Lisärahoitusta Varsinais-Suomen positiiviseen rakennemuutokseen

Valtioneuvosto jakoi 8.2.2018 maakunnille vuosittaisen rahoituksen alueiden kasvun ja kilpailukyvyn tukemi-seen. Varsinais-Suomeen osoitettiin Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelman vuosittaisen kehyk-sen mukaisesti Euroopan aluekehitysrahoitusta ja siihen liittyvää valtion vastinrahoitusta 2,2 miljoonaa euroa sekä Euroopan sosiaalirahaston ja siihen liittyvää valtion vastinrahoitusta 2,7 miljoonaa euroa.

Kansallista alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen (AIKO) rahoitusta ennakoidun rakennemuutoksen hank-keisiin myönnettiin 267 000 euroa sekä Turun kaupunkiseudun kasvusopimuksen toteuttamiseen 606 000 euroa.

Edellä mainittujen vuosittaisten perusrahoitusten lisäksi valtioneuvosto huomioi Lounais-Suomen positiivisen rakennemuutoksen kasvun mahdollisuuden hyödyntämiseksi tehtyyn Silta-sopimukseen sisältyneitä esityksiä. Euroopan aluekehitysrahoitusta ja siihen liittyvää valtion vastinrahoitusta myönnettiin Varsinais-Suomeen 2 880 000 euroa. Tämä on tarkoitettu valmistavaa teknologiateollisuutta palvelevan ja kaikkien korkeakoulujen yhteiskäyttöön tarjottavan TKI- ja koulutusinfrastruktuurin kehittämiseen. AIKO-rahoitusta osoitettiin kansainvälisten erityisasiantuntijoiden houkutteluun 170 000 euroa ja positiivisen rakennemuutoksen tilannekuva- ja seurantapalvelun rakentamiseen 30 000 euroa.

Lisätietoja: aluekehitysjohtaja Tarja Nuotio, p. 040 506 3715, tarja.nuotio(at)varsinais-suomi.fi ja elinkeinopäällikkö Petteri Partanen, p. 070 776 0630, petteri.partanen(at)varsinais-suomi.fi

Tunnin juna ja Helsinki-Tallinna tunneli EU:n ydinverkkokäytävien toteuttajina

EU:n merkittävimmistä liikenneverkoista TENT-T (Trans-European Transport Networks), ydinverkkokäytävistä kaksi ulottuu Suomeen. Ruotsista Turun ja Helsingin kautta Venäjän rajalle olevat liikenneyhteydet ovat osa Skandinavia-Välimeri-ydinverkkokäytävää. Pohjanmeri-Baltia-ydinverkkokäytävä ulottuu Baltiasta Helsinkiin. Muualla Suomessa ei ole EU:n tärkeimpään luokkaan priorisoituja liikennekäytäviä.

Kaksivuotinen FinEstLink-hanke julkaisi viime viikolla selvityksen Helsingin ja Tallinnan välisestä rautatietun-nelista, joka toteuttaisi Pohjanmeri-Baltia-ydinverkkokäytävää. Tunneli olisi maailman pisin ja lyhentäisi matka-ajan kaupunkien välillä puoleen tuntiin. Tunneli yhdistäisi toteutuessaan kolmen miljoonan asukkaan kaksois-kaupungissa tavarat, palvelut ja ihmiset osaksi yhtä työssäkäyntialuetta. FinEstLinkin selvityksessä suunnittelun arvioidaan kestävän neljästä kuuteen vuotta, ja rakentaminen voisi alkaa aikaisintaan v. 2025. Selvityksen mukaan kustannusarvio on 13,8–20 miljardia euroa.

Euroopan unionin liikenneinfrastruktuuripolitiikan tavoitteena on ollut kytkeä Euroopan eri osat toisiinsa sekä sujuvoittaa liikkumista ja sisämarkkinoiden toimintaa. Liikenneverkot on jaettu eri luokkiin, jotka ovat perusteita EU-rahoitusta haettaessa, ja jotka kertovat verkkojen tärkeydestä unionin liikennekäytävissä. Tallinna-Helsinki- välin tavoin Turun ja Helsingin välinen nopea junayhteys, tunnin juna on osa ydinverkkokäytäviä, joille on mahdollista saada unionin rahoitusta.

Turun ja Helsingin välisen tunnin junan suunnittelu on alkanut tunnelihanketta aiemmin ja edennyt jo yksityis-kohtaisen suunnittelun vaiheeseen. Vuoden 2019 eduskuntavaalien jälkeen muodostettavan hallituksen on mahdollista tehdä tunnin junasta rakentamispäätös. Tunnin junan suunnittelua on rahoitettu unionin Verkkojen Eurooppa -ohjelmasta ja valtio on osoittanut hankkeelle merkittävän, yhteensä 40 miljoonan euron suunnittelurahan.

Ydinverkkokäytävät tuovat laajamittaisia yhteiskunnallisia ja taloudellisia hyötyjä niin alueen kaupungeille kuin valtioille ja laajemmin Euroopalle. Siinä missä yhteys Helsingistä avautuu muualle Eurooppaan eteläsuunnas-sa, parantaa tunnin juna yhteyksiä Tukholman ja Pietarin välillä Suomen kautta.

FinEstLink hankkeen takana ovat Helsingin ja Tallinnan kaupungit, Viron ja Suomen liikenneministeriöt sekä Uudenmaan ja Harjun maakunnat. Selvitystä on rahoitettu Varsinais-Suomen liiton suojissa toimivasta Central Baltic Interregohjelmasta noin miljoonalla eurolla.

FinEstLink hankkeen lisäksi vireillä on toinen tunnelihanke, jota johtaa pelialalta tunnettu liikemies Peter Ves-terbacka. Vesterbackan tavoitteena on rakennuttaa tunneli Espoon ja Tallinnan välille kansainvälisellä yksityi-sellä rahoituksella ja ottaa valmis tunneli käyttöön jo vuonna 2024. Sekä Vesterbackan että FinEstLink -hankkeet ovat vasta esisuunnitteluvaiheessa. Hankearvioissa on merkittäviä eroja kustannuksissa sekä rakentamisaikataulussa.

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner kytki selvityksen julkistamistilaisuudessa tunnelihankkeen osaksi pohjois-eteläsuuntaista Jäämeren radan hanketta. Bernerin mukaan yhdessä Rail Baltica -rautatiehankkeen ja Jäämeren radan kanssa Helsinki–Tallinna-tunneli yhdistäisi toteutuessaan arktisen alueen Suomen kautta Euroopan ytimeen.

