Maakuntakatsaus 19.11.2018
![]() |
Kaupunkiohjelma kokoaa yhteen kaupunkien kestävän kasvun ratkaisut Varsinais-Suomen työllisyystilanne on parantunut tasaisesti jo vuoden 2016 alusta, ja maakunnan työllisyysaste ylitti 72 % rajan edellisen kesän aikana. Työ- ja elinkeinoministeriön lyhyen aikavälin työllisyyskatsauksen (TEM-analyyseja 86/2018) ennusteen mukaan työllisyyden kasvu jatkuu koko maassa vuonna 2019, joten myös Varsinais-Suomessa voidaan odottaa työllisyyden entisestään kohenevan. Mikäli nykyinen kehitys jatkuisi, lähenee Varsinais-Suomen työllisyysaste vuonna 2019 jo 75 prosentin rajaa. Maakunnittain tarkasteltuna Varsinais-Suomen työllisyysaste on jo neljänneksi korkein Kanta-Hämeen ja Keski-Pohjanmaan jäätyä työllisyyskehityksessä Varsinais-Suomen taakse. Työllisten määrä maakunnassa läheneekin kaik-kien aikojen ennätystä. Vuoden 2018 kolmannella neljänneksellä työllisiä oli 228 000, mikä on vain hieman vähem-män kuin edellisen nousukauden huipussa. Työllisten määrä Varsinais-Suomessa on kasvanut nykyisen positiivisen rakennemuutoksen aikana yhteensä 23 000 henkilöllä, mikä on toiseksi suurin luku heti Uudenmaan jälkeen. Neljännesvuosittainen työllisyysaste laaditaan Tilastokeskuksen tekemän haastattelututkimuksen pohjalta. Tämä lisää jonkin verran etenkin maakunnallisten lukujen epävarmuutta. Pitkän aikavälin trendikehitys antaa kuitenkin varsin luotettavan kuvan työllisyyskehityksen suunnasta. Lisätietoja: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, puh. 050 410 2294, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
Merimetsokanta on kasvanut ja levinnyt Itämerellä erittäin voimakkaasti 1980-luvulta lähtien. Suomessa merimetsot ovat lisääntyneet aivan omassa luokassaan. Vuosien 1996–2009 aikana kanta on kasvanut 10 parista 16 000 pariin. Kuluvana vuonna maassa pesi 26 700 merimetsoparia. Keskimääräinen vuotuinen kasvuvauhti on viime vuosina hie-man hidastunut 9:stä 8 prosenttiin. Merimetso käyttää ravinnokseen yksinomaan kalaa, joten kannan voimakas kasvu on vaikuttanut ammattikalastajien saaliiseen. 2000-luvulla rannikkokalastuksen taloudellisesti tärkeimpien kalalajien saalis on puolittunut. Lisätietoja: erikoissuunnittelija Malla Rannikko-Laine, puh. 040 721 3429, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen. Varsinais-Suomen purokunnostukset ja uhanalaisten taimenkantojen elvytys etenee Kunnostuksissa on tehty laajaa yhteistyötä muun muassa ELY-keskuksen, WWF:n, kalastusalueiden ja paikallistoimi-joiden kanssa. Maanomistajien suhtautuminen kunnostuksiin on ollut erityisen positiivista. Paikoin maanomistajat ovat osallistuneet myös kunnostuksiin. Virtavesityö jatkuu syksyllä koekalastusten ja kunnostettujen kutupaikkojen seuran-nalla. Valmistelun alla on uusia kunnostuskohteita ja vaellusesteiden ratkaisuja. Marraskuussa tehdään vedenlaadun seurantaa yhteistyössä Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistyksen kanssa. Valonian hallinnoimia Vaellus vapaaksi ja puroja kuntoon sekä Virtavesien kunnostus -hankkeita rahoittavat EKOenergian ympäristörahasto ja Varsinais-Suomen ELY -keskus. Hankkeissa tehdään yhteistyötä mm. kalastusalu-eiden, WWF:n ja paikallistoimijoiden kanssa. Hankkeiden omarahoitukseen ja toimintaan ovat osallistuneet myös vesiensuojeluyhdistykset ja kalastusalueet. Kuva 1. Valonian vuosina 2014-2018 toteuttamien virtavesikunnostusten Lisätietoja: vesiasiantuntija Janne Tolonen, puh. 050 518 7755, vesiasiantuntija Jussi Aaltonen, puh. 040 186 1765, http://www.valonia.fi/virtavesi www.valonia.fi/vaellusvapaaksi
