Maakuntakatsaukset

Tarasti valmistelee alue- ja maakuntahallinnon uudistamista

Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen on asettanut ministeri Lauri Tarastin selvityshenkilöksi valmistelemaan valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon uudistamista. Hankkeen toimikausi on 8.12.2015 - 15.2.2016. Tarastin tehtävänä on hallituksen tulevan yhteensovituslinjauksen valmistelu. Selvityshenkilön ehdotuksen perusteluineen ja arviointeineen tulee olla hallituksen käytettävissä viimeistään 22. tammikuuta. Hallitus tekee yhteensovituspäätöksen aluehallintouudistuksen valmistelusta ja itsehallintoalueille siirrettävistä tehtävistä tammikuun 2016 viimeisellä viikolla.

Selvityshenkilö selvittää hallituksen linjausta yksityiskohtaisemmin ne valtion aluehallinnon tehtävät, jotka siirrettäisiin perustettaville itsehallintoalueille. Tämän lisäksi hän arvioi, onko näissä tehtävissä mahdollisesti kokonaan tai osittain kunnille siirrettävissä olevia tehtäviä sekä kartoittaa tehtävien hoitamiseen käytetyt resurssit. Selvityshenkilön tulee selvittää maakuntien liittojen tehtävien siirron ja ympäristöterveydenhuollon tehtävien mahdollisen siirtämisen toteuttaminen itsehallintoalueille. Tämän lisäksi selvityshenkilö arvioi edellä mainittujen tehtävien siirtojen vaikutukset valtion aluehallintoon ja keskushallintoon sekä erityisesti ELY-keskuksiin ja aluehallintovirastoihin. Selvitysten ja arviointien perusteella valmistellaan ehdotus lainsäädännön periaatteiksi itsehallintoalueiden tehtävistä itsehallintoaluelain valmistelua varten.

Lisätietoja: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, p. 040 583 6950

Maankäyttö- ja rakennuslain muutos

Eduskunta hyväksyi täysistunnossaan keskiviikkona 9.12.2015 lain toisessa käsittelyssä äänestysten jälkeen hallituksen esityksen (HE114/2015 vp) maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseksi. Muutoksella luovutaan maakuntakaavojen ja yhteisten yleiskaavojen aiemmasta vahvistusmenettelystä. Lain on tarkoitus tulla voi-maan vuoden 2016 alusta ilman erityisiä siirtymäsäännöksiä.
Muutos tuo Varsinais-Suomen taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaavaprosessiin valmisteilla olevan maankäyttö- ja rakennusasetuksen muutoksen mukaisesti uuden ehdotusvaiheen lausuntokierroksen ao. ministeriöiden kuulemiseksi ennen kaavaehdotuksen nähtäville panoa.

Lisätietoja: suunnittelujohtaja Heikki Saarento, p. 040 720 3056

Örön kehittäminen puolivälissä

Metsähallitus sai vuonna 2014 valtioneuvoston päätöksellä rahoitusta Örön sata vuotta vanhan linnakkeen muuttamiseksi luontomatkailukeskukseksi. Vuoden 2015 alussa saari ja sen kuutisenkymmentä taloa siirtyivät Metsähallituksen hallintaan. Kesään mennessä rakennettiin saareen uusi vierasvenesatama, armeijan ruokala kunnostettiin ravintolaksi sekä Örön puutaloihin kunnostettiin eritasoisia majoitustiloja yli sadan vuodepaikan verran. Lisäksi kaksi retkeilyreittiä opasteineen otettiin käyttöön ja koulutettiin joukko oppaita. Nämä toiminnat vuokrattiin yritykselle, jolla on paljon kokemusta saaristomatkailusta ja venesatamien palveluista. Saarella toimi myös kaksi pienempää yritystä ja useiden muiden yritysten kanssa on neuvotteluja käynnissä. Metsähallitus vastaa saaren kunnallistekniikasta ja alueiden hoidosta. Örö kuuluu osana Saaristomeren kansallispuistoon.

Saari avattiin yleisölle kesäkuun alussa ja siellä kävi kesän ja alkusyksyn aikana 25 000 vierasta, jotka tulivat sinne omilla veneillään, yksityisillä vuoroveneillä, taksiveneillä ja yhteysaluksella, joka ajoi saareen kaksi kertaa viikossa. Opastetuille retkille osallistui 5 000 ihmistä kesän aikana. Palaute kävijöiltä on ollut erittäin myönteistä, mikä rohkaisee jatkamaan Örön kehittämistä.

Syksyn aikana Metsähallitus on jatkanut saaren kehittämiseen tähtääviä investointeja: sataman yhteyteen on valmistumassa uusi sauna, kaksi suurta lämpökeskusta on korvattu maalämpölaitoksilla ja uusi jäteveden puhdistamo valmistuu kevääseen mennessä. Suunnittelu on käynnissä vanhan komendantin talon (tunnetaan nimellä Silmä) muuttamiseksi ympärivuotiseen asuinkäyttöön sekä 1950-luvun rivitalon saneeraamiseksi. Metsähallitus on myös hakemassa Central Baltic -rahoitusta saaren pienemmän kasarmialueen, ns. kuuden tuuman alueen tykkien, bunkkereiden ja luolien käyttöön ottamiseksi kulttuurimatkailun ja toiminnallisen luontomatkailun kohteena.

Suurin ja tärkein seuraava investointikohde on kahdentoista tuuman kasarmin muutostyö 18 huoneen kasarmihotelliksi. Kunnostustyö on suunniteltu alkavaksi tammikuussa 2016. Ennen töiden aloittamista Metsähallituksen ja hotelliyrittäjän tulee saada varmuus siitä, miten liikenne saareen hoidetaan.

Metsähallitus on tehnyt liikenne- ja viestintäministeriölle esityksen, että matkailutoiminnan edellytysten turvaamiseksi vuonna 2016 ministeriö myöntäisi liikenteeseen tappiotakausta 67 000 euroa. Tuella voitaisiin järjestää jopa 360 erilaista ympärivuotista laivavuoroa Kasnäsistä Öröhön yhdistämällä markkinapohjainen ja tuettu liikenne joustavin aikatauluratkaisuin, käyttämällä joustavasti erilaista kalustoa asiakkaiden tarpeiden mukaisesti sekä ottamalla käyttöön maksut matkustajilta ja autoilta.

Örön liikenteen uusista ratkaisumalleista saadut kokemukset voisivatkin palvella liikenne- ja viestintäministeriön pyrkimyksiä asiakaspohjaisiin ratkaisuihin ja kustannusten vähentämiseen. Ehdotettu malli on erittäin kustannustehokas, sillä se maksaisi enintään yhden kolmasosan vuoden 2015 kustannuksista, mutta samalla palvelutaso nousisi merkittävästi.

