Maakuntakatsaus 12.2.2018
Maakuntakatsaus 22.1.2018
 |
|
Keskustelu EU:n koheesiopolitiikasta käy kuumana – nyt on aika vaikuttaa Todennäköisesti koheesiopolitiikasta tullaan leikkaamaan jollain tavalla, mutta kysymysmerkkinä on vielä se, kuinka paljon ja miten leikkaukset kohdistuvat eri alueille. Aikaisemmin koheesiorahastot ovat kohdistuneet kaikille EU-alueille, nyt esillä on ehdotuksia, joissa kehittyneimmät alueet jäisivät ilman aluekehitysrahoja. Euroopan perifeeristen merialueiden liitto CPMR julkaisi joulukuussa 2017 selvityksen, jossa analysoidaan eri budjettileikkausskenaarioiden vaikutuksia alueille. Suomen kannalta skenaariot näyttävät huolestuttavilta: Skenaario I: tuki kohdistetaan ainoastaan vähiten kehittyneille alueille On siis selvää, että Suomen ja muiden kehittyneiden alueiden tulee vaikuttaa kovasti, jotta koheesiopolitiikka säilyisi koko Euroopan politiikkana ja että sosiaalirahasto pysyisi osana koheesiopolitiikkaa. Rakennerahastoil-la tuetaan tälläkin hetkellä Varsinais-Suomen positiivista rakennemuutosta, joka on toivottu valonpilkahdus koko Suomessa. Tunnin junan toteutus varmistaa metropolialueen kasvua ja kilpailukykyä Selvitys Turun kehätien infrastruktuuri-investointien vaikutuksista yritystoimintaan valmistunut • Kehätiehen suunnitellut investoinnit eivät synnyttäneet merkittävästi taloudellista kasvua alueen yrityksissä, vaikka kehätie onkin erittäin merkittävä tekijä niiden liiketoiminnan kannalta. Liikenneviraston tilastojen perusteella Turun kehätien liikennemäärät ovat kasvaneet merkittävästi viimeisen kymmenen vuoden aikana. Esimerkiksi välillä Kausela - Kirismäki liikennemäärät ovat kasvaneet vuosien 2004 ja 2016 välillä 30 prosenttia ja raskas liikenne jopa 37 prosenttia. Liikenteen toimivuus heikkenee nopeas-ti Turun kehätiellä, jos liikennemäärien kasvu jatkuu samanlaisena, eikä investointien aikataulua kiirehditä suunnitellusta. Scandria® Alliance ¬– ScanMed korridoorin yhteistyösopimuksen valmistelu Varsinais-Suomen yritysten liikevaihto vakaalla kasvu-uralla
|
Maakuntakatsaus 18.12.2017
| |
|
Palvelut ja jalostus siivittivät Varsinais-Suomen talouskasvua vuonna 2016 Varsinais-Suomen talous kasvoi lähes 4 % viime vuonna. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Varsinais-Suomen arvonlisäys oli Suomen kolmanneksi nopeinta, ja nopeammin talous kasvoi vain Pohjois-Pohjanmaalla sekä Kainuussa, jossa Talvivaaran kaivoksen uudelleenkäynnistäminen nopeutti maakunnan talouskasvua huomattavasti. Koko maan arvonlisäys kasvoi 1,6 %. Varsinais-Suomen talouskasvu oli melko tasaisesti sekä jalostuksen että palvelujen varassa. Vuonna 2016 palvelualojen bruttoarvonlisäys kasvoi kuitenkin hieman nopeammin kuin jalostustoimialat, joita ovat kaivostoiminta, teollisuus ja rakentaminen. Palvelut puolestaan muodostuvat mm. kaupasta, majoitus- ja ravitsemustoiminnasta, rahoitustoiminnasta, julkishallinnosta ja terveydenhuollosta. Arvonlisäyksellä tarkoitetaan alueen tuotannon synnyttämää arvoa. Se lasketaan yritysten osalta vähentämällä tuotannosta tavaroiden ja palvelujen tuottamiseen käytetyt välituotteet ja ei-kaupallisessa toiminnassa laskemalla yhteen maksetut palkat ja kiinteän pääoman kuluminen. Tilastokeskus julkistaa arvonlisäyksen alueelliset ennakkotiedot vuosittain noin 11 kuukauden tilastoviiveellä. Lisätietoja: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, puh. 050 410 2294
