Maakuntakatsaukset

Varsinais-Suomen työllisyysaste lähenee 72 prosenttia

Varsinais-Suomen työllisyystilanne on parantunut tasaisesti jo kahden vuoden ajan, ja maakunnan kausitasoitettu työllisyysaste oli vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 71,3 %. Vuoden 2016 alusta työllisyysaste on kasvanut noin viisi prosenttiyksikköä.

Valtiovarainministeriön kevään 2018 Talousnäkymät -katsauksen mukaan työllisyyden kasvu Suomessa hidastuu hieman lähivuosina, ja koko maassa työllisyysasteen 72 % raja ylitetään vuonna 2020. Varsinais-Suomessa 72 % raja sen sijaan ylitetään jo kesän kuluessa olettaen, että työllisyysasteen kasvu jatkuu nykyisen kaltaisena.

Neljännesvuosittainen työllisyysaste laaditaan Tilastokeskuksen tekemän haastattelututkimuksen pohjalta. Tämä lisää jonkin verran etenkin maakunnallisten lukujen epävarmuutta. Pitkän aikavälin trendikehitys antaa kuitenkin varsin luotettavan kuvan työllisyyskehityksestä.

Lisätietoja: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, puh. 050 410 2294

EK:n raportti esittää tunnin junan rakentamista ja uutta raideyhteyttä Lounais-Suomeen

Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) julkaisi viime viikolla raportin Kaupungit kasvavat – miten käy muun Suomen? kaupunkipolitiikan uudistamiseksi. Osmo Soininvaaran ja Esa Härmälän laatimassa raportissa käydään läpi kaupunkikehityksen mahdollisuuksia ja pullonkauloja, sekä esitetään 10 teesiä kaupungistuvaa Suomea ja aluepolitiikkaa varten. Raportti, jossa halutaan nostaa kaupunkipolitiikka kasvun lähteeksi huolehtien samalla muun Suomen mahdollisuuksista, on osa EK:n valmistautumista eduskuntavaaleihin.

Sekä kirjoittajat, että EK omassa pääviestissään ottavat raportissa kantaa kaupunkiseutujen välisten liikenneyhteyksien vahvistamiseen ja raideliikenneinvestointien kasvattamiseen. Raportti nostaa Lounaisen Suomen yhteyksien parantamisen tulevaisuuden kasvun edellytykseksi. Kirjoittajien mukaan hyvät liikenneyhteydet kaupunkiseutujen välillä tukevat maan tasapainoista kehitystä ja tämän saavuttamiseksi erityisesti raideliikenneinvestointeja on kasvatettava.

Soininvaaran mukaan Tunnin juna Turkuun ja lentokenttärata Helsingistä lentokentän kautta pääradalle tukisivat Turkua ja Tamperetta. Vaikka ratahankkeet parantavat rautatieyhteyksiä Helsinkiin, ne tukevat Soininvaaran mukaan tosiasiassa muiden yliopistokaupunkien kilpailukykyä Helsinkiin nähden.

Myös EK näkee Turun, Tampereen ja Helsingin kasvukolmion kaupunkipolitiikan prioriteettilistalla. Jotta työssäkäynnin ja asumisen alueita saadaan laajennettua nopeilla raideyhteyksillä pian, tarvitaan liikenneväylien rahoitukseen tasokorotus a investointien tasoa pitää nostaa tuntuvasti. EK peräänkuuluttaa 12 vuoden suunnitelmaa infran kehittämiseen. Pidempi investointinäkymä ja yritystarpeisiin vastaava suunnitelma kannustaa EK:n mukaan investoimaan ja sijoittumaan Suomeen.

Raportissa esitetään avaus myös muiden Lounais-Suomen liikenneyhteyksien lisäämisestä tulevien hallitusten työlistoille. Härmälän mukaan rautatiet ja nopeat junat ovat tulevaisuutta ja nopeuksien nostamisen lisäksi Suomeen tulee rakenaa myös uusia ratoja. Sekä Härmälä että Soininvaara esittävät rautatieyhteyttä Turusta uudenkaupungin ja Rauman kautta Poriin. Raideyhteys tukisi kirjoittajien mukaan länsirannikon nopeasti ja lupaavasti käynnistynyttä teollisuuden nousua.

Linkki raporttiin

Lisätietoja: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, puh. 040 583 6950

Vaikuttajakoulu perehdytti 25 varsinaissuomalaista nuorta yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen

Maakuntahallituksen perustaman vaikuttajakoulun toinen vuosikurssi yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta kiinnostuneille varsinaissuomalaisille on saatu päätökseen. Syksyllä 2016 alkanut ensimmäinen vaikuttajakoulu ja nyt päätökseen saatu toinen vuosikurssi ovat tutustuneet liiton johdolla erilaisiin vaikuttajiin ja päättäjiin, edunvalvontaan ja vaikuttamisen keinoihin.

Vaikuttajakoulun vuosikurssin ohjelmaan on kuulunut kahdeksan eri teematapaamista aina EU-politiikasta median kehitykseen ja maakunnan elinkeinoelämään. Vaikuttajakoulun nuoret ovat vierailleet mm. eduskunnassa tapaamassa varsinaissuomalaisia kansanedustajia, Turun kaupungintalolla tapaamassa nuoria valtuutettuja ja hovioikeudessa tapaamassa hovioikeuden presidenttiä. Helsingin vierailujen aikana nuoret tapasivat sosiaali- ja terveysministeri Annika Saarikon ja europarlamentaarikko Henna Virkkusen, sekä vierailivat vaikuttajaviestintätoimistossa.

Varsinais-Suomen liitto on halunnut vaikuttajakoululla tarjota nuorille mahdollisuuden tutustua päätöksentekoon ja erilaisiin vaikuttamistapoihin. Tarkoituksena on tukea nuorten yhteiskunnallista valveutuneisuutta, avata poliittista järjestelmää ja antaa vaikuttamisen työkaluja tuleville maakunnan huippupolitiikoille.

Ensimmäisen kurssin käyneitä nuoria toimii jo nykyään kuntien valtuutettuina, lautakuntien jäseninä ja opiskelijajärjestöen luottamustehtävissä. Myös toisen vuosikurssin nuorilla on halua jatkaa yhteiskunnallisen vaikuttamisen parissa. Tieto vaikuttajakoulusta kiiri myös Valtioneuvoston kansliaan saakka, sillä pääministeri Sipilä halusi tavata tammikuussa vaikuttajakoulun nuoria osana EU:n tulevaisuuskiertuettaan. Tapaamisessa vaikuttajakoulun nuoret osoittivat näkemyksiään nykyisestä politiikasta ja tulevaisuuden ratkaisuista haastaessaan pääministeriä maksuttomasta toisen asteen koulutuksesta, tietotekniikan opetuksesta kouluissa, työmarkkinoiden muutoksesta, asevelvollisuuden tulevaisuudesta ja turvapaikkaprosesseista.

