Maakuntakatsaus 15.4.2019
![]() |
Älykkään erikoistumisen toimintasuunnitelmatyö käynnissä LVM:n ja TEM:n virkamiesnäkemykset tukevat Varsinais-Suomen tavoitteita Maakunnallisen virkistysalueyhdistyksen perustamiseen tähtäävän yhteistyöryhmän työ on alkanut Lisätietoja: erikoisuunnittelija Lasse Nurmi p. 040 543 5473 tai saaristo- ja maaseutuasiamies Sami Heinonen Kiinteistöverotuksen korotus uhkaa saariston asutusta Kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia (CANEMURE) Valonia ja ELY-keskus keräävät tietoa toteutetuista ja suunnitelluista päästöjä vähentävistä toimenpiteistä alueella. Valonia on mukana tiekartan laadintaprosessissa ja mahdollistamassa eri sidosryhmien välistä vuoropuhelua. Olennainen osa Valonian työtä on tiedon jakaminen kuntiin ja muille alueen toimijoille, mutta myös niiden aktivoiminen ilmastotoimiin. Työpajojen, seminaarien ja yhteistyön kautta etsitään uusia toimintamalleja alueelle. Samalla kootaan ja jaetaan tietoa hyvistä käytännöistä ja päätöksentekoon tarvittavista päästölaskelmista. Tavoitteena on mahdollistaa tiedon ja kokemusten leviäminen ja vaihtaminen sekä asiantuntija-avun ja rahoituslähteiden löytäminen kunkin toimijan tarpeeseen. Katsaus eduskuntavaalien tuloksiin Varsinais-Suomessa Lisätietoja: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, puh. 050 410 2294 |
Maakuntakatsaus 18.3.2019
![]() |
Varsinais-Suomi yksi harvoista kasvualueista uudessa väestöennusteessa Varsinais-Suomen väestönkasvu uhkaa kuitenkin pysähtyä 2030-luvulla. Tämä johtuu ennen kaikkea synty-vyyden laskusta, sillä ennusteen mukaan vuosina 2017–2040 Varsinais-Suomessa syntyy 35 000 ihmistä Varsinais-Suomen väestönkasvu on yksinomaa Turun ja sen ydinkaupunkiseudun varassa. Ennusteessa Väestöennusteita tulkittaessa on muistettava, että ne ovat aina nykyisen kehityksen projisointeja tulevaisuu-teen. Ne kertovat, miten asukasluku muuttuisi, mikäli syntyvyys, kuolleisuus ja muuttoliike jatkuisivat tulevai-suudessa samankaltaisina kuin nyt. Myönteinen työllisyyskehitys voi kuitenkin kasvattaa Varsinais-Suomen muuttovetovoimaa ennustettua enemmän, joten ennusteet väestönkasvun pysähtymisestä voivat hyvinkin osoittautua ennenaikaisiksi. Lisätietoja: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, puh. 050 410 2294
Satamien tasapuolinen kilpailukyky turvattava hallitusohjelmassa Suomessa luotsausta harjoittaa yksinoikeudella valtion erityistehtäväyhtiö Finnpilot Pilotage Oy. Luotsausyhti-ön perimä asiakasmaksurakenne koostuu maksun perusosasta sekä muuttuvasta osasta, joka määrittyy aluk-sen koon ja luotsausmatkan perusteella. Lain mukaan yhtiön perimien luotsausmaksujen tulee olla kohtuullisia. Luotsausmaksujen nykyrakenteessa ylikorostuu matkaan perustuva maksuosuus. Matkan pituus vaikuttaa merkittävästi maksuihin, mutta ei samassa suhteessa lisää luotsauksen kustannuksia. Luotsauksen maksura-kenteen johdosta pitkiä väyliä käyttäville asiakkaille syntyy merkittävää kulurasitetta. Pisimmät luotsausmat-kat ovat Saaristomerellä, jossa etäisyys Utön luotsipaikalta Naantalin, Paraisten ja Turun satamiin on keski-määrin 62 merimailia. Muihin Suomen satamiin luotsataan keskipitkällä alle 40 mpk tai lyhyellä alle 20 mpk