Maakuntakatsaukset
Maakuntakatsaus 21.3.2016
 |
|
Turun lentoaseman matkustajamäärän kasvupotentiaali matkustajavuodossa Helsinki-Vantaalle Varsinais-Suomen liitto ja Turun kaupunki selvittivät yhteistyössä Varsinais-Suomen yrittäjien sekä Turun ja Rauman kauppakamarien kanssa Turun lentoaseman käyttöä ja kehittämistarpeita sekä liikematkustajien reittivalintoihin vaikuttavia tekijöitä. Kysely toteutettiin marras-joulukuussa 2015 ja se suunnattiin ensisijaisesti yrittäjien ja kauppakamarien jäsenyrityksille sekä maakunnan korkeakoulujen henkilökunnalle. Kyselyyn vastasi yhteensä yli 1 000 henkilöä, pääosin yrityksistä. Kyselyn perusteella yritykset pitävät Turun lentoasemaa erittäin tärkeänä alueen kilpailukyvyn kannalta. Liikematkustajat korostivat vastauksissaan lähilentoaseman palvelujen sujuvuutta – lentoaseman läheistä sijaintia, hyviä kulkuyhteyksiä lentoasemalle sekä nopeaa läpimenoaikaa lähtöselvityksessä ja turvatarkastuksessa. Helsinki-Vantaan valintaan lähtölentoasemaksi vaikuttavat puolestaan parempi lentoyhteystarjonta, sopivammat aikataulut sekä edullisemmat hinnat. Helsinki-Vantaalle matkustetaan pääsääntöisesti (69 % liikematkustajista) omalla autolla, mikä kasvattaa matka-aikaa sekä kustannuksia. Potentiaalia Turun lentoaseman käyttäjämäärän kasvattamiseen löytyy Helsinki-Vantaan lähtölentoasemaksi valitsevista. Nykyisen, noin 200 000 vuosittaisen liikematkan ”vuotoa” Helsinki-Vantaalle tyrehdyttäisi tehokkaimmin Turusta lähtevien lentoyhteyksien hinnoitteluun vaikuttaminen sekä lentoyhteyksien aikataulujen sovittaminen paremmin liikematkustajia palveleviksi. Turun lentoaseman kehittämisen tavoitteena on positiivisen kierteen aikaansaaminen. Tuloksia hyödynnetään lentoaseman ja lentoliikenneyhteyksien sekä matkaketjujen kehittämistyössä alueen toimijoiden yhteistyönä.
Lisätietoja: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, puh. 040 583 6950 ja kehittämispäällikkö Laura Leppänen, puh. 040 767 4364
Alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen (AIKO) rahoitus Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) on hallituksen kilpailukyvyn vahvistaminen elinkeinoelämän ja yrittäjyyden edellytyksiä parantamalla -nimisen kärkihankkeen toimenpide. Alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen (AIKO) käynnistäminen sisältää kolme työkalua: 1) ennakoidun rakennemuutoksen toimet (ERM), 2) valtion ja kaupunkien väliset kasvusopimukset ja 3) valtakunnallisesti merkittävien kasvuvyöhykkeiden rakentamisen.
Ennakoidun rakennemuutoksen hallinta tarkoittaa elinkeinoja aktiivisesti uudistavaa toimintatapaa. Alueita kannustetaan omiin vahvuuksiin perustuvaan erikoistumiseen ja kokeiluihin. Keskeisessä roolissa ovat elinkeinojen ja yritystoiminnan uudistuminen, kasvu ja kansainvälistyminen sekä työllisyyttä ja yritystoimintaa edistävät kokeilut. Maakuntien ennakoivaa rakennemuutosta koskevat suunnitelmat on toimitettu työ- ja elinkeinoministeriöön helmikuussa. Ennakoivan rakennemuutoksen AIKO-rahoitusta tullaan jakamaan kaikille maakunnan liitoille. Maakunnan liitot tekevät päätökset rahoitettavista hankkeista. Kasvusopimusten tavoitteena on elinkeinoelämän kasvun ja kilpailukyvyn vahvistaminen keskittymällä muutamiin strategisiin kehittämisen kärkiin. Työ- ja elinkeinoministeriö on valinnut jatkoneuvotteluihin kahdeksantoista kasvusopimusesityksen joukosta Lappeenranta-Imatra-kaupunkiseudun, Oulun, Tampereen, Turun, Vaasan ja Joensuun esitykset. Pääkaupunkiseudun kanssa solmitaan kasvusopimus osana metropolipolitiikkaa. Kaupunkien kasvusopimusten AIKO-rahoitus suunnataan toimivaltaiselle maakunnan liitolle, joka tekee rahoituspäätökset yksittäisille hankkeille. Liiton tulee rahoittaa hanke, jos se on sopimuksen ja lain mukainen. Kasvuvyöhykkeiden kehittäminen on uusi aluekehittämisen työkalu. Valtakunnallisesti merkittävien kasvuvyöhykkeiden tavoitteena on lisätä liiketoimintaa, saada työvoima liikkeelle ja sujuvoittaa työssäkäyntiä yli kuntarajojen. Valtio solmii strategisen sopimuksen vyöhykkeiden kehittämiseksi kahden kasvuvyöhykkeen kanssa. Parhaillaan käydään jatkoneuvotteluja Helsingistä Tampereelle ulottuvan Suomen kasvukäytävän sekä Etelä-Suomen itä-länsisuuntaisen Pohjoinen kasvuvyöhyke -hankkeen kanssa. Kasvuvyöhykkeiden AIKO-rahoitus osoitetaan vyöhykkeen alueella sijaitsevalle maakunnan liitolle. Maakunnan liitto myöntää vyöhykesopimusta toteuttaville hankkeille rahoituksen. Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) -rahoituksen alueellinen jako on tarkoitus päättää valtioneuvoston istunnossa 14.4.2016. Lisätietoja: erikoissuunnittelija Petteri Partanen, puh. 040 7760 630
Maakunnan yhteistyöryhmän koulutusjaoston ajankohtaiskatsaus Yleissivistävä opetus – opetussuunnitelmien muutos, digitalisaation haasteet ja lukioiden valinnaisempi tuntijako Perusopetuksen opetussuunnitelmat otetaan käyttöön 1.8.2016 alkaen, mikä johtaa mittavaan muutokseen toimintakulttuurissa. Tähän liittyvät mm. digitalisaatio (resurssi- ja laitteistohaasteet: oppilaiden omat koneet vai koulun koneet?), siirtyminen sirpalemaisuudesta kokonaisuuksiin (mm. ilmiöoppimisen muodot) sekä opettajien ja opiskelijoiden roolin muutos (opettajasta ohjaaja, opiskelijasta aktiivinen toimija, tiimityöskentely ym). Uusien oppimismuotojen edellyttämien materiaalien saatavuus sekä opettajien ammattitaitokysymykset ovat tässä yhteydessä ajankohtaisia. Lukioissa sähköinen ylioppilastutkinto otetaan vaiheittain käyttöön syksyn 2016 ylioppilastutkinnosta alkaen. Syksyllä 2016 filosofian, maantieteen ja saksan kielen kokeet tehdään sähköisesti. Viimeisenä mukaan tulee matematiikan koe keväällä 2019. Huhtikuun 4. päivänä 2016 järjestetään sähköisen ylioppilastutkinnon valtakunnallinen harjoituskoe. Sähköisen ylioppilastutkinnon katastrofiharjoitus pidetään lukioissa kevään 2016 aikana. Tarkemmin: www.digabi.fi. Uudet opetussuunnitelmat otetaan käyttöön lukioissa 1.8.2016 alkaen. Opetussuunnitelman perusteet 2015 ja aikuisten lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteet 2015 julkaistiin syksyllä. Opetussuunnitelmatyö on käynnissä lukioissa. Tarkemmin: www.oph.fi. Opetusministeriö on käynnistämässä ensi syksynä yhdessä opetushallituksen kanssa Uusi lukio – uskalla kokeilla -ohjelmaa. Opiskelijan kannalta suurin muutos on valinnaisempi tuntijako. Reaaliaineet on jaettu kahteen koriin: ympäristö- ja luonnontieteisiin sekä humanistis-yhteiskunnallisiin