Ylatunniste2

Varsinais-Suomen tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2021–2024

Tienpidon ja liikenteen suunnitelmassa konkretisoidaan liikennejärjestelmäsuunnitelmissa esitettyjä tavoitteita ja teemoja ajoittamalla toimenpiteitä lähivuosien rahoituskehyksiin. Tieverkon hoidon lisäksi toteutetaan alueel-lisia investointeja pääosin talousarviokäsittelyssä myönnetyillä erillisrahoituksilla, kuten MAL- ja kävelyn ja pyöräilyn edistämisen ohjelmilla. Myös yhteisrahoituksella kuntien kanssa pystytään toteuttamaan yksittäisiä investointeja.
Varsinais-Suomen ELY-keskuksen liikennejohtaja Tuovi Päiviö esittelee suunnitelman.

Turun Eurooppa-foorumin ohjelmaan pääsee nyt tutustumaan tarkemmin netissä!
Eurooppa-foorumin 2021 ohjelma aikatauluineen on julkaistu osoitteessa europeforum.fi. Elokuussa neljättä kertaa järjestettävän tapahtuman keskusteluissa korostuvat tänä vuonna EU:n ja Suomen muutos. Puhujiksi Turkuun saapuu muun muassa ministereitä, europarlamentaarikkoja sekä tieteen, talouden ja politiikan huippu-asiantuntijoita.

Eurooppa-foorumin 25.8. tiedepäivän ohjelmaosuuksissa käydään Turun yliopiston ja Åbo Akademin johdolla keskusteluja muun muassa tekoälystä, rokotteista ja infokuplista. 26.8. ohjelmassa on muun muassa talous-foorumi, suuri Eurokeskustelu, liikennepolitiikan seminaari ja Turun ilmastofoorumi. 27.8. politiikkapäivän kes-kustelun avaavat puheenvuoroillaan pääministeri Sanna Marin ja puoluejohtaja, kansanedustaja Jussi Halla-aho. Luvassa on myös keskustelua vihreästä siirtymästä, digitalisaatiosta ja EU:n globaalista roolista.
Eurooppa-foorumi järjestetään hybriditapahtumana Turussa elokuun viimeisellä viikolla 25.–27.8.2021. Suuri yleisö pääsee osallistumaan tapahtumaan verkon välityksellä.

Varsinais-Suomen liitto järjestää osana Eurooppa-foorumia, keskiviikkona 25.8 aluekehitykseen liittyvän tilai-suuden, jonka otsikko on Kaupungistuuko Suomi muun Euroopan lailla? Miten säilyttää hyvinvointi siel-lä, mistä väki muuttaa pois
Tästä kysymyksestä alustaa alue- ja väestönkehityksen asiantuntija Timo Aro, ja kommenttipuheenvuorot kuullaan maakuntajohtaja Markus Hirvoselta Pohjois-Karjalasta, sekä kaupunginjohtaja Laura Leppäseltä Naantalista.
Lisätietoja: kansainvälisten asioiden päällikkö Sonja Palhus, puh. 040 534 3865

 

Kaupungistuminen jatkuu kaikissa väestöennusteen skenaarioissa

Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI on laatinut uuden vuoden 2040 saakka ulottuvan väestöennusteen. Koronapandemian aiheuttamien poikkeustilanteen vuoksi väestöennusteesta on tehty kolme eri skenaariota. Väestökehityksen perusura perustuu vuosien 2015–2020 kehitykseen, kaupungistumisen skenaario ei ota huomioon lainkaan koronavuotta 2020 ja kolmas hajautumisen skenaario on laskettu vain koronavuoden 2020 kehityksen mukaan.

Väestöennuste osoittaa, että Suomen sisäinen väestönkehitys eriytyy ja erilaistuu edelleen 2020- ja 2030-luvuilla. Ennusteessa näkyvät yhtäältä suurten kaupunkien kasvu ja kaupungistumisen jatkuminen, toisaalta kasvun laajeneminen ja vahvistuminen suurten kaupunkien kehysalueella. Lisäksi vieraskielisen väestön mer-kitys koko maan tulevassa väestönkehityksessä. Kaikissa kolmessa skenaariossa väestö kasvaa vain Uudel-lamaalla, Pirkanmaalla, Varsinais-Suomessa ja Ahvenanmaalla.

Varsinais-Suomen väestökehityksessä näkyy MDI:n ennusteessa samat trendit kuin koko maassa. Kaupun-gistuminen jatkuu vahvana, mikä näkyy nopeana kasvuna Turun kaupunkiseudulla. Kaikissa skenaarioissa määrällisesti selvästi eniten kasvaa Turun kaupunki. Myös kaupunkien kehysalueiden vahvistuminen näkyy Varsinais-Suomen väestöennusteessa, sillä suhteellisesti nopeimmin kasvavia kuntia kaikissa skenaarioissa ovat Kaarina, Lieto ja Raisio.

Väetön väheneminen on ennusteen mukaan nopeinta muissa seutukuntakeskuksissa, kuten Loimaalla, Salos-sa ja Uudessakaupungissa. Myös kaukana Turun kaupunkiseudusta sijaitsevat pienet maalaiskunnat, kuten Pyhäranta, Oripää ja Koski Tl menettävät ennusteen mukaan väestöä nopeasti. Poikkeuksen tästä tekee kui-tenkin Kustavi, joka on onnistunut houkuttelemaan uusia asukkaita niin paljon, että hajautumisen skenaariossa kunnan väestönkasvu on maakunnan nopeinta.
Lisätietoja: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, puh. 050 410 2294

 

vs ennustettu vaestonmuuto kuva1

 

netti kuva2

Kuntavaalien vahvistettu tulos muutti maakuntahallituksen voimasuhteita


Toissa sunnuntaina pidettyjen kuntavaalien tulos vahvistettiin 16.6. Vahvistetun vaalituloksen mukaan Varsi-nais-Suomen maakuntahallituksessa Perussuomalaiset lisäävät paikkamääränsä yhdestä kolmeen. Keskusta ja Vihreät menettävät kummatkin yhden paikan. Muiden puolueiden voimasuhteet säilyivät ennallaan.

Maakuntavaltuuston voimasuhteissa muutokset olivat samansuuntaisia kuin maakuntahallituksessa. Perus-suomalaiset kaksinkertaistavat paikkamääränsä kuuteentoista ja myös Liike Nyt sai ensimmäistä kertaa yh-den valtuustopaikan. Maakuntavaltuuston paikkoja menettävät Vihreät (-3), Keskusta (-2), SDP (-1) ja Va-semmistoliitto (-1). Maakuntavaltuuston koko kasvaa kahdella, ja on tulevalla valtuustokaudella 104. Väestö-kasvun vuoksi uudet valtuustopaikat saavat Lieto ja Turku.
Lisätietoja: maakuntajohtaja Kari Häkämies, puh. 044 201 3204, tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, puh. 050 410 2294

 

Kuva3

 

Kuva4

Lounaistiedon uusi strategia valmistunut


Varsinais-Suomen liiton osana toimivan Lounaistiedon uusi strategia on valmistunut. Strategian työstäminen käynnistyi keväällä 2020 laajalla sidosryhmäkyselyllä, ja Lounaistiedon toiminnan rahoittajat osallistuivat tiiviis-ti strategian valmisteluun. Lounaistiedon ohjausryhmä hyväksyi strategian 19.4.2021.

Strategiassa määritetään Lounaistiedon toiminnan suuntaviivat ajalle 2021–2023. Lounaistiedon missio eli toi-minnan tarkoitus on kehittää avoimen tiedon ja paikkatiedon yhteentoimivuutta ja monipuolista käyttöä sekä alueen toimijoiden yhteistyötä ja osaamista. Visiona eli pidemmän aikavälin päämääränä Lounaistieto haluaa olla arvostettu tiedon avoimuuden edistäjä ja tietopalveluiden tarjoaja, joka on aktiivisesti mukana rakentamas-sa kestävää digiyhteiskuntaa.

