Runkoverkkoluonnos ei tunnista Toijalan radan kansallista merkitystä
Liiton hallitus antoi syyskuun kokouksessa lausuntonsa liikenne- ja viestintäministeriön laatimasta maanteiden
ja rautateiden runkoverkosta. Varsinais-Suomen näkökulmasta keskeisin puute luonnoksessa on, että Turku -
Toijala -rata ei sisälly runkoverkkoon. Runkoverkkoluonnoksesta annettiin lähes kaksisataa lausuntoa. Maakuntamme toimijoiden lisäksi Toijalan radan lisäämistä runkoverkkoon esittivät mm. VR Yhtymä, Tampereen kauppakamari, Pirkanmaan Yrittäjät, Pirkanmaan liitto, Palvelualojen työnantajat PALTA sekä JHL. Näiden lisäksi viime viikolla Yara Suomi, Neste Oyj ja Meyer Turku vaativat Turku - Toijala -radan sisällyttämistä rautateiden runkoverkkoon. Nämä yritykset olivat huolissaan suomalaisen vientiteollisuuden toimintaedellytyksistä ja pitivät Toijalan radan jättämistä runkoverkon ulkopuolella uhkana lounaissuomalaisten yritysten liiketoiminnalle.

Toijalan radan lisäämiseksi runkoverkkoon on kaksi keskeistä argumenttia. Ensinnäkin runkoverkkoluonnoksessa on virhe, joka on syytä korjata. Runkoverkkoasetusluonnoksen liitteessä esitetään, että Rantarata on pääasialliselta liikenneprofiililtaan sekä henkilö- että tavaraliikenteen perusteella runkoverkossa. Tämähän ei pidä paikkansa. Rantaradalla on vähäistä raakapuukuljetusta. Turun ja Varsinais-Suomen tavararaideliikenteen nykyinen ja myös tuleva reitti on yksiselitteisesti Toijalan radan suunta. Rantarata/Tunnin juna on pääasiassa henkilöliikenteelle eikä suuntana palvele raidetavaraliikennettä. Toiseksi, Turun ja Naantalin satamat kuuluvat Euroopan laajuiseen TEN-T ydinverkkoon. Eli ovat Euroopan laajuudessakin korkeimpaan luokkaan priorisoidut. On vähintään kummallista, että näille satamille ei johda kansallisesti määritettyä tavararaideliikenteen runkoverkkoa.

Ministeri Berner päättää runkoverkon laajuudesta lähiviikkoina. On syytä toivoa, että runkoverkkoluonnoksen
pohjalta annettu erittäin vahva viesti Toijalan radan merkityksestä ja asemasta osana kansallista runkoverkkoa
tulee kuulluksi ja huomioiduksi asianmukaisella tavalla.

Lisätietoja: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, puh. 040 583 6950

Turun lentoaseman käyttöä selvitettiin kyselyllä

Varsinais-Suomen liitto toteutti kesällä 2018 kyselyn Turun lentoaseman käytöstä. Kysely oli suunnattu ensisijaisesti Varsinais-Suomen, Rauman seudun ja Länsi-Uudenmaan elinkeinoelämälle, ja siihen vastasi noin 900 henkilöä. Kysely toteutettiin yhteistyössä Turun kaupungin, Varsinais-Suomen Yrittäjien sekä Turun, Rauman ja Länsi-Uudenmaan kauppakamarien kanssa.

Kyselyn perusteella Turun lentoasemalla on kolme vahvaa hubia: Helsinki, Tukholma ja Riika. Näistä jokaista
käytetään useimmin vaihtopaikkoina jatkolennolle, mutta Tukholmaan ja Riikaan lennetään Turusta paljon
myös suoraan. Noin 55 % vastaajista ilmoitti käyttävänsä lähtöasemanaan Helsinki-Vantaata ja noin 45 %
Turun lentoasemaa. Tämän perusteella voidaan arvioida, että Helsinki-Vantaan kautta tehdään jopa 250 000
liikematkaa, joiden lopullinen määränpää tai lähtöpaikka on lounainen Suomi.

Tulosten perusteella sekä Rauman seutu että Varsinais-Suomi ovat Turun lentoaseman pääasiallista markkina-
aluetta. Rauman seudun yritykset käyttävät Turun lentoasemaa hyvin samalla tavalla kuin Varsinais-
Suomen yritykset. Suorille lennoille lähes kaikki valitsevat lähtölentoasemaksi Turun. Pohjoismaihin suuntautuvilla lennoilla lähtölentoasema on yhtä usein Turku kuin Helsinki-Vantaa, mutta kauemmas Eurooppaan lennettäessä useimmat valitsevat lähtölentoasemaksi Helsinki-Vantaan. Länsi-Uudeltamaaltakin monet valitsivat lähtölentoasemaksi Turun matkustaessa suoralla lennolla Tukholmaan.

Lähtöaseman valintaa selittävät jatkoyhteyksien tarjonta sekä aika, joka kuluu lentokenttämuodollisuuksiin ja
matkaan lentoasemalle. Suorilla lennoilla Turun lentoasema on kilpailukykyinen jopa Lohjalta saakka, sillä
vastaajien arvion mukaan matka-aika Turun lentoasemalle on hieman Helsinki-Vantaata lyhyempi, kun huomioidaan myös lentokenttämuodollisuuksiin kuluva aika. Varsinais-Suomesta ja Rauman seudulta matkalle lähdettäessä kokonaismatka-aika lennolle on Turun lentoasemalta noin 2,5 tuntia lyhyempi kuin Helsinki-
Vantaalta, jolloin Turku on kilpailukykyinen myös vaihtoyhteyksien kanssa.

Lyhyt matka-aika, hyvät kulkuyhteydet ja nopea asiointi kentällä ovat Turun lentoaseman vetovoimatekijöitä.
Näistä on tärkeää viestiä lounaisen Suomen yrityksille ja vapaa-ajan matkustajille, jotta Turun lentoaseman
hyvä vire ja matkustajamäärien kasvu saadaan jatkumaan.
Lisätietoja: tieto

palvelupäällikkö Antti Vasanen, puh. 050 410 2294

 Etelä-Suomen tunnin junat yhdistävät kasvukolmion
Etelä-Suomen suuret kaupungit Helsinki, Turku ja Tampere sekä työmarkkinajärjestöt Elinkeinoelämän kes-kusliitto, Rakennusliitto, Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö ja Suunnittelijoiden ja konsulttitoimistojen liitto teettivät selvityksen nopeista raideyhteyksistä. Raideliikenne mahdollistaa -selvityksessä Helsinki, Turku ja Tampere yhdistyvät kolmioksi tunnin raideyhteyksien avulla.

Konsulttiyhtiö Rambollin laatima raportti perustelee Helsinki-Turku ja Tampere-Helsinki välisiä tunnin junia yhteisellä työssäkäyntialueella, joka houkuttelee investointeja ja kasvattaa tuottavuutta. Varsinais-Suomessa talouden kasvun ykköshaasteeksi on noussut työvoiman saatavuus. Niin sanottu positiivinen rakennemuutos sisältää kasvun pullonkauloja, joista merkittävin kysymys liittyy ihmisten päivittäisen liikkumiseen ja mahdolli-suuksiin liikkua työnperässä.

Helsinki-Turku-Tampere kasvukolmiossa sijaitsee 54 % Suomen kaikista työpaikoista ja väestöstä. Kaupungis-tumisen ennustetaan kiihtyvän, jolloin nopeiden yhteyksien tarve nousee yhä merkittävämmäksi. Työmarkkina-alueiden vahvistuminen ja laajentuminen kasvattaa koko Suomen kilpailukykyä. Samalla kun osaajien määrä kasvaa, syntyy uusia innovaatioita ja kansainvälisesti kiinnostava työmarkkina- ja yritysalue investoinneille.