”Opin valtavasti vaikuttamisesta ja eri tahojen toiminnasta, johon vaikuttajakoulu tarjosi holistisen näkökulman. Kokonaiskuvan myötä omat tulevaisuuden suunnitelmat selkenivät. Sain myös kontakteja tulevaisuutta varten”, summaa vaikuttajakoulun osallistuja kokemuksiaan.

Kysyntää nuorten vaikuttamismahdollisuuksia kohtaan on paljon ja vaikuttajakoulun kiinnostuneiden hakijoiden määrät ovat kasvaneet. Vaikuttajakoulun kolmannen vuosikurssin käynnistämiselle tulevana syksynä on selvä kysyntä olemassa.

Lisätietoja: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, puh. 040 583 6950

Varsinais-Suomen muuttovetovoima ennätyskorkealla

Varsinais-Suomen asukasluku on kasvanut pitkään tasaisesti noin parin tuhannen asukkaan verran vuosittain. Viime vuosina maakunnan väestönkasvu on kuitenkin hieman hidastunut, ja vuonna 2016 väestö kasvoi enää noin 1 200 asukkaalla. Kasvun hidastuminen johtuu pitkälti syntyvyyden laskusta.

Viime vuonna Varsinais-Suomen asukasluku kasvoi kuitenkin yli 2 100 asukkaalla. Vaikka pelkästään syntyvyyden ja kuolleisuuden seurauksena maakunnan asukasluku olisi vähentynyt lähes 700 henkilöllä, houkutteli Varsinais-Suomi ennätysmäärän muuttajia muualta Suomesta. Maakunnan kotimainen muuttovoitto kasvoikin lähes 1 800:een, mikä on korkein luku kahteenkymmeneen vuoteen. Lounais-Suomen positiivinen rakennemuutos onkin kasvattanut maakunnan muuttovetovoimaa huomattavasti.

Lisätietoja: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, puh. 050 410 2294

Siltasopimuksella välineitä Lounais-Suomen positiiviseen rakennemuutokseen

Valtio, Varsinais-Suomen ja Satakunnan toimijat ovat solmineet siltasopimuksen vauhdittamaan Lounais-Suomen positiivista rakennemuutosta. Elinkeinoministeri Mika Lintilä julkisti siltasopimuksen osana vierailuaan Turussa viime viikolla. Siltasopimus sisältää valtion toimia mm. työvoiman saatavuuden, t&k-toiminnan, koulutuksen, tietopohjan ja tunnettuuden vahvistamiseksi. Annetut reunaehdot huomioiden siltasopimuksen sisältöön ja valmisteluprosessiin on syytä olla tyytyväinen. Niin poikkeuksellisen voimakas kasvu, joka alueella on käynnissä, vaatii valtion ja alueen toimijoiden yhteistä tilannekuvaa ja yhteisiä ratkaisuja. Nyt näin on tehty, ja osa tarvittavista ratkaisuista saadaan heti toteutukseen. Toki painavimmat toimenpiteet liittyen mm. saavutettavuuteen ja koulutukseen jäivät vielä sopimuksen ulkopuolelle.

Yksittäisistä siltasopimuksen toimenpiteistä merkittävin resursointi, 2,88 milj. € osoitetaan Turussa sijaitseviin, tekniikan alan koulutukseen soveltuviin, moderneihin ja kilpailukykyisiin tutkimus-, kehitys- ja koulutusinfra struktuureihin. TKI-infrastruktuurin kehittäminen perustuu turkulaisten korkeakoulujen, Turku Science Park Oy:n ja Turun kaupungin Turku Future Technologies Competence Factory (TFT CF) -yhteistoimintasopimukseen.

Maakuntahallituksen listalla on tänään kaksi hanketta, jotka sisältyvät siltasopimukseen. Talent Boost Turku on hanke, jonka tavoite on tarjota kansainvälisesti vetovoimaisia työ- ja uramahdollisuuksia Lounais-Suomessa sekä Poretieto-hanke, jolla toteutetaan positiivisen rakennemuutoksen tilannekuva- ja seurantapalvelu siltasopimukseen liittyen.

Siltasopimusta esitti työ- ja elinkeinoministeriön asettama selvityshenkilö Esko Aho raportissaan positiivisen rakennemuutoksen tarvitsemasta toimintamallista elokuussa 2017. Sopimuksessa erityisessä tarkastelussa ovat lyhyen tähtäimen toimet, jotka käynnistyvät ja toteutuvat vuosina 2017–2019. Siltasopimus on luonteeltaan prosessi, jota seurataan tämän hallituskauden loppuun. Seurannan yhteydessä on mahdollista sopia vielä uusista toimenpiteistä kehysten puitteissa.

Linkki siltasopimukseen

Lisätietoja: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, puh. 040 583 6950

Varsinais-Suomessa on kaikki mitä kansallisen lääkekehityskeskuksen perustamiselta vaaditaan

Maan hallitus päätti kevään kehysriihessä osoittaa kehyskaudelle 11 milj. euroa kansallisen lääkekehityskeskuksen perustamiseen. Uuden lääkekehityskeskuksen sijaintipaikasta ja aikataulusta ei ole vielä päätetty, mutta Turku on hyvinkin perusteltu keskuksen sijoituspaikaksi.

Lääkekehitys vaatii monen tieteenalan erityisosaamista, ymmärrystä lääkekehityksen prosesseista ja säädöskehyksistä. Siksi suomalaisissa yliopistoissa tehtyjen löydösten kaupallinen potentiaali jää nyt usein hyödyntämättä. Lääkekehityskeskuksen perustamisen tavoitteena on, että akateemiseen tutkimukseen perustuvista lääkekehitysprojekteista syntyy useammin uusia innovaatioita.

Turkua on pidetty vahvana vaihtoehtona sijoituspaikaksi. Lääkekehityskeskuksen menestyminen vaatii yliopiston lääketieteen tutkijoiden ja lääkealan yritysten yhteyttä, jotta syntyviä lääkeaihioita pystytään jatkokehittämään ja tuotteistamaan. Suomessa on kehittyvän ja korkeatasoisen terveysalan perus- ja kliinisen tutkimuksen myötä hyvät edellytykset lääkekehitykselle ja erityisesti Turussa sijaitsee merkittävä lääkekehityksen tutkimusja liiketoimintakeskittymä.

Sosiaali- ja terveysministeriön asettama rationaalisen lääkehoidon toimeenpano-ohjelman lääkeinnovaatiot -työryhmä esitti loppuraportissaan kansallisen lääkekehityskeskuksen perustamista omaksi hallinnolliseksi yksikökseen, jonka tulisi sijaita yhdessä paikassa. Tämän lisäksi julkisuudessa on ollut esillä vaihtoehto verkostomaisesta rakenteesta. Verkostomalli on käytössä esimerkiksi hallituksen perustamassa genomi- ja syöpäkeskuksessa.

