Ylatunniste2 
 

Työllisyyden kasvu hidastuu, vaikka työttömyys alenee ja työvoiman kysyntä kasvaa

Varsinais-Suomen työllisyystilanne on parantunut nopeasti vuodesta 2015 alkaen, ja vuoden 2019 kolmannella neljänneksellä työllisyysasteen trendi oli 73,4 %. Kuluvan vuoden aikana työllisyyden kasvuvauhti on kuitenkin taittunut. Työllisyysasteen kasvun trendi on hidastunut selvästi ja työllisten määrän kasvu näyttää pysähtyneen kokonaan. Työllisyyskehityksen taittumisesta huolimatta työttömyyden lasku on jatkunut Varsinais-Suomessa nopeana. Myös avoimien työpaikkojen määrä on jatkanut nopeaa kasvua etenkin Turun seudulla. Työvoimalle on siis Varsinais-Suomessa kysyntää, joten työllisyysasteen kasvun näin selvä hidastuminen herättääkin kysymyksiä.

Yksi mahdollinen selitys työllisten määrän kasvun pysähtymiseen löytyy väestörakenteesta. Kun eläkkeelle jää enemmän ihmisiä kuin mitä nuoria valmistuu työelämään, työllisten määrä vähenee auttamatta. Tämä vaikutus korostuu, kun työttömyys alkaa olla alhaisella tasolla, jolloin osaavan työvoiman reservit ovat pienempiä. Muuttovoitto toki korvaa osan työikäisen väestön vähenemistä. Työikäisen väestön määrän pieneneminen ei kuitenkaan selitä työllisyysasteen kasvun hidastumista, vaan pelkästään työllisten absoluuttisen määrän kehityksen muutoksia.

Toinen mahdollinen selitys on työllisyysasteen mittaustapa ja sen vaikutukset työllisyysasteen trendin tulkintaan. Koska työllisyyttä mitataan kyselytutkimuksella toisin kuin rekisteritietoon pohjautuvaa työttömyyttä, voi maakunnittaisissa tiedoissa olla pienestä otoskoosta johtuvaa tilastovirhettä. Pienikin tilastovirhe voi johtaa trendikäyrän laskennassa uusimpien arvojen liian voimakkaaseen nousuun tai laskuun. Tämä otosharha poistuu asteittain uusien tilastopäivitysten tultua, joten vuoden vaihteen jälkeen saadaan tarkempi kuva maakunnan työllisyyskehityksen sunnasta.

1

2

Lisätietoja: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, puh. 050 410 2294

 

Varsinais-Suomen ja Turun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmien päivitystyö etenee

Varsinais-Suomen ja Turun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmien päivityksen ohjausryhmän kokous pidettiin keskiviikkona 6.11.2019.Kokouksessa käytiin vilkasta keskustelua ajankohtaisista aiheista, kuten valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman laadinnasta, liikenne- ja ilmastopolitiikan linjauksista ja liikenteen tulevaisuuteen vaikuttavista muutostekijöistä. Kokouksen aikana hyväksyttiin Varsinais-Suomen ja Turun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmien yleistavoitteet, kuultiin liikennepoliittisten toimenpiteiden vaikutuksista ja Turun seudun liikennemallitarkastelujen tuloksista sekä käytiin läpi tulevaisuustarkastelujen lähtökohtia. Lisäksi päätettiin liikennejärjestelmätyön vuoden 2020 toimintasuunnitelmasta ja rahoituksesta. Ajankohtaisina asioina kuultiin MAL-sopimusvalmistelusta, maakunnan ilmastotiekartan valmistelusta ja avoinna olevasta Turun kaupunkiseudun liikenneympäristökyselystä.

Varsinais-Suomen ja Turun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmien päivitystyön konsultti, projektipäällikkö Sakari Somerpalo esitteli ehdotuksen Varsinais-Suomen ja Turun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmien yleistavoitteiksi. Esitellyt yleistavoitteet perustuvat valtakunnallisiin reunaehtoihin ja tavoitteisiin, sekä Varsinais-Suomen ja Turun seudun aiempiin liikennejärjestelmätavoitteisiin ja toimintaympäristön muutosten niihin tuomiin päivitystarpeisiin. Lisäksi tavoitteissa on huomioitu liikennejärjestelmää laajemmat tavoitteet ja visiot.

Syksyllä 2018 arvioitiin edellisten, vuonna 2014 hyväksyttyjen, Varsinais-Suomen liikennestrategian ja Turun kaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelman ajantasaisuutta suhteessa toimintaympäristön muutostekijöihin. Arvioinnin tuloksia on hyödynnetty liikennejärjestelmäsuunnitelmien päivitystyön lähtökohtana ja yleistavoitteiden määrittämisessä.

Ohjausryhmä hyväksyi liikennejärjestelmän kehittämisen yleistavoitteiksi kestävän ja vähäpäästöisen, kilpailukykyisen ja vetovoimaisen sekä turvallisen ja terveellisen liikennejärjestelmän.
Liikennejärjestelmäsuunnitelmien päivitysprosessin edetessä yleistavoitteita tullaan tarkentamaan painotuksilla ja linjapäätöksillä, jotka ohjaavat lopullista suunnitelmaa.

Liikennejärjestelmäsuunnitelmien päivitysprosessi etenee tulevaisuustarkastelujen, liikennejärjestelmävaihtoehtojen ja vaikutustarkastelujen laadinnalla. Tammikuun lopussa järjestetään kuntapäättäjille ja virkamiehille seutukunnittaiset suunnittelufoorumit, joiden aiheina ovat liikennejärjestelmäsuunnitelma ja ilmastoystävällisen liikkumisen ratkaisut kunnissa. Lisäksi elinkeinoelämän edustajille järjestetään sidosryhmätilaisuus alkuvuodesta 2020.

Lisätietoja: erikoissuunnittelija Noora Mäki-Arvela, puh. 040 583 0717

WHO:n uusi kulttuurihyvinvointiraportti julkaistu – Varsinaissuomalainen kulttuuri-hyvinvointiosaaminen näkyvästi mukana kansainvälisessä työssä

WHO:n Euroopan aluetoimisto julkisti Helsingissä 11.11.2019 uuden taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutuksiin pureutuvan, yli 900 tutkimusjulkaisua kattavan raportin. Kyseessä on laajin tähän mennessä tehty kartoitus taiteen ja kulttuurin terveysvaikutuksista. What is the role of the arts in improving health and well-being? A scoping review -raportin mukaan on näyttöä siitä, että taidetoimintaan osallistuminen voi auttaa vahvistamaan terveyttä ja hyvinvointia. Taiteisiin osallistumisen on havaittu mm. vähentävän riskiä dementian sekä masennuksen kehittymiseen. Lisäksi mm. tanssin on todettu parantavan Parkinsonin tautia sairastavien motoriikkaa ja draamatoiminnan on kouluissa havaittu vähentävän kiusaamista sekä keskinäistä kilpailua. Raportti osoittaa selkeästi, että taidetoimintaan osallistuminen sekä taiteen kokijana että tekijänä voi ehkäistä lukuisia psyykkisiä ja fyysisiä sairauksia sekä hoitaa ja auttaa selviytymään useiden akuuttien ja kroonisten sairauksien kanssa.

Julkaisutilaisuuden järjestäminen Suomessa mahdollistui, koska Suomessa on tehty viime vuosina laajaa yhteistyötä kulttuurihyvinvoinnin alalla. Varsinais-Suomi maakuntana on toiminut edelläkävijänä kulttuurihyvinvointityön kehittämisessä ja alan osaaminen on maakunnassamme huipputasoa. Erityisesti taiteen, kulttuurin ja hyvinvoinnin Taikusydänyhteyspiste, joka toimii Turun ammattikorkeakoulussa, on aktiivisesti toiminut kulttuurihyvinvointialan valtakunnallisen yhteistyön koordinoijana ja kehittäjäkumppanina. Taikusydänyhteyspisteen kulttuurihyvinvoinnin asiantuntija Liisa Laitinen toimi myös nyt julkaistun raportin suomalaisena vertaisarvioitsijana.