Strategia määrittää Lounaistiedon keskeiset toiminnan kärjet, jotka suuntaavat toimintaa tulevina vuosina. Strategian kolme kärkiteemaa ovat 1) Avoimen tiedon ja paikkatiedon yhteistyön, verkostojen ja osaamisen kehittäminen 2) Tiedon laadun, yhteentoimivuuden ja avoimen saatavuuden edistäminen 3) Vaikuttava tieto-palvelu Lounais-Suomessa.

Lounaistiedon tietopalvelut tarjoavat laajan kattauksen alueellista tietoa eri näkökulmista. Tilastotietopalvelu tarjoaa ajankohtaista tilastotietoa maakunnan kehityksestä, karttapalvelussa on mahdollista tutustua Lounais-Suomea koskeviin paikkatietoaineistoihin ja dataportaalista voi ladata avointa dataa omaan käyttöön. Lounais-tieto on myös mukana useassa verkostoyhteistyössä.

Lounaistiedon toiminta linkittyy vahvasti Varsinais-Suomen maakuntastrategiaa toteuttavan Kumppanuusfoo-rumin työhön, joka tuo yhteen ihmiset ja tiedon. Lounaistiedon toimintaa rahoittavat Varsinais-Suomen liitto, Turun yliopisto, Turun kaupunki, Satakuntaliitto sekä Åbo Akademi yhdessä Yrkeshögskolan Novian kanssa.
Lisätietoja: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, puh. 050 410 2294

Ikääntyvä väestö mukaan joukkoliikenteen palveluiden suunnitteluun

GreenSAM - Green Silver Age Mobility -hankkeessa on keskitytty ikääntyvän väestön osallisuuden lisäämi-seen kestävien liikkumismuotojen suunnittelussa. Eri partnerikaupungeissa on kehitetty ja pilotoitu erilaisia osallistavia menetelmiä. Yhdessä Turun seudun joukkoliikenne Fölin kanssa testattiin mentorointimallia, jossa seniorit opastavat ja innostavat ikäisiään Fölin käytössä. Senioreilta saatiin pilotin aikana arvokasta palautetta palvelujen käytöstä ikänäkökulmasta. Kokeilussa testattiin myös kaupunkipyöriä ja kutsuliikennet-tä. Kokemukset vertaistuesta olivat erittäin hyviä ja sen pohjal-ta päätettiin käynnistää pysyvä fölikaveritoiminta yhteistyössä Fölin, Turun Seudun Vanhustuki ry:n ja Valonian kanssa. Lisätietoa työstä Valonian sivuilta.

Pilottien pohjalta on tehty liikenne- ja kaupunkisuunnittelijoille sekä muille kiinnostuneille työkalupakki vuoro-vaikutteisen suunnittelun keinoista erityisesti ikääntyvän väestön näkökulmasta.

Atlas on participative approaches to age-friendly green mobility kokoaa yhteen taustatietoa ikäystävällisen liikkumisen ja kaupungin suunnittelun ja päätöksenteon tueksi.

Hankkeen loppukonferenssi ja -seminaari Turussa ja virtuaalisena 8.-9.9.2021.
Lisätietoja: projektiasiantuntija Silja Ngobese, p. 040 184 7083

Taloyhtiökampanja herätteli energiatehokkuuden parantamiseen ja pilotoi uusia toimintamalleja

Varsinais-Suomen taloyhtiökampanjassa on alkuvuoden aikana (1.1.–31.5.2021) järjestetty taloyhtiöille webinaareja, pilotoitu energiatarkastuksia ja käynnistetty taloyhtiöfoorumitoimintaa. Taloyhtiökampanja on valtakunnallinen kokonaisuus, jonka alueelliset energianeuvojat toteuttivat omissa maakunnissaan. Varsinais-Suomen kampanjasta vastasi Valonia. Kampanjan tavoitteena oli energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian käytön edistäminen, ohjaus suunnitelmalliseen kiinteistönpitoon, sekä energianäkökulman huomioiminen huol-to- ja korjaustoimissa. Kohderyhmänä olivat ensisijaisesti yksityisomistuksessa olevat taloyhtiöt ja niiden hallitusten jäsenet, mutta myös kuntien ja muiden vuokrataloyhtiöiden isännöitsijät ja asukasyhteistyön asiantuntijat.

Kevään 2021 aikana Varsinais-Suomen ja Satakunnan energianeuvojat järjestivät webinaarisarjan taloyhtiön energiaratkaisuista taloyhtiöiden hallitusten jäsenille sekä kiinteistöalan toimijoille yhteistyössä Kiinteistöliito Lounais-Suomen kanssa. Lisäksi järjestettiin ruotsinkielinen webinaarisarja Uudenmaan, Päijät-Hämeen, Ky-menlaakson ja Pohjanmaan alueellisten neuvojien kanssa (Ramboll ja Thermopolis). Webinaarien lisäksi talo-yhtiöiden osakkaiden ja hallituksen jäsenten kyselyihin on vastattu henkilökohtaisesti.

Uutena toimintamallina kampanjassa pilotoitiin energiatarkastusta kahdessa taloyhtiössä, kerrostalossa ja rivitalossa. Tarkastukset tehtiin kevennetyllä energiatarkastusmallilla, jossa asiantuntija selvittää kiinteistön energiankulutuksen perusominaisuuksia ja tekee suunnitelman energiatehokkuuden parantamiseksi. Samalla pyrittiin saamaan alueen pk-yrityksiä ryhtymään energiatarkastuksen tekijäksi. Tässä onnistuttiinkin ja Varsinais-Suomesta ilmoittautui yksi yritys energiatarkastajien listalle. Palvelua tarjoavat yritykset on koottu Moti-van verkkopalveluun, jossa tarkastusta tekeviä yrityksiä on tällä hetkellä 14.

Taloyhtiöissä kaivataan esimerkkejä muiden remonttien onnistumisista ja haasteista. Esimerkkejä, vertaistu-kea ja keskusteluseuraa voi saada taloyhtiöfoorumitoiminnasta, jota alueelliset energianeuvojat ovat pyrkineet käynnistämään maakunnissa. Taloyhtiöfoorumeissa hallitusten jäsenet verkostoituvat ja ratkovat yhdessä esimerkiksi energiankulutukseen ja remontteihin liittyviä haasteita. Turussa järjestettiin foorumintoiminnan aloitustapahtuma puutaloyhtiöille ja Salossa kaikille taloyhtiöille. Foorumitoiminta ei vielä käynnistynyt.

Asukkaiden asumis- ja käyttötottumukset voivat kasvattaa tai pienentää taloyhtiön energiankulutusta noin viisi prosenttia. Opastamalla asukkaita energiafiksuun asumiseen, niin omistus- kuin vuokrataloyhtiöt voivat edis-tää energiatehokkuutta, lisätä asumisviihtyvyyttä ja hillitä ilmastonmuutosta. Kampanjassa laadittu materiaali-paketti asukasviestintään on kaikkien kiinnostuneiden käytettävissä ja sen voi ladata Motivan julkaisupankis-ta.
Energiaviraston alueellisen energianeuvonnan hankintasopimuksen lisämääräraha Alueellisen neuvonnan kam-panja on päättynyt ja raportoitu. Valonia jatkaa taloyhtiöiden energianeuvontaa ja energiatarkastusten esittelyä taloyhtiöille energianeuvonnan perusrahoituksella. Tavoitteena on kiihdyttää taloyhtiöiden korjaus- ja energia-remontteja asuinkiinteistöjen päästöjen vähentämiseksi.
Lisätietoja: energia-asiantuntija Liisa Harjula p. 040 182 0412

Varsinais-Suomi mukaan Vanguard Initiative -verkostoon

Varsinais-Suomi on liittynyt tarkkailijana Vanguard Initiative -verkostoon vuoden ajaksi. Vanguard Initiative on eurooppalaisten alueiden verkosto, jonka tavoitteena on teollisten innovaatioiden edistäminen sekä teollisuu-den uudistaminen Euroopassa. Verkostossa on mukana noin 40 eurooppalaista aluetta. Verkostoa ohjataan jäsenalueilta poliittisesti, mutta toiminnan ytimessä ovat ruohonjuuritason yrittäjyys ja innovaatiot sekä aluei-den edun ajaminen.

