Maakuntakatsaus 18.12.2017
 |
|
Palvelut ja jalostus siivittivät Varsinais-Suomen talouskasvua vuonna 2016 Varsinais-Suomen talous kasvoi lähes 4 % viime vuonna. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Varsinais-Suomen arvonlisäys oli Suomen kolmanneksi nopeinta, ja nopeammin talous kasvoi vain Pohjois-Pohjanmaalla sekä Kainuussa, jossa Talvivaaran kaivoksen uudelleenkäynnistäminen nopeutti maakunnan talouskasvua huomattavasti. Koko maan arvonlisäys kasvoi 1,6 %. Varsinais-Suomen talouskasvu oli melko tasaisesti sekä jalostuksen että palvelujen varassa. Vuonna 2016 palvelualojen bruttoarvonlisäys kasvoi kuitenkin hieman nopeammin kuin jalostustoimialat, joita ovat kaivostoiminta, teollisuus ja rakentaminen. Palvelut puolestaan muodostuvat mm. kaupasta, majoitus- ja ravitsemustoiminnasta, rahoitustoiminnasta, julkishallinnosta ja terveydenhuollosta. Arvonlisäyksellä tarkoitetaan alueen tuotannon synnyttämää arvoa. Se lasketaan yritysten osalta vähentämällä tuotannosta tavaroiden ja palvelujen tuottamiseen käytetyt välituotteet ja ei-kaupallisessa toiminnassa laskemalla yhteen maksetut palkat ja kiinteän pääoman kuluminen. Tilastokeskus julkistaa arvonlisäyksen alueelliset ennakkotiedot vuosittain noin 11 kuukauden tilastoviiveellä. Lisätietoja: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, puh. 050 410 2294
Varsinais-Suomen liikenteen tila 2017 Varsinais-Suomen liikennestrategiasta laadittiin syksyllä 2017 tilaseuranta suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Tilaseurannan perusteella Varsinais-Suomen positiivinen rakennemuutos on lisännyt maakunnan pääteiden liikennemääriä merkittävästi; viimeisen vuoden aikana henkilöautojen ja raskaan liikenteen määrien kasvu pääteillä on ollut suhteessa valtakunnan keskiarvoon huomattavasti suurempaa. Sen sijaan joukkoliikenteen sekä raideliikenteen matkustajamäärissä ei näy näin nopeaa kasvua. Myös raiteilla kulkeva tavaran määrä on vähentynyt. Liikenteen määrän kasvu ei ole vielä heikentänyt liikenteen toimivuutta, mutta jos kasvu jatkuu näin nopeana, liikenteen toimivuus tulee heikkenemään merkittävästi etenkin Kehätiellä Kauselan ja Kirismäen välillä (osa E18-tietä) sekä Turun kaupungin sisääntuloväylillä. Kehätien toimivuus lähivuosikymmeniksi pystytään turvaamaan, jos suunnitelluille toimenpiteille Kauselan ja Kirismäen välillä saadaan rahoitus (eritasoliittymät sekä nelikaistaistukset), mutta Turun kaupungin sisääntuloväylien liikenteen toimivuuden turvaamiseksi tulee löytää uudenlaisia keinoja, sillä tilaa lisäkaistoille ei ole. Tieliikenteen kapasiteetin kasvattaminen elinkeinoelämän tarpeisiin, lisää väistämättä myös henkilöautoliikenteen sujuvuutta. Kansallisten ilmasto- ja päästötavoitteiden perusteella henkilöautoilun osuutta liikkumisessa pitäisi kuitenkin laskea merkittävästi ja lisätä kestävien kulkumuotojen osuutta. Päästötavoitteet kulminoituvat Turun seudulle, jossa kestävien kulkumuotojen edistämiselle on parhaimmat edellytykset. Vuonna 2018 Varsinais-Suomen liitto käynnistää jatkuvan maakunnallisen aluerakenne ja liikennejärjestelmätyön, jonka