Raideliikenteen kehittäminen palvelee myös pitkäntähtäimen ilmastotavoitteita. EU on sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä vuoteen 2030 mennessä 40 % ja vuoteen 250 mennessä 80–95 %. Suomi on yksin sitoutunut vähentämään liikenteen päästöjä 50 % vuoteen 2030 mennessä. Hiilineutraalia tavoitetta kohti pää-semisessä raideinfrastruktuurin kehittämisellä ja joukkoliikenteen kokonaisuudella on valtava rooli.

Tunnin junilla ei vain kytketä yhteen suuria kaupunkikeskuksia, vaan myös kehitetään radan varren paikkakun-tia ja aluetta kolmion sisällä. Yhdessä alueellisen junaliikenteen ja seudullisten joukkoliikenneratkaisujen kans-sa nopeat raideyhteydet parantavat kokonaisten maakuntien vetovoimaa ja edellytyksiä kehittyä asunto- ja työmarkkina-alueina.

Valtioneuvoston aloittaman 12-vuotisen valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman laadinta mahdollis-taa valtakunnallisen pitkäntähtäimen liikennesuunnittelun. Suurten raideinvestointien valmistelun kannalta vaalikaudet ylittävä ajattelu on tervetullut sekä välttämätön edellytys EU-rahoituksen kohdentumisen kannalta.
Lisätiedot: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, p. 040 583 6950, suunnittelujohtaja Heikki Saarento,
puh. 040 720 3056.

Varsinais-Suomen vaikuttajakoulun kolmas vuosikurssi käynnistyy
Varsinais-Suomen vaikuttajakoulu kiinnosti jälleen nuoria. Hakemuksia koulutukseen tuli enemmän kuin mitä voitiin ottaa mukaan. Valinnassa korostui hakijan kiinnostus ja motivaatio vaikuttajakoulua kohtaan. Kolman-nelle vuosikurssille 2018–2019 on valittu 26 nuorta. Ensimmäinen tapaaminen pidetään lokakuussa.

Aiempina vuosina vaikuttajakoulun nuoret ovat olleet tyytyväisiä käytännönläheiseen koulutukseen ja sen tuomiin verkostoitumismahdollisuuksiin. Vaikuttajakoulun kolmannen vuoden ohjelmaan otetaan mukaan aiemmilta vuosilta tutut vierailut eduskuntaan ja ministeriöön sekä tutustumista mediaan ja etujärjestöihin. Uusina elementteinä pyritään toteuttamaan vierailu puoluetoimistoon ja tasavallan presidentin kansliaan. Kos-ka ensi keväälle osuu kolmet vaalit, nuorille järjestetään myös ehdokastapaamisia ja vaalipaneeli.

Vaikuttajakoulu on maakuntahallituksen vuoden 2015 joulukuussa perustama koulutuskokonaisuus, jonka tarkoituksena on kerätä yhteen yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta kiinnostuneita nuoria eri puolilta maakun-taa ja tarjota tietoa päätöksentekotavoista ja vaikuttamisen keinoista. Koulutus on suunnattu iältään toisen asteen opiskelijoille tai juuri korkeakouluopinnot aloittaneille.

Aiempien vuosikurssien nuoret ovat kiitelleet vaikuttajakoulun monipuolisuutta ja saaneet vaikuttaa myös itse tulevan ohjelman sisältöön. Vaikuttajakoulu on osa Varsinais-Suomen liiton edunvalvontatoimintaa.
Lisätiedot: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, p. 040 583 6950

Varsinais-Suomen liitto Turun kirjamessuilla
Varsinais-Suomen liitto on mukana Turun kansainvälisillä kirjamessuilla 5.–7.10. Tänä vuonna osastolla keski-tytään erityisesti maakunnan majakoihin, joihin liittyy myös yleisökilpailu. Lisäksi esitellään liiton toimintaa ja maakuntaa yleisesti. Liiton osasto B1 sijaitsee B-hallissa.

Liitto tuottaa messuille myös lavaohjelman perjantaina 5.10. klo 12.55–13.30. Tällöin Fiore-lavalla käydään mielenkiintoinen keskustelu Suomen sisällissotaan liittyvistä tapahtumista otsikolla Turun tie 1917–18. Profes-sori, historioitsija Timo Soikkanen pohtii kansanedustaja, Varsinais-Suomen maakuntahallituksen pj. Ilkka Kanervan, sekä kansanedustaja Ilkka Kantolan kanssa, miten Turku ja Varsinais-Suomi erosivat tuona aika-na muusta Suomesta.
Lisätietoja: Viestintäpäällikkö Kirsi Stjernberg, p. 040 551 3120

Lähiruoan iltakoulu päättäjille ja kuntatoimijoille 6.11.2018

Julkisten ruokapalveluiden elintarvikehankintojen arvo on vuosittain yli 300 milj. euroa. Monessa kunnassa keskustellaan lähiruoan tarjonnan lisäämisestä ja kotimaisten raaka-aineiden käytöstä esim. kouluruokailussa. Asia on saatettu kirjata kunnan tavoitteisiin, mutta lähiruoan hankinta julkisella sektorilla on edelleen vähäistä.

Lähiruoan hankinnalla on myönteisiä vaikutuksia aluetalouteen ja yksittäisenkin kunnan ostovoima on alueen koko elintarvikeketjun kannalta merkittävä. Vaatii päättäjien vahvaa tukea, ruokapalveluhenkilökunnan osaa-mista sekä yrittäjien uudistumiskykyä, jotta ketju pellolta kuntien ruokalautasille saadaan toimimaan.

Valonian Tarjousosaamista ruoantuottajille -hankkeen (Ravinnekierron kärkihanke, ympäristöministeriö) pää-tavoitteena on parantaa ruoantuottajien tarjoajaosaamista ja keskinäistä yhteistyötä tarjousten suunnittelussa ja valmistelussa Loimaan seudun ja Mynämäen alueella, mutta myös koko maakunnassa. Toimenpiteet täh-täävät ensisijaisesti lähiruoantuottajien mahdollisuuksien parantamiseen osallistua julkisiin kilpailutuksiin.

Ruoantuotannon yrityksille tarjotaan apua ja työkaluja mm. tuote-, logistiikka ja markkinointiosaamisen vahvis-tamiseen. Lähiruokaketjun vahvistamisella ja hyvillä tuotantotavoilla on myös mahdollista edistää kiertotaloutta ja maaperän hiilensidontakykyä ja tämä kannattaakin nostaa esille nykyistä selkeämmin.

Kuntien päättäjät ovat vastuussa siitä, millainen painoarvo hankinnoilla on. 6.11.2018 järjestettävä Lähiruoan iltakoulu päättäjille ja kuntatoimijoille saattaa yhteen kuntien johtohenkilöt, hankinnoista vastaavat virkamiehet, luottamushenkilöt sekä tuottajat. Tilaisuudessa tuodaan esiin se, kuinka kunta voi hyötyä lähiruoasta, miksi lähiruokaa tulee suosia ja ennen kaikkea miten päättäjät voivat käytännössä edistää lähiruoan osuutta kunnan ruokapalveluissa. Tapahtuma järjestetään yhteistyössä MTK Varsinais-Suomen sekä Turun yliopiston Brahea-keskuksen Kuluttajat ruokatalouden keskiössä (KULTA) -hankkeen kanssa.
Lisätiedot: Toimialapäällikkö Riikka Leskinen, p. 044 907 5995

Uusi verkkosivu tuo näkyväksi Turun seudun liikennejärjestelmätyötä

Varsinais-Suomen liitto julkaisi Euroopan liikkujan viikon yhteydessä kulje.fi -verkkosivuston. Sivujen kautta asukkaat, yritykset, poliitikot sekä eri alan virkamiehet löytävät kootusti tietoa liikenteen kehittämisestä seudul-la. Myös asukkaita kannustetaan itse vaikuttamaan kulkuympäristöönsä sekä sivuston että sen oheen peruste-tun kulje.fi -instagram-tilin kautta. Sosiaalisen median sisältöjen kautta päättäjille voidaan tuoda näkyväksi, mitä asukkaat haluavat kulkureiteiltään sekä -palveluiltaan nyt ja tulevaisuudessa.

