Hallitusohjelma luo pohjan Tunnin junan toteuttamiselle – päätöksenteko jää valtion talousarviovalmisteluun

Antti Rinteen hallitusohjelma luo myönteisen pohjan raideliikenteen kehittämiselle ja suurille ratahankkeille. Raideliikennehankkeet halutaan toteuttaa vaikutuksia laajasti arvioiden ja periaatteilla, jotka edistävät työvoiman liikkumista ja kestävää liikennettä.

Rinteen hallitusohjelma ei sisällä kuitenkaan suoria kirjauksia suurten raidehankkeiden aloittamisesta, eikä se aseta niitä järjestykseen. Käytännössä Tunnin junan ja muiden raidehankkeiden jatkosuunnittelu ja toteuttamispäätökset tehdään valtion talousarvion ja kehysmenettelyn puitteissa. Hallitus antaa jo kesäkuussa lisäbudjetin, jossa se käynnistää merkittäviä liikennehankkeita.

Hallitusohjelma mahdollistaa liikenteen hankeyhtiöt ja varautuu niiden pääomittamiseen. Käytännössä eteneminen raidehankkeissa tulee tarkoittamaan valtion, kuntien ja mahdollisten muiden hyödyn saajien välistä sopimista ja rahoitustaakan jakoa.

Hallitusohjelmassa huomioidaan merkittävät EU-rahoitusmahdollisuudet ja tunnistetaan hankehauissa olennaiset erot raidehankkeiden toteuttamisvalmiudessa. Euroopan unionin Verkkojen Eurooppa -ohjelmasta (CEF) voidaan rahoittaa 50 % raidehankkeiden suunnittelua ja 20 % investointia. Hauissa menestyminen edellyttää hyvää suunnittelu- ja toteuttamisvalmiutta.

Tunnin junalla on ainoana suurena ratahankkeena jo nykyisellään TEN-T ydinverkkokäytävästatus, joka mahdollistaa EU-rahoituksen hakemisen jo kuluvan EU-rahoituskauden aikana. Tukea voidaan hakea jatkosuunnitteluun ja Espoon kaupunkiradan rakentamisinvestointiin jo tänä syksynä, mikäli maan hallitus on tehnyt asiaan liittyvät päätökset. Tulevalla vuosien 2021-2027 rahoituskaudella Tunnin junalle voidaan hakea tukea koko hankkeen toteuttamiseen. Myös pääradalla on uudella ohjelmakaudella TEN-T-status, mutta suunnitteluvalmius haastaa sen investoinnin tukemista.

Lisätietoja: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, puh. 040 583 6950

Valtaosa Varsinais-Suomen kunnista alijäämäisiä

Varsinais-Suomen kunnista suurin osa teki alijäämäisen tuloksen vuonna 2018 selviää Kuntaliiton laskelmista. Vahvimman tuloksen asukaslukuun suhteutettuna tekivät Taivassalo, Naantali ja Kustavi ja heikoimman Oripää ja Vehmaa, joka joutui taloudellisen tilanteensa vuoksi kriisikuntamenettelyyn. Vehmaan tilannetta heikentää alijäämäisen tuloksen lisäksi negatiivinen vuosikate sekä korkea veroprosentti ja lainakanta, jolloin kunnan talouden puskurit ovat heikommat kuin esimerkiksi Oripäässä, jonka veroprosentti ja lainakanta ovat alle maan keskiarvon.

Varsinais-Suomen kunnista vuosikate oli negatiivinen Vehmaan lisäksi Oripäässä ja Mynämäessä. Vuosikate on keskeinen tunnusluku kunnan tulorahoituksen riittävyyden arvioinnissa, ja se kertoo, paljonko kunnalla on juoksevien menojen jälkeen käytettävissä investointeihin ja lainojen lyhennyksiin. Vuosikate oli vahvin Naantalissa, Kustavissa ja Uudessakaupungissa, eli samoissa kunnissa, joiden tilinpäätös asukasta kohden oli myös vahvimmin ylijäämäinen.

Lisätietoja: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, puh. 050 410 2294

Maankäyttö- ja rakennuslain uudistus

Nykyinen maankäyttö- ja rakennuslaki tuli voimaan 1.1.2000. Lakiin on tehty sen voimassaolon aikana lukuisia muutoksia, ja niitä tehdään edelleen. Muutettuja, lisättyjä tai kumottuja pykäliä on peräti kaksi kolmasosaa lain runsaasta 300 pykälästä. Lain toimivuudesta ja soveltamisesta on tehty lukuisia selvityksiä. Kokonaisuudis-tuksen tarkoituksena on selkeyttää lakia.

Juha Sipilän hallitus käynnisti maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksen parlamentaarisen valmistelun. Uudistuksen alkuperäisenä tavoitteena on yksinkertaistaa alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää, kehittää rakentamisen ohjausta, tukea kansalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa omaa elinympäristöä koskevaan suunnitteluun ja päätöksentekoon sekä varmistaa, että lakiteksti on selkeä ja johdonmukainen. Valmistelusta vastaa ympäristöministeriö. Tavoitteena on, että hallituksen esitys uudeksi maankäyttö- ja rakennuslaiksi valmistuu vuoden 2021 loppuun mennessä.

