Varsinais-Suomi yksi harvoista kasvualueista uudessa väestöennusteessa

Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI on laatinut maakunnittaisen väestöennusteen, jonka mukaan Varsi-nais-Suomen väestö kasvaa vajaa 2 % vuoteen 2040 mennessä. Tämä tarkoittaa noin 9 000 asukkaan kas-vua. Varsinais-Suomen lisäksi Manner-Suomen maakunnista kasvavat vain Pirkanmaa ja Uusimaa.

Varsinais-Suomen väestönkasvu uhkaa kuitenkin pysähtyä 2030-luvulla. Tämä johtuu ennen kaikkea synty-vyyden laskusta, sillä ennusteen mukaan vuosina 2017–2040 Varsinais-Suomessa syntyy 35 000 ihmistä
vähemmän kuin kuolee. Maan sisäinen muuttovoitto kasvattaisi Varsinais-Suomen väestöä kuitenkin 16 000 asukkaalla ja maahanmuutto 28 000 asukkaalla.

Varsinais-Suomen väestönkasvu on yksinomaa Turun ja sen ydinkaupunkiseudun varassa. Ennusteessa
Turun väestö kasvaa vuoteen 2040 mennessä 19 000 asukkaalla ja ydinkaupunkiseudun (Kaarina, Lieto, Mas-ku, Naantali, Paimio, Raisio ja Rusko) väestö kasvaa samana aikana noin 13 000 asukkaalla.

Väestöennusteita tulkittaessa on muistettava, että ne ovat aina nykyisen kehityksen projisointeja tulevaisuu-teen. Ne kertovat, miten asukasluku muuttuisi, mikäli syntyvyys, kuolleisuus ja muuttoliike jatkuisivat tulevai-suudessa samankaltaisina kuin nyt. Myönteinen työllisyyskehitys voi kuitenkin kasvattaa Varsinais-Suomen muuttovetovoimaa ennustettua enemmän, joten ennusteet väestönkasvun pysähtymisestä voivat hyvinkin osoittautua ennenaikaisiksi.

Lisätietoja: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, puh. 050 410 2294

Satamien tasapuolinen kilpailukyky turvattava hallitusohjelmassa

Suomessa satamat toimivat kaupallisesti ja kilpailevat keskenään. Satamien kilpailukykyyn yksi keskeisesti vaikuttava tekijä on luotsausmaksu. Luotsausmaksut vaikuttavat erityisesti hakurahteihin ja epäsäännöllisesti liikennöiviin aluksiin, sillä säännöllisesti samalla reitillä kulkevien alusten päälliköillä on linjaluotsin pätevyys.

Suomessa luotsausta harjoittaa yksinoikeudella valtion erityistehtäväyhtiö Finnpilot Pilotage Oy. Luotsausyhti-ön perimä asiakasmaksurakenne koostuu maksun perusosasta sekä muuttuvasta osasta, joka määrittyy aluk-sen koon ja luotsausmatkan perusteella. Lain mukaan yhtiön perimien luotsausmaksujen tulee olla kohtuullisia.

Luotsausmaksujen nykyrakenteessa ylikorostuu matkaan perustuva maksuosuus. Matkan pituus vaikuttaa merkittävästi maksuihin, mutta ei samassa suhteessa lisää luotsauksen kustannuksia. Luotsauksen maksura-kenteen johdosta pitkiä väyliä käyttäville asiakkaille syntyy merkittävää kulurasitetta. Pisimmät luotsausmat-kat ovat Saaristomerellä, jossa etäisyys Utön luotsipaikalta Naantalin, Paraisten ja Turun satamiin on keski-määrin 62 merimailia. Muihin Suomen satamiin luotsataan keskipitkällä alle 40 mpk tai lyhyellä alle 20 mpk etäisyyksillä.

Erot satamien luotsausmaksuissa vaikuttavat liikennevirtoihin ja kaupallisten satamien kilpailukykyyn. Korkeat luotsausmaksut ohjaavat rahtiliikennettä Utön satamista muihin satamiin ja edelleen maanteille. Ylimääräisen kulurasitteen takia esimerkiksi Turun Sataman on vaikea saada vierailevia risteilijöitä kaupunkiin.

Satamien keskinäisen kilpailun tasaamiseksi luotsausmaksun rakenne tulisi tulevissa hallitusneuvotteluissa sopia muutettavaksi nykyistä läpinäkyvämmäksi ja kustannusvastaavammaksi luotsipaikoittain. Luotsauksen perusmaksua tulee kasvattaa ja matkaan perustuvaa maksuosuutta pienentää. Satamaliitto on omissa halli-tusohjelmatavoitteissaan esittänyt ratkaisuksi luotsauspalveluiden markkinan avaamista kilpailulle, jolloin
esimerkiksi satamat itse voisivat tarjota asiakkailleen luotsauspalveluita.

Lisätiedot: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, p. 040 583 6950

Radical-hanke ja insinöörikoulutuksen kehittäminen

Turun ammattikorkeakoulu sai vuonna 2017 rahoituksen kaksivuotiselle Erasmus+ hankkeelle nimeltään
RADICAL – Filling Skills Gaps in Blue Industry by Radical Competence Boost in Engineering VET. Hankkeen tavoitteena on AMK -tasoisen insinöörikoulutuksen uudistaminen koulutuksen työelämälähtöisyyttä lisäämällä. Tavoitteena on, että 4-vuotisesta opiskeluajasta lähes puolet tapahtuisi yrityksissä eli oppilaitoksessa vietetty aika vähentyisi merkittävästi. Työharjoittelun osuus insinöörin perustutkinnosta on nyt noin 12 %. Uusi kehitet-tävä malli on käytännössä suomalainen sovellus saksalaisesta duaalimallista ja se pilotoidaan tuotantotalou-den alalla meriteollisuusalan yrityksissä. Uusi koulutusohjelma alkaa syksyllä 2019 tuotantotalouden alalla ja laajenee toivottavasti myöhemmin myös muille insinöörikoulutusaloille.

