Maakuntakatsaukset

Liikenne- ja viestintäministeriö (LVM) tiedotti 13.2.2017, ettei Saaristomeren ja Suomenlahden saaristoalueiden liikennepalveluja kehittävää kokeilua aloiteta. Kokeilun yhteyteen kaavaillut yhteysalusliikenteen käyttäjämak-sut jäävät näin toteutumatta. Saariston asukkaille, yrittäjille ja matkailulle uutinen oli erinomainen. Varsinais-Suomen toimijoiden osalta vastustus maksukokeiluun oli yksiselitteisen kielteinen. Mm. maakuntahallitus lau-sui voimakkaasti maksukokeilua vastaan. Lakiehdotuksen kaavaillut kuljetusmaksut eivät olleet kohtuullisia ja olisivat vaarantaneet saariston kehittämisen sekä asukkaiden normaalin elämisen.

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner totesi samassa yhteydessä vastuun saariston liikennepalveluiden kehittämisestä siirtyvän maakuntauudistuksen myötä vuoden 2019 alusta maakunnille. Saaristoliikenteelle on valtion tämän vuoden budjetissa osoitettu 18,3 milj. euron määräraha, jolla katetaan yhteysalusten liikennöinti ja mm. laiturien kunnostamista. Määräraha kohdentuu Varsinais-Suomeen, Uudellemaalle sekä Kymenlaak-soon. Saaristoliikenteen tämän vuoden määrärahasta n. 90 % eli n. 16,5 milj. euroa kohdentuu Varsinais-Suomeen.

LVM:ssä on viime viikolla valmisteltu saariston kehittämislakiin muutosehdotusta, jossa saaristoliikenne (yh-teysalusliikenne) siirtyy kokonaan maakuntien yleiskatteellisesti hoidettavaksi. Tällöin saaristoliikenne olisi yksi maakunnan järjestämä ylimaakunnallinen tehtävä, jolle ei kuitenkaan osoiteta erillistä rahoitusta. Maakun-nan yleiskatteellinen rahoitus muodostuu yleisistä rahoituksen määräytymiskriteereistä, jotka on kirjattu maa-kuntien rahoituslaki -luonnokseen. Lakiluonnoksessa, joka on päivätty 22.12.2016, on esitetty sosiaali- ja ter-veydenhuollon tehtävien rahoituksen määräytymiskriteerit. Näissä yhtenä kriteerinä on mukana saaristoisuus. Maakuntien muiden tehtävien rahoituksen osalta kriteerejä ei vielä ole päätetty.

Saaristoasiain neuvottelukunta (SANK) on pyytänyt Varsinais-Suomen maakuntahallituksen kantaa LVM:n ehdotukseen saaristoliikenteen siirtämiseksi kokonaan maakuntien yleiskatteellisesti hoidettavaksi.

Varsinais-Suomen näkökulmasta saaristoliikenne ylimaakunnallisena tehtävänä on ehdottomasti myös jatkos-sa oltava valtion rahoittamaa ja järjestämää. Toissijaisesti, jos saaristoliikenne lailla määrätään maakunnan tehtäväksi, tulee toiminnalle osoittaa erillisrahoitus. Rahoitus on osoitettava joko kokonaisrahoituksen määräy-tymiskriteerejä muuttamalla tai korvamerkitsemällä tälle toiminnalle erillinen rahoitus.

Lisätietoja: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, puh. 040 583 6950

Positiivinen rakennemuutos vahvistaa työllisyyttä

Varsinais-Suomessa on käynnissä vahva positiivinen rakennemuutos. Mm. Turun telakalle, meriklusterin ali-hankkijoille, Uudenkaupungin autotehtaalle sekä palveluihin ja rakennusalalle tarvitaan seuraavien vuosien aikana tuhansia uusia työntekijöitä. Samoin terveysteknologian tuotanto on kovassa kasvussa. Maakunnassa työttömyys on ollut laskussa jo vuoden verran ja nyt myös pitkäaikaistyöttömyyden kasvu on pysähtynyt. Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta arvioidaan, että Varsinais-Suomessa saavutetaan 72 % valtakunnallinen työllisyystavoite jo ensi vuonna.

Talouskasvun vauhdittamiseksi perustetussa positiivisen rakennemuutoksen työryhmässä on kartoitettu kehit-tämistoimenpiteitä, joilla työvoiman saatavuuteen liittyviä pullonkauloja ratkotaan. Kasvun esteiden poistami-nen lähtee koulutuksen ja osaamisen vahvistamisesta. Turun kaupungin ja Varsinais-Suomen korkeakoulujen sekä teknillisten kumppaniyliopistojen koulutuspakettia edistetään alueella yhteistyössä. Tekniikan koulutuk-sen volyymin ja laadun nostaminen teollisuuden edellyttämälle tasolle edellyttää panostuksia koulutukseen kaikilla asteilla. Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama selvityshenkilö arvioi positiivisen rakennemuutoksen koulutustarpeita ja luovuttaa selvityksensä 21.4.2017 mennessä ministeriölle.