Lakia uudistettaessa otetaan huomioon muun muassa:

- laajat yhteiskunnalliset ilmiöt kuten ilmastonmuutos, aluerakenteen erilaistuminen, kaupungistuminen, digitalisaatio, liikkumisen murros ja siirtyminen puhtaan energian käyttöön
- eri alueiden elinvoimaisuus ja kestävä kehitys
- alueidenkäytön suunnittelun laatu
- rakentamisen laatu ja vastuukysymykset
- viranomaisohjauksen toimivuus
- osallistumisen ja vuorovaikutuksen helppous
- yhteensopivuus muun lainsäädännön kanssa sekä
- Suomen EU-jäsenyyden ja kansainvälisten sitoumusten tuomat vastuut

Antti Rinteen hallitusohjelmaan on kirjattu, että uudistus viedään loppuun parlamentaarisessa valmistelussa. Hallitusohjelmassa on uudistuksen tavoiteasetelmaan vaikuttavia kirjauksia:

- päätavoitteita ovat hiilineutraali yhteiskunta, luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen sekä rakentamisen laadun parantaminen ja digitalisaation edistäminen
- lisäksi on otettava huomioon yhdyskuntarakenteen sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys
- kuntien kaavamonopoli ja kaavahierarkia säilytetään, kaavaprosessin sujuvuutta edistetään ja kuntien maapolitiikkaa vahvistetaan
- kaavoitus perustuu kattaviin vaikutusarvioihin
- alueiden käytön laillisuuden valvonta säilyy viranomaistoimintana vähintään nykytasolla
- ilmastonmuutoksen torjunta otetaan huomioon niin kaavoituksessa, rakentamisessa kuin rakennuskannan ylläpidossa
- yhdyskuntarakenteen tulee tukea ilmastonmuutokseen sopeutumista sekä suosia kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä erityisesti kaupunkiseuduilla
- vaalitaan kulttuuriympäristöjä ja vahvistetaan luonnon monimuotoisuutta myös kaupunkiympäristössä
- parannetaan ihmisten osallistumismahdollisuuksia
- luodaan rakennetun ympäristön valtakunnallinen digitaalinen rekisteri ja tietoalusta, joihin maankäyttöä ja rakentamista koskevat päätökset ja prosessit tukeutuvat
- edistetään kunnissa rakentamisen luvissa ja ilmoituksissa yhden luukun periaatetta ja sähköistä asiointia.

Hallitusohjelman tulkinta maankäyttö- ja rakennuslain osalta ympäristöministeriössä on vasta alkanut. Myös ohjelman kirjaukset kaupunkiseutujen asemasta ja kaupunkipolitiikasta tulevat joko suoraan tai välillisesti vaikuttamaan lain sisältöön:

- erikokoisten kaupunkiseutujen tunnistaminen, erit. metropolialue ja suuret kaupunkiseudut
- elinvoimatyötä ja strategista kaavoitusta kunta- ja maakuntarajojen yli
- kansallinen kaupunkistrategia, seutukaupunkiohjelma
- MAL-sopimuskäytännön vahvistaminen ja laajentaminen, mukaan yli 100 000 as. kaupunkiseudut
- vahvistetaan keskuskaupunkien yhteistä strategista kaavoitusta, joukkoliikennettä ja joustavia palveluita

Uudistuksen valmistelussa on edetty esitykseen jatkovalmistelun suuntaviivoista. Maakunnan liiton kannalta keskeisiä kysymyksiä ovat suunnittelun digitalisaatio, lähtötietojen ja suunnittelun erottaminen sekä erityisesti tulevan lain kaavajärjestelmä ja siinä maakuntakaavoituksen asema. Esityksessä on kaksi vaihtoehtoa: kaupunkiseuduille yksi kuntakaava, kaupunkiseutukaava ja maakuntakaava, kaupunkiseutujen ulkopuolella kuntakaava ja maakuntakaava. Keskustelussa ovat nousseet esille eri kaavatasojen väliset suhteet ja oikeusvaikutteisuus, kaupunkiseutukaavan laatimisvastuu ja hyväksymisprosessi. Todettakoon tässä, että Varsinais-Suomen kokonaismaakuntakaavat on laadittu (kaupunki-) seutukohtaisina ja että liiton rooli Turun kaupunkiseudun suunnittelussa on ollut keskeinen niin rakennemalli- ja liikennejärjestelmätyössä kuin MAL-sopimusten valmistelussa.

Maakuntajohtajat ovat kevään kirjeessään ympäristöministeriölle korostaneet maakuntakaavan oikeusvaikutteisuuden tärkeyttä erityisesti laajojen, rajat ylittävien infrahankkeiden näkökulmasta. Myös valmistelevien työryhmien kokoonpanoon on em. kirjeen johdosta todennäköisesti tulossa muutoksia.

https://mrluudistus.fi

Lisätietoja: suunnittelujohtaja Heikki Saarento, puh. 040 720 3056

Kevään kumppanuustyössä konkreettisia tuloksia

Maakuntaohjelman toimenpiteiden toteutus myötätuulessa, järjestötyölle perustetaan oma jaosto, innovaatioyhteistyöhön toimintasuunnitelmatyö etenee, ilmastoratkaisut seuraavan kumppanuusfoorumin teemana.

Varsinais-Suomen kumppanuustyön tarkoitus on edistää Varsinais-Suomen maakuntaohjelman tavoitteiden ja toimenpiteiden edistymistä ja lisätä maakunnallista yhteistyötä. Työtä tehdään tällä hetkellä noin kymmenessä kumppanuusfoorumin verkostossa, jotka ovat edelleen fokusoineet työtään kevään mittaan. Yhä useampi toimenpide on jo vakiintumassa osaksi yhteistyötä ja vain muutama odottaa käynnistymistä.