Varsinais-Suomen järjestöyhteistyön tiekartta antaa suunnan yhteistyön kehittämiselle Tiekartta tunnistaa varsinaissuomalaisten järjestöjen tarpeita ja toiveita, joiden edistämiseksi tarvitaan voimien yhdistämistä. Tällaisia ovat toiminnan ja erilaisten palvelujen tuottaminen jäsenille ja sidosryhmille, yhteiskunnan muutoksissa mukana eläminen ja uusien toimintatapojen oppiminen, yhteistyön vahvistaminen järjestöjen kesken, sekä järjestö-kunta-maakunta -keskustelun lisääminen. Merialuesuunnittelussa tapahtuu: Sinisen talouden tilannekuva 2018 on julkaistu |
Maakuntakatsaus 22.10.2018
Maakuntakatsaus 24.9.2018
Maakuntakatsaus 27.8.2018
![]() |
Tunnin juna vahvassa myötätuulessa Eduskuntavaalien ollessa vajaan vuoden päässä on keskustelu liikennepolitiikasta kiihtynyt. Vaalivuoden kes-keiseksi keskusteluaiheeksi liikennepolitiikan osalta ovat muodostumassa erityisesti investoinnit uusiin rai-deyhteyksiin ja raideliikenteen nopeuttamiseen sekä uusien rahoitusmallien käyttöönotto. Uusi sinisen kasvun teemasivusto tuo esiin merialan toimijoita Varsinais-Suomen liitto ja Smart Blue Regions -hanke julkistavat lähipäivinä uuden sinisen kasvun teemasivuston. Työllisten määrä Varsinais-Suomessa lähenee kaikkien aikojen ennätystä Varsinais-Suomessa oli kuluvan vuoden toisella neljänneksellä yhteensä 226 000 työllistä. Luku lähenee jo Seutukaupunkien potentiaali kaupunkipolitiikan keskustelunaiheeksi Seutukaupunkien ominaispiirteitä ja tulevaisuuden kehittämispotentiaalia on mallinnettu valtiovarainministeriön Seutukaupunkiohjelma esittää seuraavan hallituksen tavoitteeksi monimuotoista kaupunkipolitiikkaa, joka Seutukaupunkien menestymisen haasteet ovat MDI:n analyysin mukaan ensisijaisesti sidoksissa sijaintiin ja Seutukaupunkien kehittämiseen kantaa ottivat myös maakuntahallituksen puheenjohtaja Ilkka Kanerva ja seutukaupunkiverkoston varapuheenjohtaja, Laitilan kaupunginjohtaja Johanna Luukkonen. Kanervan ja Luukkosen mukaan kaupunkilaistumista on analysoitu varsin yksipuolisesti ja kaupunkipolitiikassa on suurten keskusten lisäksi syytä kiinnittää huomiota myös seutukaupunkeihin. ”Varsinais-Suomen seutukaupunkien menestys todistaa omalta osaltaan sitä, että kaupunkipolitiikan on hyvä olla monipuolista. Seutukaupunkien huomioiminen ja niiden kanssa tehtävä yhteistyö tasapainottaa suurten kaupunkien kasvun myönteisiä ja kielteisiä ilmiöitä, mutta seutukaupungeilla on kaikilla myös oma vahva historiaan nojaava identiteetti, jonka varaan tulevaisuutta voi edelleen rakentaa”, kirjoittajat toteavat. Seutukaupunkiohjelma – omaehtoista kehittämistä ja monenvälistä kumppanuutta Lisätietoja: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, puh. 040 583 6950 Runkoverkkoluonnos lausuntokierrokselle Liikenne- ja viestintäministeriö julkaisi viime viikolla luonnoksen maanteiden ja rautateiden runkoverkoksi. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi runkoverkkoasetus, jolla säädettäisiin valtakunnalliseen runkoverkkoon |
