Tunnin juna vahvassa myötätuulessa

Eduskuntavaalien ollessa vajaan vuoden päässä on keskustelu liikennepolitiikasta kiihtynyt. Vaalivuoden kes-keiseksi keskusteluaiheeksi liikennepolitiikan osalta ovat muodostumassa erityisesti investoinnit uusiin rai-deyhteyksiin ja raideliikenteen nopeuttamiseen sekä uusien rahoitusmallien käyttöönotto.

Elokuussa julkaistussa valtiovarainministeriön budjettiesityksessä annettiin raideinvestoinneille uutta vauhtia esittämällä kaupunkien välisten nopeiden yhteyksien edistämistä. Niin vuonna 2020 valmistuva suunnittelu Helsingin ja Turun välisestä Tunnin junasta, kuin suunnittelun osalta alkuvaiheessa oleva Helsingin ja Tampe-reen välin merkittävä parantaminen löytyvät ministeriön budjettiesityksestä.

Helsingin ja Turun välisen tunnin junan suunnitteluun on maan hallitus esittänyt 40 miljoonaa euroa vuosille 2017–2020. Valtiovarainministeriö esittää tämän syksyn budjettineuvotteluihin tarkempaa kirjausta, jossa ”suunnittelurahavarausta käytetään nopean ratayhteyden yleissuunnittelun nopeuttamiseen ja ratasuunnittelun käynnistämiseen”. Liikennepolitiikan kokonaisvaltaisemmaksi uudistamiseksi on tehty useita avauksia. Liiken-neverkon rahoitusmalleja on pohdittu jo vuosia, ja tämän hallituskauden aikana lähinnä ministeri Bernerin toi-meksiannosta. Valtiovarainministeri Orpo julkisti 11.8. Turun Sanomissa, että hän on perustamassa työryhmää raideinvestointien vauhdittamiseksi. Työryhmän keskeisin teema on arvioida ja kehittää rahoitusmalleja budje-tin ulkopuolisella rahoituksella. Liikenne- ja viestintäministeriö on tehnyt pitkään pohjatyötä rahoitusmallien osalta. On hyvä, että valtiovarainministeriö ottaa vahvaa roolia rahoitusmallien kehittämisessä.

Ruotsin liikennepolitiikasta Suomeen on jalkautumassa myös pitkän tähtäimen suunnitelman laatiminen liiken-nehankkeiden toteuttamiseen. Ruotsissa on laadittu kolmannen kerran 12-vuotinen liikennesuunnitelma, joka sisältää myös päätöksiä hankkeiden rahoitustavoista. Suomessa on käynnistetty parlamentaarinen laadinta 12-vuotiseksi valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelmaksi, joka ulottuu vaalikausien yli.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla (Ari Hyytinen, Niku Määttänen, Vesa Vihriälä) julkaisi viime viikolla rapor-tin, jonka keskeinen sisältö oli, että liikenneinvestointien rahoittamiseen tarvitaan uusia välineitä. Kirjoittajat nostavat Jorma Ollilan työryhmän esityksiä vuodelta 2013. Ollilan työryhmä esitti nykyaikaista paikannustekno-logiaa hyödyntävien tiemaksujen käyttöönottoa. Ehdotus ei silloin kuitenkaan edennyt. Lisäksi kirjoittajat eh-dottavat liikenneinvestointien rahoittamista kiristämällä kiinteistöverotusta. Tällöin osa liikenneinvestointien synnyttämästä maan ja asuntojen arvonnoususta verotetaan investoinnin rahoittamiseen. Samoin kirjoittajat pitävät hyödyllisinä yksityistä rahoitusta hyödyntäviä ns. elinkaarimallihankkeita. Vaikka valtio yleensä saa rahoitusta halvemmalla kuin yksityinen, ei tee välttämättä elinkaarimallista kalliimpaa, sillä elinkaarimalli siirtää riskejä valtiolta (veronmaksajilta) yksityisille rahoittajille.

Lisätietoja: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, puh. 040 583 6950

Uusi sinisen kasvun teemasivusto tuo esiin merialan toimijoita

Varsinais-Suomen liitto ja Smart Blue Regions -hanke julkistavat lähipäivinä uuden sinisen kasvun teemasivuston.

Sinisellä kasvulla tarkoitetaan laajasti ymmärrettynä kestävää merialan kasvua ja sen strategista tukemista.
Sininen kasvu on varsin monimuotoinen käsite, johon sisältyy perinteisen meri- ja telakkateollisuuden
lisäksi myös muun muassa biotieteitä, kalankasvatusta sekä rannikkomatkailua.

Uusi sininenkasvu.fi -sivusto on eräänlainen käyntikortti, jolla maakunnan huippuosaamisesta voidaan tehokkaasti viestiä niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Sivusto esittelee varsinaissuomalaisia merellisten elinkeinojen parissa työskenteleviä huipputoimijoita ja menestystarinoita laajasti koko sinisen kasvun kirjolta. Sivusto tuo tunnetuksi myös sinisen kasvun käsitteen monimuotoisuutta, alan laajoja yhteistyöverkostoja sekä
niin alueellisia kuin kansainvälisiäkin yhteistyömahdollisuuksia.

Lisätietoja: projektisuunnittelija Otto Lappalainen puh. 040 182 9663

Työllisten määrä Varsinais-Suomessa lähenee kaikkien aikojen ennätystä

Varsinais-Suomessa oli kuluvan vuoden toisella neljänneksellä yhteensä 226 000 työllistä. Luku lähenee jo
vuoden 2008 huipputasoa, jolloin työllisten määrä maakunnassa oli 229 000. Varsinais-Suomen työllisyysasteen trendi oli huhti–kesäkuussa 71,7 %, mikä on sama lukema kuin koko maassa. Työllisyyden kasvu on jatkunut tasaisena vuoden 2016 alusta lähtien, minä aikana työllisten määrä on lisääntynyt yli 15 000 henkilöllä Varsinais-Suomessa.

Työllisyyden kasvu Varsinais-Suomessa ei ainakaan toistaiseksi osoita hiipumisen merkkejä. Samaa arvioidaan työ- ja elinkeinoministeriön työmarkkinaennusteessa (TEM-analyyseja, 86/2018), jonka mukaan työllisyyden kasvu on ollut Suomessa viimeisen puolen vuoden aikana poikkeuksellisen vahvaa. Ennusteen mukaan voimakas kasvu tasaantuu vähitellen, mutta työllisyyden ennustetaan kasvavan varsin hyvin myös vuonna 2019.

Neljännesvuosittainen työllisyysaste laaditaan Tilastokeskuksen tekemän haastattelututkimuksen pohjalta.
Tämä lisää jonkin verran etenkin maakunnallisten lukujen epävarmuutta. Pitkän aikavälin trendikehitys antaa
kuitenkin varsin luotettavan kuvan työllisyyskehityksen suunnasta.