yhteydessä tarkistetaan, miten voimassa oleva liikennestrategia vastaa muuttuneisiin olosuhteisiin (etenkin kansalliset päästötavoitteet sekä maakuntauudistus) sekä liikennestrategian tavoitteisiin. Jatkuva aluerakenne- ja liikennejärjestelmätyö tiivistää maankäytön ja liikenteen suunnittelun vuoropuhelua ja yhteistyötä maakunnassa, seutukunnissa sekä kunnissa, sillä maankäytön ja palvelurakenteen ratkaisuilla on merkittävä vaikutus liikenteeseen. Turun seudulla pyritään monitasoisen suunnittelun keinoin lisätä kestävien liikkumismuotojen osuutta ja hillitsemään henkilöautomäärien kasvua, jolla turvataan mm. elinkeinoelämän kuljetusten toimivuus. Liikenne- ja viestintäministeriö laatii alueellisen junaliikenteen selvityksen, jonka yhteydessä Varsinais-Suomen liitto tarvittaessa päivittää omaa paikallisjunaliikenteen selvitystään. Alueellisen junaliikenteen kehittäminen tulee ajankohtaiseksi maakuntauudistuksen myötä. Lisätietoja: suunnittelujohtaja Heikki Saarento, p. 040 720 3056, liikennesuunnittelija Mari Sinn, p. 045 807 8969 Europe Direct tiedotuspisteen toiminta liitossa jatkuu Euroopan komissio on hyväksynyt Varsinais-Suomen liiton ehdotuksen uudesta Europe Direct -kaudesta 2018–2020. Europe Direct tiedotuspisteen tehtävänä on tiedottaa ajankohtaisista EU-aiheista erityisesti kansalaisille, mutta myös sidosryhmille järjestämällä erilaisia tapahtumia ja keskustelutilaisuuksia, vastaamalla kansalaisten EU-aiheisiin kysymyksiin, sekä tuottamalla ja jakamalla EU-aiheista materiaalia. Yhtenä tärkeänä painopisteenä tiedotuspisteen toiminnassa on EU-rahoitustiedon jakaminen. Europe Direct Varsinais-Suomi -tiedotuspisteen toiminnasta allekirjoitetaan kolmivuotinen puitesopimus, jota täsmennetään vuosittain erillissopimuksella. Vuodelle 2018 liitto saa komissiolta tukea noin 28 000 euroa. Nykyinen EU-tiedottaja siirtyy toisiin tehtäviin. Paikan täyttämisellä on kiire, jotta tiedotuspisteen toiminta voi jatkua keskeytyksettä. EU-tiedottajan paikka on ollut avoimessa haussa 5.–15.12.2017 välisen ajan ja se täytetään heti kun mahdollista. Lisätietoja: viestintäpäällikkö Kirsi Stjernberg, p. 040 551 3120 Valonian vuoden 2018 toiminnan painopisteet – erityisesti esillä hiilineutraali maakunta sekä vesien-suojelu Kansalliset ilmastotavoitteet edellyttävät yhä järeämpää otetta ilmastonmuutoksen hillintään. Esimerkiksi liikkumisen päästöistä on leikattava puolet, mikä tarkoittaa sitä, että haasteeseen on tartuttava monin eri keinoin. Valonian kestävän liikkumisen työ tulee keskittymään vuonna 2018 erityisesti pyöräilyn edistämiseen osana seudullista liikennejärjestelmätyötä. Toisena painopisteenä on kokeilut, joissa innovatiivisten palveluiden kautta voidaan yhdistellä erilaisia liikkumisen tarpeita. Hiilineutraali maakunta -tavoitetta tullaan aktiivisesti edistämään kuntatasolla niin, että saadaan yhä parempi ymmärrys siitä, millaisia toimia kunnissa tullaan lähivuosina toteuttamaan ja miten Valonia voi niissä olla kuntien tukena. Luvassa onkin kuntakierros, jossa kartoitetaan tarkemmin kuntien ilmasto- ja kiertotalousasioihin liittyviä