Varsinais-Suomen kumppanuustoiminta ottaa uusia askelia syksyllä, kun maakunnan yhteistyöryhmän alle perustetaan uusi järjestöjaosto. Aloite jaoston perustamiseksi syntyi kumppanuusfoorumin osana toimivan järjestöfoorumin toiminnassa ja on hyvä esimerkki siitä, että verkostojen toiminnasta syntyy konkreettisia tuloksia.

Maakuntaohjelmatyöhön liittyvä, innovaatioyhteistyötä kehittävä älykkään erikoistumisen strategiatyö on myös ottanut harppauksia kevään aikana, kun kehittäjäorganisaatioiden, korkeakoulujen, kuntien ja yritysten yhteistyössä rakentuvat toimialakohtaiset toimenpiteitä kootaan yhteiseksi toimintasuunnitelmaksi, joka valmistuu syksyllä. Tavoitteena on lisätä maakunnan sinisen kasvun ja teollisuuden modernisaation, innovatiivisten ruokaketjujen sekä lääke- ja terveysteknologian toimijoiden yhteistyötä, näkyvyyttä eurooppalaisilla yhteistyöalustoilla sekä kilpailukykyä hanketyössä.

Vuoden 2019 kumppanuusfoorumi-tapahtuma puolestaan pohtii Varsinais-Suomen roolia ilmastoratkaisujen maakuntana. Iltapäivän mittainen seminaarin näkökulmina ovat muun muassa tieto ja vaikuttaminen, innovoivat yritykset sekä vastuullisuus ja kompensaatiot. Seminaarin ilmoittautuminen avataan lähiviikkoina.

Lisätietoja näistä ja monista muista kumppanuustyön tapahtumista osoitteesta: www.kumppanuusfoorumi.fi

Lisätietoja: erikoissuunnittelija Salla-Maria Lauttamäki 040 520 0761

Posti supistaa palveluaan saaristossa

Posti on ilmoittanut siirtyvänsä osalla saaristoalueista käytäntöön, jossa posti jaettaisiin vain kerran viikossa, yleisimmin perjantaisin. Muutoksen tarkoituksena on toteuttaa Postin sisäistä säästöohjelmaa.

Saaristokunnat ja -osakunnat ovat ilmaisseet huolensa Postin supistuvien palveluiden takia. Kerran viikossa tapahtuva postinjakelu ei vastaa todellista minimipalvelutasoa eikä ole myöskään saaristolain hengen mukainen. Esimerkiksi Velkualla muutos koskee sekä Palvan että Velkuanmaan alueita, jotka sijaitsevat jokapäiväisesti liikennöivän ja ilmaisen maantielautan takana. Naantalin kaupunki onkin aiheellisesti kyseenalaistanut, ovatko nämä alueet jo ns. erämaata? Samoin ulkosaaristossa Utön reittialueella yhteysalus, joka lähtee Nauvon Pärnäisistä on Postilla ilmaiseksi käytössä postin kuljetusta varten. Mikä estää postinjakelijaa, joka muutenkin on liikkeellä Pärnäisten alueella, jatkossakin viemästä ulkosaaristoon menevää postia yhteysalukselle?

Varsinais-Suomen liiton saaristotoimikunta käsittelee asiaa kokouksessaan 21.5.2019. Myös Saaristoasiain neuvottelukunta käsittelee asiaa toukokuun kokouksessaan. Posti haluaa vielä kuulla saariston asukkaita ennen lopullista päätöksen tekoa. Postin edustajat ovat mm. Saaristotoimikunnan kuultavina 21.5.2019.

Lisätiedot: saaristo- ja maaseutuasiamies Sami Heinonen, puh. 0400 413 704

Työllisyys kasvaa hieman aiempaa hitaammin

Varsinais-Suomen työllisyystilanne on parantunut nopeasti jo kolmen vuoden ajan, ja työllisyysasteen trendi oli vuoden 2019 ensimmäisellä neljänneksellä 73,5 %. Työllisyysasteen kasvu on kuitenkin hidastunut hieman, sillä vielä vuoden 2018 lopulla työllisyyden kasvutrendi oli selvästi tämänhetkistä jyrkempi. Kuitenkin nykyvauhdillakin Varsinais-Suomen työllisyysaste nousisi 75 % tuntumaan kuluvan vuoden loppupuolella.

Varsinais-Suomen työllisyysaste on selvästi koko maata korkeampi, ja välimatka kärjessä oleviin Uuteenmaahan ja Pohjanmaan maakuntiin on pienentynyt koko ajan. Työllisten määrän kehitystrendi onkin Varsinais-Suomessa ennätystasolla, sillä aiemmin työllisten määrän on ollut yhtä korkea vain vuonna 2018 nousukauden ollessa huipussaan. Työllisten määrä on kasvanut Varsinais-Suomessa viimeisen kolmen vuoden aikana yhteensä noin 20 000 henkilöllä, mikä on toiseksi suurin määrä heti Uudenmaan jälkeen.

Neljännesvuosittainen työllisyysaste laaditaan Tilastokeskuksen tekemän haastattelututkimuksen pohjalta. Tämä lisää jonkin verran etenkin maakunnallisten lukujen epävarmuutta. Pitkän aikavälin trendikehitys antaa kuitenkin varsin luotettavan kuvan työllisyyskehityksen suunnasta.

Lisätietoja: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, puh. 050 410 2294

Lounaistiedon tilastopalvelun uudistaminen käynnistyy

Lounaistiedon tilastopalvelu tarjoaa ajankohtaisen tilannekuvan Varsinais-Suomen kehityksestä. Tilastopalvelu on toteutettu pääosin vuonna 2015, ja sen uudistaminen alkaa olla ajankohtaista. Uudistuksen tavoitteena on tilastosisältöjen päivittäminen käyttäjien tarpeita vastaaviksi ja tilastokuvaajien parempi toimiminen mobiililaiteilla.