Lisätietoja: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, puh. 050 410 2294

Seutukaupunkien potentiaali kaupunkipolitiikan keskustelunaiheeksi

Seutukaupunkien ominaispiirteitä ja tulevaisuuden kehittämispotentiaalia on mallinnettu valtiovarainministeriön
julkaisussa sekä aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n analyysissä. Keskustelu suurten kaupunkien ja
maakuntakeskusten rinnalla olevien seutukaupunkien erityispiirteistä on aktivoitunut seutukaupunkiselvitysmies
Antti Rantakokon vuonna 2017 julkaistun selvityksen pohjalta sekä Kuntaliiton seutukaupunkiverkoston
työssä.

Suomessa on joukko seutukaupunkeja, jotka toimivat talousalueensa keskuksina, mutta eivät maakuntien
keskuksina. Seutukaupungeissa asuu miltei miljoona suomalaista ja väkiluku seutukaupungeissa vaihtelee
Kannuksen 5 500 asukkaasta Salon 53 000 asukkaaseen. Seutukaupunkeja on 55 ja niiden osuus BKT:stä on
10–15 prosenttia. Varsinais-Suomessa seuraavat seitsemän kaupunkia ovat seutukaupunkeja: Laitila, Loimaa,
Paimio, Parainen, Salo, Somero ja Uusikaupunki.

Valtiovarainministeriön Seutukaupunkiohjelma - omaehtoista kehittämistä ja monenvälistä kumppanuutta, on
työkalupakki, joka perustuu seutukaupunkien, seutujen, maakuntien ja valtion väliseen yhteistyöhön. Ohjelmaa
pyrkii tarjoamaan tulevaisuudessa mahdollisuuden rakentaa tiivistä, verkostomaista ja teemapohjaista yhteistyötä eri kaupunkien ja alueiden välillä. Ohjelmassa on tavoitteen lisäksi hahmoteltu keskeisiä toimenpiteitä, jolla kaupunkipolitiikkaa voidaan vahvistaa monipuoliseksi.

Seutukaupunkiohjelma esittää seuraavan hallituksen tavoitteeksi monimuotoista kaupunkipolitiikkaa, joka
huomioi niin seutukaupungit kuin suuremmat kaupungit sekä näiden välisen yhteistyön ja verkottumisen tärkeyden. Maakuntien tulisi jatkossa ohjelman mukaan laatia sopimuksia seutukaupunkien kanssa niiden keskeisistä kehittämisen kysymyksistä. Äkillisen rakennemuutoksen tilanteessa myös valtio voisi tehdä suoraan sopimuksen seutukaupungin tai seudun kuntien kanssa.

Sekä valtiovarainministeriön ohjelma että MDI:n analyysi tunnistavat, että seutukaupungit ovat keskenään
hyvin erilaisia. Valtiovarainministeriön ohjelman mukaan on kuitenkin mahdollista tavoittaa seutukaupunkien
yhteisesti jakama näkemys seutukaupunkien halutusta tulevaisuudesta. MDI:n analyysin mukaan todellinen
vaikuttavuus edellyttää yksilöityjä toimenpiteitä erilaisille seutukaupunkityypeille.

Seutukaupunkiohjelman mukaan monimuotoisen kaupunkipolitiikan vahvistamiseksi kaupunkipolitiikan vastuu
ja koordinaatio kuuluvat selvästi yhdelle ministerille. Ohjelma esittää alueellistamislainsäädännön tarkastelua
ja alueiden kokonaistilanteen tarkastelua sijoittumis- ja lakkautuspäätösten teossa. Liikennepolitiikan osalta
esitetään, että seutukaupunkien liikenteellinen saavutettavuus huomioidaan valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelua ohjaavassa työryhmässä.

Seutukaupunkien menestymisen haasteet ovat MDI:n analyysin mukaan ensisijaisesti sidoksissa sijaintiin ja
asemaan alueellisessa työnjaossa. Kaikkien seutukaupunkien suurimmat menestymisen mahdollisuudet liittyvät kärkitoimialojen vahvistamiseen ja toimialarakenteen jatkuvaan monipuolistamiseen. Kriittisimmät menestymisen haasteet liittyvät toisen asteen koulutukseen ja osaavan työvoiman saatavuuteen, eli vetovoimaan nuorten aikuisten suhteen. Sujuvat ja nopeat yhteydet ovat myös jokaisen seutukaupungin menestymisen tai menestymättömyyden elinehto. Kaikkien seutukaupunkien suurimmat haasteet liittyvät analyysin mukaan sote- , maakunta- ja koulutusreformien ennakoimattomiin vaikutuksiin, demografiseen heikkouteen, alhaiseen vetovoimaisuuteen, valtion toimintojen keskittymiseen keskuskaupunkeihin ja kasvukeskuksiin sekä sijaintihaittaan.

Seutukaupunkien kehittämiseen kantaa ottivat myös maakuntahallituksen puheenjohtaja Ilkka Kanerva ja seutukaupunkiverkoston varapuheenjohtaja, Laitilan kaupunginjohtaja Johanna Luukkonen. Kanervan ja Luukkosen mukaan kaupunkilaistumista on analysoitu varsin yksipuolisesti ja kaupunkipolitiikassa on suurten keskusten lisäksi syytä kiinnittää huomiota myös seutukaupunkeihin. ”Varsinais-Suomen seutukaupunkien menestys todistaa omalta osaltaan sitä, että kaupunkipolitiikan on hyvä olla monipuolista. Seutukaupunkien huomioiminen ja niiden kanssa tehtävä yhteistyö tasapainottaa suurten kaupunkien kasvun myönteisiä ja kielteisiä ilmiöitä, mutta seutukaupungeilla on kaikilla myös oma vahva historiaan nojaava identiteetti, jonka varaan tulevaisuutta voi edelleen rakentaa”, kirjoittajat toteavat.

Seutukaupunkiohjelma – omaehtoista kehittämistä ja monenvälistä kumppanuutta
T55 Seutukaupunkianalyysi

Lisätietoja: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, puh. 040 583 6950

Runkoverkkoluonnos lausuntokierrokselle

Liikenne- ja viestintäministeriö julkaisi viime viikolla luonnoksen maanteiden ja rautateiden runkoverkoksi. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi runkoverkkoasetus, jolla säädettäisiin valtakunnalliseen runkoverkkoon
kuuluvista maanteistä ja rautateistä. Lisäksi runkoverkkoasetuksella säädettäisiin runkoverkolla noudatettavasta palvelutasosta siihen kuuluvilla maanteillä ja rautateillä. Esityksen tavoitteena on varmistaa runkoverkkoon kuuluvien maanteiden ja rautateiden muuta tie- ja rataverkkoa korkeampi palvelutaso.

Runkoverkon määrittely sisältyi jo vuoden 2006 alussa voimaan tulleeseen maantielakiin, mutta verkon laajuudesta ei koskaan tehty päätöstä. Tällä valmistelukierroksella runkoverkkoasetuksen valmistelu on kytkeytynyt maantielain (503/2005) ja ratalain (110/2007) uudistukseen. Liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain ja ratalain muutokset hyväksyttiin kesällä 2018 eduskunnassa ja ne tulivat voimaan 1.8.2018.

