Maakuntakatsaus 23.4.2018
 |
|
Varsinais-Suomen muuttovetovoima ennätyskorkealla Varsinais-Suomen asukasluku on kasvanut pitkään tasaisesti noin parin tuhannen asukkaan verran vuosittain. Viime vuosina maakunnan väestönkasvu on kuitenkin hieman hidastunut, ja vuonna 2016 väestö kasvoi enää noin 1 200 asukkaalla. Kasvun hidastuminen johtuu pitkälti syntyvyyden laskusta. Viime vuonna Varsinais-Suomen asukasluku kasvoi kuitenkin yli 2 100 asukkaalla. Vaikka pelkästään syntyvyyden ja kuolleisuuden seurauksena maakunnan asukasluku olisi vähentynyt lähes 700 henkilöllä, houkutteli Varsinais-Suomi ennätysmäärän muuttajia muualta Suomesta. Maakunnan kotimainen muuttovoitto kasvoikin lähes 1 800:een, mikä on korkein luku kahteenkymmeneen vuoteen. Lounais-Suomen positiivinen rakennemuutos onkin kasvattanut maakunnan muuttovetovoimaa huomattavasti. Lisätietoja: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, puh. 050 410 2294 Siltasopimuksella välineitä Lounais-Suomen positiiviseen rakennemuutokseen Valtio, Varsinais-Suomen ja Satakunnan toimijat ovat solmineet siltasopimuksen vauhdittamaan Lounais-Suomen positiivista rakennemuutosta. Elinkeinoministeri Mika Lintilä julkisti siltasopimuksen osana vierailuaan Turussa viime viikolla. Siltasopimus sisältää valtion toimia mm. työvoiman saatavuuden, t&k-toiminnan, koulutuksen, tietopohjan ja tunnettuuden vahvistamiseksi. Annetut reunaehdot huomioiden siltasopimuksen sisältöön ja valmisteluprosessiin on syytä olla tyytyväinen. Niin poikkeuksellisen voimakas kasvu, joka alueella on käynnissä, vaatii valtion ja alueen toimijoiden yhteistä tilannekuvaa ja yhteisiä ratkaisuja. Nyt näin on tehty, ja osa tarvittavista ratkaisuista saadaan heti toteutukseen. Toki painavimmat toimenpiteet liittyen mm. saavutettavuuteen ja koulutukseen jäivät vielä sopimuksen ulkopuolelle. Yksittäisistä siltasopimuksen toimenpiteistä merkittävin resursointi, 2,88 milj. € osoitetaan Turussa sijaitseviin, tekniikan alan koulutukseen soveltuviin, moderneihin ja kilpailukykyisiin tutkimus-, kehitys- ja koulutusinfra struktuureihin. TKI-infrastruktuurin kehittäminen perustuu turkulaisten korkeakoulujen, Turku Science Park Oy:n ja Turun kaupungin Turku Future Technologies Competence Factory (TFT CF) -yhteistoimintasopimukseen. Maakuntahallituksen listalla on tänään kaksi hanketta, jotka sisältyvät siltasopimukseen. Talent Boost Turku on hanke, jonka tavoite on tarjota kansainvälisesti vetovoimaisia työ- ja uramahdollisuuksia Lounais-Suomessa sekä Poretieto-hanke, jolla toteutetaan positiivisen rakennemuutoksen tilannekuva- ja seurantapalvelu siltasopimukseen liittyen. Siltasopimusta esitti työ- ja elinkeinoministeriön asettama selvityshenkilö Esko Aho raportissaan positiivisen rakennemuutoksen tarvitsemasta toimintamallista elokuussa 2017. Sopimuksessa erityisessä tarkastelussa ovat lyhyen tähtäimen toimet, jotka käynnistyvät ja toteutuvat vuosina 2017–2019. Siltasopimus on luonteeltaan prosessi, jota seurataan tämän hallituskauden loppuun. Seurannan yhteydessä on mahdollista sopia vielä uusista toimenpiteistä kehysten puitteissa. Lisätietoja: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, puh. 040 583 6950 Varsinais-Suomessa on kaikki mitä kansallisen lääkekehityskeskuksen