tarpeita. Valonian vesiensuojelutoiminta vankistuu edelleen. Työssä tärkeänä pyrkimyksenä on innostaa ja aktivoida paikallistoimijoita ja auttaa näitä konkreettisten suojelutoimenpiteiden toteuttamisessa. Lisäksi kuntien hulevesiasiat nostetaan nykyistä paremmin esille ja niihin pyritään löytämään erilaisille kunnille sopivia työkaluja. Luonnon monimuotoisuuden teemaa tullaan nostamaan Valoniassa vahvemmin esille. Tiukat ilmastotavoitteet ja ravinteiden kierron haasteet edellyttävät kunnilta parempaa ymmärrystä luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemipalveluiden huomioimisesta. Valonia pyrkii tässä auttamaan ja ohjaamaan kuntia. Hankkeissa tullaan läpileikkaavasti yhä enemmän keskittymään asukkaiden osallistumiseen ja käyttäjälähtöisyyteen. Viestinnällisesti erityisenä tavoitteena on vahvistaa kuntien luottamushenkilöihin suunnattua viestintää. Kaiken tämän lisäksi jatketaan edelleen monia vakiintuneita toimintoja, kuten energianeuvontaa, kiertotalouden edistämistä, vesistökunnostuksia, haja-asutuksen jätevesineuvontaa, ympäristökasvatusta ja liikkumisen ohjausta. Kaikista toiminnoista voi lukea lisää Valonian nettisivuilta ja uutiskirjeistä. Lisätietoja: toimialapäällikkö Riikka Leskinen, p. 044 907 5995 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on uudistettu – vähähiilisyys keskeistä Valtioneuvosto päätti 14.12.2017 uudistetuista valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Tavoitteilla varmistetaan, että valtakunnallisesti merkittävät asiat huomioidaan kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Alueidenkäyttötavoitteiden avulla taitetaan yhdyskuntien ja liikenteen päästöjä, turvataan luonnon monimuotoisuutta ja kulttuuriympäristön arvoja sekä parannetaan elinkeinojen uudistumismahdollisuuksia. Niillä myös sopeudutaan ilmastonmuutoksen seurauksiin ja sään ääri-ilmiöihin. Uudistetut tavoitteet jakautuvat viiteen kokonaisuuteen: 1. Toimivat yhdyskunnat ja kestävä liikkuminen Tavoitteiden määrä on vähentynyt. Uudistetussa päätöksessä niitä on 17 aiemman 70 sijaan. Päällekkäisyydet erityislainsäädännön kanssa on purettu. Kaikki tavoitteet koskevat koko maata, eikä alueellisia erityistavoitteita enää ole. Uudistus lisää hallitusohjelman mukaisesti kuntien liikkumavaraa maankäytössä. Edellisen kerran maankäyttö- ja rakennuslain 22 §:n mukaisista valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista päätettiin vuonna 2008. http://valtioneuvosto.fi/paatokset/paatos?decisionId=0900908f80577688 Lisätietoja: suunnittelujohtaja Heikki Saarento, p. 040 720 3056 |
Maakuntakatsaus 20.11.2017
| |
|
Työllisyysaste kasvaa tasaisesti Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työllisyysasteen kasvu on jatkunut kesän aikana. Työllisyysasteen kehitystrendi on kasva-nut vuoden 2016 alusta noin neljällä prosenttiyksiköllä ja ohitti koko maan kehitystrendin vuoden 2017 ensim-mäisellä neljänneksellä. Jos kehitys jatkuu nykyisen kaltaisena, saavuttaa maakunnan työllisyysaste valtakun-nallisesti asetetun 72 prosentin tavoitteen ensi vuoden alkupuolella. Työ- ja elinkeinoministeriön marraskuun