Hanketta vetää Turun ammattikorkeakoulu ja mukana partnereina ovat myös Meyer Turku, Varsinais-Suomen Yrittäjät sekä Varsinais-Suomen liitto. Lisäksi hankkeessa on mukana saksalaisia ja ranskalaisia
oppilaitoksia.

Lisätiedot: Erikoissuunnittelija, Esa Högblom, puh. 040 7760310, esa.hogblom(at)varsinais-suomi.fi
Erikoissuunnittelija, Ville Roslakka, puh 050 592 0404, ville.roslakka(at)varsinais-suomi.fi
https://kumppanuusfoorumi.fi/posts/radical-hanke-ja-osaavan-tyovoiman-saatavuus/

Ajankohtaista merialuesuunnittelusta

Ympäristöministeriö on käynnistänyt merialueen tulevaisuusskenaarioiden ja niiden vaikutusten arviointien laatimisen merialuesuunnitelmia varten. Työhön liittyen järjestetään Helsingissä keskiviikkona 3.4.2019 valta-kunnallinen työpaja, jossa käsitellään alustavaa koko Suomen merialueen skenaariota ja sen vaikutuksia
merialueen toimintoihin.

Skenaariot laaditaan valtakunnallisina ja suunnittelualuekohtaisina. Skenaarioissa tarkastellaan merialueen toimintaympäristön muutoksia sekä intressitahojen tarpeita ja näkemyksiä Suomen merialueen tulevaisuuden kehityksestä. Skenaariot tuotetaan laadittujen tilannekuvaraporttien pohjalta. Tarkastelu tehdään erityisesti energiaa, liikennettä, ympäristöä, kalastusta ja vesiviljelyä, kulttuuriperintöä, matkailua ja virkistyskäyttöä,
puolustusta, meriteollisuutta, bioteknologiaa ja kaivannaisaloja koskien. Osana skenaariotyötä järjestetään merialuesuunnittelun ensimmäisen vaiheen kuuleminen 3.4.2019 alkaen, jonka pohjalta käynnistyy varsinais-ten suunnitelmaluonnosten valmistelu. Sidosryhmille suunnattuja tulevaisuusskenaariotyöpajoja järjestetään suunnittelualueilla touko-kesäkuussa.

Skenaariotyön valmistelusta vastaa Capful Oy yhdessä WSP Finland Oy:n kanssa.

Lisätiedot: www.merialuesuunnittelu.fi

erikoissuunnittelija Timo Juvonen, puh. 040 829 5543, timo.juvonen(at)varsinais-suomi.fi, merialuesuunnitteluyh-teistyön koordinaattori Pekka Salminen, puh. 044 907 5999, pekka.salminen(at)varsinais-suomi.fi

Lounaistiedon sivusto uudistui

Lounaistiedon verkkosivut (www.lounaistieto.fi) ovat saaneet uuden ilmeen. Samalla sivujen rakennetta on selkeytetty. Lounaistiedon etusivulta löytyvät pikalinkit eniten käytettyihin palveluihin: karttapalveluun, datapor-taliin ja tilastopalveluun. Uutena lisäyksenä tietopalveluihin ovat tulleet virkistysmatkailuun keskittynyt osio sekä Positiivisen rakennemuutoksen tilannekuvapalvelu Poretieto.fi.

Virkistyssivusto tarjoaa avoimeen käyttöön luontomatkailutietoa, ja se on kohdennettu erityisesti matkailun kehittäjille. Sivuilta löytyy Varsinais-Suomen alueelta myös kuusi valikoitua virkistysreittiä, joita virkistysmat-kailijatkin voivat hyödyntää. Virkistysreittiosio on toteutettu Virkistä dataa! -hankkeessa. Poretieto-palvelu tarjoaa puolestaan ajantasaisen tilannekuvan Lounais-Suomen kehityksestä positiivisen rakennemuutoksen näkökulmasta.

Seuraavana Lounaistiedon palveluista uudistuu tilastopalvelu. Tilastosivuston uudistamisen tarkoituksena on kehittää tietosisältöjä paremmin käyttäjien tarpeita vastaaviksi ja kehittää tilastokuvaajia paremmin mobiilikäyt-töön sopiviksi. Uudistus käynnistetään käyttäjäkyselyllä kevään 2019 aikana.
Lisätiedot: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, puh. 050 410 2294

Varsinais-Suomen työllisyysasteen trendi jo lähes 75 %

Varsinais-Suomen työllisyystilanne on parantunut tasaisesti jo vuoden 2016 alusta, ja maakunnan työllisyysas-teen trendi oli vuoden 2018 lopussa 74,2 %. Monissa puheenvuoroissa esillä ollut valtakunnallinen 75 prosentin työllisyystavoite menee Varsinais-Suomessa rikki jo kuluvan talven aikana, mikäli työllisyyskehitys jatkuu nykyisen kaltaisena.

Myös koko maassa työllisyyskehitys on jatkunut suotuisana. Varsinais-Suomen työllisyysaste on kuitenkin ohittanut selvästi koko maan kehityksen, ja ero tulee lähitulevaisuudessa vain kasvamaan. Varsinais-Suomen työllisyysaste onkin jo lähes samalla tasolla kuin Uudellamaalla, ja nykykehityksen jatkuessa sekä Varsinais-Suomen että Satakunnan työllisyysasteen trendi tulee ohittamaan Uudenmaan, mikä kertoo Lounais-Suomen positiivisen rakennemuutoksen voimakkuudesta.