Kansallinen lääkekehityskeskus palvelisi kaikissa Suomen yliopistoissa toimivia tutkijoita tasapuolisesti, mutta sen tehokas toiminta vaatii käytännön toiminnan keskittämistä yhteen osaamiskeskukseen, kuten ym. työryhmäkin esittää. Keskuksen luontevin asemapaikka olisi Turussa, jossa sijaitsee merkittävä osa alan kansallisesta innovaatioekosysteemistä. Turusta löytyy Suomen merkittävimmät lääketehtaat ja diagnostiikkayritykset sekä noin puolet alan kaikista yrityksistä Suomessa.

Linkki lääkeinnovaatiot työryhmän raporttiin kansallinen lääkekehityskeskus

Lisätietoja: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, puh. 040 583 6950

Pohjoisen kasvuvyöhykkeen vuorovaikutussuhteista tutkimustietoa

Pohjoisella kasvuvyöhykkeellä tapahtuvista ihmisten, tavaroiden ja tiedon virroista on käynnistymässä EU-

rahoitteinen tutkimus ”Potentials of big data for integrated territorial policy development in the European growth corridors (BIGDATA)”. Tutkimuksen toteuttaa Turun yliopiston ja Tarton yliopiston muodostama hankekonsortio, ja Varsinais-Suomen liitto toimii hankkeen johtavana julkishallinnon sidosryhmänä (lead stakeholder). Muita sidosryhmiä ovat Örebron lääni ja Viron elinkeino- ja viestintäministeriö.

Kasvuvyöhykkeiden ominaisuuksista, kuten väestöstä, työpaikoista ja taloudesta, on saatavilla paljon tietoa, mutta vyöhykkeillä tapahtuvista ihmisten, tavaroiden ja tiedon liikkeistä on vähemmän helposti hyödynnettävää tietoa. Tämä vyöhykkeillä tapahtuva vuorovaikutus on kuitenkin kasvuvyöhykkeiden kannalta keskeistä: kasvuvyöhyke on toimiva vain, jos sen eri osat ovat tiiviisti kytkeytyneitä toisiinsa erilaisten vuorovaikutussuhteiden kautta.

BIGDATA-hankeen tavoitteena on tuottaa uutta tietoa kasvuvyöhykkeillä tapahtuvasta vuorovaikutuksesta uusia datalähteitä hyödyntämällä. Hankkeessa on tarkoitus selvittää eri lähteistä saatavan massadatan hyödynnettävyyttä kasvuvyöhykkeiden vuorovaikutuksen tarkastelussa ja demonstroida näiden datalähteiden käytettävyyttä muutaman Pohjoiselle kasvuvyöhykkeelle ja Rail Baltic -vyöhykkeelle sijoittuvan tapaustutkimusten kautta.

Hanke rahoitetaan ESPON-tutkimusohjelmasta, ja sen budjetti on 275 000 €. ESPON on soveltava tutkimusohjelma, jonka tarkoituksena on tukea aluekehityspolitiikkojen laatimista Euroopassa. Tätä varten ohjelma tuottaa laaja-alaisia ja järjestelmällisiä tietoja alueellisista suuntauksista, jotka liittyvät erilaisiin taloudellisiin, sosiaalisiin ja ympäristön kannalta merkityksellisiin näkökohtiin. Yksi ESPON-ohjelman keskeisistä tavoitteista on tämän tiedon saattaminen ymmärrettävässä muodossa päätöksentekijöiden käyttöön.

Lisätietoja: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, puh. 050 410 2294

Maakuntaohjelma- ja kumppanuusseminaari 14.6.2018

Maakuntaohjelmakausi 2018-2021 on käynnistynyt. Varsinais-Suomen maakuntastrategian vision mukaisesti ohjelman tavoitteita ja toimenpiteitä toteutetaan kumppanuudella ja yhteistyöllä. Miltä kumppanuus näyttää tällä hetkellä, miten maakuntaohjelmatyötä tehdään, ja miten pidämme Varsinais-Suomen jatkossakin kehityksen kärjessä?

Maakuntaohjelma- ja kumppanuusseminaarin ohjelmassa on muun muassa paneelikeskustelu maakunnan vahvuuksista, vinkkejä maakunnalliseen yhteistyöviestintään sekä keskustelua kumppanuusverkostoista ja niiden toiminnasta. Tilaisuudessa esitellään myös Varsinais-Suomen kumppanuusfoorumin uudet verkkosivut.

Maakuntaohjelma- ja kumppanuusseminaari järjestetään torstaina 14.6.2018 klo 8:30-13:00 Kårenilla, Turussa. Ennakkokutsu tilaisuudesta lähetetään viikolla 17. Ohjelma julkaistaan ja ilmoittautuminen avataan mahdollisimman pian sen jälkeen.

Lisätietoja: erikoissuunnittelija Salla-Maria Lauttamäki, p. 040 520 0761

Töihin tänne -kampanjalla houkutellaan osaavaa työvoimaa Lounais-Suomeen

Lounais-Suomen yritykset tarvitsevat lisää työvoimaa. Nykyisten kasvuodotusten toteutuessa Lounais-Suomeen syntyy seuraavan viiden vuoden kuluessa 30 000 uutta työpaikkaa. Työvoimapulaan haetaan nyt ratkaisua valtakunnallisella kampanjalla, jolla esitellään alueen vetovoimatekijöitä ja houkutellaan osaajia ja muuttajia Lounais-Suomeen koko Suomesta. Lounais-Suomen omat alueelliset työvoimareservit ja koulutus-kapasiteetti eivät yksin kykene tyydyttämään osaajatarvetta. Siksi tarvitaan osaajien muuttovirran kasvatta-mista myös muualta Suomesta alueelle. Lounais-Suomen hyvä talous- ja työllisyystilanne tunnetaan kuitenkin edelleen muualla Suomessa melko huonosti.

Töihin tänne -kampanjan kohderyhmänä ovat erityisesti 18–35-vuotiaat nuoret ja nuoret perheet erityisesti Ete-lä-Suomen kasvukolmiossa ja pääkaupunkiseudulla.

Kampanja lähti liikkeelle vahvalla digimarkkinoinnilla ja sen kivijalkana toimii työnhakijan ja muuttajan nettisi-vusto http://töihintänne.fi. Sivustolle on kerätty potentiaalisia muuttajia kiinnostavaa tietoa alueen työ- ja opis-kelumahdollisuuksista sekä asuinpaikka-, asunto- ja harrastustarjonnasta. Kampanjan kasvoina nähdään ihmi-siä, jotka ovat jo muuttaneet työn perässä Lounais-Suomeen. Kampanjan tavoitteellinen sisältömarkkinointityö ja alueen mainetyö tähtää pitkäjänteiseen osaajien muuttovirtaan Lounais-Suomeen.

Töihin tänne -kampanja on tehty yhteistyössä alueen ELY-keskusten, maakunnan liittojen, yritysten, kuntien ja oppilaitosten kanssa. Varsinais-Suomen ELY -keskus on vastannut kampanjan tämän vaiheen rahoituksesta. Kampanjan ovat suunnitelleet ja toteuttaneet yhteistyössä Ground Communications ja Satumaa Family Busi-ness.