alussa julkaiseman työmarkkinaennusteen mukaan työllisyyden kasvu vahvistuu ensi vuonna koko maassa. Ennusteen mukaan työllisyys kasvaa ensi vuonna 25 000 hengellä, kun kuluvan vuoden aikana työllisten määrä kasvaa noin 15 000:lla. Varsinais-Suomen myönteisen taloussuhdan-teen huomioiden ei ole syytä olettaa, etteikö työllisyyden vahva kasvuvauhti näkyisi myös Varsinais-Suomen työttömyysasteessa. Neljännesvuosittainen työllisyysaste laaditaan Tilastokeskuksen tekemän haastattelututkimuksen pohjalta. Tämä lisää jonkin verran etenkin maakunnallisten lukujen epävarmuutta. Esimerkiksi tämän vuoden touko-kuussa ja elokuussa haastattelujen perusteella arvioitu työllisten määrä Varsinais-Suomessa oli epäuskotta-van alhainen, minkä vuoksi näiden kuukausien tiedot on korvattu naapurikuukausien lukuihin perustuvilla esti-maateilla. Lisätietoja: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, puh. 050 410 2294 Lounaispaikka palkittiin laadukkaista paikkatiedon rajapintapalveluista Spatineo Oy palkitsi Paikkatietomarkkinoilla laadukkaita paikkatiedon rajapintapalveluita tarjoavia julkishallin-non organisaatioita Quality Award Sertificate -kunniakirjoillaan. Lounaispaikka sijoittui toiseksi kuntien ja alu-eellisten organisaatioiden luokassa, jossa ensimmäinen palkinto meni Hyvinkään kaupungille. Valtionhallinnon organisaatioista palkittiin Tilastokeskus ja Museovirasto. Kriteereinä olivat rajapintapalvelun saatavuus sekä kuvauksen laatu. Lounaispaikka tarjoaa INSPIRE-direktiivin mukaisia rajapintapalveluita 17 maakunnan liitolle sekä alueensa kunnille. Keskitetyn palvelun myötä toimijat välttyvät erityisosaamista vaativien rajapintojen toteutukselta, mikä helpottaa erityisesti pienten kuntien työtä. Rajapintatekniikat mahdollistavat ajantasaisten tietoaineistojen siir-ron eri palveluihin, ja avoimesti saatavilla olevat aineistot ovat kaikkien käytettävissä. Lounaispaikan rajapinta-palveluihin sisältyy esimerkiksi maakuntakaavoja ja asemakaavoja. Paikkatietopalveluiden laadunvarmentamiseen liittyviä palveluita toteuttava Spatineo Oy jakaa palkintoja vuo-sittain. Palkinnot jaettiin nyt ensimmäistä kertaa Suomessa. Lisätietoja: verkostokoordinaattori Sara Tamsaari, p. 040 5077 109
|
maakuntakatsaus 16.10.2017
| |
| Siltasopimus pureutuu kasvun esteisiin positiivisessa rakennemuutoksessa Toimenpiteitä kasvun esteiden ratkomiseksi etsitään Ahon raportissa määriteltyjen siltasopimuksen teemojen ympäriltä: työvoiman saatavuus, saavutettavuus, koulutus, T&K, markkinointi ja tietopohja. Alueella sopimuksen valmistelua tehdään Varsinais-Suomen ja Satakunnan välisellä yhteistyöllä. Alueella kerätään toimenpiteitä kasvun esteiden ratkaisemiseksi. Toimenpiteet voivat olla lainsäädännöllisiä tai määrärahoja tarvitsevia. Sopimuksen on tarkoitus valmistua vuoden loppuun mennessä. Maan hallitus linjasi syksyn budjettiriihessä, että valtion määrärahojen osalta sopimus toteutetaan olevien kehysten puitteissa. Sopimuksen tarkempi sisältö ja muoto määrittyvät prosessin edetessä. Siltasopimuksen poliittisesta seurannasta vastaa kilpailukykyaliministeriryhmä.