Vanguard Initiative koostuu eri teemojen alle rakentuneista hanke- ja innovaatioverkostoista, eli piloteista. Var-sinais-Suomi on ensivaiheessa erityisen kiinnostunut nk. Smart Health -pilotista. Pilotissa arvioidaan olevan mahdollisuuksia maakunnasta löytyvälle monipuoliselle terveysteknologiaosaamiselle ja erityisesti synteetti-seen terveysdataan liittyville yhteistyöaloitteille esimerkiksi osana tekoäly-pohjaisten ratkaisujen kehittämistä. Pilottia koordinoidaan Hollannista ja Belgiasta käsin.

Jäsenyys perustuu Varsinais-Suomen älykkään erikoistumisen strategiaan ja painopisteisiin. Jäsenyyttä hal-linnoi Varsinais-Suomen liitto. Yhteistyössä ovat mukana muun muassa Turun yliopisto, Åbo Akademi, Turun ammattikorkeakoulu ja Turku Science Park. Päätös jatkosta ja varsinaisesta jäsenyydestä tehdään erikseen vuoden tarkkailijajäsenyyden kautta saatujen kokemusten perusteella.

Lisätietoja: erikoissuunnittelija Salla-Maria Lauttamäki, p. 040 520 0761
https://www.s3vanguardinitiative.eu/

 

 
   
 Ylatunniste2
 

Koronavuosi kiihdytti muuttoa saaristoon ja kehyskuntiin

Turun seudun muuttovirroissa näkyi koronavuoden aikana hyvin selkeä kehyskuntien muuttovetovoiman kasvaminen. Seudun sisempien kehyskuntien (Kaarina, Raisio, Lieto ja Naantali) yhteenlaskettu muuttovoitto Turusta nousi yli tuhanteen henkilöön, mikä oli 750 henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin. Myös muuttovirta Turusta seutukunnan reunoille kiihtyi, mutta huomattavasti maltillisemmin. Yhteen laskettuna ulommat kehyskunnat saivat kuitenkin vuonna 2020 Turusta muuttovoittoa, kun vuotta aiemmin nettomuuttovirta oli toiseen suuntaan.

Turunmaa oli Varsinais-Suomen suurin hyötyjä seutukuntien välisessä muuttoliikkeessä vuonna 2020. Turunmaan houkutteli muuttajia erityisesti Turun seudulta, yhteensä 116 muuttajaa enemmän kuin vuotta aiemmin. Samalla nettomuuttovirta Turunmaalta Turun seudulle pysähtyi ja nettomuutto kääntyi 12 henkilöllä Turunmaan hyväksi. Myös Vakka-Suomi ja Salon seutu saivat Turun seudulta enemmän muuttajia vuonna 2020, mutta näillä seuduilla nettomuuttovirta suuntautui yhä selvästi Turun seudulle. Tämä näkyi voimakkaasti erityisesti Salon seudulla, josta muutti lähes 250 henkilöä enemmän Turun seudulle kuin päinvastoin.

Lisätietoja: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, puh. 050 410 2294

 1

 

2

 

3

 

4

Tieteen leikkaus uhkaa maakunnan yliopistojen rahoitusta

Hallitus päätti puoliväliriihessä eräiden valtion kehysmenojen alentamisesta pysyvästi 370 miljoonalla eurolla. Opetus- ja kulttuuriministeriön 35 miljoonan euron rahoituksen leikkaus kohdistuu tieteeseen. Toukokuussa julkaistussa julkisen talouden suunnitelmassa strategisen tutkimusrahoituksen valtuutta alennetaan 25 miljoonalla eurolla ja Suomen Akatemian tutkimushankkeiden myöntämisvaltuutta 10 miljoonalla eurolla vuodesta 2023 lähtien.

Varsinais-Suomi on koulutusmaakunta, jossa sijaitsee Suomen 13 yliopistosta kaksi, suomenkielinen Turun yliopisto ja ruotsinkielinen Åbo Akademi. Tutkimuksen leikkaus vaikuttaa suoraan yliopistojen ja tutkimuslaitosten rahoitukseen. Suomen Akatemian rahoituksesta 90 % ja strategisen tutkimuksen rahoituksesta 70 % kohdistuu yliopistoissa tehtävään tutkimukseen. Vaikutus Turun yliopiston, Åbo Akademin ja ammattikorkeakoulujen rahoitukseen voi arvioiden mukaan olla yhteensä 4 miljoonaa euroa vuositasolla. Rahoituksen aleneminen kohdistuu yliopistoissa käytännössä myös koulutukseen, koska sama henkilöstö tekee sekä tutkimus- että opetustyötä.

Hallitusohjelman tavoitteena on ollut nostaa Suomen tutkimus- ja kehitystoiminnan osuus bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä neljään prosenttiin. Vuonna 2019 osuus oli 2,8 %, josta julkinen rahoitus vastasi 30 % eli noin 2 miljardia euroa. Tavoitteen saavuttaminen tarkoittaisi keskimäärin 600 miljoonan euron lisäystä vuositasolla, josta julkisen rahoituksen osuus on 200 miljoonaa euroa.

Lisätietoja: erikoissuunnittelija Malla Rannikko-Laine, p. 040 7213 429

 

Tukialueet vääristävät yritysten kilpailuasetelmaa

Suomessa yritystoimintaa tuetaan maan eri osissa eritasoisilla tukiprosenteilla. Tuet eivät ole yksin kansallisessa päätösvallassa, vaan perustuvat Euroopan komission suuntaviivoihin. Kehittämisavustusta yritysten investointeihin myöntävät ELY-keskukset.

Yritysten valtionavustuksen enimmäismäärät on porrastettu tukialueittain. Itä- ja Pohjois-Suomi kuuluu harvan asutuksen perusteella korkeimpaan I-tukiluokkaan, jossa voidaan tukea kaikenkokoisia yrityksiä. Muu Suomi eli Etelä- ja Länsi-Suomi kuuluvat aluetukikartan ulkopuolelle, tukialueelle III, jossa enimmäistukitasot ovat matalammat eikä suuria yrityksiä voida tukea lainkaan. Näiden lisäksi pieni osa alueista on määritelty II-tukialueeksi, johon kuluvalla kaudella on mahtunut yhteensä 100 000 asukkaan rakennemuutosalueet. Varsinais-Suomessa Salon seudulla on voitu II-tukialueen perusteella käyttää korkeampia tukiprosentteja ja tukea myös suuria yrityksiä.

Työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee uudistusta, jossa tukialueet ovat säilymässä pääsääntöisesti nykyisenlaisina. Muutoksena Euroopan komissio on kuitenkin ehdottanut oikeudenmukaisen siirtymän alueiden määrittelyä tukikelpoisiksi alueiksi. Tukialueiden I ja II investointituen enimmäistukitasoa on ehdotettu nostettavaksi 5 %-yksikköä. Lisäksi II-tukialueen väestöpeittoa ollaan kasvattamassa niin, että se voisi kattaa hieman nykyistä laajemman alueen. II-tukialueelle pääsy on kiinni komission kriteereistä ja kansallisesta päätöksestä.