etäisyyksillä. Erot satamien luotsausmaksuissa vaikuttavat liikennevirtoihin ja kaupallisten satamien kilpailukykyyn. Korkeat luotsausmaksut ohjaavat rahtiliikennettä Utön satamista muihin satamiin ja edelleen maanteille. Ylimääräisen kulurasitteen takia esimerkiksi Turun Sataman on vaikea saada vierailevia risteilijöitä kaupunkiin. Satamien keskinäisen kilpailun tasaamiseksi luotsausmaksun rakenne tulisi tulevissa hallitusneuvotteluissa sopia muutettavaksi nykyistä läpinäkyvämmäksi ja kustannusvastaavammaksi luotsipaikoittain. Luotsauksen perusmaksua tulee kasvattaa ja matkaan perustuvaa maksuosuutta pienentää. Satamaliitto on omissa halli-tusohjelmatavoitteissaan esittänyt ratkaisuksi luotsauspalveluiden markkinan avaamista kilpailulle, jolloin Lisätiedot: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, p. 040 583 6950
Radical-hanke ja insinöörikoulutuksen kehittäminen Ajankohtaista merialuesuunnittelusta erikoissuunnittelija Timo Juvonen, puh. 040 829 5543, timo.juvonen(at)varsinais-suomi.fi, merialuesuunnitteluyh-teistyön koordinaattori Pekka Salminen, puh. 044 907 5999, pekka.salminen(at)varsinais-suomi.fi
Lounaistiedon sivusto uudistui
|
Maakuntakatsaus 11.2.2019
![]() |
Varsinais-Suomen työllisyysasteen trendi jo lähes 75 % Varsinais-Suomen työllisyystilanne on parantunut tasaisesti jo vuoden 2016 alusta, ja maakunnan työllisyysas-teen trendi oli vuoden 2018 lopussa 74,2 %. Monissa puheenvuoroissa esillä ollut valtakunnallinen 75 prosentin työllisyystavoite menee Varsinais-Suomessa rikki jo kuluvan talven aikana, mikäli työllisyyskehitys jatkuu nykyisen kaltaisena. Myös koko maassa työllisyyskehitys on jatkunut suotuisana. Varsinais-Suomen työllisyysaste on kuitenkin ohittanut selvästi koko maan kehityksen, ja ero tulee lähitulevaisuudessa vain kasvamaan. Varsinais-Suomen työllisyysaste onkin jo lähes samalla tasolla kuin Uudellamaalla, ja nykykehityksen jatkuessa sekä Varsinais-Suomen että Satakunnan työllisyysasteen trendi tulee ohittamaan Uudenmaan, mikä kertoo Lounais-Suomen positiivisen rakennemuutoksen voimakkuudesta. Neljännesvuosittainen työllisyysaste laaditaan Tilastokeskuksen tekemän haastattelututkimuksen pohjalta. Tämä lisää jonkin verran etenkin maakunnallisten lukujen epävarmuutta. Pitkän aikavälin trendikehitys antaa kuitenkin varsin luotettavan kuvan työllisyyskehityksen suunnasta. Lisätietoja: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, puh. 050 410 2294 Varsinais-Suomen ELY-keskus lisää saariston lauttaliikenteen kapasiteettia Turun saariston liikennöidyimmille lauttaväleille, Paraisten ja Nauvon, Nauvon ja Korppoon, Kustavin ja Iniön sekä Kasnäsin ja Hiittisten väleille on tulossa lisää lauttavuoroja vuodesta 2019 alkaen vilkkaimmille lomakau-sille. Paraisten ja Nauvon väliä ajetaan kolmella lautalla nykyisten kahden lautan sijaan sekä pääsiäisen että juhannuksen aikaan. Nauvon ja Korppoon väliä ajetaan kahdella lautalla perjantaisin ja sunnuntaisin ajanjaksol-la 1.5.–30.9. Muutokset koskevat sopimusvuosia 2019-2022. Kustavin ja Iniön välille tulee lokakuulle yksi uusi edestakainen vuoro. Kasnäsin ja Hiittisten välille lisätään 1.5.–30.9. välisenä aikana yksi edestakainen vuoro ma-ti, to-su aikatauluun.