Ennen tilastopalvelun uudistamista, kartoitetaan nykyisen palvelun käyttöä ja sekä toiveita sen sisällöstä ja tietojen esittämistavasta. Kartoitus toteutetaan verkkokyselyllä, joka lähetetään Varsinais-Suomen liiton sidosryhmille ja muille alueellisille toimijoille sähköpostitse toukokuussa. Lyhyeen kyselyyn voi vastata myös alla olevan linkin kautta.
https://www.kyselynetti.com/s/tilastokysely

Kysely toteutetaan, jotta tilastopalvelun käyttäjien tietotarpeisiin pystytään vastaamaan mahdollisimman hyvin. Lounaistiedon tilastopalvelu löytyy osoitteesta:
https://www.lounaistieto.fi/tietopalvelut/tilastot/

Lisätietoja: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, puh. 050 410 2294

Varsinais-Suomen liitossa käynnistynyt strategiatyö tähtää vaikuttavuuden kasvattamiseen

Varsinais-Suomen liitossa on käynnistynyt huhtikuun alussa sisäinen strategiatyö. Strategia valmistellaan vuoden 2019 aikana ja viedään päätöksentekoon joulukuussa. Strategiavalmistelua vetää nimetty neljän hengen työryhmä yhdessä ohjausryhmän ja henkilökunnan kanssa.

Strategian valmistelu on lähtenyt käyntiin maakunnan liiton tehtävien ja organisaation nykytila-analyysistä. Henkilökuntaa vahvasti osallistamalla ja sidosryhmiltä kysymällä määritellään liiton strategiset tavoitteet, arvot ja visio.

Strategiatyön tavoitteena on toiminnan kehittäminen ja vaikuttavuuden lisääminen. Nykytilaa ja tavoitteita vertaamalla määritellään maakunnan liiton toiminnan muutostarpeet ja valmistellaan toimenpide-ehdotukset.

Strategia on tarkoitus hyväksyä vuoden lopussa liiton luottamuselimissä ja toteuttaa vuodesta 2020 alkaen. Liiton viestinnän uudistaminen aloitetaan rinnan strategiatyön kanssa.

Lisätietoja: maakuntajohtaja Kari Häkämies, puh. 044 201 3204

Turun seudun pyöräilykatsaus kokoaa yhteen alueen pyöräilykuulumiset

Ensimmäistä kertaa julkaistu katsaus kokoaa ajankohtaista tietoa, toimijoita sekä pyöräilyn eteen tehtävää työtä. Katsauksessa ovat Turun lisäksi mukana Kaarina, Lieto, Naantali ja Raisio.

Turun kaupunkiseudun asukkaista 96 % suhtautuu tutkimuksen mukaan myönteisesti pyöräilyn edistämiseen, mutta korkeista pyöräilytilastoista huolimatta jopa puolet 1–3 kilometrin mittaisista matkoista tehdään autolla. Pyöräilykatsauksella halutaan tehdä näkyväksi kestävän liikkumisen edistämistyötä. Katsauksen on koonnut Valonia yhdessä Varsinais-Suomen liiton, kuntien sekä Varsinais-Suomen ELY -keskuksen kanssa osana Liikkumisen ohjaus Varsinais-Suomessa 2018 -hanketta.

Katsaus on suunnattu seudun asukkaille, mutta myös päättäjille ja kunnille. Kestävän liikkumisen edistäminen kaupunkiseudulla on ensisijaisen tärkeää ilmastotavoitteisiin pääsemiseksi. Valtakunnallinen tavoite on, että liikenteen päästöt tulee puolittaa vuoteen 2030 mennessä.

Toimivat matkaketjut ja liityntäpysäköinti parantavat pyöräilyn houkuttelevuutta. 91 % pitää tärkeänä, että pyöräilyreittien jatkuvuutta parannetaan Turun kaupunkiseudulla. Myös kaupunkipyöräjärjestelmä helpottaa pyöräilyn valitsemista esimerkiksi työmatkoilla sekä päivän aikana tehtävillä työasiamatkoilla. Viime vuonna lanseeratuilla Föli-fillareilla taitetaan kuukaudessa keskimäärin 28 000 matkaa.

Pyöräilykatsaus on luettavissa sähköisesti osoitteessa kulje.fi/pyorailykatsaus2019.

Lisätietoja: erikoissuunnittelija Mari Sinn, puh. 045 807 8969 tai kestävän liikkumisen asiantuntija Marja Tommola, puh. 040 832 8515

 Älykkään erikoistumisen toimintasuunnitelmatyö käynnissä

Älykäs erikoistuminen (Smart Specialisation) on Euroopan unionin politiikkamalli: paikkaan sidottua, alueellisten viranomaisten koordinoimaa ja strategialähtöistä yhteistyötä, jossa alueet tunnistavat omat tulevaisuuden kasvu- ja vahvuusalueensa julkisen, yksityisen ja tutkimussektorin yhdessä tuottaman tiedon pohjalta ja suuntaavat resursseja niiden tukemiseen. Yhteistyöllä pyritään innovaatioihin, investointeihin, kasvuun ja työpaikkoihin, sekä julkisen ja yksityisen sektorin välisen monitasoisen yhteistyön kehittämiseen.

Varsinais-Suomen älykkään erikoistumisen painopisteiksi on maakuntaohjelmassa 2018–2021 tunnistettu 1) sininen kasvu ja teollisuuden modernisaatio, 2) innovatiiviset ruokaketjut ja 3) lääke- ja terveysteknologia. Painopisteet ovat lyhyesti esitelty maakuntaohjelmassa, mutta niiden edistämiseksi tarvitaan tarkempi suunnitelma.