Sivujen tavoitteena on, että jokainen seudun kulkija ymmärtää paremmin, miten ja miksi kehitämme seudun liikennettä. Taustalla vaikuttavat mm. EU:sta asetetut päästövähennysvelvoitteet, kansanterveys sekä muut liikenneympäristöön vaikuttavat tekijät kuten esimerkiksi katutilan kapeus. Sivustolla luodaan positiivista otetta liikenteen kehittämisen ympärille. Ajankohtaisiin uutisiin kootaan seudun liikennettä koskevia tiedotteita. Sivus-tolta löytyy myös esittelyaineisto Turun seudun liikenteen kehittämisestä, niin meneillään olevista kuin tulevis-takin projekteista helposti lähestyttävässä muodossa.
Lisätiedot: Erikoissuunnittelija Mari Sinn, p. 045 807 8969.

Valtion ja maakuntien väliset aluekehittämiskeskustelut siirretään alkuvuoteen 2019

Aluekehittämiskeskustelut on uusi valtion ja maakuntien yhteistyön elementti maakuntahallintoon siirryttäessä. Ensimmäiset keskustelut on käyty prosessia harjoitellen tammi-helmikuussa 2018. Jatkossa keskustelut on tarkoitus käydä vuosittain. Keskustelut aluekehittämisestä ovat valtioneuvoston yhteinen prosessi ja ne osal-taan muodostavat pohjaa maakuntalain 13 § mukaisille neuvotteluille taloudesta.

Varsinais-Suomen ja valtion väliset aluekehittämiskeskustelut käytiin tammikuussa 2018. Varsinais-Suomesta keskusteluihin osallistuivat Varsinais-Suomen liiton, Varsinais-Suomen ELY-keskuksen, Varsinais-Suomen TE-toimiston, Turun yliopiston, Åbo Akademin, Turun Ammattikorkeakoulun sekä Turun, Salon ja Uudenkau-pungin kaupunkien ylintä johtoa. Myös ministeriöt osallistuivat pääosin johtotason henkilöillä. Keskustelujen aiheita olivat mm. työvoiman saatavuus ja työpaikkojen saavutettavuus sekä osaamisen lisääminen – etenkin DI -koulutuksen järjestäminen maakunnassa.

Valtion ja maakuntien välisten aluekehittämiskeskusteluiden ensimmäinen varsinainen kierros oli tarkoitus järjestää syksyllä 2018. Työ- ja elinkeinoministeriö ilmoitti syyskuun alussa, että maakunta- ja sote-uudistuksen lykkääntymisen takia vuoksi aluekehittämisen keskusteluja ei ole perusteltua järjestää alkuperäi-sen aikataulun mukaisesti syksyllä 2018.  

Tarve aluekehittämistä koskevan, maakunnan toimintaa laaja-alaisemman vuoropuhelun ylläpidolle ja kehittä-miselle on kuitenkin tunnistettu sekä alueilla että ministeriöissä. Näin ollen on perusteltua, että aluekehittämi-sen keskustelut toteutetaan maakuntauudistuksen aikataulusta riippumatta. Tavoitteena on löytää ratkaisu, joka palvelee sekä aluetoimijoita että ministeriöiden yhteistä ohjauksen ja vuorovaikutuksen prosessia.

Tarve aluekehittämistä koskevan, maakunnan toimintaa laaja-alaisemman vuoropuhelun ylläpidolle ja kehittä-miselle on kuitenkin tunnistettu sekä alueilla että ministeriöissä. Näin ollen on perusteltua, että aluekehittämi-sen keskustelut toteutetaan maakuntauudistuksen aikataulusta riippumatta. Tavoitteena on löytää ratkaisu, joka palvelee sekä aluetoimijoita että ministeriöiden yhteistä ohjauksen ja vuorovaikutuksen prosessia.

Aluekehittämisen keskustelut toteutuvat alkuvuodesta 2019 joko erillisinä tilaisuuksina tai osana maakuntakoh-taisia toiminnan ja talouden neuvottelupäiviä. Erikseen järjestettävien keskustelujen voi ennakoida ajoittuvan tammi-helmikuulle, maakuntien talouden ja toiminnan neuvottelupäivät järjestetään puolestaan maalis-huhtikuussa. Työ- ja elinkeinoministeriö tiedottaa asiasta heti, kun keskustelujen järjestämistapa ja ajankohta ovat selvillä.
Lisätiedot: Elinkeinopäällikkö Petteri Partanen, p. 040 776 0630.

Alueellisen junaliikenteen pilottihankkeet sekä osto- ja velvoiteliikenteen kehittäminen 2020–2022

Liikenne- ja viestintäministeriö (LVM) on lähestynyt maakunnan keskeisiä julkisia tahoja alueellisen junaliiken-teen järjestämisen pilottihankkeesta sekä osto- ja velvoiteliikenteen kehittämisestä välillä 2020–2022. Käytän-nössä tämä voisi tarkoittaa mahdollisuutta aloittaa paikallisjunaliikenteen liikennöinti maakunnan liikennestra-tegiassa asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Mahdollisuus edellyttää kuitenkin paikallista ja alueellista valmiut-ta sitoutua liikenteen kehittämiseen sekä rahallisesti että henkilöresurssien kautta. Pilottihankkeiden tavoittee-na tulee olla matkustajamäärien ja joukkoliikenteen kulkutapaosuuden kasvattaminen. Hankkeet voidaan käynnistää aikaisintaan joulukuusta 2019 alkaen ja ne kestäisivät alustavasti 2,5 vuotta.

Pilotti on määrä toteuttaa hakumenettelyllä. Kunnat ja maakuntien liitot voivat muodostaa yhteenliittymiä ja tehdä yhteisen alueellisen hakemuksen. LVM valitsee 1–3 aluetta, joiden kanssa laaditaan junaliikenteen aika-taulusuunnitelmat. Tämän jälkeen liikennöinnistä pyydetään tarjousta VR:ltä.

Hakemuksessa tulee huomioida seuraavat pilottikohteiden valintaperusteet:

1.    Osoitus siitä, että pystymme alueellisesti ja paikallisesti sitoutumaan liikenteen kehittämiseen sekä ra-hallisesti että henkilöresurssien kautta
2.    Joukkoliikenteen kysyntäpotentiaali
3.    Näkemys alueellisesta junaliikenteestä osana matkaketjuja ja liikennejärjestelmää
4.    Infrastruktuurin arviointi

LVM pyytää lausuntopyynnön vastaanottaneita viranomaistahoja ilmoittamaan kiinnostuksensa osallistua pilot-tiyhteistyöhön uuden ostoliikennesopimuksen ja velvoitepäätöksen valmistelussa ja toteutuksessa. Jos kiin-nostusta on, pilottihakemukset tulee toimittaa LVM:lle viimeistään 23.10.2018. Varsinais-Suomen liitto on eh-dottanut valmisteluun kutsutuille tahoille, että maakunnasta lähtisi yksi hakemus, jonka liitto kokoaa. Toijalan radan osalta asiaa valmistellaan yhteistyössä myös Pirkanmaan liiton kanssa.
Kunnilta on pyydetty vastauksia 10.10.2018 mennessä. Maakuntahallitus käsittelee asiaa kokouksessaan 22.10.2018.
Lisätiedot: Suunnittelujohtaja Heikki Saarento, p. 040 720 3056.