Työvoiman saatavuuden tukemiseksi, myös ammatillisen työvoimakoulutuksen tasoa tulee nostaa, ja turvata erityisesti siirtymäajan rahoitus ammatillisen koulutuksen reformissa. Teollisuusoppilaitosten toimintaedelly-tykset tulee varmistaa ammatillisen koulutuksen järjestämisluvista päätettäessä. Yritysten rekrytointien onnis-tuminen edellyttää työvoimareservin läpikäyntiä ja työnhakijoiden osaamisen kartoittamista. TE-toimisto tarvit-see lisäresursointia ja käsipareja haasteeseen vastaamisessa. Alueella on voitava pilotoida kokeiluja työn vastaanottamisen kannustamiseksi ja kannustinloukkujen purkamiseksi.

Liikennejärjestelyitä tukemalla voidaan vauhdittaa alueen positiivista talouskasvua ja parantaa työvoiman liik-kumisen edellytyksiä. Liikenteen kehittämistoimenpiteitä ovat mm. Turun ja Uudenkaupungin välisen työmat-kaliikenteen toteuttaminen, autotehtaan ja telakan liikenneyhteyksien parantaminen, elinkeinoelämän merkittä-vien yhteyksien kehittämishankkeiden käynnistäminen ja Uudenkaupungin radan kehittäminen.

Alueen teollista imua on ruokittava joustavalla ja reagoivalla päätöksenteolla. Elinkeinoministeri Mika Lintilä vieraili viime keskiviikkona Turussa ja vakuuttui alueen vauhdista. Ministeri kertoi, että työ- ja elinkeinoministe-riössä on jo lähdetty selvittämään alueen tarpeita. Maan hallitus tekee huhtikuun lopun puoliväliriihessä työlli-syyttä tukevia ratkaisuja. Positiivisen rakennemuutoksen tukemiseksi ja kehittämistoimenpiteiden toteutta-miseksi tarvitaan päätöksiä valtion erillisrahoituksesta Varsinais-Suomeen. Hallitukselle on esitetty, että työ-voiman voimakkaaseen kysyntään vastataan muodostamalla Varsinais-Suomeen työllisyysasteen nostamisen kokeilualue. Tavoitteena on vahvistaa koko Suomen työllisyyttä ja luoda valtakunnallisesti monistettavia rat-kaisuja työllisyysasteen nostamiseksi.

Lisätietoja: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, puh. 040 583 6950

Varsinais-Suomen työllisyysaste kasvaa nopeasti

Viimeaikaisessa yhteiskunnallisessa keskustelussa on korostunut työllisyysasteen suuri merkitys kansanta-louden kehitykselle. Matala työllisyysaste näkyy heikkona kansantalouden kehityksenä, mikä edelleen rapaut-taa julkisen talouden rahoituspohjaa.

Työllisyysasteen kehityksen näkökulmasta Varsinais-Suomen tilanne näyttää valoisalta, sillä maakunnan työl-lisyysaste on kääntynyt nopeaan kasvuun viime vuoden aikana. Vuoden 2016 viimeisen neljänneksen työlli-syysaste oli 67,7 %, mikä oli lähes kolme prosenttiyksikköä korkeampi kuin aallonpohjassa vuotta aiemmin. Työllisyysasteen kehitystrendi on noussut samalle tasolle maan keskiarvon kanssa, ja Varsinais-Suomen työllisyysaste onkin kovaa vauhtia kasvamassa Uudenmaan ja Pohjanmaan maakuntien kanssa takaisin maan kärkikastiin.

Varisnais-Suomen liitossa seurataan maakunnan työllisyysasteen kehitystä neljä kertaa vuodessa. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen työvoimatutkimukseen, jossa asukkaiden työllisyystilannetta kartoitetaan sään-nöllisten puhelinhaastattelujen avulla.

Lisätietoja: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, puh. 050 410 2294

Alueelliselle energia- ja ilmastotyölle haetaan vahvistusta

Marraskuussa 2016 julkaistiin kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030. Siinä linjataan konkreetti-sia toimia ja tavoitteita, joilla Suomi saavuttaa Sipilän hallitusohjelmassa ja EU:ssa sovitut energia- ja ilmasto-tavoitteet vuoteen 2030. EU:ssa on vähennettävä päästöjä ainakin 40 % vuoteen 2030 mennessä. Suomessa on päästökaupan ulkopuolisia, ns. taakanjakosektorin (liikenne, erillislämmitys, maatalous) päästöjä vähennet-tävä 39 % vuoteen 2030 mennessä vuoteen 2005 verrattuna.
Varsinais-Suomi on jo aiemmin asettanut tavoitteeksi kulkea kohti hiilineutraaliutta. Tässä työssä edelläkävi-jöinä ovat olleet muun muassa alueen Hiilineutraalit kunnat sekä Turun kaupunki, jonka tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2040. Valonia kokoaa parhaillaan tilannekatsausta maakunnallisen ilmasto- ja energiastra-tegian 2020 (Luotsi) toteutumisesta, minkä pohjalta voidaan luoda näkemys tulevista toimenpiteistä. Tarve katsaukselle on noussut osana luonnonarvojen ja -varojen vaihemaakuntakaavaprosessia ja se linkittyy juuri julkaistun kiertotalouden tiekartan toteuttamiseen.
Alueellista energia- ja ilmastotyötä vahvistamaan ja kokoamaan kutsutaan koolle Valonian johdolla yhteistyö-ryhmä, jossa on edustettuina alan keskeiset tahot ja toimijat. Suunnitteilla on myös hankkeita, joiden tarkoi-tuksena on edistää kansallisen ilmastonmuutoksen hillintä- tai sopeutumistyön toimeenpanoa Varsinais-Suomessa. Tavoitteena on muun muassa luoda edellytyksiä puhtaamman teknologian ratkaisuille ja ilmasto-kestäville tuotanto- ja kulutusvalinnoille.
Lisätietoja: toimialapäällikkö Riikka Leskinen, p.044 907 5995