Runkoverkkoluonnos sisältää valtatiet 1, 8 ja 9, mutta ei valtatietä 10. Rataverkon osalta runkoverkossa on
rantarata, mutta ei Toijalan rataa eikä Uudenkaupungin rataa. Luonnos luokittelee ainoastaan olemassa olevan
verkon eli se ei ota kantaa Tunnin junan uuteen ratalinjaukseen Espoo-Lohja-Salo. Liiton lausunto runkoverkkoluonnoksesta käsitellään syyskuun maakuntahallituksen kokouksessa.

Lisätietoja: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, puh. 040 583 6950

Raideliikenteessä tapahtuu: CEF-rahoitusväline, Tunnin juna, VR:n lisävuorot

Euroopan komissio julkaisi 6.6.2018 esityksen seuraavasta Verkkojen Eurooppa (CEF) -ohjelmasta rahoitus-kaudelle 2021–2027. Euroopan komissio ehdottaa Suomen pääradan ottamista mukaan EU:n liikenneverkon ydinkäytäviin. Pääradan kiinnittyminen ydinkäytävään mahdollistaa CEF-osarahoituksen hakemisen pääradan hankkeille EU:n seuraavalla rahoituskaudella 2021–2027.

Helsingin ja Turun välinen Tunnin juna -hanke, on ollut osa ydinverkkokäytävää jo vuosia, ja on sitä myös tule-valla rahoituskaudella. Tunnin junan suunnitteluun on saatu EU-rahoitusta väylä- ja liikennehankkeiden CEF-haussa. Ydinverkkokäytävien laajeneminen Suomessa osaltaan parantaa Suomen mahdollisuuksia saada EU:n CEF-rahoitusta useammille hankkeille. Kansallinen rahoitus on kuitenkin näissä hankkeissa merkittävä ja vaikuttaa toteuttamisaikatauluun.

Varsinaissuomalaiset ministerit Petteri Orpo, Anne-Mari Virolainen ja Annika Saarikko kirjoittivat viikonlo-pun Turun Sanomissa Varsinais-Suomen kehityksen kannalta keskeisistä tavoitteista: tekniikan alan koulutuk-sesta sekä Tunnin junasta. Ministerit totesivat Tunnin junan olevan paljon muutakin kuin ratahanke. Heidän mukaansa ”kyse on 1,5 miljoonan ihmisen yhtenäisen työssäkäyntialueen luomisesta Suomen talouden vetu-rina toimivan Etelä-Suomen alueelle. Tunnin juna antaa ihmisille mahdollisuuden valita unelmiensa asuinpai-kan, vaikka työpaikka olisi kauempana.

Tunnin junan vaikutukset työllisyyteen, asuntorakentamiseen ja yritysten toimintaedellytyksiin olisivat merkittä-vät ja heijastelisivat positiivisesti koko maahan. Kilpailukykyisen matka-ajan myötä yhä useampi siirtyisi junan käyttäjäksi.

Tunnin juna on Suomen kansainvälisin raidehanke. Se on keskeinen osa Pohjolan metropolit yhdistävää EU:n liikennekäytävää Tukholmasta Turun ja Helsingin kautta Pietariin. Matkailun ja logistiikan kannalta liikennekäy-tävän tarjoamat mahdollisuudet ovat rajattomat. Tämä kansainvälinen elementti antaa Tunnin junalle erin-omaisen mahdollisuuden menestyä kilpailussa EU:n rahoituksesta.” Ministerit toteavat maan hallituksen teh-neen merkittäviä satsauksia Varsinais-Suomen kasvuun ja kehitykseen ja haluavansa jatkaa ao. työtä.

VR on ilmoittanut lisäävänsä runsaasti uusia kaukoliikenteen junavuoroja elokuun puolivälistä alkaen. Lisäyk-set ovat olleet esillä kuluvana keväänä VR:n ja Varsinais-Suomen liiton välisissä keskusteluissa. Helsingin ja Turun välille lisätään neljä uutta viikonloppuvuoroa sekä Tampereen ja Turun välille lisätään vuorot perjantai-iltaan klo 19 jälkeen ja lauantaiaamuun ennen seitsemää vaihtoyhteyksien parantamiseksi. Turun suunnan vuorolisäyksiä on tehty erityisesti matkustajamäärien perusteella.

Lisätietoja: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, puh. 040 583 6950

Töihin tänne -kampanja ja SuomiAreenan teemapäivä kirittävät Lounais-Suomen positiivista rakennemuutosta

Lounais-Suomen positiivinen rakennemuutos näkyy tulevana kesänä niin yhteiskunnallisessa keskustelussa kuin ihmisten arjessa. Lounais-Suomen kunnat ja maakunnan liitot ovat päättäneet jatkaa Töihin tänne -markkinointikampanjaa sekä järjestää SuomiAreenassa teemapäivän.

Töihin tänne -kampanjalla haetaan ratkaisuja työvoimapulaan. Markkinointikampanja lanseerattiin vuoden 2018 alussa osaajien ja muuttajien houkuttelemiseksi valtakunnallisesti Lounais-Suomeen töihin. Lounais-Suomeen syntyy nykyisten kasvuodotusten toteutuessa seuraavan viiden vuoden kuluessa 30 000 uutta työ-paikkaa, joille haetaan tekijöitä.

Konseptoinnin tavoitteena on pitkäjänteinen työ osaajien ja muuttoliikkeen saamiseksi Lounais-Suomeen. Markkinointikampanjan ensimmäisessä vaiheessa avattiin Töihin tänne -kampanjan verkkosivu ja satsattiin onnistunein tuloksin markkinointiin verkossa ja sosiaalisissa medioissa. Toisessa vaiheessa kehitetään tietoa siitä, mitä Lounais-Suomella on tarjota töihin muuttavalle ja hänen perheelleen. Lisäksi Töihin tänne -kampanja kytketään vahvasti Talent Boost Turku – kasvua kansainvälisistä osaajista -hankkeeseen.

Suomen suurimmassa yhteiskunnallisen keskustelun tapahtumassa, SuomiAreenassa syvennytään torstaina 19.7. Lounais-Suomen positiiviseen rakennemuutokseen. ”Lounais-Suomen ihme” -tapahtumapäivässä pa-neudutaan täysin uudella rantalavalla alueen talouskasvuun. Työvoimapulasta ja Lounais-Suomen kehitykses-tä on päivän aikana keskustelemassa mm. entinen pääministeri Esko Aho, entinen suurlähettiläs, yrittäjä Bruce Oreck, brändijohtaja Peter Vesterbacka sekä useita Lounaissuomalaisten yritysten edustajia sekä Satakunnan ja Varsinais-Suomen kansanedustajia.

Linkki ohjelmaan.