”Ratainvestoinnit ovat kokoluokaltaan merkittäviä eriä valtion talousarviossa ja siksi ne pitää aikatauluttaa. Pitkän aikavälin visiot liikenneverkkojen kehittämiseen ovat hyvin tervetulleita, sillä niiden kautta suunnittelu etenee kohti toteutusta. Tässä ajassa pitää tarttua toteuttamiseltaan realistisimpiin hankkeisiin. Tulevalla hallituskaudella tunnin juna on suurista ratahankkeista ainoa, jota on mahdollista jo rakentaa”, summaa maakuntajohtaja Kari Häkämies keskustelua käynnissä olevista ratahankkeista.

Lisätietoja: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, puh. 040 583 6950

Turun ja Raision joukkoliikenneratkaisu yhdistää kaupunkiliikenteen tunnin junaan

Turun ja Raision kaupungit ovat laatineet selvityksen kaupunkien ja seudun kasvua ja kokonaisvaltaista kehit-tymistä mahdollistavasta joukkoliikenneratkaisusta. Suunnittelun lähtökohtana on toteuttaa raitiotie- tai super-bussi reiteille, joiden varrella on paljon maankäytön kehittämispotentiaalia ja rakentamisen kärkihankkeita.

Esitetyt raitiotie- ja superbussireitit on suunniteltu Varsinais-Suomen maakuntakaavan kaupunkikehittämisen kohdealueelle ja Turun kaupunkiseudun rakennemalli 2035 ydinkaupunkialueelle. Valittavalle joukkoliikenne-ratkaisulle on asetettu yleissuunnitteluvaiheessa näkökulmasta viisi tavoitetta: kestävä kaupunkirakenteen, sujuvan ja houkuttelevan joukkoliikenteen, asukkaiden hyvinvoinnin ja viihtyvyyden, taloudellisen kestävyyden sekä kilpailukyvyn, kasvun ja vetovoiman tukeminen. Tuleva joukkoliikenneratkaisu päätettäneen Turun ja Raision kaupunginvaltuustoissa tulevana kesänä.

Raitiotiellä ja superbussilla voidaan luoda alueelle paljon uutta potentiaalia yhdistettynä maakunnan keskei-simpään liikennehankkeeseen, Helsingin ja Turun väliseen tunnin junaan. Joukkoliikenneratkaisu tuo tulevan Matkakeskuksen ja Kupittaan aseman sekä kuljetuskapasiteetiltaan tehokkaan ja korkealaatuisen joukkoliikenteen pääkäytävän yhteyteen. Raitiotiellä tai superbussilla on suora yhteys sekä Helsingin että Tampereen suunnan ratoihin sekä pitkämatkaiseen linja-autoliikenteeseen.

Suunnittelun lähtökohtana on ollut toteuttaa joukkoliikenneratkaisu, joka tukee kaupungin ja seudun kasvua ja kokonaisvaltaista kehittymistä. Positiivinen rakennemuutos on osaltaan nostanut kasvuodotuksia kaupunki-seudulle, jossa Turun asukasmäärä ja joukkoliikenteen matkustajamäärät ovat kasvaneet nopeasti 2010-luvulla. Joukkoliikennereitin varrelle sijoittuu paljon uutta maankäytön kehityspotentiaalia, kuten myös Turun Tiedepuiston ja keskustan kehittämisen kärkihankkeet.

Tunnin juna yhdistäisi noin 1,5 miljoonaa suomalaista yhdeksi talous- ja työssäkäyntialueeksi ja on osa laa-jempaa liikenneyhteyksien verkostoa, joka jatkuu liityntäliikenteenä radanvarren kaupunkien sisällä. Liikenne-viraston selvityksen mukaan nopean junayhteyden arvioidaan lisäävän työasiamatkoja alueella 35–40 %. Täs-tä kasvusta suurin osa kohdistuu Turun seudulta pääkaupunkiseudulle tehtäviin työmatkoihin. Tunnin junan potentiaali hyödynnetään parhaiten, kun matkustajat voivat käyttää asemilla tehokkaita jatkoyhteyksiä. Aluei-den kilpailukyky perustuu yhä enemmän sijaintiin, saavutettavuuteen, sujuvaan liikkumiseen ja nopeisiin yh-teyksiin. Raitiotie- ja superbussiratkaisu yhdistettynä tunnin junaan Turun ja Helsingin välille ovat merkittäviä positiivisia rakennemuutoksen vauhdittajia seudulla.

Lisätietoja: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, puh. 040 583 6950

Varsinais-Suomen työllisyyden kasvu vahvaa – pohjoismaiseen tasoon kuitenkin vielä matkaa

Varsinais-Suomen työllisyysasteen kasvu jatkui tasaisena vuoden 2017 aikana. Työllisyysasteen kasvuvauhti hidastui hieman vuoden 2016 nopeimman kasvun vaiheesta, mutta vuoden 2017 lopun työllisyysaste oli joka tapauksessa yli 4 prosenttiyksikköä korkeampi kuin kaksi vuotta aiemmin. Valtakunnallinen työllisyysasteen 72 prosentin tavoite täyttyy nykykehityksen mukaan kuluvan vuoden aikana sekä Varsinais-Suomessa että koko maassa.

Varsinais-Suomen tämänhetkinen vähän yli 70 prosentin työllisyysaste kalpenee kuitenkin pohjoismaisiin naapureihin verrattaessa. Pohjoismaiden ministerineuvoston laatiman vuosittaisen State of the Nordic Region 2018 -raportin mukaan esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa valtaosassa maakunnista työllisyysaste on yli 75 % ja Islannissa jokaisen alueen työllisyysaste on yli 85 %.

Positiivisen rakennemuutoksen yhteydessä on ennustettu Lounais-Suomeen syntyvän jopa 30 000 uutta työ-paikkaa lähivuosien aikana. Mikäli nämä ennusteet toteutuvat, tulee Varsinais-Suomen työllisyysaste kuitenkin nousemaan lähelle Pohjoismaiden keskiarvoa, joka oli raportin mukaan vuonna 2016 lopussa 76,6 %.

Neljännesvuosittainen työllisyysaste laaditaan Tilastokeskuksen tekemän haastattelututkimuksen pohjalta. Tämä lisää jonkin verran etenkin maakunnallisten lukujen epävarmuutta. Pitkän aikavälin trendikehitys antaa kuitenkin varsin luotettavan kuvan työllisyyskehityksestä.

Lisätietoja: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, puh. 050 410 2294

 1

 

 2

 Laajakaistan rakentamiseen kohdennettu tuki taas ajankohtainen

Laajakaistalain mukaisen tuen myöntämisen ehtojen muututtua ovat Varsinais-Suomen alueen tukikelpoiset alueet laajentuneet merkittävästi aiemmista Laajakaista kaikille 2015 -hankkeen tarjousalueista. Varsinais-Suomen liitto on pyytänyt Viestintävirastoa teettämään markkina-analyysit Varsinais-Suomen kuntien tukikel-poisista alueista. Analyysejä ei ole pyydetty kaupunkiseutujen kuntien alueelta, joilla verkon rakentamisen nähdään toteutuvan markkinaehtoisesti. Kuntien alustavaa tahtotilaa hankkeeseen osallistumiseen on kysytty ja kysytään markkina-analyysien valmistumisten mukaisesti.