Varsinais-Suomen liitto teetti yhdessä ELY-keskuksen kanssa kesällä 2014 Turun yliopiston merenkulkualan tutkimus- ja koululutuskeskuksella erillisselvityksen Örön liikennöinnin järjestelyvaihtoehdoista. Selvityksen keskeisin johtopäätös oli, että Örön osin tai kokonaan valtion kustannuksella hoidettava yhteysalus- ja huolto-liikenne tulisi ratkaista tasapuolisesti Vänön-Örön-Hiittisten -saaristoaluetta kokonaisuutena palvelevana ja kehittävänä. Örön vuoden 2016 liikennöinti on joka tapauksessa ratkaistava tavalla tai toisella. Nyt on sopiva hetki avoimesti etsiä ja kokeilla malleja, jotka palvelevat koko saariston ympärivuotista saavutettavuutta.
Lisätietoja: suunnittelujohtaja Heikki Saarento, p. 040 720 3056

Merimetsokannan yhteispohjoismaisesta hallinnosta seminaari Turussa

Pohjoismainen saaristoyhteistyö järjesti seminaarin kasvaneen merimetsokannan aiheuttamista vaikutuksista ja mahdollisuuksista rajoittaa merimetsokantaa ja kannan leviämistä. Seminaari pidettiin kaksiosaisena Turussa Forum Marinumissa 23.-24.11.2015. Seminaarin ensimmäinen päivä oli varattu alustuksille ja toinen päivä workshopille, jonka tavoitteena oli yhteisen pohjoismaisen hallintomallin rakentaminen merimetsokannan sää-telylle. Alustuksiin osallistui n. 80 henkilöä ja workshopiin n. 30 henkilöä.

Seminaariesiintyjät esittivät huolensa merimetsokannan voimakkaasta kasvusta ja reviirin laajenemisesta sekä siitä, ettei ongelmaan ole uskallettu avoimessa hengessä tarttua. Lisäksi ympäristöviranomaisten tapaa suhtautua merimetsokysymykseen vähätellen ja usein omista luontointresseistään tarkastellen pidettiin ongelmallisena ja esteenä itse ongelman ratkaisemiseksi.

Luontotutkijat huomaavat merimetsokysymyksessä paljon yhtymäkohtia esim. hylkeisiin ja suteen liittyviin konflikteihin eri intressiryhmien välillä; subjektiivinen näkemys on usein vallitseva. Tutkijat eivät kuitenkaan kiistä, etteikö merimetso aiheuttaisi sekä taloudellisia ja ympäristöllisiä että sosiaalisia vaikutuksia.

Seminaarin tuloksena syntyi workshop-työskentelyyn pohjautunut loppuraportti, joka on tarkoitus luovuttaa ministeri Tiilikaisen kokoamalle merimetsotyöryhmälle apuvälineeksi. Raportissa ehdotetaan yhteisen pohjoismaisen mallin luomista merimetson hallinnalle sekä tuodaan esiin niitä keinoja, joilla merimetsokantaa on pyritty kontrolloimaan esim. Tanskassa ja Skotlannissa. Loppuraportin yksi tärkeä sanoma on, että merimetso pitäisi pyrkiä pitämään poissa sisävesiltä, joihin se ei Suomessa ole vielä levinnyt. Järvissä ja joissa merimet-son paikalliset vaikutukset ovat vielä voimakkaammat.

Seminaariraportti ja muu aineisto on luettavissa pohjoismaisen saaristoyhteistyön kotisivulla osoitteessa http://www.skargardssamarbetet.org/sv/aktuellt/44-kontakt

Lisätietoja: saaristo- ja maaseutuasiamies Sami Heinonen, p. 0400 413 704

Elinkeinoelämän kasvua ja kilpailukykyä vahvistavat valtio, kuntien ja alueiden väliset sopimukset valmisteluvaiheessa

Pääministeri Sipilän hallitusohjelman mukaisesti kaupunkiseutujen ja kasvukäytävien sekä alueiden omiin vahvuuksiin perustuvan kilpailukyvyn parantamista tuetaan kehittämällä sopimuspohjaista yhteistyötä valtion kanssa. Instrumentteja on työ- ja elinkeinoministeriön, ympäristöministeriön sekä liikenne- ja viestintäministeri-ön hallinnonaloilla. Elinkeinoelämän kasvua ja kilpailukykyä vahvistetaan muun muassa ennakoivan rakenne-muutoksen toimilla, kasvusopimuksilla ja kasvuvyöhykesopimuksilla sekä MAL-sopimuksilla (maankäyttö, asuminen ja liikenne).

Ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) hallinta tarkoittaa elinkeinoja aktiivisesti uudistavaa toimintatapaa. Alueita kannustetaan omiin vahvuuksiin perustuvaan erikoistumiseen ja kokeiluihin. Keskeisessä roolissa ovat elinkeinojen ja yritystoiminnan uudistuminen, kasvu ja kansainvälistyminen sekä työllisyyttä ja yritystoimintaa edistävät kokeilut. Maakunta laatii osana maakuntaohjelmien toteuttamissuunnitelmaa ennakoidun rakenne-muutoksen suunnitelman (ns. varautumissuunnitelma), joka on perusta myös ERM-rahoituksen käytölle maakunnassa. Suunnitelman tulee perustua maakuntaohjelmaan, valtakunnallisiin alueiden kehittämisen tavoitteisiin, alueen älykkään erikoistumisen strategiaan sekä sisältää vahva ennakoiva lähestymistapa. Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma (varautumissuunnitelma) päivitettynä osaksi maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelmaa tulee toimittaa työ- ja elinkeinoministeriölle 29.2.2016 mennessä.

Kaupunkien kanssa tehtävien kasvusopimusten tavoitteena on elinkeinoelämän kasvun ja kilpailukyvyn vahvistaminen. Sopimukset kohdennetaan nykyisiä kasvusopimuksia paremmin muutamiin kehittämisen kärkiin. Kaupunkien itse valitsemia teemoja voi olla yhdestä kahteen. Tässä vaiheessa Turun kaupungin vetämänä tehdään valmistelua seuraavien teemojen osalta: Life Science, kiertotalous, meriklusteri, matkailu ja Tunnin juna. Valittujen teemojen lisäksi kaupunkien tulee vastata innovatiivisia julkisia hankintoja ja maahanmuuttoa koskeviin kysymyksiin.

Kaupunkien kasvusopimusehdotukset on kytkettävä kaupungin strategian toteuttamiseen ja kaupungin on sitouduttava omarahoitusosuudella toteutettaviin hankkeisiin. Hakemuksen tekemisestä vastaa keskuskaupunki, joka kokoaa alueen muut tarvittavat toimijat mukaan. Kasvusopimus tehdään korkeintaan kuuden par-haan ehdotuksen kanssa. Päätökset solmittavista sopimuksista tekee TEM. Pääkaupunkiseudun neljän kaupungin (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen) osalta valtio tekee kasvusopimuksen suoraan neuvottelumenettelyllä.

Valtion ja kasvuvyöhykkeiden välisten sopimusten tavoitteena on alueen elinvoimaisuuden kehittäminen eri alueiden ja eri toimijoiden yhteistyöhön perustuen. Sopimusmenettelyllä tuetaan kasvuvyöhykkeiden strategista kehittämistä. Lähtökohtana on kehittää kasvuvyöhykkeitä toiminnallisina kokonaisuuksina, yli hallinnollisten rajojen ja olemassa olevia liikennejärjestelmiä hyödyntäen. Kasvuvyöhykkeen tulee olla kansallisesti merkittävä, ja sen tulee sijaita kahden tai useamman maakunnan alueella. Kasvuvyöhykkeet valitsevat strategiset painopisteensä (1–2), ja niiden tulee tukea hallituksen kärkihankkeiden toteuttamista. Digitalisaation hyödyntäminen ja vyöhykkeen toiminnallisuuden kehittäminen ovat arvioitavien kriteerien keskeiset painopisteet.