Yritysten liikevaihdon kasvu jatkuu tasaisena Varsinais-Suomessa

Varsinais-Suomen yritysten suhdannenäkymät ovat olleet viime aikoina myönteisiä. Positiivinen rakennemuu-tos näkyy selvästi yritystoiminnassa, sillä Tilastokeskuksen ennakkotilastojen mukaan yritysten liikevaihdon kehitys kasvaa maakunnassa tasaisesti. Yritysten liikevaihto on kasvanut tasaisesti myös koko maassa, joskin hieman Varsinais-Suomea hitaampaa vauhtia.

Nopeimmin on kasvanut rakennusala, jolla yritysten liikevaihto oli vuoden 2018 alussa 30 % vuoden 2015 tasoa korkeampi. Euromääräisesti maakunnan selvästi suurin toimiala teollisuus on kasvanut samaa vauhtia kaikkien yritysten kanssa. Varsinais-Suomen teollisuustuotantoa kannattelee vahva vientiteollisuus, jossa lii-kevaihdon kasvu on ollut selvästi teollisuustuotannon kokonaistilannetta nopeampaa.

Kaupan alan liikevaihdon kasvu on jäänyt hieman keskimääräistä kehitystä hitaammaksi, vaikka silläkin liike-vaihto on kasvanut tasaisesti jo parin vuoden ajan. Sen sijaan palvelualalla, joka kasvoi tasaisesti myös lasku-suhdanteen aikana, on havaittavissa pientä liikevaihdon kasvun tasaantumista. Jää kuitenkin nähtäväksi, kuinka pysyvä tämä notkahdus on.

Varsinais-Suomen liitossa seurataan yritysten suhdannekehitystä kahdesti vuodessa. Seuraava tilannekatsaus tehdään alkuvuodesta 2019, jolloin tarkastellaan yritysten liikevaihdon kehitystä syyskuuhun 2018 saakka.
Lisätietoja: Tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, puh. 050 410 2294

 Tunnin juna vahvassa myötätuulessa

Eduskuntavaalien ollessa vajaan vuoden päässä on keskustelu liikennepolitiikasta kiihtynyt. Vaalivuoden kes-keiseksi keskusteluaiheeksi liikennepolitiikan osalta ovat muodostumassa erityisesti investoinnit uusiin rai-deyhteyksiin ja raideliikenteen nopeuttamiseen sekä uusien rahoitusmallien käyttöönotto.

Elokuussa julkaistussa valtiovarainministeriön budjettiesityksessä annettiin raideinvestoinneille uutta vauhtia esittämällä kaupunkien välisten nopeiden yhteyksien edistämistä. Niin vuonna 2020 valmistuva suunnittelu Helsingin ja Turun välisestä Tunnin junasta, kuin suunnittelun osalta alkuvaiheessa oleva Helsingin ja Tampe-reen välin merkittävä parantaminen löytyvät ministeriön budjettiesityksestä.

Helsingin ja Turun välisen tunnin junan suunnitteluun on maan hallitus esittänyt 40 miljoonaa euroa vuosille 2017–2020. Valtiovarainministeriö esittää tämän syksyn budjettineuvotteluihin tarkempaa kirjausta, jossa ”suunnittelurahavarausta käytetään nopean ratayhteyden yleissuunnittelun nopeuttamiseen ja ratasuunnittelun käynnistämiseen”. Liikennepolitiikan kokonaisvaltaisemmaksi uudistamiseksi on tehty useita avauksia. Liiken-neverkon rahoitusmalleja on pohdittu jo vuosia, ja tämän hallituskauden aikana lähinnä ministeri Bernerin toi-meksiannosta. Valtiovarainministeri Orpo julkisti 11.8. Turun Sanomissa, että hän on perustamassa työryhmää raideinvestointien vauhdittamiseksi. Työryhmän keskeisin teema on arvioida ja kehittää rahoitusmalleja budje-tin ulkopuolisella rahoituksella. Liikenne- ja viestintäministeriö on tehnyt pitkään pohjatyötä rahoitusmallien osalta. On hyvä, että valtiovarainministeriö ottaa vahvaa roolia rahoitusmallien kehittämisessä.

Ruotsin liikennepolitiikasta Suomeen on jalkautumassa myös pitkän tähtäimen suunnitelman laatiminen liiken-nehankkeiden toteuttamiseen. Ruotsissa on laadittu kolmannen kerran 12-vuotinen liikennesuunnitelma, joka sisältää myös päätöksiä hankkeiden rahoitustavoista. Suomessa on käynnistetty parlamentaarinen laadinta 12-vuotiseksi valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelmaksi, joka ulottuu vaalikausien yli.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla (Ari Hyytinen, Niku Määttänen, Vesa Vihriälä) julkaisi viime viikolla rapor-tin, jonka keskeinen sisältö oli, että liikenneinvestointien rahoittamiseen tarvitaan uusia välineitä. Kirjoittajat nostavat Jorma Ollilan työryhmän esityksiä vuodelta 2013. Ollilan työryhmä esitti nykyaikaista paikannustekno-logiaa hyödyntävien tiemaksujen käyttöönottoa. Ehdotus ei silloin kuitenkaan edennyt. Lisäksi kirjoittajat eh-dottavat liikenneinvestointien rahoittamista kiristämällä kiinteistöverotusta. Tällöin osa liikenneinvestointien synnyttämästä maan ja asuntojen arvonnoususta verotetaan investoinnin rahoittamiseen. Samoin kirjoittajat pitävät hyödyllisinä yksityistä rahoitusta hyödyntäviä ns. elinkaarimallihankkeita. Vaikka valtio yleensä saa rahoitusta halvemmalla kuin yksityinen, ei tee välttämättä elinkaarimallista kalliimpaa, sillä elinkaarimalli siirtää riskejä valtiolta (veronmaksajilta) yksityisille rahoittajille.

Lisätietoja: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, puh. 040 583 6950

Uusi sinisen kasvun teemasivusto tuo esiin merialan toimijoita

Varsinais-Suomen liitto ja Smart Blue Regions -hanke julkistavat lähipäivinä uuden sinisen kasvun teemasivuston.

Sinisellä kasvulla tarkoitetaan laajasti ymmärrettynä kestävää merialan kasvua ja sen strategista tukemista.
Sininen kasvu on varsin monimuotoinen käsite, johon sisältyy perinteisen meri- ja telakkateollisuuden
lisäksi myös muun muassa biotieteitä, kalankasvatusta sekä rannikkomatkailua.

Uusi sininenkasvu.fi -sivusto on eräänlainen käyntikortti, jolla maakunnan huippuosaamisesta voidaan tehokkaasti viestiä niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Sivusto esittelee varsinaissuomalaisia merellisten elinkeinojen parissa työskenteleviä huipputoimijoita ja menestystarinoita laajasti koko sinisen kasvun kirjolta. Sivusto tuo tunnetuksi myös sinisen kasvun käsitteen monimuotoisuutta, alan laajoja yhteistyöverkostoja sekä
niin alueellisia kuin kansainvälisiäkin yhteistyömahdollisuuksia.

Lisätietoja: projektisuunnittelija Otto Lappalainen puh. 040 182 9663

Työllisten määrä Varsinais-Suomessa lähenee kaikkien aikojen ennätystä

Varsinais-Suomessa oli kuluvan vuoden toisella neljänneksellä yhteensä 226 000 työllistä. Luku lähenee jo
vuoden 2008 huipputasoa, jolloin työllisten määrä maakunnassa oli 229 000. Varsinais-Suomen työllisyysasteen trendi oli huhti–kesäkuussa 71,7 %, mikä on sama lukema kuin koko maassa. Työllisyyden kasvu on jatkunut tasaisena vuoden 2016 alusta lähtien, minä aikana työllisten määrä on lisääntynyt yli 15 000 henkilöllä Varsinais-Suomessa.