Yritystukien maantieteellinen kohdentaminen vääristää kilpailua ja jättää potentiaalisimpia alueita tuetta. Ehdotus enimmäistukitason nostosta lisää tukitasoeroa tukialueiden ja tukikelvottomien alueiden välillä. Oikeudenmukaisen siirtymän alueiden määrittely aluetukikartan mukaisiksi tukikelpoisiksi alueiksi lisää turpeen alasajoon ohjattavaa tukea. Oikeudenmukaisen siirtymän rahaston (JTF) tuki on Suomessa jo yksinomaan päätetty kohdentaa turvealueille, jonka johdosta Etelä-Suomen investoinnit puhtaan energian siirtymään jäävät sen ulkopuolelle.

Kansallinen päätös uudesta aluetukikartasta on tarkoitus tehdä alkavalle kaudelle 2022–2028 syksyllä 2021. Komissio hyväksyy jäsenvaltioiden esitykset aluetukikartoista ennen niiden voimaantuloa. Uusi aluetukikartta astuu voimaan vuonna 2022.

Lisätietoja: erikoissuunnittelija Malla Rannikko-Laine, p. 040 7213 429

 

Varsinais-Suomen paikallisjunaliikenteen asemapaikkojen kehittämissuunnitelma julkaistu

Varsinais-Suomen paikallisjunaliikenteen asemapaikkojen kehittämissuunnitelma on valmis ja julkaistu liiton internet-sivuilla: https://www.varsinais-suomi.fi/fi/tehtaevaet-ja-toiminta/suunnittelu-ja-kaavoitus/liikennejarjestelmatyo

Varsinais-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelman tavoitteena on lähijunaliikenteen palvelu valtion rataverkolla. Maakuntakaavassa on merkitty lähiliikenteen asemapaikat, ja niihin liittyvät kehitettävät taajamatoimintojen kohdealueet. Työssä tarkastellaan yleispiirteisesti maakuntakaavan asemapaikka-alueiden nykytila sekä esitetään periaatetasolla seisakkeiden sekä niihin liittyvien pysäköintialueiden ja kulkuyhteyksien toteutustavat. Laiturien rakentamisessa on pyrkimys nopeaan ja yksinkertaiseen toteutettavuuteen, jotta paikallisliikenteen pilotointi ja uudelleenaloitus olisi nopeasti mahdollista.

Työn tarkoituksena on ollut selvittää yleissuunnitelmatasolla, minkälaisin rakenteellisin ja toiminnallisin ratkaisuin sekä millaisin kustannustasoin radoille voidaan toteuttaa kevyen henkilöliikenteen tarpeet täyttävät liikennepaikat. Työssä on asetettu lähtökohdaksi tunnistaa myös tarpeet voimassa olevan ohjeistuksen kehittämiseksi, koska yksityiskohtaisempaa ohjeistusta kevyeen henkilöliikenteeseen Suomen rataverkolla ei ole tällä hetkellä.

Kehittämissuunnitelman laatiminen käynnistyi marraskuussa 2020 ja sitä on ohjannut ohjausryhmä, johon kuuluivat edustajat lähijunaliikenteen vaikutusalueen kunnista sekä lähijunaliikenteen järjestämiseen liittyvistä muista virastoista ja organisaatioista. Selvitys on myös Turun kaupunkiseudun MAL-sopimuksen toimenpide, jolla edistetään maakunnan Tunnin juna -valmiutta. Selvityksen tekijäkonsortion muodostivat Proxion Oy ja Alkutieto Oy.

Alueellisen junaliikenteen selvitystyö jatkuu seuraavaksi Väyläviraston vetämänä. Kesäkuussa käynnistyvät osaprojektit Infra ja kapasiteetti (pääkonsultti Proxion Plan Oy, alikonsultteina Waystep Oy ja Alkutieto Oy) sekä Maankäyttö (pääkonsultti Ubigu Oy, alikonsultteina Flou Oy ja Lunden architecture Oy). Selvitys on valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman toteuttamista ja se valmistuu marraskuussa 2021. Varsinais-Suomen liitto osallistuu selvityksen ohjausryhmään.

Lisätietoja: suunnittelujohtaja Heikki Saarento, puh. 040 720 3056

 

Kiertotalouden mukaisen rakentamisen osalta maakunnassa monia avauksia, mutta tahtia on vauhditettava – painotus erityisesti korjausrakentamiseen

Varsinais-Suomen liiton toimesta selvitettiin viime vuonna millaiset lähtökohdat ja näkymät maakuntamme rakennussektorilla on ilmasto- ja kiertotalousvaatimusten edessä ja millaisia mahdollisuuksia tilaajien ulottuvilla on jo nyt.  Selvityksen pohjalta järjestettiin kolmiosainen webinaarisarja, jossa pureuduttiin tapausesimerkkien kautta rakentamisen kiertotalouteen. Tilaisuudet tavoittivat noin 150 kuulijaa.

Rakentaminen on yksi energia- ja materiaali-intensiivisimmistä toimialoista maailmassa. Kiertotaloutta ja pyrkimystä hiilineutraaliuteen tulisi toteuttaa rakentamisen kaikissa vaiheissa ja kaikilla päätöksenteon tasoilla: kaavoituksessa ja aluesuunnittelussa, tontinluovutuksessa, tilaamisessa ja kilpailuttamisessa, suunnittelussa, rakentamisessa, käytön aikana ja huollettaessa kuin myös purkaessa ja uusiokäytettäessä.  Vaikuttavuutta tavoiteltaessa katseet tulisi Varsinais-Suomessa suunnata olemassa olevan rakennuskannan korjaamiseen, muun muassa yksityisten taloyhtiöiden peruskorjauksiin sekä energiaremontteihin. Tähän tarpeeseen suunnitellaan parhaillaan konkreettista yhteistyötä useamman toimijan kanssa.

Suomessa kiinteistö- ja rakentamisala työllistää jopa puoli miljoonaa ihmistä. Kiertotalouden mukaisiin toimintatapoihin siirtymisen arvioidaan luovan Euroopan rakennussektorille jopa 6,5 miljoonaa uutta työpaikkaa. Varsinais-Suomi on kansallisesti merkittävä rakennusmateriaalien tuotantoalue ja maakunnassa onkin alueellista aktiivisuutta kiertotaloutta toteuttavan infrarakentamisen teemassa mm. uuden perustetun klusterin muodossa.

 

Kansalliset ja alueelliset ohjelmat ohjaavat kiertotalouden mukaiseen rakentamiseen – tietoa ja asiantuntijatukea saatavilla

Varsinais-Suomen ilmastotiekarttaan ehdotetaan toimenpiteiksi muun muassa, että julkiset hankintayksiköt ottavat materiaali- ja teknologianeutraalisti käyttöön vähähiilisyyskriteereitä rakennushankkeissa ja lisäävät uusiomateriaalien kysyntää tarjouspyyntöjen tarkemmalla taustoittamisella sekä markkinavuoropuhelun avulla. Myös viranhaltijoiden sekä luottamushenkilöiden ymmärrystä vähähiilisten rakennushankkeiden suunnittelusta ja toteuttamisesta tulisi lisätä. Yhtenä toimenpiteenä ehdotetaan myös neuvonnan lisäämistä taloyhtiöille sekä isännöitsijöille korjaushankkeiden käynnistämiseksi ja vaikuttavien toimenpiteiden valitsemiseksi.