perustamiselta vaaditaan Maan hallitus päätti kevään kehysriihessä osoittaa kehyskaudelle 11 milj. euroa kansallisen lääkekehityskeskuksen perustamiseen. Uuden lääkekehityskeskuksen sijaintipaikasta ja aikataulusta ei ole vielä päätetty, mutta Turku on hyvinkin perusteltu keskuksen sijoituspaikaksi. Lääkekehitys vaatii monen tieteenalan erityisosaamista, ymmärrystä lääkekehityksen prosesseista ja säädöskehyksistä. Siksi suomalaisissa yliopistoissa tehtyjen löydösten kaupallinen potentiaali jää nyt usein hyödyntämättä. Lääkekehityskeskuksen perustamisen tavoitteena on, että akateemiseen tutkimukseen perustuvista lääkekehitysprojekteista syntyy useammin uusia innovaatioita. Turkua on pidetty vahvana vaihtoehtona sijoituspaikaksi. Lääkekehityskeskuksen menestyminen vaatii yliopiston lääketieteen tutkijoiden ja lääkealan yritysten yhteyttä, jotta syntyviä lääkeaihioita pystytään jatkokehittämään ja tuotteistamaan. Suomessa on kehittyvän ja korkeatasoisen terveysalan perus- ja kliinisen tutkimuksen myötä hyvät edellytykset lääkekehitykselle ja erityisesti Turussa sijaitsee merkittävä lääkekehityksen tutkimusja liiketoimintakeskittymä. Sosiaali- ja terveysministeriön asettama rationaalisen lääkehoidon toimeenpano-ohjelman lääkeinnovaatiot -työryhmä esitti loppuraportissaan kansallisen lääkekehityskeskuksen perustamista omaksi hallinnolliseksi yksikökseen, jonka tulisi sijaita yhdessä paikassa. Tämän lisäksi julkisuudessa on ollut esillä vaihtoehto verkostomaisesta rakenteesta. Verkostomalli on käytössä esimerkiksi hallituksen perustamassa genomi- ja syöpäkeskuksessa. Kansallinen lääkekehityskeskus palvelisi kaikissa Suomen yliopistoissa toimivia tutkijoita tasapuolisesti, mutta sen tehokas toiminta vaatii käytännön toiminnan keskittämistä yhteen osaamiskeskukseen, kuten ym. työryhmäkin esittää. Keskuksen luontevin asemapaikka olisi Turussa, jossa sijaitsee merkittävä osa alan kansallisesta innovaatioekosysteemistä. Turusta löytyy Suomen merkittävimmät lääketehtaat ja diagnostiikkayritykset sekä noin puolet alan kaikista yrityksistä Suomessa. Linkki lääkeinnovaatiot työryhmän raporttiin kansallinen lääkekehityskeskus Lisätietoja: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, puh. 040 583 6950 Pohjoisen kasvuvyöhykkeen vuorovaikutussuhteista tutkimustietoa Pohjoisella kasvuvyöhykkeellä tapahtuvista ihmisten, tavaroiden ja tiedon virroista on käynnistymässä EU- rahoitteinen tutkimus ”Potentials of big data for integrated territorial policy development in the European growth corridors (BIGDATA)”. Tutkimuksen toteuttaa Turun yliopiston ja Tarton yliopiston muodostama hankekonsortio, ja Varsinais-Suomen liitto toimii hankkeen johtavana julkishallinnon sidosryhmänä (lead stakeholder). Muita sidosryhmiä ovat Örebron lääni ja Viron elinkeino- ja viestintäministeriö. Kasvuvyöhykkeiden ominaisuuksista, kuten väestöstä, työpaikoista ja taloudesta, on saatavilla paljon tietoa, mutta vyöhykkeillä tapahtuvista ihmisten, tavaroiden ja tiedon liikkeistä on vähemmän helposti hyödynnettävää tietoa. Tämä vyöhykkeillä tapahtuva vuorovaikutus on kuitenkin kasvuvyöhykkeiden kannalta keskeistä: kasvuvyöhyke on toimiva vain, jos sen eri osat ovat tiiviisti kytkeytyneitä toisiinsa erilaisten vuorovaikutussuhteiden