Pohjoinen kasvuvyöhyke -konseptia valmistellaan kasvuvyöhykekilpailuun kuuden maakunnan alueella Satakunnasta Etelä-Karjalaan. Valmistelua tehdään Turun kaupungin ja Varsinais-Suomen liiton johdolla. Suurimmat kaupungit ja maakuntien liitot on kutsuttu yhteistyöhön mukaan.

Sekä kasvu- että kasvuvyöhykesopimushakemukset toimitetaan työ- ja elinkeinoministeriöön tammikuun 2016 loppuun mennessä, jonka jälkeen valitaan jatkoneuvotteluihin mukaan hyväksyttävät ehdotukset. Jatkoon pääsee kasvusopimuksista korkeintaan 6 ehdotusta ja kasvuvyöhykkeistä 1–2 ehdotusta. Sopimukset valittavien kanssa tehdään vuosille 2016–2018.

Maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimuksella edistetään hallitusohjelman tavoitteiden ja toimenpiteiden, valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja kansallisten ilmasto- ja energiatavoitteiden toteutumista Turun kaupunkiseudulla. Kaupunkiseudun yhdyskuntarakenne eheytyy ohjaamalla asumista, työpaikkoja ja palveluja nykyiseen rakenteeseen, keskustoihin ja joukkoliikennevyöhykkeille asemakaavoituksen sekä täydennysrakentamista tukevien toimenpiteiden avulla. Liikennejärjestelmää ja kaavoitusta ohjataan siten, että se mahdollistaa kestävän liikkumisen edistämisen ja hyödyntää olemassa olevia ja tulevia hyviä joukkoliikennevyöhykkeitä. Vaihtoehtoisten energiamuotojen käyttöä joukkoliikenteessä lisätään. Kestävien kulkumuotojen houkuttelevuutta lisätään ja edistetään tietoon perustuvien digitaalisten palvelujen syntymistä käyttäjille henkilö- ja tavaraliikenteessä.

Turun seudulla MAL-sopimuksen lähtökohtana ovat kaupunkiseudulla vuonna 2012 hyväksytty rakennemalli 2035 ja sen toteuttamiseksi kuntien vuosina 2014–2015 hyväksymät kuntakohtaiset kaavoitusohjelmat liitteenään seudullinen ohjelma, seudullinen asunto- ja maapoliittinen ohjelma ja rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelma. Sopimus on jatkoa Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtion väliselle MAL-aiesopimukselle 2012–2015.

Turun seudulla tavoitteena sopimukselle on, että sopimusmenettelyn avulla;

- Vahvistetaan Rakennemallin 2035 sitovuutta ja konkretisointia.
- Edistetään sopimuksen tarkoitusta tukevien seudullisesti merkittävien hankkeiden toteutusta.
- Edistetään Pohjoisen kasvuvyöhykkeen (Tukholma–Turku–Helsinki–Pietari) kehittymistä tukevien hankkeiden toteutusta.

MAL-sopimusluonnos on rakennettu kolmelle integroidulle teemalle (elinvoimainen seutu, vahvat yhdyskunnat sekä sujuva arki), joiden tavoitteista on muodostettu konkreettiset toimenpiteet. Keskeisenä haasteena on saada muodostettua valtio-osapuolten yhteinen näkemys ja sitoutuminen.

Sopimusosapuolet ovat valtion puolelta ympäristöministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, Liikennevirasto, Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) sekä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA). Turun kaupunkiseudun kunnista mukana ovat Aura, Kaarina, Lieto, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Paimio, Parainen, Raisio, Rusko, Sauvo ja Turku. Varsinais-Suomen liiton rooli sopimusosapuolena ratkaistaan luottamusmieskäsittelyn yhteydessä.

Luonnoksen valmistelusta on vastannut Turun, Kaarinan ja Raision kaupunkien, Varsinais-Suomen ELY:n ja Varsinais-Suomen liiton edustajista muodostettu valmistelutyöryhmä. Luonnoksen sisältöä on käsitelty Turun kaupunkiseudun MAL-ryhmässä sekä valmistelukokouksissa, joihin ovat osallistuneet em. lisäksi ministeriöi-den, liikenneviraton ja ARA:n edustajat.

Kunnat ja maakunnan liitto käyvät lähetekeskustelua ja antavat lausuntonsa MAL-sopimusluonnoksesta 20.1.2016 mennessä. Sopimuksen sisältö viimeistellään talven aikana mm. valtion ja kuntien välisessä neuvotteluryhmässä. Lopullinen muotoilu on päätettävissä maaliskuun kehysriihen jälkeen. Talouspoliittinen ministerivaliokunta käsittelee sopimusta ennen kuntien hyväksymistä ja Valtioneuvoston periaatepäätöstä.

Lisätietoja: kehittämispäällikkö Laura Leppänen, p. 040 7674364, suunnittelujohtaja Heikki Saarento,
p. 040 720 3056 ja erikoissuunnittelija Petteri Partanen, p. 040 7760 630

Kannanotto korkeakoulujen pääomittamismallin uudistamiseen

Taustaa

Hallituksen kärkihankevalmistelussa on linjattu, että yliopistoja pääomitetaan 46 milj. eurolla ja ammattikorkeakouluja 24 milj. eurolla vuonna 2018.

Hallituksen toimintasuunnitelmassa (Hallituksen julkaisusarja 13/2015) on osaaminen ja koulutus kärkihankkeen viisi yhteydessä todettu, että pääomittamisen kriteereissä painotetaan korkeakoulujen kykyä hankkia ulkopuolista rahoitusta sekä toiminnan tuottavuutta, laatua ja vaikuttavuutta. Pääomittamisen yksityiskohtia, kuten pääomittamiserän kohdentamisperusteita ei ole vielä päätet-ty. Nämä tulevat mahdollisesti vielä tämän vuoden aikana talouspoliittisen ministerivaliokunnan käsiteltäväksi.

Lisäksi osana edellisen hallituksen kasvupanostuksia varauduttiin yliopistoja pääomittamaan kolminkertaisesti yliopistojen keräämään yksityiseen pääomaan nähden, kuitenkin enintään 150 milj. eurolla. Valtion vastinrahakäsittelyssä huomioon otettava yksityisen pääoman kerääminen tapahtuu 1.11.2014–30.6.2017 välisenä aikana.

Valtion vastinrahoituspäätökset tehdään yhdellä kertaa loppuvuodesta 2017. Mikäli yksityisten lahjoitusten määrä alittaa 50 milj. euroa, jää osa valtion vastinrahavaraumasta käyttämättä. Vastinrahaan oikeuttava varainkeruu toteutetaan siten, että valtion vastinrahoitus kirjataan yliopistojen peruspääomaan.

Yliopistojen peruspääoma on säilytettävä koskemattomana ja yliopisto voi käyttää ainoastaan peruspääoman tuottoja toimintaansa. Yksityishenkilöiltä ja yhteisölahjoittajilta kerätyt varat (yksityinen pääoma) kirjataan osaksi yliopistojen muuta pääomaa tai rahastoidaan yliopiston päätösvallan alaisiin ja sen taseeseen kuuluviin rahastoihin.