Työllisyyden kasvu Varsinais-Suomessa ei ainakaan toistaiseksi osoita hiipumisen merkkejä. Samaa arvioidaan työ- ja elinkeinoministeriön työmarkkinaennusteessa (TEM-analyyseja, 86/2018), jonka mukaan työllisyyden kasvu on ollut Suomessa viimeisen puolen vuoden aikana poikkeuksellisen vahvaa. Ennusteen mukaan voimakas kasvu tasaantuu vähitellen, mutta työllisyyden ennustetaan kasvavan varsin hyvin myös vuonna 2019.

Neljännesvuosittainen työllisyysaste laaditaan Tilastokeskuksen tekemän haastattelututkimuksen pohjalta.
Tämä lisää jonkin verran etenkin maakunnallisten lukujen epävarmuutta. Pitkän aikavälin trendikehitys antaa
kuitenkin varsin luotettavan kuvan työllisyyskehityksen suunnasta.

Lisätietoja: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, puh. 050 410 2294

Seutukaupunkien potentiaali kaupunkipolitiikan keskustelunaiheeksi

Seutukaupunkien ominaispiirteitä ja tulevaisuuden kehittämispotentiaalia on mallinnettu valtiovarainministeriön
julkaisussa sekä aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n analyysissä. Keskustelu suurten kaupunkien ja
maakuntakeskusten rinnalla olevien seutukaupunkien erityispiirteistä on aktivoitunut seutukaupunkiselvitysmies
Antti Rantakokon vuonna 2017 julkaistun selvityksen pohjalta sekä Kuntaliiton seutukaupunkiverkoston
työssä.

Suomessa on joukko seutukaupunkeja, jotka toimivat talousalueensa keskuksina, mutta eivät maakuntien
keskuksina. Seutukaupungeissa asuu miltei miljoona suomalaista ja väkiluku seutukaupungeissa vaihtelee
Kannuksen 5 500 asukkaasta Salon 53 000 asukkaaseen. Seutukaupunkeja on 55 ja niiden osuus BKT:stä on
10–15 prosenttia. Varsinais-Suomessa seuraavat seitsemän kaupunkia ovat seutukaupunkeja: Laitila, Loimaa,
Paimio, Parainen, Salo, Somero ja Uusikaupunki.

Valtiovarainministeriön Seutukaupunkiohjelma - omaehtoista kehittämistä ja monenvälistä kumppanuutta, on
työkalupakki, joka perustuu seutukaupunkien, seutujen, maakuntien ja valtion väliseen yhteistyöhön. Ohjelmaa
pyrkii tarjoamaan tulevaisuudessa mahdollisuuden rakentaa tiivistä, verkostomaista ja teemapohjaista yhteistyötä eri kaupunkien ja alueiden välillä. Ohjelmassa on tavoitteen lisäksi hahmoteltu keskeisiä toimenpiteitä, jolla kaupunkipolitiikkaa voidaan vahvistaa monipuoliseksi.

Seutukaupunkiohjelma esittää seuraavan hallituksen tavoitteeksi monimuotoista kaupunkipolitiikkaa, joka
huomioi niin seutukaupungit kuin suuremmat kaupungit sekä näiden välisen yhteistyön ja verkottumisen tärkeyden. Maakuntien tulisi jatkossa ohjelman mukaan laatia sopimuksia seutukaupunkien kanssa niiden keskeisistä kehittämisen kysymyksistä. Äkillisen rakennemuutoksen tilanteessa myös valtio voisi tehdä suoraan sopimuksen seutukaupungin tai seudun kuntien kanssa.

Sekä valtiovarainministeriön ohjelma että MDI:n analyysi tunnistavat, että seutukaupungit ovat keskenään
hyvin erilaisia. Valtiovarainministeriön ohjelman mukaan on kuitenkin mahdollista tavoittaa seutukaupunkien
yhteisesti jakama näkemys seutukaupunkien halutusta tulevaisuudesta. MDI:n analyysin mukaan todellinen
vaikuttavuus edellyttää yksilöityjä toimenpiteitä erilaisille seutukaupunkityypeille.

Seutukaupunkiohjelman mukaan monimuotoisen kaupunkipolitiikan vahvistamiseksi kaupunkipolitiikan vastuu
ja koordinaatio kuuluvat selvästi yhdelle ministerille. Ohjelma esittää alueellistamislainsäädännön tarkastelua
ja alueiden kokonaistilanteen tarkastelua sijoittumis- ja lakkautuspäätösten teossa. Liikennepolitiikan osalta
esitetään, että seutukaupunkien liikenteellinen saavutettavuus huomioidaan valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelua ohjaavassa työryhmässä.

Seutukaupunkien menestymisen haasteet ovat MDI:n analyysin mukaan ensisijaisesti sidoksissa sijaintiin ja
asemaan alueellisessa työnjaossa. Kaikkien seutukaupunkien suurimmat menestymisen mahdollisuudet liittyvät kärkitoimialojen vahvistamiseen ja toimialarakenteen jatkuvaan monipuolistamiseen. Kriittisimmät menestymisen haasteet liittyvät toisen asteen koulutukseen ja osaavan työvoiman saatavuuteen, eli vetovoimaan nuorten aikuisten suhteen. Sujuvat ja nopeat yhteydet ovat myös jokaisen seutukaupungin menestymisen tai menestymättömyyden elinehto. Kaikkien seutukaupunkien suurimmat haasteet liittyvät analyysin mukaan sote- , maakunta- ja koulutusreformien ennakoimattomiin vaikutuksiin, demografiseen heikkouteen, alhaiseen vetovoimaisuuteen, valtion toimintojen keskittymiseen keskuskaupunkeihin ja kasvukeskuksiin sekä sijaintihaittaan.

Seutukaupunkien kehittämiseen kantaa ottivat myös maakuntahallituksen puheenjohtaja Ilkka Kanerva ja seutukaupunkiverkoston varapuheenjohtaja, Laitilan kaupunginjohtaja Johanna Luukkonen. Kanervan ja Luukkosen mukaan kaupunkilaistumista on analysoitu varsin yksipuolisesti ja kaupunkipolitiikassa on suurten keskusten lisäksi syytä kiinnittää huomiota myös seutukaupunkeihin. ”Varsinais-Suomen seutukaupunkien menestys todistaa omalta osaltaan sitä, että kaupunkipolitiikan on hyvä olla monipuolista. Seutukaupunkien huomioiminen ja niiden kanssa tehtävä yhteistyö tasapainottaa suurten kaupunkien kasvun myönteisiä ja kielteisiä ilmiöitä, mutta seutukaupungeilla on kaikilla myös oma vahva historiaan nojaava identiteetti, jonka varaan tulevaisuutta voi edelleen rakentaa”, kirjoittajat toteavat.

Seutukaupunkiohjelma – omaehtoista kehittämistä ja monenvälistä kumppanuutta
T55 Seutukaupunkianalyysi

Lisätietoja: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, puh. 040 583 6950

Runkoverkkoluonnos lausuntokierrokselle

Liikenne- ja viestintäministeriö julkaisi viime viikolla luonnoksen maanteiden ja rautateiden runkoverkoksi. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi runkoverkkoasetus, jolla säädettäisiin valtakunnalliseen runkoverkkoon
kuuluvista maanteistä ja rautateistä. Lisäksi runkoverkkoasetuksella säädettäisiin runkoverkolla noudatettavasta palvelutasosta siihen kuuluvilla maanteillä ja rautateillä. Esityksen tavoitteena on varmistaa runkoverkkoon kuuluvien maanteiden ja rautateiden muuta tie- ja rataverkkoa korkeampi palvelutaso.