kautta. BIGDATA-hankeen tavoitteena on tuottaa uutta tietoa kasvuvyöhykkeillä tapahtuvasta vuorovaikutuksesta uusia datalähteitä hyödyntämällä. Hankkeessa on tarkoitus selvittää eri lähteistä saatavan massadatan hyödynnettävyyttä kasvuvyöhykkeiden vuorovaikutuksen tarkastelussa ja demonstroida näiden datalähteiden käytettävyyttä muutaman Pohjoiselle kasvuvyöhykkeelle ja Rail Baltic -vyöhykkeelle sijoittuvan tapaustutkimusten kautta. Hanke rahoitetaan ESPON-tutkimusohjelmasta, ja sen budjetti on 275 000 €. ESPON on soveltava tutkimusohjelma, jonka tarkoituksena on tukea aluekehityspolitiikkojen laatimista Euroopassa. Tätä varten ohjelma tuottaa laaja-alaisia ja järjestelmällisiä tietoja alueellisista suuntauksista, jotka liittyvät erilaisiin taloudellisiin, sosiaalisiin ja ympäristön kannalta merkityksellisiin näkökohtiin. Yksi ESPON-ohjelman keskeisistä tavoitteista on tämän tiedon saattaminen ymmärrettävässä muodossa päätöksentekijöiden käyttöön. Lisätietoja: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, puh. 050 410 2294 Maakuntaohjelma- ja kumppanuusseminaari 14.6.2018 Maakuntaohjelmakausi 2018-2021 on käynnistynyt. Varsinais-Suomen maakuntastrategian vision mukaisesti ohjelman tavoitteita ja toimenpiteitä toteutetaan kumppanuudella ja yhteistyöllä. Miltä kumppanuus näyttää tällä hetkellä, miten maakuntaohjelmatyötä tehdään, ja miten pidämme Varsinais-Suomen jatkossakin kehityksen kärjessä? Maakuntaohjelma- ja kumppanuusseminaarin ohjelmassa on muun muassa paneelikeskustelu maakunnan vahvuuksista, vinkkejä maakunnalliseen yhteistyöviestintään sekä keskustelua kumppanuusverkostoista ja niiden toiminnasta. Tilaisuudessa esitellään myös Varsinais-Suomen kumppanuusfoorumin uudet verkkosivut. Maakuntaohjelma- ja kumppanuusseminaari järjestetään torstaina 14.6.2018 klo 8:30-13:00 Kårenilla, Turussa. Ennakkokutsu tilaisuudesta lähetetään viikolla 17. Ohjelma julkaistaan ja ilmoittautuminen avataan mahdollisimman pian sen jälkeen. Lisätietoja: erikoissuunnittelija Salla-Maria Lauttamäki, p. 040 520 0761
|
Maakuntakatsaus 19.3.2018
| |
|
Töihin tänne -kampanjalla houkutellaan osaavaa työvoimaa Lounais-Suomeen
Uusista rahoitusmalleista vauhtia Tunnin junan toteuttamiseen? Parlamentaarinen liikenneverkon rahoitusta arvioinut työryhmä julkaisi helmikuun lopussa loppuraporttinsa liikenneväylien parantamisen ja kehittämisen rahoituksen tulevaisuudesta. Raportissa otetaan kantaa liikenne-verkon johdonmukaisemman ja pitkäjänteisemmän suunnittelun ja rahoituksen kehittämiseen. Työn taustalla on yli puoluerajojen jaettu näkemys nykypäivän haasteista rahoituksen riittävyydessä ja työryhmä päätyi yk-simielisesti siihen johtopäätökseen, että nykyinen liikenneverkon rahoitustaso on toiminut yhteiskunnan kehi-tyksen esteenä. Pelkästään talousarviorahoitukseen perustuva liikenneverkon rahoitus ei ole mahdollistanut yhteiskunnallista kehitystä tarkoituksenmukaisella tavalla. Haaste on erityisen akuutti juuri nyt, sillä Suomessa on tarpeita rahoittaa sekä liikenneväylien kunnossapitoa ja korjausvelan vähentämistä, että uusia suuria kehittämishankkeita, kuten Turun ja Helsingin välisen nopean raideyhteyden toteuttamista. Varsinais-Suomen liiton näkökulmasta raportti on tervetullut avaus