Valonia järjestää parhaillaan kolmiosaista hankintakoulutusta kunnille osana Circwaste-hanketta sekä Kestävien ja innovatiivisten julkisten hankintojen osaamiskeskus KEINO:n toimintaa. KEINO:on etsitään myös parhaillaan hankesuunnitteluvaiheen rakennushankkeita ja vähähiilisestä rakentamisesta motivoituneita hankkijoita saamaan sparrausta ja suunnitteluapua hankkeilleen. Ryhmään pyritään saamaan myös varsinaissuomalaista edustusta, jotta osaaminen maakunnassa kehittyy. Julkisen sektorin tulee kirittää muutosta ja tässä kuntien luottamushenkilöillä on merkittävä rooli uudenlaisten kestävien toimintatapojen vaatimisessa ja käyttöönoton edistämisessä. 

Green Building Council järjestää yhdessä Varsinais-Suomen liiton sekä Turku Science Parkin kanssa 8.6. tilaisuuden, jossa keskitytään erityisesti osaamisen kehittämistarpeisiin rakentamisen kiertotalouden edistämiseksi. Maakunnassa onkin viime kuukausina laadittu osana Ennakointiakatemiaa näkemystä toimialan tulevista osaamistarpeista ja kehityssuunnista. 

Myös rakentamisen kiertotalouden alueellisia hyviä esimerkkejä on koottu Kiertotalouden Varsinais-Suomi -sivustolle. 

Lisätietoja: projektiasiantuntija Anni Lahtela / Valonia, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

 

Maakuntasummit 24.8.2021 Varsinais-Suomessa

Varsinais-Suomen liitto on maakuntien liittojen puheenjohtaja vuonna 2021 ja vastuussa maakuntien yhteisten kokousten ja lausuntojen valmistelusta. Varsinais-Suomen liitto valmistelee yhdessä Kuntaliiton kanssa maakuntajohtajien, aluekehitysjohtajien, aluesuunnittelujohtajien, hallintojohtajien sekä viestintäverkoston yhteistä Maakuntasummit tilaisuutta. Tilaisuus järjestetään tiistaina 24.8.2021 Naantalin Kultaranta Resortissa.

Maakuntasummit tapaamisen tarkoituksena on verkostoitua ja suunnitella seuraavan vuoden yhteisiä edunvalvonnan ja kehittämisen painopisteitä. Kaikille yhteisessä osiossa kuullaan tutkimusjohtaja Jari Kolehmaisen ja väitöskirjatutkija Jonne Parkkisen esitys aluekehittäjän ominaisuudet. Muutosjohtaja Antti Parpo ja Pohjois-Savon maakuntajohtaja Marko Korhonen keskustelevat maakuntien liittojen roolista soteen ja hyteen liittyen.

Tilaisuuteen on tällä hetkellä ilmoittautunut mukaan 95 henkilöä 17 maakunnan liitosta ja Kuntaliitosta. Varsinais-Suomen liitto seuraa pandemiatilannetta ja noudattaa alueellisia määräyksiä järjestelyjen suhteen.

Varsinais-Suomen liitto mukana Eurooppa-foorumissa

Keskiviikkona 25.8.2021 Varsinais-Suomen liitto järjestää aluepolitiikkaan keskittyvän tilaisuuden osana Turun Eurooppa-foorumia. Tilaisuuteen toivotetaan tervetulleiksi Maakuntasummitin osallistujat ja kaikki kiinnostuneet. Lisätietoja tarkemmasta ohjelmasta tulossa sivuille: https://europeforum.fi/ohjelma/

 

Maaseudun laajakaistainvestoineille tarjolla rahoitusta

Suomi saa EU:n elpymisvaroista vähintään 16 miljoonan euron lisärahoituksen maaseudun laajakaistahankkeisiin. Rahoituksella voi rakentaa kyläverkon eli tilaajayhteysverkon tarvittavine yhteysverkkoineen kylään tai kyläryhmiin. Pitkiä runkoverkkoja ei rahoiteta, joten rahoitettava hanke edellyttää valmista ja kapasiteetiltaan riittävää runkoverkkoa tai yhteistyötä runkoverkkoa rakentavien hankkeiden tai toimijoiden kanssa.

Tuettavien yhteyksien on taattava vähintään 100 Mbit/s nopeudella toimiva yhteys. Nopeusvaatimus on nousemassa lähiaikoina, joten käytännössä rahoitettavilla hankkeilla nopeuden on hyvä olla 1 Gbit/s. Laajakaistahankkeeseen voi saada 50 tai 70 prosenttia tukea hakijan liikevaihdosta riippuen. Tuki maksetaan jälkikäteen.

Tukea voivat hakea esimerkiksi kyläyhdistykset tai muut yhdistykset, osuuskunnat, kunnat ja paikallisoperaattorit. Hakemus tehdään sähköisesti Varsinais-Suomen ELY-keskukseen. Ensimmäinen hakuaika päättyy 14.6.2021, johon mennessä hakemukset on toimitettava ELY-keskukseen. Tarkemmat ohjeet haku- ja valintamenettelystä menettelystä löytyvät Varsinais-Suomen ELY-keskuksen sivuilta
Varsinais-Suomi - ely - ELY-keskus. Päätöksiä rahoitettavista hankkeista on odotettavissa syksyllä 2021.

Lisätietoja hausta antaa Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta kehittämispäällikkö Marja Anttila
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Ylatunniste2

 

Syntyvyys kasvussa Varsinais-Suomessa

Luonnollinen väestönmuutos on kasvanut selvästi Varsinais-Suomessa vuoden 2021 ensimmäisinä kuukausina. Luonnollinen väestönmuutos, eli syntyvyyden ja kuolleisuuden erotus, laski maakunnassa koko 2010- luvun. Sama kehitys jatkui vuonna 2020, sillä heinäkuuta lukuun ottamatta jokaisen kuukauden luvut jäivät alle 2010-luvun keskiarvon, ja muutamana kuukautena luonnollinen väestönmuutos oli alhaisempi kuin kertaakaan kymmeneen vuoteen.

Luonnollinen väestönmuutos kääntyi kuitenkin kuluvan vuoden alussa kasvuun. Maaliskuussa 2021 syntyneitä oli jo hieman kuolleita enemmän, kun vuotta aiemmin syntyneitä oli lähes sata vähemmän kuin kuolleita. Muutos johtuu ennen kaikkea syntyvyyden kasvusta, sillä kuolleiden lukumäärässä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia koronavuoden aikana. Kuluvan vuoden alussa maakuntaan onkin syntynyt 150 lasta enemmän kuin edellisenä vuotena samaan aikaan.

1

 

Lisätietoja: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, puh. 050 410 2294

 

Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksen eteneminen
Nykyinen maankäyttö- ja rakennuslaki tuli voimaan 1.1.2000. Lakiin on tehty sen voimassaolon aikana lukuisia muutoksia, ja niitä tehdään edelleen. Muutettuja, lisättyjä tai kumottuja pykäliä on peräti kaksi kolmasosaa lain runsaasta 300 pykälästä. Lain toimivuudesta ja soveltamisesta on tehty lukuisia selvityksiä.

Ympäristöministeriö käynnisti maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksen parlamentaarisen valmistelun Juha Sipilän hallitusohjelman mukaisesti keväällä 2018. Uudistuksen alkuperäisenä tavoitteena oli yksinkertaistaa alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää, kehittää rakentamisen ohjausta, tukea kansalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa omaa elinympäristöä koskevaan suunnitteluun ja päätöksentekoon sekä varmistaa, että lakiteksti on selkeä ja johdonmukainen.