Lisätietoja: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, puh. 040 583 6950

Saaristomeren kalastuselinkeinon haasteita ratkottiin ministeritapaamisessa

Saaristomeren ammattikalastajien edustajat tapasivat toukokuussa maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän sekä asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen Varsinais-Suomen kansanedustajaryhmän puheenjohtaja Ilkka Kanervan sekä varapuheenjohtaja Olavi Ala-Nissilän aloitteesta. Tapaaminen oli jatkoa huhtikuussa järjestetylle Varsinais-Suomen kansanedustajien tapaamiselle, jossa keskusteltiin Saaristomeren ammattikalastuksen tulevaisuudesta.

Saaristomeri on Suomessa merkittävä ja monipuolinen elinkeinokalataloudellinen keskittymä. Ammattikalas-tuksella on Saaristomerellä erittäin pitkät perinteet ja suuri merkitys saariston elinvoiman ylläpitäjänä. Päätoi-misten kaupallisten kalastajien määrä on laskenut 1980-luvulta lähtien jyrkästi yli puolella. Suurin syy vähene-miseen on kalastuksen kannattavuuden heikentyminen. Haittaeläimet kuten harmaahylkeet ja merimetsot ai-heuttavat suorien vahinkojen lisäksi muutoksia kalojen käyttäytymisessä ja kalakantojen tilassa.

Ammattikalastajien edustajat esittivät toimenpide-ehdotuksia ministereille rannikkokalastuksen elvyttämiseksi ja kotimaisen luonnonkalan saatavuuden turvaamiseksi. Ehdotukset sisälsivät harmaahylkeen eli hallin kan-nanvähennystoimia kiintiömetsästyksen lisäksi sekä helpotuksia kiintiömetsästykseen. Kalastajat esittivät hel-potuksina mm. hylkeiden suojelualueista luopumista, metsästyksen sallimista Saaristomeren kansallispuistos-sa sekä rauhoitusajan lyhentämistä. Merimetson osalta kalastajat esittivät valtakunnallisen kannanrajoitus-suunnitelman laatimista ja täytäntöönpanoa.

Puheenjohtaja Kanervan ehdotuksesta ministeri Leppä lupasi nimetä työryhmän, joka seuraa ja raportoi koko-naistilannetta sekä arvioi hylje- ja merimetsokantoja erityisesti ammattikalastuksen näkökulmasta ja jossa on mukana kalastajien edustus. Ministeri Tiilikainen lupasi käynnistää vielä tänä vuonna merimetson kannanhoi-tosuunnitelman laadinnan. Samoin ministerit pitivät itsestään selvänä, että ammattikalastajien näkökulma tulee huomioiduksi käynnissä olevassa hyljekannan hoitosuunnitelman laadinnassa.

Lisätietoja: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, puh. 040 583 6950

Föli-Kurjenrahkan joukkoliikenteen kokeilu käynnistyi

Turun seudun joukkoliikenne Fölin 10 viikon mittainen joukkoliikennekokeilu alkoi 4.6.2018. Liikenne jatkuu koulujen loma-ajan eli 12.8. asti. Föli ajaa Tortinmäkeen ajavien linjojen 21 ja 23 vuoroista osan Kurjenrahkan kansallispuiston ytimeen siten, että arkena ajetaan viisi päivittäistä edestakaista vuoroa Turun kauppatorilta Kuhankuonon pysäkille. Lauantaisin ja sunnuntaisin ajetaan kymmenen edestakaista vuoroa kumpanakin päivänä.

Varsinais-Suomen liitto on ollut mukana neuvottelemassa kokeiluliikenteestä ja kevään aikana Kuhankuonon retkeilyreitistö- ja virkistysalueyhdistys ry, jossa liitto hoitaa sihteeritehtäviä, on ollut aktiivisesti suunnittele-massa alueelle saapuville uusille virkistäytyjäryhmille suunnattuja palveluita. Tapahtumista ja palveluista on koottu tapahtuma- ja palvelukalenteri, joka löytyy osoitteesta www.kuhankuono.fi/fi/tapahtumakalenteri/

Mikäli Kurjenrahkan joukkoliikennekokeilu onnistuu hyvin, on jatkoa kokeilulle luvassa kesällä 2019.

Lisätietoja: erikoissuunnittelija Lasse Nurmi, puh. 040 543 5473

Alueellisen junaliikenteen selvittäminen Varsinais-Suomessa

Paikallisjunaliikenne Varsinais-Suomen rataverkolla loppui 1990-luvun alussa. Alue- ja yhdyskuntarakenteen kehitys viime vuosikymmeninä on ollut autoliikenteeseen tukeutuvaa, vaikka Varsinais-Suomen maakunta- ja seutukeskusten välinen rataverkko asemapaikkoineen olisi rakenteen kannalta lähes ideaalinen. Alueellinen junaliikenne osana kestävää maakunnallista asunto- ja työmarkkina-aluetta on kirjattu sekä maakuntakaavoi-tuksen että liikennejärjestelmätyön tavoitteisiin.

Viimeaikainen taloudellinen kehitys, positiivinen rakennemuutos on johtanut työvoiman saatavuuden ja tarjon-nan epätasapainoon, mikä näkyy kasvaneena ja pidentyneenä pendelöintinä. Uuteen haasteeseen on vastattu mm. alueen ja valtion välisellä Silta-sopimuksella. Uudenkaupungin radan sähköistyksen suunnittelu ja toteut-taminen on osa tähän haasteeseen reagointia. Radan sähköistyksen täysi hyödyntäminen tavaraliikenteen lisäksi alueellisella junaliikenteellä nostaa koko maakunnan liikennejärjestelmän valmiutta suhteessa Tunnin junaan. Samanaikaisesti maakuntauudistus ja rautateiden henkilöliikenteen vapautuminen tukevat alueellisen junaliikenteen tarkastelua kokonaan uudesta näkökulmasta.

Liikenne- ja viestintäministeriön alueellisen junaliikenteen selvitys

Liikenne- ja viestintäministeriö on keväällä 2018 yhdessä Pirkanmaan ja Etelä-Pohjanmaan liittojen kanssa teettänyt konsultilla (WSP) Selvityksen alueellisen junaliikenteen järjestämisen edellytyksistä. Selvitys rohkai-see tulevia maakuntia arvioimaan uudelleen joukkoliikenteen kokonaistarjontaa ja päättämään, millä kulku-muodoilla viranomaisen järjestämä liikenne hoidetaan.

Työn tarkoituksena on ollut arvioida alueellisen junaliikenteen potentiaalia ja järjestämisen edellytyk-siä. Pilottialueena on toiminut Vaasa–Seinäjoki–Haapamäki–Jyväskylä ja Haapamäki–Tampere-rataosuudet...