Sote- ja maakuntauudistuksesta kerrotaan kansalle Turun messuilla elokuussa

Varsinais-Suomen sote- ja maakuntauudistus osallistuu 24.-27.8.2017 Turun messuille yhteisellä isolla
osastolla C-hallissa. Osaston teemana on Kimpassa – Allihopa 2019.
- Haluamme tavata kansalaisia, keskustella uudistuksesta ja vastata ihmisiä askarruttaviin kysymyk-siin. Isoissa muutoksissa on tärkeää kertoa asioista ja niiden valmistelusta avoimesti, tavata ihmisiä kasvokkain ja viestiä selkeästi ja visuaalisesti raikkaasti, kertoo Varsinais-Suomen liiton viestintäpääl-likkö Jessica Ålgars-Åkerholm.

Messunäkyvyys on kaikkien Varsinais-Suomen sote- ja maakuntauudistuksessa mukana olevien organisaa-tioiden yhteinen panostus. Eri tahoja edustavat henkilöt päivystävät osastolla, myös kunnat ovat mukana.
Osastolle houkutellaan väkeä muun muassa helpon mutta opettavaisen kilpailun ja upean pääpalkinnon kautta. Eri organisaatioiden asiantuntijat keskustelevat sote- ja maakuntauudistuksesta myös paneelikeskustelussa isolla messulavalla.
Sote- ja maakuntauudistus koskettaa Varsinais-Suomessa noin 23 000 ihmistä, heistä valtaosa työskentelee sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävissä. Koko julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto uudistetaan; vastuu palvelu-jen järjestämisestä siirtyy kunnista maakuntiin 1.1.2019. Uusiin maakuntiin siirtyy tehtäviä kunnista, sairaan-hoitopiireistä, pelastustoimesta, ELY-keskuksista, TE-toimistoista, aluehallintovirastoista ja maakuntien liitois-ta. Ensimmäiset maakuntavaalit järjestetään tammikuussa 2018.
Lisätietoja: viestintäpäällikkö Jessica Ålgars-Åkerholm, Varsinais-Suomen liitto, p. 040 7755 781

Varsinais-Suomen liitto, Smart Blue Regions -projekti ja Turun kaupunki järjestävät Varsinais-Suomen Meripäivän 1.2.2017

Mereen ja ”siniseen kasvuun” liittyvät kysymykset ovat alueemme elinvoiman ja tulevaisuuden kannalta ydin-kysymyksiä. Merien ja rannikoiden käyttämätön potentiaali luo mahdollisuuksia uusien työpaikkojen luomiseen ja kasvun edistämiseen. Tämän vuoksi onkin ensiarvoisen tärkeää, että kaikilla alueemme merellisten toimin-tojen parissa työskentelevillä on yhteinen näkemys ja tahtotila, kun sekä kansallisella että Euroopan Unionin tasolla ollaan tänäkin vuonna kehittämässä toimintalinjauksia tuleville vuosille.

Turun kaupunki ja Varsinais-Suomen liitto sekä Smart Blue Regions -hanke järjestävät keskiviikkona 1.2.2017 Turussa tilaisuuden, jonka tavoitteena on päivittää yhteistä tilannekuvaa, tiivistää maakuntamme toimijoiden yhteistyötä sekä antaa lähtölaukaus konkreettiselle asiantuntijatason valmistelutyölle.

Tilaisuuden tavoitteena on osaltaan myös pohjustaa ensimmäistä valtakunnallista meripolitiikan tapahtumaa, joka on suunniteltu järjestettäväksi Turussa toukokuussa 2017, yhteistyössä Valtioneuvoston kanslian kanssa.
Keskustelua tilaisuudessa alustaa erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kansliasta. Alustuksen aiheena on kansallisen yhdennetyn meripolitiikan valmisteluun liittyvät asiat. Soramäki toimii myös Valtioneu-voston hiljattain asettaman Itämeri- ja yhdennetyn meripolitiikan ohjausryhmän sihteerinä. Ohjausryhmän pu-heenjohtajana toimii pääministerin valtiosihteeri Paula Lehtomäki.