Varsinais-Suomessa kulttuurihyvinvointi on Taikusydämen ansiosta saatu osaksi kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työtä sekä Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmaa. Yhteistyö on johtanut Varsinais-Suomessa kuntien kulttuurikasvatussuunnitelmien syntymiseen sekä lasten ja nuorten taidesuhteen syvenemiseen. Ennen kaikkea työ on lisännyt kulttuuripalveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta maakunnan asukkaille, erityisesti niille kohderyhmille, jotka eivät palveluiden pariin muuten pääse. Yhteyspisteen toiminta taiteen ja sosiaali- ja terveydenhuollon toimialat yhdistävänä toteuttaa suoraan pääministeri Antti Rinteen hallitusohjelman kirjausta “Kulttuurin hyvinvointivaikutusten lisäämiseksi vahvistetaan eri hallinnonalojen yhteistyötä.” ja tukee myös Varsinais-Suomen maakuntaohjelman sekä Luova Varsinais-Suomi 2025 -kulttuuristrategian painopisteitä. WHO:n julkaisema raportti vahvistaa sen, että kulttuurihyvinvointiosaaminen, sen kehittäminen, hyvien käytäntöjen jalkauttaminen ja entistä laajamittaisempi hyödyntäminen alueella vaikuttavat vahvasti maakunnan asukkaiden hyvinvointiin. Neuvottelut Taikusydämen toiminnan vakinaistamisesta, ministeriötason perusrahoituksesta ja pysyvästä konsortiopohjaisesta jatkomallista ovat parhaillaan käynnissä. Maakunnan kannalta on tärkeää varmistaa, että kulttuurihyvinvointityön kehittäminen ja yhteistyö jatkuu tulevaisuudessakin riittävällä tuella ja resurssilla.

WHO:n raportti taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutuksista:
http://www.euro.who.int/en/publications/abstracts/what-is-the-evidence-on-the-role-of-the-arts-in-improving-health-and-well-being-a-scoping-review-2019

Lisätietoja: erikoissuunnittelija Katri Koivisto, puh. 0400 251 771, projektipäällikkö, erityisasiantuntija Anna-Mari Rosenlöf, Turun ammattikorkeakoulu, etunimi.sukunimi(at)turkuamk.fi

Vaikuta Valonian uuden ohjelman sisältöön

Valonian ohjelmakausi päättyy ensi vuonna ja uuden ohjelman suunnittelu on käynnissä. Sidosryhmiltä kootaan nyt mietteitä siitä, mikä on sujunut hyvin, millaista yhteistyötä kaivataan lisää ja mihin haasteisiin Valonia voisi tuoda lisäresurssia työn vauhdittamiseksi. Kysely on auki 20.11. saakka osoitteessa
https://www.lyyti.fi/questions/5903a70360

Tulevan ohjelman suunnitteluun voi osallistua yhteisessä työpajassa, joka järjestetään Turussa, Radisson Blu Marinassa 2.12. klo 12.30–15.30. Ilmoittautuminen 20.11. mennessä osoitteessa
https://www.lyyti.fi/reg/Valonian_ohjelmatyopaja_5449

Valonian toiminnan kannalta keskeistä on, että kuntien ja sidosryhmiemme kanssa voidaan muodostaa yhteiset tavoitteet ja tehdä entistä vaikuttavampaa työtä niiden eteen.

Lisätietoja: toimialapäällikkö Riikka Leskinen, puh. 044 907 5995

Turussa pilotoidaan joukkoliikenteen mentorointimallia

Valonia ja Turun seudun joukkoliikenne Föli kehittävät ja pilotoivat yhdessä seniorien mentorointimallia, jossa aktiiviset joukkoliikenteenkäyttäjät opastavat ikätovereitaan 30 päivän kokeilujakson ajan. Tarkoituksena on luoda kannustavaa ilmapiiriä myös heille, jotka mieltävät joukkoliikenteen hankalaksi esimerkiksi fyysisten esteiden tai liian teknisiltä tuntuvien reittiopassovellusten takia. Tavoitteena on kerätä senioreiden kohtaamia haasteita koko matkaketjun varrelta sekä selvittää, miten mentorointimalli voisi jäädä pysyväksi toimintatavaksi.

Ensimmäinen osa kokeilusta käynnistyi 30.10.2019 yhdentoista parin voimin. Kokemuksia jaetaan pareittain sekä yhteisesti ryhmän kanssa. Turun AMK:n sosionomiopiskelijat havainnoivat ja haastattelevat pareja projektityönään. Kerätty aineisto analysoidaan ja sitä hyödynnetään myös Fölin palveluiden ikäystävällisyyden lisäämisessä.

GreenSAM-hankkeessa kehitetään parempaa joukkoliikennettä senioreille

Nyt toteutettava pilotti on osa Green Silver Age Mobility -hanketta, jossa edistetään siirtymistä ympäristöystävällisempään ja kestävään liikkumiseen huomioimalla erityisesti vanhusväestön erityistarpeet. Tavoitteena on tukea ikäihmisten aktiivista osallistumista kestävien liikkumismuotojen suunnitteluun ja sitä kautta lisätä kaupunkipyöräjärjestelmien, joukkoliikenteen ja muiden liikkumispalvelujen ikäystävällisyyttä.

Hankkeessa etsitään, kokeillaan ja vakiinnutetaan erilaisia aktiiviselle vanhusväestölle suunnattuja, kestävää liikkumista edistäviä osallistamiskeinoja. Toimivimmat mallit kootaan käytännön työkalupakiksi kunnallisille toimijoille, päätöksentekijöille sekä liikennesuunnittelun tueksi. Työkalupakkia on tarkoitus hyödyntää hankkeen kohdekaupungeissa sekä edelleen laajemmin koko Itämeren alueella.

Keväällä 2020 hanke jatkuu kokeilujaksolla, jossa ikäihmisten mentoreina ovat nuoret. Tavoitteena on lisätä ylisukupolvista yhteistyötä ja suunnitella opintojakso, jossa nuoret voivat tukea ikäihmisiä joukkoliikenteen käyttäjinä.

Hankkeen kesto: 1.1.2019–30.6.2021. Rahoitus: Interreg Baltic Sea Region ja TEM. Hankkeessa ovat mukana seuraavat kaupunki- ja kuntatoimijat sekä tutkimusorganisaatiot: Hampuri (päätoteuttaja), Aarhus, Gdansk, Tarto, Riika, Valonia / Varsinais-Suomen liitto, Institute of Baltic Studies ja Turun ammattikorkeakoulu. http://greensam.eu/

Lisätietoja: projektiasiantuntija Silja Ngobese, puh. 040 184 7083


Uusi Pienvesiopas kannustaa ja tukee pienvesien suojelutyötä

Purot, lähteet, norot ja muut pienvedet ovat valtakunnallisesti tarkasteltuna hälyttävän huonossa tilassa. Kuitenkin pienvesillä on merkittävä vaikutus veden kiertokulkuun ja ekosysteemien toimintaan, sillä ne kytkevät erilaiset ympäristöt toisiinsa. Pienvedet kärsivät mm. ojituksista, hakkuista, vesirakentamisesta ja vesistöjen rehevöitymisestä. Uusia uhkia aiheuttavat ilmastonmuutos ja vieraslajit.

Juuri julkaistu Pienvesiopas on ensimmäinen kokoava opas pienvesien tunnistamisesta ja niihin liittyvästä lainsäädännöstä. Se tukee vesien tilasta huolestuneita asukkaita, viranomaisia ja yhdistyksiä käytännön työssä ja taustan ymmärtämisessä. Suomen ympäristökeskuksen julkaisema opas on osa ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön vuonna 2015 julkaiseman pienvesien suojelu- ja kunnostusstrategian täytäntöönpanoa. Oppaan ovat kirjoittaneet ja koonneet Valonian vesiasiantuntijat yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen kanssa. Oppaan pysyvä linkki: http://hdl.handle.net/10138/306503

Lisätietoja: vesiasiantuntija Janne Tolonen, puh. 050 518 7755

 

 

Ylatunniste2 
 

Maankäyttö- ja rakennuslain alueidenkäytön suunnittelujärjestelmän alustavat pykäläluonnokset
Ympäristöministeriö käynnisti maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksen keväällä 2018. Kokonaisuudistuksen valmistelua varten asetettiin työryhmä, parlamentaarinen seurantaryhmä ja sidosryhmäfoorumi. Työryhmän alaisuudes-sa toimii lisäksi kuusi valmistelujaostoa. Maakuntajohtajien keväisen kannanoton seurauksena valmistelevaa työryhmää on täydennetty Hämeen liiton maakuntajohtaja Anna-Mari Ahosella.

Ympäristöministeriö pyytää kommentteja uutta alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää koskevista alustavista pykälä-luonnoksista ja niiden perusteluista. Pykäläluonnokset koskevat vain alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Niihin ei sisälly esimerkiksi rakentamisen lupajärjestelmää tai kaavojen toteuttamista koskevia pykäliä.