Tämä antaa yliopistoille vapausasteita yksityisen pääoman käytössä. Valtion vastinrahaan oikeuttavan lahjoituksen tulee olla annettu yliopiston toimintaan yleisesti ilman lahjan käyttötarkoitusta rajoittavia ehtoja. Vähintään 10 000 euron yksittäinen lahjoitus voidaan kuitenkin lahjakirjan määräyksellä kohdentaa yliopiston koulutusalalle.

Pääomittamisissa on ollut kyse hallitusten erillisistä päätöksistä, ei pysyvästä rahoitusinstrumentista. Aiemmat pääomittamiset ovat liittyneet korkeakoulujen uudistuksiin sekä kasvuhankkeiden mukaisiin lisäpanostuksiin.

Varsinais-Suomen liiton kannanotto:

Varsinais-Suomen liitto katsoo että vuoden 2018 alusta lukien esitetyn yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen pääomittamismallin tulee perustua panos-tuotos -periaatteelle. Keskeisenä mittarina tulisi siis olla korkeakoulun tuloksellisuus. Pääkaupunkiseudun korkeakoulut (Hkin yliopisto ja Aalto yliopisto) ovat erittäin vauraita mikä asettaa maakuntayliopistot täysin eriarvoiseen asemaan pääomittamisen perustuessa yliopistojen itse keräämään pohjarahoitukseen.

Lisätietoja: aluekehitysjohtaja Tarja Nuotio, p. 040 506 3715 ja erikoissuunnittelija Esa Högblom, p. 040 776 0310

Teknisen ylemmän korkeakoulutuksen saavutettavuus Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa paranee laajan yhteistyön kautta

Turun yliopisto yhdessä Tampereen teknisen yliopiston, Åbo Akademin sekä Turun / Satakunnan ammattikorkeakoulujen kanssa on panostamassa merkittävästi erityisesti konetekniikan ja automaatiotekniikan korkea-koulutuksen saavutettavuuteen Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa. Asiaa koskeva yhteistyösopimus allekirjoitettiin torstaina 12.11.2015 Turussa ja se on osa lokakuussa allekirjoitettua laajaa Turku Future Technologies-kokonaisuutta. Suunniteltu koulutuskokonaisuus on vahvasti alueen yrityksien tarpeisiin räätälöityä ja erityisesti meri-, metalli- ja konepajateollisuuden erityistarpeet huomioivaa. Alan koulutus- ja tutkimusedellytysten kehittämiseen on Turun yliopisto yhteistyökumppaneineen hakenut ELY-keskuksen hallinnoimaa ESR-kehittämisrahoitusta ja lopullinen päätös valmistelun rahoittamisesta saataneen vuodenvaihteessa. Maakunnan yhteistyöryhmä kokouksessaan 16.11.2015 antanee hankkeen rahoituksesta puoltavan lausunnon. Hanke toteutuessaan parantaa merkittävästi teknisen korkeakoulutuksen saavutettavuutta maakunnalle keskeisillä toimialoilla.

Lisätietoja: aluekehitysjohtaja Tarja Nuotio, p. 040 506 3715

Kasvukäytävästatuksesta ja -rahoituksesta kilpaillaan kasvukäytäväkilpailussa

Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) toimialalla valmistellaan osana alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen edis-tämistä valtion ja kaupunkien välisiä, kilpailukykyä lisääviä kasvusopimuksia sekä alueen elinvoimaisuutta ja yhteistyötä yli hallinnollisten ja muiden rajojen lisääviä kasvukäytäviä. Alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistäminen -momentille on varattu 30 miljoonan euron määräraha vuosille 2016–2018. Tästä ennakoivan rakennemuutoksen toimiin suunnataan noin 15 miljoonaa euroa ja strategisiin yhteistyösopimuksiin, eli kasvu-sopimuksiin ja kasvukäytäväsopimuksiin noin 15 miljoonaa euroa. Sopivien hankkeiden rahoittamiseen voidaan lisäksi käyttää muita rahoituslähteitä.

Kasvukäytävästatuksesta järjestetään ensimmäistä kertaa kasvukäytäväkilpailu, josta valitaan 1–2 parasta esitystä sopimusmenettelyyn. Kasvukäytävien tavoitteena on alueen elinvoimaisuuden kehittäminen eri alueiden ja toimijoiden yhteistyöhön perustuen. Kasvukäytävät linkittävät erikokoisia keskuksia ja alueita toisiinsa sekä edistävät ja suuntaavat yhteistyötä. Kasvukäytävien tavoitteena on lisätä liiketoimintaa, parantaa työvoiman liikkuvuutta laajalla työssäkäyntialueella, houkutella yritysten investointeja ja luoda uusia palveluliiketoiminnan mahdollisuuksia. Kasvukäytävillä tähdätään myös kansainvälisen yhteistyön tiivistämiseen.

Kasvukäytäväkilpailua varten TEM valmistelee hakuohjeet kaupungeille. Hakuohjeet julkaistaan viikolla 47/48, ja kaupungit valmistelevat esityksensä TEM:lle tammikuun 2016 loppuun mennessä. Ehdotukset arvioidaan ja karsitaan vuoden 2016 alussa, jonka jälkeen käynnistetään sopimusneuvottelut valittujen kasvukäytävien kanssa. Sopimukset valmistuvat alkuvuodesta 2016.

Lisätietoja: kehittämispäällikkö Laura Leppänen, p. 040 767 4364

Parainen–Nauvo kiinteä yhteys

Parainen–Nauvo kiinteän yhteyden vaihtoehdot nousivat keväällä uudelleen keskusteluun. Esille nostettiin siltavaihtoehto nykyiselle lauttapaikalle. Lainvoimainen maakuntakaava mahdollistaa kiinteän yhteyden siltavaihtoehdolla Haverön kautta ja tunnelivaihtoehdon nykyiselle lauttapaikalle, mutta ei siltaa nykyiselle lauttapaikalle. Käydyn keskustelun johdosta Varsinais-Suomen ELY -keskus laati toteutettavuusselvityksen kustannusarvioineen kiinteän yhteyden siltavaihtoehdoista sekä maakuntakaavan mahdollistamalle Haverön linjaukselle että nykyisen lauttapaikan siltavaihtoehdolle. Tunnelivaihtoehtoa selvityksessä ei käsitelty.

Uudessa toteutettavuusselvityksessä vertailtiin siltavaihtoehtoja nykyisen teknisen tietämyksen ja viime vuosina toteutuneiden kustannustietojen valossa. Selvityksen laati WSP Finland Oy. Selvitys osoitti, että silta nykyiselle lauttapaikalle olisi edelleen merkittävästi kalliimpi ja sisältäisi suuria teknisiä haasteita huomattavasta pituuserosta johtuen. Myös Natura-alue ja Prostvikin lauttasataman läheisyys aiheuttaisivat merkittävät reunaehdot hankkeelle. Selvityksen johtopäätöksenä maakuntakaavan mahdollistama Haverön siltavaihtoehto on edelleen huomattavasti edullisempi ja toteutushaasteiltaan maltillisempi vaihtoehto. Molemmat vaihtoehdot tarkasteltiin eri alikulkukorkeuksilla (35, 40, 45 ja 50 m) ja kustannusarvioissa huomioitiin kaikki tarpeelliset sillat ja tiejärjestelyt. Nykyiselle lauttapaikalle toteutettava silta olisi toteutusvaihtoehdosta riippuen 95–149 M€ kalliimpi kuin Haverön yhteys 45 m siltavaihtoehdolla. Haverön yhteyden toteuttamiskustannukseksi on selvityksessä arvioitu 118 M€.