Maaliskuun 29. päivänä käynnistetyn toimintasuunnitelmatyön tarkoitus on tukea vaikuttavuutta, yhteistyötä ja varsinaissuomalaisten toimijoiden näkyvyyttä sekä kilpailukykyä Euroopan unionin älykkään erikoistumisen alustoilla ja keskustelussa komission kanssa. Työssä tunnistetaan painopisteittäin muutamia kärkitavoitteita ja niiden vaatimia toimenpiteitä tuleville vuosille. Työ auttaa myös valmistautumaan EU:n rahoituskauteen 2021–2027, jolloin älykkään erikoistumisen strategiatyö tulee saamaan suuremman painoarvon.

Toimintasuunnitelmatyön käynnistyskokouksessa olivat mukana Loimaan kaupunki, Turku Science Park Oy, Turun ammattikorkeakoulu, Turun ja Varsinais-Suomen Eurooppa-toimisto, Turun yliopiston Brahea-keskus ja lääketieteellinen tiedekunta, Ukipolis Oy, Varsinais-Suomen ELY -keskus ja Yrityssalo Oy. Varsinais-Suomen liitto toimii prosessin koordinoijana. Tavoitteena on, että toimintasuunnitelmat valmistuvat syksyllä 2019.

Lisätietoja: erikoissuunnittelija Salla-Maria Lauttamäki, p. 040 520 0761

LVM:n ja TEM:n virkamiesnäkemykset tukevat Varsinais-Suomen tavoitteita

Virkamiesnäkemykset tulevan vaalikauden 2019–2023 tärkeimmistä politiikkateemoista julkaistiin huhtikuun alussa. Liikenne- ja viestintäministeriön tulevaisuuskatsauksen virkamiesehdotukset lähtevät liikkeelle ilmaston muutoksen torjunnasta.

Liikenteeltä, joka muodostaa viidenneksen Suomen kasvihuonekaasupäästöistä, odotetaan merkittäviä päästövähennyksiä. Suomi on sitoutunut puolittamaan liikenteen hiilidioksidipäästöt vuoteen 2030 mennessä ja kansallinen hiilineutraalisuus edellyttää liikenteen päästöttömyyttä vuonna 2045. Hiilettömän liikenteen
lähtökohtana on houkutteleva vähäpäästöinen liikkuminen vaihtoehtona yksityisautoilulle. Tieliikenteen osuuden ollessa yli 90 % liikenteen päästöistä vaikuttava politiikkatoimi on investoiminen kaupunkiseutujen välisiin raideyhteyksiin.

Työ- ja elinkeinoministeriössä tulevan kauden päätavoite on edistää kestävää talouskasvua. 75 % työllisyysasteen saavuttaminen vuonna 2023 on välttämätöntä julkisen talouden kestävyyden ja ihmisten hyvinvoinnin kannalta. Vuoteen 2035 mennessä tulee tavoitella 78 % työllisyysastetta, joka käytännössä vastaa Suomen täystyöllisyystasoa.

Varsinais-Suomessa yhä hyvässä vauhdissa olevan vientivetoisen kasvun ansiosta maakunnan työllisten määrä on ennätyslukemissa. Hallituksen 72 %:n työllisyystavoite saavutettiin jo vuoden 2018 kesällä ja nykyisellä kehitysvauhdilla 75 %:n työllisyysastetta tavoitellaan jo kuluvana vuonna. Osaavan työvoiman saatavuus on kuitenkin koko ajan yhä suurempi haaste, mikä näkyy kasvavina yritysten rekrytointiongelmina.

Varsinais-Suomen liitto on asettanut hallitusohjelmatavoitteikseen osaavan työvoiman saatavuuden, saavutettavuuden, kestävän elinympäristön ja kilpailukyvyn. Maakunnan kärkitavoite Tunnin juna vastaa sekä valtakunnan että Varsinais-Suomen tärkeimpiin haasteisiin. Tunnin juna on paitsi nopea ilmastoteko, se mahdollistaa myös työntekijöiden ja työpaikkojen kohtaamisen 1,5 miljoonan ihmisen työssäkäyntialueella. Suurten kaupunkiseutujen työmarkkinoiden yhdistymisen lisäksi nopea junayhteys edistää kaupunkirakenteiden kehittämistä ja luo kestävää kasvua radan varrella.

Työ- ja elinkeinoministeriön näkemys Suomen työmarkkinoista
Liikenne- ja viestintäpolitiikka hallitusohjelmassa 2019–2023. Virkamiesnäkemys

Lisätietoja: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, p. 040 583 6950

Maakunnallisen virkistysalueyhdistyksen perustamiseen tähtäävän yhteistyöryhmän työ on alkanut

Varsinais-Suomen liitolle osoitettu valtuustoaloite (MH 11.6.2018) on johtanut liiton kokoaman, kuntien edustajista koostuvan yhteistyöryhmän työn käynnistämiseen 26.2.2019. Ryhmän tavoitteena on määritellä yhteistyössä kuntien kanssa sellainen ehdotus, jonka pohjalta maakunnallinen virkistysalueyhdistys voitaisiin perustaa.

Ensimmäinen kokous oli luonteeltaan järjestäytymiskokous, jossa tarkasteltiin minkälaisia maakunnallisia virkistysalueyhdistyksiä maassamme toimii, miten ne ovat resursoituja ja minkälaisia kohteita nämä yhdistykset omistavat tai operoivat. Kokous keskusteli mm. jäsenmaksujen suuruudesta ja suunniteltavan yhdistyksen toimintakentän selkeän rajaamisen tarpeesta.