Maakuntien liittojen kannalta keskeiset kysymykset ovat:

- maakuntakaavan oikeusvaikutteisuuden rajaaminen vain osaan sisällöistä: liikennejärjestelmä/infra ja viherra-kenne
- kaupunkiseutukaavatason tarpeellisuus, suhde maakuntakaavoitukseen ja resursointi
- alue- ja yhdyskuntarakenteen käsitteiden erottaminen ja kategorisoiminen kaavatasoille (maakuntakaava: alue-rakenne / yhdyskuntarakenne: kaupunkiseutu- ja kuntakaava)

Pykäläluonnokset on valmisteltu virkamiestyönä ympäristöministeriössä. Työryhmässä tai parlamentaarisessa seuranta-ryhmässä ei ole vielä tehty pykäläluonnoksia koskevia linjauksia eli kyseessä ei ole pohjaehdotus. Pykäläluonnoksista saatuja kommentteja on tarkoitus käyttää alueidenkäytön jaostossa ja työryhmässä tehtävän jatkovalmistelun tukena.


Liittojen suunnittelujohtajat valmistelevat yhdessä esityksen lausuntorungoksi maakuntajohtajille ja edelleen käsiteltä-väksi maakuntahallitusten marraskuun kokouksissa.

https://mrluudistus.fi

Lisätietoja: suunnittelujohtaja Heikki Saarento, puh. 040 720 3056


Turun lentoaseman matkustajamäärä kasvaa nopeasti
Turun lentoaseman matkustajamäärä on kasvanut nopeasti vuoden 2019 aikana. Kasvu aiheutuu kokonaan kansainväli-sestä liikenteestä, jossa matkustajamäärä on noussut tammi-syykuussa 30 % edelliseen vuoteen verrattuna. Selkein yksittäinen selittäjä kasvulle on Wizz Airin kasvanut reittitarjonta, mutta myös esimerkiksi AirBalticin lisääntynyt vuoro-määrä Riikaan selittää osan kasvusta.

Turun lentoliikenteen kehitystä käsitellään tarkemmin joulukuussa ilmestyvässä Maakunnan tila -katsauksesta. Ajanta-saisia tietoja lentoliikenteen kehityksestä löytyy Lounaistiedon tilastopalvelusta (www.lounaistieto.fi/tietopalvelut/tilastot/).

Lisätietoja: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, puh. 050 410 2294

 1

 

Ilmastoratkaisujen maakunta – Varsinais-Suomen kumppanuusfoorumi 23.10.2019

Varsinais-Suomen kumppanuusfoorumin vuoden päätapahtuma, Ilmastoratkaisujen maakunta -seminaari jakaa esi-merkkejä ja hyödyllisiä malleja jo käytössä olevista ilmastoratkaisuista sekä yksityisen ja julkisen sektorin roolista ilmas-tonmuutoksen hillintään tähtäävässä työssä. Tilaisuuden puheenvuoroissa ratkaisuja käsittelevät tiedon ja vaikuttami-sen, innovatiivisen yritysnäkökulman sekä vastuullisuuden ja kompensaatioiden näkökulmista useat asiantuntijat kunnis-ta, yrityksistä, järjestöistä, virastoista, sekä tutkimus- ja oppilaitoksista. Lisäksi kuulemme nuorten ja asukasnäkökulmaa. Tilaisuuteen odotetaan yli 100 osallistujaa.

Varsinais-Suomen kumppanuusfoorumi on maakuntastrategiatyötä toteuttavien kumppanuusverkostojen yhteinen tapah-tuma. Se on tarkoitettu kaikille kumppanuus- ja ilmastotyöstä kiinnostuneille, ja sen järjestävät yhteistyössä Varsinais-Suomen liitto, Valonia ja Varsinais-Suomen ELY -keskus / Kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia (CANEMURE) -hanke.

Lisätietoja: erikoissuunnittelija Salla-Maria Lauttamäki, p. 040 520 0761 ja www.kumppanuusfoorumi.fi

 Ylatunniste2

 
VM:n budjettiehdotus jätti päätettävää riiheen
Valtionvarainministeriön ensi vuoden talousarvioehdotus julkaistiin perjantaina. Ehdotus ei sisällä hallituksen kertaluonteisia tulevaisuusinvestointeja. Siksi ehdotuksesta on turha etsiä kirjauksia Tunnin junasta tai muista suurista ratainvestoinneista, jotka ovat hallitusohjelmassa vahvasti kirjattu. Tunnin junan osalta päätös hank-keen käynnistämisestä siirtyy syyskuun budjettiriiheen. Jotta Suomi voi hyödyntää EU:n CEF-tuen täysimää-räisesti vielä tällä rahoituskaudella, pitää riihessä tehdä periaatepäätös Tunnin junan toteuttamisesta ja inves-tointipäätös Espoon kaupunkiradan rakentamisesta.

VM:n talousarvioehdotus sisältää 300 milj. euron pysyvän tasokorotuksen perusväylänpidon rahoitukseen, joka oli jo kirjattu hallitusohjelmaan. Tasokorotuksella kiritään kiinni myös Varsinais-Suomessa liikenneverkon korjausvelkaa. Vuonna 2020 aloitettavat uudet väylien kehittämishankkeet sovitaan budjettiriihessä. Vuonna 2019 aloitetaan seuraavat uudet väyläinvestointihankkeet, jotka eduskunta hyväksyi vuoden 2019 toisessa lisätalousarviossa: VT 8 ohituskaistat (Mynämäki, Laitila), Turun kehätie Kausela-Kirismäki 2. vaihe ja Helsinki-Turku radan peruskorjaus.

Varsinais-Suomen osaavan työvoiman saatavuus -tavoitetta toteuttaa budjettiehdotuksen kirjaukset TE-toimistojen riittävästä resurssoinnista, 10 milj. euron kehittämisrahasta työllisyyden edistämiseksi kohdenta-malla se mm. ammatinvalinta- ja uraohjauksen tehostamiseen, kansainvälisen rekrytoinnin toimintamallin toi-meenpanosta sekä kotouttamisen ja työlupaprosessien tehostamisesta.

Budjettiehdotus pitää sisällään 15 milj. euron panostuksen Itämeren ja vesien suojeluun. Rahoitus on perua vuoden 2018 hallituksen linjauksesta, jossa Itämeren ja muiden vesialueiden suojeluun päätettiin myöntää 45 miljoonaa euroa vuosien 2019–2021 aikana. Rahoitus kohdennetaan vesiensuojelun tehostamisohjelman kautta mm. maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimenpiteinä alueille. Ohjelmassa hyödynnetään laajasti uusia innovatiivisia keinoja vesistöjen kuormituksen vähentämiseksi, kuten kipsin peltolevitys, rakennekalkitus ja kuitulietteiden käyttö. Toimenpiteet parantavat peltomaanrakennetta ja sitovat ravinteet tehokkaammin maahan vähentäen valumia vesistöihin. Tehokkaimmat ja vaikuttavimmat vesiensuojelutoimenpiteet saavutetaan maatalousvaltaisilla valuma-alueilla lähellä rannikkoa ja vesistöjä. Erityisesti Saaristomeren valuma-alueella kuormitus on yhä suurta, minkä vuoksi jokaisella vesiensuojeluun ohjatulla eurolla pystytään saavuttamaan vaikuttavia tuloksia. Itämeren suojelun tuloksellisuuden näkökulmasta on erittäin tärkeää, että meren suojeluun käytettävä rahoitus ohjataan Saaristomeren valuma-alueelle.

Ministeriöiden ja valtiovarainministeriön väliset neuvottelut ensi vuoden talousarvioesityksestä käydään 28.−29. elokuuta. Hallitus käsittelee talousarviota budjettiriihessään 17.−18. syyskuuta.

Lisätietoja: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, puh. 040 583 6950

Varsinais-Suomen maakuntahallitus luottaa Turun Tunnin juna -hankkeen etenevän syksyllä

Viime hallituksen 40 miljoonan euron satsausta Turun ja Helsingin välin Tunnin junaan tulee viipymättä jatkaa käynnistämällä Tunnin junan rakentaminen. Hankkeella on useita positiivisia vaikutuksia, jotka kaikki tukevat hallitusohjelman tavoitteita työllisyyden ja kestävän kasvun vahvistamisesta ja päästöjen leikkaamisesta.

Varsinais-Suomen maakuntahallitus pitää ehdottoman tärkeänä, että hallitus tekee päätöksen Tunnin junan toteutuksen käynnistämisestä syksyn talousarviovalmistelussa tai muussa erillisessä päätöksenteossa. Halli-tuksen tulee tehdä periaatepäätös Tunnin junan toteuttamisesta ja varata vuoden 2020 budjettiin rahoitus ra-kentamisen aloittamiseen eli käynnistää Espoon kaupunkiradan sekä Turun ratapihan rakentaminen.

Suomessa on käynnissä useita merkittäviä raidehankkeita, ja näistä hyödyt ovat realisoitavissa nopeimmin Tunnin junasta, koska se on valmis toteutettavaksi välittömästi. Sama kirjattiin Rinteen hallituksen kantana vuoden 2019 toisessa lisätalousarviossa: ”Ratahankkeet laitetaan liikkeelle erillisellä päätöksellä ottaen huo-mioon kunkin hankkeen tämänhetkisen suunnittelutilanteen.”.