tieteisiin. Pakollisia reaaliaineita olisivat vain uskonto/elämänkatsomustieto ja terveystieto (yhden kurssin verran), koska ko. aineet on mainittu lukiolaissa. Opiskelijan tulee valita kummastakin korista vähintään yhdeksän reaalikurssia. Kokeilutuntijaossa pakollisia kursseja on siten enää 32–37 (uudessa opetussuunnitelmassa 47–51). Kolmivuotiseen kokeiluun on määrä valita enintään 50 lukiota. Luvat tullevat hakuun helmi-maaliskuussa. II asteen ammatillinen koulutus – rahoitusmalli ja resurssit mullistuvat 2018 Vuosien 2013–2017 kuluessa ammatillisen peruskoulutuksen rahoitus pienenee yhteensä n. 25 %. Rahoitusleikkauksista suurin toteutetaan 2017, silloin ammatillisen peruskoulutuksen valtionosuuksia leikataan n. 12 %. Toteutettavat säästöt ovat pysyviä ja vaikuttavat ammatilliseen koulutukseen vuosia eteenpäin. Tämä johtaa opetuksen toteuttamistapojen muutokseen, mutta tulee näkymään myös opetushenkilökunnan vähenemisenä (esim. www.amke.fi). Toisaalta myös nuorisoikäluokan pienentyminen vaikuttaa asiaan. Ammatillista koulutusta ohjaava rahoitus- ja toimintalainsäädännön uudistustyö on käynnissä. Lakien on määrä tulla voimaan 2018. Opettajien työ- ja virkaehtosopimukset ovat jääneet ajasta jälkeen, neuvottelut niiden tuomisesta nykyistä toimintaa vastaavalle tasolle ovat käynnissä. Tavoitteena on löytää työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen kesken toteuttamiskelpoinen kokonaistyöaikaratkaisu. Ammatillisen aikuiskoulutuksen määrä on vähenemässä mm. työvoimakoulutuksen rahoituksen supistumisen johdosta. Työvoimakoulutuksen siirtyminen työ- ja elinkeinoministeriöltä opetus- ja kulttuuriministeriölle sisältää vielä avoimia kysymyksiä mm. rahoituksen kokonaismäärän ja siirtymäkauden rahoituksen osalta. Vallitsevan käsityksen mukaan koulutukset eivät saa jatkua vuodenvaihteen 2017–2018 yli. Haasteena on miten koulutuksen tarpeessa oleva työtön työnhakija ja koulutus saadaan kohtaamaan? Verkko-oppimisen edellytyksiä tulisi kaikin tavoin vahvistaa ja verkossa tapahtuvan opetuksen oppimateriaalia tulisi kehittää. Myös ammatillisen opettajankoulutuksen sisältöä tulisi uudistaa vastaamaan nykyistä paremmin tuleviin isoihin muutoksiin. Työpaikkaohjaajien koulutusta tulee edelleen vahvasti tukea. Hallituksen verkko-oppimisen kehittämiseen suuntaama rahoitus ei koske ammatillista koulutusta. Lisäksi on vielä avoinna miten hyödynnetään ammatillisesta koulutuksesta tarpeettomiksi jäävien kiinteistöjen järkevä käyttö muuhun kuin opetustarkoituksen. Ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelmia on uudistettu ja niitä uudistetaan parhaillaankin. Valitettavasti opetussuunnitelmat ja niiden tavoitteet on laadittu oppilaitosmuotoiseen koulutukseen. Kun koulutusta siirretään enemmän työpaikoille, pitäisi tämän näkyä myös opetussuunnitelmien sisällössä ja tavoitteessa. Oletettavasti mm. opetuksen laaja-alaisuus ei tulevaisuudessa toteudu kuten nykyisin. Opetus- ja kulttuuriministeriö on asettanut seuranta- ja projektiryhmän ammatillisen koulutuksen reformin toteuttamista varten. Seurantaryhmän tehtävänä on seurata ja tukea reformin toimeenpanoa sekä arvioida reformissa tehtävien toimenpiteiden kokonaisvaikutuksia. Projektiryhmän tehtävänä on organisoida ja koordinoida ammatillisen koulutuksen reformin toimenpiteiden valmistelua hallituksen kärkihankkeiden ja reformien toimeenpanosuunnitelman mukaisesti. Lisäksi sen tehtävänä on huolehtia yhteistyöstä koulutuksen järjestäjien ja keskeisten sidosryhmien kanssa. Ryhmien toimikausi kestää 31.12.2018 asti. Ammattikorkeakoulut – lähtökohtana laaja strateginen yhteistyö alueellisesti Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen on hallituksen keskeinen tavoite osaamisen ja koulutuksen laadun nostamiseksi ja toimintatapojen uudistamiseksi. Ammattikorkeakoulurintamalla tämä tarkoittaa rakenteiden kehittämistä, johon nyt kiinnitetään sisällöllisiä asioita enemmän huomiota. Ammattikorkeakoulujen rahoitusta on vähennetty ja seuraavalla rahoituskaudella rahoitusmallissa on mukana lisääntynyt strategiarahoitus, sen osuus muuttuu kahdesta kuuteen prosenttiin. Kasvanut strategiarahoituksen osuus vähentää läpinäkyvien tuloksellisuusmittareiden perusteella jaettavan valtionosuuden määrää, jota näin ollen ei ole mahdollista ennakoida etukäteen. Rakenteelliseen kehittämiseen liittyen esillä on Tampereen malli, jossa muodostetaan Tampere3-yliopistokonserni. Tampereen yliopisto ja Tampereen teknillinen yliopisto yhdistyisivät uudeksi säätiöyliopistoksi. Lisäksi Tampereen ammattikorkeakoulu siirtyisi uuden yliopiston omistukseen siten, että ne muodostaisivat yhden yhtenäisesti johdetun strategisen kokonaisuuden. Tampereen malli perustuu ajatukselle kahdesta rinnakkaisesta toimijasta. Yliopistolla ja ammattikorkeakoululla on omat profiilinsa ja niiden mukaiset erityiset osaamisen alueet vaikka niiden tutkintojärjestelmää ei kuitenkaan olla muuttamassa. Samaan malliin perustuvaa rakenteellista kehittämistä Tampereen lisäksi on menossa muissakin kaupungeissa. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhdistymisiä tapahtuu sekä Rovaniemellä että Lappeenrannassa. Turun ammattikorkeakoulussa rakenteellinen kehittäminen liittyy TFT (Turku Future Technologies) kuviossa mukana olemiseen. Lisäksi terveysalan toimintoja keskitetään Turun yliopiston, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin (VSSHP), Turun ammattikorkeakoulun ja Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) toimesta rakenteilla oleviin uusiin opetus-, tutkimus- ja diagnostiikkatiloihin Turun Kupittaan kampusalueelle rakentuvalle terveyskampukselle. Turun ammattikorkeakoulun näkemyksen mukaan strategista rakenteellista kehittämistä tulisi tarkastella myös koulutusten ja työelämän sisällöllisistä ja toiminnallisista näkökulmista. Tällä hetkellä kansallinen painopiste vaikuttaa olevan hallinnollisten rakenteiden muutoksissa. Vuoden 2016 aikana ammattikorkeakoulut käyvät OKM:n kanssa tavoiteneuvottelut. Ammattikorkeakoulut ovat jättäneet ministeriöön tavoitesopimusehdotuksensa. Varsinaiset neuvottelut käydään syksyllä. Aiemmin ammattikorkeakouluille määriteltiin aloituspaikat, joiden perusteella kunkin korkeakoulun opiskelijamäärän määräytyi. Jatkossa ammattikorkeakoulujen opiskelijamäärät pohjautuvat tutkintokattopohjaiseen määrittelyyn. OPM on esittänyt erityistä karsimistarvetta olevan sekä kulttuurialan koulutuksessa että kaupan