Neljännesvuosittainen työllisyysaste laaditaan Tilastokeskuksen tekemän haastattelututkimuksen pohjalta. Tämä lisää jonkin verran etenkin maakunnallisten lukujen epävarmuutta. Pitkän aikavälin trendikehitys antaa kuitenkin varsin luotettavan kuvan työllisyyskehityksen suunnasta.

Lisätietoja: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, puh. 050 410 2294

Varsinais-Suomen ELY-keskus lisää saariston lauttaliikenteen kapasiteettia

Turun saariston liikennöidyimmille lauttaväleille, Paraisten ja Nauvon, Nauvon ja Korppoon, Kustavin ja Iniön sekä Kasnäsin ja Hiittisten väleille on tulossa lisää lauttavuoroja vuodesta 2019 alkaen vilkkaimmille lomakau-sille. Paraisten ja Nauvon väliä ajetaan kolmella lautalla nykyisten kahden lautan sijaan sekä pääsiäisen että juhannuksen aikaan. Nauvon ja Korppoon väliä ajetaan kahdella lautalla perjantaisin ja sunnuntaisin ajanjaksol-la 1.5.–30.9. Muutokset koskevat sopimusvuosia 2019-2022. Kustavin ja Iniön välille tulee lokakuulle yksi uusi edestakainen vuoro. Kasnäsin ja Hiittisten välille lisätään 1.5.–30.9. välisenä aikana yksi edestakainen vuoro ma-ti, to-su aikatauluun.

Lisätietoja: Saaristo- ja maaseutuasiamies, Sami Heinonen, puh. 0400 413 704

Lähiruokaa kuntien lautasille tuottajien ja kuntien yhteistyöllä

Varsinaissuomalaisten ruoantuottajien julkisiin kilpailutuksiin liittyvää tarjousosaamista tuettiin joulukuussa päättyneessä Tarjousosaamista ruoantuottajille -hankkeessa. Valonian toteuttamassa kokonaisuudessa tuottajille tarjottiin tietoa ja tukea, jotta yhä useampi uskaltautuisi mukaan julkisiin kilpailutuksiin. Hankkeen aikana kohderyhmäksi muotoutuivat myös kuntien päättäjät ja ruokahuollosta vastaavat, jotka myös kaipaavat päivitettyä tietoa esimerkiksi hankintakriteereistä ja yhteistyömuodoista.

Alueellisen elinvoiman lisäksi kunnat voisivat ruokahankinnoillaan vaikuttaa muun muassa vesistöjen tilaan, sillä ympäristön kannalta hyviä viljelykäytäntöjä, ravinteiden kiertoa ja ruoan jäljitettävyyttä on mahdollista vahvemmin nostaa kriteereiksi. Keskeistä olisi kuntien vuoropuhelu tuottajien kanssa sekä vahvempi yhteistyö tuottajien kesken.

Ruoantuottajille tarjottiin asiantuntijasparrausta ja koulutusta sekä tuotettiin helppokäyttöinen sähköinen työka-lupakki, jonka avulla tuottaja voi perehtyä julkiseen hankintaprosessiin vaihe vaiheelta. Pakissa tietoa on tarjolla visuaalisen kuvan keinoin, tekstinä ja linkkeinä sekä podcastien muodossa. Kuntien päättäjille järjestettiin lähiruoan iltakoulu, joka kokosi yhteen edustajia 11 kunnasta.

Hanke sai rahoituksen ympäristöministeriön Ravinteidenkierrätysohjelmasta ajalle 9/2017 - 12/2018. Hanke toteutettiin yhteistyössä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen Ravinneneutraali kunta -hankkeen, MTK Varsi-nais-Suomen, Turun yliopiston Brahea-keskuksen, Suomen Yrittäjien hankinta-asiamiesverkoston sekä JuHa Consulting Oy:n kanssa.

Hankkeen tuloksista kertovat mediatiedotteet sekä kaikki materiaalit löytyvät osoitteesta
valonia.fi/ruoantuottajahanke. Työkalupakki on vapaasti ladattavissa valonia.fi/tuottajantyökalupakki.

Lisätietoja: toimialapäällikkö Riikka Leskinen, puh. 044 907 5995

Sinisen biotalouden murrosareena kokoaa yhteen asiantuntijoita ratkaisemaan sinisen biotalouden haasteita Varsinais-Suomessa

Kotimaisen kalan käytön edistäminen, Itämeren tilan parantaminen, ravinnekierrätys sekä vesivarojen kestävä hyödyntäminen ovat kysymyksiä, joiden kohdalla tarvitaan systeemitason muutosta.

Puolen vuoden aikana kokoontuu noin viidentoista asiantuntijan joukko luomaan keinoja muutoksen aikaansaamiseksi. Sinisen biotalouden murrosareenan työpajoissa luodaan muutospolkuja ja tunnistetaan toi-menpiteitä, joilla tuotetaan edellytykset uudelle, kestävälle liiketoiminnalle. Tammikuussa käynnistyneessä prosessissa muodostetaan kuva liiketoiminnan uusiutumispaineista ja -mahdollisuuksista sekä uusien kokeilu-jen tarpeista Varsinais-Suomessa.

Sinisen biotalouden murrosareena on osa Suomen akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa BlueAdapt -hanketta. Hanke etsii yhteiskunnallisia ratkaisuja, jotka turvaavat sekä vesiekosysteemien että taloudellisten ja sosiaalisten järjestelmien kestävyyden. Pilottialueina ovat Pohjois-Savo sekä Varsinais-Suomi, jossa murrosareenaa organisoi Valonia yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen ja ajatushautomo Demos Helsingin kanssa.