Varsinais-Suomen liikenteen tila 2017 Varsinais-Suomen liikennestrategiasta laadittiin syksyllä 2017 tilaseuranta suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Tilaseurannan perusteella Varsinais-Suomen positiivinen rakennemuutos on lisännyt maakunnan pääteiden liikennemääriä merkittävästi; viimeisen vuoden aikana henkilöautojen ja raskaan liikenteen määrien kasvu pääteillä on ollut suhteessa valtakunnan keskiarvoon huomattavasti suurempaa. Sen sijaan joukkoliikenteen sekä raideliikenteen matkustajamäärissä ei näy näin nopeaa kasvua. Myös raiteilla kulkeva tavaran määrä on vähentynyt. Liikenteen määrän kasvu ei ole vielä heikentänyt liikenteen toimivuutta, mutta jos kasvu jatkuu näin nopeana, liikenteen toimivuus tulee heikkenemään merkittävästi etenkin Kehätiellä Kauselan ja Kirismäen välillä (osa E18-tietä) sekä Turun kaupungin sisääntuloväylillä. Kehätien toimivuus lähivuosikymmeniksi pystytään turvaamaan, jos suunnitelluille toimenpiteille Kauselan ja Kirismäen välillä saadaan rahoitus (eritasoliittymät sekä nelikaistaistukset), mutta Turun kaupungin sisääntuloväylien liikenteen toimivuuden turvaamiseksi tulee löytää uudenlaisia keinoja, sillä tilaa lisäkaistoille ei ole. Tieliikenteen kapasiteetin kasvattaminen elinkeinoelämän tarpeisiin, lisää väistämättä myös henkilöautoliikenteen sujuvuutta. Kansallisten ilmasto- ja päästötavoitteiden perusteella henkilöautoilun osuutta liikkumisessa pitäisi kuitenkin laskea merkittävästi ja lisätä kestävien kulkumuotojen osuutta. Päästötavoitteet kulminoituvat Turun seudulle, jossa kestävien kulkumuotojen edistämiselle on parhaimmat edellytykset. Vuonna 2018 Varsinais-Suomen liitto käynnistää jatkuvan maakunnallisen aluerakenne ja liikennejärjestelmätyön, jonka yhteydessä tarkistetaan, miten voimassa oleva liikennestrategia vastaa muuttuneisiin olosuhteisiin (etenkin kansalliset päästötavoitteet sekä maakuntauudistus) sekä liikennestrategian tavoitteisiin. Jatkuva aluerakenne- ja liikennejärjestelmätyö tiivistää maankäytön ja liikenteen suunnittelun vuoropuhelua ja yhteistyötä maakunnassa, seutukunnissa sekä kunnissa, sillä maankäytön ja palvelurakenteen ratkaisuilla on merkittävä vaikutus liikenteeseen. Turun seudulla pyritään monitasoisen suunnittelun keinoin lisätä kestävien liikkumismuotojen osuutta ja hillitsemään henkilöautomäärien kasvua, jolla turvataan mm. elinkeinoelämän kuljetusten toimivuus. Liikenne- ja viestintäministeriö laatii alueellisen junaliikenteen selvityksen, jonka yhteydessä Varsinais-Suomen liitto tarvittaessa päivittää omaa paikallisjunaliikenteen selvitystään. Alueellisen junaliikenteen kehittäminen tulee ajankohtaiseksi maakuntauudistuksen myötä. Lisätietoja: suunnittelujohtaja Heikki Saarento, p. 040 720 3056, liikennesuunnittelija Mari Sinn, p. 045 807 8969 Europe Direct tiedotuspisteen toiminta liitossa jatkuu Euroopan komissio on hyväksynyt Varsinais-Suomen liiton ehdotuksen uudesta Europe Direct -kaudesta 2018–2020. Europe Direct tiedotuspisteen tehtävänä on tiedottaa ajankohtaisista EU-aiheista erityisesti kansalaisille, mutta myös sidosryhmille järjestämällä erilaisia tapahtumia ja keskustelutilaisuuksia, vastaamalla kansalaisten EU-aiheisiin kysymyksiin, sekä tuottamalla ja jakamalla EU-aiheista materiaalia. Yhtenä tärkeänä painopisteenä tiedotuspisteen toiminnassa on EU-rahoitustiedon jakaminen. Europe Direct Varsinais-Suomi -tiedotuspisteen toiminnasta allekirjoitetaan kolmivuotinen puitesopimus, jota täsmennetään vuosittain erillissopimuksella. Vuodelle 2018 liitto saa komissiolta tukea noin 28 000 euroa. Nykyinen EU-tiedottaja siirtyy toisiin tehtäviin. Paikan täyttämisellä on kiire, jotta tiedotuspisteen toiminta voi jatkua keskeytyksettä. EU-tiedottajan paikka on ollut avoimessa haussa 5.