Kansainvälisessä katsauksessa on tarkasteltu Ruotsia, Saksaa ja Iso-Britanniaa, pääpainon ollessa Ruotsissa. Esimerkit osoittavat, että junaliikenteen kilpailuttaminen alueellisesti on houkutellut mark-kinoille useita eurooppalaisia operaattoreita, ja uusi liikenne on kasvattanut matkustajamääriä. Ne myös osoittavat, ettei ole olemassa yhtä, kaikkialle sopivaa junaliikenteen kilpailuttamisen mallia, vaan jokaisen alueen, toimijoiden ja liikennejärjestelmän erityispiirteet täytyy huomioida. Ruotsissa ja Saksassa päätäntävalta alueellisesta junaliikenteestä on alueilla, vastuutahojen ollessa noin Suo-men maakuntia vastaavia viranomaistahoja. Alueellinen junaliikenne perustuu näissä maissa lähes poikkeuksetta julkisen palvelun velvoitteisiin, mikä tarkoittaa sitä, että liikenne on julkisesti tuettua. Sen sijaan pitkänmatkan liikenteessä vallitsee avoin kilpailu...

Tarkoituksenmukaista olisikin, että valtakunnallista liikennettä täydentävässä junaliikenteessä toimi-valtaisena viranomaisena olisivat maakunnat tai kaupunkiseudut, kuten Ruotsissa ja Saksassa...
Kalusto vuokrattaisiin VR:ltä erotettavasta kalustoyhtiöstä tai perustettaisiin oma yhtiö. Maakuntien oman kalustoyhtiön heikkoutena voi kuitenkin olla pieni koko, ellei alueellista liikennettä ole tulevai-suudessa merkittävästi enemmän.

https://api.hankeikkuna.fi/asiakirjat/b74f6d69-54f1-4e8c-8f57-88b3f93dd684/31e91042-ffdb-422d-8e33-7137b50f093e/RAPORTTI_20180530071000.PDF

Rautatieliikenteen avaaminen kilpailulle

Liikenne- ja viestintäministeriö ja VR-Yhtymä ovat 4.6.2018 päässeet yhteisymmärrykseen kilpailun avaamisen etenemisestä:

Kilpailun avaaminen tarkoittaa käytännössä sitä, että VR:n yksinoikeudesta liikennöidä Suomen ra-taverkolla luovutaan ensi vuosikymmenellä. Silloin rautateiden henkilöliikennemarkkinoille voi tulla muitakin toimijoita.

Rautateiden henkilöliikenteen kilpailun avaaminen aloitetaan talouspoliittisessa ministerivaliokunnas-sa sovitun mukaisesti Etelä-Suomen taajamajunaliikenteestä tavoitteena käyttöoikeussopimus. Ete-lä-Suomen taajamaliikenteen kilpailutusmallin kokemuksia hyödynnetään muun henkilöliikenteen kil-pailun avaamisen mallissa.

LVM ja VR tekevät yhteistyötä kilpailun avaamisen edellyttämien yhtiöjärjestelyjen toteuttamiseksi. Tavoitteena on, että kilpailutettu liikennöinti alkaa kesäkuussa 2022.

VR ja LVM perustavat kalustoyhtiön sekä kiinteistöyhtiön erityistehtäväyhtiöiksi LVM:n omistajaoh-jaukseen. Tavoitteena on, että perustettavat yhtiöt ovat toiminnassa viimeistään 31.12.2018.
Kalustoyhtiöön siirretään kaikki Etelä-Suomen taajamaliikenteessä käytettävät Sm2- ja Sm4-junat, sekä kaluston varaosat ja erikseen määritellyt erityistyökalut. Kalustoyhtiö aloittaa myös uuden taa-jamaliikennekaluston hankinnan valmistelut.

Kiinteistöyhtiöön siirretään Etelä-Suomen taajamaliikenteen liikennöinnin kannalta välttämättömät kiinteistöt: VR:n omistamat Helsingin varikon rakennukset ja niihin sisältyvät kiinteät laitteet, sekä Etelä-Suomen taajamaliikenteen liikennealueella sijaitsevat VR-Yhtymän omistamat asemaraken-nukset määräaloina. VR:llä on käynnissä merkittävä kiinteistökehityshanke Helsingin asema-alueella, jonka omistuksesta VR tulee luopumaan markkinaehtoisesti.

VR yhtiöittää koko kaluston kunnossapitotoimintonsa erilliseen kunnossapitoyhtiöön VR-konsernin sisällä. Kunnossapitoyhtiöön siirretään tarvittava kunnossapitohenkilöstö, sekä kaluston kunnossapi-toon tarvittavat varaosat, koneet ja laitteet. VR kehittää kunnossapitoyhtiötä operatiivisesti ja liiketoi-minnallisesti itsenäiseksi yhtiöksi ja luopuu yhtiön omistuksesta markkinaehtoisesti ennen kilpailute-tun liikenteen aloittamista.

https://www.lvm.fi/-/rautateiden-henkiloliikenteen-kilpailun-avaaminen-etenee-yhtiojarjestelyilla-976098

Joukkoliikenteen järjestäminen Ruotsissa

Ruotsissa joukkoliikenteen järjestämistä on 1.1.2012 alkaen ohjannut joukkoliikennelaki 2010:1065 (Lag om kollektivtrafik). Sen mukaan paikallisesta ja alueellisesta joukkoliikenteestä sekä erikseen sovittaessa kuljetus-palvelusta (färdtjänst) vastaa alueellinen joukkoliikenneviranomainen (regional kollektivtrafikmyndighet). Pai-kallinen ja alueellinen rautatieliikenne valtion rataverkolla on kilpailutettua sopimusliikennettä, kuten lähes kaikki paikallinen ja alueellinen linja-autoliikennekin. Alueiden välinen kannattava rautatieliikenne on vuodesta 2010 alkaen täysin vapaan kilpailun alaista. Kannattamaton liikenne on Trafikverket-viranomaisen osittain yhteistyössä alueellisten viranomaisten kanssa kilpailuttamaa sopimusliikennettä. Alueiden välisessä linja-autoliikenteessä on vapaa kilpailu, Trafikverket ostaa tarpeellisiksi katsotut kannattamattomat vuorot.

Maakuntauudistus ja alueellinen junaliikenne Varsinais-Suomessa

Maakuntauudistusvalmisteluun sisältyy myös uuden maakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluverkon pohdinta. Kestävä ja tasapuolinen palveluverkko edellyttää hyvää maakunnallista saavutettavuutta paitsi asiakkaan erityisesti työntekijän näkökulmasta. Lähtökohtana on, että palveluverkon tulee ensisijaisesti raken-tua joukkoliikenteelle. Aluerakenteellisesti Varsinais-Suomessa on tähän hyvät edellytykset, mutta toteuttami-nen edellyttää ajattelun muutosta ja tarttumista maakuntalain tarjoamaan mahdollisuuteen.