Espoon kaupunkiradalle on mahdollista hakea vielä kuluvalla rahoituskaudella tukea Verkkojen Eurooppa -ohjelmasta (CEF). Suomessa ei ole muita ratahankkeita, joiden suunnitteluvalmius mahdollistaisi CEF-tuen haun. Vuosien 2021–2027 rahoituskaudella CEF-tukihaussa pärjääminen vaatii nopeita kansallisia päätöksiä, sillä suurimmat tuet jaetaan heti rahoituskauden alussa. Turku-Helsinki Tunnin junalla on suunnitteluvalmiuden puolesta parhaimmat edellytykset hakea ja menestyä haussa.

Hallitusohjelmaan on kirjattu hankeyhtiöt suurten ratahankkeiden toteuttamistapana. Maakuntahallitus kannus-taa maan hallitusta jatkokehittämään hankeyhtiömallia ja toteaa alueellisten toimijoiden olevan valmiit yhteis-työhön mallin kehittämisessä.

Lisätietoja: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, puh. 040 583 6950


Maakuntakaavailuissa huolestuttavia piirteitä

Pääministeri Antti Rinteen hallitusohjelmassa todetaan, että ”sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa koo-taan sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen kuntaa suuremmille itsehallinnollisille alueille. Myös pelas-tustoimen järjestäminen siirretään maakuntien tehtäväksi. Itsehallinnollisia maakuntia on 18.”

Kirjaus toteutuessaan tarkoittaa, että maakuntanimike siirtyy sosiaali- ja terveystoimen ja pelastustoimen käyttöön ja nykyisille maakuntien liitoille täytyy antaa uusi nimi, koska samalla alueella ei voilla kahta saman-nimistä toimielintä hoitamassa eri tehtäviä.

Edelleen hallitusohjelma toteaa ”Maakunnat tuottavat palvelut pääosin julkisina palveluina. Yksityinen ja kol-mas sektori toimivat täydentävinä palveluiden tuottajina. Kuntien osalta tämä ratkaistaan erillisen selvityksen pohjalta vuoden 2019 loppuun mennessä.” Ja edelleen ”Alueelliset erityispiirteet otetaan huomioon mahdolli-suuksien mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa ja palveluiden järjestämisessä. Hallitus selvittää
Uudenmaan, pääkaupunkiseudun tai Helsingin erillisratkaisun yhteistyössä alueen kaupunkien kanssa vuoden 2019 loppuun mennessä.”

Uudenmaan osalta selvitystyö on aloitettu vastikään. Edellä mainituista kolmesta vaihtoehdosta kuntien ja ministeriöiden keskusteluissa valittiin selvityskohteeksi malli, jossa 26 Uudenmaan kuntaa jaettaisiin viiteen alueeseen, jotka vastaisivat perustason sosiaali- ja terveyspalveluista.

1
Kuva (HS 17.8.2019)


Vastausta vailla olevia kysymyksiä
1) Jos jako viiteen alueeseen Uudellamaalla toteutuu, kutsutaanko alueita maakunniksi (hallitusohjelman mukaan maakuntia voi olla vain 18)
2) Annetaanko Uudenmaan kunnille oikeus tuottaa laajemmin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita kuin muualla Suomessa vastaava oikeus tulee olemaan?
3) Millä tavoin toteutuu Uudenmaan palveluiden tuottamisen rahoitus? Poikkeaako rahoitusmalli muiden maakuntien rahoitusmallista?
4) Voiko Helsinki olla oma maakuntansa niin, että siellä ei ole erillistä maakuntahallintoa, vaan että Hel-singin kaupungin toimielimet toimivat samalla myös maakunnan toimieliminä ja jos niin on, kuinka kaupunkimaakunnan rahoitus järjestetään?
5) Mitä tapahtuu nykyisille maakunnille, jotka hallitusohjelma mainitsee useassa kohdassa ja joiden uu-deksi tehtäväksi tulee mm. maakunnan kehittämisrahan jakaminen?

Lisätiedot: maakuntajohtaja Kari Häkämies, p. 044 201 3204

Sisäinen strategiatyö etenee: nykytilasta kohti visiota
Varsinais-Suomen liitossa aloitettiin keväällä 2019 organisaation strategian valmistelu. Työn ensimmäinen vaihe, jossa kartoitettiin organisaation nykytilaa, on valmistunut. Nykytila-analyysin pohjaksi kuultiin laajasti henkilökuntaa, sidosryhmiä, jäsenkuntia sekä luottamuselimiä.

Analyysin johtopäätöksissä korostuvat lakisääteisten tehtävien antama vahva selkäranka liiton toiminnalle, sekä henkilökunnan asiantuntemus ja kyky toimia koko maakunnan kehittäjänä. Parannettavaa on liiton ja sen roolin tunnettuudessa, työnteon käytäntöjen systematisoinnissa ja organisaatiokehityksessä sekä kuntayhteis-työn vahvistamisessa.

Strategiatyö etenee seuraavaksi tavoitteiden ja vision määrittelyyn muun muassa maakuntahallitusta kuullen sekä henkilökunnan työpajoissa. Syksyn edetessä määritellään tarvittavat toimenpide-ehdotukset havaittuihin muutostarpeisiin. Strategia valmistuu vuoden loppuun mennessä.

Lisätiedot: maakuntajohtaja Kari Häkämies, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen., puh. 044 201 3204


ICT-alan liikevaihto hurjassa kasvussa Varsinais-Suomessa

Varsinais-Suomen yritysten suhdannekehitys jatkui myönteisenä keväällä 2019. Maakunnan kasvun veturina toimivat palvelualat ja rakentaminen, sillä yritysten liikevaihdon kokonaiskasvu tasoittui hieman johtuen kaupan ja teollisuuden kasvun hidastumisesta.

Ehdottomasti nopeimmin Varsinais-Suomessa kasvoi ICT-alan yritysten liikevaihto. Vuoden 2015 tasoon ver-rattuna ala on kasvanut maakunnassa yli 50 %, ja kasvu tuntuu vain kiihtyvän, sillä vuoden 2019 ensimmäisen neljänneksen kasvu oli yksistään yli 20 %. Myös liike-elämän palvelut jatkoivat kasvuaan hieman nopeampaa tahtia kuin palvelualat kokonaisuutena.

Varsinais-Suomen liitossa seurataan yritysten suhdannekehitystä kahdesti vuodessa. Seuranta on Poretieto-hankeen tuloksen laajennettu kattamaan päätoimialojen lisäksi valmistavan teknologiateollisuuden, liike-elämän palvelut ja ICT-alan. Seuraava tilannekatsaus tehdään alkuvuodesta 2020, jolloin tarkastellaan yritysten liikevaihdon kehitystä syyskuuhun 2019 saakka.

Lisätietoja: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, puh. 050 410 2294

2

3

3


Aurinkosähkön tuotanto Varsinais-Suomessa

Aurinkovoimalla tuotetun sähkön osuus Suomen sähköntuotannosta vuonna 2018 oli yhteensä 67 TWh eli 0,2 prosenttia (lähde: Energiateollisuus). Energiavirasto on selvittänyt vuodesta 2015 alkaen verkkoon kytketyn sähkön pientuotannon kapasiteettia. Energiaviraston verkkoyhtiöille toteuttaman kyselyn perusteella Suomes-sa oli vuoden 2015 syksyllä noin 7,9 MW verkkoon kytkettyä aurinkosähköä. Vuoden 2018 lopussa sähkö-verkkoon kytkettyä aurinkosähkötuotantoa oli noin 120 megawattia (MW). Vuotta aiemmin määrä oli 66 me-gawattia. Aurinkosähkön tuotannon kasvu johtuu varsinkin siitä, että yksityisten ihmisten lisäksi myös yritykset ovat kiinnostuneet aurinkoenergiasta.

Aurinkosähkön tuotanto on viimeisten vuosien aikana kaksinkertaistunut edelliseen vuoteen verrattuna. Kehi-tys on samansuuntainen myös Varsinais-Suomessa. Valonia on koonnut alueen verkkoyhtiöiltä tietoa verk-koon liitetyistä kohteista. Vuosina 2016-2018 toteutettuja kohteita oli yhteensä 1732 ja nimellisteho 15,12 MW.

  2016  2017  2018  Yhteensä 
Voimalat, kpl   242  608  882  1732
 Nimellisteho, MW  1,646  5,653  7,823  15,122

Taulukko: Aurinkosähkökohteet Varsinais-Suomessa 2016-2018.