Opetus- ja kulttuuriministeriö mukana positiivisen rakennemuutoksen erityistoimien rahoituksessa Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) erityisavustuksen haku Lounais-Suomeen ammatillisen koulutuksen rakennemuutospilottien käynnistämiseksi on avattu. Erityisavustus on tarkoitettu kohdennettavaksi ammatillisen koulutuksen pilottihankkeisiin, joissa tavoitteena on kehittää ja ottaa käyttöön erityisesti Lounais-Suomen rakennemuutostilanteessa syntyviin työvoima- ja osaamistarpeisiin vastaamiseen soveltuvia toimintamalleja. Hanke toteutetaan yhtenä verkostohankkeena ja se on tarkoitettu Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa toimiville ammatillisen koulutuksen järjestämisluvan omaaville järjestäjille. OKM voi käyttää avustuksiin yhteensä Lisätietoja: erikoissuunnittelija Esa Högblom, p. 040 7760 310
Uusikaupunki houkuttaa muuttajia kiihtyvään tahtiin Vakka-Suomen asukasluku on kääntynyt nopeaan kasvuun kuluvan vuoden aikana. Vielä vuoden alussa seutukunnan väestö oli laskussa edelliseen vuoteen verrattuna, mutta kesän jälkeen asukasluku kasvoi jo lähes kahden prosentin vuosivauhtia. Vakka-Suomen suhteellinen väestönkasvu onkin ohittanut Turun seudun tasaisen kasvuvauhdin, vaikka on muistettava, että absoluuttisena väestönkasvuna mitattuna suurin osa maakunnan uusista asukkaista sijoittuu yhä Turun seudulle. Muiden seutukuntien asukasluku on ollut viimeaikoina selkeästi laskusuuntaista.
Lisätietoja: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, p. 050 410 2294
II asteen ammatillisen koulutuksen järjestämisluvat on päätetty
Varsinais-Suomen Vaikuttajakoulu käynnistyy tänään Varsinais-Suomen liitto käynnisti haun vaikuttajakoulun toiselle vuosikurssille syyskuussa. Valituksi tuli 25 nuorta eri puolilta maakuntaa. Iältään nuoret ovat toisen asteen tai korkeakouluopiskelijoita. Vaikuttajakoulu käynnistyy ensimmäisellä tapaamisella tänään. Tapaaminen on johdantoa tulevaan lukuvuoteen sekä tutustumista kuntapäätöksentekoon. Ensimmäisenä kurssipäivänä vaikuttajakoulu vierailee Turun kaupungintalolla, tapaa kuntapäättäjiä ja seuraa kaupunginvaltuuston kokousta. Syksyn ohjelmassa on myös vierailu eduskuntaan ja sosiaali- ja terveysministeriöön sekä perehtymistä aluehallintoon ja maakuntauudistukseen. Kevääksi on suunnitteilla EU-politiikkaa, tutustumista oikeuslaitokseen, elinkeinoelämään ja järjestötyöhön sekä viestintään. Vaikuttajakoulun taustalla on maakuntahallituksen päätös joulukuussa 2015 perustaa varsinaissuomalaisille yhteiskunnallisista asioista kiinnostuneille nuorille suunnattu koulutus. Ensimmäisellä vuosikurssilla nuoret antoivat positiivista palautetta kokonaisuudesta. Nuoret kokivat saaneensa koulutuksesta laajasti tietoja eri päätöksentekotasoista, -prosesseista ja käytännön vaikuttamisesta. Vaikuttajakoulu on osa liiton edunvalvonnan kehittämistä. Lisätietoja: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, p. 040 583 6950 |
Maakuntakatsaus 28.8.2017
| |
Esko Aho esittää valtion sitoutumista Lounais-Suomen kasvun mahdollisuuksiin Yritysten liikevaihto kasvaa kaikilla toimialoilla
Ammatillisen koulutuksen järjestämisluvat uudistumassa Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) on lähettänyt koulutuksen järjestäjille ehdotukset uusiksi ammatillisten tutkintojen ja koulutuksen järjestämisluviksi 9.6.2017. Ammatillisen koulutuksen järjestämisluvat uusitaan osana ammatillisen koulutuksen reformia. HE 39/2017 on tarkoitus tulla voimaan 1. päivänä tammikuuta 2018. Ministeriö pyysi koulutuksen järjestäjiltä vastineita järjestämislupaehdotuksiin 11.8.2017 mennessä. Päätökset järjestämisluvista tehdään syyskuun 2017 loppuun mennessä edellyttäen, että uusi ammatillisen koulutuksen laki on vahvistettu. Central Baltic INTERREG IV 2007–2013 -ohjelma suljettu ensimmäisten joukossa Lisätietoja: Head of Managing Authority Merike Niitepõld, p. 040 742 0302