ja hallinnon alan (tradenomit) koulutuksessa. Suurten ammattikorkeakoulujen näkemys on, että koulutusta tulisi keskittää kasvukeskuksiin riittävän laajoihin monialaisiin korkeakouluyksiköihin. Tällöin opiskelijoille syntyy jo opintojen aikana aktiivinen suhde alueen elinvoimaiseen työelämään ja oppilaitos pystyy mahdollistamaan opiskelijalle vaihtoehtoisia oppimisväyliä sekä korkeatasoisen ohjauksen. Turun ammattikorkeakoulun tavoitesopimusehdotuksessa linjataan, että ammattikorkeakoulun kaikki alat tulisi säilyä vähintään samalla koulutusvolyymillä. Sosiaali- ja terveysalan sekä tekniikan koulutuksissa katsotaan olevan lisäystarvetta. Yliopistot – profiloituminen ja yhteistyöverkostot korostuvat Turun yliopisto on laatinut uuden strategian, joka kattaa kauden 2016–2020. Yliopiston kaikki tieteenalat kattava kansainvälinen tutkimuksenarviointi valmistui vuodenvaihteessa. Yliopisto on solminut strategisen kumppanuussopimuksen Åbo Akademin kanssa sekä toisen Tampereen, Jyväskylän, Itä-Suomen ja Oulun yliopistojen kanssa. Sopimusten pohjalta kehitetään yliopistojen välistä yhteistyötä ja työnjakoa. Pinnalla oleva asia on sopimuskauden 2017–2020 sopimusneuvotteluihin valmistautuminen. Neuvottelut käydään toukokuussa, näihin liittyen ministeriölle on toimitettu yliopiston uusi strategia sekä esitykset tutkintotavoitteiksi, valtakunnallisiksi tehtäviksi sekä sopimusluonnoksen yliopistokohtaisiksi teksteiksi. Yliopiston saama valtionrahoitus vuodelle 2016 aleni edellisestä vuodesta n. 7,5 milj. euroa. Henkilöstömenoina rahoituksen aleneminen vastaa n. 180 htv:n vähennystarvetta. Yliopisto on käynnistänyt talouden kehittämis- ja sopeuttamisohjelman, jonka tavoitteena on mm. menojen sopeuttaminen alentuneeseen rahoitukseen ilman henkilöstön irtisanomisia. Yliopistossa käynnistettiin vuonna 2012 tilaohjelma, jonka tavoitteena on vähentää yliopiston käytössä olevia tiloja 10–15 % ja ohjata tätä kautta resursseja tiloista varsinaiseen toimintaan. Tilaohjelma saadaan toteutettua suunnitelman mukaisena, sillä yliopisto pystyy vuoden 2016 loppuun mennessä vähentämään käytössään olevia tiloja 28 577 m2, joka on 12,7 % lähtötilanteesta. Turun yliopisto, Åbo Akademi, Tampereen teknillinen yliopisto, Turun ammattikorkeakoulu ja Satakunnan ammattikorkeakoulu ovat sopineet tekniikan koulutuksen lisäämisestä länsirannikolla. Sopimuksen myötä Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa aletaan kouluttaa konetekniikan ja automatiikan/robotiikan diplomi-insinöörejä. Yliopisto profiloituu yrittäjyysyliopistona ja lisää yrittäjyystietoisuutta sekä yrittäjyyteen liittyvää koulutusta. Yliopistolle on laadittu yrittäjyyskoulutuksen ja yrittäjyyden strategia 2015, jonka tavoitteena on vahvistaa yrittäjämäistä asennetta ja yrittäjyyttä tukevia toimintatapoja koko yhteisössä. Yliopiston tavoitteena on, että pitkällä tähtäimellä koulutusvienti muodostaisi merkittävän osan yliopiston täydentävästä rahoituksesta. Koulutusvientitoimintaa on tämän vuoksi kehitetty ja toiminta on järjestäytynyt. Yliopisto toteuttaa koulutusvientiään koulutusvientiyhtiöiden Finland University Oy:n ja Nordic Institute of Dental Education Oy:n kautta. Åbo Akademin strategiassa vuosille 2015–2020 korostuu toiminnan nykyistä vahvempi profiloituminen yliopiston keskeisille 3–5 vahvuusalueelle. Lähtökohtana on, että näillä painopistealoilla on myös kansainvälistä ja laajempaa strategista merkitystä. Näitä vahvuusalueita ovat vähemmistötutkimus, molekyyliprosessit ja materiaaliteknologia sekä lääkekehitys ja diagnostiikka. Jälkimmäistä kehitetään pitkälti yhdessä Turun yliopiston kanssa. Åbo Akademi on läpikäynyt merkittävän hallinnollisen muutoksen vuoden 2015 alusta lukien. Tiedekuntien määrää on vähennetty ja myös henkilöstöä on jouduttu vähentämään. Valtiontalouden säästöjen takia henkilöstövähennykset jatkuvat. Lisäksi on samanaikaisesti uudistettu sekä alempaan että ylempään korkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta. Ylempien tutkintojen osalta tehdään entistä enemmän yhteistyötä Turun yliopiston kanssa. Lisäksi Akademi panostaa opetushenkilöstön ammattitaidon ja opetusympäristön kehittämiseen. Åbo Akademi on tehnyt esityksensä opetus- ja kulttuuriministeriön sopimusneuvotteluihin lähtökohtanaan oma strategiansa, tehdyt koulutustarvelaskelmat sekä ruotsinkielisen että alueellisten työmarkkinoiden kysyntäarviot. Lisätietoja: Maakunnan yhteistyöryhmän koulutusjaosto:
European Maritime Day Conference Turussa 18.–19.5.2016 Turku isännöi Euroopan merkittävintä merikonferenssia 18.–19. toukokuuta 2016 konferenssikeskus Logomossa yhdessä Euroopan komission ja Suomen valtion kanssa. Euroopan meripäivän konferenssin (European Maritime Day Conference, EMD) odotetaan tuovan Turkuun noin tuhat meriasioiden parissa toimivaa asiantuntijaa ja päättäjää eripuolilta Eurooppaa. Teemana Turussa on Investing in competitive Blue Growth – smart and sustainable solutions. Englanninkielisen Meripäivän konferenssin temaattisia istuntoja on viisi: 1. Investing in blue growth Konferenssi tarjoaa mahdollisuuden merialan toimijoille esitellä toimintaansa Networking Villagessa sekä Enterprise Europe Networkin järjestämässä matchmaking-tilaisuudessa, joihin voi osallistua avoimen haun kautta. Konferenssivierailla on mahdollisuus tutustua Turun seudun meriosaamiseen ilmoittautumalla erikseen järjestettäville vierailukäynneille. Euroopan Meripäivän ohjelma jatkuu viikonloppuna 20.–22.5.2016 yleisöpäivän monipuolisella ohjelmalla kaikenikäisille. Vuosittaisen meripäivän tavoitteena on korostaa meriympäristön ja merellisen taloudellisen toiminnan suurta merkitystä Euroopalle. Euroopan meripäivää (European Maritime Day, EMD) on vietetty vuodesta 2008 alkaen aina toukokuun 20. päivän tienoilla Euroopan parlamentin ja Euroopan unionin neuvoston päätöksellä. Varsinais-Suomen liitto osallistuu tapahtumaan järjestämällä workshopin teemalla ”Facilitating joint roadmaps”, sekä omalla ständillään Logomossa. Lisäksi liiton hanke Smart Blue regions sekä Central Baltic -ohjelma esittäytyvät ständeillä Logomossa. Tapahtuman sivut: http://ec.europa.eu/maritimeaffairs/maritimeday/en/turku-2016 Ilmoittautuminen tapahtumaan on auki osoitteessa: https://scic.ec.europa.eu/fmi/ezreg/EMD2016/registration. Lisätietoja: erikoissuunnittelija Sonja Palhus, puh. 040 534 3865
|
 |
Maakuntakatsaus 15.2.2016
| |
|