Yhteishankintoja pientalokohteisiin
Valonia on ollut mukana edistämässä aurinkosähkön yleistymistä järjestämällä pientalojen omistajille yhteis-hankintoja. Ensimmäinen kilpailutus tehtiin Mynämäellä 2017 ja osallistujia oli kymmenen. Syksyllä 2018 käynnistetyssä yhteishankinnassa Somerolla osallistujia on 29. Asennukset valmistuivat heinäkuussa 2019. Kyseessä on Someron kaupungin ja Valonian yhteistyöhanke, jonka tavoitteena on aktivoida asukkaat Someron ilmasto-ohjelman käytännön toteutukseen. Valonia kilpailutti aurinkosähköjärjestelmät ”avaimet käteen” -toimituksina, joissa valittavana on kolme eri kokoluokkaa, 3 kWp, 5 kWp ja 7 kWp. Kilpailutusmalli on saatu Suomen ympäristökeskuksen Hinku-hankkeen kautta.

Valonian tavoitteena on levittää toimintamallia maakunnassa sekä jakaa kokemuksia myös valtakunnallisesti. Tuorein esimerkki on Salo, jossa Ilmastoviisas Salo -asukasryhmä toteutti kilpailutuksen samaa toimintamallia mukaillen. Aurinkopaneelien asennus valmistunee syyskuun aikana. Kaikkiaan näihin kolmeen toteutuneeseen aurinkosähkön yhteishankintaan on osallistunut 62 pientaloa, joiden aurinkosähköjärjestelmien nimellisteho on noin 310 kW.

Aurinkosähkön yhteishankintoja on toteutettu ja on käynnissä myös muissa maakunnissa. Toiminta kytkeytyy useimmiten alueen muuhun ilmastonmuutostyöhön. Varsinais-Suomessa seuraava yhteishankinta käynnistyy Laitilassa syyskuussa 2019. Laitilan kaupunki osallistuu hankkeen viestintään.

Aurinkopaneeleita voi myös vuokrata
Vuokrattava aurinkopaneeli on hyvä vaihtoehto aurinkoenergian tuottamiseen esimerkiksi kerrostalo-, rivitalo- tai omakotiasukkaalle, jolla ei ole mahdollisuutta asentaa katolleen omaa aurinkosähköjärjestelmää. Varsinais-Suomen sähköyhtiöstä kahdella on tarjolla tämä palvelu (Turku Energia ja Sallila Energia).

Lisätietoja: energia-asiantuntija Liisa Harjula, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen. puh. 040 182 0412


Uskelanjoen jäänpidätysrakenteet ja kalataloudellinen kunnostus tekeillä

Valonia on mukana Varsinais-Suomen laajimmassa koskikunnostuksessa. Salon kaupungin läpi virtaavassa Uskelanjoessa on käynnissä jäänpidätysrakenteiden ja kalataloudellisten kunnostusten toteutus. Jäänpidätys-rakenteiden tavoitteena on Salon kaupungin keskustan tulvariskien vähentäminen. Jäänpidätysrakenteita on toteutettu Yyrönkoskeen, Haukkalankoskeen ja Moisionkoskeen.

Koskialueiden kalataloudellisilla kunnostuksilla parannetaan Uskelanjoen luonnonvaraisen meritaimenkannan luontaisen elinkierron edellytyksiä sekä yleisesti joen ekologista, kalataloudellista ja rakenteellista tilaa. Hankkeessa kunnostetaan Moisionkoski, Haukkalankoski, Lopenkoski ja Lammaskoski-Kaukolankoski, joiden pituus on yhteensä noin 1,5 kilometriä. Koskialueet pyritään ennallistamaan uittoperkauksia edeltäneeseen tilaan. Koskikunnostuksilla on myös merkitystä jäiden pidättämisessä ja jäälauttojen hajottamisessa.

Kunnostuksen moniarvoiset vaikutukset
Meneillään oleva Uskelanjoen koskikunnostus on laajuudessaan Varsinais-Suomen suurin. Kunnostettavaa koskipinta-alaa on tässä hankkeessa yhteensä noin 3,4 hehtaaria. Kunnostuksissa koskialueille lisätään luonnonsoraa vaelluskalojen lisääntymisalueiksi yhteensä 670 kuutiota.

Jäänpidätysrakenteiden ja koskien kunnostuksella on moniarvoisia vaikutuksia. Koskien ennallistaminen on vesienhoidollinen toimenpide ja parantaa joen ekologista tilaa sekä virkistyskäyttö- ja maisema-arvoja. Rakennettavat jäänpidätysrakenteet ja koskien kunnostaminen parantaa tulvariskien hallintaa. Pahimmillaan Uskelanjoen jääpatojen seurauksena aiheutuvista tulvista aiheutuu Salon keskustaa kymmenien miljoonien eurojen vahingot.
5
Salonjoen jäänpidätysrakenteiden rakentaminen, kuten hankkeen aiempi suunnitteluvaihe, rahoitetaan Salon kaupungin ja valtion (maa- ja metsätalousministeriön rahoitus) yhteisrahoituksella. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on noin miljoona euroa. Valonia on hankkeessa mukana ohjaamassa kalataloudellisia kunnostuksia. Pääurakoitsijana toimii Oteran Oy. Työn tilaajana on Salon kaupunki ja Varsinais-Suomen ELY-keskus.

 

Lisätietoja: Juha-Pekka Triipponen, johtava vesitalousasiantuntija, Varsinais-Suomen ELY-keskus, puh. 02 95 022 953
Petri Virtanen, yhdyskuntatekniikan kaupungininsinööri, Salon kaupunki, puh. 044 778 5201

Kalataloudelliset kunnostukset: vesiasiantuntija Jussi Aaltonen, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen. puh. 040 186 1765
vesiasiantuntija Janne Tolonen, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen., puh. 050 518 7755

Mediassa: Jäävätkö Salon jättitulvat historiaan? Jäiden kulkua hidastetaan kivillä Salonjoessa (YLE 9.7.2019) https://yle.fi/uutiset/3-10868360
Salonjoen jäänpidätysrakenteiden rakennustyöt käynnistyneet Perttelin Yyrönkoskella (ELY-keskuksen tiedote 2018) https://www.ely-keskus.fi/web/ely/-/salonjoen-jaanpidatysrakenteiden-rakennustyot-kaynnistyneet-perttelin-yyronkoskella-varsinais-suomi-


Lounaistiedon tilastopalvelulta toivotaan ajantasaista väestö- ja työllisyystietoa

Lounaistiedon tilastopalvelu uudistuu vuoden 2019 lopulla. Tilastopalvelun kehittäminen käynnistettiin kyselyl-lä, jolla selvitettiin palvelun käyttäjien tietotarpeita ja heidän toiveitaan tietojen esittämistavasta.

Kyselyn tulosten perusteella kaikki vastaajat pitivät erityisen tärkeänä tietojen ajantasaisuutta. Noin 90 % vas-taajista piti tärkeänä sitä, että tilastotietoja on saatavilla kunnittain, mutta myös maakunta- ja seutukuntatasoi-selle tiedolle oli selvää tarvetta. Lisäksi tilastokuvaajien interaktiivisuutta sekä mahdollisuutta upottaa tilastoku-vaajat omille sivuille pidettiin hyvinä ominaisuuksina.

Tietosisällöistä selvästi toivotuimpia olivat väestö-, työpaikka- ja työllisyystiedot, jotka korostuivat etenkin ky-syttäessä kaikkein tärkeimpiä tilastosisältöjä. Lisäksi tärkeinä tietosisältöinä pidettiin työttömyyttä, yritysten määrää sekä ympäristö- ja suhdannetilastoja. Lounaistiedon tilastoseurannan nykysisällöistä liikenne- ja ma-joitustilastoja ei pidetty yhtä tärkeinä.

Kysely toteutettiin toukokuussa 2019. Sähköinen kyselylomake lähetettiin yhteensä 1 378 sähköpostiosoittee-seen, ja kyselyyn saatiin 197 vastausta (14,3 % vastausaste). Vastaajista suurin osa edusti julkista sektoria ja heistä noin kolme neljäsosaa työskenteli Turun seudulla. Valtaosa vastaajista käyttää Lounaistiedon tilastopal-velua satunnaisesti, 14 % käyttää palvelua useamman kerran kuukaudessa ja neljännes ei ollut käyttänyt pal-velua kertaakaan.

Lounaistiedon tilastopalvelu löytyy osoitteesta: https://www.lounaistieto.fi/tietopalvelut/tilastot/

Lisätietoja: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, puh. 050 410 2294

6

 

Varsinais-Suomen liitto mukana Turun Eurooppa-foorumissa 29.-31.8.2019

Elokuun viimeisenä viikonloppuna Turussa järjestettävä Eurooppa-foorumi on kaikille avoin kansalaistilaisuus, joka toimii alustana rakentavalle vuoropuhelulle Euroopasta ja Euroopan Unionin merkityksestä ja kehitykses-tä, tuoden päätöksentekoa lähemmäs kansalaisia. Foorumin ohjelma koostuu yli 40 tilaisuudesta, kuten kyse-lytunneista, paneelikeskusteluista ja seminaareista. Mukana tapahtumassa ovat poliittiset päättäjät, kansalais-järjestöt, elinkeinoelämä, työmarkkinajärjestöt, asiantuntijat ja kansalaiset.