Lisätietoja: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen p. 040 583 6950 ja viestintäpäällikkö Kirsi Stjernberg
p. 040 551 3120

Uusista rahoitusmalleista vauhtia Tunnin junan toteuttamiseen?

Parlamentaarinen liikenneverkon rahoitusta arvioinut työryhmä julkaisi helmikuun lopussa loppuraporttinsa liikenneväylien parantamisen ja kehittämisen rahoituksen tulevaisuudesta. Raportissa otetaan kantaa liikenne-verkon johdonmukaisemman ja pitkäjänteisemmän suunnittelun ja rahoituksen kehittämiseen. Työn taustalla on yli puoluerajojen jaettu näkemys nykypäivän haasteista rahoituksen riittävyydessä ja työryhmä päätyi yk-simielisesti siihen johtopäätökseen, että nykyinen liikenneverkon rahoitustaso on toiminut yhteiskunnan kehi-tyksen esteenä. Pelkästään talousarviorahoitukseen perustuva liikenneverkon rahoitus ei ole mahdollistanut yhteiskunnallista kehitystä tarkoituksenmukaisella tavalla.

Haaste on erityisen akuutti juuri nyt, sillä Suomessa on tarpeita rahoittaa sekä liikenneväylien kunnossapitoa ja korjausvelan vähentämistä, että uusia suuria kehittämishankkeita, kuten Turun ja Helsingin välisen nopean raideyhteyden toteuttamista. Varsinais-Suomen liiton näkökulmasta raportti on tervetullut avaus vauhdittamaan keskustelua vaihtoehdoista uusien merkittäviä liikennehankkeiden toteuttamiseksi.

Ratkaisuna tunnistettuihin edellä mainittuihin rahoituksen ja muihin liikennesuunnittelun haasteisiin työryhmä ehdotti toimia perusväylänpitoon ja liikenneverkon korjausvelkaan, liikenneverkon kehittämishankkeiden rahoi-tukseen, liikenteen uusien palveluiden ja automaation edistämiseen sekä liikenteen päästöjen vähentämiseen liittyen.

Perusväylänpitoon tarvitaan työryhmän mukaan pitkäjänteinen ja riittävä, nykyistä korkeampi talousarviorahoi-tus kunnossapidon toteuttamiseksi ja korjausvelan vähentämiseksi. Perusväylänpidon rahoitusta tulisi työryh-män näkemyksen mukaan lisätä vuosittain vähintään 300 milj. euroa.

Myös liikenneverkon kehittämistä varten tulee työryhmän näkemyksen mukaan varata riittävä talousarviorahoi-tus, kuitenkin niin, että tätä voidaan täydentää muilla rahoituslähteillä ja -mahdollisuuksilla. Osana tätä arviota työryhmä nostaa esiin hankekohtaiset yhtiöt, joita voitaisiin käyttää mahdollistamaan aiempaa useampien hankkeiden toteutuminen.

Pääministeri Sipilä viittasi hankeyhtiömalliin tunnin junan rahoittamiseksi Varsinais-Suomen liiton ja Valtioneu-voston kanslian järjestämässä yleisötilaisuudessa 12.3. Sipilän mukaan hankekohtaisen yhtiön malli, jota ra-hoittaisi esimerkiksi eläkeyhtiöiden tapaiset sijoittajat, olisi nopein tapa käynnistää tunnin junan radan raken-nustyöt.

Parlamentaarisen työryhmän näkemyksen mukaan hankeyhtiön omistajina voivat olla esimerkiksi eläkeyhtiöt, kunnat tai yritykset ja yhtiö voisi joko toteuttaa hankkeen itsenäisesti, jolloin valtio voisi olla omistajana yhti-össä, tai viraston puolesta valtion verkolla, jolloin yhtiöllä olisi käyttöoikeus väyläalueeseen tietyn ajanjakson ajan.

Hankkeiden toteutus tulisi työryhmän mukaan koordinoida parlamentaarisesti laadittavan 12-vuotisen valta-kunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimisen yhteydessä ja sisällyttää eduskunnalle annettavaan selontekoon.

Linkki Parlamentaarisen liikenneverkon rahoitus arvioivan työryhmän loppuraporttiin.

Lisätietoja: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen p. 040 583 6950

Kumppanuusstrategian kannatus kasvanut vuosi vuodelta

Vuonna 2017 neljännen kerran toteutettu kumppanuusbarometri antaa vahvan tuen maakunnan kehittämiselle kumppanuuden kautta. Kyselyyn vastanneista lähes 90 prosenttia oli samaa mieltä maakuntastrategian yhteis-työtä korostavan vision kanssa, ja tuki kumppanuusajattelulle on vahvistunut selvästi viime vuosien aikana.

Vaikka kumppanuuden edistämistä pidetään laajasti tavoiteltavana asiana, ei tämä kuitenkaan näy erityisen voimakkaasti kyselyn avovastauksissa. Useissa kommenteissa arvostellaan kuntien välisen yhteistyön toi-mimattomuutta ja maakunnan Turku-keskeisyyttä. Kumppanuusfoorumin toimintaan toivottiinkin mukaan mah-dollisimman laajaa ja monipuolista osallistujajoukkoa.

Kumppanuusbarometri on kerran vuodessa toteutettava verkkokysely, jonka avulla seurataan maakuntastrate-gian tavoitteiden toteutumista. Samalla kumppanuusbarometri antaa yleisen kuvan Varsinais-Suomen kehityk-sestä. Kysely lähetettiin yhteensä noin 750 varsinaissuomalaiselle toimijalle, ja siihen vastasi 176 henkilöä.

Kumppanuusbarometrin tuloksiin voi tutustua kokonaisuudessaan osoitteessa
www.lounaistieto.fi/kumppanuusfoorumi.

Lisätietoja: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, p. 050 410 2294

Lisärahoitusta Varsinais-Suomen positiiviseen rakennemuutokseen

Valtioneuvosto jakoi 8.2.2018 maakunnille vuosittaisen rahoituksen alueiden kasvun ja kilpailukyvyn tukemi-seen. Varsinais-Suomeen osoitettiin Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelman vuosittaisen kehyk-sen mukaisesti Euroopan aluekehitysrahoitusta ja siihen liittyvää valtion vastinrahoitusta 2,2 miljoonaa euroa sekä Euroopan sosiaalirahaston ja siihen liittyvää valtion vastinrahoitusta 2,7 miljoonaa euroa.

Kansallista alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen (AIKO) rahoitusta ennakoidun rakennemuutoksen hank-keisiin myönnettiin 267 000 euroa sekä Turun kaupunkiseudun kasvusopimuksen toteuttamiseen 606 000 euroa.