Maakuntalain 6 §:n ”Maakunnan tehtäväalat” 2 momentin mukaan
Maakunta voi lisäksi hoitaa 1) Liikennepalveluiden maakunnallista kehittämistä ja järjestämistä sekä julkisen henkilöliikenteen suunnittelua ja järjestämistä samoin kuin sitä koskevia valtionavustustehtäviä, lukuun otta-matta toimintaa liikennekaaren IV osan 1 luvun 3 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitettujen kunnallisten ja seudullis-ten viranomaisten toimialueella, näiden alueiden liikenteen suunnittelua ja järjestämistä, sekä raideliikennettä.

Uudenkaupungin, Mynämäen, Loimaan, Auran, Salon ja Varsinais-Suomen liiton edustajat tekivät huhtikuussa 2018 opintomatkan Ruotsiin Itä-Götanmaan ja Uppsalan alueille tutustumaan alueellisen juna- ja joukkoliiken-teen maakunnallisiin (region) organisaatioihin, lainsäädäntöön sekä järjestämis- ja toteutusmalleihin.

Matkan jälkeen 4.5.2018 luovuttivat liiton ja Uudenkaupungin edustajat liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerille kirjeen, jossa esitettiin selvityshenkilön asettamista Varsinais-Suomen alueellisen junaliikenteen käynnistämisedellytysten määrittelemiseksi. Ministerin tapaamisen jälkeen päätettiin jatkaa em. kirjeessä esi-tettyjen tehtävien valmistelua Varsinais-Suomen liiton, LVM:n ja alueen kuntien kanssa tehtävällä esiselvityk-sellä, jossa

1. päivitetään Varsinais-Suomen liiton aiemmat paikallisjunaselvitykset LVM:n Alueellisen junaliikenteen järjestämisedellytykset -selvityksen pohjalta;

2. arvioidaan Uudenkaupungin radan sähköistyssuunnitelmien paikallisjunien ja erityisesti asemapaikko-jen näkökulmasta;

3. määritellään Varsinais-Suomen alueellisen junaliikenteen palvelutaso (vuoroväli, matka-aika, kalusto), taloudelliset edellytykset ja organisointimalli (järjestäjä, tuottaja, omistajuus);

4. määritellään tarvittavien siirtymävaiheen sopimukset;

5. arvioidaan lainsäädännön mahdolliset muutostarpeet.

Lisätietoja: suunnittelujohtaja Heikki Saarento, puh. 040 720 3056

 Varsinais-Suomen työllisyysaste lähenee 72 prosenttia

Varsinais-Suomen työllisyystilanne on parantunut tasaisesti jo kahden vuoden ajan, ja maakunnan kausitasoitettu työllisyysaste oli vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 71,3 %. Vuoden 2016 alusta työllisyysaste on kasvanut noin viisi prosenttiyksikköä.

Valtiovarainministeriön kevään 2018 Talousnäkymät -katsauksen mukaan työllisyyden kasvu Suomessa hidastuu hieman lähivuosina, ja koko maassa työllisyysasteen 72 % raja ylitetään vuonna 2020. Varsinais-Suomessa 72 % raja sen sijaan ylitetään jo kesän kuluessa olettaen, että työllisyysasteen kasvu jatkuu nykyisen kaltaisena.

Neljännesvuosittainen työllisyysaste laaditaan Tilastokeskuksen tekemän haastattelututkimuksen pohjalta. Tämä lisää jonkin verran etenkin maakunnallisten lukujen epävarmuutta. Pitkän aikavälin trendikehitys antaa kuitenkin varsin luotettavan kuvan työllisyyskehityksestä.

Lisätietoja: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, puh. 050 410 2294

EK:n raportti esittää tunnin junan rakentamista ja uutta raideyhteyttä Lounais-Suomeen

Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) julkaisi viime viikolla raportin Kaupungit kasvavat – miten käy muun Suomen? kaupunkipolitiikan uudistamiseksi. Osmo Soininvaaran ja Esa Härmälän laatimassa raportissa käydään läpi kaupunkikehityksen mahdollisuuksia ja pullonkauloja, sekä esitetään 10 teesiä kaupungistuvaa Suomea ja aluepolitiikkaa varten. Raportti, jossa halutaan nostaa kaupunkipolitiikka kasvun lähteeksi huolehtien samalla muun Suomen mahdollisuuksista, on osa EK:n valmistautumista eduskuntavaaleihin.

Sekä kirjoittajat, että EK omassa pääviestissään ottavat raportissa kantaa kaupunkiseutujen välisten liikenneyhteyksien vahvistamiseen ja raideliikenneinvestointien kasvattamiseen. Raportti nostaa Lounaisen Suomen yhteyksien parantamisen tulevaisuuden kasvun edellytykseksi. Kirjoittajien mukaan hyvät liikenneyhteydet kaupunkiseutujen välillä tukevat maan tasapainoista kehitystä ja tämän saavuttamiseksi erityisesti raideliikenneinvestointeja on kasvatettava.

Soininvaaran mukaan Tunnin juna Turkuun ja lentokenttärata Helsingistä lentokentän kautta pääradalle tukisivat Turkua ja Tamperetta. Vaikka ratahankkeet parantavat rautatieyhteyksiä Helsinkiin, ne tukevat Soininvaaran mukaan tosiasiassa muiden yliopistokaupunkien kilpailukykyä Helsinkiin nähden.

Myös EK näkee Turun, Tampereen ja Helsingin kasvukolmion kaupunkipolitiikan prioriteettilistalla. Jotta työssäkäynnin ja asumisen alueita saadaan laajennettua nopeilla raideyhteyksillä pian, tarvitaan liikenneväylien rahoitukseen tasokorotus a investointien tasoa pitää nostaa tuntuvasti. EK peräänkuuluttaa 12 vuoden suunnitelmaa infran kehittämiseen. Pidempi investointinäkymä ja yritystarpeisiin vastaava suunnitelma kannustaa EK:n mukaan investoimaan ja sijoittumaan Suomeen.

Raportissa esitetään avaus myös muiden Lounais-Suomen liikenneyhteyksien lisäämisestä tulevien hallitusten työlistoille. Härmälän mukaan rautatiet ja nopeat junat ovat tulevaisuutta ja nopeuksien nostamisen lisäksi Suomeen tulee rakenaa myös uusia ratoja. Sekä Härmälä että Soininvaara esittävät rautatieyhteyttä Turusta uudenkaupungin ja Rauman kautta Poriin. Raideyhteys tukisi kirjoittajien mukaan länsirannikon nopeasti ja lupaavasti käynnistynyttä teollisuuden nousua.

Linkki raporttiin

Lisätietoja: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, puh. 040 583 6950

Vaikuttajakoulu perehdytti 25 varsinaissuomalaista nuorta yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen

Maakuntahallituksen perustaman vaikuttajakoulun toinen vuosikurssi yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta kiinnostuneille varsinaissuomalaisille on saatu päätökseen. Syksyllä 2016 alkanut ensimmäinen vaikuttajakoulu ja nyt päätökseen saatu toinen vuosikurssi ovat tutustuneet liiton johdolla erilaisiin vaikuttajiin ja päättäjiin, edunvalvontaan ja vaikuttamisen keinoihin.