Varsinais-Suomen liiton vaikuttajakoulun toisen vuorikurssin haku on alkamassa. Kurssi on suunnattu iältään toisen asteen opiskelijoille tai juuri korkea-asteen opintonsa aloittaneille nuorille. Vaikuttajakoulun taustalla on liiton edunvalvontatyön tehostaminen ja vaikuttamisen proaktiivisuuden lisääminen. Maakuntahallitus päätti perustaa joulukuussa 2015 varsinaissuomalaisille yhteiskunnallisista asioista kiinnostuneille nuorille suunnatun koulutuksen. Ensimmäinen vuosikurssi toteutettiin lukuvuonna 2016–2017, ja siinä oli mukana 25 nuorta. Nuoret kokivat saaneensa koulutuksesta laajasti tietoja eri päätöksentekotasoista, -prosesseista ja käytännön vaikuttamisesta. Positiivisten kokemusten perusteella liitto on käynnistämässä seuraavaa vaikuttajakoulun kurssia. Vaikuttajakoulun kesto on yksi lukuvuosi, joka sisältää kahdeksan-kymmenen koulutustilaisuutta. Koulutus on konkreettista ja käytännönläheistä. Osallistujat tutustuvat mm. vaikuttajatahoihin, vaikuttamisen keinoihin ja päätöksentekoprosesseihin. Toisen vuosikurssin on tarkoitus keskittyä eduskuntaan ja valtioneuvostoon, kunta- ja aluehallintoon, Euroopan unioniin, elinkeinoelämään, oikeuslaitokseen sekä mediaan ja kolmannen sektorin toimijoihin.
Varsinais-Suomen liitto on vuosittain osallistunut Turun kansainvälisille kirjamessuille ja on mukana messuilla myös vuonna 2017. Tänä vuonna Varsinais-Suomen liitto ja Satakuntaliitto toteuttavat Suomi100 -juhlavuoden ”yhdessä”-teemaa ja osallistuvat kirjamessuille yhteisosastolla. Yhteisen messuosaston teemana on maakuntien merellisyys sekä rikas murreperintö. Osaston tavoitteena on esitellä molempia maakuntia ja samalla saada messukävijä pohtimaan lounaissuomalaista identiteettiä kielen ja merellisyyden kautta. Osastolla kävijät pääsevät jättämään viestilippuihin oman suosikkimurresanansa. • pe 6.10. klo 17.20–18 auditorio, Sananlaskupätle • su 8.10. klo 11–11.20 Onerva, Meren äänet -keskustelu Lisätietoja: Edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, puh. 040 583 6950, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen. |
Maakuntakatsaus 26.6.2017
Varsinais-Suomella merkittävä sopeuttamistarve uudessa maakunnassa
Perlacon Oy:n HT Eero Laesterä ja KTM Tuomas Hanhela tekivät laskelmat maakunnan liitoille sote- ja maa-kuntauudistuksen talousvaikutuksista kunnissa ja uusissa maakunnissa. Selvityksen tuloksia esiteltiin 9.6. Turussa, Varsinais-Suomen liiton ja Kuntaliiton kuntapäivässä. Selvityksen mukaan Varsinais-Suomen maa-kunnan pitää sopeuttaa talouttaan merkittävästi. Samalla niissä maakunnissa, joissa maakunnan sopeuttamis-tarve uudistuksessa on suurin, kuntien tilanne helpottuu eniten.
Selvityksen mukaan maakuntien yhteenlaskettu sopeuttamistarve vuoteen 2030 mennessä on 2,8 mrd. euroa. Arvio tukee sote- ja maakuntauudistukselle asetettua tavoitetta hillitä kustannusten kasvua kolmella miljardilla eurolla. Varsinais-Suomessa sopeutustarve on maakuntien suurin -715 €/as. Veroprosentiksi muutettuna so-peutustarve on -4,22 % -yksikköä. Sopeuttamistarve on todellisuudessa vielä arvioitua suurempi, sillä siinä eivät ole mukana VARHE-maksut (varhaiseläkemenoperusteinen maksu), tietohallinnon lisäkulut eikä palkko-jen harmonisaatiosta aiheutuvia kustannuksia. Maakunnan tehostamistarpeita haittaavat myös kuntien yksi-tyisten sote-palvelutuottajien kanssa tekemät sopimukset.