Varsinaissuomalaisten ruoantuottajien julkisiin kilpailutuksiin liittyvää tarjousosaamista tuettiin joulukuussa päättyneessä Tarjousosaamista ruoantuottajille -hankkeessa. Valonian toteuttamassa kokonaisuudessa tuottajille tarjottiin tietoa ja tukea, jotta yhä useampi uskaltautuisi mukaan julkisiin kilpailutuksiin. Hankkeen aikana kohderyhmäksi muotoutuivat myös kuntien päättäjät ja ruokahuollosta vastaavat, jotka myös kaipaavat päivitettyä tietoa esimerkiksi hankintakriteereistä ja yhteistyömuodoista. Alueellisen elinvoiman lisäksi kunnat voisivat ruokahankinnoillaan vaikuttaa muun muassa vesistöjen tilaan, sillä ympäristön kannalta hyviä viljelykäytäntöjä, ravinteiden kiertoa ja ruoan jäljitettävyyttä on mahdollista vahvemmin nostaa kriteereiksi. Keskeistä olisi kuntien vuoropuhelu tuottajien kanssa sekä vahvempi yhteistyö tuottajien kesken. Ruoantuottajille tarjottiin asiantuntijasparrausta ja koulutusta sekä tuotettiin helppokäyttöinen sähköinen työka-lupakki, jonka avulla tuottaja voi perehtyä julkiseen hankintaprosessiin vaihe vaiheelta. Pakissa tietoa on tarjolla visuaalisen kuvan keinoin, tekstinä ja linkkeinä sekä podcastien muodossa. Kuntien päättäjille järjestettiin lähiruoan iltakoulu, joka kokosi yhteen edustajia 11 kunnasta. Hanke sai rahoituksen ympäristöministeriön Ravinteidenkierrätysohjelmasta ajalle 9/2017 - 12/2018. Hanke toteutettiin yhteistyössä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen Ravinneneutraali kunta -hankkeen, MTK Varsi-nais-Suomen, Turun yliopiston Brahea-keskuksen, Suomen Yrittäjien hankinta-asiamiesverkoston sekä JuHa Consulting Oy:n kanssa. Hankkeen tuloksista kertovat mediatiedotteet sekä kaikki materiaalit löytyvät osoitteesta Sinisen biotalouden murrosareena kokoaa yhteen asiantuntijoita ratkaisemaan sinisen biotalouden haasteita Varsinais-Suomessa Puolen vuoden aikana kokoontuu noin viidentoista asiantuntijan joukko luomaan keinoja muutoksen aikaansaamiseksi. Sinisen biotalouden murrosareenan työpajoissa luodaan muutospolkuja ja tunnistetaan toi-menpiteitä, joilla tuotetaan edellytykset uudelle, kestävälle liiketoiminnalle. Tammikuussa käynnistyneessä prosessissa muodostetaan kuva liiketoiminnan uusiutumispaineista ja -mahdollisuuksista sekä uusien kokeilu-jen tarpeista Varsinais-Suomessa. Sinisen biotalouden murrosareena on osa Suomen akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa BlueAdapt -hanketta. Hanke etsii yhteiskunnallisia ratkaisuja, jotka turvaavat sekä vesiekosysteemien että taloudellisten ja sosiaalisten järjestelmien kestävyyden. Pilottialueina ovat Pohjois-Savo sekä Varsinais-Suomi, jossa murrosareenaa organisoi Valonia yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen ja ajatushautomo Demos Helsingin kanssa. Maatalouden rakennemuutos omaa luokkaansa Varsinais-Suomen maataloustuotannossa on viimeisen 20 vuoden aikana tapahtunut rakennemuutos, jonka rinnalla monella muulla toimialalla tapahtuneet muutokset kalpenevat. MTK:n teettämän tutkimuksen mukaan vuosina 1995–2017 Varsinais-Suomen maatilojen lukumäärä on vähentynyt puoleen samalla kun maatilojen keskikoko on kaksinkertaistunut. Myös maatalousyrittäjien tilakohtainen myyntitulo on kasvanut maakunnassa keskimäärin yli 40 000 €. Maataloustuotannon erot maakunnan sisällä ovat kuitenkin suuria. Siinä missä Loimaan seudulla ja Vakka-Suomessa tilakohtaiset myyntitulot ovat kasvaneet keskimäärin 65 000 eurolla, jää luku Turunmaalla alle Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnittelu vauhtiin
Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma sisältää valtion rahoitusohjelman. Suunnitelman rahoituksesta päättää eduskunta osana vuosittaista talousarviota. Liikennejärjestelmän kehittäminen nykyistä pitkäjäntei-semmin edellyttää, että valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman kustannukset, vaikutukset ja rahoitus on selvitetty sekä otettu huomioon suunnittelussa ja päätöksenteossa. Ensimmäisen suunnitelman valmistelua ohjaa vaalien jälkeen perustettava parlamentaarinen ryhmä. Liikennejärjestelmän kehittämisen yleisiä yhteiskunnallisia päämääriä ovat selonteon mukaan Suomen Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman ohella laaditaan jatkossakin alueellisia liikennejärjestelmä-suunnitelmia. Varsinais-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelmat vuodelta 2014 (Varsinais-Suomen https://www.lvm.fi/-/suomen-liikennejarjestelmaa-kehitetaan-pitkajanteisesti-996124
Lounais-Suomen tunnettuuden lisäämiseen tähtäävä Töihin tänne -kampanja päättyi tammikuussa. Varsinais-Suomen ja Satakunnan yhteistyönä toteutetun kampanjan on ollut tarkoitus lisätä muualla Suomessa asuvien tietoa alueen positiivisesta vireestä. Erityisesti nuoriin aikuisiin ja suurille kaupunkiseuduille suunnatun yhteiskampanjan tavoite on ollut välittää tietoa Lounais-Suomen avoimista työpaikoista, elämänlaadusta ja asumisesta. Mielikuvamarkkinointiin perustunut kampanjointi toi töihintänne.fi -verkkosivuille 170 000 kävijää. Näistä 88 % ohjautui sivulle digimarkkinoinnista. Videomarkkinointi toimi 18–35-vuotiaiden nuorten ja nuorten perheellisten kohderyhmään hyvin. Katseluita tuli vuoden aikana 1,5 miljoonaa. Kampanjaa kohtaan kiinnostuksen herättä-jänä käytetty bannerimainonta toimi ja saavutti 55 miljoonaa näyttökertaa. Töihin tänne -kampanja toteutettiin vuoden 2018 aikana kahdessa vaiheessa. Ensimmäinen vaihe oli kokonaan valtion rahoittama. Syksyllä käynnistyneen toisen vaiheen rahoitukseen osallistuivat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELY -keskukset työ- ja elinkeinoministeriön myöntämällä rahoituksella, Satakuntaliitto, Varsinais-Suomen liitto sekä alueen kunnista Turku, Pori, Rauma, Salo, Uusikaupunki, Laitila, Eura, Loimaa, Kemiönsaari sekä Turun seudun kunnat. Yhteisen kampanjan etuna on ollut laajempi vaikutus ja huomionarvo, mitä yksin tekemisellä voidaan saavuttaa. Imagotyö vaatii pitkäjänteisyyttä, sillä mielikuvien muuttuminen ja muuttopäätöksen tekeminen vie aikaa. Lisätietoja: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, puh.040 583 6950
|
Maakuntakatsaus 21.1.2019
![]() |
Varsinais-Suomen hallitusohjelmatavoitteet tähtäävät työllisyyden kasvuun ja ilmastonmuutoksen torjuntaan Varsinais-Suomen maakuntahallitus päättää tänään kokouksessaan tavoitteensa seuraavaan hallitusohjel-maan. Joulukuun lähetekeskustelusta nousseet tavoitteet tähtäävät Suomessa välttämättä tarvittaviin tekoihin työllisyysasteen nostamiseksi ja ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Varsinais-Suomen positiivinen rakennemuutos on kiihdyttänyt alueen työllisyyden valtakunnan tasoa Työllisyyden kasvua palvelee maakunnan saavutettavuuden parantaminen. Elinkeinoelämän kuljetusten Seuraavalta hallitukselta odotetaan konkreettisia ja merkittäviä ilmastopäätöksiä. Turun ja Helsingin välisen Tunnin junan rakentamispäätös takaa nopeimman ilmastoteon mitä raiteilla voidaan saavuttaa. Kaksoisraide Turusta Saloon ja uuden radan rakentaminen Salosta Lohjan kautta Espooseen tuo raiteille radan varrelta mer-kittävää uutta käyttäjäpotentiaalia, erityisesti Länsi-Uudeltamaalta. Lisätietoja: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, puh. 040 583 6950 Yhdessä tekemisen ilmapiiri vahvistunut Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen maakuntastrategissa vahvasti esiin nostettu kumppanuusajattelu saa laajan hyväksynnän maakunnan toimijoiden keskuudessa. Syksyllä 2018 jo viidennen kerran toteutetun kumppanuusbarometrin mukaan peräti yhdeksän