Keskeisin muutos tukiehdoissa on loppukäyttäjän, eli kuntalaisen tai yrittäjän, maksettavaksi jäävä omakus-tannusosuus, joka on pienentynyt sataan metriin aiemman kahden kilometrin sijasta. Tämän uskotaan tekevän laajakaistahankinnan aiempaa kiinnostavammaksi ja kustannuksiltaan pienemmäksi loppukäyttäjälle. Tukieh-tojen mukaisesti toteutettavien hankkeiden rahoitus edellyttää kunnan osallistumista 33 % osuudella, tukirahalla katetaan 33 % ja rakentamisen toteuttava operaattori vastaa 34 % osuudesta syntyvistä kuluista.

Laajakaistaverkon laajentuminen nähdään maakunnassa yhtenä vetovoimatekijänä, joka tukee digitalisaation ratkaisuja, yritystoiminnan kehittymistä ja etätyön mahdollisuuksia. Tukirahan hyödyntämisen haasteena on, että Varsinais-Suomen kaikki kunnat ovat omarahoitusosuuden osalta korkeimmassa luokassa. Nopean aika-taulun vuoksi kunnat eivät ole pystyneet varautumaan budjeteissaan kyseiseen investointiin. Kunnat eivät näe verkkorakentamista kunnan perustehtävänä ja tämän hetkiset langattomat ratkaisut toimivat jo tavallisimmissa käyttötarkoituksissa kohtuullisen hyvin.

Varsinais-Suomen liitto lähettää verkonrakentamisesta vastaaville yhtiöille tarjouspyynnöt niiden kuntien osal-ta, jotka tähän mennessä ovat ilmaisseet kiinnostuksensa lähteä tutkimaan tuetun laajakaistan toteuttamis-vaihtoehtoja alueellaan. Tehtyjen tarjousten saapumisen jälkeen kuntien konkreettinen ja taloudellinen sitou-tuminen hankkeeseen tullaan vielä varmistamaan erikseen.

Lisätietoja: erikoissuunnittelija Aleksis Klap, puh. 040 721 3137

Ylatunniste2 

Keskustelu EU:n koheesiopolitiikasta käy kuumana – nyt on aika vaikuttaa

EU:n tulevan 2020+ -budjettikauden valmistelut tulevat olemaan EU-politiikan keskiössä vuonna 2018. Komis-sion puheenjohtaja Jean-Claude Juncker tukee koheesiopolitiikan ja maatalouspolitiikan uudistamista ja yksin-kertaistamista, mutta vastustaa suuria leikkauksia. Koheesiopolitiikan tulisi hänen mielestään säilyä koko Euroopan politiikkana. Tämä kuitenkin tarkoittaa, että EU:n tuloja tulisi kasvattaa.

Koheesiopolitiikan tulevaisuudesta käydään tällä hetkellä kovaa vääntöä Brysselissä. Pienenevä EU-budjetti tulee näkymään myös koheesiopolitiikassa. Komission eri osastojen esittämät mallit koheesiopolitiikan leik-kaamiseksi ovat huolestuttavia kehittyneiden alueiden ja näin ollen myös Varsinais-Suomen kannalta. Brys-selissä on meneillään kaksi alueiden yhteistä aloitetta, joiden tavoitteena on taata koheesiorahoitus kaikille EU-alueille myös jatkossa. Lisäksi komissio on avannut julkisen kuulemisen koheesiopolitiikan tulevaisuudes-ta. Tähän on kaikkien suotavaa vastata.
https://ec.europa.eu/info/consultations/public-consultation-eu-funds-area-cohesion_fi

Todennäköisesti koheesiopolitiikasta tullaan leikkaamaan jollain tavalla, mutta kysymysmerkkinä on vielä se, kuinka paljon ja miten leikkaukset kohdistuvat eri alueille. Aikaisemmin koheesiorahastot ovat kohdistuneet kaikille EU-alueille, nyt esillä on ehdotuksia, joissa kehittyneimmät alueet jäisivät ilman aluekehitysrahoja.

Euroopan perifeeristen merialueiden liitto CPMR julkaisi joulukuussa 2017 selvityksen, jossa analysoidaan eri budjettileikkausskenaarioiden vaikutuksia alueille. Suomen kannalta skenaariot näyttävät huolestuttavilta:

Skenaario I: tuki kohdistetaan ainoastaan vähiten kehittyneille alueille
- Suomen rahoitus vähenisi 88 %
 Skenaario II: tuki ainoastaan koheesiomaille
- Suomen rahoitus vähenisi 88 %
Skenaario III: juustohöylämalli eli 10 %:n leikkaus koheesiorahastoista
- Suomen rahoitus vähenisi 10 %
 Skenaario IV: sosiaalirahasto pois koheesiorahastoista
- Suomen rahoitus vähenisi 40 %

On siis selvää, että Suomen ja muiden kehittyneiden alueiden tulee vaikuttaa kovasti, jotta koheesiopolitiikka säilyisi koko Euroopan politiikkana ja että sosiaalirahasto pysyisi osana koheesiopolitiikkaa. Rakennerahastoil-la tuetaan tälläkin hetkellä Varsinais-Suomen positiivista rakennemuutosta, joka on toivottu valonpilkahdus koko Suomessa.

Lisätietoja: Europpa-toimiston päällikkö Saara Nuotio-Coulon, p. +32 498 103 271,
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen., erikoissuunnittelija, EU-hankerahoitus Ville Roslakka, p. +358 50 5920 404,
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Tunnin junan toteutus varmistaa metropolialueen kasvua ja kilpailukykyä

Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI julkisti 9.1. kaupunkipolitiikan tiekartta -selvityksen, jossa esitetään toimia Helsingin metropolialueen kansainvälisen menestymisen vahvistamiseksi. Helsingin seutu kasvaa no-peasti, mutta kansainvälisestä perspektiivistä katsottuna kasvu on paikoin vaatimatonta. Seudun talouskasvu on ollut tällä vuosikymmenellä selvästi kansainvälisiä verrokkikaupunkeja hitaampaa ja esimerkiksi alueen väestönkehitys on 2010-luvulla jäänyt Oslon ja Tukholman kasvuvauhdista jälkeen.

Raportti tunnistaa Helsingin metropolialueen kilpailukyvyn ongelmia ja kasvun pullonkauloja, sekä esittää seu-raavat toimintalinjat näiden poistamiseksi: metropolisopimuksen laatimista, sujuvia liikenneyhteyksiä ja kau-punkien tiivistämistä sekä kansainvälistymisloikan.