Maakuntakatsaus 18.6.2018
![]() |
Raideliikenteessä tapahtuu: CEF-rahoitusväline, Tunnin juna, VR:n lisävuorot Euroopan komissio julkaisi 6.6.2018 esityksen seuraavasta Verkkojen Eurooppa (CEF) -ohjelmasta rahoitus-kaudelle 2021–2027. Euroopan komissio ehdottaa Suomen pääradan ottamista mukaan EU:n liikenneverkon ydinkäytäviin. Pääradan kiinnittyminen ydinkäytävään mahdollistaa CEF-osarahoituksen hakemisen pääradan hankkeille EU:n seuraavalla rahoituskaudella 2021–2027. Helsingin ja Turun välinen Tunnin juna -hanke, on ollut osa ydinverkkokäytävää jo vuosia, ja on sitä myös tule-valla rahoituskaudella. Tunnin junan suunnitteluun on saatu EU-rahoitusta väylä- ja liikennehankkeiden CEF-haussa. Ydinverkkokäytävien laajeneminen Suomessa osaltaan parantaa Suomen mahdollisuuksia saada EU:n CEF-rahoitusta useammille hankkeille. Kansallinen rahoitus on kuitenkin näissä hankkeissa merkittävä ja vaikuttaa toteuttamisaikatauluun. Varsinaissuomalaiset ministerit Petteri Orpo, Anne-Mari Virolainen ja Annika Saarikko kirjoittivat viikonlo-pun Turun Sanomissa Varsinais-Suomen kehityksen kannalta keskeisistä tavoitteista: tekniikan alan koulutuk-sesta sekä Tunnin junasta. Ministerit totesivat Tunnin junan olevan paljon muutakin kuin ratahanke. Heidän mukaansa ”kyse on 1,5 miljoonan ihmisen yhtenäisen työssäkäyntialueen luomisesta Suomen talouden vetu-rina toimivan Etelä-Suomen alueelle. Tunnin juna antaa ihmisille mahdollisuuden valita unelmiensa asuinpai-kan, vaikka työpaikka olisi kauempana. Tunnin junan vaikutukset työllisyyteen, asuntorakentamiseen ja yritysten toimintaedellytyksiin olisivat merkittä-vät ja heijastelisivat positiivisesti koko maahan. Kilpailukykyisen matka-ajan myötä yhä useampi siirtyisi junan käyttäjäksi. Tunnin juna on Suomen kansainvälisin raidehanke. Se on keskeinen osa Pohjolan metropolit yhdistävää EU:n liikennekäytävää Tukholmasta Turun ja Helsingin kautta Pietariin. Matkailun ja logistiikan kannalta liikennekäy-tävän tarjoamat mahdollisuudet ovat rajattomat. Tämä kansainvälinen elementti antaa Tunnin junalle erin-omaisen mahdollisuuden menestyä kilpailussa EU:n rahoituksesta.” Ministerit toteavat maan hallituksen teh-neen merkittäviä satsauksia Varsinais-Suomen kasvuun ja kehitykseen ja haluavansa jatkaa ao. työtä. VR on ilmoittanut lisäävänsä runsaasti uusia kaukoliikenteen junavuoroja elokuun puolivälistä alkaen. Lisäyk-set ovat olleet esillä kuluvana keväänä VR:n ja Varsinais-Suomen liiton välisissä keskusteluissa. Helsingin ja Turun välille lisätään neljä uutta viikonloppuvuoroa sekä Tampereen ja Turun välille lisätään vuorot perjantai-iltaan klo 19 jälkeen ja lauantaiaamuun ennen seitsemää vaihtoyhteyksien parantamiseksi. Turun suunnan vuorolisäyksiä on tehty erityisesti matkustajamäärien perusteella. Lisätietoja: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, puh. 040 583 6950 Töihin tänne -kampanja ja SuomiAreenan teemapäivä kirittävät Lounais-Suomen positiivista rakennemuutosta Lounais-Suomen positiivinen rakennemuutos näkyy tulevana kesänä niin yhteiskunnallisessa keskustelussa kuin ihmisten arjessa. Lounais-Suomen kunnat ja maakunnan liitot