Kokonaisuudistuksen valmistelua varten asetettiin työryhmä, parlamentaarinen seurantaryhmä ja sidosryhmäfoorumi. Työryhmän alaisuudessa toimii lisäksi kuusi valmistelujaostoa. Maakuntien liittojen edustaja valmistelevassa työryhmässä on Hämeen liiton maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjois- Savon suunnittelujohtajat edustavat liittoja valmistelujaostoissa.

Uudistuksen valmistelu on edennyt Antti Rinteen / Sanna Marinin hallitusohjelmaan kirjatuin tarkennuksin suunniteltua hitaammin. Lain pykälämuotoiluista ja niiden perusteluista käydään edelleen keskustelua. Luonnos hallituksen esitykseksi uudeksi kaavoitus- ja rakennuslaiksi on näillä näkymin tulossa lausunnoille aikaisintaan kesällä, mahdollisesti vasta syksyllä.

Maakuntien liitojen kannalta keskeiset kysymykset ovat

• maakuntakaavan rajatumpi rooli kaavajärjestelmässä,
• maakuntakaavan suhde suurten kaupunkiseutujen pakolliseen, mutta oikeusvaikutuksettomaan kaupunkiseutusuunnitelmaan sekä
• maakuntakaavan eri sisältöjen epäselvä oikeusvaikutteisuus.

Lakiluonnoksen mukaan kaavajärjestelmä säilyy edelleen kolmiportaisena (maakunta-, yleis- ja asemakaava). Laissa määritellään, mitä asioita maakuntakaavassa tulee käsitellä, mutta aiempaa strategisemmin ja kohdentuen nykyistä selkeämmin ainoastaan valtakunnallisiin ja maakunnallisiin kysymyksiin. Nykyisin maakuntakaava on kokonaisuudessaan ohjeena muulle suunnittelulle ja viranomaistoiminnalle, erityisesti kunnan kaavoitukselle, jatkossa ainoastaan maakunnan aluerakenteen, valtakunnallisen ja maakunnallisen liikennejärjestelmän/liikenneverkon sekä maakunnan viherrakenteen kehittämisen periaatteiden osalta.

Valmistelun tässä vaiheessa on vielä epäselvää, mitkä aluerakenteeseen luettavat osat ovat oikeusvaikutteisia. Lakiluonnoksessa maakuntakaavan uusi rooli on perusteltu pilkkomalla alue- ja yhdyskuntarakenteen käsitteet kaavatasokohtaisiksi unohtaen, että strategisessakin maakuntakaavoituksessa aluerakenteen elementtien yhdyskuntarakenteelliset ominaisuudet ovat kaavoituksen tavoitteiden kannalta keskeisiä. Vähittäiskaupan suuryksikköjä ei enää jatkossa ohjattaisi maakuntakaavoituksella. Maakuntakaavoissa ei myöskään enää määriteltäisi kaupunkien ja kuntien keskustatoimintojen alueita.

Lakiluonnoksen mukainen kaupunkiseutusuunnitelma vastaa Turun kaupunkiseudulle tehty rakennemallia ja alueella pitkään tehtyä suunnitteluyhteistyötä, jossa liitolla on keskeinen rooli. Yllättävää onkin, että lakiluonnoksen perusteluissa korostetaan ainoastaan kuntien ja valtion viranomaisten yhteistyötä, mutta suunnitelman

suhde maakuntakaavoitukseen jätetään avoimeksi. Varsinais-Suomessa Turun kaupunkiseudun rakennemalli on yhdessä seudullisen liikennejärjestelmätyön kanssa toiminut myös maakuntaakaavan keskeisenä perusselvityksenä.

Maakuntajohtajat ja Kuntaliitto toimittivat helmikuussa ministeriöille yhteisen kannanoton aluerakenteen käsitteen laajentamiseksi kattamaan energiantuotannon alueet, taajamien ulkopuoliset tuotantotoiminnan alueet, luonnonvarojen käytön alueet (kaivostoiminta, metsätalous, poronhoito) sekä puolustusvoimien tarpeet niiltä osin kuin näillä on maakunnallista tai valtakunnallista merkitystä. Kannanoton jälkeen pykäläluonnoksia on jossain määrin tarkistettu.

Paraikaa on käynnissä kysely, jolla selvitetään suurimpien kaupunkiseutujen suunnitteluyhteistyön nykytilannetta sekä tulevassa maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksessa ehdotetun kaupunkiseutusuunnitelman vaikutuksia kuntasektorille. Kysely on lähetetty Suomen seitsemän suurimman kaupunkiseudun kuntien, kuntayhtymien ja kyseisten alueiden maakuntien liittojen kaupunkiseutujen suunnitteluyhteistyöhön osallistuville asiantuntijoille. Aiheesta on myös webinaari maanantaina 26.4.2021.
https://mrluudistus.fi

Lisätietoja: suunnittelujohtaja Heikki Saarento, puh. 040 720 3056

Liikenne 12 -suunnitelman toimeenpano käynnistyy

Valtioneuvosto on hyväksynyt valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman (Liikenne 12) vuosille 2021- 2032 ja antoi sen selontekona eduskunnalle 15.4.2021. Suunnitelman tavoitteena on lisätä pitkäjänteisyyttä liikennejärjestelmän kehittämiseen koko Suomessa. Suunnitelma laadittiin nyt ensimmäistä kertaa. Suunnitelma on valmisteltu vuorovaikutteisesti sidosryhmien kanssa ja sen valmistelua on ohjannut parlamentaarinen ohjausryhmä.

Suunnitelma on laadittu 12 vuodeksi ja sitä päivitetään hallituskausittain eli neljän vuoden välein. Siinä ovat mukana kaikki liikennemuodot, henkilö- ja tavaraliikenne, liikenneverkot ja palvelut. Suunnitelmaan sisältyy toimenpideohjelma ja valtion rahoitusohjelma. Valmistelu perustuu lakiin liikennejärjestelmästä ja maanteistä.

Väylien rahoituksessa siirretään painopistettä nykyistä enemmän rautateille. Tieverkon osuus perusväylänpidosta säilyy kuitenkin suurempana kuin rataverkon, ja korjausvelkaa vähennetään koko väyläverkolla, myös alemmalla tieverkolla. Ensimmäinen valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma on laadittu vuosia 2021- 2024 koskevan julkisen talouden suunnitelman ja talousarviopäätösten mukaisesti vuosien 2021-2024 osalta. Vuosille 2025-2032 suunnitelmassa esitetään lisäyksiä liikennejärjestelmän rahoitukseen. Suunnitelmassa esitetyt kustannukset ovat arvioita ja niiden toteuttaminen riippuu tulevista talousarviopäätöksistä.

Suunnitelma on nyt eduskunnan käsittelyssä. Väylävirasto laatii valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman ja liikenneverkon strategisen tilannekuvan perusteella valtion väyläverkkoja koskevan investointiohjelman seuraavaksi 6-8 vuodeksi. Vuonna 2021 ensimmäistä kertaa laadittavaa investointiohjelmaa hyödynnetään talousarvioesitysten valmistelussa. Investointiohjelma valmistuu elokuussa 2021.

Lisätietoja: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, p. 040 583 6950

Saaristomeri ei parane nykyisillä toimenpiteillä

Ympäristöministeriön hallinnonalalla on käynnissä vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelmien 2022–2027 laadinta. Laaditut suunnitelmat ovat kuultavina 14.5.2021 asti. Tavoitteena toimenpideohjelmilla on vesien ja meriympäristön tilan parantaminen. Koska hyvää vesientilaa ei saavutettu edelliseen tavoitevuoteen 2020 mennessä, uusi aikaraja asetetaan vuodelle 2027.