Eurooppa-foorumin ajan Turun pääkirjaston sisäpihalla on avoinna Eurooppa-tori, jossa kävijöillä on mahdolli-suus tutustua suomalaisiin ja paikallisiin Eurooppa-toimijoihin sekä keskustella ja saada tietoa Euroopan Unionista. Europe Direct Varsinais-Suomi on torilla mukana esittelemässä toimintaansa. Tori on avoinna 29.–30.8. klo 10–17 ja 31.8. klo 10–15.

Foorumin teema ”Nyt saa sanoa!” kuvaa tapahtuman luonnetta edistää yhteiskunnallista keskustelua Euroo-pan tulevaisuudesta sekä Suomen asemasta ja roolista osana Eurooppaa. Varsinais-Suomen liitto yhteistyö-kumppaneineen järjestää Eurooppa-foorumissa kaksi mielenkiintoista keskustelutilaisuutta, joiden aiheina ovat Euroopan TEN-T liikenneverkko ja älykkään erikoistumisen teemat:

Torstaina 29.8. klo 13.30 - 15.00 ”How to strengthen Southern Finland as the gateway to Europe? Connectivity as the core Finland's TEN-T strategy”

Paneelikeskustelu eteläisen Suomen kytkeytymisestä Euroopan laajuiseen liikenneverkkoon ja sen ydinverk-kokäytävään. Näkökulmana erityisesti Turun ja Lounais-Suomen asema porttina länteen ja Tunnin juna osana kansainvälistä liikenneyhteyttä aina Tukholmasta Pietariin. Paneelissa pohditaan saavutettavuutta ja sen stra-tegista merkitystä Suomelle.

Paneelikeskustelussa ovat mukana Turun kaupunginjohtaja Minna Arve, europarlamentaarikko Henna Virkku-nen, Tukholman Mälarin alueen pääsihteeri Maria Nimvik Stern, liikenne- ja viestintäministeriön valtiosihteeri Mikko Koskinen sekä Euroopan komission liikenneosaston (DG Move) edustaja Philippe Chantraine. Keskus-telu käydään Turun pääkirjastolla englanninkielellä.

Lauantaina 31.8. klo 11.00-11.45 ”Älykkäät innovaatiot ja alueen tulevaisuus”

Tilaisuudessa käydään eri puolilta Suomea olevien maakuntien kesken keskustelua alueiden vahvuuksista ja siitä, miten niitä jalostetaan EU:n älykkään erikoistumisen strategioiden kautta innovaatioiksi. Lisäksi pohditaan sitä, miten maakuntien välistä yhteistyötä ja oppimista voisi vahvistaa ja miten maakunnat näkyvät Euroopassa, yhdessä ja erikseen.

Mukana keskustelemassa ovat Varsinais-Suomen liiton aluekehitysjohtaja Tarja Nuotio, Pohjois-Savon liiton aluekehitysjohtaja Satu Vehreävesa, Etelä-Karjalan liiton aluekehityspäällikkö Laura Peuhkuri ja Satakuntaliitto (nimi vahvistetaan myöhemmin). Keskustelu käydään Turun pääkirjaston sisäpihalla Eurooppa-torilla ja sen järjestävät Varsinais-Suomen liitto ja Europe Direct Varsinais-Suomi.

Tervetuloa mukaan politiikan syksyn avaustapahtumaan Turun Eurooppa-foorumiin!

Lisätietoja: erikoissuunnittelija Katri Koivisto, puh. 0400 251 771 ja erikoissuunnittelija Malla Rannikko-Laine, 040 721 3429.

Plan4Blue Suomen ja Viron merialuesuunnittelun yhteistyöhanke


Kestävää sinistä kasvua edistävä Maritime Spatial Planning for Sustainable Blue Economies (Plan4Blue) päät-tyy syyskuussa 2019. Hankkeessa toteutettiin laajoja analyysejä ja selvityksiä koskien Suomenlahden ja Saa-ristomeren alueen sinisiä toimialoja, meriluontoa sekä rajat ylittäviä toimintoja. Hanke kokosi Suomen ja Viron sinisten toimialojen asiantuntijoita yhteen useissa työpajoissa ja tilaisuuksissa vuosina 2016–2019, minkä li-säksi hanke toimi keskustelualustana Suomen ja Viron merialuesuunnittelun vastuutahoille.

Hankkeessa toteutettiin mereisten toimialojen tulevaisuusskenaariot, joiden laatimiseen hyödynnettiin muun muassa talousanalyysejä, kyselyjä, haastatteluja sekä työpajatyöskentelyä. Animaatio sinisen talouden vaih-toehtoisista skenaarioista Suomenlahdella ja Saaristomerellä: https://www.youtube.com/watch?v=VtPkJEsbnaw


Lisätietoja: suunnittelija Heidi Lusenius, puh. 045 807 8969

 Ylatunniste2

Hallitusohjelma luo pohjan Tunnin junan toteuttamiselle – päätöksenteko jää valtion talousarviovalmisteluun

Antti Rinteen hallitusohjelma luo myönteisen pohjan raideliikenteen kehittämiselle ja suurille ratahankkeille. Raideliikennehankkeet halutaan toteuttaa vaikutuksia laajasti arvioiden ja periaatteilla, jotka edistävät työvoiman liikkumista ja kestävää liikennettä.

Rinteen hallitusohjelma ei sisällä kuitenkaan suoria kirjauksia suurten raidehankkeiden aloittamisesta, eikä se aseta niitä järjestykseen. Käytännössä Tunnin junan ja muiden raidehankkeiden jatkosuunnittelu ja toteuttamispäätökset tehdään valtion talousarvion ja kehysmenettelyn puitteissa. Hallitus antaa jo kesäkuussa lisäbudjetin, jossa se käynnistää merkittäviä liikennehankkeita.

Hallitusohjelma mahdollistaa liikenteen hankeyhtiöt ja varautuu niiden pääomittamiseen. Käytännössä eteneminen raidehankkeissa tulee tarkoittamaan valtion, kuntien ja mahdollisten muiden hyödyn saajien välistä sopimista ja rahoitustaakan jakoa.

Hallitusohjelmassa huomioidaan merkittävät EU-rahoitusmahdollisuudet ja tunnistetaan hankehauissa olennaiset erot raidehankkeiden toteuttamisvalmiudessa. Euroopan unionin Verkkojen Eurooppa -ohjelmasta (CEF) voidaan rahoittaa 50 % raidehankkeiden suunnittelua ja 20 % investointia. Hauissa menestyminen edellyttää hyvää suunnittelu- ja toteuttamisvalmiutta.

Tunnin junalla on ainoana suurena ratahankkeena jo nykyisellään TEN-T ydinverkkokäytävästatus, joka mahdollistaa EU-rahoituksen hakemisen jo kuluvan EU-rahoituskauden aikana. Tukea voidaan hakea jatkosuunnitteluun ja Espoon kaupunkiradan rakentamisinvestointiin jo tänä syksynä, mikäli maan hallitus on tehnyt asiaan liittyvät päätökset. Tulevalla vuosien 2021-2027 rahoituskaudella Tunnin junalle voidaan hakea tukea koko hankkeen toteuttamiseen. Myös pääradalla on uudella ohjelmakaudella TEN-T-status, mutta suunnitteluvalmius haastaa sen investoinnin tukemista.

Lisätietoja: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, puh. 040 583 6950

Valtaosa Varsinais-Suomen kunnista alijäämäisiä

Varsinais-Suomen kunnista suurin osa teki alijäämäisen tuloksen vuonna 2018 selviää Kuntaliiton laskelmista. Vahvimman tuloksen asukaslukuun suhteutettuna tekivät Taivassalo, Naantali ja Kustavi ja heikoimman Oripää ja Vehmaa, joka joutui taloudellisen tilanteensa vuoksi kriisikuntamenettelyyn. Vehmaan tilannetta heikentää alijäämäisen tuloksen lisäksi negatiivinen vuosikate sekä korkea veroprosentti ja lainakanta, jolloin kunnan talouden puskurit ovat heikommat kuin esimerkiksi Oripäässä, jonka veroprosentti ja lainakanta ovat alle maan keskiarvon.

Varsinais-Suomen kunnista vuosikate oli negatiivinen Vehmaan lisäksi Oripäässä ja Mynämäessä. Vuosikate on keskeinen tunnusluku kunnan tulorahoituksen riittävyyden arvioinnissa, ja se kertoo, paljonko kunnalla on juoksevien menojen jälkeen käytettävissä investointeihin ja lainojen lyhennyksiin. Vuosikate oli vahvin Naantalissa, Kustavissa ja Uudessakaupungissa, eli samoissa kunnissa, joiden tilinpäätös asukasta kohden oli myös vahvimmin ylijäämäinen.