Edellä mainittujen vuosittaisten perusrahoitusten lisäksi valtioneuvosto huomioi Lounais-Suomen positiivisen rakennemuutoksen kasvun mahdollisuuden hyödyntämiseksi tehtyyn Silta-sopimukseen sisältyneitä esityksiä. Euroopan aluekehitysrahoitusta ja siihen liittyvää valtion vastinrahoitusta myönnettiin Varsinais-Suomeen 2 880 000 euroa. Tämä on tarkoitettu valmistavaa teknologiateollisuutta palvelevan ja kaikkien korkeakoulujen yhteiskäyttöön tarjottavan TKI- ja koulutusinfrastruktuurin kehittämiseen. AIKO-rahoitusta osoitettiin kansainvälisten erityisasiantuntijoiden houkutteluun 170 000 euroa ja positiivisen rakennemuutoksen tilannekuva- ja seurantapalvelun rakentamiseen 30 000 euroa.

Lisätietoja: aluekehitysjohtaja Tarja Nuotio, p. 040 506 3715, tarja.nuotio(at)varsinais-suomi.fi ja elinkeinopäällikkö Petteri Partanen, p. 070 776 0630, petteri.partanen(at)varsinais-suomi.fi

Tunnin juna ja Helsinki-Tallinna tunneli EU:n ydinverkkokäytävien toteuttajina

EU:n merkittävimmistä liikenneverkoista TENT-T (Trans-European Transport Networks), ydinverkkokäytävistä kaksi ulottuu Suomeen. Ruotsista Turun ja Helsingin kautta Venäjän rajalle olevat liikenneyhteydet ovat osa Skandinavia-Välimeri-ydinverkkokäytävää. Pohjanmeri-Baltia-ydinverkkokäytävä ulottuu Baltiasta Helsinkiin. Muualla Suomessa ei ole EU:n tärkeimpään luokkaan priorisoituja liikennekäytäviä.

Kaksivuotinen FinEstLink-hanke julkaisi viime viikolla selvityksen Helsingin ja Tallinnan välisestä rautatietun-nelista, joka toteuttaisi Pohjanmeri-Baltia-ydinverkkokäytävää. Tunneli olisi maailman pisin ja lyhentäisi matka-ajan kaupunkien välillä puoleen tuntiin. Tunneli yhdistäisi toteutuessaan kolmen miljoonan asukkaan kaksois-kaupungissa tavarat, palvelut ja ihmiset osaksi yhtä työssäkäyntialuetta. FinEstLinkin selvityksessä suunnittelun arvioidaan kestävän neljästä kuuteen vuotta, ja rakentaminen voisi alkaa aikaisintaan v. 2025. Selvityksen mukaan kustannusarvio on 13,8–20 miljardia euroa.

Euroopan unionin liikenneinfrastruktuuripolitiikan tavoitteena on ollut kytkeä Euroopan eri osat toisiinsa sekä sujuvoittaa liikkumista ja sisämarkkinoiden toimintaa. Liikenneverkot on jaettu eri luokkiin, jotka ovat perusteita EU-rahoitusta haettaessa, ja jotka kertovat verkkojen tärkeydestä unionin liikennekäytävissä. Tallinna-Helsinki- välin tavoin Turun ja Helsingin välinen nopea junayhteys, tunnin juna on osa ydinverkkokäytäviä, joille on mahdollista saada unionin rahoitusta.

Turun ja Helsingin välisen tunnin junan suunnittelu on alkanut tunnelihanketta aiemmin ja edennyt jo yksityis-kohtaisen suunnittelun vaiheeseen. Vuoden 2019 eduskuntavaalien jälkeen muodostettavan hallituksen on mahdollista tehdä tunnin junasta rakentamispäätös. Tunnin junan suunnittelua on rahoitettu unionin Verkkojen Eurooppa -ohjelmasta ja valtio on osoittanut hankkeelle merkittävän, yhteensä 40 miljoonan euron suunnittelurahan.

Ydinverkkokäytävät tuovat laajamittaisia yhteiskunnallisia ja taloudellisia hyötyjä niin alueen kaupungeille kuin valtioille ja laajemmin Euroopalle. Siinä missä yhteys Helsingistä avautuu muualle Eurooppaan eteläsuunnas-sa, parantaa tunnin juna yhteyksiä Tukholman ja Pietarin välillä Suomen kautta.

FinEstLink hankkeen takana ovat Helsingin ja Tallinnan kaupungit, Viron ja Suomen liikenneministeriöt sekä Uudenmaan ja Harjun maakunnat. Selvitystä on rahoitettu Varsinais-Suomen liiton suojissa toimivasta Central Baltic Interregohjelmasta noin miljoonalla eurolla.

FinEstLink hankkeen lisäksi vireillä on toinen tunnelihanke, jota johtaa pelialalta tunnettu liikemies Peter Ves-terbacka. Vesterbackan tavoitteena on rakennuttaa tunneli Espoon ja Tallinnan välille kansainvälisellä yksityi-sellä rahoituksella ja ottaa valmis tunneli käyttöön jo vuonna 2024. Sekä Vesterbackan että FinEstLink -hankkeet ovat vasta esisuunnitteluvaiheessa. Hankearvioissa on merkittäviä eroja kustannuksissa sekä rakentamisaikataulussa.

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner kytki selvityksen julkistamistilaisuudessa tunnelihankkeen osaksi pohjois-eteläsuuntaista Jäämeren radan hanketta. Bernerin mukaan yhdessä Rail Baltica -rautatiehankkeen ja Jäämeren radan kanssa Helsinki–Tallinna-tunneli yhdistäisi toteutuessaan arktisen alueen Suomen kautta Euroopan ytimeen.

”Ratainvestoinnit ovat kokoluokaltaan merkittäviä eriä valtion talousarviossa ja siksi ne pitää aikatauluttaa. Pitkän aikavälin visiot liikenneverkkojen kehittämiseen ovat hyvin tervetulleita, sillä niiden kautta suunnittelu etenee kohti toteutusta. Tässä ajassa pitää tarttua toteuttamiseltaan realistisimpiin hankkeisiin. Tulevalla hallituskaudella tunnin juna on suurista ratahankkeista ainoa, jota on mahdollista jo rakentaa”, summaa maakuntajohtaja Kari Häkämies keskustelua käynnissä olevista ratahankkeista.

Lisätietoja: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, puh. 040 583 6950

Turun ja Raision joukkoliikenneratkaisu yhdistää kaupunkiliikenteen tunnin junaan

Turun ja Raision kaupungit ovat laatineet selvityksen kaupunkien ja seudun kasvua ja kokonaisvaltaista kehit-tymistä mahdollistavasta joukkoliikenneratkaisusta. Suunnittelun lähtökohtana on toteuttaa raitiotie- tai super-bussi reiteille, joiden varrella on paljon maankäytön kehittämispotentiaalia ja rakentamisen kärkihankkeita.