Parainen–Nauvo kiinteän yhteyden jatkosuunnittelusta ei ole rahoituspäätöksiä. Seuraava suunnitteluvaihe on maantielain mukainen yleissuunnitelma, jossa on päivitettävä silta- ja tunnelivaihtoehtojen tekniset tiedot, kustannusarviot ja vaikutusarviotiedot. Yleissuunnitelma tarkennetaan valittavasta toteutusvaihtoehdosta (sil-ta/tunneli), jonka jälkeen suunnittelu jatkuu tiesuunnitelmana. Suunnitteluprosessi vie aikaa useampia vuosia.

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin kanssa käytiin asiasta neuvottelu 2.11.2015. Sen tuloksena liikenne- ja viestintäministeriö yhdessä Liikenneviraston ja alueen toimijoiden kanssa tarkastelee kiinteän yhteyden rahoitusta osana uusia rahoitusmalleja. Keskeiset muuttujat rahoituslaskelmassa ovat lauttaliikenteestä saavutettavat säästöt sekä mahdollinen käyttäjiltä perittävä maksu.

Lisätietoja: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen p. 040 583 6950 ja kehittämispäällikkö Laura Leppänen p. 040 767 4364

Suomi 100 -juhlavuoden valmistelu on käynnissä

Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden 2017 valmistelu on käynnistynyt. Suomen itsenäisyyden juhlavuoden teema on yhdessä. Juhlavuosi on avoin suomalaisille ja Suomen ystäville. Jokainen voi osallistua omalla tavallaan. Itsenäisyyden sataa vuotta juhlitaan koko Suomessa koko vuoden. Juhla käynnistyy vuoden 2017 alussa ja huipentuu itsenäisyyspäivän viettoon. Juhlavuoden ohjelma syntyy pienistä ja suurista teoista ja elämyksistä.

Valtioneuvoston kansliaan on perustettu Suomi 100 -hankkeen sihteeristö, jota johtaa Pekka Timonen. Maakuntien liitoista ja kuudesta suurimmasta kaupungista koostuva Suomi 100 -alueverkosto vie viestiä juhlavuodesta alueille. Turun kaupungin ja Varsinais-Suomen liiton rooli alueverkostossa on juhlavuoden koordinointi ja viestintä alueella sekä mahdollinen hankkeiden ja toimien tukeminen. Joulukuun maakuntahallituksen kokouksessa päätetään liiton resursseista juhlavuoteen liittyen. Liitto voi hakea valtionavustusta maakunnalliseen koordinaatioon ja alueellisten hankkeiden tukemiseen.

Lisätietoja Suomi 100 -hankkeesta ja alueverkoston toiminnasta osoitteessa www.suomi100finland.fi

Lisätietoja: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen p. 040 583 6950

Turvapaikanhakijatilanne Varsinais-Suomessa – tilanne tasaantumassa
Valtakunnallinen turvapaikanhakijatilanne on tasaantunut. Päivittäin Suomeen tulee kuitenkin edelleen 150–200 henkeä eli joka päivä pitäisi avata 1–2 uutta vastaanottokeskusta. Varsinais-Suomessa uusien turvapaikanhakijoiden majoittaminen on vähentynyt selvästi Tornion järjestelykeskuksen perustamisen jälkeen. Uusia majoituspaikkoja on avattu nyt joka puolella Suomea ja vastuu jakaantuu varsin tasaisesti.

Yleisesti on paineita purkaa hätämajoituspaikkoja. Vanhat koulut eivät sovellu pitkäaikaiseen majoitukseen, esim. Turussa Pernon koulu. Tulijamäärien vähentyminen antaa mahdollisuuden siirtää Turussa hätämajoituksessa olevia hakijoita Halikkoon ja Loimaalle sekä Turun Mäntykotiin avattaviin uusiin yksiköihin.

Turkuun on lisäksi perusteilla yksityinen, alaikäisille tarkoitettu tukiasumisyksikkö marraskuun alkuun mennessä. Ylläpitäjätahosta ei ole toistaiseksi tarkempaa tietoa.

SPR Varsinais-Suomen piiri ylläpitää sekä vastaanottokeskuksia (VOK) että hätämajoitusyksiköitä. Hätäma-joitusyksikkö on majoituspaikaksi perustettu yksikkö, jonka asiakkaat pyritään siirtämään vastaanottokeskuk-siin niin pian kuin mahdollista.

SPR V-S:n piirin ylläpitämät vastaanottokeskukset, VOK (osa naapurimaakunnissa):

Turku, Pansio, 410 hlöä, 2 telttaa vielä pystyssä, ei asuta
Punkalaitumen toimipiste (Pirkanmaan puolella, 310 hlöä)
Halikon toimipiste, n. 60 hlöä
Turku 66 hlöä Alle 18-v. ryhmäkoti ja tukiasunnot

SPR V-S:n piirin ja SPR Åbolands distriktin ylläpitämät hätämajoitukset:

Laitila, 200 hlöä (suunnitelmissa muuttaa VOK:ksi, 19.10. kaupunginhallituksen kokous)
Turku - Heinänokka, 100 hlöä
Turku - retkeilymaja, 85 hlöä
Turku - Pernon koulu, 125 hlöä
Turku - Paattisten huoltokoti, 100 hlöä
Nauvo Strandbo Hotel, 50 hlöä

Varsinais-Suomessa on 15.10.2015 tilanteen mukaan yhteensä 1146 turvapaikanhakijaa, joista Turussa 886.

Edellisten yksiköiden lisäksi neuvottelun alla ovat seuraavat vastaanottokeskukset / hätämajoitusyksiköt, joiden yhteenlaskettu kapasiteetti on n. 1200 paikkaa.

Loimaa, Alastaro ym., 200 paikkaa (SPR-Loimaa neuvottelu 21.10) VOK
Uusikaupunki, hajautettu 200 paikkaa (19.10. kaupunginhallituksen kokous asiasta) VOK
Turku, Mäntykoti, 180 hlöä, avattavissa vko 43 VOK/hätämajoitus
Turku (Runosmäen koulu/avattavissa 200 paikkaa, Kastun koulu/valmistelussa 200 paikkaa) hätämajoitus
Yläne, Huvitus 150 paikkaa, hätämajoitus/VOK
Kemiönsaari, Taalintehdas / SPR Åboland, 150 paikkaa, hätämajoitus
Parainen, 100–150 paikkaa, VOK 5/2016

SPR:n vapaaehtoistoiminta on aktiivista

SPR Varsinais-Suomen piiri on laajentanut turvapaikanhakijoihin liittyvää toimintaansa huomattavasti viime aikoina. Toimintaa on laajennettu ja uusia yksiköitä avattu Maahanmuuttoviraston pyynnöstä lisääntyneen turvapaikanhakijoiden määrän myötä. Myös vapaaehtoistoiminta on aktivoitunut.

Vastaanottokeskuksissa ja hätämajoitusyksiköissä tapahtuvaan vapaaehtoistoimintaan on koulutettu 2 tunnin "Makupaloja monikulttuurisuudesta" -koulutuksissa yli 400 henkilöä.