vauhdittamaan keskustelua vaihtoehdoista uusien merkittäviä liikennehankkeiden toteuttamiseksi. Ratkaisuna tunnistettuihin edellä mainittuihin rahoituksen ja muihin liikennesuunnittelun haasteisiin työryhmä ehdotti toimia perusväylänpitoon ja liikenneverkon korjausvelkaan, liikenneverkon kehittämishankkeiden rahoi-tukseen, liikenteen uusien palveluiden ja automaation edistämiseen sekä liikenteen päästöjen vähentämiseen liittyen. Perusväylänpitoon tarvitaan työryhmän mukaan pitkäjänteinen ja riittävä, nykyistä korkeampi talousarviorahoi-tus kunnossapidon toteuttamiseksi ja korjausvelan vähentämiseksi. Perusväylänpidon rahoitusta tulisi työryh-män näkemyksen mukaan lisätä vuosittain vähintään 300 milj. euroa. Myös liikenneverkon kehittämistä varten tulee työryhmän näkemyksen mukaan varata riittävä talousarviorahoi-tus, kuitenkin niin, että tätä voidaan täydentää muilla rahoituslähteillä ja -mahdollisuuksilla. Osana tätä arviota työryhmä nostaa esiin hankekohtaiset yhtiöt, joita voitaisiin käyttää mahdollistamaan aiempaa useampien hankkeiden toteutuminen. Pääministeri Sipilä viittasi hankeyhtiömalliin tunnin junan rahoittamiseksi Varsinais-Suomen liiton ja Valtioneu-voston kanslian järjestämässä yleisötilaisuudessa 12.3. Sipilän mukaan hankekohtaisen yhtiön malli, jota ra-hoittaisi esimerkiksi eläkeyhtiöiden tapaiset sijoittajat, olisi nopein tapa käynnistää tunnin junan radan raken-nustyöt. Parlamentaarisen työryhmän näkemyksen mukaan hankeyhtiön omistajina voivat olla esimerkiksi eläkeyhtiöt, kunnat tai yritykset ja yhtiö voisi joko toteuttaa hankkeen itsenäisesti, jolloin valtio voisi olla omistajana yhti-össä, tai viraston puolesta valtion verkolla, jolloin yhtiöllä olisi käyttöoikeus väyläalueeseen tietyn ajanjakson ajan. Hankkeiden toteutus tulisi työryhmän mukaan koordinoida parlamentaarisesti laadittavan 12-vuotisen valta-kunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimisen yhteydessä ja sisällyttää eduskunnalle annettavaan selontekoon. Linkki Parlamentaarisen liikenneverkon rahoitus arvioivan työryhmän loppuraporttiin. Lisätietoja: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen p. 040 583 6950 Kumppanuusstrategian kannatus kasvanut vuosi vuodelta
|
Maakuntakatsaus 12.2.2018
Maakuntakatsaus 22.1.2018
| |
|
Keskustelu EU:n koheesiopolitiikasta käy kuumana – nyt on aika vaikuttaa Todennäköisesti koheesiopolitiikasta tullaan leikkaamaan jollain tavalla, mutta kysymysmerkkinä on vielä se, kuinka paljon ja miten leikkaukset kohdistuvat eri alueille. Aikaisemmin koheesiorahastot ovat kohdistuneet kaikille EU-alueille, nyt esillä on ehdotuksia, joissa kehittyneimmät alueet jäisivät ilman aluekehitysrahoja. Euroopan perifeeristen merialueiden liitto CPMR julkaisi joulukuussa 2017 selvityksen, jossa analysoidaan eri budjettileikkausskenaarioiden vaikutuksia alueille. Suomen kannalta skenaariot näyttävät huolestuttavilta: Skenaario I: tuki kohdistetaan ainoastaan vähiten kehittyneille alueille On siis selvää, että Suomen ja muiden kehittyneiden alueiden tulee vaikuttaa kovasti, jotta koheesiopolitiikka säilyisi koko Euroopan politiikkana ja että sosiaalirahasto pysyisi osana koheesiopolitiikkaa. Rakennerahastoil-la tuetaan tälläkin hetkellä Varsinais-Suomen positiivista