Esitetyt raitiotie- ja superbussireitit on suunniteltu Varsinais-Suomen maakuntakaavan kaupunkikehittämisen kohdealueelle ja Turun kaupunkiseudun rakennemalli 2035 ydinkaupunkialueelle. Valittavalle joukkoliikenne-ratkaisulle on asetettu yleissuunnitteluvaiheessa näkökulmasta viisi tavoitetta: kestävä kaupunkirakenteen, sujuvan ja houkuttelevan joukkoliikenteen, asukkaiden hyvinvoinnin ja viihtyvyyden, taloudellisen kestävyyden sekä kilpailukyvyn, kasvun ja vetovoiman tukeminen. Tuleva joukkoliikenneratkaisu päätettäneen Turun ja Raision kaupunginvaltuustoissa tulevana kesänä.

Raitiotiellä ja superbussilla voidaan luoda alueelle paljon uutta potentiaalia yhdistettynä maakunnan keskei-simpään liikennehankkeeseen, Helsingin ja Turun väliseen tunnin junaan. Joukkoliikenneratkaisu tuo tulevan Matkakeskuksen ja Kupittaan aseman sekä kuljetuskapasiteetiltaan tehokkaan ja korkealaatuisen joukkoliikenteen pääkäytävän yhteyteen. Raitiotiellä tai superbussilla on suora yhteys sekä Helsingin että Tampereen suunnan ratoihin sekä pitkämatkaiseen linja-autoliikenteeseen.

Suunnittelun lähtökohtana on ollut toteuttaa joukkoliikenneratkaisu, joka tukee kaupungin ja seudun kasvua ja kokonaisvaltaista kehittymistä. Positiivinen rakennemuutos on osaltaan nostanut kasvuodotuksia kaupunki-seudulle, jossa Turun asukasmäärä ja joukkoliikenteen matkustajamäärät ovat kasvaneet nopeasti 2010-luvulla. Joukkoliikennereitin varrelle sijoittuu paljon uutta maankäytön kehityspotentiaalia, kuten myös Turun Tiedepuiston ja keskustan kehittämisen kärkihankkeet.

Tunnin juna yhdistäisi noin 1,5 miljoonaa suomalaista yhdeksi talous- ja työssäkäyntialueeksi ja on osa laa-jempaa liikenneyhteyksien verkostoa, joka jatkuu liityntäliikenteenä radanvarren kaupunkien sisällä. Liikenne-viraston selvityksen mukaan nopean junayhteyden arvioidaan lisäävän työasiamatkoja alueella 35–40 %. Täs-tä kasvusta suurin osa kohdistuu Turun seudulta pääkaupunkiseudulle tehtäviin työmatkoihin. Tunnin junan potentiaali hyödynnetään parhaiten, kun matkustajat voivat käyttää asemilla tehokkaita jatkoyhteyksiä. Aluei-den kilpailukyky perustuu yhä enemmän sijaintiin, saavutettavuuteen, sujuvaan liikkumiseen ja nopeisiin yh-teyksiin. Raitiotie- ja superbussiratkaisu yhdistettynä tunnin junaan Turun ja Helsingin välille ovat merkittäviä positiivisia rakennemuutoksen vauhdittajia seudulla.

Lisätietoja: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, puh. 040 583 6950

Varsinais-Suomen työllisyyden kasvu vahvaa – pohjoismaiseen tasoon kuitenkin vielä matkaa

Varsinais-Suomen työllisyysasteen kasvu jatkui tasaisena vuoden 2017 aikana. Työllisyysasteen kasvuvauhti hidastui hieman vuoden 2016 nopeimman kasvun vaiheesta, mutta vuoden 2017 lopun työllisyysaste oli joka tapauksessa yli 4 prosenttiyksikköä korkeampi kuin kaksi vuotta aiemmin. Valtakunnallinen työllisyysasteen 72 prosentin tavoite täyttyy nykykehityksen mukaan kuluvan vuoden aikana sekä Varsinais-Suomessa että koko maassa.

Varsinais-Suomen tämänhetkinen vähän yli 70 prosentin työllisyysaste kalpenee kuitenkin pohjoismaisiin naapureihin verrattaessa. Pohjoismaiden ministerineuvoston laatiman vuosittaisen State of the Nordic Region 2018 -raportin mukaan esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa valtaosassa maakunnista työllisyysaste on yli 75 % ja Islannissa jokaisen alueen työllisyysaste on yli 85 %.

Positiivisen rakennemuutoksen yhteydessä on ennustettu Lounais-Suomeen syntyvän jopa 30 000 uutta työ-paikkaa lähivuosien aikana. Mikäli nämä ennusteet toteutuvat, tulee Varsinais-Suomen työllisyysaste kuitenkin nousemaan lähelle Pohjoismaiden keskiarvoa, joka oli raportin mukaan vuonna 2016 lopussa 76,6 %.

Neljännesvuosittainen työllisyysaste laaditaan Tilastokeskuksen tekemän haastattelututkimuksen pohjalta. Tämä lisää jonkin verran etenkin maakunnallisten lukujen epävarmuutta. Pitkän aikavälin trendikehitys antaa kuitenkin varsin luotettavan kuvan työllisyyskehityksestä.

Lisätietoja: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, puh. 050 410 2294

Laajakaistan rakentamiseen kohdennettu tuki taas ajankohtainen

Laajakaistalain mukaisen tuen myöntämisen ehtojen muututtua ovat Varsinais-Suomen alueen tukikelpoiset alueet laajentuneet merkittävästi aiemmista Laajakaista kaikille 2015 -hankkeen tarjousalueista. Varsinais-Suomen liitto on pyytänyt Viestintävirastoa teettämään markkina-analyysit Varsinais-Suomen kuntien tukikel-poisista alueista. Analyysejä ei ole pyydetty kaupunkiseutujen kuntien alueelta, joilla verkon rakentamisen nähdään toteutuvan markkinaehtoisesti. Kuntien alustavaa tahtotilaa hankkeeseen osallistumiseen on kysytty ja kysytään markkina-analyysien valmistumisten mukaisesti.

Keskeisin muutos tukiehdoissa on loppukäyttäjän, eli kuntalaisen tai yrittäjän, maksettavaksi jäävä omakus-tannusosuus, joka on pienentynyt sataan metriin aiemman kahden kilometrin sijasta. Tämän uskotaan tekevän laajakaistahankinnan aiempaa kiinnostavammaksi ja kustannuksiltaan pienemmäksi loppukäyttäjälle. Tukieh-tojen mukaisesti toteutettavien hankkeiden rahoitus edellyttää kunnan osallistumista 33 % osuudella, tukirahalla katetaan 33 % ja rakentamisen toteuttava operaattori vastaa 34 % osuudesta syntyvistä kuluista.

Laajakaistaverkon laajentuminen nähdään maakunnassa yhtenä vetovoimatekijänä, joka tukee digitalisaation ratkaisuja, yritystoiminnan kehittymistä ja etätyön mahdollisuuksia. Tukirahan hyödyntämisen haasteena on, että Varsinais-Suomen kaikki kunnat ovat omarahoitusosuuden osalta korkeimmassa luokassa. Nopean aika-taulun vuoksi kunnat eivät ole pystyneet varautumaan budjeteissaan kyseiseen investointiin. Kunnat eivät näe verkkorakentamista kunnan perustehtävänä ja tämän hetkiset langattomat ratkaisut toimivat jo tavallisimmissa käyttötarkoituksissa kohtuullisen hyvin.