SPR Varsinais-Suomen vastaanottokeskuksissa ja hätämajoitusyksiköissä on ollut erilaisissa tehtävissä tähän mennessä jo 329 vapaaehtoista.

Vapaaehtoisten tehtäviä vastaanottokeskuksissa on monenlaisia:

– Pakkaamista (mm. erilaiset aloituspakkaukset)
– Erilaisia auttamistehtäviä henkilökunnan ohjeiden mukaan
– Yleinen seurustelu ja läsnäolo / Auttaminen ruuanjakelussa ja kaupassakäynnissä
– Vaatteitten jako
– Vapaa-ajantoiminnot
– Aamu- ja iltapalan laittaminen

Turvapaikanhakijoille on lahjoitettu hyvin paljon vaatteita. Vaatteet on lajiteltu SPR Kontissa ennen niiden jakoa eteenpäin. Vaatelajittelussa on ollut mukana 507 eri henkilöä.

Lokakuussa aloitettiin uusi toimintamuoto kouluttamalla terveyspistevapaaehtoisia vastaanottokeskustoimintaan. Koulutuksessa oli mukana parikymmentä terveydenhoitoalan ammattilaista.

Lisätietoja: maahanmuuttopäällikkö Kalle Myllymäki, Varsinais-Suomen ELY-keskus, puh. 0295 022 617 ja
toiminnanjohtaja Pauli Heikkinen, Suomen Punainen Risti, Varsinais-Suomen piiri, puh. 020 701 2403

Maahanmuutto keskittyy Turkuun

Ulkomailta Suomeen suuntautuva maahanmuutto keskittyy Varsinais-Suomessa voimakkaasti Turkuun. Kuluvan vuoden tammi–elokuussa Varsinais-Suomeen muutti ulkomailta yhteensä 1155 henkilöä, joista 61 % muutti Turkuun. Seuraavaksi eniten maahanmuuttoa kohdistui Saloon ja Turun suurempiin naapurikuntiin.

Alkusyksyn aikana Varsinais-Suomeen saapuneet turvapaikanhakijat eivät pääsääntöisesti vielä näy tilastoissa, sillä turvapaikanhakijat tilastoidaan maahanmuuttajiksi vasta, kun heidän hakemuksensa on saanut myönteisen päätöksen.

Lisätietoja: erikoissuunnittelija Antti Vasanen, puh. 050 410 2294

Liitto valmistelee lentokenttätyöryhmän perustamista

Tänä vuonna valmistunut kansallinen lentoliikennestrategia ja sen valmistelutyö nostivat esille alueellisten lentokenttien kehittämisen merkityksen erityisesti osana maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytysten ja kilpailukyvyn parantamista. Osana lentoliikennestrategian edistämistä perustettiin alueelliset työryhmät miettimään alueellisten lentokenttien kehittämistä ja lentomatkustamisen lisäämistä omalta kotikentältä.

Turun kentän osalta on ilmeinen tarve koota alueelliset toimijat, lentoliikenteen operaattorit ja kentän merkittävät asiakasryhmät yhteen pohtimaan kentän toimintojen nykytilaa, kehittämistarpeita ja kehittämissuuntaa – oman kenttämme kehittämisen kärkihanke tarvitaan. Työryhmä perustetaan Varsinais-Suomen liiton toimesta. Asiasta on sovittu liiton ja Turun kaupungin kesken.

Osana lentoliikenteen kehittämissuunnitelmia Turun lentoaseman käyttäjille tehdään kysely mm. lentoaseman valintaan, kilpailukykytekijöihin ja palveluiden parantamiseen liittyen. Kysely toteutetaan marras–joulukuussa ja sen kohderyhmänä ovat erityisesti liikematkustajat.

Lisätietoja: vt. edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, puh. 040 583 6950 ja liikennesuunnittelija Laura
Leppänen, puh. 040 767 4364

Seudullista maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimusta (MAL-sopimus) valmistellaan

MAL-sopimusmenettelyn jatkaminen neljälle suurimmalle kaupunkiseudulle vuosille 2016–2019 varmistui hallituksen toimintasuunnitelmassa strategisen hallitusohjelman kärkihankkeiden ja reformien toimeenpanemiseksi. Sopimisen tavoitteena on vahvistaa yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän yhteensovittamista, lisätä tonttitarjontaa ja monipuolistaa asuntotuotantoa sekä edistää uuden liikennepolitiikan toimeenpanoa.

Turun seudulla sopimusvalmistelu käynnistyi virallisesti 25.9.2015. Sopimusvalmistelua tehdään seudullisessa yhteistyössä mm. rakennemallialueen kuntien ja ELY-keskuksen kanssa. Liitto on mukana valmistelussa asiantuntijana liikennejärjestelmätyön osalta sekä maankäytön kysymyksissä. Edellisellä MAL-sopimuskaudella 2012–2015 liitto ei ollut MAL-sopimuksen allekirjoittajana, vaikka sopimuksen valmistelussa, toteut-tamisessa ja seurannassa liitolla olikin luonteva yhteistyökumppanin rooli kuntien ja muiden toimijoiden rinnalla. Sopimuskauden 2016–2019 sopimusosapuolia ja liiton mahdollista roolia sopijaosapuolena ei ole vielä päätetty. Liiton oman käsityksen mukaan se tulee olla sopijaosapuoli.

Edellisellä kaudella valtio osoitti MAL-hankeohjelmarahoitusta 5 miljoonaa euroa Turun kaupunkiseudulle pienten kustannustehokkaiden kävelyn, pyöräilyn, joukkoliikenteen ja liikenneturvallisuustoimenpiteiden toteuttamiseen. Yhdessä kuntien rahoitusosuuden (5 milj. eur) kanssa seudulle toteutettiin yhteensä 10 miljoonalla eurolla em. hankkeita. Tälle sopimuskaudelle ko. rahoitus varmistuu vasta marraskuussa, mutta selvää on, että tarve rahoitukselle on todellinen.

Lisätietoja: suunnittelujohtaja Heikki Saarento, puh. 040 720 3056 ja liikennesuunnittelija Laura Leppänen, puh. 040 767 4364

Työpaikat siirtyvät teollisuudesta palvelualoille

Teollisuuden työpaikat ovat vähentyneet Varsinais-Suomessa rajusti vuoden 2007 jälkeen. Teollisuustyöpaikkoja on kadonnut yli 12 000, eli saman verran kuin kaikilta toimialoilta yhteensä. Eniten uusia työpaikkoja on syntynyt sosiaali- ja terveysalalle, mutta työpaikkoja on syntynyt myös liike-elämää tukeville palvelualoille.

Teollisuuden työpaikkojen raju pudotus on kuitenkin ennemmin vallitsevan kehityksen voimistumista kuin tren-distä poikkeava ilmiö. Kehitys on osa pitempään jatkunutta rakennemuutosta, jossa teollisuuden ja alkutuotan-non työpaikat vähenevät ja uusia työpaikkoja syntyy palvelualoille. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen toimialakohtaisiin työpaikkatietoihin, jotka julkaistaan lähes kahden vuoden viiveellä.