Varsinais-Suomen alueen tavoitteet, haasteet ja mahdollisuudet ovat monella tavalla samanlaisia kuin metro-polialueen. Suomen kasvukolmio muodostuu Helsinki, Turku ja Tampere -kolmiosta. Kasvukolmion osuus väestön, työpaikkojen, BKT:n, T&K-menojen tai korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osalta on 50–70 % koko maan osuudesta. Kasvua ja kaupunkiseutujen kehitystä hidastavien esteiden poistaminen on siksi met-ropolialuetta laajempi kysymys.

Raportin keskeisimpinä johtopäätöksinä esitetään mittavia panostuksia kasvukolmion kaupunkien välisen rai-deliikenteen uudistamiseen ja olennaisesti nykyistä nopeampien junayhteyksien luomiseen. Yksi näistä toimis-ta on toteuttaa Tunnin juna Helsingistä Turkuun. Johtopäätös vahvistaa aiempia lukuisia päätelmiä Tunnin junan merkittävistä hyödyistä. Nopea junayhteys vaikuttaa merkittävästi aluetalouteen ja johtaa tuottavuuden ja arvonlisäyksen kasvuun. Lisäksi se luo edellytyksiä yritysten kasvulle ja uusille yrityksille Helsingissä, Tu-russa, Espoossa, Lohjalla ja Salossa.

Etelä-Suomen nopeille junayhteyksille on tarvetta ja kannatusta, minkä vuoksi mm. Tunnin junan suunnittelu on käynnissä. Tampereen ja Helsingin pormestarit Lauri Lyly ja Jan Vapaavuori painottivat selvityksen julkis-tamisen jälkeen Suomella olevan kaikki mahdollisuudet yhdistää lähivuosikymmeninä etelän suurimmat kau-punkiseudut Helsinki, Tampere ja Turku noin tunnin yhtenäiseen saavutettavuusalueeseen.
Linkki selvitykseen

Kaupunkipolitiikan tiekartta IV – Kaupunkien mestarien liigaan -selvitys on osa MDI:n kaupungistumisen ja kaupunkien kehittämisen tilannekuvan piirtämistä sekä konkreettisten kehittämisehdotusten kertomista. Selvi-tyksen tilaajina olivat Hypoteekkiyhdistys (Hypo), Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö (SAK), Palvelualo-jen Ammattiliitto (PAM), Rakennusteollisuus RT ry, Sitra ja Rakennustietosäätiö.

Lisätietoja: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, p. 040 583 6950, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Selvitys Turun kehätien infrastruktuuri-investointien vaikutuksista yritystoimintaan valmistunut

Varsinais-Suomen liitto oli mukana rahoittamassa Turun Kauppakorkeakoulun tutkimusta, jossa tutkittiin Turun kehätien infrastruktuuri-investointien vaikutuksia yritystoimintaan. Tutkimusaineisto kerättiin yrityshaastatteluin (22 kpl) syys-marraskuussa 2017. Haastateltavat yritykset toimivat Turun kehätien vaikutusalueella ja kattavat Varsinais-Suomen teollisuusyritysten liikevaihdosta 37 prosenttia vuonna 2015. Tutkimuksen keskeiset tulok-set:

• Kehätiehen suunnitellut investoinnit eivät synnyttäneet merkittävästi taloudellista kasvua alueen yrityksissä, vaikka kehätie onkin erittäin merkittävä tekijä niiden liiketoiminnan kannalta.
• Mikäli nykyiset olosuhteet huononevat, haitta on monelle yritykselle merkittävä.
• Erityisesti logistiikkayritykset arvioivat kehätien olevan jo nyt kantokykynsä rajoilla.
• Kehätien parannusinvestoinneilla ei arvioida itsessään olevan merkittävää (kasvua lisäävää) vai-kutusta, mutta kehätien parantamista voidaan pitää kriittisenä kasvun vaatiman välityskyvyn turvaamiseksi.

Liikenneviraston tilastojen perusteella Turun kehätien liikennemäärät ovat kasvaneet merkittävästi viimeisen kymmenen vuoden aikana. Esimerkiksi välillä Kausela - Kirismäki liikennemäärät ovat kasvaneet vuosien 2004 ja 2016 välillä 30 prosenttia ja raskas liikenne jopa 37 prosenttia. Liikenteen toimivuus heikkenee nopeas-ti Turun kehätiellä, jos liikennemäärien kasvu jatkuu samanlaisena, eikä investointien aikataulua kiirehditä suunnitellusta.

Lisätietoja: erikoissuunnittelija, liikennejärjestelmätyö Mari Sinn, p. 045 807 8969, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Scandria® Alliance ¬– ScanMed korridoorin yhteistyösopimuksen valmistelu

Varsinais-Suomen liitto ja Turun kaupunki (Science Park) ovat mukana valmistelemassa allianssisopimusta Scandinavian-Mediterranean TEN-T ydinverkkokäytävän alueiden ja kaupunkiseutujen yhteistyön vahvista-miseksi. Sopimus painottuu käytävän pohjoiseen osa-alueeseen. Muut valmistelussa mukana olevat alueet ovat Örebron seutu, Skåne, Uudenmaan liitto, Itä-Norjan maakuntaverkosto, Akershus (Oslon seutu) sekä Berlin-Brandenburg.

Valmistelusta vastaa Berlin-Brandenburgin yhteinen aluesuunnitteluosasto osana Scandria®2Act-hanketta. Sopimuksen sisältöjä ovat yhteistyön organisointi, varmistaminen ja sisältöjen määrittely. Tavoitteena on lii-kenteen ja alueidenkäytön suunnittelun rajat ylittävä yhteistyö virkamies- ja luottamushenkilötasoilla yhteisten intressien edistämiseksi. Yhteistyön hahmoteltuja teemoja ovat hallinto, logistiikka, rautatieliikenne, vaihtoeh-toiset polttoaineet, talous sekä korridoorin kaupunkiseudut suunnittelun ja aluekehityksen näkökulmis-ta. Yhteistyön pääareena tulee olemaan joka toinen vuosi järjestettävä kansainvälien konferenssi. Sopimus ei konferenssijärjestelyjen lisäksi sisällä taloudellisia velvoitteita. Jokaisen sopimusosapuolen oletetaan vastaa-van omista osallistumiskuluistaan.

Yhteistyön organisoitumisesta on edelleen valmistelijoiden välillä hieman erilaisia näkemyksiä. Useimpien – myös Turun ja liiton kanta – on mahdollisimman joustava ja kevyt rakenne. Tärkeää olisi myös saada kaikki Pohjoismaiden pääkaupunkiseudut mukaan allianssiin.