Runkoverkon määrittely sisältyi jo vuoden 2006 alussa voimaan tulleeseen maantielakiin, mutta verkon laajuudesta ei koskaan tehty päätöstä. Tällä valmistelukierroksella runkoverkkoasetuksen valmistelu on kytkeytynyt maantielain (503/2005) ja ratalain (110/2007) uudistukseen. Liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain ja ratalain muutokset hyväksyttiin kesällä 2018 eduskunnassa ja ne tulivat voimaan 1.8.2018.

Runkoverkkoluonnos sisältää valtatiet 1, 8 ja 9, mutta ei valtatietä 10. Rataverkon osalta runkoverkossa on
rantarata, mutta ei Toijalan rataa eikä Uudenkaupungin rataa. Luonnos luokittelee ainoastaan olemassa olevan
verkon eli se ei ota kantaa Tunnin junan uuteen ratalinjaukseen Espoo-Lohja-Salo. Liiton lausunto runkoverkkoluonnoksesta käsitellään syyskuun maakuntahallituksen kokouksessa.

Lisätietoja: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, puh. 040 583 6950

Raideliikenteessä tapahtuu: CEF-rahoitusväline, Tunnin juna, VR:n lisävuorot

Euroopan komissio julkaisi 6.6.2018 esityksen seuraavasta Verkkojen Eurooppa (CEF) -ohjelmasta rahoitus-kaudelle 2021–2027. Euroopan komissio ehdottaa Suomen pääradan ottamista mukaan EU:n liikenneverkon ydinkäytäviin. Pääradan kiinnittyminen ydinkäytävään mahdollistaa CEF-osarahoituksen hakemisen pääradan hankkeille EU:n seuraavalla rahoituskaudella 2021–2027.

Helsingin ja Turun välinen Tunnin juna -hanke, on ollut osa ydinverkkokäytävää jo vuosia, ja on sitä myös tule-valla rahoituskaudella. Tunnin junan suunnitteluun on saatu EU-rahoitusta väylä- ja liikennehankkeiden CEF-haussa. Ydinverkkokäytävien laajeneminen Suomessa osaltaan parantaa Suomen mahdollisuuksia saada EU:n CEF-rahoitusta useammille hankkeille. Kansallinen rahoitus on kuitenkin näissä hankkeissa merkittävä ja vaikuttaa toteuttamisaikatauluun.

Varsinaissuomalaiset ministerit Petteri Orpo, Anne-Mari Virolainen ja Annika Saarikko kirjoittivat viikonlo-pun Turun Sanomissa Varsinais-Suomen kehityksen kannalta keskeisistä tavoitteista: tekniikan alan koulutuk-sesta sekä Tunnin junasta. Ministerit totesivat Tunnin junan olevan paljon muutakin kuin ratahanke. Heidän mukaansa ”kyse on 1,5 miljoonan ihmisen yhtenäisen työssäkäyntialueen luomisesta Suomen talouden vetu-rina toimivan Etelä-Suomen alueelle. Tunnin juna antaa ihmisille mahdollisuuden valita unelmiensa asuinpai-kan, vaikka työpaikka olisi kauempana.

Tunnin junan vaikutukset työllisyyteen, asuntorakentamiseen ja yritysten toimintaedellytyksiin olisivat merkittä-vät ja heijastelisivat positiivisesti koko maahan. Kilpailukykyisen matka-ajan myötä yhä useampi siirtyisi junan käyttäjäksi.

Tunnin juna on Suomen kansainvälisin raidehanke. Se on keskeinen osa Pohjolan metropolit yhdistävää EU:n liikennekäytävää Tukholmasta Turun ja Helsingin kautta Pietariin. Matkailun ja logistiikan kannalta liikennekäy-tävän tarjoamat mahdollisuudet ovat rajattomat. Tämä kansainvälinen elementti antaa Tunnin junalle erin-omaisen mahdollisuuden menestyä kilpailussa EU:n rahoituksesta.” Ministerit toteavat maan hallituksen teh-neen merkittäviä satsauksia Varsinais-Suomen kasvuun ja kehitykseen ja haluavansa jatkaa ao. työtä.

VR on ilmoittanut lisäävänsä runsaasti uusia kaukoliikenteen junavuoroja elokuun puolivälistä alkaen. Lisäyk-set ovat olleet esillä kuluvana keväänä VR:n ja Varsinais-Suomen liiton välisissä keskusteluissa. Helsingin ja Turun välille lisätään neljä uutta viikonloppuvuoroa sekä Tampereen ja Turun välille lisätään vuorot perjantai-iltaan klo 19 jälkeen ja lauantaiaamuun ennen seitsemää vaihtoyhteyksien parantamiseksi. Turun suunnan vuorolisäyksiä on tehty erityisesti matkustajamäärien perusteella.

Lisätietoja: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, puh. 040 583 6950

Töihin tänne -kampanja ja SuomiAreenan teemapäivä kirittävät Lounais-Suomen positiivista rakennemuutosta

Lounais-Suomen positiivinen rakennemuutos näkyy tulevana kesänä niin yhteiskunnallisessa keskustelussa kuin ihmisten arjessa. Lounais-Suomen kunnat ja maakunnan liitot ovat päättäneet jatkaa Töihin tänne -markkinointikampanjaa sekä järjestää SuomiAreenassa teemapäivän.

Töihin tänne -kampanjalla haetaan ratkaisuja työvoimapulaan. Markkinointikampanja lanseerattiin vuoden 2018 alussa osaajien ja muuttajien houkuttelemiseksi valtakunnallisesti Lounais-Suomeen töihin. Lounais-Suomeen syntyy nykyisten kasvuodotusten toteutuessa seuraavan viiden vuoden kuluessa 30 000 uutta työ-paikkaa, joille haetaan tekijöitä.

Konseptoinnin tavoitteena on pitkäjänteinen työ osaajien ja muuttoliikkeen saamiseksi Lounais-Suomeen. Markkinointikampanjan ensimmäisessä vaiheessa avattiin Töihin tänne -kampanjan verkkosivu ja satsattiin onnistunein tuloksin markkinointiin verkossa ja sosiaalisissa medioissa. Toisessa vaiheessa kehitetään tietoa siitä, mitä Lounais-Suomella on tarjota töihin muuttavalle ja hänen perheelleen. Lisäksi Töihin tänne -kampanja kytketään vahvasti Talent Boost Turku – kasvua kansainvälisistä osaajista -hankkeeseen.

Suomen suurimmassa yhteiskunnallisen keskustelun tapahtumassa, SuomiAreenassa syvennytään torstaina 19.7. Lounais-Suomen positiiviseen rakennemuutokseen. ”Lounais-Suomen ihme” -tapahtumapäivässä pa-neudutaan täysin uudella rantalavalla alueen talouskasvuun. Työvoimapulasta ja Lounais-Suomen kehitykses-tä on päivän aikana keskustelemassa mm. entinen pääministeri Esko Aho, entinen suurlähettiläs, yrittäjä Bruce Oreck, brändijohtaja Peter Vesterbacka sekä useita Lounaissuomalaisten yritysten edustajia sekä Satakunnan ja Varsinais-Suomen kansanedustajia.

Linkki ohjelmaan.

Lisätietoja: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, puh. 040 583 6950

Saaristomeren kalastuselinkeinon haasteita ratkottiin ministeritapaamisessa

Saaristomeren ammattikalastajien edustajat tapasivat toukokuussa maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän sekä asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen Varsinais-Suomen kansanedustajaryhmän puheenjohtaja Ilkka Kanervan sekä varapuheenjohtaja Olavi Ala-Nissilän aloitteesta. Tapaaminen oli jatkoa huhtikuussa järjestetylle Varsinais-Suomen kansanedustajien tapaamiselle, jossa keskusteltiin Saaristomeren ammattikalastuksen tulevaisuudesta.