rakennemuutosta, joka on toivottu valonpilkahdus koko Suomessa. Tunnin junan toteutus varmistaa metropolialueen kasvua ja kilpailukykyä Selvitys Turun kehätien infrastruktuuri-investointien vaikutuksista yritystoimintaan valmistunut • Kehätiehen suunnitellut investoinnit eivät synnyttäneet merkittävästi taloudellista kasvua alueen yrityksissä, vaikka kehätie onkin erittäin merkittävä tekijä niiden liiketoiminnan kannalta. Liikenneviraston tilastojen perusteella Turun kehätien liikennemäärät ovat kasvaneet merkittävästi viimeisen kymmenen vuoden aikana. Esimerkiksi välillä Kausela - Kirismäki liikennemäärät ovat kasvaneet vuosien 2004 ja 2016 välillä 30 prosenttia ja raskas liikenne jopa 37 prosenttia. Liikenteen toimivuus heikkenee nopeas-ti Turun kehätiellä, jos liikennemäärien kasvu jatkuu samanlaisena, eikä investointien aikataulua kiirehditä suunnitellusta. Scandria® Alliance ¬– ScanMed korridoorin yhteistyösopimuksen valmistelu Varsinais-Suomen yritysten liikevaihto vakaalla kasvu-uralla
|
Maakuntakatsaus 18.12.2017
| |
|
Palvelut ja jalostus siivittivät Varsinais-Suomen talouskasvua vuonna 2016 Varsinais-Suomen talous kasvoi lähes 4 % viime vuonna. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Varsinais-Suomen arvonlisäys oli Suomen kolmanneksi nopeinta, ja nopeammin talous kasvoi vain Pohjois-Pohjanmaalla sekä Kainuussa, jossa Talvivaaran kaivoksen uudelleenkäynnistäminen nopeutti maakunnan talouskasvua huomattavasti. Koko maan arvonlisäys kasvoi 1,6 %. Varsinais-Suomen talouskasvu oli melko tasaisesti sekä jalostuksen että palvelujen varassa. Vuonna 2016 palvelualojen bruttoarvonlisäys kasvoi kuitenkin hieman nopeammin kuin jalostustoimialat, joita ovat kaivostoiminta, teollisuus ja rakentaminen. Palvelut puolestaan muodostuvat mm. kaupasta, majoitus- ja ravitsemustoiminnasta, rahoitustoiminnasta, julkishallinnosta ja terveydenhuollosta. Arvonlisäyksellä tarkoitetaan alueen tuotannon synnyttämää arvoa. Se lasketaan yritysten osalta vähentämällä tuotannosta tavaroiden ja palvelujen tuottamiseen käytetyt välituotteet ja ei-kaupallisessa toiminnassa laskemalla yhteen maksetut palkat ja kiinteän pääoman kuluminen. Tilastokeskus julkistaa arvonlisäyksen alueelliset ennakkotiedot vuosittain noin 11 kuukauden tilastoviiveellä. Lisätietoja: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, puh. 050 410 2294
Varsinais-Suomen liikenteen tila 2017 Varsinais-Suomen liikennestrategiasta laadittiin syksyllä 2017 tilaseuranta suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Tilaseurannan perusteella Varsinais-Suomen positiivinen rakennemuutos on lisännyt maakunnan pääteiden liikennemääriä merkittävästi; viimeisen vuoden aikana henkilöautojen ja raskaan liikenteen määrien kasvu pääteillä on ollut suhteessa valtakunnan keskiarvoon huomattavasti suurempaa. Sen sijaan joukkoliikenteen sekä raideliikenteen matkustajamäärissä ei näy näin nopeaa kasvua. Myös raiteilla kulkeva tavaran määrä on vähentynyt. Liikenteen määrän kasvu ei ole vielä heikentänyt liikenteen toimivuutta, mutta jos kasvu jatkuu näin nopeana, liikenteen toimivuus tulee heikkenemään merkittävästi etenkin Kehätiellä Kauselan ja Kirismäen välillä (osa E18-tietä) sekä Turun kaupungin sisääntuloväylillä. Kehätien toimivuus