Lisätietoja: suunnittelujohtaja Heikki Saarento, p. 040 720 3056, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Varsinais-Suomen yritysten liikevaihto vakaalla kasvu-uralla

Varsinais-Suomen yritysten suhdannenäkymät ovat olleet viime aikoina myönteisiä. Positiivinen rakennemuu-tos näkyy selvästi yritysten liikevaihdon kehityksessä, sillä Tilastokeskuksen ennakkotilastojen mukaan yri-tysten liikevaihdon kehitys on vakaalla kasvu-uralla kaikilla toimialoilla.

Nopeimmin liikevaihto kasvaa Varsinais-Suomessa rakennusalalla, jonka suhdannekehitys kääntyi kasvuun jo vuonna 2014. Palvelualoilla kasvu on ollut hieman hitaampaa kuin rakentamisessa, mutta sekin on kasvanut vuoden 2010 tasoon verrattuna noin 35 %. Palvelut ovat kasvaneet tasaisesti käytännössä myös koko pitkän laskusuhdanteen ajan. Kaupan alan kasvu puolestaan vastaa melko tarkkaan kaikkien toimialojen yhteistä suhdannekehitystä.

Myös teollisuuden hyvä suhdannekehitys näkyy yritysten liikevaihdon kasvuna. Varsinais-Suomen teollisuus-tuotantoa kannattelee vahva vientiteollisuus, jonka suhdannetilanne on ollut koko laskusuhdanteen ajan sel-västi teollisuustuotannon kokonaistilannetta paremmalla tasolla.

Varsinais-Suomen liitto seuraa yritysten suhdannekehitystä kahdesti vuodessa. Seuraava tilannekatsaus teh-dään elokuussa, jolloin tarkastellaan yritysten liikevaihdon kehitystä maaliskuuhun 2018 saakka.

Lisätietoja: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, p. 050 410 2294, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

1

2

 

3

 

4

 

 Ylatunniste2

 Palvelut ja jalostus siivittivät Varsinais-Suomen talouskasvua vuonna 2016

Varsinais-Suomen talous kasvoi lähes 4 % viime vuonna. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Varsinais-Suomen arvonlisäys oli Suomen kolmanneksi nopeinta, ja nopeammin talous kasvoi vain Pohjois-Pohjanmaalla sekä Kainuussa, jossa Talvivaaran kaivoksen uudelleenkäynnistäminen nopeutti maakunnan talouskasvua huomattavasti. Koko maan arvonlisäys kasvoi 1,6 %.

Varsinais-Suomen talouskasvu oli melko tasaisesti sekä jalostuksen että palvelujen varassa. Vuonna 2016 palvelualojen bruttoarvonlisäys kasvoi kuitenkin hieman nopeammin kuin jalostustoimialat, joita ovat kaivostoiminta, teollisuus ja rakentaminen. Palvelut puolestaan muodostuvat mm. kaupasta, majoitus- ja ravitsemustoiminnasta, rahoitustoiminnasta, julkishallinnosta ja terveydenhuollosta.

Arvonlisäyksellä tarkoitetaan alueen tuotannon synnyttämää arvoa. Se lasketaan yritysten osalta vähentämällä tuotannosta tavaroiden ja palvelujen tuottamiseen käytetyt välituotteet ja ei-kaupallisessa toiminnassa laskemalla yhteen maksetut palkat ja kiinteän pääoman kuluminen. Tilastokeskus julkistaa arvonlisäyksen alueelliset ennakkotiedot vuosittain noin 11 kuukauden tilastoviiveellä.

Lisätietoja: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, puh. 050 410 2294

1

 

2

Varsinais-Suomen liikenteen tila 2017

Varsinais-Suomen liikennestrategiasta laadittiin syksyllä 2017 tilaseuranta suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Tilaseurannan perusteella Varsinais-Suomen positiivinen rakennemuutos on lisännyt maakunnan pääteiden liikennemääriä merkittävästi; viimeisen vuoden aikana henkilöautojen ja raskaan liikenteen määrien kasvu pääteillä on ollut suhteessa valtakunnan keskiarvoon huomattavasti suurempaa. Sen sijaan joukkoliikenteen sekä raideliikenteen matkustajamäärissä ei näy näin nopeaa kasvua. Myös raiteilla kulkeva tavaran määrä on vähentynyt.

Liikenteen määrän kasvu ei ole vielä heikentänyt liikenteen toimivuutta, mutta jos kasvu jatkuu näin nopeana, liikenteen toimivuus tulee heikkenemään merkittävästi etenkin Kehätiellä Kauselan ja Kirismäen välillä (osa E18-tietä) sekä Turun kaupungin sisääntuloväylillä. Kehätien toimivuus lähivuosikymmeniksi pystytään turvaamaan, jos suunnitelluille toimenpiteille Kauselan ja Kirismäen välillä saadaan rahoitus (eritasoliittymät sekä nelikaistaistukset), mutta Turun kaupungin sisääntuloväylien liikenteen toimivuuden turvaamiseksi tulee löytää uudenlaisia keinoja, sillä tilaa lisäkaistoille ei ole.

Tieliikenteen kapasiteetin kasvattaminen elinkeinoelämän tarpeisiin, lisää väistämättä myös henkilöautoliikenteen sujuvuutta. Kansallisten ilmasto- ja päästötavoitteiden perusteella henkilöautoilun osuutta liikkumisessa pitäisi kuitenkin laskea merkittävästi ja lisätä kestävien kulkumuotojen osuutta. Päästötavoitteet kulminoituvat Turun seudulle, jossa kestävien kulkumuotojen edistämiselle on parhaimmat edellytykset.

Vuonna 2018 Varsinais-Suomen liitto käynnistää jatkuvan maakunnallisen aluerakenne ja liikennejärjestelmätyön, jonka yhteydessä tarkistetaan, miten voimassa oleva liikennestrategia vastaa muuttuneisiin olosuhteisiin (etenkin kansalliset päästötavoitteet sekä maakuntauudistus) sekä liikennestrategian tavoitteisiin. Jatkuva aluerakenne- ja liikennejärjestelmätyö tiivistää maankäytön ja liikenteen suunnittelun vuoropuhelua ja yhteistyötä maakunnassa, seutukunnissa sekä kunnissa, sillä maankäytön ja palvelurakenteen ratkaisuilla on merkittävä vaikutus liikenteeseen. Turun seudulla pyritään monitasoisen suunnittelun keinoin lisätä kestävien liikkumismuotojen osuutta ja hillitsemään henkilöautomäärien kasvua, jolla turvataan mm. elinkeinoelämän kuljetusten toimivuus. Liikenne- ja viestintäministeriö laatii alueellisen junaliikenteen selvityksen, jonka yhteydessä Varsinais-Suomen liitto tarvittaessa päivittää omaa paikallisjunaliikenteen selvitystään. Alueellisen junaliikenteen kehittäminen tulee ajankohtaiseksi maakuntauudistuksen myötä.