Kaupunkien kasvusopimusesitykset sekä kasvukäytävähakemukset on toimitettu työ- ja elinkeinoministeriöön tammikuun lopussa. Maakunnat laativat osana maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelmaa ennakoivaa ra-kennemuutosta koskevan suunnitelman helmikuun loppuun mennessä. Suunnitelma on tarkoitus hyväksyä Varsinais-Suomen maakunnan yhteistyöryhmässä 29.2.2016. Varautumissuunnitelman tulee sisältää alueen muutosjoustavuuden analyysin, riskialueiden/-toimialojen tunnistamisen ja suunnitelman riskeihin varautumisesta sekä suunnitelman alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) -rahoituksen käytöstä ennakoidun rakennemuutoksen toimiin. Muutosjoustavuudella eli resilienssillä tarkoitetaan alueen sopeutumiskykyä toimintaympäristön muutoksiin. Varsinais-Suomi on mm. monipuolisen elinkeinorakenteen kautta hyvin puskuroitu rakennemuutosta vastaan. Seutukunnista parhaassa asemassa on Turun seutukunta. Varsinais-Suomessa on paljon kokemusta perinteisestä äkilliseen rakennemuutokseen liittyvästä työskentelystä meriteollisuuden sekä Nokian/Microsoftin kaut-ta. Tässä yhteydessä on rakennettu luottamukselliset välit toimijoiden kesken. Ennakoiva rakennemuutostyöskentely vaatii perinteisen tilastoanalyysin lisäksi jatkuvaa dialogia eri toimijoiden kanssa. Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) -rahoituksella vauhditetaan kokeiluja Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) -rahoituksella tuetaan aluelähtöisiä ennakoidun rakennemuutoksen toimia, joilla on tarkoitus vauhdittaa alueilla rakennemuutosta, toteuttaa nopeita ja kokeiluluontoisia uusia toimenpiteitä sekä vahvistaa kykyä sopeutua elinkeinorakenteen muutokseen. Keskeisessä roolissa ovat elinkeinojen ja yritystoiminnan uudistuminen, kasvu ja kansainvälistyminen sekä työllisyyttä ja yritystoimintaa edistävät kokeilut. Rahoituksella tuetaan merkittävien kehittämisavausten nopeaa liikkeelle lähtöä ja käynnistetään mittaluokaltaan huomattavia kehitysprosesseja. Varsinais-Suomen kumppanuusstrategian mukaisesti etusijalla ovat hankkeet, joissa jo hakuvaiheessa pystytään osoittamaan yhdessä tekeminen ja useamman toimijan mukanaolo. Rahoituksen luonteeseen sisältyy myös riskinotto – varmanpäälle pelaamalla ei välttämättä saavuteta todellisia uusia avauksia. AIKO-rahoituksen alueellinen jako on tarkoitus päättää valtioneuvoston istunnossa 14.4.2016. Rahoitusta tullaan jakamaan kaikille maakunnille. Ennakoidun rakennemuutoksen AIKO-rahoituksen hankkeista päättävät maakunnan liitot. Lisätiedot: erikoissuunnittelija Petteri Partanen, p. 040 7760 630
- Hallituksen aluejakolinjaus kaipaa selkeyttämistä järjestämisvastuun osalta sekä toisiin itsehallintoalueisiin tukeutuvien alueiden hallinnon osalta (18 maakuntaa / 15 sote-aluetta). Lisätiedot: maakuntajohtaja Kari Häkämies, p. 044 2013 204 ja kehittämispäällikkö Laura Leppänen, p. 040 767 4364
Monipuolinen elinkeinorakenne lisää Varsinais-Suomen muutosjoustavuutta
Elinkeinorakenteen monipuolisuus on yksi tärkeimmistä mittareista alueiden muutosjoustavuutta tarkasteltaessa. Jos alueen tuotanto on vahvasti sidoksissa yhteen toimialaan, on se luonnollisesti haavoittuvaisempi tuotantorakenteen muutoksille kuin hyvin monipuolisen elinkeinorakenteen alueet. Elinkeinorakenteen monipuolisuutta tarkastellaan indeksillä, jossa tuotantorakenteeltaan monipuoliset alueet saavat pieniä arvoja ja yksipuoliset suuria. Tässä analyysissä tarkastellaan kaikkia toimialoja pois lukien toimialat, joiden työpaikoista valta-osa on julkisella sektorilla (julkinen hallinto, sote, koulutus ja yhdyskuntahuolto). Varsinais-Suomen elinkeinorakenne on erittäin monipuolinen, sillä indeksin arvo on käytännössä samalla tasolla kuin koko maassa. Myös muissa suurissa maakunnissa on hyvin monipuolinen elinkeinorakenne. Pirkanmaan elinkeinorakenne on hieman Varsinais-Suomea monipuolisempi ja Uudenmaan hieman yksipuolisempi, mutta erot maakuntien välillä on pieniä. Uudenmaan aavistuksen yksipuolisempaa toimialarakennetta selittää tukkukaupan melko suuri osuus (9 %) työpaikoista. Seutukunnittain tarkasteltuna Turun seudun elinkeinorakenne on yhtä monipuolinen kuin koko Varsinais-Suomen, eikä analyysi tunnista yhtään selvää toimialaa, joka kasvaisi merkittävästi muita suuremmaksi. Telakkateollisuuden työpaikat kuitenkin jakautuvat useille eri toimialoille, jolloin telakan työllisyysvaikutus ei tule analyysissä vahvasti esiin. Telakkateollisuudella on kuitenkin kokonaisuudessaan suuri merkitys Turun seudun rakennemuutosherkkyyteen, ja alan joutuessa vaikeuksiin työllisyysvaikutukset ulottuisivat laajasti alueen elinkeinoihin. Vakka-Suomi on analyysin mukaan Varsinais-Suomen seutukunnista toiseksi muutosjoustavin. Vakka-Suomen elinkeinorakenteessa on kuitenkin vahva paino autoteollisuudella, ja analyysissä käytetyissä vuoden 2013 luvuissa toimiala oli vielä selvästi tämänhetkistä pienempi. Uudenkaupungin autotehtaan näyttäytyykin selvästi Vakka-Suomen merkittävimpänä rakennemuutosriskinä. Salon seudun monipuolisuutta vähentää edelleen elektroniikkateollisuuden korostuminen alueen työpaikoissa. Ala on muodostanut Salon seudulla merkittävän rakennemuutosriskin, mikä on tosin jo pääosin toteutunut. Uudemmissa tilastoissa seudun elinkeinorakenteen monipuolisuus tuleekin kasvamaan. Turunmaan elinkeinorakenteen monipuolisuutta vähentää ennen kaikkea työpaikkojen voimakas painottuminen (14 %) mineraalituotteiden valmistukseen. Paraisten kalkkikivikaivoksen ympärille rakentunut klusteri on potentiaalisesti haavoittuvainen alalla tapahtuville tuotantoympäristön muutoksille. Loimaan seutu on elinkeinorakenteeltaan Varsinais-Suomen yksipuolisin seutukunta, ja seudun työpaikkajakaumassa korostuvat voimak-kaasti kasvinviljely ja kotieläintalous (17 %) sekä koneiden ja laitteiden valmistus (12 %). Molemmat toimialat ovat Loimaan seudulla kuitenkin huomattavan pienyrityspainotteisia, mikä pienentää niihin liittyvää rakennemuutosriskiä. Lisätiedot: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, p. 050 410 2294
Varsinais-Suomen maakuntakaavoituksesta
Taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaava Luonnonarvojen ja -varojen vaihemaakuntakaava on ohjelmointi- ja tavoitteiden määrittelyvaiheessa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma tulee jaostokäsittelyyn ja asetetaan nähtäville huhtikuussa, jonka jälkeen pidetään maankäyttö- ja rakennuslain mukainen aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu.