ovat päättäneet jatkaa Töihin tänne -markkinointikampanjaa sekä järjestää SuomiAreenassa teemapäivän. Töihin tänne -kampanjalla haetaan ratkaisuja työvoimapulaan. Markkinointikampanja lanseerattiin vuoden 2018 alussa osaajien ja muuttajien houkuttelemiseksi valtakunnallisesti Lounais-Suomeen töihin. Lounais-Suomeen syntyy nykyisten kasvuodotusten toteutuessa seuraavan viiden vuoden kuluessa 30 000 uutta työ-paikkaa, joille haetaan tekijöitä. Konseptoinnin tavoitteena on pitkäjänteinen työ osaajien ja muuttoliikkeen saamiseksi Lounais-Suomeen. Markkinointikampanjan ensimmäisessä vaiheessa avattiin Töihin tänne -kampanjan verkkosivu ja satsattiin onnistunein tuloksin markkinointiin verkossa ja sosiaalisissa medioissa. Toisessa vaiheessa kehitetään tietoa siitä, mitä Lounais-Suomella on tarjota töihin muuttavalle ja hänen perheelleen. Lisäksi Töihin tänne -kampanja kytketään vahvasti Talent Boost Turku – kasvua kansainvälisistä osaajista -hankkeeseen. Suomen suurimmassa yhteiskunnallisen keskustelun tapahtumassa, SuomiAreenassa syvennytään torstaina 19.7. Lounais-Suomen positiiviseen rakennemuutokseen. ”Lounais-Suomen ihme” -tapahtumapäivässä pa-neudutaan täysin uudella rantalavalla alueen talouskasvuun. Työvoimapulasta ja Lounais-Suomen kehitykses-tä on päivän aikana keskustelemassa mm. entinen pääministeri Esko Aho, entinen suurlähettiläs, yrittäjä Bruce Oreck, brändijohtaja Peter Vesterbacka sekä useita Lounaissuomalaisten yritysten edustajia sekä Satakunnan ja Varsinais-Suomen kansanedustajia. Lisätietoja: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, puh. 040 583 6950 Saaristomeren kalastuselinkeinon haasteita ratkottiin ministeritapaamisessa Saaristomeren ammattikalastajien edustajat tapasivat toukokuussa maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän sekä asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen Varsinais-Suomen kansanedustajaryhmän puheenjohtaja Ilkka Kanervan sekä varapuheenjohtaja Olavi Ala-Nissilän aloitteesta. Tapaaminen oli jatkoa huhtikuussa järjestetylle Varsinais-Suomen kansanedustajien tapaamiselle, jossa keskusteltiin Saaristomeren ammattikalastuksen tulevaisuudesta. Saaristomeri on Suomessa merkittävä ja monipuolinen elinkeinokalataloudellinen keskittymä. Ammattikalas-tuksella on Saaristomerellä erittäin pitkät perinteet ja suuri merkitys saariston elinvoiman ylläpitäjänä. Päätoi-misten kaupallisten kalastajien määrä on laskenut 1980-luvulta lähtien jyrkästi yli puolella. Suurin syy vähene-miseen on kalastuksen kannattavuuden heikentyminen. Haittaeläimet kuten harmaahylkeet ja merimetsot ai-heuttavat suorien vahinkojen lisäksi muutoksia kalojen käyttäytymisessä ja kalakantojen tilassa. Ammattikalastajien edustajat esittivät toimenpide-ehdotuksia ministereille rannikkokalastuksen elvyttämiseksi ja kotimaisen luonnonkalan saatavuuden turvaamiseksi. Ehdotukset sisälsivät harmaahylkeen eli hallin kan-nanvähennystoimia kiintiömetsästyksen lisäksi sekä helpotuksia kiintiömetsästykseen. Kalastajat esittivät hel-potuksina mm. hylkeiden suojelualueista luopumista, metsästyksen sallimista Saaristomeren kansallispuistos-sa sekä rauhoitusajan lyhentämistä. Merimetson osalta kalastajat esittivät valtakunnallisen