elinkeinotoimintaa uutta teknologiaa tai uusia puhtaampia prosesseja tai tuotteita.

Komissio antaa esityksensä rahoituksen maantieteellisestä/alueellisesta kohdentumisesta helmikuun lopussa osana maakohtaisia raportteja.

Sinänsä tervetullut ja tärkeään aiheeseen ja tavoitteeseen kohdentuva uusi rahasto vaikuttaa kansallisen rahoituksenjaon alueellista kohdentumista koskeviin neuvotteluihin. Koska rahoitus tullaan allokoimaan pääsääntöisesti alueellisesti ja toisaalta alueellista jakautumista ei vielä tiedetä, ei muunkaan rahoituksen jakoperiaatteis-ta voida sopia ennen kuin kaikki jakoon liittyvät seikat ovat tiedossa. Tämä tulee viivästyttämään lopullisen rahoitusjakoratkaisun syntymistä.

Lisätietoja: aluekehitysjohtaja Tarja Nuotio, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen., puh. 040 506 3715