Tunnin juna toteuttaa Pohjoisen kasvuvyöhykkeen tavoitteita – selvitykset tukevat yleissuunnitelman laatimista
Tutkimuksen mukaan hyödyt matkustusajan säästöissä ja hiilidioksidipäästöissä ovat vuosittain 30 miljoonaa euroa. Suuremman työpaikkaliikkuvuuden synnyttämä uusi aineeton ja inhimillinen pääoma luovat yhteensä 40–50 miljoonan euron tuotot kansantalouteen. Investointi Tunnin junaan maksaisi näin ollen itsensä takaisin jo 20 vuodessa. Suuret ja paljon julkisuutta saavat liikenneinvestoinnit tuovat myös ennakoimattomia lisähyötyjä. Nopeampi väestönkasvu ja uuden liiketoiminnan tarjoamat työpaikat kasvattavat työperäistä matkustusta ennustetusta. Uusi nopea junayhteys tuottaa maankäyttömahdollisuuksia Espoolle, Lohjalle ja Salolle. Turun seudulla Tunnin juna vauhdittaisi kaavoitus- ja rakennushankkeita erityisesti Turku–Kupittaa–Skanssi–Itäharju-alueella. Tutkimuksen lehdistötilaisuudessa Osmo Soininvaara esitti, että Etelä-Suomen kasvualueiden osaamispotentiaali on saatava täysimääräisesti käyttöön – osaamisperustaisen talouden tarkasteluissa pelkkä Helsinki–Tampere ei riitä, vaan myös Turun potentiaali on saatava täysin hyödynnettyä! Tunnin juna edistää helppoa vuorovaikutusta ja pendelöintiä ja luo edellytykset Suomen kasvulle. Piekkolan tutkimus antaa tukea sille, että verkottuminen yritystoiminnassa voi tapahtua laajalla metropolialueella, joka kattaa Helsingin, Turun ja Tampereen kasvukeskukset. Tunnin junan hyödyt jakaantuvat siten koko Etelä-Suomen kasvualueiden eduksi. Työ- ja elinkeinoministeriön kasvuvyöhykekilpailuun hakemuksensa jättäneen Pohjoinen kasvuvyöhyke -toimijaverkoston 13 eteläsuomalaisen kaupungin ja kuuden maakunnan yhteistyön tavoitteena on tukea Etelä-Suomen elinvoimaisuutta, kasvuhakuisuutta ja strategista kehittämistä alueiden ja toimijoiden yhteistyöhön perustuen. Tunnin juna vahvistaa Etelä-Suomen yhtenäistä työmarkkina-aluetta ja työvoiman liikkuvuutta. Tämä tukee vahvasti myös Pohjoisen kasvuvyöhykkeen kehittämisen tavoitteita. Tunnin junan aluetaloudellisia ja liikenteellisiä vaikutuksia on nyt tarkasteltu kolmessa eri selvityksessä. Tehdyt tarkastelut tukevat hankkeen jatkosuunnitteluna ratalain mukaisen yleissuunnitelman laatimista koko rata-välille Turku-Helsinki. Yleissuunnitteluun on hyödynnettävä saatavilla olevaa EU:n TEN-T/CEF-tukea, jota on tarjolla 50 % suunnittelukustannuksista, koska Tunnin juna on osa EU:n hyväksymää TEN-T-ydinverkkokäytävää. Mm. valtiovarainvaliokunta esitti kantaneen mietinnössään (VaVM 16/2015 vp) hallituksen esityksestä eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016: ”EU-rahoitus. Valiokunta pitää välttämättömänä, että Suomi toimii aktiivisesti hyödyntääkseen myös EU-rahoituksen mahdollisuudet; näitä ovat mm. Euroopan strategisten investointien rahasto ja TEN-T-tuki.” ja ”Valiokunta painottaa, että päätökset uusista hankkeista tulee tehdä kansallisesti niin, että niihin liittyvät TEN-T-tukihakemukset ehtivät vuosien 2016 - 2017 taitteeseen ajoittu-vaan hakuun.”. Suomi on tämän ohjelmakauden (2014 - 2020) kahden ensimmäisen vuoden aikana pystynyt hyödyntämään TEN-T/CEF-tukea vain 77 milj. euroa. Esimerkiksi Ruotsin saama tuki on ollut vastaavana aikana 472 milj. euroa. On arvioitu, että Suomi voisi saada koko ohjelmakaudella TEN-T/CEF-tukea ainakin 500 milj. euroa. Tuki edellyttää aina myös merkittävää kansallista rahoitusta ja käytännössä tuki voi kohdistua vain ratahank-keisiin. Tunnin junan suunnittelu ja Espoon kaupunkiradan rakentaminen tunnin junan ensimmäisenä investointivaiheena juuri nyt on hyvin perusteltu. Hankkeen koko Etelä-Suomeen kohdentuvat laaja-alaiset hyödyt ovat kiistattomat ja TEN-T/CEF-tuen merkittävä osuus saattaa olla ainutkertaisesti käytössä vain juuri nyt. Lisätiedot: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, p. 040 583 6950 ja kehittämispäällikkö Laura Leppänen, p. 040 767 4364
Varsinais-Suomen yrittäjien maakuntaennuste vuodelle 2016 kertoo positiivisista odotuksista Varsinais-Suomen Maakuntaennuste vuodelle 2016 -kyselyyn vastasi yli tuhat varsinaissuomalaista pk-yrittäjää. Kyselyn tulokset osoittavat, että varsinaissuomalaisten yrittäjien luottamus talouteen on kohentunut merkittävästi ja yritysten kasvuodotukset ovat nousseet selvästi viime vuodesta. Yrittäjät arvioivat yrityksensä liikevaihdon, kannattavuuden sekä henkilökunnan ja investointien määrän kehittyvän suotuisasti vuoden 2016 aikana. Jopa 41 % vastaajista odottaa liikevaihtonsa kasvavan vuoden 2016 aikana. Yli puolet varsinaissuomalaisista yrittäjistä pitää oman kuntansa yritysilmapiiriä erinomaisena tai hyvänä. Par-haana kunnan toimitilojen ja tonttien saatavuutta pidetään Turun seudulla Liedossa, jossa 80 % vastaajista pitää tonttien ja toimitilojen saatavuutta vähintään hyvänä. Myös Kaarinan tonttien ja toimitilojen saatavuutta pidettiin erinomaisena. Työllistämismahdollisuuksien osalta eniten odotusarvoja oli 10–49 henkeä työllistävillä yrityksillä. Lisäksi sekä yksinyrittäjät että 2–9 henkilöä työllistävät näkevät parannusta viime vuoteen työllistämismahdollisuuksissaan. Tulokset vahvistavat käsitystä pk-yritysten roolista uusien työpaikkojen luomisessa Varsinais-Suomessa – Maakuntaennusteen tulokset enteilevät edelleen tuhansia uusia pk-yritysten luomia uusia työpaikkoja Varsi-nais-Suomeen. Lähde: Varsinais-Suomen yrittäjät (2016). Varsinais-Suomen maakuntaennuste vuodelle 2016. Lisätiedot: kehittämispäällikkö Laura Leppänen, p. 040 767 4364
Korjausvelkaohjelman laati Liikennevirasto yhdessä alueellisten ELY-keskusten kanssa ja se löytyy Liikenne-viraston sivuilla: www.liikennevirasto.fi/korjausvelkaohjelma Liikenneverkolla on korjausvelan lisäksi paljon parantamistarpeita, joihin ei tällä rahoituksella pystytty vastaamaan. Korjausvelkaa ei ole uusien väylien rakentaminen, liittymien parantaminen, lisäkaistat tai lisäraiteet. Näitä hankkeita toteutetaan kehittämisinvestointien kautta. Korjausvelkaohjelmasta kohdentuu tieverkon hankkeita Varsinais-Suomen ELY -keskuksen alueelle (Varsinais-Suomi ja Satakunta) noin 35,5 milj. eurolla vuosien 2016–2018 aikana. Ohjelmasta ei Varsinais-Suomeen kohdennu vesiväylä- tai rataverkon parantamishankkeita. Rantarataa, Kirkkonummi-Karjaa osuudelle parannetaan 10 milj. eurolla, joka varmistaa radan käytettävyyttä sekä liikenteen täsmällisyyttä ja turvallisuutta. Hallitusohjelmassa on sovittu, että nyt päätetyn 600 milj. euron lisäksi tällä hallituskaudella kohdennetaan vielä 364 milj. euroa korjausvelkaan. Päätös näistä hankkeista tehdään myöhemmin. Suomessa on käynnistetty hallituskausittain noin 1,2–2 mrd. euron kehittämisinvestoinnit, mutta tehtyjen päätösten valossa tämän hallituskauden investoinnit ovat jäämässä vähäisiksi. Matala investointitaso johtuu suurelta osin siitä, että kehittämishankkeista siirretään 364 milj. euroa perusväylänpitoon vuosina 2017–2019 sekä myös säästöpäätöksistä, jotka vähentävät investointeja vielä 240 milj. eurolla vuosina 2019–2020. Panostuk-set perusväylänpitoon ovat välttämättömiä, mutta kehittämishankkeiden tärkeys taloudellisen kasvun edistäjinä ovat merkittäviä. Lisätiedot: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, p. 040 583 6950
Tietopalvelujen roolia liiton virastossa vahvistettu Varsinais-Suomen liiton tietopalveluja on vahvistettu perustamalla liiton virastoon edunvalvonta ja kuntapalvelu -vastuualueelle tietopalveluryhmä. Ryhmää vetää tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen. Ryhmään on keskitetty liiton tilastotietopalvelut, tutkimustoiminta sekä avoin data ja siihen liittyvä tiedonhallinta. Maakuntastrategiassa merkittävässä roolissa oleva aluetietopalvelu Lounaistieto.fi on jatkossa osa tietopalveluryhmän toimintaa. Aluetietopalvelun kehittäminen on ollut oikeansuuntainen hanke. Se on herättänyt muilla alueilla kiinnostusta ja vastaavia alueellisen tiedon palveluja on suunnitteilla myös muissa maakunnissa. Varsinais-Suomen liitto etsii rooliaan osana digitalisaatiota ja haluaa olla edelläkävijänä kehittämässä alueellisen tiedon infrastruktuureja. Tietopalveluryhmä osaltaan jäntevöittää liiton tätä toimintaa. Jatkossa pystymme entistä paremmin tarjoamaan ajankohtaisia tietopalveluja ja analyysejä liiton sidosryhmille ja tukemaan liiton muun toiminnan tietotarpeita. Lisätiedot: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, p. 040 583 6950 ja tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, p. 050 410 2294 |
| |
Maakuntakatsaus 18.1.2016
| |
|
Varsinais-Suomen liiton ja Varsinais-Suomen kuntien yhteiskokous 14.1.2016 Varsinais-Suomen liitto ja maakunnan kunnat pitivät yhteiskokouksen Turun Messukeskuksessa 14.1.2016. Kokouksen tarkoituksena oli sopia Soten ja itsehallintoalueelle tulevien muiden tehtävien valmistelun aloittamisesta. Tilaisuudessa kuultiin Turun kaupungin palkkaaman tri Antti Parpon, maakuntajohtaja Kari Häkämiehen, kaupunginjohtaja Aleksi Randellin ja maakunnan viiden seutukunnan puheenvuorot. Kokouksessa päätettiin asiaa valmisteltavan niin, että Antti Parpon johdolla käynnistetään Sote-projekti, Varsinais-Suomen liiton vastatessa itsehallintoalueelle (maakuntahallintoon) tulevien muiden tehtävien valmistelusta. Seuraava yhteiskokous on tarkoitus pitää maaliskuussa 2016. Varsinais-Suomen liitto on kutsunut poliittisten puolueiden piirijärjestöjen puheenjohtajat ja toiminnanjohtajat neuvotteluun 29.1.2016. Maakuntajohtaja Kari Häkämies esittelee asian seikkaperäisemmin kokouksessa.