kannanrajoitus-suunnitelman laatimista ja täytäntöönpanoa. Puheenjohtaja Kanervan ehdotuksesta ministeri Leppä lupasi nimetä työryhmän, joka seuraa ja raportoi koko-naistilannetta sekä arvioi hylje- ja merimetsokantoja erityisesti ammattikalastuksen näkökulmasta ja jossa on mukana kalastajien edustus. Ministeri Tiilikainen lupasi käynnistää vielä tänä vuonna merimetson kannanhoi-tosuunnitelman laadinnan. Samoin ministerit pitivät itsestään selvänä, että ammattikalastajien näkökulma tulee huomioiduksi käynnissä olevassa hyljekannan hoitosuunnitelman laadinnassa. Lisätietoja: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, puh. 040 583 6950 Föli-Kurjenrahkan joukkoliikenteen kokeilu käynnistyi Turun seudun joukkoliikenne Fölin 10 viikon mittainen joukkoliikennekokeilu alkoi 4.6.2018. Liikenne jatkuu koulujen loma-ajan eli 12.8. asti. Föli ajaa Tortinmäkeen ajavien linjojen 21 ja 23 vuoroista osan Kurjenrahkan kansallispuiston ytimeen siten, että arkena ajetaan viisi päivittäistä edestakaista vuoroa Turun kauppatorilta Kuhankuonon pysäkille. Lauantaisin ja sunnuntaisin ajetaan kymmenen edestakaista vuoroa kumpanakin päivänä. Varsinais-Suomen liitto on ollut mukana neuvottelemassa kokeiluliikenteestä ja kevään aikana Kuhankuonon retkeilyreitistö- ja virkistysalueyhdistys ry, jossa liitto hoitaa sihteeritehtäviä, on ollut aktiivisesti suunnittele-massa alueelle saapuville uusille virkistäytyjäryhmille suunnattuja palveluita. Tapahtumista ja palveluista on koottu tapahtuma- ja palvelukalenteri, joka löytyy osoitteesta www.kuhankuono.fi/fi/tapahtumakalenteri/ Mikäli Kurjenrahkan joukkoliikennekokeilu onnistuu hyvin, on jatkoa kokeilulle luvassa kesällä 2019. Lisätietoja: erikoissuunnittelija Lasse Nurmi, puh. 040 543 5473 Alueellisen junaliikenteen selvittäminen Varsinais-Suomessa Paikallisjunaliikenne Varsinais-Suomen rataverkolla loppui 1990-luvun alussa. Alue- ja yhdyskuntarakenteen kehitys viime vuosikymmeninä on ollut autoliikenteeseen tukeutuvaa, vaikka Varsinais-Suomen maakunta- ja seutukeskusten välinen rataverkko asemapaikkoineen olisi rakenteen kannalta lähes ideaalinen. Alueellinen junaliikenne osana kestävää maakunnallista asunto- ja työmarkkina-aluetta on kirjattu sekä maakuntakaavoi-tuksen että liikennejärjestelmätyön tavoitteisiin. Viimeaikainen taloudellinen kehitys, positiivinen rakennemuutos on johtanut työvoiman saatavuuden ja tarjon-nan epätasapainoon, mikä näkyy kasvaneena ja pidentyneenä pendelöintinä. Uuteen haasteeseen on vastattu mm. alueen ja valtion välisellä Silta-sopimuksella. Uudenkaupungin radan sähköistyksen suunnittelu ja toteut-taminen on osa tähän haasteeseen reagointia. Radan sähköistyksen täysi hyödyntäminen tavaraliikenteen lisäksi alueellisella junaliikenteellä nostaa koko maakunnan liikennejärjestelmän valmiutta suhteessa Tunnin junaan. Samanaikaisesti maakuntauudistus ja rautateiden henkilöliikenteen vapautuminen tukevat alueellisen junaliikenteen tarkastelua kokonaan uudesta näkökulmasta. Liikenne- ja viestintäministeriön alueellisen junaliikenteen selvitys Liikenne- ja viestintäministeriö on keväällä 2018 yhdessä Pirkanmaan ja Etelä-Pohjanmaan liittojen kanssa teettänyt konsultilla (WSP) Selvityksen alueellisen junaliikenteen