Varsinais-Suomen liitto lähettää verkonrakentamisesta vastaaville yhtiöille tarjouspyynnöt niiden kuntien osal-ta, jotka tähän mennessä ovat ilmaisseet kiinnostuksensa lähteä tutkimaan tuetun laajakaistan toteuttamis-vaihtoehtoja alueellaan. Tehtyjen tarjousten saapumisen jälkeen kuntien konkreettinen ja taloudellinen sitou-tuminen hankkeeseen tullaan vielä varmistamaan erikseen.

Lisätietoja: erikoissuunnittelija Aleksis Klap, puh. 040 721 3137

Keskustelu EU:n koheesiopolitiikasta käy kuumana – nyt on aika vaikuttaa

EU:n tulevan 2020+ -budjettikauden valmistelut tulevat olemaan EU-politiikan keskiössä vuonna 2018. Komis-sion puheenjohtaja Jean-Claude Juncker tukee koheesiopolitiikan ja maatalouspolitiikan uudistamista ja yksin-kertaistamista, mutta vastustaa suuria leikkauksia. Koheesiopolitiikan tulisi hänen mielestään säilyä koko Euroopan politiikkana. Tämä kuitenkin tarkoittaa, että EU:n tuloja tulisi kasvattaa.

Koheesiopolitiikan tulevaisuudesta käydään tällä hetkellä kovaa vääntöä Brysselissä. Pienenevä EU-budjetti tulee näkymään myös koheesiopolitiikassa. Komission eri osastojen esittämät mallit koheesiopolitiikan leik-kaamiseksi ovat huolestuttavia kehittyneiden alueiden ja näin ollen myös Varsinais-Suomen kannalta. Brys-selissä on meneillään kaksi alueiden yhteistä aloitetta, joiden tavoitteena on taata koheesiorahoitus kaikille EU-alueille myös jatkossa. Lisäksi komissio on avannut julkisen kuulemisen koheesiopolitiikan tulevaisuudes-ta. Tähän on kaikkien suotavaa vastata.
https://ec.europa.eu/info/consultations/public-consultation-eu-funds-area-cohesion_fi

Todennäköisesti koheesiopolitiikasta tullaan leikkaamaan jollain tavalla, mutta kysymysmerkkinä on vielä se, kuinka paljon ja miten leikkaukset kohdistuvat eri alueille. Aikaisemmin koheesiorahastot ovat kohdistuneet kaikille EU-alueille, nyt esillä on ehdotuksia, joissa kehittyneimmät alueet jäisivät ilman aluekehitysrahoja.

Euroopan perifeeristen merialueiden liitto CPMR julkaisi joulukuussa 2017 selvityksen, jossa analysoidaan eri budjettileikkausskenaarioiden vaikutuksia alueille. Suomen kannalta skenaariot näyttävät huolestuttavilta:

Skenaario I: tuki kohdistetaan ainoastaan vähiten kehittyneille alueille
- Suomen rahoitus vähenisi 88 %
Skenaario II: tuki ainoastaan koheesiomaille
- Suomen rahoitus vähenisi 88 %
Skenaario III: juustohöylämalli eli 10 %:n leikkaus koheesiorahastoista
- Suomen rahoitus vähenisi 10 %
Skenaario IV: sosiaalirahasto pois koheesiorahastoista
- Suomen rahoitus vähenisi 40 %

On siis selvää, että Suomen ja muiden kehittyneiden alueiden tulee vaikuttaa kovasti, jotta koheesiopolitiikka säilyisi koko Euroopan politiikkana ja että sosiaalirahasto pysyisi osana koheesiopolitiikkaa. Rakennerahastoil-la tuetaan tälläkin hetkellä Varsinais-Suomen positiivista rakennemuutosta, joka on toivottu valonpilkahdus koko Suomessa.

Lisätietoja: Europpa-toimiston päällikkö Saara Nuotio-Coulon, p. +32 498 103 271,
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen., erikoissuunnittelija, EU-hankerahoitus Ville Roslakka, p. +358 50 5920 404,
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Tunnin junan toteutus varmistaa metropolialueen kasvua ja kilpailukykyä

Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI julkisti 9.1. kaupunkipolitiikan tiekartta -selvityksen, jossa esitetään toimia Helsingin metropolialueen kansainvälisen menestymisen vahvistamiseksi. Helsingin seutu kasvaa no-peasti, mutta kansainvälisestä perspektiivistä katsottuna kasvu on paikoin vaatimatonta. Seudun talouskasvu on ollut tällä vuosikymmenellä selvästi kansainvälisiä verrokkikaupunkeja hitaampaa ja esimerkiksi alueen väestönkehitys on 2010-luvulla jäänyt Oslon ja Tukholman kasvuvauhdista jälkeen.

Raportti tunnistaa Helsingin metropolialueen kilpailukyvyn ongelmia ja kasvun pullonkauloja, sekä esittää seu-raavat toimintalinjat näiden poistamiseksi: metropolisopimuksen laatimista, sujuvia liikenneyhteyksiä ja kau-punkien tiivistämistä sekä kansainvälistymisloikan.

Varsinais-Suomen alueen tavoitteet, haasteet ja mahdollisuudet ovat monella tavalla samanlaisia kuin metro-polialueen. Suomen kasvukolmio muodostuu Helsinki, Turku ja Tampere -kolmiosta. Kasvukolmion osuus väestön, työpaikkojen, BKT:n, T&K-menojen tai korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osalta on 50–70 % koko maan osuudesta. Kasvua ja kaupunkiseutujen kehitystä hidastavien esteiden poistaminen on siksi met-ropolialuetta laajempi kysymys.

Raportin keskeisimpinä johtopäätöksinä esitetään mittavia panostuksia kasvukolmion kaupunkien välisen rai-deliikenteen uudistamiseen ja olennaisesti nykyistä nopeampien junayhteyksien luomiseen. Yksi näistä toimis-ta on toteuttaa Tunnin juna Helsingistä Turkuun. Johtopäätös vahvistaa aiempia lukuisia päätelmiä Tunnin junan merkittävistä hyödyistä. Nopea junayhteys vaikuttaa merkittävästi aluetalouteen ja johtaa tuottavuuden ja arvonlisäyksen kasvuun. Lisäksi se luo edellytyksiä yritysten kasvulle ja uusille yrityksille Helsingissä, Tu-russa, Espoossa, Lohjalla ja Salossa.