Lisätietoja: toimialapäällikkö Riikka Leskinen, puh. 044 907 5995

Maatalouden rakennemuutos omaa luokkaansa

Varsinais-Suomen maataloustuotannossa on viimeisen 20 vuoden aikana tapahtunut rakennemuutos, jonka rinnalla monella muulla toimialalla tapahtuneet muutokset kalpenevat. MTK:n teettämän tutkimuksen mukaan vuosina 1995–2017 Varsinais-Suomen maatilojen lukumäärä on vähentynyt puoleen samalla kun maatilojen keskikoko on kaksinkertaistunut. Myös maatalousyrittäjien tilakohtainen myyntitulo on kasvanut maakunnassa keskimäärin yli 40 000 €.

Maataloustuotannon erot maakunnan sisällä ovat kuitenkin suuria. Siinä missä Loimaan seudulla ja Vakka-Suomessa tilakohtaiset myyntitulot ovat kasvaneet keskimäärin 65 000 eurolla, jää luku Turunmaalla alle
10 000 euroon. Myös tuotantosuuntien muutoksissa on suuria eroja. Vaikka esimerkiksi lihantuotannossa koko maakunnassa ei ole ollut suuria muutoksia, eroavat seutukunnat suuresti toisistaan. Esimerkiksi sianlihan tuotanto on loppunut lähes kokonaan Turunmaalta samalla, kun Loimaan seudulla tuotanto on kasvanut yli
50 prosenttia.

Lisätietoja: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, puh. 050 410 2294

Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnittelu vauhtiin

Eduskunnalle on 24. tammikuuta annettu Valtioneuvoston selonteko 12-vuotisen valtakunnallisen
liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelusta. Selonteossa tarkennetaan liikennejärjestelmän
suunnitteluprosessia.

Valtakunnallisesta liikennejärjestelmäsuunnitelmasta (LJS) ja sen tavoitteista säädetään 1.8.2018 voimaan tulleessa laissa liikennejärjestelmästä ja maanteistä. Liikennejärjestelmäsuunnitelma kattaa kaikki
liikennemuodot. Liikennejärjestelmään kuuluvat sitä käyttävät ihmisryhmät, elinkeinoelämän toimijat, liikenne-välineet ja -infrastruktuuri, liikenteen ohjaus ja hallinta, liikennetieto ja -palvelut sekä viestintäyhteydet.

Ensimmäinen valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma laaditaan vuosille 2020-2031 seuraavalla hallituskaudella parlamentaarisessa ohjauksessa siten, että valtioneuvosto voi päättää suunnitelmasta kevään 2020 aikana. Kuluvan kevään aikana valmistaudutaan suunnitelman laatimiseen sekä muodostetaan sidos-ryhmien kanssa yhteinen käsitys Suomen liikennejärjestelmän nykytilasta ja toimintaympäristöstä. Tavoitteena on jatkuva ja vuorovaikutteinen suunnitteluprosessi, jonka avulla suunnitelmaa päivitetään neljän vuoden välein. Suunnitelman päivitystarpeita tarkistetaan jatkossa kunkin hallituskauden puolivälissä. Samalla jatketaan suunnitelmaa neljällä vuodella eteenpäin niin, että 12 vuoden suunnittelujänne säilyy.

Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma sisältää valtion rahoitusohjelman. Suunnitelman rahoituksesta päättää eduskunta osana vuosittaista talousarviota. Liikennejärjestelmän kehittäminen nykyistä pitkäjäntei-semmin edellyttää, että valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman kustannukset, vaikutukset ja rahoitus on selvitetty sekä otettu huomioon suunnittelussa ja päätöksenteossa.

Ensimmäisen suunnitelman valmistelua ohjaa vaalien jälkeen perustettava parlamentaarinen ryhmä.
Vuorovaikutus varmistetaan yhteistyöryhmässä, jossa ovat edustettuina keskeiset ministeriöt, virastot,
maakuntien liitot, suurimmat kaupunkiseudut ja muut kunnat. Suunnitelmasta tehdään ympäristövaikutusten arviointi.

Liikennejärjestelmän kehittämisen yleisiä yhteiskunnallisia päämääriä ovat selonteon mukaan Suomen
kilpailukyvyn edistäminen, ilmastonmuutoksen torjunta sekä alueiden elinvoima ja saavutettavuus.
Raideliikenteen edistäminen on nostettu keskeiseen asemaan näiden päämäärien saavuttamiseksi.
Esimerkkiä Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimismenetelmään on otettu muun muassa muista pohjoismaista.

Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman ohella laaditaan jatkossakin alueellisia liikennejärjestelmä-suunnitelmia. Varsinais-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelmat vuodelta 2014 (Varsinais-Suomen
liikennestrategia 2035+ / Turun kaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelma) päivitetään vuoden 2019 aika-na rinnan valtakunnallisen prosessin kanssa.

https://www.lvm.fi/-/suomen-liikennejarjestelmaa-kehitetaan-pitkajanteisesti-996124

Lisätietoja: suunnittelujohtaja Heikki Saarento, puh. 040 720 3056
edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, puh.040 583 6950

Töihin tänne -kampanja vahvisti Lounais-Suomen tunnettuutta

Lounais-Suomen tunnettuuden lisäämiseen tähtäävä Töihin tänne -kampanja päättyi tammikuussa. Varsinais-Suomen ja Satakunnan yhteistyönä toteutetun kampanjan on ollut tarkoitus lisätä muualla Suomessa asuvien tietoa alueen positiivisesta vireestä. Erityisesti nuoriin aikuisiin ja suurille kaupunkiseuduille suunnatun yhteiskampanjan tavoite on ollut välittää tietoa Lounais-Suomen avoimista työpaikoista, elämänlaadusta ja asumisesta.