Kumppanuusajattelulle vahva tuki Varsinais-Suomen toimijoilta Kumppanuusbarometrilla tarkastellaan Varsinais-Suomen kehitystä maakuntastrategian tavoitteiden valossa. Loka–marraskuussa 2015 toisen kerran toteutettu barometrikysely antaa vahvan tuen maakunnan kehittämiselle kumppanuuden kautta, sillä lähes neljä viidestä vastaajasta kannatti Varsinais-Suomen kehittämistä yhteistyöllä ja kumppanuudella. Kumppanuusajattelun kannatus on myös kasvanut selvästi edellisestä barometristä.
Vastuullisuus parhaiten edistyt kärkiteema Maakuntastrategian ytimen muodostaa neljä kärkiteemaa: vastuullisuus, yhteistyötaidot, saavutettavuus ja resurssiviisaus. Vastaajat olivat selvästi eniten samaa mieltä vastuullisuus-teeman väittämien kanssa. Erityisesti tekeminen ja yrittäminen nähtiin maakunnassa arvostettuina ja sisäistettyinä toimintatapoina. Yhteistyö-taidot-teeman osalta noin kolmasosa vastaajista oli väittämien kanssa samaa mieltä. Vaikka suurin osa vastaajista pitää kumppanuutta hyvänä lähtökohtana maakunnan kehittämiselle, näkevät he kuitenkin yhteistyössä paljon kehitettävää. Kumppanuusfoorumi toimiva väline maakunnan kehittämiseen Kumppanuusfoorumi on maakuntastrategian päätoimenpide, jonka pohjana on avoin tieto ja toimijoiden välinen kanssakäyminen. Kumppanuusfoorumin keskeisenä toimintamuotona ovat kumppanuustapaamiset. Vastaajista suurin osa piti kumppanuusfoorumin ideaa oikeansuuntaisena. Enemmistö vastaajista näki myös, että kumppanuustapaamiset ovat synnyttäneet uusia yhteistyöverkostoja, ideoita ja toimintamalleja. Sen sijaan vain 20 prosenttia vastaajista piti aluetietopalvelua alueen toimijoiden jokapäiväisenä työkaluna. Tosin kyselyn toteutusajankohtana aluetietopalvelu (Lounaistieto.fi) oli ollut toiminnassa vain kaksi kuukautta. Toimenpiteiden toteutuminen edistynyt vuoden aikana Maakuntastrategian neljään kärkiteemaan liittyy kumppanuusfoorumin lisäksi yhteensä 25 toimenpidettä. Vastaajien mukaan maakuntastrategian toimenpiteet ovat edistyneet pääsääntöisesti joko hieman tai kohtalaisesti. Vastaajien mukaan parhaiten ovat edistyneet avoimen tiedon käyttöön (R4) koulutusosaamiseen (S4) ja ammatillisen koulutuksen kehittämiseen (S5) liittyvät toimenpiteet. Selvästi heikoimmin arvioitiin edistyneen maa-hanmuuttajien osaamisen hyödyntämistä painottava toimenpide (R3), jonka osalta yli puolet vastaajista oli sitä mieltä, ettei sen toteuttaminen ole edennyt ollenkaan. Edellisen barometrin vastauksiin verrattuna vastaajien arviot lähes kaikkien toimenpiteiden edistymisestä olivat parantuneet. Tulos on varsin odotettava, sillä vuoden 2014 barometrin aikaan toimenpiteiden toteuttaminen oli vasta alkamassa. Kumppanuusbarometrin tuloksiin voi tutustua kokonaisuudessaan Varsinais-Suomen liiton ja Lounaistiedon sivuilla (www.varsinais-suomi.fi/maakuntastrategia / www.lounaistieto.fi). Lisätietoja: erikoissuunnittelija Antti Vasanen, puh. 050 410 2294
Sisäministeri Petteri Orpo puhui maahanmuuttajien osaamisen hyödyntämistä käsitelleessä seminaarissa 13.1.2016 Varsinais-Suomen liitto, SPR Varsinais-Suomen piiri ja Turun ammattikorkeakoulu järjestivät keskiviikkona 13.1.2016 lähes 200 osallistujaa keränneen seminaarin, jonka sisältönä olivat erilaiset keinot maahanmuuttajien työllistymisen tehostamiseksi ja osaamisen hyödyntämiseksi. Tilaisuudessa puhunut sisäministeri Petteri Orpo korosti työllistymisen kynnysten madaltamista mahdollisimman paljon ja samalla avoimen yhteiskunnan toimintaperiaatteita. Hän totesi myös että kyseessä ei ole ohimenevä ilmiö vaan pysyvä kehityssuunta maailman ilmiöistä johtuen. Aluekehitysjohtaja Tarja Nuotio totesi avauspuheenvuorossaan tapahtuman lähtökohtana olleen maakuntastrategian linjaukset ja toimenpiteet ja maahanmuuton alueelliset mahdollisuudet. Tilaisuudessa puhuivat myös maahanmuuttojohtaja Kristina Stenman työ- ja elinkeinoministeriöstä sekä SPR:n pääsihteeri Kristiina Kumpula. Seminaarin yhteydessä esiteltiin laajasti maahanmuuttajille suunnattuja konkreettisia hankkeita ja koulutusta, joiden tavoitteena on edistää työllistymistä ja monipuolisen osaamisen hyödyntämistä. Kaikki uudet kehittämisideat tähtäävät siihen, että turvapaikanhakijaksi hyväksytyn henkilön polku koulutukseen ja työelämään olisi mahdollisimman lyhyt ja joustava. Toisaalta jo olemassa olevan osaamisen hyödyntäminen esimerkiksi suomalaisten vientiyritysten palveluksessa tulee varmistaa. Useat esitellyt pilottihankkeet ja toimenpiteet tähtäävät juuri näihin tuloksiin. Seminaarin lopussa yhteenvedon tehnyt ELY -keskuksen ylijohtaja Kimmo Puolitaival peräänkuulutti laajaa ideointia maahanmuuttajien työllistymisen edistämiseksi ja osaamiskapasiteetin hyödyntämiseksi. Tilaisuuden esitykset ja videokooste löytyvät: www.varsinais-suomi.fi Lisätietoja: erikoissuunnittelija Veli-Matti Kauppinen, puh. 040 071 5786 ja erikoissuunnittelija Esa Högblom, puh. 040 776 0310