Lisätietoja: suunnittelujohtaja Heikki Saarento, p. 040 720 3056, liikennesuunnittelija Mari Sinn,  p. 045 807 8969

Europe Direct tiedotuspisteen toiminta liitossa jatkuu

Euroopan komissio on hyväksynyt Varsinais-Suomen liiton ehdotuksen uudesta Europe Direct -kaudesta 2018–2020.

Europe Direct tiedotuspisteen tehtävänä on tiedottaa ajankohtaisista EU-aiheista erityisesti kansalaisille, mutta myös sidosryhmille järjestämällä erilaisia tapahtumia ja keskustelutilaisuuksia, vastaamalla kansalaisten EU-aiheisiin kysymyksiin, sekä tuottamalla ja jakamalla EU-aiheista materiaalia. Yhtenä tärkeänä painopisteenä tiedotuspisteen toiminnassa on EU-rahoitustiedon jakaminen.

Europe Direct Varsinais-Suomi -tiedotuspisteen toiminnasta allekirjoitetaan kolmivuotinen puitesopimus, jota täsmennetään vuosittain erillissopimuksella. Vuodelle 2018 liitto saa komissiolta tukea noin 28 000 euroa. Nykyinen EU-tiedottaja siirtyy toisiin tehtäviin. Paikan täyttämisellä on kiire, jotta tiedotuspisteen toiminta voi jatkua keskeytyksettä. EU-tiedottajan paikka on ollut avoimessa haussa 5.–15.12.2017 välisen ajan ja se täytetään heti kun mahdollista.

Lisätietoja: viestintäpäällikkö Kirsi Stjernberg, p. 040 551 3120

Valonian vuoden 2018 toiminnan painopisteet – erityisesti esillä hiilineutraali maakunta sekä vesien-suojelu

Kansalliset ilmastotavoitteet edellyttävät yhä järeämpää otetta ilmastonmuutoksen hillintään. Esimerkiksi liikkumisen päästöistä on leikattava puolet, mikä tarkoittaa sitä, että haasteeseen on tartuttava monin eri keinoin. Valonian kestävän liikkumisen työ tulee keskittymään vuonna 2018 erityisesti pyöräilyn edistämiseen osana seudullista liikennejärjestelmätyötä. Toisena painopisteenä on kokeilut, joissa innovatiivisten palveluiden kautta voidaan yhdistellä erilaisia liikkumisen tarpeita.

Hiilineutraali maakunta -tavoitetta tullaan aktiivisesti edistämään kuntatasolla niin, että saadaan yhä parempi ymmärrys siitä, millaisia toimia kunnissa tullaan lähivuosina toteuttamaan ja miten Valonia voi niissä olla kuntien tukena. Luvassa onkin kuntakierros, jossa kartoitetaan tarkemmin kuntien ilmasto- ja kiertotalousasioihin liittyviä tarpeita.

Valonian vesiensuojelutoiminta vankistuu edelleen. Työssä tärkeänä pyrkimyksenä on innostaa ja aktivoida paikallistoimijoita ja auttaa näitä konkreettisten suojelutoimenpiteiden toteuttamisessa. Lisäksi kuntien hulevesiasiat nostetaan nykyistä paremmin esille ja niihin pyritään löytämään erilaisille kunnille sopivia työkaluja.

Luonnon monimuotoisuuden teemaa tullaan nostamaan Valoniassa vahvemmin esille. Tiukat ilmastotavoitteet ja ravinteiden kierron haasteet edellyttävät kunnilta parempaa ymmärrystä luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemipalveluiden huomioimisesta. Valonia pyrkii tässä auttamaan ja ohjaamaan kuntia.

Hankkeissa tullaan läpileikkaavasti yhä enemmän keskittymään asukkaiden osallistumiseen ja käyttäjälähtöisyyteen. Viestinnällisesti erityisenä tavoitteena on vahvistaa kuntien luottamushenkilöihin suunnattua viestintää.

Kaiken tämän lisäksi jatketaan edelleen monia vakiintuneita toimintoja, kuten energianeuvontaa, kiertotalouden edistämistä, vesistökunnostuksia, haja-asutuksen jätevesineuvontaa, ympäristökasvatusta ja liikkumisen ohjausta. Kaikista toiminnoista voi lukea lisää Valonian nettisivuilta ja uutiskirjeistä.

Lisätietoja: toimialapäällikkö Riikka Leskinen, p. 044 907 5995

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on uudistettu – vähähiilisyys keskeistä

Valtioneuvosto päätti 14.12.2017 uudistetuista valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Tavoitteilla varmistetaan, että valtakunnallisesti merkittävät asiat huomioidaan kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Alueidenkäyttötavoitteiden avulla taitetaan yhdyskuntien ja liikenteen päästöjä, turvataan luonnon monimuotoisuutta ja kulttuuriympäristön arvoja sekä parannetaan elinkeinojen uudistumismahdollisuuksia. Niillä myös sopeudutaan ilmastonmuutoksen seurauksiin ja sään ääri-ilmiöihin.

Uudistetut tavoitteet jakautuvat viiteen kokonaisuuteen:

1. Toimivat yhdyskunnat ja kestävä liikkuminen
2. Tehokas liikennejärjestelmä
3. Terveellinen ja turvallinen elinympäristö
4. Elinvoimainen luonto- ja kulttuuriympäristö sekä luonnonvarat
5. Uusiutumiskykyinen energiahuolto

Tavoitteiden määrä on vähentynyt. Uudistetussa päätöksessä niitä on 17 aiemman 70 sijaan. Päällekkäisyydet erityislainsäädännön kanssa on purettu. Kaikki tavoitteet koskevat koko maata, eikä alueellisia erityistavoitteita enää ole. Uudistus lisää hallitusohjelman mukaisesti kuntien liikkumavaraa maankäytössä. Edellisen kerran maankäyttö- ja rakennuslain 22 §:n mukaisista valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista päätettiin vuonna 2008.

http://valtioneuvosto.fi/paatokset/paatos?decisionId=0900908f80577688

Lisätietoja: suunnittelujohtaja Heikki Saarento, p. 040 720 3056

Ylatunniste2 

 Työllisyysaste kasvaa tasaisesti Varsinais-Suomessa

Varsinais-Suomen työllisyysasteen kasvu on jatkunut kesän aikana. Työllisyysasteen kehitystrendi on kasva-nut vuoden 2016 alusta noin neljällä prosenttiyksiköllä ja ohitti koko maan kehitystrendin vuoden 2017 ensim-mäisellä neljänneksellä. Jos kehitys jatkuu nykyisen kaltaisena, saavuttaa maakunnan työllisyysaste valtakun-nallisesti asetetun 72 prosentin tavoitteen ensi vuoden alkupuolella.