Saaristomeri on Suomessa merkittävä ja monipuolinen elinkeinokalataloudellinen keskittymä. Ammattikalas-tuksella on Saaristomerellä erittäin pitkät perinteet ja suuri merkitys saariston elinvoiman ylläpitäjänä. Päätoi-misten kaupallisten kalastajien määrä on laskenut 1980-luvulta lähtien jyrkästi yli puolella. Suurin syy vähene-miseen on kalastuksen kannattavuuden heikentyminen. Haittaeläimet kuten harmaahylkeet ja merimetsot ai-heuttavat suorien vahinkojen lisäksi muutoksia kalojen käyttäytymisessä ja kalakantojen tilassa.

Ammattikalastajien edustajat esittivät toimenpide-ehdotuksia ministereille rannikkokalastuksen elvyttämiseksi ja kotimaisen luonnonkalan saatavuuden turvaamiseksi. Ehdotukset sisälsivät harmaahylkeen eli hallin kan-nanvähennystoimia kiintiömetsästyksen lisäksi sekä helpotuksia kiintiömetsästykseen. Kalastajat esittivät hel-potuksina mm. hylkeiden suojelualueista luopumista, metsästyksen sallimista Saaristomeren kansallispuistos-sa sekä rauhoitusajan lyhentämistä. Merimetson osalta kalastajat esittivät valtakunnallisen kannanrajoitus-suunnitelman laatimista ja täytäntöönpanoa.

Puheenjohtaja Kanervan ehdotuksesta ministeri Leppä lupasi nimetä työryhmän, joka seuraa ja raportoi koko-naistilannetta sekä arvioi hylje- ja merimetsokantoja erityisesti ammattikalastuksen näkökulmasta ja jossa on mukana kalastajien edustus. Ministeri Tiilikainen lupasi käynnistää vielä tänä vuonna merimetson kannanhoi-tosuunnitelman laadinnan. Samoin ministerit pitivät itsestään selvänä, että ammattikalastajien näkökulma tulee huomioiduksi käynnissä olevassa hyljekannan hoitosuunnitelman laadinnassa.

Lisätietoja: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, puh. 040 583 6950

Föli-Kurjenrahkan joukkoliikenteen kokeilu käynnistyi

Turun seudun joukkoliikenne Fölin 10 viikon mittainen joukkoliikennekokeilu alkoi 4.6.2018. Liikenne jatkuu koulujen loma-ajan eli 12.8. asti. Föli ajaa Tortinmäkeen ajavien linjojen 21 ja 23 vuoroista osan Kurjenrahkan kansallispuiston ytimeen siten, että arkena ajetaan viisi päivittäistä edestakaista vuoroa Turun kauppatorilta Kuhankuonon pysäkille. Lauantaisin ja sunnuntaisin ajetaan kymmenen edestakaista vuoroa kumpanakin päivänä.

Varsinais-Suomen liitto on ollut mukana neuvottelemassa kokeiluliikenteestä ja kevään aikana Kuhankuonon retkeilyreitistö- ja virkistysalueyhdistys ry, jossa liitto hoitaa sihteeritehtäviä, on ollut aktiivisesti suunnittele-massa alueelle saapuville uusille virkistäytyjäryhmille suunnattuja palveluita. Tapahtumista ja palveluista on koottu tapahtuma- ja palvelukalenteri, joka löytyy osoitteesta www.kuhankuono.fi/fi/tapahtumakalenteri/

Mikäli Kurjenrahkan joukkoliikennekokeilu onnistuu hyvin, on jatkoa kokeilulle luvassa kesällä 2019.

Lisätietoja: erikoissuunnittelija Lasse Nurmi, puh. 040 543 5473

Alueellisen junaliikenteen selvittäminen Varsinais-Suomessa

Paikallisjunaliikenne Varsinais-Suomen rataverkolla loppui 1990-luvun alussa. Alue- ja yhdyskuntarakenteen kehitys viime vuosikymmeninä on ollut autoliikenteeseen tukeutuvaa, vaikka Varsinais-Suomen maakunta- ja seutukeskusten välinen rataverkko asemapaikkoineen olisi rakenteen kannalta lähes ideaalinen. Alueellinen junaliikenne osana kestävää maakunnallista asunto- ja työmarkkina-aluetta on kirjattu sekä maakuntakaavoi-tuksen että liikennejärjestelmätyön tavoitteisiin.

Viimeaikainen taloudellinen kehitys, positiivinen rakennemuutos on johtanut työvoiman saatavuuden ja tarjon-nan epätasapainoon, mikä näkyy kasvaneena ja pidentyneenä pendelöintinä. Uuteen haasteeseen on vastattu mm. alueen ja valtion välisellä Silta-sopimuksella. Uudenkaupungin radan sähköistyksen suunnittelu ja toteut-taminen on osa tähän haasteeseen reagointia. Radan sähköistyksen täysi hyödyntäminen tavaraliikenteen lisäksi alueellisella junaliikenteellä nostaa koko maakunnan liikennejärjestelmän valmiutta suhteessa Tunnin junaan. Samanaikaisesti maakuntauudistus ja rautateiden henkilöliikenteen vapautuminen tukevat alueellisen junaliikenteen tarkastelua kokonaan uudesta näkökulmasta.

Liikenne- ja viestintäministeriön alueellisen junaliikenteen selvitys

Liikenne- ja viestintäministeriö on keväällä 2018 yhdessä Pirkanmaan ja Etelä-Pohjanmaan liittojen kanssa teettänyt konsultilla (WSP) Selvityksen alueellisen junaliikenteen järjestämisen edellytyksistä. Selvitys rohkai-see tulevia maakuntia arvioimaan uudelleen joukkoliikenteen kokonaistarjontaa ja päättämään, millä kulku-muodoilla viranomaisen järjestämä liikenne hoidetaan.

Työn tarkoituksena on ollut arvioida alueellisen junaliikenteen potentiaalia ja järjestämisen edellytyk-siä. Pilottialueena on toiminut Vaasa–Seinäjoki–Haapamäki–Jyväskylä ja Haapamäki–Tampere-rataosuudet...

Kansainvälisessä katsauksessa on tarkasteltu Ruotsia, Saksaa ja Iso-Britanniaa, pääpainon ollessa Ruotsissa. Esimerkit osoittavat, että junaliikenteen kilpailuttaminen alueellisesti on houkutellut mark-kinoille useita eurooppalaisia operaattoreita, ja uusi liikenne on kasvattanut matkustajamääriä. Ne myös osoittavat, ettei ole olemassa yhtä, kaikkialle sopivaa junaliikenteen kilpailuttamisen mallia, vaan jokaisen alueen, toimijoiden ja liikennejärjestelmän erityispiirteet täytyy huomioida. Ruotsissa ja Saksassa päätäntävalta alueellisesta junaliikenteestä on alueilla, vastuutahojen ollessa noin Suo-men maakuntia vastaavia viranomaistahoja. Alueellinen junaliikenne perustuu näissä maissa lähes poikkeuksetta julkisen palvelun velvoitteisiin, mikä tarkoittaa sitä, että liikenne on julkisesti tuettua. Sen sijaan pitkänmatkan liikenteessä vallitsee avoin kilpailu...