Vaikuttajakoulun vuosikurssin ohjelmaan on kuulunut kahdeksan eri teematapaamista aina EU-politiikasta median kehitykseen ja maakunnan elinkeinoelämään. Vaikuttajakoulun nuoret ovat vierailleet mm. eduskunnassa tapaamassa varsinaissuomalaisia kansanedustajia, Turun kaupungintalolla tapaamassa nuoria valtuutettuja ja hovioikeudessa tapaamassa hovioikeuden presidenttiä. Helsingin vierailujen aikana nuoret tapasivat sosiaali- ja terveysministeri Annika Saarikon ja europarlamentaarikko Henna Virkkusen, sekä vierailivat vaikuttajaviestintätoimistossa.

Varsinais-Suomen liitto on halunnut vaikuttajakoululla tarjota nuorille mahdollisuuden tutustua päätöksentekoon ja erilaisiin vaikuttamistapoihin. Tarkoituksena on tukea nuorten yhteiskunnallista valveutuneisuutta, avata poliittista järjestelmää ja antaa vaikuttamisen työkaluja tuleville maakunnan huippupolitiikoille.

Ensimmäisen kurssin käyneitä nuoria toimii jo nykyään kuntien valtuutettuina, lautakuntien jäseninä ja opiskelijajärjestöen luottamustehtävissä. Myös toisen vuosikurssin nuorilla on halua jatkaa yhteiskunnallisen vaikuttamisen parissa. Tieto vaikuttajakoulusta kiiri myös Valtioneuvoston kansliaan saakka, sillä pääministeri Sipilä halusi tavata tammikuussa vaikuttajakoulun nuoria osana EU:n tulevaisuuskiertuettaan. Tapaamisessa vaikuttajakoulun nuoret osoittivat näkemyksiään nykyisestä politiikasta ja tulevaisuuden ratkaisuista haastaessaan pääministeriä maksuttomasta toisen asteen koulutuksesta, tietotekniikan opetuksesta kouluissa, työmarkkinoiden muutoksesta, asevelvollisuuden tulevaisuudesta ja turvapaikkaprosesseista.

”Opin valtavasti vaikuttamisesta ja eri tahojen toiminnasta, johon vaikuttajakoulu tarjosi holistisen näkökulman. Kokonaiskuvan myötä omat tulevaisuuden suunnitelmat selkenivät. Sain myös kontakteja tulevaisuutta varten”, summaa vaikuttajakoulun osallistuja kokemuksiaan.

Kysyntää nuorten vaikuttamismahdollisuuksia kohtaan on paljon ja vaikuttajakoulun kiinnostuneiden hakijoiden määrät ovat kasvaneet. Vaikuttajakoulun kolmannen vuosikurssin käynnistämiselle tulevana syksynä on selvä kysyntä olemassa.

Lisätietoja: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, puh. 040 583 6950

 Varsinais-Suomen muuttovetovoima ennätyskorkealla

Varsinais-Suomen asukasluku on kasvanut pitkään tasaisesti noin parin tuhannen asukkaan verran vuosittain. Viime vuosina maakunnan väestönkasvu on kuitenkin hieman hidastunut, ja vuonna 2016 väestö kasvoi enää noin 1 200 asukkaalla. Kasvun hidastuminen johtuu pitkälti syntyvyyden laskusta.

Viime vuonna Varsinais-Suomen asukasluku kasvoi kuitenkin yli 2 100 asukkaalla. Vaikka pelkästään syntyvyyden ja kuolleisuuden seurauksena maakunnan asukasluku olisi vähentynyt lähes 700 henkilöllä, houkutteli Varsinais-Suomi ennätysmäärän muuttajia muualta Suomesta. Maakunnan kotimainen muuttovoitto kasvoikin lähes 1 800:een, mikä on korkein luku kahteenkymmeneen vuoteen. Lounais-Suomen positiivinen rakennemuutos onkin kasvattanut maakunnan muuttovetovoimaa huomattavasti.

Lisätietoja: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, puh. 050 410 2294

Siltasopimuksella välineitä Lounais-Suomen positiiviseen rakennemuutokseen

Valtio, Varsinais-Suomen ja Satakunnan toimijat ovat solmineet siltasopimuksen vauhdittamaan Lounais-Suomen positiivista rakennemuutosta. Elinkeinoministeri Mika Lintilä julkisti siltasopimuksen osana vierailuaan Turussa viime viikolla. Siltasopimus sisältää valtion toimia mm. työvoiman saatavuuden, t&k-toiminnan, koulutuksen, tietopohjan ja tunnettuuden vahvistamiseksi. Annetut reunaehdot huomioiden siltasopimuksen sisältöön ja valmisteluprosessiin on syytä olla tyytyväinen. Niin poikkeuksellisen voimakas kasvu, joka alueella on käynnissä, vaatii valtion ja alueen toimijoiden yhteistä tilannekuvaa ja yhteisiä ratkaisuja. Nyt näin on tehty, ja osa tarvittavista ratkaisuista saadaan heti toteutukseen. Toki painavimmat toimenpiteet liittyen mm. saavutettavuuteen ja koulutukseen jäivät vielä sopimuksen ulkopuolelle.

Yksittäisistä siltasopimuksen toimenpiteistä merkittävin resursointi, 2,88 milj. € osoitetaan Turussa sijaitseviin, tekniikan alan koulutukseen soveltuviin, moderneihin ja kilpailukykyisiin tutkimus-, kehitys- ja koulutusinfra struktuureihin. TKI-infrastruktuurin kehittäminen perustuu turkulaisten korkeakoulujen, Turku Science Park Oy:n ja Turun kaupungin Turku Future Technologies Competence Factory (TFT CF) -yhteistoimintasopimukseen.

Maakuntahallituksen listalla on tänään kaksi hanketta, jotka sisältyvät siltasopimukseen. Talent Boost Turku on hanke, jonka tavoite on tarjota kansainvälisesti vetovoimaisia työ- ja uramahdollisuuksia Lounais-Suomessa sekä Poretieto-hanke, jolla toteutetaan positiivisen rakennemuutoksen tilannekuva- ja seurantapalvelu siltasopimukseen liittyen.

Siltasopimusta esitti työ- ja elinkeinoministeriön asettama selvityshenkilö Esko Aho raportissaan positiivisen rakennemuutoksen tarvitsemasta toimintamallista elokuussa 2017. Sopimuksessa erityisessä tarkastelussa ovat lyhyen tähtäimen toimet, jotka käynnistyvät ja toteutuvat vuosina 2017–2019. Siltasopimus on luonteeltaan prosessi, jota seurataan tämän hallituskauden loppuun. Seurannan yhteydessä on mahdollista sopia vielä uusista toimenpiteistä kehysten puitteissa.