Etelä-Suomen nopeille junayhteyksille on tarvetta ja kannatusta, minkä vuoksi mm. Tunnin junan suunnittelu on käynnissä. Tampereen ja Helsingin pormestarit Lauri Lyly ja Jan Vapaavuori painottivat selvityksen julkis-tamisen jälkeen Suomella olevan kaikki mahdollisuudet yhdistää lähivuosikymmeninä etelän suurimmat kau-punkiseudut Helsinki, Tampere ja Turku noin tunnin yhtenäiseen saavutettavuusalueeseen.
Linkki selvitykseen

Kaupunkipolitiikan tiekartta IV – Kaupunkien mestarien liigaan -selvitys on osa MDI:n kaupungistumisen ja kaupunkien kehittämisen tilannekuvan piirtämistä sekä konkreettisten kehittämisehdotusten kertomista. Selvi-tyksen tilaajina olivat Hypoteekkiyhdistys (Hypo), Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö (SAK), Palvelualo-jen Ammattiliitto (PAM), Rakennusteollisuus RT ry, Sitra ja Rakennustietosäätiö.

Lisätietoja: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, p. 040 583 6950, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Selvitys Turun kehätien infrastruktuuri-investointien vaikutuksista yritystoimintaan valmistunut

Varsinais-Suomen liitto oli mukana rahoittamassa Turun Kauppakorkeakoulun tutkimusta, jossa tutkittiin Turun kehätien infrastruktuuri-investointien vaikutuksia yritystoimintaan. Tutkimusaineisto kerättiin yrityshaastatteluin (22 kpl) syys-marraskuussa 2017. Haastateltavat yritykset toimivat Turun kehätien vaikutusalueella ja kattavat Varsinais-Suomen teollisuusyritysten liikevaihdosta 37 prosenttia vuonna 2015. Tutkimuksen keskeiset tulok-set:

• Kehätiehen suunnitellut investoinnit eivät synnyttäneet merkittävästi taloudellista kasvua alueen yrityksissä, vaikka kehätie onkin erittäin merkittävä tekijä niiden liiketoiminnan kannalta.
• Mikäli nykyiset olosuhteet huononevat, haitta on monelle yritykselle merkittävä.
• Erityisesti logistiikkayritykset arvioivat kehätien olevan jo nyt kantokykynsä rajoilla.
• Kehätien parannusinvestoinneilla ei arvioida itsessään olevan merkittävää (kasvua lisäävää) vai-kutusta, mutta kehätien parantamista voidaan pitää kriittisenä kasvun vaatiman välityskyvyn turvaamiseksi.

Liikenneviraston tilastojen perusteella Turun kehätien liikennemäärät ovat kasvaneet merkittävästi viimeisen kymmenen vuoden aikana. Esimerkiksi välillä Kausela - Kirismäki liikennemäärät ovat kasvaneet vuosien 2004 ja 2016 välillä 30 prosenttia ja raskas liikenne jopa 37 prosenttia. Liikenteen toimivuus heikkenee nopeas-ti Turun kehätiellä, jos liikennemäärien kasvu jatkuu samanlaisena, eikä investointien aikataulua kiirehditä suunnitellusta.

Lisätietoja: erikoissuunnittelija, liikennejärjestelmätyö Mari Sinn, p. 045 807 8969, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Scandria® Alliance ¬– ScanMed korridoorin yhteistyösopimuksen valmistelu

Varsinais-Suomen liitto ja Turun kaupunki (Science Park) ovat mukana valmistelemassa allianssisopimusta Scandinavian-Mediterranean TEN-T ydinverkkokäytävän alueiden ja kaupunkiseutujen yhteistyön vahvista-miseksi. Sopimus painottuu käytävän pohjoiseen osa-alueeseen. Muut valmistelussa mukana olevat alueet ovat Örebron seutu, Skåne, Uudenmaan liitto, Itä-Norjan maakuntaverkosto, Akershus (Oslon seutu) sekä Berlin-Brandenburg.

Valmistelusta vastaa Berlin-Brandenburgin yhteinen aluesuunnitteluosasto osana Scandria®2Act-hanketta. Sopimuksen sisältöjä ovat yhteistyön organisointi, varmistaminen ja sisältöjen määrittely. Tavoitteena on lii-kenteen ja alueidenkäytön suunnittelun rajat ylittävä yhteistyö virkamies- ja luottamushenkilötasoilla yhteisten intressien edistämiseksi. Yhteistyön hahmoteltuja teemoja ovat hallinto, logistiikka, rautatieliikenne, vaihtoeh-toiset polttoaineet, talous sekä korridoorin kaupunkiseudut suunnittelun ja aluekehityksen näkökulmis-ta. Yhteistyön pääareena tulee olemaan joka toinen vuosi järjestettävä kansainvälien konferenssi. Sopimus ei konferenssijärjestelyjen lisäksi sisällä taloudellisia velvoitteita. Jokaisen sopimusosapuolen oletetaan vastaa-van omista osallistumiskuluistaan.

Yhteistyön organisoitumisesta on edelleen valmistelijoiden välillä hieman erilaisia näkemyksiä. Useimpien – myös Turun ja liiton kanta – on mahdollisimman joustava ja kevyt rakenne. Tärkeää olisi myös saada kaikki Pohjoismaiden pääkaupunkiseudut mukaan allianssiin.

Lisätietoja: suunnittelujohtaja Heikki Saarento, p. 040 720 3056, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Varsinais-Suomen yritysten liikevaihto vakaalla kasvu-uralla

Varsinais-Suomen yritysten suhdannenäkymät ovat olleet viime aikoina myönteisiä. Positiivinen rakennemuu-tos näkyy selvästi yritysten liikevaihdon kehityksessä, sillä Tilastokeskuksen ennakkotilastojen mukaan yri-tysten liikevaihdon kehitys on vakaalla kasvu-uralla kaikilla toimialoilla.

Nopeimmin liikevaihto kasvaa Varsinais-Suomessa rakennusalalla, jonka suhdannekehitys kääntyi kasvuun jo vuonna 2014. Palvelualoilla kasvu on ollut hieman hitaampaa kuin rakentamisessa, mutta sekin on kasvanut vuoden 2010 tasoon verrattuna noin 35 %. Palvelut ovat kasvaneet tasaisesti käytännössä myös koko pitkän laskusuhdanteen ajan. Kaupan alan kasvu puolestaan vastaa melko tarkkaan kaikkien toimialojen yhteistä suhdannekehitystä.

Myös teollisuuden hyvä suhdannekehitys näkyy yritysten liikevaihdon kasvuna. Varsinais-Suomen teollisuus-tuotantoa kannattelee vahva vientiteollisuus, jonka suhdannetilanne on ollut koko laskusuhdanteen ajan sel-västi teollisuustuotannon kokonaistilannetta paremmalla tasolla.

Varsinais-Suomen liitto seuraa yritysten suhdannekehitystä kahdesti vuodessa. Seuraava tilannekatsaus teh-dään elokuussa, jolloin tarkastellaan yritysten liikevaihdon kehitystä maaliskuuhun 2018 saakka.

Lisätietoja: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, p. 050 410 2294, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Sivu 7 / 13

Tietopankki

Maakuntakatsaus 21.5.2018

Maakuntakatsaus 23.4.2018

Maakuntakatsaus 19.3.2018

Maakuntakatsaus 12.2.2018

Maakuntakatsaus 22.1.2018