Perlacon Oy:n selvityksen mukaan kuntien talouteen uudistus vaikuttaa positiivisesti. Yli puolet kuntien meno-jen kasvusta johtuu sote-kustannuksista. Soten siirtyessä maakunnille kuntatalous on helpommin ennakoita-vaa. Kuntien kiinteistöveroprosentin merkitys kuntien verotuloista kasvaa uudistuksen myötä kuntien veropro-sentin laskiessa 12,47 %-yksikköä. Kuntien taloutta voi kuitenkin rapauttaa kuntien valtionosuuksien merkittä-vä väheneminen jo ennen uudistuksen toteutumista. Sopeuttamistarve jää aiempaa pienemmille organisaati-oille, jolloin vaikutus on entistä suurempi. Lisäksi kuntien nettolainan osuus kasvaa merkittävästi verorahoituk-sen pienentyessä ja korkoriski kasvaa.
Lisätietoja: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, puh. 040 583 6950
Taloustutkimus Oy selvitti suomalaisten mielikuvaa Varsinais-Suomesta
Varsinais-Suomen liitto ja Turun kaupunki tilasivat Taloustutkimus oy:ltä selvityksen Varsinais-Suomen positii-visen rakennemuutoksen tunnettuudesta Suomessa. Tutkimuksella selvitettiin, miten hyvin alueen viesti voi-makkaasta talouden kasvusta ja työvoiman tarpeesta on saavuttanut muualla Suomessa asuvat. Kysely toteu-tettiin valtakunnallisessa internet-paneelissa, johon osallistui 1 647 työikäistä vastaajaa.
Varsinais-Suomen nykytilannetta tunnettaan keskimääräistä paremmin korkeakoulutettujen ja lähimaakunnissa asuvien keskuudessa. Miehet tuntevat alueen tilannetta naisia paremmin. Mitä paremmin nykytila tunnetaan, sitä positiivisempi mielikuva vastaajalla on Varsinais-Suomesta.
Vain 20 % vastaajista yhdistää Turun positiivisen rakennemuutoksen teemaan. Turku tunnetaan enemmänkin paljon muusta, kuten sen historiasta, Aurajoesta ja merellisyydestä. Uusikaupunki sen sijaan yhdistetään voi-makkaasti autotehtaaseen. Tutkimuksesta kävi myös ilmi, että tekniikan yliopisto-opinnot Turussa kiinnostavat jopa 10 prosenttia alle 35-vuotiaista vastaajista.
Tutkimuksen mukaan 2 % työikäisistä olisi valmis muuttamaan Varsinais-Suomeen työn perässä seuraavan kolmen vuoden kuluessa. Kaksi prosenttia tarkoittaa 55 000 työikäistä henkilöä, jotka katsovat työskentele-vänsä erittäin todennäköisesti maakunnassa lähivuosien aikana. Tällä hetkellä Varsinais-Suomeen muuttaa vuosittain vähän yli 10 000 työssäkäyvää henkilöä. Suurin piirtein yhtä paljon muuttaa maakunnasta työn pe-rässä pois. Merkittävimmät syyt muuttohaluttomuuteen ovat käytännöllisiä, mm. perheeseen ja nykyiseen työsuhteeseen liittyviä syitä.
Tutkimuksella taustoitetaan työ- ja elinkeinoministeriön asettaman selvityshenkilö Esko Ahon työtä positiivisen rakennemuutoksen edistämiseksi. Esko Ahon selvitys valmistuu 24.8.2017
.