Tilaisuudessa kuullaan alueen keskeisten toimijoiden näkemyksiä yhteistyön kehittämisestä sekä käydään keskustelua aiheesta. Tilaisuuden tavoitteena on sopia yhteisistä askelmerkeistä koskien alueemme toimijoi-den yhteistyötä ja vaikuttamista ajankohtaisiin merellisiin kysymyksiin.

Iltapäivällä Varsinais-Suomen liiton Smart Blue Regions -hanke järjestää erillisen asiantuntijoille suunnatun työpajan jossa keskustelu jatkuu erityisesti vesiosaamisen, meriteollisuuden ja ”sinisen kemian” ympärillä.

Parhaillaan valmistelussa ovat sekä kansallisen yhdennetyn meripolitiikan tulevat suuntaviivat, hallituksen Itämeriselonteon päivitys, meri- ja kalatalousrahaston tulevat rahoitushaut että Euroopan Unionin Blue Growth Agendaan liittyvän Itämeri -toimintasuunnitelman valmistelu. Meripäivän yhteisenä tavoitteena on vaikuttaa siihen, että Turun ja Varsinais-Suomen ääni sekä alueelle elintärkeät asiat saadaan kuuluville tulevaisuuden meripolitiikan muotoilussa.

Tilaisuus järjestetään Scandic Julian Å salissa keskiviikkona 1.2.2017 klo 9.30–16.00.
Lisätietoja: Kansainvälisten asioiden päällikkö Sonja Palhus, p. 040 5343 865

Yritysten liikevaihto kääntynyt kasvuun

Varsinais-Suomen yritysten suhdannenäkymät ovat olleet viime aikoina myönteisiä. Talouden myönteinen vire näkyy myös yritysten liikevaihdon kehityksessä, sillä ennakkotilastojen mukaan liikevaihto on kääntynyt vuo-den 2016 aikana selvään kasvuun.

Liikevaihdon myönteistä kehitystä on viime vuosina kannatellut palvelujen ja etenkin rakentamisen myönteinen suhdannekehitys, mutta myös kaupan ala on kääntynyt varovaiseen kasvuun. Sen sijaan teollisuuden suhdan-nekehityksessä ei vielä näy selvää käännettä, vaikka pitkään jatkunut liikevaihdon lasku onkin pysähtynyt. Oletettavaa kuitenkin on, että etenkin Turun telakan ja Uudenkaupungin autotehtaan tuotannon kasvaessa, myös teollisuuden liikevaihto kääntyy kasvu-uralle.

Yritysten suhdannekehitys on viime vuosina jakautunut voimakkaasti myös alueellisesti. Salon seutu on tek-nologiateollisuuden romahduksen myötä yhä ongelmissa, vaikka havaittavissa on varovainen käänne kasvuun. Vakka-Suomessa yritysten liikevaihto on pudonnut johtuen paljolti Uudenkaupungin autotehtaan tuotannon tilapäisestä hidastumisesta vuoden 2016 aikana. Muilla seuduilla liikevaihdon kehitys on edennyt viime vuosi-na samaa tahtia koko maakunnan kehityksen kanssa.

Varsinais-Suomen liitossa seurataan yritysten suhdannekehitystä kahdesti vuodessa. Seuraava tilannekatsaus tehdään elokuussa, jolloin tarkastellaan yritysten liikevaihdon kehitystä maaliskuuhun 2017 saakka.

Lisätietoja: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, puh. 050 410 2294

Varsinais-Suomen tiekartta kiertotalouteen julkaistaan sidosryhmätyöskentelyyn - Tiekartta asettaa askelmerkit kiertotalouteen pohjaavalle maakunnalle

Varsinais-Suomen liitossa on yhteistyössä Turun kaupungin ja Sitran kanssa laadittu tiekartta, joka kokoaa yhteen alueen osaamisen, vahvuudet sekä vaadittavat toimenpiteet tulevaisuuden kiertotalousmaakunnalle.

Kiertotaloudessa resursseja ja luonnonvaroja hyödynnetään älykkäästi niin, että niiden sisältämä arvo säilyy tai jopa lisääntyy. Luonnonvarojen jatkuvasti huvetessa kiertotalouteen siirtyminen on välttämättömyys, mutta samalla kiertotalous mahdollistaa Suomessa Sitran mukaan vähintään kolmen miljardin arvonlisän. Onkin tärkeää tunnistaa alueen olemassa olevia potentiaaleja, niin luonnonvaroja, osaamista, palveluita, kuin teollisia sivuvirtoja. Kiertotalouden kärkimaakunnaksi voidaan kuitenkin nousta ainoastaan, jos kaikilla toimialoilla opitaan katsomaan tuotettavia palveluita ja toimintoja uudella tavalla koko tuotantoketju huomioiden.

Kiertotalouden suurin arvopotentiaali on uudenlaisessa suunnittelussa, jossa vähemmillä luonnonvaroilla saadaan luotua tarpeisiin vastaavia tuotteita ja palveluita. Elinkeinopoliittisesti kiertotaloudessa on kyse myös kaupunkien ja kuntien houkuttelevuudesta yritysten silmissä. Vahvojen kiertotalouteen nojaavien vientituotteiden syntymiseksi tarvitaan kuntien tarjoamia pilotointimahdollisuuksia, joiden avulla yritykset pääsevät testaamaan tuotteitaan. Kuntien on toimittava aktiivisina mahdollistajina uusille kiertotaloutta tukeville innovaatioille muun muassa avaamalla dataa sekä tekemällä fiksuja, innovatiivisuutta edistäviä hankintoja.