Järjestäytymiskokoukseen osallistui edustajia 14 varsinaissuomalaisesta kunnasta. Kokous päätti, että muistio tilaisuudesta ja kutsu seuraavaan kokoukseen lähetetään myös niihin kuntiin, joista ei ollut edustusta ensimmäisessä kokouksessa.

Valmistelutyön yhtenä tavoitteena on saada kunnat mahdollisimman hyvin mukaan, jotta virkistysalueyhdistyksen perustamisen valmistelutyöhön tulee vahva yhteistyön leima alusta pitäen.

Kokouksessaan 2.4.2019 yhteistyöryhmä keskusteli perustettavan yhdistyksen tehtävien rajaamisesta ja yhdistyksen rahoituspohjasta. Oheiseen graafiin on koottu valmisteluryhmäläisten näkemyksiä mahdollisista tehtäväkokonaisuuksista.

Lisätietoja: erikoisuunnittelija Lasse Nurmi p. 040 543 5473 tai saaristo- ja maaseutuasiamies Sami Heinonen
p. 040 041 3704

Kiinteistöverotuksen korotus uhkaa saariston asutusta

Turun saaristossa on noussut esiin kiinteistöverotukseen liittyvä ongelma, joka uhkaa saariston vakinaisen asutuksen asemaa. Verohallinto on lähettänyt lukuisille kiinteistönomistajille vuoden 2019 kiinteistöveromaksun, joka poikkeaa summaltaan täysin, jopa yli 10-kertaisesti, edellisten vuosien kiinteistöverosta. Syynä tähän on verohallinnon tulkinta, jonka mukaan lukuisia kiinteistöjä on aiemmin verotettu virheellisin perustein, esimerkiksi maatiloihin usein lukeutuviin ns. joutomaihin ei ole sovellettu olemassa olevaa kiinteistöverokantaa, vaan ne on jätetty verotuksen ulkopuolelle. Nyt nekin on otettu verotuksen piiriin. Saariston kiinteistönomistajat ovat vedonneet siihen, että joutomaat ovat lähes aina viljelykseen ja laidunnukseen soveltumattomia ja monesti sijaitsevat Natura-alueilla, ollen myös yleisesti hyödynnettävissä virkistyskäyttöön.

Ahvenanmaalla vastaava verotuskäytännön muutos nousi esiin jo vuonna 2018 täysin samoin periaattein ja Ahvenanmaan kuntaliitto (Kommunförbund) on vastustanut asiaa ja kutsunut verohallinnon edustajia esittelemään verotuskäytännön muutosta. Varsinais-Suomen liiton saaristotoimikunta on seurannut asiaa ja pyytänyt saaristo- ja maaseutuasiamiehen toimesta Saaristoasiain neuvottelukuntaa ottamaan asian esiin seuraavassa kokouksessaan. Oikaisu kiinteistöverotietoihin voidaan tehdä verohallinnon sivuilla vero.fi 25.4.2019 mennessä. Lisäksi kiinteistönomistajilla on jälkikäteen 3 vuotta aikaa hakea muutosta tämän vuoden kiinteistöveropäätökseen.

Lisätietoja: saaristo- ja maaseutuasiamies Sami Heinonen, p. 0400 413 704

Kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia (CANEMURE)

EU:n Life-ohjelmasta rahoitettava valtakunnallinen CANEMURE-hanke (Carbon neutral municipalities and regions) tehtävänä on toteuttaa kansallisen energia- ja ilmastostrategian ja ilmastosuunnitelman tavoitteita aluetasolla vuosina 2018–2024.

Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) koordinoimassa hankkeessa on mukana yhteensä 22 osapuolta: seitsemän maakuntaa ja lisäksi kaupunkien ja yritysten hankkeita. Varsinais-Suomessa hankkeen aluekoordinaattorina toimii ELY-keskus, joka ostaa suorahankintana käytännön toimia Varsinais-Suomen liitolta/Valonialta. Maakuntien/alueiden tehtävänä on vahvistaa ilmastomuutoksen hillintätyön jatkuvuutta ja verkostoyhteistyötä sekä levittää hyviä käytäntöjä. Työkaluja ja tutkimustietoa toimijoiden käytännön työn tueksi tuottaa SYKEn kokoama koordinaatioryhmä. Jatkuvuuden turvaamiseksi tavoitteena on myös synnyttää uusia ilmastonmuutoksen hillintää tukevia hankkeita ja prosesseja.

Tavoitteena edetä kohti hiilineutraalia maakuntaa

Varsinais-Suomeen kootaan hankkeen aikana yhteistyöryhmä, joka ohjaa ja edistää päästövähennyksiin tähtääviä toimia. Ryhmän avulla toteutetaan alueellinen tiekarttaprosessi, jonka tavoitteena on vähentää päästöjä 80% vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä sekä hiilineutraali maakunta vuoteen 2040 mennessä. Tiekartan tavoitteet asettuvat sekä lyhyelle aikavälille vuosille 2019–2021 että pitkälle aikavälille vuoteen 2030 asti. Maakunnan päästökehitystä seurataan SYKEn tuottamilla maakunta- ja kuntatason laskelmilla.