lähivuosikymmeniksi pystytään turvaamaan, jos suunnitelluille toimenpiteille Kauselan ja Kirismäen välillä saadaan rahoitus (eritasoliittymät sekä nelikaistaistukset), mutta Turun kaupungin sisääntuloväylien liikenteen toimivuuden turvaamiseksi tulee löytää uudenlaisia keinoja, sillä tilaa lisäkaistoille ei ole. Tieliikenteen kapasiteetin kasvattaminen elinkeinoelämän tarpeisiin, lisää väistämättä myös henkilöautoliikenteen sujuvuutta. Kansallisten ilmasto- ja päästötavoitteiden perusteella henkilöautoilun osuutta liikkumisessa pitäisi kuitenkin laskea merkittävästi ja lisätä kestävien kulkumuotojen osuutta. Päästötavoitteet kulminoituvat Turun seudulle, jossa kestävien kulkumuotojen edistämiselle on parhaimmat edellytykset. Vuonna 2018 Varsinais-Suomen liitto käynnistää jatkuvan maakunnallisen aluerakenne ja liikennejärjestelmätyön, jonka yhteydessä tarkistetaan, miten voimassa oleva liikennestrategia vastaa muuttuneisiin olosuhteisiin (etenkin kansalliset päästötavoitteet sekä maakuntauudistus) sekä liikennestrategian tavoitteisiin. Jatkuva aluerakenne- ja liikennejärjestelmätyö tiivistää maankäytön ja liikenteen suunnittelun vuoropuhelua ja yhteistyötä maakunnassa, seutukunnissa sekä kunnissa, sillä maankäytön ja palvelurakenteen ratkaisuilla on merkittävä vaikutus liikenteeseen. Turun seudulla pyritään monitasoisen suunnittelun keinoin lisätä kestävien liikkumismuotojen osuutta ja hillitsemään henkilöautomäärien kasvua, jolla turvataan mm. elinkeinoelämän kuljetusten toimivuus. Liikenne- ja viestintäministeriö laatii alueellisen junaliikenteen selvityksen, jonka yhteydessä Varsinais-Suomen liitto tarvittaessa päivittää omaa paikallisjunaliikenteen selvitystään. Alueellisen junaliikenteen kehittäminen tulee ajankohtaiseksi maakuntauudistuksen myötä. Lisätietoja: suunnittelujohtaja Heikki Saarento, p. 040 720 3056, liikennesuunnittelija Mari Sinn, p. 045 807 8969 Europe Direct tiedotuspisteen toiminta liitossa jatkuu Euroopan komissio on hyväksynyt Varsinais-Suomen liiton ehdotuksen uudesta Europe Direct -kaudesta 2018–2020. Europe Direct tiedotuspisteen tehtävänä on tiedottaa ajankohtaisista EU-aiheista erityisesti kansalaisille, mutta myös sidosryhmille järjestämällä erilaisia tapahtumia ja keskustelutilaisuuksia, vastaamalla kansalaisten EU-aiheisiin kysymyksiin, sekä tuottamalla ja jakamalla EU-aiheista materiaalia. Yhtenä tärkeänä painopisteenä tiedotuspisteen toiminnassa on EU-rahoitustiedon jakaminen. Europe Direct Varsinais-Suomi -tiedotuspisteen toiminnasta allekirjoitetaan kolmivuotinen puitesopimus, jota täsmennetään vuosittain erillissopimuksella. Vuodelle 2018 liitto saa komissiolta tukea noin 28 000 euroa. Nykyinen EU-tiedottaja siirtyy toisiin tehtäviin. Paikan täyttämisellä on kiire, jotta tiedotuspisteen toiminta voi jatkua keskeytyksettä. EU-tiedottajan paikka on ollut avoimessa haussa 5.