Lisätietoja: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, puh. 040 583 6950
Varsinais-Suomen liikuntapaikkarakentamiseen myönnettiin valtion tukea
Lounais-Suomen aluehallintovirasto myönsi 6.6.2017 liikuntapaikkojen rakentamishankkeisiin valtionavustusta Varsinais-Suomeen ja Satakuntaan yhteensä 720 000 euroa. Varsinais-Suomeen avustusta myönnettiin kah-deksalle ja Satakuntaan kahdelle hankkeelle. Avustusten myöntämisen perusteena painotettiin lähiliikunta-paikkoja. Varsinais-Suomessa avustusta saivat Liedossa Agilityurheiluhalli ja Taatilan aktiivikoulu, Paraisilla PIF-Center, Loimaalla Hirvikosken urheilukentän perusparannus, Paimiossa Ville Rahilan kuntoilukeidas, Rus-kolla keskustan lähiliikuntapuisto, Salossa Perniön yleisurheilukentän peruskorjaus ja Turussa Runosmäen skeittipaikan peruskorjaus.
Aiemmin keväällä opetus- ja kulttuuriministeriö jakoi Lounais-Suomen aluehallintoviraston esityksestä valtion-avustukset kustannuksiltaan yli 700 000 euron liikuntapaikkahankkeisiin. Varsinais-Suomesta avustusta myönnettiin Alastaron Resylki Oy:n moottoriurheilukeskuksen perusparannus- ja laajennushankkeeseen 370 000 euroa.
Lisätietoja: suunnittelija Malla Rannikko-Laine, puh. 040 721 3429
Turun lentoasema vakiinnuttanut asemansa maan toiseksi suurimpana kansainvälisenä lentoasemana
Turun lentoasema on onnistunut pitämään kiinni kansainvälisistä lentoyhteyksistään ja säilyttämään asemansa selvästi maan toiseksi suurimpana kansainvälisenä lentoasemana. Turun lentoaseman kansainvälisen liiken-teessä kulkee noin 220 000 matkustajaa vuodessa, kun toisena olevalla Tampereen lentoasemalla vastaava luku on vain noin 120 000. Tampereen putoaminen Vaasan lentoaseman tasolle johtuu ennen kaikkea halpa-lentoyhtiö Ryanairin reittien merkittävästä vähenemisestä lentoasemalla.
Rovaniemen uudet suorat kansainväliset lentoyhteydet ovat olleet näkyvästi esillä julkisuudessa. Kansainväli-senä lentoasemana Rovaniemi on kuitenkin yli puolet Turkua pienempi. Myös Oulun lentoasema on kansain-välisenä kenttänä pieni, vaikka kotimaan lennot nostavat sen selvästi Suomen toiseksi vilkkaimmaksi lento-asemaksi. Kansainvälisessä lentoliikenteessä Helsinki-Vantaa on omaa luokkaansa noin 15 miljoonalla vuo-tuisella matkustajalla.
Lentoliikennetilastot sisältyvät Varsinais-Suomen liiton jatkuvasti päivittyvään tilastoseurantaan: www.lounaistieto.fi/tietopalvelut/tilastot/
Lisätietoja: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, puh. 050 410 2294
Central Baltic -ohjelman kolmas hakukierros
Central Baltic -ohjelman hallintokomitea hyväksyi 9.6. kolmannelta hakukierrokselta 9 pienhanketta toteutuk-seen ja 32 tavallista hanketta hakukierroksen toiseen vaiheeseen. Pienhankkeille jaettiin yhteensä noin 1,6 miljoonaa euroa EAKR-rahoitusta. Tavallisten hankkeiden EAKR-osuus toiselle kierrokselle mentäessä on noin 53 miljoonaa euroa. Central Baltic -ohjelmalla on nyt 76 toteutettavaa hanketta. Ohjelman hallintokomitea tekee lopullisen päätöksen toisen kierroksen hankkeista 30.11.2017. Hyväksytyissä pienhankkeissa on mu-kana 3 pääpartneria sekä 2 projektipartneria Varsinais-Suomesta. Tavallisissa hankkeissa toiselle kierrokselle lähtee 5 pääpartneria sekä 12 projektipartneria Varsinais-Suomesta.
Lisätietoja: Communication Manager Ari Brozinski, p. 044 257 5716