Valonia ja ELY-keskus keräävät tietoa toteutetuista ja suunnitelluista päästöjä vähentävistä toimenpiteistä alueella. Valonia on mukana tiekartan laadintaprosessissa ja mahdollistamassa eri sidosryhmien välistä vuoropuhelua. Olennainen osa Valonian työtä on tiedon jakaminen kuntiin ja muille alueen toimijoille, mutta myös niiden aktivoiminen ilmastotoimiin. Työpajojen, seminaarien ja yhteistyön kautta etsitään uusia toimintamalleja alueelle. Samalla kootaan ja jaetaan tietoa hyvistä käytännöistä ja päätöksentekoon tarvittavista päästölaskelmista. Tavoitteena on mahdollistaa tiedon ja kokemusten leviäminen ja vaihtaminen sekä asiantuntija-avun ja rahoituslähteiden löytäminen kunkin toimijan tarpeeseen.

Lisätietoja: toimialapäällikkö Riikka Leskinen p. 0449075995, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Katsaus eduskuntavaalien tuloksiin Varsinais-Suomessa

Lisätietoja: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, puh. 050 410 2294

Varsinais-Suomi yksi harvoista kasvualueista uudessa väestöennusteessa

Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI on laatinut maakunnittaisen väestöennusteen, jonka mukaan Varsi-nais-Suomen väestö kasvaa vajaa 2 % vuoteen 2040 mennessä. Tämä tarkoittaa noin 9 000 asukkaan kas-vua. Varsinais-Suomen lisäksi Manner-Suomen maakunnista kasvavat vain Pirkanmaa ja Uusimaa.

Varsinais-Suomen väestönkasvu uhkaa kuitenkin pysähtyä 2030-luvulla. Tämä johtuu ennen kaikkea synty-vyyden laskusta, sillä ennusteen mukaan vuosina 2017–2040 Varsinais-Suomessa syntyy 35 000 ihmistä
vähemmän kuin kuolee. Maan sisäinen muuttovoitto kasvattaisi Varsinais-Suomen väestöä kuitenkin 16 000 asukkaalla ja maahanmuutto 28 000 asukkaalla.

Varsinais-Suomen väestönkasvu on yksinomaa Turun ja sen ydinkaupunkiseudun varassa. Ennusteessa
Turun väestö kasvaa vuoteen 2040 mennessä 19 000 asukkaalla ja ydinkaupunkiseudun (Kaarina, Lieto, Mas-ku, Naantali, Paimio, Raisio ja Rusko) väestö kasvaa samana aikana noin 13 000 asukkaalla.

Väestöennusteita tulkittaessa on muistettava, että ne ovat aina nykyisen kehityksen projisointeja tulevaisuu-teen. Ne kertovat, miten asukasluku muuttuisi, mikäli syntyvyys, kuolleisuus ja muuttoliike jatkuisivat tulevai-suudessa samankaltaisina kuin nyt. Myönteinen työllisyyskehitys voi kuitenkin kasvattaa Varsinais-Suomen muuttovetovoimaa ennustettua enemmän, joten ennusteet väestönkasvun pysähtymisestä voivat hyvinkin osoittautua ennenaikaisiksi.

Lisätietoja: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, puh. 050 410 2294

Satamien tasapuolinen kilpailukyky turvattava hallitusohjelmassa

Suomessa satamat toimivat kaupallisesti ja kilpailevat keskenään. Satamien kilpailukykyyn yksi keskeisesti vaikuttava tekijä on luotsausmaksu. Luotsausmaksut vaikuttavat erityisesti hakurahteihin ja epäsäännöllisesti liikennöiviin aluksiin, sillä säännöllisesti samalla reitillä kulkevien alusten päälliköillä on linjaluotsin pätevyys.

Suomessa luotsausta harjoittaa yksinoikeudella valtion erityistehtäväyhtiö Finnpilot Pilotage Oy. Luotsausyhti-ön perimä asiakasmaksurakenne koostuu maksun perusosasta sekä muuttuvasta osasta, joka määrittyy aluk-sen koon ja luotsausmatkan perusteella. Lain mukaan yhtiön perimien luotsausmaksujen tulee olla kohtuullisia.

Luotsausmaksujen nykyrakenteessa ylikorostuu matkaan perustuva maksuosuus. Matkan pituus vaikuttaa merkittävästi maksuihin, mutta ei samassa suhteessa lisää luotsauksen kustannuksia. Luotsauksen maksura-kenteen johdosta pitkiä väyliä käyttäville asiakkaille syntyy merkittävää kulurasitetta. Pisimmät luotsausmat-kat ovat Saaristomerellä, jossa etäisyys Utön luotsipaikalta Naantalin, Paraisten ja Turun satamiin on keski-määrin 62 merimailia. Muihin Suomen satamiin luotsataan keskipitkällä alle 40 mpk tai lyhyellä alle 20 mpk etäisyyksillä.

Erot satamien luotsausmaksuissa vaikuttavat liikennevirtoihin ja kaupallisten satamien kilpailukykyyn. Korkeat luotsausmaksut ohjaavat rahtiliikennettä Utön satamista muihin satamiin ja edelleen maanteille. Ylimääräisen kulurasitteen takia esimerkiksi Turun Sataman on vaikea saada vierailevia risteilijöitä kaupunkiin.

Satamien keskinäisen kilpailun tasaamiseksi luotsausmaksun rakenne tulisi tulevissa hallitusneuvotteluissa sopia muutettavaksi nykyistä läpinäkyvämmäksi ja kustannusvastaavammaksi luotsipaikoittain. Luotsauksen perusmaksua tulee kasvattaa ja matkaan perustuvaa maksuosuutta pienentää. Satamaliitto on omissa halli-tusohjelmatavoitteissaan esittänyt ratkaisuksi luotsauspalveluiden markkinan avaamista kilpailulle, jolloin
esimerkiksi satamat itse voisivat tarjota asiakkailleen luotsauspalveluita.