#Kesäduunaa2016 – Kampanja kesätyöllistämisen edistämiseksi käynnistynyt Varsinaissuomalaiset yritykset haastetaan mukaan kampanjaan, jonka tavoitteena on työllistää kesällä 2016 mahdollisimman suuri joukko 15–18-vuotiaita nuoria. Kampanjan toteuttavat Salon Yrittäjät ry, Varsinais-Suomen Yrittäjät ry, Varsinais-Suomen liitto ja Turun ammattikorkeakoulu. Tarkoituksena on tukea nuorten mahdollisuuksia saada työkokemusta ja oppia työelämän perusteita aikana, jolloin työllisyystilanne maassa on erittäin vaikea. Kampanjan suojelijana toimii tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Kampanjassa yrittäjät ja nuoret saatetaan yhteen. Kampanjaan mukaan ilmoittautuneelle nuorelle lähetetään yhteystiedot lähialueensa yrityksestä, joka on ilmoittautunut mukaan tarjoamaan kesätyöpaikkoja. Nuori ottaa itse yhteyttä yritykseen ja osapuolet sopivat jatkosta. Työllistyneille nuorille tarjotaan kampanjan osana perustiedot työelämän pelisäännöistä. Työsopimuksen pituuden ja maksettavan korvauksen sopivat yrittäjä ja nuori keskenään. Tavoitteena on vähintään kahden viikon pituinen työjakso. Haastekampanja perustuu Salon yrittäjien vuosina 2014 – 2015 toteuttamaan malliin, jossa Salossa työllistettiin satoja nuoria alueen pk-yrityksiin. Kampanja perustuu vahvasti myös Varsinais-Suomen maakuntastrategian nuoria ja koulutusta koskeviin toimenpiteisiin ja Turun ammattikorkeakoulun työelämäyhteistyön kehittämiseen. Vuoden 2016 parhaalle kesätyöllistäjälle myönnetään erityinen huomionosoitus syksyllä 2016. #kesäduunaa2016 Lisätietoja: erikoissuunnittelija Veli-Matti Kauppinen, puh. 040 071 5786 ja erikoissuunnittelija Esa Högblom, puh. 040 776 0310
Rakentamisen ja palvelujen liikevaihto kasvussa Varsinais-Suomen yritysten liikevaihdon kehitys on ollut viime aikoina tasaista. Vuoden 2012 alussa alkanut tuotannon lasku pysähtyi vuonna 2014, jonka jälkeen muutokset kokonaistuotannossa ovat olleet vähäisiä. Liikevaihdon keskimääräinen vuosimuutos oli viime vuoden huhti–syyskuussa hienoisessa kasvussa, kun koko maassa yritysten liikevaihto väheni 1,4 prosenttia. Koko maan kehitystä heikensi erityisesti Uusimaa, jossa liikevaihto tippui 4,3 prosenttia edellisvuotiseen verrattuna. Vaikka liikevaihdon keskimääräinen kehitys on ollut maakunnassa melko tasaista, on toimialojen välillä merkittäviä eroja. Palvelu- ja rakennusaloilla liikevaihdon kasvu on ollut vuoden 2015 aikana nopeaa, mutta teollisuustuotanto näyttäisi yhä supistuvan, joskaan ei enää yhtä nopeasti kuin muutama vuosi sitten. Kaupan kehitys seuraa melko tarkasti liikevaihdon kokonaiskehitystä, eikä alalla ole tapahtunut voimakkaita muutoksia ylös- tai alaspäin useaan vuoteen. Myös seutukunnittain tarkasteltuna yritysten liikevaihdon kehitys on tasoittunut. Vuonna 2012 alkanut seutukuntien tuotannon nopea eriytyminen näyttää pysähtyneen. Vaikka Vakka-Suomessa liikevaihto on kasvanut huhti–syyskuussa vuodentakaiseen verrattuna ja sekä Salossa että Turunmaalla laskenut, on liikevaihdon kehitystrendi hyvin tasainen jokaisessa seutukunnassa. Lisätietoja: erikoissuunnittelija Antti Vasanen, puh. 050 410 2294
|
| |
Maakuntakatsaus 14.12.2015
| |
|
Tarasti valmistelee alue- ja maakuntahallinnon uudistamista Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen on asettanut ministeri Lauri Tarastin selvityshenkilöksi valmistelemaan valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon uudistamista. Hankkeen toimikausi on 8.12.2015 - 15.2.2016. Tarastin tehtävänä on hallituksen tulevan yhteensovituslinjauksen valmistelu. Selvityshenkilön ehdotuksen perusteluineen ja arviointeineen tulee olla hallituksen käytettävissä viimeistään 22. tammikuuta. Hallitus tekee yhteensovituspäätöksen aluehallintouudistuksen valmistelusta ja itsehallintoalueille siirrettävistä tehtävistä tammikuun 2016 viimeisellä viikolla.
Maankäyttö- ja rakennuslain muutos
Lisätietoja: suunnittelujohtaja Heikki Saarento, p. 040 720 3056
Örön kehittäminen puolivälissä Metsähallitus sai vuonna 2014 valtioneuvoston päätöksellä rahoitusta Örön sata vuotta vanhan linnakkeen muuttamiseksi luontomatkailukeskukseksi. Vuoden 2015 alussa saari ja sen kuutisenkymmentä taloa siirtyivät Metsähallituksen hallintaan. Kesään mennessä rakennettiin saareen uusi vierasvenesatama, armeijan ruokala kunnostettiin ravintolaksi sekä Örön puutaloihin kunnostettiin eritasoisia majoitustiloja yli sadan vuodepaikan verran. Lisäksi kaksi retkeilyreittiä opasteineen otettiin käyttöön ja koulutettiin joukko oppaita. Nämä toiminnat vuokrattiin yritykselle, jolla on paljon kokemusta saaristomatkailusta ja venesatamien palveluista. Saarella toimi myös kaksi pienempää yritystä ja useiden muiden yritysten kanssa on neuvotteluja käynnissä. Metsähallitus vastaa saaren kunnallistekniikasta ja alueiden hoidosta. Örö kuuluu osana Saaristomeren kansallispuistoon. Saari avattiin yleisölle kesäkuun alussa ja siellä kävi kesän ja alkusyksyn aikana 25 000 vierasta, jotka tulivat sinne omilla veneillään, yksityisillä vuoroveneillä, taksiveneillä ja yhteysaluksella, joka ajoi saareen kaksi kertaa viikossa. Opastetuille retkille osallistui 5 000 ihmistä kesän aikana. Palaute kävijöiltä on ollut erittäin myönteistä, mikä rohkaisee jatkamaan Örön kehittämistä.