Mielikuvamarkkinointiin perustunut kampanjointi toi töihintänne.fi -verkkosivuille 170 000 kävijää. Näistä 88 % ohjautui sivulle digimarkkinoinnista. Videomarkkinointi toimi 18–35-vuotiaiden nuorten ja nuorten perheellisten kohderyhmään hyvin. Katseluita tuli vuoden aikana 1,5 miljoonaa. Kampanjaa kohtaan kiinnostuksen herättä-jänä käytetty bannerimainonta toimi ja saavutti 55 miljoonaa näyttökertaa.

Töihin tänne -kampanja toteutettiin vuoden 2018 aikana kahdessa vaiheessa. Ensimmäinen vaihe oli kokonaan valtion rahoittama. Syksyllä käynnistyneen toisen vaiheen rahoitukseen osallistuivat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELY -keskukset työ- ja elinkeinoministeriön myöntämällä rahoituksella, Satakuntaliitto, Varsinais-Suomen liitto sekä alueen kunnista Turku, Pori, Rauma, Salo, Uusikaupunki, Laitila, Eura, Loimaa, Kemiönsaari sekä Turun seudun kunnat. Yhteisen kampanjan etuna on ollut laajempi vaikutus ja huomionarvo, mitä yksin tekemisellä voidaan saavuttaa. Imagotyö vaatii pitkäjänteisyyttä, sillä mielikuvien muuttuminen ja muuttopäätöksen tekeminen vie aikaa.

Lisätietoja: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, puh.040 583 6950

Varsinais-Suomen hallitusohjelmatavoitteet tähtäävät työllisyyden kasvuun ja ilmastonmuutoksen torjuntaan

Varsinais-Suomen maakuntahallitus päättää tänään kokouksessaan tavoitteensa seuraavaan hallitusohjel-maan. Joulukuun lähetekeskustelusta nousseet tavoitteet tähtäävät Suomessa välttämättä tarvittaviin tekoihin työllisyysasteen nostamiseksi ja ilmastonmuutoksen torjumiseksi.

Varsinais-Suomen positiivinen rakennemuutos on kiihdyttänyt alueen työllisyyden valtakunnan tasoa
nopeampaan kasvuun. Työllisyysaste nousee nykyvauhdilla tänä vuonna jo 75 prosenttiin. Rajapyykin
saavuttaminen edellyttää työvoiman tarjontaa kasvavilla aloilla, erityisesti tekniikan alalla. Jo nyt nähdään, ettei tekniikan korkeakoulutusta tukemaan rakennettu verkostoyliopisto pysty vastaamaan erityisosaajakysyntään.
Maakunnan tärkein koulutustavoite onkin laajamittaisen diplomi-insinöörikoulutuksen aloittaminen Turussa.

Työllisyyden kasvua palvelee maakunnan saavutettavuuden parantaminen. Elinkeinoelämän kuljetusten
turvaaminen ja työssäkäyntialueen kasvattaminen luovat kasvua ja työpaikkoja. Etelä-Suomen kasvukolmion merkitys on tunnustettava Suomen kilpailukyvyn lähtökohdaksi.

Seuraavalta hallitukselta odotetaan konkreettisia ja merkittäviä ilmastopäätöksiä. Turun ja Helsingin välisen Tunnin junan rakentamispäätös takaa nopeimman ilmastoteon mitä raiteilla voidaan saavuttaa. Kaksoisraide Turusta Saloon ja uuden radan rakentaminen Salosta Lohjan kautta Espooseen tuo raiteille radan varrelta mer-kittävää uutta käyttäjäpotentiaalia, erityisesti Länsi-Uudeltamaalta.

Lisätietoja: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, puh. 040 583 6950

 Yhdessä tekemisen ilmapiiri vahvistunut Varsinais-Suomessa

Varsinais-Suomen maakuntastrategissa vahvasti esiin nostettu kumppanuusajattelu saa laajan hyväksynnän maakunnan toimijoiden keskuudessa. Syksyllä 2018 jo viidennen kerran toteutetun kumppanuusbarometrin mukaan peräti yhdeksän kymmenestä kyselyyn vastanneista oli samaa mieltä väittämän ”Varsinais-Suomen tulevaisuutta rakennetaan yhteistyöllä ja kumppanuudella” kanssa.

Tuki kumppanuusajattelulle on kasvanut selvästi, sillä maakuntastrategian hyväksymisen jälkeen vuonna 2014 visiolauseeseen yhtyi vain 68 % vastaajista. Erityisen paljon on vahvistunut yhdessä tekemisen ilmapiiri. Jo lähes 70 prosenttia vastaajista piti Varsinais-Suomen ilmapiiriä hedelmällisenä yhteistyölle, kun ensimmäisessä kumppanuusbarometrissä osuus jäi alle 30 prosenttiin. Kumppanuusajattelun saama kannatus näkyy myös kyselyn avoimissa vastauksissa, joissa kiiteltiin erityisesti järjestöyhteistyön edistymistä.

Kumppanuusfoorumia maakuntastrategian päätoimenpiteenä pidettiin myös oikeansuuntaisena, sillä 78
prosenttia vastaajista piti kumppanuusfoorumia toimivana tapana kehittää maakuntaa. Enemmistö vastaajista näki myös, että kumppanuustapaamiset ovat synnyttäneet uusia yhteistyöverkostoja, ideoita ja toimintamalleja. Kumppanuusfoorumin tietoalustat (kumppanuusfoorumi.fi ja lounaistieto.fi) olivat tuttuja noin 40 %
vastaajista. Sivustoja pidettiin laajasti hyvinä, ja useissa vastauksissa toivottiin niiden näkyvyyden tuntuvaa
lisäämistä.

Kumppanuusbarometrin tuloksiin voi tutustua kokonaisuudessaan osoitteessa: www.kumppanuusfoorumi.fi.