Lisätietoja: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, puh. 050 410 2294

1

Maankäyttö- ja rakennuslain uudistus

Nykyinen maankäyttö- ja rakennuslaki tuli voimaan 1.1.2000. Lakiin on tehty sen voimassaolon aikana lukuisia muutoksia, ja niitä tehdään edelleen. Muutettuja, lisättyjä tai kumottuja pykäliä on peräti kaksi kolmasosaa lain runsaasta 300 pykälästä. Lain toimivuudesta ja soveltamisesta on tehty lukuisia selvityksiä. Kokonaisuudis-tuksen tarkoituksena on selkeyttää lakia.

Juha Sipilän hallitus käynnisti maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksen parlamentaarisen valmistelun. Uudistuksen alkuperäisenä tavoitteena on yksinkertaistaa alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää, kehittää rakentamisen ohjausta, tukea kansalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa omaa elinympäristöä koskevaan suunnitteluun ja päätöksentekoon sekä varmistaa, että lakiteksti on selkeä ja johdonmukainen. Valmistelusta vastaa ympäristöministeriö. Tavoitteena on, että hallituksen esitys uudeksi maankäyttö- ja rakennuslaiksi valmistuu vuoden 2021 loppuun mennessä.


Lakia uudistettaessa otetaan huomioon muun muassa:

- laajat yhteiskunnalliset ilmiöt kuten ilmastonmuutos, aluerakenteen erilaistuminen, kaupungistuminen, digitalisaatio, liikkumisen murros ja siirtyminen puhtaan energian käyttöön
- eri alueiden elinvoimaisuus ja kestävä kehitys
- alueidenkäytön suunnittelun laatu
- rakentamisen laatu ja vastuukysymykset
- viranomaisohjauksen toimivuus
- osallistumisen ja vuorovaikutuksen helppous
- yhteensopivuus muun lainsäädännön kanssa sekä
- Suomen EU-jäsenyyden ja kansainvälisten sitoumusten tuomat vastuut

Antti Rinteen hallitusohjelmaan on kirjattu, että uudistus viedään loppuun parlamentaarisessa valmistelussa. Hallitusohjelmassa on uudistuksen tavoiteasetelmaan vaikuttavia kirjauksia:

- päätavoitteita ovat hiilineutraali yhteiskunta, luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen sekä rakentamisen laadun parantaminen ja digitalisaation edistäminen
- lisäksi on otettava huomioon yhdyskuntarakenteen sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys
- kuntien kaavamonopoli ja kaavahierarkia säilytetään, kaavaprosessin sujuvuutta edistetään ja kuntien maapolitiikkaa vahvistetaan
- kaavoitus perustuu kattaviin vaikutusarvioihin
- alueiden käytön laillisuuden valvonta säilyy viranomaistoimintana vähintään nykytasolla
- ilmastonmuutoksen torjunta otetaan huomioon niin kaavoituksessa, rakentamisessa kuin rakennuskannan ylläpidossa
- yhdyskuntarakenteen tulee tukea ilmastonmuutokseen sopeutumista sekä suosia kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä erityisesti kaupunkiseuduilla
- vaalitaan kulttuuriympäristöjä ja vahvistetaan luonnon monimuotoisuutta myös kaupunkiympäristössä
- parannetaan ihmisten osallistumismahdollisuuksia
- luodaan rakennetun ympäristön valtakunnallinen digitaalinen rekisteri ja tietoalusta, joihin maankäyttöä ja rakentamista koskevat päätökset ja prosessit tukeutuvat
- edistetään kunnissa rakentamisen luvissa ja ilmoituksissa yhden luukun periaatetta ja sähköistä asiointia.

Hallitusohjelman tulkinta maankäyttö- ja rakennuslain osalta ympäristöministeriössä on vasta alkanut. Myös ohjelman kirjaukset kaupunkiseutujen asemasta ja kaupunkipolitiikasta tulevat joko suoraan tai välillisesti vaikuttamaan lain sisältöön:

- erikokoisten kaupunkiseutujen tunnistaminen, erit. metropolialue ja suuret kaupunkiseudut
- elinvoimatyötä ja strategista kaavoitusta kunta- ja maakuntarajojen yli
- kansallinen kaupunkistrategia, seutukaupunkiohjelma
- MAL-sopimuskäytännön vahvistaminen ja laajentaminen, mukaan yli 100 000 as. kaupunkiseudut
- vahvistetaan keskuskaupunkien yhteistä strategista kaavoitusta, joukkoliikennettä ja joustavia palveluita

Uudistuksen valmistelussa on edetty esitykseen jatkovalmistelun suuntaviivoista. Maakunnan liiton kannalta keskeisiä kysymyksiä ovat suunnittelun digitalisaatio, lähtötietojen ja suunnittelun erottaminen sekä erityisesti tulevan lain kaavajärjestelmä ja siinä maakuntakaavoituksen asema. Esityksessä on kaksi vaihtoehtoa: kaupunkiseuduille yksi kuntakaava, kaupunkiseutukaava ja maakuntakaava, kaupunkiseutujen ulkopuolella kuntakaava ja maakuntakaava. Keskustelussa ovat nousseet esille eri kaavatasojen väliset suhteet ja oikeusvaikutteisuus, kaupunkiseutukaavan laatimisvastuu ja hyväksymisprosessi. Todettakoon tässä, että Varsinais-Suomen kokonaismaakuntakaavat on laadittu (kaupunki-) seutukohtaisina ja että liiton rooli Turun kaupunkiseudun suunnittelussa on ollut keskeinen niin rakennemalli- ja liikennejärjestelmätyössä kuin MAL-sopimusten valmistelussa.

Maakuntajohtajat ovat kevään kirjeessään ympäristöministeriölle korostaneet maakuntakaavan oikeusvaikutteisuuden tärkeyttä erityisesti laajojen, rajat ylittävien infrahankkeiden näkökulmasta. Myös valmistelevien työryhmien kokoonpanoon on em. kirjeen johdosta todennäköisesti tulossa muutoksia.

https://mrluudistus.fi

Lisätietoja: suunnittelujohtaja Heikki Saarento, puh. 040 720 3056

Kevään kumppanuustyössä konkreettisia tuloksia

Maakuntaohjelman toimenpiteiden toteutus myötätuulessa, järjestötyölle perustetaan oma jaosto, innovaatioyhteistyöhön toimintasuunnitelmatyö etenee, ilmastoratkaisut seuraavan kumppanuusfoorumin teemana.

Varsinais-Suomen kumppanuustyön tarkoitus on edistää Varsinais-Suomen maakuntaohjelman tavoitteiden ja toimenpiteiden edistymistä ja lisätä maakunnallista yhteistyötä. Työtä tehdään tällä hetkellä noin kymmenessä kumppanuusfoorumin verkostossa, jotka ovat edelleen fokusoineet työtään kevään mittaan. Yhä useampi toimenpide on jo vakiintumassa osaksi yhteistyötä ja vain muutama odottaa käynnistymistä.

Varsinais-Suomen kumppanuustoiminta ottaa uusia askelia syksyllä, kun maakunnan yhteistyöryhmän alle perustetaan uusi järjestöjaosto. Aloite jaoston perustamiseksi syntyi kumppanuusfoorumin osana toimivan järjestöfoorumin toiminnassa ja on hyvä esimerkki siitä, että verkostojen toiminnasta syntyy konkreettisia tuloksia.

Maakuntaohjelmatyöhön liittyvä, innovaatioyhteistyötä kehittävä älykkään erikoistumisen strategiatyö on myös ottanut harppauksia kevään aikana, kun kehittäjäorganisaatioiden, korkeakoulujen, kuntien ja yritysten yhteistyössä rakentuvat toimialakohtaiset toimenpiteitä kootaan yhteiseksi toimintasuunnitelmaksi, joka valmistuu syksyllä. Tavoitteena on lisätä maakunnan sinisen kasvun ja teollisuuden modernisaation, innovatiivisten ruokaketjujen sekä lääke- ja terveysteknologian toimijoiden yhteistyötä, näkyvyyttä eurooppalaisilla yhteistyöalustoilla sekä kilpailukykyä hanketyössä.

Vuoden 2019 kumppanuusfoorumi-tapahtuma puolestaan pohtii Varsinais-Suomen roolia ilmastoratkaisujen maakuntana. Iltapäivän mittainen seminaarin näkökulmina ovat muun muassa tieto ja vaikuttaminen, innovoivat yritykset sekä vastuullisuus ja kompensaatiot. Seminaarin ilmoittautuminen avataan lähiviikkoina.