Työ- ja elinkeinoministeriön marraskuun alussa julkaiseman työmarkkinaennusteen mukaan työllisyyden kasvu vahvistuu ensi vuonna koko maassa. Ennusteen mukaan työllisyys kasvaa ensi vuonna 25 000 hengellä, kun kuluvan vuoden aikana työllisten määrä kasvaa noin 15 000:lla. Varsinais-Suomen myönteisen taloussuhdan-teen huomioiden ei ole syytä olettaa, etteikö työllisyyden vahva kasvuvauhti näkyisi myös Varsinais-Suomen työttömyysasteessa.

Neljännesvuosittainen työllisyysaste laaditaan Tilastokeskuksen tekemän haastattelututkimuksen pohjalta. Tämä lisää jonkin verran etenkin maakunnallisten lukujen epävarmuutta. Esimerkiksi tämän vuoden touko-kuussa ja elokuussa haastattelujen perusteella arvioitu työllisten määrä Varsinais-Suomessa oli epäuskotta-van alhainen, minkä vuoksi näiden kuukausien tiedot on korvattu naapurikuukausien lukuihin perustuvilla esti-maateilla.

Lisätietoja: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, puh. 050 410 2294

 1

Lounaispaikka palkittiin laadukkaista paikkatiedon rajapintapalveluista

Spatineo Oy palkitsi Paikkatietomarkkinoilla laadukkaita paikkatiedon rajapintapalveluita tarjoavia julkishallin-non organisaatioita Quality Award Sertificate -kunniakirjoillaan. Lounaispaikka sijoittui toiseksi kuntien ja alu-eellisten organisaatioiden luokassa, jossa ensimmäinen palkinto meni Hyvinkään kaupungille. Valtionhallinnon organisaatioista palkittiin Tilastokeskus ja Museovirasto. Kriteereinä olivat rajapintapalvelun saatavuus sekä kuvauksen laatu.

Lounaispaikka tarjoaa INSPIRE-direktiivin mukaisia rajapintapalveluita 17 maakunnan liitolle sekä alueensa kunnille. Keskitetyn palvelun myötä toimijat välttyvät erityisosaamista vaativien rajapintojen toteutukselta, mikä helpottaa erityisesti pienten kuntien työtä. Rajapintatekniikat mahdollistavat ajantasaisten tietoaineistojen siir-ron eri palveluihin, ja avoimesti saatavilla olevat aineistot ovat kaikkien käytettävissä. Lounaispaikan rajapinta-palveluihin sisältyy esimerkiksi maakuntakaavoja ja asemakaavoja.

Paikkatietopalveluiden laadunvarmentamiseen liittyviä palveluita toteuttava Spatineo Oy jakaa palkintoja vuo-sittain. Palkinnot jaettiin nyt ensimmäistä kertaa Suomessa.

Lisätietoja: verkostokoordinaattori Sara Tamsaari, p. 040 5077 109

 

Ylatunniste2 
 

Siltasopimus pureutuu kasvun esteisiin positiivisessa rakennemuutoksessa

Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) selvitysmies Esko Aho esitti elokuussa Kasvun mahdollisuus – positiivisen rakennemuutoksen hyödyntäminen Lounais-Suomessa -raportissaan valtion ja Lounais-Suomen välistä siltasopimusta. Hallitus sitoutui budjettiriihessään siltasopimuksen toteuttamiseen.

TEM asetti 10.10.2017 työryhmän valmistelemaan ja seuraamaan valtion ja Lounais-Suomen välistä sopimusta kasvun mahdollisuuksien hyödyntämisestä. Työryhmässä on 10 jäsentä: viisi Lounais-Suomen ja viisi valtion edustajaa sekä puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja. Työryhmän toimikausi päättyy hallituskauden päättyessä. Ryhmän puheenjohtajana toimii elinkeinoministeri Mika Lintilä. Työryhmää avustaa alueen ja valtion välinen sihteeristö.

Toimenpiteitä kasvun esteiden ratkomiseksi etsitään Ahon raportissa määriteltyjen siltasopimuksen teemojen ympäriltä: työvoiman saatavuus, saavutettavuus, koulutus, T&K, markkinointi ja tietopohja. Alueella sopimuksen valmistelua tehdään Varsinais-Suomen ja Satakunnan välisellä yhteistyöllä. Alueella kerätään toimenpiteitä kasvun esteiden ratkaisemiseksi. Toimenpiteet voivat olla lainsäädännöllisiä tai määrärahoja tarvitsevia. Sopimuksen on tarkoitus valmistua vuoden loppuun mennessä. Maan hallitus linjasi syksyn budjettiriihessä, että valtion määrärahojen osalta sopimus toteutetaan olevien kehysten puitteissa. Sopimuksen tarkempi sisältö ja muoto määrittyvät prosessin edetessä. Siltasopimuksen poliittisesta seurannasta vastaa kilpailukykyaliministeriryhmä.

Lisätietoja: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, p. 040 583 6950

 

Opetus- ja kulttuuriministeriö mukana positiivisen rakennemuutoksen erityistoimien rahoituksessa

Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) erityisavustuksen haku Lounais-Suomeen ammatillisen koulutuksen rakennemuutospilottien käynnistämiseksi on avattu. Erityisavustus on tarkoitettu kohdennettavaksi ammatillisen koulutuksen pilottihankkeisiin, joissa tavoitteena on kehittää ja ottaa käyttöön erityisesti Lounais-Suomen rakennemuutostilanteessa syntyviin työvoima- ja osaamistarpeisiin vastaamiseen soveltuvia toimintamalleja. Hanke toteutetaan yhtenä verkostohankkeena ja se on tarkoitettu Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa toimiville ammatillisen koulutuksen järjestämisluvan omaaville järjestäjille. OKM voi käyttää avustuksiin yhteensä
2 miljoonaa euroa. Hakuaika on 10.10.2017 - 15.11.2017.


Lisätietoa: http://minedu.fi/avustukset/avustus/-/asset_publisher/erityisavustus-ammatillisen-koulutuksen-rakennemuutospilottien-kaynnistamiseksi-lounais-suomessa

Lisätietoja: erikoissuunnittelija Esa Högblom, p. 040 7760 310

 

Uusikaupunki houkuttaa muuttajia kiihtyvään tahtiin

Vakka-Suomen asukasluku on kääntynyt nopeaan kasvuun kuluvan vuoden aikana. Vielä vuoden alussa seutukunnan väestö oli laskussa edelliseen vuoteen verrattuna, mutta kesän jälkeen asukasluku kasvoi jo lähes kahden prosentin vuosivauhtia. Vakka-Suomen suhteellinen väestönkasvu onkin ohittanut Turun seudun tasaisen kasvuvauhdin, vaikka on muistettava, että absoluuttisena väestönkasvuna mitattuna suurin osa maakunnan uusista asukkaista sijoittuu yhä Turun seudulle. Muiden seutukuntien asukasluku on ollut viimeaikoina selkeästi laskusuuntaista.