Maakunnallisen kiertotalouden tiekartan painopistejaottelu mukailee Sitran valtakunnallisen tiekartan jaottelua. Varsinais-Suomen tiekartan painopisteet ovat kestävä ruokajärjestelmä, tekniset kierrot sekä liikkuminen ja logistiikka. Kaikkia painopisteitä läpileikkaavat palveluistaminen, julkiset hankinnat sekä kemian osaaminen.

Tiekarttatyö jatkuu kutsumalla talven ja kevään aikana kokoon keskeisiä sidosryhmiä teemakohtaisiin tapaa-misiin. Sidosryhmätyöskentelyllä tarkennetaan tavoitteita ja toimenpiteitä ja sen myötä yhä useammilla toimi-joilla on mahdollisuus ottaa vahvempi rooli alueellisessa kiertotaloustyössä.

Samanaikaisesti tiekartan kanssa julkaistaan Kiertotalouden Varsinais-Suomi -sivusto osoitteessa www.kiertotaloudenvarsinaissuomi.fi . Sivustolle kootaan maakunnan kiertotaloutta toteuttavat innovatiiviset yritysesimerkit ja kuntatoimet. Toimijoiden toivotaan ottavan aktiivisesti yhteyttä sellaisten toimenpiteiden kanssa, joiden he toivoisivat näkyvän sivustolla.

Lisätietoja: toimialapäällikkö Riikka Leskinen, p.044 907 5995

Positiivista talouskasvua vauhditetaan yhteisillä toimenpiteillä
Positiivisen rakennemuutoksen työryhmän perustaminen nostettiin esiin maakunnan yhteistyöryhmässä mar-raskuun lopussa. Keskeisenä taustatekijänä oli Uudenkaupungin autotehtaan sekä Turun telakan ja sen ali-hankkijaverkoston voimakkaasti kasvava työvoiman tarve. Valmistavan teollisuuden positiivinen kokonaistilan-ne heijastuu laajasti koko maakuntaan. Työryhmään koottiin edustajia mm. alueen yrityksistä, kunnista, oppi-laitoksista, aluehallinnosta sekä poliittisista vaikuttajista.
Työryhmä aloitti työskentelynsä joulukuun puolivälissä. Ensimmäisessä kokouksessa käydyn tilannekuvan pohjalta työskentelyä täsmennetään neljän teeman avulla. Nämä ovat asuminen, työvoimakoulutus, työvoiman liikkuminen, pendelöinti ja liikennejärjestelyt sekä työvoiman saatavuus. Teemojen sisälle kootaan nopeasti toteutettavia ja pidemmän aikavälin toimenpiteitä. Esitykset kootaan tammikuun puoliväliin mennessä.
Osa toimenpiteistä on alueella itse toteutettavia, mutta niihin tulee sisältymään esityksiä myös valtionhallinnol-le. Valtion päätöksenteolta vaaditaan ketteryyttä uudenlaisessa positiivisen kasvun tilanteessa. Varsinais-Suomi voi toimia tässä asiassa pilottialueena koko Suomelle. Maakunnan kannalta on tärkeää yhtenäinen viestintä alueen ulkopuolisille toimijoille. Positiivisen rakennemuutoksen työryhmä kokoontuu seuraavan kerran 23.1.2017.

Lisätietoja: maakuntajohtaja Kari Häkämies, p. 044 201 3204 ja aluekehitysjohtaja Tarja Nuotio, p. 040 506 3715