kymmenestä kyselyyn vastanneista oli samaa mieltä väittämän ”Varsinais-Suomen tulevaisuutta rakennetaan yhteistyöllä ja kumppanuudella” kanssa. Tuki kumppanuusajattelulle on kasvanut selvästi, sillä maakuntastrategian hyväksymisen jälkeen vuonna 2014 visiolauseeseen yhtyi vain 68 % vastaajista. Erityisen paljon on vahvistunut yhdessä tekemisen ilmapiiri. Jo lähes 70 prosenttia vastaajista piti Varsinais-Suomen ilmapiiriä hedelmällisenä yhteistyölle, kun ensimmäisessä kumppanuusbarometrissä osuus jäi alle 30 prosenttiin. Kumppanuusajattelun saama kannatus näkyy myös kyselyn avoimissa vastauksissa, joissa kiiteltiin erityisesti järjestöyhteistyön edistymistä. Kumppanuusfoorumia maakuntastrategian päätoimenpiteenä pidettiin myös oikeansuuntaisena, sillä 78 Kumppanuusbarometrin tuloksiin voi tutustua kokonaisuudessaan osoitteessa: www.kumppanuusfoorumi.fi. Lisätietoja: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, puh. 050 410 2294 Maakunnan virkistys- ja luontomatkailukohteet karttapalvelussa Kaksivuotinen virkistys- ja luontomatkailuun liittynyt Virkistä dataa -hanke päättyi vuoden 2018 lopussa. Hankkeessa kehitettiin työkalu, jonka avulla aineiston tietoja on mahdollista päivittää käyttäjien toimesta. Myös uusia kohteita voi ilmoittaa tietokantaan työkalun avulla. Tietojen ilmoittaminen ja päivittäminen edellyttää Hanketta rahoitettiin Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta. Hankkeen toteutuksesta vastasivat Valonia, Varsinais-Suomen liitto ja alueellinen tietopalveluryhmä sekä ProAgria Länsi-Suomi ry/Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaiset. Lisätietoja: vesiasiantuntija Hanna Wallin, puh. 040 649 7321, Postin hinnankorotukset heikentävät paikallista tiedonkulkua Paikallisten sanomalehtien jakeluhinnat ovat nousseet huomattavasti Postin vuodenvaihteessa tekemien Postin kattavaa jakelupalvelua on käytetty viikkolehtien ilmaislevitykseen, sillä muut jakeluyhtiöt eivät kata ilmestysalueita kaupungeissa ja pienissä kunnissa yhtä laajasti. Nämä kokonaan Postin jakelun kautta Kansalaisten tasapuolisen tiedonsaannin ja kattavan jakelun kannalta hinnannostot ovat hankalia. Lisätietoja: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, puh. 040 583 6950
Vientiteollisuus, rakentaminen ja ICT nopeimmin kasvavat alat Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen yritysten suhdannenäkymät ovat olleet viime aikoina myönteisiä. Positiivinen rakennemuutos näkyy selvästi yritystoiminnassa, sillä Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan yritysten liikevaihdon kehitys kasvaa maakunnassa tasaisesti. Varsinais-Suomen yritysten kasvu on tasaantunut hieman vuoden 2018 kuluessa, ja jää nähtäväksi, onko kyseessä vain tilapäinen notkahdus. Nopeimmin ovat kasvaneet vientiteollisuus, rakentaminen ja ICT-ala, joilla yritysten liikevaihto oli viime Valmistava teknologiateollisuus on ainoa ala, jonka trendikehitys näyttää kääntyneen laskuun vuonna 2018. Laskeva trendi johtuu kuitenkin voimakkaasti vaihtelevan aikasarjan kahden viimeisen kuukauden poikkeuksellisen alhaisista luvuista. Ilman näitä kahta kuukautta trendi olisi yhä voimakkaasti kasvava. Valmistavan teknologiateollisuuden suhdannenäkymistä päätellen laskeva trendi onkin vain tilapäinen virhe trendilaskelmassa. Varsinais-Suomen liitossa seurataan yritysten suhdannekehitystä kahdesti vuodessa. Seuranta on Poretieto-hankeen tuloksen laajennettu kattamaan päätoimialojen lisäksi valmistavan teknologiateollisuuden, liike-elämän palvelut ja ICT-alan. Seuraava tilannekatsaus tehdään kesän 2019 jälkeen, jolloin tarkastellaan yritysten liikevaihdon kehitystä maaliskuuhun 2019 saakka. Lisätietoja: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, puh. 050 410 2294
|