Merimetsokannan yhteispohjoismaisesta hallinnosta seminaari Turussa Elinkeinoelämän kasvua ja kilpailukykyä vahvistavat valtio, kuntien ja alueiden väliset sopimukset valmisteluvaiheessa
|
| |
Maakuntakatsaus 16.11.2015
| |
|
Kannanotto korkeakoulujen pääomittamismallin uudistamiseen Hallituksen toimintasuunnitelmassa (Hallituksen julkaisusarja 13/2015) on osaaminen ja koulutus kärkihankkeen viisi yhteydessä todettu, että pääomittamisen kriteereissä painotetaan korkeakoulujen kykyä hankkia ulkopuolista rahoitusta sekä toiminnan tuottavuutta, laatua ja vaikuttavuutta. Pääomittamisen yksityiskohtia, kuten pääomittamiserän kohdentamisperusteita ei ole vielä päätet-ty. Nämä tulevat mahdollisesti vielä tämän vuoden aikana talouspoliittisen ministerivaliokunnan käsiteltäväksi. Valtion vastinrahoituspäätökset tehdään yhdellä kertaa loppuvuodesta 2017. Mikäli yksityisten lahjoitusten määrä alittaa 50 milj. euroa, jää osa valtion vastinrahavaraumasta käyttämättä. Vastinrahaan oikeuttava varainkeruu toteutetaan siten, että valtion vastinrahoitus kirjataan yliopistojen peruspääomaan. Yliopistojen peruspääoma on säilytettävä koskemattomana ja yliopisto voi käyttää ainoastaan peruspääoman tuottoja toimintaansa. Yksityishenkilöiltä ja yhteisölahjoittajilta kerätyt varat (yksityinen pääoma) kirjataan osaksi yliopistojen muuta pääomaa tai rahastoidaan yliopiston päätösvallan alaisiin ja sen taseeseen kuuluviin rahastoihin. Tämä antaa yliopistoille vapausasteita yksityisen pääoman käytössä. Valtion vastinrahaan oikeuttavan lahjoituksen tulee olla annettu yliopiston toimintaan yleisesti ilman lahjan käyttötarkoitusta rajoittavia ehtoja. Vähintään 10 000 euron yksittäinen lahjoitus voidaan kuitenkin lahjakirjan määräyksellä kohdentaa yliopiston koulutusalalle. Pääomittamisissa on ollut kyse hallitusten erillisistä päätöksistä, ei pysyvästä rahoitusinstrumentista. Aiemmat pääomittamiset ovat liittyneet korkeakoulujen uudistuksiin sekä kasvuhankkeiden mukaisiin lisäpanostuksiin. Lisätietoja: aluekehitysjohtaja Tarja Nuotio, p. 040 506 3715 ja erikoissuunnittelija Esa Högblom, p. 040 776 0310
Teknisen ylemmän korkeakoulutuksen saavutettavuus Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa paranee laajan yhteistyön kautta
Kasvukäytävästatuksesta ja -rahoituksesta kilpaillaan kasvukäytäväkilpailussa Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) toimialalla valmistellaan osana alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen edis-tämistä valtion ja kaupunkien välisiä, kilpailukykyä lisääviä kasvusopimuksia sekä alueen elinvoimaisuutta ja yhteistyötä yli hallinnollisten ja muiden rajojen lisääviä kasvukäytäviä. Alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistäminen -momentille on varattu 30 miljoonan euron määräraha vuosille 2016–2018. Tästä ennakoivan rakennemuutoksen toimiin suunnataan noin 15 miljoonaa euroa ja strategisiin yhteistyösopimuksiin, eli kasvu-sopimuksiin ja kasvukäytäväsopimuksiin noin 15 miljoonaa euroa. Sopivien hankkeiden rahoittamiseen voidaan lisäksi käyttää muita rahoituslähteitä. Kasvukäytävästatuksesta järjestetään ensimmäistä kertaa kasvukäytäväkilpailu, josta valitaan 1–2 parasta esitystä sopimusmenettelyyn. Kasvukäytävien tavoitteena on alueen elinvoimaisuuden kehittäminen eri alueiden ja toimijoiden yhteistyöhön perustuen. Kasvukäytävät linkittävät erikokoisia keskuksia ja alueita toisiinsa sekä edistävät ja suuntaavat yhteistyötä. Kasvukäytävien tavoitteena on lisätä liiketoimintaa, parantaa työvoiman liikkuvuutta laajalla työssäkäyntialueella, houkutella yritysten investointeja ja luoda uusia palveluliiketoiminnan mahdollisuuksia. Kasvukäytävillä tähdätään myös kansainvälisen yhteistyön tiivistämiseen. Kasvukäytäväkilpailua varten TEM valmistelee hakuohjeet kaupungeille. Hakuohjeet julkaistaan viikolla 47/48, ja kaupungit valmistelevat esityksensä TEM:lle tammikuun 2016 loppuun mennessä. Ehdotukset arvioidaan ja karsitaan vuoden 2016 alussa, jonka jälkeen käynnistetään sopimusneuvottelut valittujen kasvukäytävien kanssa. Sopimukset valmistuvat alkuvuodesta 2016. Lisätietoja: kehittämispäällikkö Laura Leppänen, p. 040 767 4364
Parainen–Nauvo kiinteä yhteys Parainen–Nauvo kiinteän yhteyden vaihtoehdot nousivat keväällä uudelleen keskusteluun. Esille nostettiin siltavaihtoehto nykyiselle lauttapaikalle. Lainvoimainen maakuntakaava mahdollistaa kiinteän yhteyden siltavaihtoehdolla Haverön kautta ja tunnelivaihtoehdon nykyiselle lauttapaikalle, mutta ei siltaa nykyiselle lauttapaikalle. Käydyn keskustelun johdosta Varsinais-Suomen ELY -keskus laati toteutettavuusselvityksen kustannusarvioineen kiinteän yhteyden siltavaihtoehdoista sekä maakuntakaavan mahdollistamalle Haverön linjaukselle että nykyisen lauttapaikan siltavaihtoehdolle. Tunnelivaihtoehtoa selvityksessä ei käsitelty. Uudessa toteutettavuusselvityksessä vertailtiin siltavaihtoehtoja nykyisen teknisen tietämyksen ja viime vuosina toteutuneiden kustannustietojen valossa. Selvityksen laati WSP Finland Oy. Selvitys osoitti, että silta nykyiselle lauttapaikalle olisi edelleen merkittävästi kalliimpi ja sisältäisi suuria teknisiä haasteita huomattavasta pituuserosta johtuen. Myös Natura-alue ja Prostvikin lauttasataman läheisyys aiheuttaisivat merkittävät reunaehdot hankkeelle. Selvityksen johtopäätöksenä maakuntakaavan mahdollistama Haverön siltavaihtoehto on edelleen huomattavasti edullisempi ja toteutushaasteiltaan maltillisempi vaihtoehto. Molemmat vaihtoehdot tarkasteltiin eri alikulkukorkeuksilla (35, 40, 45 ja 50 m) ja kustannusarvioissa huomioitiin kaikki tarpeelliset sillat ja tiejärjestelyt. Nykyiselle lauttapaikalle toteutettava silta olisi toteutusvaihtoehdosta riippuen 95–149 M€ kalliimpi kuin Haverön yhteys 45 m siltavaihtoehdolla. Haverön yhteyden toteuttamiskustannukseksi on selvityksessä arvioitu 118 M€. Parainen–Nauvo kiinteän yhteyden jatkosuunnittelusta ei ole rahoituspäätöksiä. Seuraava suunnitteluvaihe on maantielain mukainen yleissuunnitelma, jossa on päivitettävä silta- ja tunnelivaihtoehtojen tekniset tiedot, kustannusarviot ja vaikutusarviotiedot. Yleissuunnitelma tarkennetaan valittavasta toteutusvaihtoehdosta (sil-ta/tunneli), jonka jälkeen suunnittelu jatkuu tiesuunnitelmana. Suunnitteluprosessi vie aikaa useampia vuosia. Liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin kanssa käytiin asiasta neuvottelu 2.11.2015. Sen tuloksena liikenne- ja viestintäministeriö yhdessä Liikenneviraston ja alueen toimijoiden kanssa tarkastelee kiinteän yhteyden rahoitusta osana uusia rahoitusmalleja. Keskeiset muuttujat rahoituslaskelmassa ovat lauttaliikenteestä saavutettavat säästöt sekä mahdollinen käyttäjiltä perittävä maksu. Lisätietoja: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen p. 040 583 6950 ja kehittämispäällikkö Laura Leppänen p. 040 767 4364
Suomi 100 -juhlavuoden valmistelu on käynnissä Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden 2017 valmistelu on käynnistynyt. Suomen itsenäisyyden juhlavuoden teema on yhdessä. Juhlavuosi on avoin suomalaisille ja Suomen ystäville. Jokainen voi osallistua omalla tavallaan. Itsenäisyyden sataa vuotta juhlitaan koko Suomessa koko vuoden. Juhla käynnistyy vuoden 2017 alussa ja huipentuu itsenäisyyspäivän viettoon. Juhlavuoden ohjelma syntyy pienistä ja suurista teoista ja elämyksistä. Valtioneuvoston kansliaan on perustettu Suomi 100 -hankkeen sihteeristö, jota johtaa Pekka Timonen. Maakuntien liitoista ja kuudesta suurimmasta kaupungista koostuva Suomi 100 -alueverkosto vie viestiä juhlavuodesta alueille. Turun kaupungin ja Varsinais-Suomen liiton rooli alueverkostossa on juhlavuoden koordinointi ja viestintä alueella sekä mahdollinen hankkeiden ja toimien tukeminen. Joulukuun maakuntahallituksen kokouksessa päätetään liiton resursseista juhlavuoteen liittyen. Liitto voi hakea valtionavustusta maakunnalliseen koordinaatioon ja alueellisten hankkeiden tukemiseen. Lisätietoja Suomi 100 -hankkeesta ja alueverkoston toiminnasta osoitteessa www.suomi100finland.fi Lisätietoja: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen p. 040 583 6950 |
| |