Matkustajamäärän kasvu kertoo Turun lentoaseman vetovoimasta
Helsingin Sanomat kirjoitti 12.12. koko aukeaman jutun Tampereen lentoaseman kasvusuunnitelmista, johon Turun Sanomat vastasi seuraavana päivänä artikkelilla siitä, miten Turun lentoasema on tänä vuonna kirk-kaasti ohittanut Tampereen matkustajamäärissä. Turun Sanomien johtopäätös on oikea, sillä Turun lentoase-man matkustajamäärä tulee tänä vuonna olemaan n. 325 000, kun Tampereella jäädään arviolta vain n. 210 000 matkustajaan.
Turun osalta kasvua tulee olemaan yli 10 000 matkustajan verran, mutta Tampereen luku lähes puolittuu edel-lisvuotisesta noin 150 000 matkustajan vähentyessä. Turku menestyy etenkin kansainvälisessä liikenteessä, mutta myös kotimaan liikenteessä Turku on selvästi Tamperetta edellä. Turun lentoasema ylitti 200 000 suo-raan ulkomaille suuntaavan lentomatkustajan rajan jo marraskuussa, kun Tampereella koko vuoden kansain-välisen lentoliikenteen luku on jäämässä vain reiluun 120 000 matkustajaan.
Tampereen lentoaseman matkustajamäärä on laskenut tasaisesti viime vuosina, joskin varsinainen romahdus on tapahtunut vasta tänä vuonna. Turun lentoaseman matkustajamäärät ovat puolestaan olleet huomattavan tasaisia sen jälkeen, kun Ryanair vetäytyi Turusta vuoden 2012 jälkeen. Matkustajamäärän vakautta ja viime-aikaista kasvua voi pitää hyvänä osoituksena Turun lentoaseman vetovoimaisuudesta aikana, jolloin monet muut Etelä-Suomen pienet ja keksisuuret lentoasemat ovat olleet suurissa vaikeuksissa.
Turun vakaa kehitys kertoo Turun lentoaseman vetovoimasta etenkin muiden kuin Ryanairin kaltaisten halpa-lentoyhtiöiden keskuudessa, joiden reittiverkoston suunnittelu perustuu kaluston siirtämiseen nopeasti tuottoi-simmiksi arvioiduille reiteille. Pitkäjänteisyys ja reittien pysyvyys onkin tärkeää lentoasemien kehittämisen kannalta. Ihmiset eivät opi käyttämään lentoasemaa, mikäli mahdollisuudet reittitarjonnan hyödyntämiseen vaihtelevat huomattavasti vuodesta toiseen. Etenkin liikematkustajille lentoaseman vetovoima ja perinteisten lentoyhtiöiden reittitarjonta on tärkeää.

Lisätietoja: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, puh. 050 410 2294. Varsinais-Suomen liiton ajantasainen len-toliikenteen seuranta löytyy osoitteesta: http://www.lounaistieto.fi/tietopalvelut/tilastot/liikennetilastot/

Kesäduunaa-kampanja käynnistyy jälleen
#Kesäduunaa-kampanjassa haastetaan varsinaissuomalaiset yrittäjät konkreettiseen toimintaan nuorten hy-väksi. Varsinais-Suomen liiton, Turun ammattikorkeakoulun ja Varsinais-Suomen sekä Salon yrittäjien Kesä-duunaa 2016 -kampanja oli menestys. Tuloksena oli runsaat 200 kesätyöpaikkaa, ja paljon tyytyväisiä nuoria sekä työnantajia.
Kesäduunaa-toimintaa on uudistettu ja suunta on kohti kesää 2017. #Kesäduunaa-kampanja on nyt osa laa-jempaa Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tukemaa kesäduunipolku 2013 -hanketta, jossa tavoitteena on nuor-ten työelämäkynnyksen madaltaminen kesätöiden ja liitännäisten tukitoimien avulla. #Kesäduunaa-kampanjan tavoitteena on työllistää kesällä 2017 mahdollisimman suuri joukko 15–18-vuotiaita nuoria Varsinais-Suomessa. Näin tuetaan nuorten mahdollisuuksia saada työkokemusta ja oppia työelämän perusteita. Yrityk-set saavat kesäsijaisia ja mahdollisesti tulevaisuudessa hyviä työntekijöitä. Alkuvuonna 2017 on tavoitteena löytää yritykset, jotka ovat halukkaita tarjoamaan tämän kampanjan kautta kesätyömahdollisuuksia nuorille. Kun kesätyöpaikkoja on riittävästi tarjolla, kohdennetaan kampanja painotetummin nuoriin myöhemmin kevääl-lä 2017.

Lisätietoja: http://www.varsinais-suomi.fi/fi/kesaduunaa , erikoissuunnittelija Esa Högblom, p. 040 7760 310 ja
erikoissuunnittelija Veli-Matti Kauppinen, p. 0400 715 786

Varsinais-Suomi tuo valoa koko Suomeen

Uudenkaupungin Valmet Automotiven autotehtaan ja Turun Meyerin telakan tilaukset tuovat positiivisia haas-teita alueelle voimakkaan työvoiman kysynnän takia. Uudenkaupungin autotehtaan henkilöstömäärä kasvaa ensi vuonna 1 100 henkilöllä 2 600 henkilöön. Lisätyövoimaa rekrytoidaan neljässä erässä vuoden 2016–17 aikana. Rekrytointi kohdistuu laajasti koko Suomeen. Työvoimaa tarvitaan hitsaamoon, maalaamoon, kokoon-panoon ja logistiikkaan.

Turun Meyerin telakan tilauskanta yltää vuoteen 2024 ja sen arvo on noussut noin 7 miljardiin euroon. Telakan tilaukset työllistävät koko verkostossa 7 000 henkeä ja työvoiman tarve tulee jopa kaksinkertaistumaan vuo-teen 2020 mennessä. Alihankkijaverkostolla on myös suoraa vientiä Eurooppaan ja Aasiaan.