Lisätietoja: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, puh. 050 410 2294

Maakunnan virkistys- ja luontomatkailukohteet karttapalvelussa

Kaksivuotinen virkistys- ja luontomatkailuun liittynyt Virkistä dataa -hanke päättyi vuoden 2018 lopussa.
Hankkeessa kerättiin avointa aineistoa maakunnan virkistys- ja luontomatkailukohteista sekä reiteistä ja niihin liittyvistä toimijoista. Aineistossa on kohteiden sijainnin lisäksi tietoa myös varustuksesta ja luontomatkailuun liittyvistä palveluista. Aineisto on viety osaksi Lounaistiedon karttapalvelua ja on sieltä vapaasti katsottavissa ja ladattavissa esimerkiksi sovelluskehityskäyttöön.

Hankkeessa kehitettiin työkalu, jonka avulla aineiston tietoja on mahdollista päivittää käyttäjien toimesta. Myös uusia kohteita voi ilmoittaa tietokantaan työkalun avulla. Tietojen ilmoittaminen ja päivittäminen edellyttää
käyttäjän rekisteröitymistä työkaluun. Rekisteröityminen ja työkalun käyttäminen on maksutonta. Kohteista ja reiteistä on mahdollista ottaa vapaasti ja ilmaiseksi karttaupotteita esimerkiksi kuntien ja yhdistysten
verkkosivuille. Aiheesta löytyy lisätietoa osoitteesta www.lounaistieto.fi/virkistys.

Hanketta rahoitettiin Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta. Hankkeen toteutuksesta vastasivat Valonia, Varsinais-Suomen liitto ja alueellinen tietopalveluryhmä sekä ProAgria Länsi-Suomi ry/Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaiset.

Lisätietoja: vesiasiantuntija Hanna Wallin, puh. 040 649 7321,
erikoissuunnittelija Lasse Nurmi, puh. 040 5435 473

Postin hinnankorotukset heikentävät paikallista tiedonkulkua

Paikallisten sanomalehtien jakeluhinnat ovat nousseet huomattavasti Postin vuodenvaihteessa tekemien
hinnankorotusten vuoksi. Postin suorat ja välilliset korotukset vaikuttavat useilla kymmenillä prosenteilla
jakeluhintoihin. Hinnankorotuksilla on vaikutusta paikallislehtien toimintaedellytyksiin ja ilmestymiskertoihin.

Postin kattavaa jakelupalvelua on käytetty viikkolehtien ilmaislevitykseen, sillä muut jakeluyhtiöt eivät kata ilmestysalueita kaupungeissa ja pienissä kunnissa yhtä laajasti. Nämä kokonaan Postin jakelun kautta
jaettavat sanomalehdet ovat olleet muun muassa kunnille, kaupungeille ja seurakunnille tärkeä
ilmoituskanava.

Kansalaisten tasapuolisen tiedonsaannin ja kattavan jakelun kannalta hinnannostot ovat hankalia.
Valtio-omisteisen Postin hinnoittelu vaikeuttaa pahimmassa tapauksessa julkisen sektorin
tiedotusvelvollisuutta ja vaarantaa asukkaiden tiedonsaannin paikallisesta päätöksenteosta.

Lisätietoja: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, puh. 040 583 6950

Vientiteollisuus, rakentaminen ja ICT nopeimmin kasvavat alat Varsinais-Suomessa

Varsinais-Suomen yritysten suhdannenäkymät ovat olleet viime aikoina myönteisiä. Positiivinen rakennemuutos näkyy selvästi yritystoiminnassa, sillä Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan yritysten liikevaihdon kehitys kasvaa maakunnassa tasaisesti. Varsinais-Suomen yritysten kasvu on tasaantunut hieman vuoden 2018 kuluessa, ja jää nähtäväksi, onko kyseessä vain tilapäinen notkahdus.

Nopeimmin ovat kasvaneet vientiteollisuus, rakentaminen ja ICT-ala, joilla yritysten liikevaihto oli viime
syksynä keskimäärin noin 30 % vertailuvuotta 2015 korkeammalla tasolla. Myös liike-elämän palvelut, kuten insinööri- ja suunnittelupalvelut, ovat kasvaneet maakunnan keskitasoa nopeammin. Sen sijaan kaupan alan ja palvelujen liikevaihdon kasvu on jäänyt hieman keskimääräistä kehitystä hitaammaksi, ja molempien
liikevaihdon kasvu on tasaantunut viime aikoina.

Valmistava teknologiateollisuus on ainoa ala, jonka trendikehitys näyttää kääntyneen laskuun vuonna 2018. Laskeva trendi johtuu kuitenkin voimakkaasti vaihtelevan aikasarjan kahden viimeisen kuukauden poikkeuksellisen alhaisista luvuista. Ilman näitä kahta kuukautta trendi olisi yhä voimakkaasti kasvava. Valmistavan teknologiateollisuuden suhdannenäkymistä päätellen laskeva trendi onkin vain tilapäinen virhe trendilaskelmassa.

Varsinais-Suomen liitossa seurataan yritysten suhdannekehitystä kahdesti vuodessa. Seuranta on Poretieto-hankeen tuloksen laajennettu kattamaan päätoimialojen lisäksi valmistavan teknologiateollisuuden, liike-elämän palvelut ja ICT-alan. Seuraava tilannekatsaus tehdään kesän 2019 jälkeen, jolloin tarkastellaan

yritysten liikevaihdon kehitystä maaliskuuhun 2019 saakka.