Lisätietoja: erikoissuunnittelija Antti Vasanen, puh. 050 410 2294

Kööpenhaminan reitin loppuminen kasvattanut kotimaanlentojen osuutta

Suomen keskisuurten lentoasemien matkustajakehitys on kehittynyt kaksijakoisesti. Pohjois-Suomen lentoasemien matkustajamäärät ovat kasvaneet samalla, kun eteläisen Suomen asemien matkustajamäärät ovat supistuneet. Turun lentoaseman matkustajamäärä kasvoi tammi–elokuussa edelliseen vuoteen verrattuna, mutta näennäinen kasvu johtuu lentoaseman pysäyttäneestä kiitoradan kunnostustyöstä heinäkuussa 2014.

Helsingin merkitys on kasvanut Turusta lähtevien kansainvälisten lentojen vaihtoasemana. SAS lakkautti Turku–Kööpenhamina-reitin vuonna 2014, ja osa tämän reitin kauttakulkuliikenteestä näyttää kanavoituvan nyt Helsinki-Vantaan kautta. Suorien kansainvälisten lentoyhteyksien matkustajamäärät ovat vähentyneet kaikilla keskisuurilla lentoasemilla.

Keskisuurista lentoasemista vain Turku ja Tampere näyttäytyvät selvästi kansainvälisinä lentoasemina, sillä yli puolet niiden kautta kulkevista matkustajista käyttää suoria kansainvälisiä yhteyksiä. Kansainvälisen liikenteen osuus matkustajamääristä on Tampereella jonkin verran Turkua korkeampi johtuen Tampereen suuremmasta halpalentotarjonnasta – talvikuukausina Turun lentoaseman liikennemäärät ovat Tamperetta korkeammat, mutta halpalentoyhtiöiden suosimina kesäkuukausina Tampereen liikennemäärät kasvavat selvästi Turkua suuremmiksi.

Lisätietoja: erikoissuunnittelija Antti Vasanen, puh. 050 410 2294

Varsinais-Suomalaiset toimijat menestyivät hyvin Central Baltic-ohjelman ensimmäisellä hakukierroksella

Varsinais-Suomen liitto hallinnoi Central Baltic 2014–2020 EU-ohjelmaa. Toiminnan keskiössä on rajat ylittävä yhteistyö keskisen Itämeren haasteiden ratkaisemiseksi. Kaikissa hankkeissa on partnereita vähintään kah-desta eri ohjelma-alueen maasta. Ensimmäisellä hakukierroksella kaikkiaan 42 hanketta sai myönteisen rahoituspäätöksen ohjelman kautta ja lähes 48 miljoonaa euroa sidottiin yhteistyötä tukeviin hankkeisiin.

Varsinais-Suomalaiset toimijat onnistuivat erinomaisesti ensimmäisellä hakukierroksella, sillä EU-rahoitusta varsinaissuomalaisille hankepartnereille kanavoitui yli 4 miljoonaa euroa. Hankepartnerien joukko on monimuotoinen, mukana on 16 eri varsinaissuomalaista organisaatiota. Muutama varsinaissuomalainen toimija on mukana useammassa kuin yhdessä hankkeessa.

Varsinaissuomalaisten hankkeiden teemat vaihtelevat kaupunkisuunnittelusta yrittäjyyden edistämiseen ja Itämeren roskaantumisen ehkäisemisestä vanhuspalveluun. Tarkempi yhteenveto hakukierroksesta varsinais-suomalaisittain liitteenä.

Lisätietoja: aluekehitysjohtaja Tarja Nuotio, puh. 040 506 3715

Maakuntakaavojen vahvistusmenettelystä luopuminen

Ympäristöministeriössä valmistellaan nopealla aikataululla maankäyttö- ja rakennuslain muutosta, jonka tarkoituksena on poistaa maakuntakaavojen ja kuntien yhteisten yleiskaavojen vahvistusmenettely. Tavoitteena on saada muutos voimaan 1.1.2016 alkaen. Maakuntahallitus antaa muutosesityksestä oman lausuntonsa lokakuun kokouksessa. Lausunnolla oleva aineisto on luettavissa ympäristöministeriön internetsivuilla osoitteessa
http://www.ym.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Lausuntopyynnot_ja_lausuntoyhteenvedot/2015.

Lisätietoja: suunnittelujohtaja Heikki Saarento, puh. 040 720 3056

Pääjohtaja Pöystin selvitys SOTE:sta, itsehallintoalueista ja aluehallintouudistuksesta

Sosiaali- ja terveysministeriö ja valtiovarainministeriö asettivat 2.7.2015 selvityshenkilötyöryhmän, jonka jäseninä olivat Tuomas Pöysti, Annikki Niiranen ja Arto Haveri. Ryhmän tehtävänä oli laatia ehdotukset linjauksista, joiden mukaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon (SOTE) uudistusta ja itsehallintoalueiden perustamista sekä aluehallinnon uudistusta voidaan viedä tehokkaasti ja asetetussa aikataulussa eteenpäin.

Selvityshenkilöt toteavat, että SOTE:n järjestämisestä vastaavilla itsehallintoalueilla tulee olla riittävä väestöpohja, infrastruktuuri ja taloudellinen kantokyky. Alueiden määrä tulisi olla noin 9-12. Samaa aluejakoa olisi perusteltua soveltaa mahdollisimman laajalti aluehallinnon tehtävissä. Mahdollisina itsehallintoalueen rahoitusratkaisuina olisi selvitettävä sekä valtion rahoitus että alueen oma verotusoikeus. Uudistukseen liittyvät henkilöstö- ja omaisuus- ja tietohallintojärjestelyt ovat mittavia. Ensimmäisessä vaiheessa valmistellaan SOTE-uudistus.

Selvitys PDF

Lisätietoja: kehittämispäällikkö Janne Virtanen puh. 040 583 6950

Hallinto-oikeuden näkökannat Turun lentoaseman kehittämisen puolella

Vaasan hallinto-oikeus antoi heinäkuun 6. päivä päätöksensä Turun lentoaseman toimintaan myönnetyn ympäristöluvan valituksista. Merkittävimmät valitukset koskivat lentomelukysymyksiä, Pomponrahkan Natura-alueen luonnonarvoihin kohdistuvia vaikutuksia sekä pohjavesivaikutuksia koskevia lupamääräyksiä.

Vaasan hallinto-oikeus hylkäsi pääosin kaikki valitukset. Ruskon kunta vaati valituksessaan melualueen olennaista pienentämistä ja melumittausten suorittamista uudelleen, koska Ruskon kunnan alueella maankäyttöpaineet ulottuvat lentoaseman 55 desibelin melualueelle. Meluselvitysten ajantasaisuudesta ja riittävyydestä on keskusteltu myös käynnissä olevan Taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaa-van valmisteluvaiheessa. Vaasan hallinto-oikeus totesi tehdyt meluselvitykset riittäviksi ja lentoliikenteen aiheuttamaa melua kuvaaviksi. Meluselvitykset ajantasaistetaan ympäristölupamääräysten ehtojen mukaisesti vuoden 2019 loppuun mennessä.

Julkisuudessa käydyssä keskustelussa esille nousivat vahvasti myös lentoasematoimintojen vaikutukset Pomponrahkan Natura-alueen luonnonarvoihin. Turun lentoaseman ei hallinto-oikeudessa katsottu olevan ainoa muutosten aiheuttaja, vaan alueen vesitasetta horjuttavat jo tapahtuneet laajemmat maankäytön muutokset. Hallinto-oikeuden päätöksessä esitetyt näkökannat tukevat Turun lentoaseman toimintaedellytysten turvaamista ja lentoliikenteen pitkäjänteistä kehittämistä.