Vesien- ja merenhoidon toimenpidesuunnitelmiin kirjatuilla toimenpiteillä tavoite voi olla teoriassa mahdollinen, mutta käytännössä vaikea saavuttaa. Toimenpiteitä toteutetaan muun muassa erilaisten tuki- ja korvausjärjestelmien kautta. Toimenpiteiden vaikuttavuutta heikentää niiden vähäinen velvoittavuus ja kohdentamisen puu- te. Esimerkiksi nykyinen maatalouden ympäristökorvausjärjestelmä mahdollistaa toimenpiteitä vesienhoidon kannalta tehottomiin paikkoihin.

Saaristomeren ravinteista 70–80 % tulee yhä maataloudesta, minkä johdosta erityisesti maataloudessa tehtävillä toimenpiteillä on vaikutusta. Maa- ja metsätalousministeriö valmistelee parhaillaan uutta Euroopan yhteisen maatalouspolitiikan (CAP27) ohjelmakautta. EU-tasolla on päätetty vahvistaa maataloustukien ympäristösidonnaisuutta ja ohjata rahoituksen kokonaismäärästä 40 % ympäristö- ja ilmastotoimiin. Päätöksen näkyminen Saaristomeren tilassa riippuu Suomen toimeenpanosta. Ministeriön julkaisemassa suunnitelmaluonnoksessa tukien alueellista porrastamista ja kohdentamista ei kuitenkaan tehdä. Lopullinen suunnitelma kansallisesta toimeenpanosta valmistuu kevään aikana ja lähtee lausunnolle kesällä 2021.

Saaristomeri on Suomen rannikon huonokuntoisin merialue, minkä johdosta erilaisten toimenpiteiden valtakunnallista ja alueellista kohdentamista on vahvistettava. Itämeren suojelukomissio, HELCOM on määritellyt Saaristomeren maatalouden ravinnevalumat yhdeksi Itämeren pahimmaksi rehevöittäjäksi. Saaristomeri on Suomen ainoa jäljellä oleva niin sanottu Itämeren hot spot -kohde. Ympäristöministeri Krista Mikkonen on sitoutunut selvittämään Saaristomeren kuormituksen vähentämistä ja poistamista HELCOM:in listalta. Valmisteilla on tiekartta ravinnekuormituksen merkittävälle vähentämiselle kesään 2022 mennessä.

Lisätietoja: erikoissuunnittelija Malla Rannikko-Laine, p. 040 7213 429, erikoissuunnittelija Timo Juvonen, puh. 040 8295 543

Ylatunniste2 
 

VARSINAIS-SUOMEN MAAKUNTASTRATEGIAN 2040+ VALMISTELU ETENEE TOIMENPIDEVAIHEESEEN

Varsinais-Suomen maakuntastrategian 2040+ visiovaihe on päättymässä. Parhaillaan käydään läpi luonnoksista annettua palautetta, jota on saatu niin maakuntahallitukselta, maakuntavaltuustolta kuin työryhmien osallis-tujiltakin. Työryhmille on talven aikana järjestetty yhteensä 10 kokousta ja työpajaa, joihin on osallistunut yli 100 asiantuntijaa.

Työskentely jatkuu seuraavaksi neljässä toimenpidetyöryhmässä, joissa katse siirretään maakuntaohjelma-kauteen 2022–2025. Työskentely perustuu tilannekuvan ja visiovaiheen tuloksiin, ja sen tavoite on määritellä toimenpiteitä, joita tulisi tulevalla nelivuotiskaudella toteuttaa, jotta visiot toteutuvat. Toimenpiteitä tarkastellaan myös Varsinais-Suomen älykkään erikoistumisen painopisteiden kautta.

Ilmoittautuminen toimenpidetyöryhmiin on nyt auki. Työryhmiin toivotaan laajaa osallistumista sekä monipuolista asiantuntemusta ja näkemystä teemoista. Työryhmät työskentelevät sekä työpajassa että sähköisellä alustalla. Työryhmät ovat:

1. Osana ympäristöä, 7.4. klo 14–16
    a. puheenjohtajana ylijohtaja Olli Madekivi, Varsinais-Suomen ELY-keskus
2. Kaikki mukana, 15.4. klo 10–12
    a. puheenjohtajana toiminnanjohtaja Kalle-Pekka Mannila, SPR Varsinais-Suomen piiri
3. Uutta tehden, 8.4. klo 13–15
   a. puheenjohtajana Turun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sini Ruohonen
4. Vahvat elinkeinot, 12.4. klo 13–15
   a. puheenjohtajana toimitusjohtaja Kaisa Leiwo, Turun kauppakamari

Lisätietoja työryhmistä sekä maakuntastrategiavalmistelun vaiheista ja välituloksista löytyy Kumppanuusfoorumi-verkkosivun kautta. https://kumppanuusfoorumi.fi/maakuntastrategia/uusi-maakuntastrategia-2040/

Lisätietoja: erikoissuunnittelija Salla-Maria Lauttamäki, p. 040 520 0761


Työttömyyskehitys toistaiseksi vakaata

Varsinais-Suomessa oli maaliskuun puolivälissä noin 26 000 työtöntä työnhakijaa, joista viidennes oli lo-mautettuna. Työttömien ja lomautettujen määrä on kasvanut selvästi koronakriisiä edeltäneestä ajasta. Ke-vään 2020 huomattavan kasvupiikin jälkeen työttömien työnhakijoiden määrä laski kuitenkin nopeasti ja on vakiintunut reilut viisi tuhatta työtöntä korkeammalle tasolle. Suurin osa kasvusta selittyy yhä lomautuksilla, sillä vain harvat lomautukset ovat muuttuneet työttömyyksiksi.

Työttömien ja lomautettujen määrän kasvu on tarkoittanut Varsinais-Suomessa työttömyysasteen kehitystrendin nousua vuoden 2019 puolivälin alle 9 % lukemista noin 13 % tasolle. Vaikka työttömien ja erityisesti lo-mautettujen määrässä on ollut edellisen vuoden aikana normaalia kausivaihtelua enemmän heilahteluja, on työttömyysasteen trendi pysynyt ensimmäisen koronakevään jälkeen melko vakaana. Työttömyyden kasvusta huolimatta Varsinais-Suomen työttömyysaste on pysynyt koko maan tasoa alempana.

Työttömyyskehityksen suunta keväällä 2021 on vielä arvoitus. Yhtäältä rokotustahdin ennustettu kiihtyminen ja talven flunssakauden päättyminen herättää toivoa paremmasta, toisaalta tiukentuvien liikkumisrajoitusten vaikutukset etenkin Turussa sijaitsevien yritysten toimintamahdollisuuksiin huolestuttaa. Työllisyyskehityksen lannalta onkin toivottavaa, että mahdolliset liikkumisrajoitukset jäävät mahdollisimman lyhyeksi, jotta yritysten selviävät rajoitusten yli ilman suuria irtisanomisia.

Lisätietoja: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, puh. 050 410 2294

 

 2

 

Tre Skärgårdar – Kolme saaristoa -hanke vahvistaa rajat ylittävää yhteistyötä

Ruotsin merialuesuunnittelustakin vastanneen Meri- ja vesiviranomaisen (Havs och vattenmyndigheten) vetä-mä kaksivuotinen Tre Skärgårdar – Kolme saaristoa -hanke päättyi loppuvuodesta 2020. Hankkeen muut part-nerit olivat Tukholman alue sekä Tukholman lääninhallitus. Ahvenanmaan maakuntahallitus, Varsinais-Suomen liitto ja ympäristöministeriö osallistuivat hankkeen ohjausryhmään merialuesuunnittelun koordinaatioryhmän mandaatilla.