–15.12.2017 välisen ajan ja se täytetään heti kun mahdollista. Lisätietoja: viestintäpäällikkö Kirsi Stjernberg, p. 040 551 3120 Valonian vuoden 2018 toiminnan painopisteet – erityisesti esillä hiilineutraali maakunta sekä vesien-suojelu Kansalliset ilmastotavoitteet edellyttävät yhä järeämpää otetta ilmastonmuutoksen hillintään. Esimerkiksi liikkumisen päästöistä on leikattava puolet, mikä tarkoittaa sitä, että haasteeseen on tartuttava monin eri keinoin. Valonian kestävän liikkumisen työ tulee keskittymään vuonna 2018 erityisesti pyöräilyn edistämiseen osana seudullista liikennejärjestelmätyötä. Toisena painopisteenä on kokeilut, joissa innovatiivisten palveluiden kautta voidaan yhdistellä erilaisia liikkumisen tarpeita. Hiilineutraali maakunta -tavoitetta tullaan aktiivisesti edistämään kuntatasolla niin, että saadaan yhä parempi ymmärrys siitä, millaisia toimia kunnissa tullaan lähivuosina toteuttamaan ja miten Valonia voi niissä olla kuntien tukena. Luvassa onkin kuntakierros, jossa kartoitetaan tarkemmin kuntien ilmasto- ja kiertotalousasioihin liittyviä tarpeita. Valonian vesiensuojelutoiminta vankistuu edelleen. Työssä tärkeänä pyrkimyksenä on innostaa ja aktivoida paikallistoimijoita ja auttaa näitä konkreettisten suojelutoimenpiteiden toteuttamisessa. Lisäksi kuntien hulevesiasiat nostetaan nykyistä paremmin esille ja niihin pyritään löytämään erilaisille kunnille sopivia työkaluja. Luonnon monimuotoisuuden teemaa tullaan nostamaan Valoniassa vahvemmin esille. Tiukat ilmastotavoitteet ja ravinteiden kierron haasteet edellyttävät kunnilta parempaa ymmärrystä luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemipalveluiden huomioimisesta. Valonia pyrkii tässä auttamaan ja ohjaamaan kuntia. Hankkeissa tullaan läpileikkaavasti yhä enemmän keskittymään asukkaiden osallistumiseen ja käyttäjälähtöisyyteen. Viestinnällisesti erityisenä tavoitteena on vahvistaa kuntien luottamushenkilöihin suunnattua viestintää. Kaiken tämän lisäksi jatketaan edelleen monia vakiintuneita toimintoja, kuten energianeuvontaa, kiertotalouden edistämistä, vesistökunnostuksia, haja-asutuksen jätevesineuvontaa, ympäristökasvatusta ja liikkumisen ohjausta. Kaikista toiminnoista voi lukea lisää Valonian nettisivuilta ja uutiskirjeistä. Lisätietoja: toimialapäällikkö Riikka Leskinen, p. 044 907 5995 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on uudistettu – vähähiilisyys keskeistä Valtioneuvosto päätti 14.12.2017 uudistetuista valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Tavoitteilla varmistetaan, että valtakunnallisesti merkittävät asiat huomioidaan kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Alueidenkäyttötavoitteiden avulla taitetaan yhdyskuntien ja liikenteen päästöjä, turvataan luonnon monimuotoisuutta ja kulttuuriympäristön arvoja sekä parannetaan elinkeinojen uudistumismahdollisuuksia. Niillä myös sopeudutaan ilmastonmuutoksen seurauksiin ja sään ääri-ilmiöihin. Uudistetut tavoitteet jakautuvat viiteen kokonaisuuteen: 1. Toimivat yhdyskunnat ja kestävä liikkuminen Tavoitteiden määrä on vähentynyt. Uudistetussa päätöksessä niitä on 17 aiemman 70 sijaan. Päällekkäisyydet erityislainsäädännön kanssa on purettu. Kaikki tavoitteet koskevat koko maata, eikä alueellisia erityistavoitteita enää ole. Uudistus lisää hallitusohjelman mukaisesti kuntien liikkumavaraa maankäytössä. Edellisen kerran maankäyttö- ja rakennuslain 22 §:n mukaisista valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista päätettiin vuonna 2008. http://valtioneuvosto.fi/paatokset/paatos?decisionId=0900908f80577688 Lisätietoja: suunnittelujohtaja Heikki Saarento, p. 040 720 3056 |