Osa rekrytoiduista koulutetaan yrityksissä suoraan tehtäviinsä, mutta myös osaavan työvoiman saatavuuteen on panostettava. Varsinais-Suomessa tähdätään työvoimavälityksen räätälöityyn palveluun. Osana kasvuyri-tysten kasvuohjelmaa on käynnistetty meri- ja autoteollisuuden työnvälityksen tehostamishanke. ELY-keskus ja työvoimahallinto panostavat lisäkoulutustarpeisiin ja tekevät työtä työvoiman etsimiseksi valtakunnallisesti. Turun kaupunki on käynnistänyt kattavan valmistelutyön koulutuksen uudistamiseksi. Varsinais-Suomen stra-tegisena tavoitteena on teknillisen alan korkeakouluyhteistyön vahvistaminen maakunnassa.

Työvoiman tarjontaa on vahvistettava työvoiman liikkumista kehittämällä. Maakunnan seutujen hyvin erilainen työllisyystilanne kannustaa yhtenäisen työssäkäyntialueen luomiseen. Samaan aikaan kun Turun telakka ja Uudenkaupungin autotehdas tarvitsevat työvoimaa, on Salossa yhä merkittävää työpaikkavajausta. Alussa toimiva linja-autoliikenne vastaa parhaiten seudut ylittävään työmatkaliikenteen tarpeeseen, mutta pidemmällä tähtäimellä raideliikenteen merkitys kasvaa. Tavoite Uudenkaupungin radan sähköistyksestä nousee kärkeen, kun punnitaan henkilöliikenteen ja tavaraliikenteen sujuvaa kulkemista Turun seudun ja Uudenkaupungin välil-lä. Radan sähköistys liittyy vahvasti tunnin junan suunnitteluun, joka tuo ratkaistavaksi Turun ratapihan turval-lisuuden.

Rekrytointia tehdään myös maakunnan ja Suomen rajojen ulkopuolelta, joten Varsinais-Suomen kuntien on pystyttävä vastaamaan asuntojen riittävään ja monipuoliseen tarjontaan. Kunnissa on panostettava asumisen ja elämisen houkuttelevuuteen ja vuokra-asuntojen tarjontaan.

Lisätietoja: maakuntajohtaja Kari Häkämies, puh. 044 201 3204

Kumppanuusbarometri antaa vahvan tuen maakuntastrategian kumppanuusvisiolle

Kumppanuusbarometrilla tarkastellaan Varsinais-Suomen kehitystä maakuntastrategian tavoitteiden valossa. Barometrikysely tulokset antavat vahvan tuen maakunnan kehittämiselle kumppanuuden kautta, sillä kyselyyn vastanneista 82 % oli samaa mieltä strategian vision ”Varsinais-Suomen tulevaisuutta rakennetaan yhteistyöllä ja kumppanuudella” kanssa.

Tuki kumppanuusajattelulle on kasvanut selvästi, sillä maakuntastrategian hyväksymisen jälkeen vuonna 2014 visiolauseeseen yhtyi vain 68 % vastaajista. Vaikka maakunnan kehittäminen yhteistyöllä ja kumppanuudella sai kiitosta, kaivattiin vastauksissa lisää konkreettisia saavutuksia ja moni kritisoi kuntien välisen yhteistyön toimivuutta ja liiallista Turku-keskeisyyttä.

Barometrin vastaajista 75 % piti maakuntastrategian päätoimenpidettä, kumppanuusfoorumia, toimivana tapa-na kehittää maakuntaa. Yli puolet vastaajista arvioi myös, että kumppanuustapaamisissa on syntynyt uusia ideoita ja yhteistyöverkostoja maakunnan kehittämiseksi. Vain joka neljäs vastaaja arvioi, että aluetietopalvelu Lounaistieto.fi on vakiinnuttanut asemansa maakunnallisena tietopalveluna, mutta monet näkivät palvelussa huomattavaa potentiaalia.

Kumppanuusbarometri on vuosittainen verkkokysely, joka toteutettiin kolmatta kertaa lokakuussa 2016. Kyse-ly lähetettiin yhteensä lähes 700 varsinaissuomalaiselle toimijalle, ja siihen vastasi 188 henkilöä (27 %). Kumppanuusbarometrin tarkemmat tulokset julkaistaan vuoden vaihteessa.

Lisätietoja: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, puh. 050 410 2294

Central Baltic -ohjelman hankkeiden tietokanta

Central Baltic -ohjelman hankkeita esittelevä tietokanta julkaistiin elokuussa 2016. Tietokanta sisältää käyn-nissä olevien hankkeiden perustiedot, kuten keston, budjetin sekä kuvauksen ja lisäksi listauksen partnereista sekä medianäkyvyydestä. Tietokannassa voi lisäksi tarkastella muun muassa rahoituksen jakautumista sekä tutustua partnereiden sijoittumiseen maittain. Tiedot noudetaan pääosin automaattisesti ohjelman käyttämästä sähköisestä järjestelmästä. Tietokantaa kehitetään vuoden 2017 aikana, jolloin parannetaan toimivuutta sekä lisätään toiminteita, joita on havaittu tarvittavan.

Lisätietoja: Communication Manager Ari Brozinski, puh. 044 257 5716

Turun seudun tapahtumatiedot avattu kaikkien hyödynnettäväksi

Varsinais-Suomen liitto ja Turun kaupunki julkaisivat lokakuussa avoimen Linked Events -tapahtumarajapinnan. Se on kehitetty Varsinais-Suomen tapahtumatietojen tehokkaaseen ja ajantasaiseen välitykseen.