Hallinto-oikeuden päätökseen tyytymättömät Ruskon kunta sekä Finavia ovat valittaneet päätöksestä edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. ELY-keskus sen sijaan luopuu valitusprosessista. Ruskon kunnan vaateet koskevat edelleen lentomelualueen olennaista pienentämistä ja lentomelumittausten uutta suorittamista. Finavian vaateet koskevat teknisluonteisia, yksityiskohtaisia lupamääräyksiä. Liitto antaa vastineensa korkeimmalle hallinto-oikeudelle 10.9. mennessä.

Lisätietoja: liikennesuunnittelija Laura Leppänen, p. 040 767 4364

Teollisuustuotannon alamäki rokottaa yritysten liikevaihdon kehitystä

Varsinais-Suomen yritysten liikevaihdon kehitys on jäänyt viimeisen parin vuoden aikana selvästi jälkeen valtakunnallisesta kehityksestä. Viimeaikainen kehitystrendi on kuitenkin samansuuntaista kuin muissa eteläisen Suomen suurissa maakunnissa, ja esimerkiksi Uudellamaalla ja Pirkanmaalla suhdannetilanne oli vuosien 2014 ja 2015 vaihteessa Varsinais-Suomeakin haastavampi.

Maakunnan alavireinen suhdannekehitys johtuu suurelta osin teollisuustuotannon ongelmista, sillä teollisuustuotannon kehitys on ollut tasaisen laskeva vuodesta 2012 alkaen. Parhaiten on mennyt palvelualoilla, mutta myös rakennusalalla kehitys näyttää nousujohteiselta. Nähtäväksi jää, kääntääkö Turun telakan hyvä tilaustilanne teollisuustuotannon takaisin kasvu-uralle.

Alueellisesti tarkasteltuna liikevaihdon kehitys on Varsinais-Suomessa epätasaista. Vakka-Suomessa on jo hyvän aikaa mennyt keskimääräistä paremmin, ja liikevaihdon kasvuluvut ovat seudulla valtakunnallisestikin huipputasolla. Sen sijaan Salossa tuotannon alamäki on ollut jyrkkä ja kehitys maan heikoimpia.

Lisätietoja: erikoissuunnittelija Antti Vasanen, p. 050 410 2294

OKM:n koulutustarve 2020 -ehdotus on valmistunut 1.7.2015

Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä on laatinut ehdotukset ammatillisen peruskoulutuksen, ammattikorkeakoulutuksen ja yliopistokoulutuksen määrällisiksi tavoitteiksi 2020-luvulle. Ehdotukset on valmisteltu yhteistyössä sidosryhmien ja maakuntien kanssa. Työryhmän esityksen lähtökohtina ovat olleet Valtion taloudellisentutkimuskeskuksen (VATT) tuottamat työvoiman kysyntäskenaariot (ns. politiikkaskenaario), opetushalli-tuksen laatimat ennakointitulokset ja näitä täydentänyt kattava laadullinen ennakointiaineisto sekä sidosryh-mien kanssa järjestetyt työpajat ja seminaarit. Maakunnat ovat tuottaneet kattavasti taustamateriaalia elinkeinojen kasvu- ja työllisyysnäkymistä alueellisesti. OKM:n ehdotus ei kuitenkaan sisällä määrällisiä tavoitteita alueellisesti. Lisäksi tulee huomata, että OKM ei enää laadi entisenkaltaista koulutuksen ja tutkimuksen valtakunnallista ohjelmaa (KESU).

Varautumista kasvupotentiaalin tukemiseen – vahvojen alojen työvoimapoistuman ja osaamisen turvaamista
Ehdotus toteaa Suomen elinkeinorakenteen kasvupotentiaaleja olevan erityisesti teollinen internet, bio- ja kiertotalous, cleantech, luovat alat sekä hyvinvointiklusteri. Digitaalisuus mahdollistaa tulevaisuudessa julkisissa ja yksityisissä palveluissa tuottavuuden kasvun sekä uusien digitaaliseen palvelutuotantoon ja käyttäjälähtöisiin innovaatioihin perustuvien työpaikkojen syntymisen. Panostuksia tarvitaan myös tällä hetkellä vahvojen ja työllistävien toimialojen työvoimapoistuman korvaamiseen ja osaamisen kehittämiseen. Tämä koskee esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan, rakennusalan, maatalouden, kuljetusalan ja useiden teollisuuden alojen riittävän koulutustarjonnan turvaamista ja koko työvoimareservin hyödyntämistä.

Tutkintomäärien lisäykset ja vähennykset
Työryhmä esittää nuorille suunnatun koulutuksen tutkintomäärän lisäystä tekniikan ja liikenteen alalle, luonnontieteiden alalle, luonnonvara- ja ympäristöalalle, humanistiselle ja kasvatusalalle sekä sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalle. Tutkintomäärän vähennystä ehdotetaan kulttuurialalle, yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalle sekä hieman matkailu-, ravitsemis- ja talousalalle. Kouluasteittain tarkasteltuna tutkintotarve kasvaa yliopistokoulutuksessa, vähenee ammattikorkeakoulutuksessa ja myös hieman ammatillisessa peruskoulutuksessa. Työryhmä esittää lisäksi ammatillisen aikuiskoulutuksen ja ylempien ammattikorkeakoulututkintojen tutkintomäärien lisäämistä. Tohtorikoulutuksen tavoitteeksi ehdotetaan nykytason säilyttämistä ja tohtoritutkintojen suorittaneiden osuuden kasvattamista yksityisellä sektorilla.

Koulutussisältöjen uudistaminen ja monialaisuus
Tulevaisuudessa on olennaista koulutussisältöjen jatkuva uudistaminen, oppimisympäristöjen ja pedagogiikan monimuotoistuminen ja koulutuksen saavutettavuuden parantaminen digitaalisten palvelujen avulla. Kaikilla aloilla on yhä tärkeämpää monialaisuus ja monitieteellisyys, toisin sanoen opiskelijoiden aito mahdollisuus valita opintojaan eri opintoalojen, koulutusalojen ja koulutusasteiden välillä ja mahdollistaa työssäolon ja koulutuksen vuorottelu.

Työryhmän raportissa linjataan myös lukiokoulutuksen ja ruotsinkielisen koulutustarjonnan määrällisiä tavoitteita. Raportin tuloksia hyödynnetään hallitusohjelman toimeenpanosuunnitelman valmistelussa. Mikäli maakunnilta pyydetään asiasta vielä lausuntoa, valmistellaan se maakunnan yhteistyöryhmän koulutusjaostossa. Jatkovalmistelun sisältö ja aikataulu selvinnee alkusyksyn aikana.
Lisätietoja: http://www.minedu.fi/OPM/Tiedotteet/2015/07/koulutustarpeet.html?lang=fi

Lisätietoja: erikoissuunnittelija Esa Högblom, p. 040 776 0310

Sivu 7 / 8

Tietopankki

Maakuntakatsaukset

Maakuntakatsaus 14.12.2015

Maakuntakatsaus 16.11.2015

Maakuntakatsaus 19.10.2015

Maakuntakatsaus 21.9.2015

Maakuntakatsaus 24.8.2015