Linkki siltasopimukseen

Lisätietoja: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, puh. 040 583 6950

Varsinais-Suomessa on kaikki mitä kansallisen lääkekehityskeskuksen perustamiselta vaaditaan

Maan hallitus päätti kevään kehysriihessä osoittaa kehyskaudelle 11 milj. euroa kansallisen lääkekehityskeskuksen perustamiseen. Uuden lääkekehityskeskuksen sijaintipaikasta ja aikataulusta ei ole vielä päätetty, mutta Turku on hyvinkin perusteltu keskuksen sijoituspaikaksi.

Lääkekehitys vaatii monen tieteenalan erityisosaamista, ymmärrystä lääkekehityksen prosesseista ja säädöskehyksistä. Siksi suomalaisissa yliopistoissa tehtyjen löydösten kaupallinen potentiaali jää nyt usein hyödyntämättä. Lääkekehityskeskuksen perustamisen tavoitteena on, että akateemiseen tutkimukseen perustuvista lääkekehitysprojekteista syntyy useammin uusia innovaatioita.

Turkua on pidetty vahvana vaihtoehtona sijoituspaikaksi. Lääkekehityskeskuksen menestyminen vaatii yliopiston lääketieteen tutkijoiden ja lääkealan yritysten yhteyttä, jotta syntyviä lääkeaihioita pystytään jatkokehittämään ja tuotteistamaan. Suomessa on kehittyvän ja korkeatasoisen terveysalan perus- ja kliinisen tutkimuksen myötä hyvät edellytykset lääkekehitykselle ja erityisesti Turussa sijaitsee merkittävä lääkekehityksen tutkimusja liiketoimintakeskittymä.

Sosiaali- ja terveysministeriön asettama rationaalisen lääkehoidon toimeenpano-ohjelman lääkeinnovaatiot -työryhmä esitti loppuraportissaan kansallisen lääkekehityskeskuksen perustamista omaksi hallinnolliseksi yksikökseen, jonka tulisi sijaita yhdessä paikassa. Tämän lisäksi julkisuudessa on ollut esillä vaihtoehto verkostomaisesta rakenteesta. Verkostomalli on käytössä esimerkiksi hallituksen perustamassa genomi- ja syöpäkeskuksessa.

Kansallinen lääkekehityskeskus palvelisi kaikissa Suomen yliopistoissa toimivia tutkijoita tasapuolisesti, mutta sen tehokas toiminta vaatii käytännön toiminnan keskittämistä yhteen osaamiskeskukseen, kuten ym. työryhmäkin esittää. Keskuksen luontevin asemapaikka olisi Turussa, jossa sijaitsee merkittävä osa alan kansallisesta innovaatioekosysteemistä. Turusta löytyy Suomen merkittävimmät lääketehtaat ja diagnostiikkayritykset sekä noin puolet alan kaikista yrityksistä Suomessa.

Linkki lääkeinnovaatiot työryhmän raporttiin kansallinen lääkekehityskeskus

Lisätietoja: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, puh. 040 583 6950

Pohjoisen kasvuvyöhykkeen vuorovaikutussuhteista tutkimustietoa

Pohjoisella kasvuvyöhykkeellä tapahtuvista ihmisten, tavaroiden ja tiedon virroista on käynnistymässä EU-

rahoitteinen tutkimus ”Potentials of big data for integrated territorial policy development in the European growth corridors (BIGDATA)”. Tutkimuksen toteuttaa Turun yliopiston ja Tarton yliopiston muodostama hankekonsortio, ja Varsinais-Suomen liitto toimii hankkeen johtavana julkishallinnon sidosryhmänä (lead stakeholder). Muita sidosryhmiä ovat Örebron lääni ja Viron elinkeino- ja viestintäministeriö.

Kasvuvyöhykkeiden ominaisuuksista, kuten väestöstä, työpaikoista ja taloudesta, on saatavilla paljon tietoa, mutta vyöhykkeillä tapahtuvista ihmisten, tavaroiden ja tiedon liikkeistä on vähemmän helposti hyödynnettävää tietoa. Tämä vyöhykkeillä tapahtuva vuorovaikutus on kuitenkin kasvuvyöhykkeiden kannalta keskeistä: kasvuvyöhyke on toimiva vain, jos sen eri osat ovat tiiviisti kytkeytyneitä toisiinsa erilaisten vuorovaikutussuhteiden kautta.

BIGDATA-hankeen tavoitteena on tuottaa uutta tietoa kasvuvyöhykkeillä tapahtuvasta vuorovaikutuksesta uusia datalähteitä hyödyntämällä. Hankkeessa on tarkoitus selvittää eri lähteistä saatavan massadatan hyödynnettävyyttä kasvuvyöhykkeiden vuorovaikutuksen tarkastelussa ja demonstroida näiden datalähteiden käytettävyyttä muutaman Pohjoiselle kasvuvyöhykkeelle ja Rail Baltic -vyöhykkeelle sijoittuvan tapaustutkimusten kautta.

Hanke rahoitetaan ESPON-tutkimusohjelmasta, ja sen budjetti on 275 000 €. ESPON on soveltava tutkimusohjelma, jonka tarkoituksena on tukea aluekehityspolitiikkojen laatimista Euroopassa. Tätä varten ohjelma tuottaa laaja-alaisia ja järjestelmällisiä tietoja alueellisista suuntauksista, jotka liittyvät erilaisiin taloudellisiin, sosiaalisiin ja ympäristön kannalta merkityksellisiin näkökohtiin. Yksi ESPON-ohjelman keskeisistä tavoitteista on tämän tiedon saattaminen ymmärrettävässä muodossa päätöksentekijöiden käyttöön.

Lisätietoja: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, puh. 050 410 2294

Maakuntaohjelma- ja kumppanuusseminaari 14.6.2018

Maakuntaohjelmakausi 2018-2021 on käynnistynyt. Varsinais-Suomen maakuntastrategian vision mukaisesti ohjelman tavoitteita ja toimenpiteitä toteutetaan kumppanuudella ja yhteistyöllä. Miltä kumppanuus näyttää tällä hetkellä, miten maakuntaohjelmatyötä tehdään, ja miten pidämme Varsinais-Suomen jatkossakin kehityksen kärjessä?

Maakuntaohjelma- ja kumppanuusseminaarin ohjelmassa on muun muassa paneelikeskustelu maakunnan vahvuuksista, vinkkejä maakunnalliseen yhteistyöviestintään sekä keskustelua kumppanuusverkostoista ja niiden toiminnasta. Tilaisuudessa esitellään myös Varsinais-Suomen kumppanuusfoorumin uudet verkkosivut.

Maakuntaohjelma- ja kumppanuusseminaari järjestetään torstaina 14.6.2018 klo 8:30-13:00 Kårenilla, Turussa. Ennakkokutsu tilaisuudesta lähetetään viikolla 17. Ohjelma julkaistaan ja ilmoittautuminen avataan mahdollisimman pian sen jälkeen.

Lisätietoja: erikoissuunnittelija Salla-Maria Lauttamäki, p. 040 520 0761