–15.12.2017 välisen ajan ja se täytetään heti kun mahdollista. Lisätietoja: viestintäpäällikkö Kirsi Stjernberg, p. 040 551 3120 Valonian vuoden 2018 toiminnan painopisteet – erityisesti esillä hiilineutraali maakunta sekä vesien-suojelu Kansalliset ilmastotavoitteet edellyttävät yhä järeämpää otetta ilmastonmuutoksen hillintään. Esimerkiksi liikkumisen päästöistä on leikattava puolet, mikä tarkoittaa sitä, että haasteeseen on tartuttava monin eri keinoin. Valonian kestävän liikkumisen työ tulee keskittymään vuonna 2018 erityisesti pyöräilyn edistämiseen osana seudullista liikennejärjestelmätyötä. Toisena painopisteenä on kokeilut, joissa innovatiivisten palveluiden kautta voidaan yhdistellä erilaisia liikkumisen tarpeita. Hiilineutraali maakunta -tavoitetta tullaan aktiivisesti edistämään kuntatasolla niin, että saadaan yhä parempi ymmärrys siitä, millaisia toimia kunnissa tullaan lähivuosina toteuttamaan ja miten Valonia voi niissä olla kuntien tukena. Luvassa onkin kuntakierros, jossa kartoitetaan tarkemmin kuntien ilmasto- ja kiertotalousasioihin liittyviä tarpeita. Valonian vesiensuojelutoiminta vankistuu edelleen. Työssä tärkeänä pyrkimyksenä on innostaa ja aktivoida paikallistoimijoita ja auttaa näitä konkreettisten suojelutoimenpiteiden toteuttamisessa. Lisäksi kuntien hulevesiasiat nostetaan nykyistä paremmin esille ja niihin pyritään löytämään erilaisille kunnille sopivia työkaluja. Luonnon monimuotoisuuden teemaa tullaan nostamaan Valoniassa vahvemmin esille. Tiukat ilmastotavoitteet ja ravinteiden kierron haasteet edellyttävät kunnilta parempaa ymmärrystä luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemipalveluiden huomioimisesta. Valonia pyrkii tässä auttamaan ja ohjaamaan kuntia. Hankkeissa tullaan läpileikkaavasti yhä enemmän keskittymään asukkaiden osallistumiseen ja käyttäjälähtöisyyteen. Viestinnällisesti erityisenä tavoitteena on vahvistaa kuntien luottamushenkilöihin suunnattua viestintää. Kaiken tämän lisäksi jatketaan edelleen monia vakiintuneita toimintoja, kuten energianeuvontaa, kiertotalouden edistämistä, vesistökunnostuksia, haja-asutuksen jätevesineuvontaa, ympäristökasvatusta ja liikkumisen ohjausta. Kaikista toiminnoista voi lukea lisää Valonian nettisivuilta ja uutiskirjeistä. Lisätietoja: toimialapäällikkö Riikka Leskinen, p. 044 907 5995 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on uudistettu – vähähiilisyys keskeistä Valtioneuvosto päätti 14.12.2017 uudistetuista valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Tavoitteilla varmistetaan, että valtakunnallisesti merkittävät asiat huomioidaan kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Alueidenkäyttötavoitteiden avulla taitetaan yhdyskuntien ja liikenteen päästöjä, turvataan luonnon monimuotoisuutta ja kulttuuriympäristön arvoja sekä parannetaan elinkeinojen uudistumismahdollisuuksia. Niillä myös sopeudutaan ilmastonmuutoksen seurauksiin ja sään ääri-ilmiöihin. Uudistetut tavoitteet jakautuvat viiteen kokonaisuuteen: 1. Toimivat yhdyskunnat ja kestävä liikkuminen Tavoitteiden määrä on vähentynyt. Uudistetussa päätöksessä niitä on 17 aiemman 70 sijaan. Päällekkäisyydet erityislainsäädännön kanssa on purettu. Kaikki tavoitteet koskevat koko maata, eikä alueellisia erityistavoitteita enää ole. Uudistus lisää hallitusohjelman mukaisesti kuntien liikkumavaraa maankäytössä. Edellisen kerran maankäyttö- ja rakennuslain 22 §:n mukaisista valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista päätettiin vuonna 2008. http://valtioneuvosto.fi/paatokset/paatos?decisionId=0900908f80577688 Lisätietoja: suunnittelujohtaja Heikki Saarento, p. 040 720 3056 |
Maakuntakatsaus 20.11.2017