Hankkeessa tutkittiin rajat ylittävän yhteistyön keinoja edistää kestävän kehityksen kolmea ulottuvuutta, EU:n Itämeristrategiaa sekä alueellisia strategioita meriympäristön tilan ja merellisten teemojen näkökulmasta. Hankkeessa tunnistetiin alueen erityispiirteet sekä kolmelle saaristolle yhteiset meriympäristön tilaan ja perin-teiseen saaristokulttuuriin liittyvät haasteet. Samalla tunnistettiin myös uusia, merialuesuunnitteluprosesseissa esille nousseita, rajat ylittävää yhteistyötä edellyttäviä ja sille rakentuvia mahdollisuuksia (esim. merituulivoima).

Hanke päättyi verkossa pidettyyn loppuseminaariin syyskuussa 2020. Hankkeessa tuotetut materiaalit, esitykset ja raportit löytyvät verkkosivuilta www.treskargardar.com

Hankkeen pääpartnerin edustajan ja ohjausryhmän puheenjohtajan Jakob Granitin johdolla laadittiin esitys yh-teistyön jatkamiseksi ja vahvistamiseksi hankkeessa muodostetun koalition pohjalta sekä suositukset käsiteltäviksi ja edistettäviksi teemoiksi:

• Rajat ylittävä yhteistyö ja sen poliittinen ankkurointi eri hallinnon tasoilla
• Kolmeen saaristoon mukautetun ekosysteemipohjaisen hallinnan kehittäminen digitalisaatiota        hyödyntämällä
• Yhteinen strateginen suunnittelu ja vuorovaikutus

Lisätietoja: suunnittelujohtaja Heikki Saarento, p. 040 720 3056


Ilmastoystävällisen liikkumisen seutukuntasuositukset

Viidelle Varsinais-Suomen seutukunnalle on koottu toimenpidesuositukset tukemaan alueellista ja seutukuntakohtaista vähähiilisen liikkumisen työtä sekä tuomaan konkreettisia esimerkkejä toimenpiteiden suunnitteluun. Suositukset on laadittu seutukuntakeskusteluiden pohjalta, kunkin seutukunnan erityispiirteet ja tarpeet huomioiden, ja ne tukevat Varsinais–Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelman ja ilmastotiekartan toimeenpanoa.

Liikkumisen päästövähennystavoitteet edellyttävät mittavia muutoksia siihen, miten liikumme arjessamme. Vaihtoehtoja on monia, ja eri alueiden, kuntien ja kuntalaisten tarpeisiin sopivat erilaiset ratkaisut. Vähähiilisyyden lisäksi uudet ratkaisut pyrkivät sujuvoittamaan kuntalaisten arkea, parantamaan kunnan palvelutasoa, edistämään arkiliikuntaa ja huomioimaan eri väestöryhmien tarpeet.

Koonneissa mainitut toimenpiteet sekä laaja kirjo muita toimenpiteitä on koottu Valonian verkkosivuille Ilmastoystävällisen liikkumisen ratkaisupalettiin. Mukana on konkreettisia, testattuja esimerkkitoimenpiteitä, joilla voidaan saavuttaa päästövähennyksiä ja monipuolistaa liikkumisen tottumuksia ja palveluita kunnassa sekä yrityksissä.

Lisätiedot: Projektiasiantuntija Anna von Zweygbergk, p. 040 182 1117

Akkualan kansallinen yhteistyöelin edistämään akkustrategian toimeenpanoa

Akkualan kansallinen yhteistyöelin edistää 26.1.2021 julkaistun akkustrategian toimeenpanoa. Suomalaisen akkualan tavoitteena on olla edelläkävijä Euroopassa ja kansainvälisesti vuonna 2025 sekä tuottaa osaamista, innovaatioita, kestävää taloudellista kasvua, hyvinvointia ja työpaikkoja Suomeen.

Yhteistyöelimen keskeinen tehtävä on kehittää kansallista yhteistyötä akkualalla sekä edistää akkustrategian toimeenpanoa. Yhteistyöelimessä on laaja edustus viranomaisia, yliopistoja ja akkualan toimijoita. Yhteis-työelimen puheenjohtajana toimii alivaltiosihteeri Petri Peltonen työ- ja elinkeinoministeriöstä. Maakuntien liittoja yhteistyöelimessä edustaa maakuntajohtaja Kari Häkämies.

Elinkeinoministeri Mika Lintilä on asettanut Akkualan kansallisen yhteistyöelimen toimintakaudelle 24.3.2021–31.12.2022, ja se keskittyy erityisesti seuraaviin tehtäväkokonaisuuksiin:


1. Osallistuu kansallisten kantojen määrittelyyn akkualan kehityksen keskeisissä kysymyksissä.
2. Huolehtii, että innovaatio- ja elinkeinopolitiikassa otetaan huomioon akkuarvoketjun kehittäminen koko arvoketjun osalta.
3. Lisää keskustelua ja yhteistä ymmärrystä kilpailukykyisen, kestävän ja hyvinvointia luovan ak-kualan muodostamisesta Suomeen.
4. Vahvistaa akkuarvoketjun toimijoiden yhteistyötä, vuorovaikutusta ja tiedonkulkua.
5. Laatii arvion akkustrategian toimeenpanon vaatimista resursseista, aikatauluista ja vastuutahois-ta.
6. Vauhdittaa akkustrategiaan kirjattujen tavoitteiden kannalta keskeisten toimenpiteiden toimeen-panoa yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa.
7. Tunnistaa akkualan kasvun ja kehityksen kannalta keskeiset esteet ja laatii suunnitelmat niiden ratkaisemiseksi.
8. Raportoi edistymisestään elinkeinoministerille kaksi kertaa vuodessa.

 

Ylatunniste2

Varsinais-Suomen työllisyysasteen trendi sinnittelee koronakriisiä edeltävällä tasolla

Varsinais-Suomen työllisyysasteen kasvu pysähtyi keväällä koronakriisin seurauksena. Maakunnan työllisyysaste ei näytä kuitenkaan kääntyneen vuoden 2020 viimeisellä neljänneksellä samanlaiseen voimakkaaseen laskuun kuin monissa muissa maakunnissa.

Varsinais-Suomen työllisyysasteen trendi oli vuoden 2020 lopussa 73 % eli samalla tasolla kuin ennen koronakriisiä. Varsinais-Suomen työllisyysasteen trendikehityksessä ei toistaiseksi havaita samanlaista tasomuutosta kuin Tilastokeskuksen laatimassa koko maan trendilaskelmassa. Työllisyyden trendikäyrän suunnan määrittäminen nykyisessä epävarmassa tilanteessa on kuitenkin haastavaa, minkä vuoksi työllisyyden trendilaskelmiin on syytä suhtautua varauksella aikasarjan uusimpien tietojen osalta.

Koko maan tarkastelussa suurimmassa osassa maakuntia koronakriisi on kääntänyt työllisyysasteen kehityk-sen laskuun, ja työllisyysasteen trendi kasvoi vain Etelä-Savossa, Pohjanmaalla ja Päijät-Hämeessä. Vuoden 2020 kolmannella neljänneksellä nähty työllisyysasteen raju lasku Etelä-Karjalassa jatkui, mutta myös Keski-Pohjanmaalla, Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa työllisyysaste laski selvästi koko maata nopeammin.

Neljännesvuosittainen työllisyysaste laaditaan Tilastokeskuksen tekemän haastattelututkimuksen pohjalta. Tämä lisää jonkin verran etenkin maakunnallisten lukujen epävarmuutta. Pitkän aikavälin trendikehitys antaa kuitenkin varsin luotettavan kuvan työllisyyskehityksen suunnasta.

Lisätietoja: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, puh. 050 410 2294

Kuva1

 

Kuva2