Lisätietoja: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, puh. 050 410 2294

Varsinais-Suomen ykköstavoite vähintään kaksi ministeriä

Varsinais-Suomen maakuntahallitus käy tänään lähetekeskustelun maakunnan tavoitteista seuraavan
hallitusohjelmaan. Keskustelua käydään teemoista, jotka tukevat maakunnan positiivisen rakennemuutoksen ja työllisyyden kehitystä, osaavan työvoiman saatavuutta sekä ilmaston ja elinympäristön kannalta vastuullisia ratkaisuja. Maakuntahallitus päättää tarkemmista tavoitteista tammikuun kokouksessaan. Vaalien tuloksesta ja
hallituspohjasta riippumatta maakunnalla on yksi tavoite ylitse muiden.

- Vaalien jälkeisissä hallitusneuvotteluissa ykköstavoitteemme on poliittinen voimamme. Se, kuinka monta omaa ministeriä Varsinais-Suomella on, määrittää maakunnan hankkeiden menestymisen, maakuntajohtaja Kari Häkämies linjaa.

Varsinais-Suomen hallitusohjelmatavoitteissa liikenteen infrahankkeet ovat perinteisesti olleet vahvasti
mukana. Hallituksen listalla käsitellään tänään erikseen liikenteen kärkitoimenpiteet, jotka ovat Varsinais-Suomen tavoitteet uuteen valtakunnalliseen 12-vuotiseen liikennejärjestelmäsuunnitelmaan. Kärkilistauksessa ovat mukana osaavan työvoiman liikkumista ja Etelä-Suomen liikenneyhteyksiä parantavia raidehankkeita; Tunnin juna, Toijalan radan kehittäminen ja paikallisjunaliikenteen aloittaminen. Elinkeinoelämän kuljetusten turvaamiseksi tavoitellaan Turun kehätien, valtatien 8 ja 9 kehittämistä. Mukana on myös kestävän liikkumisen
kulkutapaosuutta kasvattavia kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen hankkeita sekä alueellisia yhteyksiä
kehittäviä hankkeita.

Lisätietoja: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, p. 040 583 6950, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Valmistelu etenee sote- ja maakuntauudistuksen muutosorganisaatiossa

Sote- ja maakuntauudistusta Varsinais-Suomessa valmistelevan muutosorganisaation muutosjohtaja Laura Leppänen on siirtymässä Päijät-Hämeen maakuntajohtajaksi vuoden 2019 alusta.

Henkilövaihdoksella ei ole vaikutusta sote- ja maakuntauudistusta valmistelevan muutosorganisaation toimin-taan. Suuri osa muutosorganisaation henkilöstöstä on lainassa kunnista, kuntayhtymistä sekä valtio-osapuolen toimijoilta. Kyseisten toimijoiden kanssa on hyvässä yhteisymmärryksessä sovittu henkilöstön jatkosta val-mistelussa. Muutosorganisaation työ jatkuu siten kuten tähänkin asti.

Valtiovarainministeriön rahoitus muutosvalmisteluun on turvattu maaliskuun loppuun saakka.

- Muutosvalmistelussa on keskitytty syksyn ajan sisältöjen valmisteluun hallinnollisten rakenteiden
sijasta. Meillä on hyvä valmius edetä kohti toimeenpanoa heti kun uudistusta koskeva lakipaketti
hyväksytään eduskunnassa, toteaa sote-muutosjohtaja Antti Parpo.

Sote- ja maakuntauudistusta koskeva lakipaketti on parhaillaan perustuslakivaliokunnan käsittelyssä.
Perustuslakivaliokunnan käsittely jälkeen sote-valiokunta jatkaa mietintöluonnosten viimeistelyllä. Tämän
jälkeen lakipaketti siirtyy käsittelyyn ja äänestyksiin eduskunnan suureen saliin. Lakipaketin käsittelyajankohta
eduskunnan suuressa salissa on vielä avoin.

- Antaa perustuslakivaliokunnan tehdä työnsä rauhassa. Sitä ei voi hoputtaa, kertoo maakuntajohtaja Kari Häkämies.

Maakuntauudistuksen muutosjohtajan paikka on tarpeen täyttää välittömästi, kun uudistusta koskeva
lakipaketti on käsitelty ja hyväksytty eduskunnassa. Siihen saakka muutosjohtaja Leppäsen työtehtävät
jaetaan uudelleen muutosorganisaatiossa. Muutosorganisaation esimiesvastuu siirtyy toiselle muutosjohtajalle,
sote-muutosjohtaja Antti Parpolle.

Lisätietoja: maakuntajohtaja Kari Häkämies, puh. 044 201 3204, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen. ja
sote-muutosjohtaja Antti Parpo, puh 040 642 8682, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Varsinais-Suomen liitto vahvistaa kumppanuustyötään

Varsinais-Suomen maakuntastrategia on kumppanuusstrategia. Sen vision mukaan Varsinais-Suomessa
elämisen laatu on parasta, ja menestyvää ja hyvinvoivaa maakuntaa rakennetaan yhteistyöllä ja
kumppanuudella.

Kumppanuus on maakuntastrategiatyön toimintatapa ja vaikuttamismalli, joka toteuttaa maakunnan arvoja yhteistyöstä, toimijoiden välisestä kunnioituksesta, avoimuudesta ja saavutettavuudesta sekä monenkeski-sestä hyödystä. Se on suunniteltua ja pitkäjänteistä, tavoitteellista vuorovaikutusta ja yhdessä oppimista. Se on maakunnallisesta näkökulmasta syntyvää toimintaa, joka toteuttaa maakuntastrategiaa, nousee temaatti-sista kumppanuusverkostoista, rakentaa yhteistyötä ja on avointa kaikille sen teemoista kiinnostuneille. Sen avulla toteutamme kuntien, oppilaitosten, yritysten ja yhdistysten kanssa yhteiset tavoitteemme. Kumppanuu-den työkalu on kumppanuusverkostot ja niiden toiminnan kokoava Varsinais-Suomen kumppanuusfoorumi.