Lisätiedot: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, p. 040 583 6950

Radical-hanke ja insinöörikoulutuksen kehittäminen

Turun ammattikorkeakoulu sai vuonna 2017 rahoituksen kaksivuotiselle Erasmus+ hankkeelle nimeltään
RADICAL – Filling Skills Gaps in Blue Industry by Radical Competence Boost in Engineering VET. Hankkeen tavoitteena on AMK -tasoisen insinöörikoulutuksen uudistaminen koulutuksen työelämälähtöisyyttä lisäämällä. Tavoitteena on, että 4-vuotisesta opiskeluajasta lähes puolet tapahtuisi yrityksissä eli oppilaitoksessa vietetty aika vähentyisi merkittävästi. Työharjoittelun osuus insinöörin perustutkinnosta on nyt noin 12 %. Uusi kehitet-tävä malli on käytännössä suomalainen sovellus saksalaisesta duaalimallista ja se pilotoidaan tuotantotalou-den alalla meriteollisuusalan yrityksissä. Uusi koulutusohjelma alkaa syksyllä 2019 tuotantotalouden alalla ja laajenee toivottavasti myöhemmin myös muille insinöörikoulutusaloille.

Hanketta vetää Turun ammattikorkeakoulu ja mukana partnereina ovat myös Meyer Turku, Varsinais-Suomen Yrittäjät sekä Varsinais-Suomen liitto. Lisäksi hankkeessa on mukana saksalaisia ja ranskalaisia
oppilaitoksia.

Lisätiedot: Erikoissuunnittelija, Esa Högblom, puh. 040 7760310, esa.hogblom(at)varsinais-suomi.fi
Erikoissuunnittelija, Ville Roslakka, puh 050 592 0404, ville.roslakka(at)varsinais-suomi.fi
https://kumppanuusfoorumi.fi/posts/radical-hanke-ja-osaavan-tyovoiman-saatavuus/

Ajankohtaista merialuesuunnittelusta

Ympäristöministeriö on käynnistänyt merialueen tulevaisuusskenaarioiden ja niiden vaikutusten arviointien laatimisen merialuesuunnitelmia varten. Työhön liittyen järjestetään Helsingissä keskiviikkona 3.4.2019 valta-kunnallinen työpaja, jossa käsitellään alustavaa koko Suomen merialueen skenaariota ja sen vaikutuksia
merialueen toimintoihin.

Skenaariot laaditaan valtakunnallisina ja suunnittelualuekohtaisina. Skenaarioissa tarkastellaan merialueen toimintaympäristön muutoksia sekä intressitahojen tarpeita ja näkemyksiä Suomen merialueen tulevaisuuden kehityksestä. Skenaariot tuotetaan laadittujen tilannekuvaraporttien pohjalta. Tarkastelu tehdään erityisesti energiaa, liikennettä, ympäristöä, kalastusta ja vesiviljelyä, kulttuuriperintöä, matkailua ja virkistyskäyttöä,
puolustusta, meriteollisuutta, bioteknologiaa ja kaivannaisaloja koskien. Osana skenaariotyötä järjestetään merialuesuunnittelun ensimmäisen vaiheen kuuleminen 3.4.2019 alkaen, jonka pohjalta käynnistyy varsinais-ten suunnitelmaluonnosten valmistelu. Sidosryhmille suunnattuja tulevaisuusskenaariotyöpajoja järjestetään suunnittelualueilla touko-kesäkuussa.

Skenaariotyön valmistelusta vastaa Capful Oy yhdessä WSP Finland Oy:n kanssa.

Lisätiedot: www.merialuesuunnittelu.fi

erikoissuunnittelija Timo Juvonen, puh. 040 829 5543, timo.juvonen(at)varsinais-suomi.fi, merialuesuunnitteluyh-teistyön koordinaattori Pekka Salminen, puh. 044 907 5999, pekka.salminen(at)varsinais-suomi.fi

Lounaistiedon sivusto uudistui

Lounaistiedon verkkosivut (www.lounaistieto.fi) ovat saaneet uuden ilmeen. Samalla sivujen rakennetta on selkeytetty. Lounaistiedon etusivulta löytyvät pikalinkit eniten käytettyihin palveluihin: karttapalveluun, datapor-taliin ja tilastopalveluun. Uutena lisäyksenä tietopalveluihin ovat tulleet virkistysmatkailuun keskittynyt osio sekä Positiivisen rakennemuutoksen tilannekuvapalvelu Poretieto.fi.

Virkistyssivusto tarjoaa avoimeen käyttöön luontomatkailutietoa, ja se on kohdennettu erityisesti matkailun kehittäjille. Sivuilta löytyy Varsinais-Suomen alueelta myös kuusi valikoitua virkistysreittiä, joita virkistysmat-kailijatkin voivat hyödyntää. Virkistysreittiosio on toteutettu Virkistä dataa! -hankkeessa. Poretieto-palvelu tarjoaa puolestaan ajantasaisen tilannekuvan Lounais-Suomen kehityksestä positiivisen rakennemuutoksen näkökulmasta.

Seuraavana Lounaistiedon palveluista uudistuu tilastopalvelu. Tilastosivuston uudistamisen tarkoituksena on kehittää tietosisältöjä paremmin käyttäjien tarpeita vastaaviksi ja kehittää tilastokuvaajia paremmin mobiilikäyt-töön sopiviksi. Uudistus käynnistetään käyttäjäkyselyllä kevään 2019 aikana.
Lisätiedot: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, puh. 050 410 2294