| |
|
Työllisyysaste kasvaa tasaisesti Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työllisyysasteen kasvu on jatkunut kesän aikana. Työllisyysasteen kehitystrendi on kasva-nut vuoden 2016 alusta noin neljällä prosenttiyksiköllä ja ohitti koko maan kehitystrendin vuoden 2017 ensim-mäisellä neljänneksellä. Jos kehitys jatkuu nykyisen kaltaisena, saavuttaa maakunnan työllisyysaste valtakun-nallisesti asetetun 72 prosentin tavoitteen ensi vuoden alkupuolella. Työ- ja elinkeinoministeriön marraskuun alussa julkaiseman työmarkkinaennusteen mukaan työllisyyden kasvu vahvistuu ensi vuonna koko maassa. Ennusteen mukaan työllisyys kasvaa ensi vuonna 25 000 hengellä, kun kuluvan vuoden aikana työllisten määrä kasvaa noin 15 000:lla. Varsinais-Suomen myönteisen taloussuhdan-teen huomioiden ei ole syytä olettaa, etteikö työllisyyden vahva kasvuvauhti näkyisi myös Varsinais-Suomen työttömyysasteessa. Neljännesvuosittainen työllisyysaste laaditaan Tilastokeskuksen tekemän haastattelututkimuksen pohjalta. Tämä lisää jonkin verran etenkin maakunnallisten lukujen epävarmuutta. Esimerkiksi tämän vuoden touko-kuussa ja elokuussa haastattelujen perusteella arvioitu työllisten määrä Varsinais-Suomessa oli epäuskotta-van alhainen, minkä vuoksi näiden kuukausien tiedot on korvattu naapurikuukausien lukuihin perustuvilla esti-maateilla. Lisätietoja: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, puh. 050 410 2294 Lounaispaikka palkittiin laadukkaista paikkatiedon rajapintapalveluista Spatineo Oy palkitsi Paikkatietomarkkinoilla laadukkaita paikkatiedon rajapintapalveluita tarjoavia julkishallin-non organisaatioita Quality Award Sertificate -kunniakirjoillaan. Lounaispaikka sijoittui toiseksi kuntien ja alu-eellisten organisaatioiden luokassa, jossa ensimmäinen palkinto meni Hyvinkään kaupungille. Valtionhallinnon organisaatioista palkittiin Tilastokeskus ja Museovirasto. Kriteereinä olivat rajapintapalvelun saatavuus sekä kuvauksen laatu. Lounaispaikka tarjoaa INSPIRE-direktiivin mukaisia rajapintapalveluita 17 maakunnan liitolle sekä alueensa kunnille. Keskitetyn palvelun myötä toimijat välttyvät erityisosaamista vaativien rajapintojen toteutukselta, mikä helpottaa erityisesti pienten kuntien työtä. Rajapintatekniikat mahdollistavat ajantasaisten tietoaineistojen siir-ron eri palveluihin, ja avoimesti saatavilla olevat aineistot ovat kaikkien käytettävissä. Lounaispaikan rajapinta-palveluihin sisältyy esimerkiksi maakuntakaavoja ja asemakaavoja. Paikkatietopalveluiden laadunvarmentamiseen liittyviä palveluita toteuttava Spatineo Oy jakaa palkintoja vuo-sittain. Palkinnot jaettiin nyt ensimmäistä kertaa Suomessa. Lisätietoja: verkostokoordinaattori Sara Tamsaari, p. 040 5077 109
|
maakuntakatsaus 16.10.2017
| |
| Siltasopimus pureutuu kasvun esteisiin positiivisessa rakennemuutoksessa Toimenpiteitä kasvun esteiden ratkomiseksi etsitään Ahon raportissa määriteltyjen siltasopimuksen teemojen ympäriltä: työvoiman saatavuus, saavutettavuus, koulutus, T&K, markkinointi ja tietopohja. Alueella sopimuksen valmistelua tehdään Varsinais-Suomen ja Satakunnan välisellä yhteistyöllä. Alueella kerätään toimenpiteitä kasvun esteiden ratkaisemiseksi. Toimenpiteet voivat olla lainsäädännöllisiä tai määrärahoja tarvitsevia. Sopimuksen on tarkoitus valmistua vuoden loppuun mennessä. Maan hallitus linjasi syksyn budjettiriihessä, että valtion määrärahojen osalta sopimus toteutetaan olevien kehysten puitteissa. Sopimuksen tarkempi sisältö ja muoto määrittyvät prosessin edetessä. Siltasopimuksen poliittisesta seurannasta vastaa kilpailukykyaliministeriryhmä.