Tarkoituksenmukaista olisikin, että valtakunnallista liikennettä täydentävässä junaliikenteessä toimi-valtaisena viranomaisena olisivat maakunnat tai kaupunkiseudut, kuten Ruotsissa ja Saksassa...
Kalusto vuokrattaisiin VR:ltä erotettavasta kalustoyhtiöstä tai perustettaisiin oma yhtiö. Maakuntien oman kalustoyhtiön heikkoutena voi kuitenkin olla pieni koko, ellei alueellista liikennettä ole tulevai-suudessa merkittävästi enemmän.

https://api.hankeikkuna.fi/asiakirjat/b74f6d69-54f1-4e8c-8f57-88b3f93dd684/31e91042-ffdb-422d-8e33-7137b50f093e/RAPORTTI_20180530071000.PDF

Rautatieliikenteen avaaminen kilpailulle

Liikenne- ja viestintäministeriö ja VR-Yhtymä ovat 4.6.2018 päässeet yhteisymmärrykseen kilpailun avaamisen etenemisestä:

Kilpailun avaaminen tarkoittaa käytännössä sitä, että VR:n yksinoikeudesta liikennöidä Suomen ra-taverkolla luovutaan ensi vuosikymmenellä. Silloin rautateiden henkilöliikennemarkkinoille voi tulla muitakin toimijoita.

Rautateiden henkilöliikenteen kilpailun avaaminen aloitetaan talouspoliittisessa ministerivaliokunnas-sa sovitun mukaisesti Etelä-Suomen taajamajunaliikenteestä tavoitteena käyttöoikeussopimus. Ete-lä-Suomen taajamaliikenteen kilpailutusmallin kokemuksia hyödynnetään muun henkilöliikenteen kil-pailun avaamisen mallissa.

LVM ja VR tekevät yhteistyötä kilpailun avaamisen edellyttämien yhtiöjärjestelyjen toteuttamiseksi. Tavoitteena on, että kilpailutettu liikennöinti alkaa kesäkuussa 2022.

VR ja LVM perustavat kalustoyhtiön sekä kiinteistöyhtiön erityistehtäväyhtiöiksi LVM:n omistajaoh-jaukseen. Tavoitteena on, että perustettavat yhtiöt ovat toiminnassa viimeistään 31.12.2018.
Kalustoyhtiöön siirretään kaikki Etelä-Suomen taajamaliikenteessä käytettävät Sm2- ja Sm4-junat, sekä kaluston varaosat ja erikseen määritellyt erityistyökalut. Kalustoyhtiö aloittaa myös uuden taa-jamaliikennekaluston hankinnan valmistelut.

Kiinteistöyhtiöön siirretään Etelä-Suomen taajamaliikenteen liikennöinnin kannalta välttämättömät kiinteistöt: VR:n omistamat Helsingin varikon rakennukset ja niihin sisältyvät kiinteät laitteet, sekä Etelä-Suomen taajamaliikenteen liikennealueella sijaitsevat VR-Yhtymän omistamat asemaraken-nukset määräaloina. VR:llä on käynnissä merkittävä kiinteistökehityshanke Helsingin asema-alueella, jonka omistuksesta VR tulee luopumaan markkinaehtoisesti.

VR yhtiöittää koko kaluston kunnossapitotoimintonsa erilliseen kunnossapitoyhtiöön VR-konsernin sisällä. Kunnossapitoyhtiöön siirretään tarvittava kunnossapitohenkilöstö, sekä kaluston kunnossapi-toon tarvittavat varaosat, koneet ja laitteet. VR kehittää kunnossapitoyhtiötä operatiivisesti ja liiketoi-minnallisesti itsenäiseksi yhtiöksi ja luopuu yhtiön omistuksesta markkinaehtoisesti ennen kilpailute-tun liikenteen aloittamista.

https://www.lvm.fi/-/rautateiden-henkiloliikenteen-kilpailun-avaaminen-etenee-yhtiojarjestelyilla-976098

Joukkoliikenteen järjestäminen Ruotsissa

Ruotsissa joukkoliikenteen järjestämistä on 1.1.2012 alkaen ohjannut joukkoliikennelaki 2010:1065 (Lag om kollektivtrafik). Sen mukaan paikallisesta ja alueellisesta joukkoliikenteestä sekä erikseen sovittaessa kuljetus-palvelusta (färdtjänst) vastaa alueellinen joukkoliikenneviranomainen (regional kollektivtrafikmyndighet). Pai-kallinen ja alueellinen rautatieliikenne valtion rataverkolla on kilpailutettua sopimusliikennettä, kuten lähes kaikki paikallinen ja alueellinen linja-autoliikennekin. Alueiden välinen kannattava rautatieliikenne on vuodesta 2010 alkaen täysin vapaan kilpailun alaista. Kannattamaton liikenne on Trafikverket-viranomaisen osittain yhteistyössä alueellisten viranomaisten kanssa kilpailuttamaa sopimusliikennettä. Alueiden välisessä linja-autoliikenteessä on vapaa kilpailu, Trafikverket ostaa tarpeellisiksi katsotut kannattamattomat vuorot.

Maakuntauudistus ja alueellinen junaliikenne Varsinais-Suomessa

Maakuntauudistusvalmisteluun sisältyy myös uuden maakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluverkon pohdinta. Kestävä ja tasapuolinen palveluverkko edellyttää hyvää maakunnallista saavutettavuutta paitsi asiakkaan erityisesti työntekijän näkökulmasta. Lähtökohtana on, että palveluverkon tulee ensisijaisesti raken-tua joukkoliikenteelle. Aluerakenteellisesti Varsinais-Suomessa on tähän hyvät edellytykset, mutta toteuttami-nen edellyttää ajattelun muutosta ja tarttumista maakuntalain tarjoamaan mahdollisuuteen.

Maakuntalain 6 §:n ”Maakunnan tehtäväalat” 2 momentin mukaan
Maakunta voi lisäksi hoitaa 1) Liikennepalveluiden maakunnallista kehittämistä ja järjestämistä sekä julkisen henkilöliikenteen suunnittelua ja järjestämistä samoin kuin sitä koskevia valtionavustustehtäviä, lukuun otta-matta toimintaa liikennekaaren IV osan 1 luvun 3 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitettujen kunnallisten ja seudullis-ten viranomaisten toimialueella, näiden alueiden liikenteen suunnittelua ja järjestämistä, sekä raideliikennettä.

Uudenkaupungin, Mynämäen, Loimaan, Auran, Salon ja Varsinais-Suomen liiton edustajat tekivät huhtikuussa 2018 opintomatkan Ruotsiin Itä-Götanmaan ja Uppsalan alueille tutustumaan alueellisen juna- ja joukkoliiken-teen maakunnallisiin (region) organisaatioihin, lainsäädäntöön sekä järjestämis- ja toteutusmalleihin.

Matkan jälkeen 4.5.2018 luovuttivat liiton ja Uudenkaupungin edustajat liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerille kirjeen, jossa esitettiin selvityshenkilön asettamista Varsinais-Suomen alueellisen junaliikenteen käynnistämisedellytysten määrittelemiseksi. Ministerin tapaamisen jälkeen päätettiin jatkaa em. kirjeessä esi-tettyjen tehtävien valmistelua Varsinais-Suomen liiton, LVM:n ja alueen kuntien kanssa tehtävällä esiselvityk-sellä, jossa

1. päivitetään Varsinais-Suomen liiton aiemmat paikallisjunaselvitykset LVM:n Alueellisen junaliikenteen järjestämisedellytykset -selvityksen pohjalta;

2. arvioidaan Uudenkaupungin radan sähköistyssuunnitelmien paikallisjunien ja erityisesti asemapaikko-jen näkökulmasta;

3. määritellään Varsinais-Suomen alueellisen junaliikenteen palvelutaso (vuoroväli, matka-aika, kalusto), taloudelliset edellytykset ja organisointimalli (järjestäjä, tuottaja, omistajuus);

4. määritellään tarvittavien siirtymävaiheen sopimukset;

5. arvioidaan lainsäädännön mahdolliset muutostarpeet.

Lisätietoja: suunnittelujohtaja Heikki Saarento, puh. 040 720 3056