Positiivinen rakennemuutos näkyy siinä, että Vakka-Suomen väestönkasvun selvä veturi on Uusikaupunki, joka on noussut seudun nopeimmin kasvavaksi kunnaksi. Uudenkaupungin kasvu heijastuu kuitenkin myös muihin seudun kuntiin, joiden kaikkien asukasluvun kehitys on nousujohteista. Tämä koskee myös Vakka-Suomen maalaismaisempia kuntia, jotka muualla Varsinais-Suomessa kärsivät lähes poikkeuksetta muuttotappiosta.

Uudenkaupungin väestökasvu johtuu yksinomaa muualta Suomesta tulevasta muuttovoitosta, sillä maahanmuuton ja luonnollisen väestönmuutoksen kehitys on pysynyt vakaasti ennallaan. Valmet Automotiven vuoden alussa toteuttama massiivinen rekrytointikampanja näyttää tuoneen siis merkittävästi uusia muuttajia paitsi Uuteenkaupunkiin, myös muualle Vakka-Suomeen. Nopea väestönkasvu herättääkin kysymyksen siitä, pystyykö seudun asuntotarjonta vastaamaan kasvavan muuttoliikkeen aiheuttamaan kysyntään.

 taulukko1

 taulukko2

 taulukko3

 

Lisätietoja: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, p. 050 410 2294

 

II asteen ammatillisen koulutuksen järjestämisluvat on päätetty

Opetus- ja kulttuuriministeriö on päättänyt uusista ammatillisten tutkintojen ja koulutuksen järjestämisluvista 6.10.2017. Lupien uusiminen on osa ammatillisen koulutuksen reformia. Uusi laki ammatillisesta koulutuksesta (531/2017) ja eräät liitännäiset lait on vahvistettu eduskunnassa 11.8.2017 ja asetukset 9.10.2017. Uusi laki ja II asteen uudistus astuu voimaan 1.1.2018.

Lupia myönnettiin valtakunnallisesti yhteensä 144 koulutuksen järjestäjälle. Lupa myönnettiin myös kolmelle uudelle hakijalle. Yhtään lupaa ei peruutettu muuten kuin järjestäjän hakemuksesta. Nämä peruutukset liittyvät järjestäjien kesken tapahtuviin fuusioihin. Ammatillisessa koulutuksessa siirrytään yhteen järjestämislupaan, joka kattaa nykyiset ammatillisen peruskoulutuksen ja ammatillisen lisäkoulutuksen luvat. Nykyiset ammatillisen koulutuksen järjestämisluvat muutettiin automaattisesti uuden ammatillisen koulutuksen lain mukaisiksi järjestämisluviksi. Nykyiset järjestämisluvat uudistettiin uuden lain siirtymäsäännösten mukaisesti siten, että lähtökohtana oli koulutuksen järjestäjän nykyinen toiminta. Uudet järjestämisluvat eivät siten aiheuta merkittäviä muutoksia koulutuksen järjestäjien tarjontaan. Uudessa tutkintojen ja koulutuksen järjestämisluvassa päätetään mm. tutkinnoista, joita koulutuksen järjestäjällä on oikeus myöntää ja joihin se voi järjestää tutkintokou-lutusta, opetus- ja tutkintokielestä, ensisijaisesta toiminta-alueesta sekä opiskelijavuosien vähimmäismäärästä. Jatkossa koulutuksen järjestäjä voi järjestää oppisopimuskoulutusta kaikissa järjestämisluvan mukaisissa tutkinnoissa. Osa työvoimakoulutuksesta siirtyy ensi vuoden alussa työ- ja elinkeinoministeriöstä opetus- ja kulttuuriministeriöön ja osaksi uutta ammatillisen koulutuksen järjestelmää. Uusina tehtävinä oli mahdollisuus hakea lupaa työvoimakoulutuksen, laajennetun oppisopimuskoulutuksen ja vankilaopetuksen järjestämiseen.

Varsinais-Suomessa kaikki nykyiset koulutuksenjärjestäjät (16 kpl) jatkavat lähes entisin ehdoin ja valtaosin haetuin koulutusohjelmin. Varsinais-Suomeen tuli yhteensä 10 työvoimakoulutuslupaa. Varsinais-Suomeen tuli yksi uusi koulutuksen järjestäjä, Suomen Nosturikoulutus Oy, joka sai myös työvoimakoulutusluvan. Lisäksi sekä Meyer Turku Oy:n ja Valmet Automotiven ammattioppilaitokset saivat järjestämisluvat.

http://minedu.fi/artikkeli/-/asset_publisher/ammatillisen-koulutuksen-uudistetut-jarjestamisluvat-myonnettiin


Lisätietoja: erikoissuunnittelija Esa Högblom, p. 040 7760 310

 

Varsinais-Suomen Vaikuttajakoulu käynnistyy tänään

Varsinais-Suomen liitto käynnisti haun vaikuttajakoulun toiselle vuosikurssille syyskuussa. Valituksi tuli 25 nuorta eri puolilta maakuntaa. Iältään nuoret ovat toisen asteen tai korkeakouluopiskelijoita. Vaikuttajakoulu käynnistyy ensimmäisellä tapaamisella tänään. Tapaaminen on johdantoa tulevaan lukuvuoteen sekä tutustumista kuntapäätöksentekoon.

Ensimmäisenä kurssipäivänä vaikuttajakoulu vierailee Turun kaupungintalolla, tapaa kuntapäättäjiä ja seuraa kaupunginvaltuuston kokousta. Syksyn ohjelmassa on myös vierailu eduskuntaan ja sosiaali- ja terveysministeriöön sekä perehtymistä aluehallintoon ja maakuntauudistukseen. Kevääksi on suunnitteilla EU-politiikkaa, tutustumista oikeuslaitokseen, elinkeinoelämään ja järjestötyöhön sekä viestintään.

Vaikuttajakoulun taustalla on maakuntahallituksen päätös joulukuussa 2015 perustaa varsinaissuomalaisille yhteiskunnallisista asioista kiinnostuneille nuorille suunnattu koulutus. Ensimmäisellä vuosikurssilla nuoret antoivat positiivista palautetta kokonaisuudesta. Nuoret kokivat saaneensa koulutuksesta laajasti tietoja eri päätöksentekotasoista, -prosesseista ja käytännön vaikuttamisesta. Vaikuttajakoulu on osa liiton edunvalvonnan kehittämistä.

Lisätietoja: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, p. 040 583 6950