Lisätietoja näistä ja monista muista kumppanuustyön tapahtumista osoitteesta: www.kumppanuusfoorumi.fi

Lisätietoja: erikoissuunnittelija Salla-Maria Lauttamäki 040 520 0761

 

Ylatunniste2 
 

Posti supistaa palveluaan saaristossa

Posti on ilmoittanut siirtyvänsä osalla saaristoalueista käytäntöön, jossa posti jaettaisiin vain kerran viikossa, yleisimmin perjantaisin. Muutoksen tarkoituksena on toteuttaa Postin sisäistä säästöohjelmaa.

Saaristokunnat ja -osakunnat ovat ilmaisseet huolensa Postin supistuvien palveluiden takia. Kerran viikossa tapahtuva postinjakelu ei vastaa todellista minimipalvelutasoa eikä ole myöskään saaristolain hengen mukainen. Esimerkiksi Velkualla muutos koskee sekä Palvan että Velkuanmaan alueita, jotka sijaitsevat jokapäiväisesti liikennöivän ja ilmaisen maantielautan takana. Naantalin kaupunki onkin aiheellisesti kyseenalaistanut, ovatko nämä alueet jo ns. erämaata? Samoin ulkosaaristossa Utön reittialueella yhteysalus, joka lähtee Nauvon Pärnäisistä on Postilla ilmaiseksi käytössä postin kuljetusta varten. Mikä estää postinjakelijaa, joka muutenkin on liikkeellä Pärnäisten alueella, jatkossakin viemästä ulkosaaristoon menevää postia yhteysalukselle?

Varsinais-Suomen liiton saaristotoimikunta käsittelee asiaa kokouksessaan 21.5.2019. Myös Saaristoasiain neuvottelukunta käsittelee asiaa toukokuun kokouksessaan. Posti haluaa vielä kuulla saariston asukkaita ennen lopullista päätöksen tekoa. Postin edustajat ovat mm. Saaristotoimikunnan kuultavina 21.5.2019.

Lisätiedot: saaristo- ja maaseutuasiamies Sami Heinonen, puh. 0400 413 704

 

Työllisyys kasvaa hieman aiempaa hitaammin

Varsinais-Suomen työllisyystilanne on parantunut nopeasti jo kolmen vuoden ajan, ja työllisyysasteen trendi oli vuoden 2019 ensimmäisellä neljänneksellä 73,5 %. Työllisyysasteen kasvu on kuitenkin hidastunut hieman, sillä vielä vuoden 2018 lopulla työllisyyden kasvutrendi oli selvästi tämänhetkistä jyrkempi. Kuitenkin nykyvauhdillakin Varsinais-Suomen työllisyysaste nousisi 75 % tuntumaan kuluvan vuoden loppupuolella.

Varsinais-Suomen työllisyysaste on selvästi koko maata korkeampi, ja välimatka kärjessä oleviin Uuteenmaahan ja Pohjanmaan maakuntiin on pienentynyt koko ajan. Työllisten määrän kehitystrendi onkin Varsinais-Suomessa ennätystasolla, sillä aiemmin työllisten määrän on ollut yhtä korkea vain vuonna 2018 nousukauden ollessa huipussaan. Työllisten määrä on kasvanut Varsinais-Suomessa viimeisen kolmen vuoden aikana yhteensä noin 20 000 henkilöllä, mikä on toiseksi suurin määrä heti Uudenmaan jälkeen.

Neljännesvuosittainen työllisyysaste laaditaan Tilastokeskuksen tekemän haastattelututkimuksen pohjalta. Tämä lisää jonkin verran etenkin maakunnallisten lukujen epävarmuutta. Pitkän aikavälin trendikehitys antaa kuitenkin varsin luotettavan kuvan työllisyyskehityksen suunnasta.

Lisätietoja: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, puh. 050 410 2294

1

 

2

Lounaistiedon tilastopalvelun uudistaminen käynnistyy

Lounaistiedon tilastopalvelu tarjoaa ajankohtaisen tilannekuvan Varsinais-Suomen kehityksestä. Tilastopalvelu on toteutettu pääosin vuonna 2015, ja sen uudistaminen alkaa olla ajankohtaista. Uudistuksen tavoitteena on tilastosisältöjen päivittäminen käyttäjien tarpeita vastaaviksi ja tilastokuvaajien parempi toimiminen mobiililaiteilla.

Ennen tilastopalvelun uudistamista, kartoitetaan nykyisen palvelun käyttöä ja sekä toiveita sen sisällöstä ja tietojen esittämistavasta. Kartoitus toteutetaan verkkokyselyllä, joka lähetetään Varsinais-Suomen liiton sidosryhmille ja muille alueellisille toimijoille sähköpostitse toukokuussa. Lyhyeen kyselyyn voi vastata myös alla olevan linkin kautta.
https://www.kyselynetti.com/s/tilastokysely

Kysely toteutetaan, jotta tilastopalvelun käyttäjien tietotarpeisiin pystytään vastaamaan mahdollisimman hyvin. Lounaistiedon tilastopalvelu löytyy osoitteesta:
https://www.lounaistieto.fi/tietopalvelut/tilastot/

Lisätietoja: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, puh. 050 410 2294


Varsinais-Suomen liitossa käynnistynyt strategiatyö tähtää vaikuttavuuden kasvattamiseen

Varsinais-Suomen liitossa on käynnistynyt huhtikuun alussa sisäinen strategiatyö. Strategia valmistellaan vuoden 2019 aikana ja viedään päätöksentekoon joulukuussa. Strategiavalmistelua vetää nimetty neljän hengen työryhmä yhdessä ohjausryhmän ja henkilökunnan kanssa.

Strategian valmistelu on lähtenyt käyntiin maakunnan liiton tehtävien ja organisaation nykytila-analyysistä. Henkilökuntaa vahvasti osallistamalla ja sidosryhmiltä kysymällä määritellään liiton strategiset tavoitteet, arvot ja visio.

Strategiatyön tavoitteena on toiminnan kehittäminen ja vaikuttavuuden lisääminen. Nykytilaa ja tavoitteita vertaamalla määritellään maakunnan liiton toiminnan muutostarpeet ja valmistellaan toimenpide-ehdotukset.

Strategia on tarkoitus hyväksyä vuoden lopussa liiton luottamuselimissä ja toteuttaa vuodesta 2020 alkaen. Liiton viestinnän uudistaminen aloitetaan rinnan strategiatyön kanssa.

Lisätietoja: maakuntajohtaja Kari Häkämies, puh. 044 201 3204

 

Turun seudun pyöräilykatsaus kokoaa yhteen alueen pyöräilykuulumiset

Ensimmäistä kertaa julkaistu katsaus kokoaa ajankohtaista tietoa, toimijoita sekä pyöräilyn eteen tehtävää työtä. Katsauksessa ovat Turun lisäksi mukana Kaarina, Lieto, Naantali ja Raisio.

Turun kaupunkiseudun asukkaista 96 % suhtautuu tutkimuksen mukaan myönteisesti pyöräilyn edistämiseen, mutta korkeista pyöräilytilastoista huolimatta jopa puolet 1–3 kilometrin mittaisista matkoista tehdään autolla. Pyöräilykatsauksella halutaan tehdä näkyväksi kestävän liikkumisen edistämistyötä. Katsauksen on koonnut Valonia yhdessä Varsinais-Suomen liiton, kuntien sekä Varsinais-Suomen ELY -keskuksen kanssa osana Liikkumisen ohjaus Varsinais-Suomessa 2018 -hanketta.

Katsaus on suunnattu seudun asukkaille, mutta myös päättäjille ja kunnille. Kestävän liikkumisen edistäminen kaupunkiseudulla on ensisijaisen tärkeää ilmastotavoitteisiin pääsemiseksi. Valtakunnallinen tavoite on, että liikenteen päästöt tulee puolittaa vuoteen 2030 mennessä.

Toimivat matkaketjut ja liityntäpysäköinti parantavat pyöräilyn houkuttelevuutta. 91 % pitää tärkeänä, että pyöräilyreittien jatkuvuutta parannetaan Turun kaupunkiseudulla. Myös kaupunkipyöräjärjestelmä helpottaa pyöräilyn valitsemista esimerkiksi työmatkoilla sekä päivän aikana tehtävillä työasiamatkoilla. Viime vuonna lanseeratuilla Föli-fillareilla taitetaan kuukaudessa keskimäärin 28 000 matkaa.

Pyöräilykatsaus on luettavissa sähköisesti osoitteessa kulje.fi/pyorailykatsaus2019.

Lisätietoja: erikoissuunnittelija Mari Sinn, puh. 045 807 8969 tai kestävän liikkumisen asiantuntija Marja Tommola, puh. 040 832 8515