Varsinais-Suomessa kumppanuustyötä on tehty jo vuodesta 2014 saakka. Varsinais-Suomen liitto on
maakuntastrategian koordinaatiotyön kautta kumppanuustyön verkostojohtaja ja mahdollistaja yhdessä maa-kunnan toimijoiden kanssa. Kumppanuus on maakunnan liitolle toimintamalli, mutta myös kilpailu- ja menestystekijä. Se tarjoaa näyteikkunan ja kanavan tehdylle työlle, maakunnan kehittämiselle,
maakunnan toimijoille ja varsinaissuomalaiselle edunvalvonnalle.

Nyt valmistunut Varsinais-Suomen liiton kumppanuusopas tavoittelee kumppanuustyölle entistä näkyvämpää osaa maakunnan liiton arjessa ja tukee osaltaan Varsinais-Suomen nostamista kumppanuustyön kansalliseksi ja kansainväliseksi esimerkiksi. Se määrittelee, mihin kumppanuus perustuu, miten se Varsinais-Suomen
liitossa ymmärretään, ja mitä maakunnan liiton henkilökunnan tulee työssään kumppanuuden lähettiläinä huo-mioida. Opas sisältää konkreettisia askelia eri työvaiheiden tueksi ja kertoo, miten työtä seurataan.

Kumppanuusopasta päivitetään tarvittaessa ja siitä tehdään vuoden 2019 alussa versio myös muiden
maakunnan toimijoiden käyttöön.

Lisätietoja: erikoissuunnittelija Salla-Maria Lauttamäki, p. 040 520 0761, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Materiaalien kierron vahvistamiseen tähtäävä tiekartta valmistunut

Varsinais-Suomen liitto on yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa laatinut Lounais-Suomen alueelle tiekartan, jossa määritellään tavoitteet ja toimenpiteet valtakunnallisen jätesuunnitelman (VALTSU) toteuttamiseen
Lounais-Suomessa, eli Varsinais-Suomen ja Satakunnan maakunnissa. Tiekartta on valmisteltu laajalla
sidosryhmätyöllä, osana kansallista 20 partnerin yhteistä Circwaste – Kohti kiertotaloutta -hanketta.

Tiekartassa on nostettu esille kolme painopistettä: rakentaminen, biohajoavat jätteet ja ravinnekierto sekä yhdyskuntajäte. Rakentamisessa tavoitteiksi on nostettu koulutuksen, luvituksen sekä uusiomateriaalien
käytön edistäminen sekä tiedon saatavuuden lisääminen. Biohajoavissa jätteissä ja ravinnekierrossa painotus on maatalouden kiertotalouden kehittämisessä, ruokahävikin vähentämisessä, jätevesilietteiden keräämisen lisäämisessä sekä biokaasun ja ravinteiden käytön tehostamisessa. Yhdyskuntajätteiden osalta on keskeisiksi tavoitteiksi nostettu kierrätysasteen nostaminen ja yksittäisistä jakeista tekstiilikierrätyksen edistäminen.

Lisäksi työssä on tunnistettu kansallisesti keskeisiä toimia, joiden toteuttaminen on keskeistä kiertotalouden edistämiselle. Näitä kansallisia toimia ovat esimerkiksi lainsäädännön kehittäminen, materiaalien kierron
esteiden purkaminen sekä uusien materiaalivälityspalveluiden toteuttaminen.

Tiekartan tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutusta jatketaan yhteistyössä niin kansallisesti hankepartnereiden kanssa kuin alueellisesti laajalla sidosryhmätyöllä Circwaste-hankkeessa. Hanke jatkuu vuoteen 2023.
Lounais-Suomen lisäksi ydinalueita ovat Keski-Suomi, Pohjois-Karjala ja Etelä-Karjala, lisäksi hankkeen
edelläkävijäkaupunkina alueeltamme on Turku. Ensi vuoden keskeisinä teemoina ovat muovimateriaalien
hyötykäytön tehostaminen sekä rakentamisen suunnittelun kehittäminen kiertotaloutta tukevaksi.

Lisätietoja: toimialapäällikkö Riikka Leskinen, puh 044 907 5995,
erikoissuunnittelija Aleksis Klap, puh. 040 721 3137

 
Neljäs Central Baltic-ohjelman hakukierros sulkeutui 16.11.2018

Hakuaikana saatiin 37 hakemusta, joista 16 oli ns. pienhankkeita (tukiosuus alle 200 000 €). Edelleen suoma-laiset toimijat olivat aktiivisia päättyneellä hakukierroksella; 16 hankkeessa oli päähakijana suomalainen
organisaatio. Yhteensä rahoitusta haettiin n. 21,3 miljoonaa euroa. Päätökset rahoitettavista hankkeista teh-dään ohjelman hallintokomiteassa maaliskuussa 2019.

Koska ohjelma on jo sitonut suurimman osan rahoituksestaan, haussa avattiin ainoastaan viisi rahoituspriori-teettien erityistavoitetta, joista jokaiseen kohdentui hakemuksia. Eniten hakemuksia osoitettiin prioriteetteihin, joiden teemoina ovat ympäristön kestävä käyttö sekä osaavan ja sosiaalisesti tasa-arvoinen alue.

Syksyllä ohjelman rahoituskehys myös suureni 10,3 miljoonalla eurolla. Aluekehitysrahaston naapuruusohjel-missa oli sitomatonta EAKR-rahaa, jota ohjattiin Interreg-ohjelmiin. Tätä rahoitusta voidaan käyttää jo
neljännen hakukierroksen hankkeisiin. Todennäköistä on, että vielä vuoden 2019 aikana avataan viides,
täydentävä haku.

Lisätietoja: Hallintovastaava Merike Niitepõld, puh. 040 742 0302 ja
vs. Tiedotuspäällikkö Elisa Bertieri, puh. 045 3457740