järjestämisen edellytyksistä. Selvitys rohkai-see tulevia maakuntia arvioimaan uudelleen joukkoliikenteen kokonaistarjontaa ja päättämään, millä kulku-muodoilla viranomaisen järjestämä liikenne hoidetaan. Työn tarkoituksena on ollut arvioida alueellisen junaliikenteen potentiaalia ja järjestämisen edellytyk-siä. Pilottialueena on toiminut Vaasa–Seinäjoki–Haapamäki–Jyväskylä ja Haapamäki–Tampere-rataosuudet... Kansainvälisessä katsauksessa on tarkasteltu Ruotsia, Saksaa ja Iso-Britanniaa, pääpainon ollessa Ruotsissa. Esimerkit osoittavat, että junaliikenteen kilpailuttaminen alueellisesti on houkutellut mark-kinoille useita eurooppalaisia operaattoreita, ja uusi liikenne on kasvattanut matkustajamääriä. Ne myös osoittavat, ettei ole olemassa yhtä, kaikkialle sopivaa junaliikenteen kilpailuttamisen mallia, vaan jokaisen alueen, toimijoiden ja liikennejärjestelmän erityispiirteet täytyy huomioida. Ruotsissa ja Saksassa päätäntävalta alueellisesta junaliikenteestä on alueilla, vastuutahojen ollessa noin Suo-men maakuntia vastaavia viranomaistahoja. Alueellinen junaliikenne perustuu näissä maissa lähes poikkeuksetta julkisen palvelun velvoitteisiin, mikä tarkoittaa sitä, että liikenne on julkisesti tuettua. Sen sijaan pitkänmatkan liikenteessä vallitsee avoin kilpailu... Tarkoituksenmukaista olisikin, että valtakunnallista liikennettä täydentävässä junaliikenteessä toimi-valtaisena viranomaisena olisivat maakunnat tai kaupunkiseudut, kuten Ruotsissa ja Saksassa...
Rautatieliikenteen avaaminen kilpailulle Liikenne- ja viestintäministeriö ja VR-Yhtymä ovat 4.6.2018 päässeet yhteisymmärrykseen kilpailun avaamisen etenemisestä: Kilpailun avaaminen tarkoittaa käytännössä sitä, että VR:n yksinoikeudesta liikennöidä Suomen ra-taverkolla luovutaan ensi vuosikymmenellä. Silloin rautateiden henkilöliikennemarkkinoille voi tulla muitakin toimijoita. Rautateiden henkilöliikenteen kilpailun avaaminen aloitetaan talouspoliittisessa ministerivaliokunnas-sa sovitun mukaisesti Etelä-Suomen taajamajunaliikenteestä tavoitteena käyttöoikeussopimus. Ete-lä-Suomen taajamaliikenteen kilpailutusmallin kokemuksia hyödynnetään muun henkilöliikenteen kil-pailun avaamisen mallissa. LVM ja VR tekevät yhteistyötä kilpailun avaamisen edellyttämien yhtiöjärjestelyjen toteuttamiseksi. Tavoitteena on, että kilpailutettu liikennöinti alkaa kesäkuussa 2022. VR ja LVM perustavat kalustoyhtiön sekä kiinteistöyhtiön erityistehtäväyhtiöiksi LVM:n omistajaoh-jaukseen. Tavoitteena on, että perustettavat yhtiöt ovat toiminnassa viimeistään 31.12.2018. Kiinteistöyhtiöön siirretään Etelä-Suomen taajamaliikenteen liikennöinnin kannalta välttämättömät kiinteistöt: VR:n omistamat Helsingin varikon rakennukset ja niihin sisältyvät kiinteät laitteet, sekä Etelä-Suomen taajamaliikenteen liikennealueella sijaitsevat VR-Yhtymän omistamat asemaraken-nukset määräaloina. VR:llä on käynnissä merkittävä kiinteistökehityshanke Helsingin asema-alueella, jonka omistuksesta VR tulee luopumaan markkinaehtoisesti. VR yhtiöittää koko kaluston kunnossapitotoimintonsa erilliseen kunnossapitoyhtiöön VR-konsernin sisällä. Kunnossapitoyhtiöön siirretään tarvittava kunnossapitohenkilöstö, sekä kaluston kunnossapi-toon tarvittavat