Opetus- ja kulttuuriministeriö mukana positiivisen rakennemuutoksen erityistoimien rahoituksessa Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) erityisavustuksen haku Lounais-Suomeen ammatillisen koulutuksen rakennemuutospilottien käynnistämiseksi on avattu. Erityisavustus on tarkoitettu kohdennettavaksi ammatillisen koulutuksen pilottihankkeisiin, joissa tavoitteena on kehittää ja ottaa käyttöön erityisesti Lounais-Suomen rakennemuutostilanteessa syntyviin työvoima- ja osaamistarpeisiin vastaamiseen soveltuvia toimintamalleja. Hanke toteutetaan yhtenä verkostohankkeena ja se on tarkoitettu Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa toimiville ammatillisen koulutuksen järjestämisluvan omaaville järjestäjille. OKM voi käyttää avustuksiin yhteensä Lisätietoja: erikoissuunnittelija Esa Högblom, p. 040 7760 310
Uusikaupunki houkuttaa muuttajia kiihtyvään tahtiin Vakka-Suomen asukasluku on kääntynyt nopeaan kasvuun kuluvan vuoden aikana. Vielä vuoden alussa seutukunnan väestö oli laskussa edelliseen vuoteen verrattuna, mutta kesän jälkeen asukasluku kasvoi jo lähes kahden prosentin vuosivauhtia. Vakka-Suomen suhteellinen väestönkasvu onkin ohittanut Turun seudun tasaisen kasvuvauhdin, vaikka on muistettava, että absoluuttisena väestönkasvuna mitattuna suurin osa maakunnan uusista asukkaista sijoittuu yhä Turun seudulle. Muiden seutukuntien asukasluku on ollut viimeaikoina selkeästi laskusuuntaista.
Lisätietoja: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, p. 050 410 2294
II asteen ammatillisen koulutuksen järjestämisluvat on päätetty
Varsinais-Suomen Vaikuttajakoulu käynnistyy tänään Varsinais-Suomen liitto käynnisti haun vaikuttajakoulun toiselle vuosikurssille syyskuussa. Valituksi tuli 25 nuorta eri puolilta maakuntaa. Iältään nuoret ovat toisen asteen tai korkeakouluopiskelijoita. Vaikuttajakoulu käynnistyy ensimmäisellä tapaamisella tänään. Tapaaminen on johdantoa tulevaan lukuvuoteen sekä tutustumista kuntapäätöksentekoon. Ensimmäisenä kurssipäivänä vaikuttajakoulu vierailee Turun kaupungintalolla, tapaa kuntapäättäjiä ja seuraa kaupunginvaltuuston kokousta. Syksyn ohjelmassa on myös vierailu eduskuntaan ja sosiaali- ja terveysministeriöön sekä perehtymistä aluehallintoon ja maakuntauudistukseen. Kevääksi on suunnitteilla EU-politiikkaa, tutustumista oikeuslaitokseen, elinkeinoelämään ja järjestötyöhön sekä viestintään. Vaikuttajakoulun taustalla on maakuntahallituksen päätös joulukuussa 2015 perustaa varsinaissuomalaisille yhteiskunnallisista asioista kiinnostuneille nuorille suunnattu koulutus. Ensimmäisellä vuosikurssilla nuoret antoivat positiivista palautetta kokonaisuudesta. Nuoret kokivat saaneensa koulutuksesta laajasti tietoja eri päätöksentekotasoista, -prosesseista ja käytännön vaikuttamisesta. Vaikuttajakoulu on osa liiton edunvalvonnan kehittämistä. Lisätietoja: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, p. 040 583 6950 |