Rajapinnan avulla tapahtumia koskevat tiedot voidaan jakaa esimerkiksi mobiilisovelluksiin ja verkkopalvelui-hin teknisesti yhtenäisessä muodossa, mikä parantaa huomattavasti tietojen käytettävyyttä ja turvaa tietojen ajantasaisuuden. Rajapinta on täysin avoin, eli tietojen hyödyntäminen on mahdollista esimerkiksi liiketoimin-nan kehittämisessä.

Tällä hetkellä rajapinta tarjoaa Turun seudun tapahtumakalenterin tiedot. Jatkossa tietoa on tarkoitus kerätä kuntien ohella mahdollisimman laajalta toimijajoukolta, kuten yhdistyksiltä, matkailutoimijoilta, seurakunnilta ja korkeakouluilta. Tavoitteena on luoda yhtenäinen ja ajantasainen, koko Varsinais-Suomen kattava tapahtumien tietolähde ja sitä kautta vahvistaa tapahtumien näkyvyyttä sekä helpottaa tiedon saatavuutta.

Turku on suomalaisista kaupungeista toinen, jonka tapahtumatiedot tarjoillaan rajapinnan kautta ajantasaisesti ja avoimesti. Rajapinnan avaus on toteutettu osana 6Aika avoin data ja rajapinnat -kärkihanketta, jossa myös Varsinais-Suomen liitto on mukana.

Lisätietoja: projektisuunnittelija Esa Halsti, puh. 040 728 1621

Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden uudistaminen

Ympäristöministeriö valmistelee valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (VAT) uudistamista. Tavoitteena on, että valtioneuvosto päättää uudistetuista tavoitteista keväällä 2017. Voimassa olevat tavoitteet perustuvat 30.11.2000 tekemään ja 13.11.2008 osittain tarkistamaan päätökseen.

Tavoitteet uudistetaan, jotta ne vastaisivat mahdollisimman hyvin ja aiempaa paremmin alueidenkäytön valta-kunnallisiin haasteisiin. Valmistelun lähtökohtina ovat maankäyttö- ja rakennuslain toimivuusarvioinnin tulokset sekä hallitusohjelman linjaukset. Niiden mukaan tavoitteiden tulisi olla nykyistä konkreettisempia ja koskea nykyistä rajatummin keskeisimpiä valtakunnallisia näkökohtia.

Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen on asettanut yhteistyöryhmän valtakunnallisten alueiden-käyttötavoitteiden uudistamista varten. Työryhmän toimikausi on 17.3.2016–28.2.2017 ja siinä ovat edustettui-na ministeriöt, maakuntien liitot, Suomen Kuntaliitto ja ELY-keskukset. Yhteistyöryhmän puheenjohtaja on kansanedustaja Timo Korhonen.

Uudistus tehdään yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa sidosryhmien kanssa. Valmisteluun liittyy ympäristöar-viointi sekä ympäristöselostuksen laatiminen. Viranomaistahoilla ja yleisöllä on mahdollisuus esittää mielipitei-tä ja näkemyksiä valmistelun eri vaiheissa.

31.10.2016 järjestettiin sidosryhmätilaisuus laajalle kutsutulle asiantuntijajoukolle keskustelemaan ja kommen-toimaan tämänhetkisiä VAT-aihioita, joita on yhteensä 21 kpl. Aihiot on jäsennelty neljän teemakokonaisuuden alle:
1. Toimivat yhdyskunnat ja kestävä liikkuminen
2. Terveellinen ja turvallinen elinympäristö
3. Tehokkaat valtakunnalliset liikenneyhteydet
4. Toimintavarma energiahuolto

Keskusteluissa esille nousseet päänäkökulmat olivat – osin valmistelun lähtökohtien mukaisesti – tavoiteaihi-oiden valtakunnallisuus, alueidenkäytöllinen ulottuvuus sekä suhde erityislainsäädäntöön (toteutuuko tavoite jo ilman päällekkäistä VAT-kirjausta). Osaa aihioista pidettiin myös liian triviaaleina, hyvän suunnittelun yleisinä periaatteina.

Todennäköistä on, että tavoitteiden määrä tulee valmistelun edetessä vähenemään. Tämä tuli selvästi esille työryhmän puheenjohtajan paikalla olleille esittämissä haasteissa. Toivottavaa on, etteivät tavoitteet samanai-kaisesti pyöristy ja menetä sitä konkreettisuutta, jota tässä prosessissa lähtökohtaisesti on haettu.

Tilaisuuden jälkeen ympäristöministeriö avasi webropol-kyselyn, joka oli hallituksen asettamien aikataulutavoit-teiden vuoksi auki ainoastaan kaksi viikkoa 11.11.2016 asti. Lausunnoille tavoitteet tulevat helmikuun 2017 aikana.

Valmisteluaineisto: www.ym.fi/vat-uudistus

Lisätietoja: suunnittelujohtaja Heikki Saarento, puh 040 720 3056