varaosat, koneet ja laitteet. VR kehittää kunnossapitoyhtiötä operatiivisesti ja liiketoi-minnallisesti itsenäiseksi yhtiöksi ja luopuu yhtiön omistuksesta markkinaehtoisesti ennen kilpailute-tun liikenteen aloittamista. Joukkoliikenteen järjestäminen Ruotsissa Ruotsissa joukkoliikenteen järjestämistä on 1.1.2012 alkaen ohjannut joukkoliikennelaki 2010:1065 (Lag om kollektivtrafik). Sen mukaan paikallisesta ja alueellisesta joukkoliikenteestä sekä erikseen sovittaessa kuljetus-palvelusta (färdtjänst) vastaa alueellinen joukkoliikenneviranomainen (regional kollektivtrafikmyndighet). Pai-kallinen ja alueellinen rautatieliikenne valtion rataverkolla on kilpailutettua sopimusliikennettä, kuten lähes kaikki paikallinen ja alueellinen linja-autoliikennekin. Alueiden välinen kannattava rautatieliikenne on vuodesta 2010 alkaen täysin vapaan kilpailun alaista. Kannattamaton liikenne on Trafikverket-viranomaisen osittain yhteistyössä alueellisten viranomaisten kanssa kilpailuttamaa sopimusliikennettä. Alueiden välisessä linja-autoliikenteessä on vapaa kilpailu, Trafikverket ostaa tarpeellisiksi katsotut kannattamattomat vuorot. Maakuntauudistus ja alueellinen junaliikenne Varsinais-Suomessa Maakuntauudistusvalmisteluun sisältyy myös uuden maakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluverkon pohdinta. Kestävä ja tasapuolinen palveluverkko edellyttää hyvää maakunnallista saavutettavuutta paitsi asiakkaan erityisesti työntekijän näkökulmasta. Lähtökohtana on, että palveluverkon tulee ensisijaisesti raken-tua joukkoliikenteelle. Aluerakenteellisesti Varsinais-Suomessa on tähän hyvät edellytykset, mutta toteuttami-nen edellyttää ajattelun muutosta ja tarttumista maakuntalain tarjoamaan mahdollisuuteen. Maakuntalain 6 §:n ”Maakunnan tehtäväalat” 2 momentin mukaan Uudenkaupungin, Mynämäen, Loimaan, Auran, Salon ja Varsinais-Suomen liiton edustajat tekivät huhtikuussa 2018 opintomatkan Ruotsiin Itä-Götanmaan ja Uppsalan alueille tutustumaan alueellisen juna- ja joukkoliiken-teen maakunnallisiin (region) organisaatioihin, lainsäädäntöön sekä järjestämis- ja toteutusmalleihin. Matkan jälkeen 4.5.2018 luovuttivat liiton ja Uudenkaupungin edustajat liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerille kirjeen, jossa esitettiin selvityshenkilön asettamista Varsinais-Suomen alueellisen junaliikenteen käynnistämisedellytysten määrittelemiseksi. Ministerin tapaamisen jälkeen päätettiin jatkaa em. kirjeessä esi-tettyjen tehtävien valmistelua Varsinais-Suomen liiton, LVM:n ja alueen kuntien kanssa tehtävällä esiselvityk-sellä, jossa 1. päivitetään Varsinais-Suomen liiton aiemmat paikallisjunaselvitykset LVM:n Alueellisen junaliikenteen järjestämisedellytykset -selvityksen pohjalta; 2. arvioidaan Uudenkaupungin radan sähköistyssuunnitelmien paikallisjunien ja erityisesti asemapaikko-jen näkökulmasta; 3. määritellään Varsinais-Suomen alueellisen junaliikenteen palvelutaso (vuoroväli, matka-aika, kalusto), taloudelliset edellytykset ja organisointimalli (järjestäjä, tuottaja, omistajuus); 4. määritellään tarvittavien siirtymävaiheen sopimukset; 5. arvioidaan lainsäädännön mahdolliset muutostarpeet. Lisätietoja: suunnittelujohtaja Heikki Saarento, puh. 040 720 3056 |