Maakuntakatsaukset

Maakuntahallitus 22.6.2015           

Varsinais-Suomen valmistautuminen Juha Sipilän hallituksen ohjelman seuraavaan vaiheeseen

Varsinais-Suomen liitto, Turun kaupunki, Turun Yliopisto, Åbo Akademi, Turun ammattikorkeakoulu, Ely-keskus ja Avi ovat päättäneet tiivistää yhteistyötään edunvalvonnassa. Työnsä aloittaneen hallituksen ohjelma on purettu Varsinais-Suomen edunvalvonnan näkökulmasta hallitusohjelman kakkosvaihetta ajatellen siten, että hallitusohjelman kärkihankkeiden yhteyteen on kirjattu Varsinais-Suomen näkökulma ja ehdotukset konk-reettisiksi toimenpiteiksi. On sovittu, että vuosittain ko. yhteisöt järjestävät yhdessä maakunnan kuntien ym. intressitahojen kanssa ainakin yhden edunvalvontapäivän, jossa seikkaperäisesti käydään läpi maakunnan intressit yhteiskunnallisessa päätöksenteossa.

Lisäksi maakunnasta valittujen ministereiden ja kansanedustajien kanssa luodaan entistä toimivampi seuran-taverkosto aikatauluineen ja vastuunjakoineen niin, että kaikkiin päätöksentekotilanteisiin ollaan hyvin valmis-tauduttu.

Liitteessä 1 Juha Sipilän hallituksen ohjelman rakenne, strategiset tavoitteet ja kärkihankkeet sekä niihin peila-tut maakuntahallituksen päättämät hallitusohjelmatavoitteet.

Lisätietoja: maakuntajohtaja Kari Häkämies, p. 044 201 3204

Venäläismatkailijoiden romahdus vaikuttanut Varsinais-Suomeen vain vähän

Venäläisten matkailijoiden yöpymisten määrä kääntyi Varsinais-Suomessa merkittävään laskuun vuoden 2014 alussa. Venäläismatkailijoiden yöpymisten romahdusta on kuitenkin kompensoinut etenkin nopeasti kasvanut virolaisten matkailijoiden määrä, minkä ansiosta kaikkien ulkomaisten matkailijoiden yhteenlaskettu määrä on pysynyt Varsinais-Suomessa jatkuvasti vuosikymmenen alkua korkeammalla tasolla.

Venäläismatkailijoiden vähenemisen vaikutukset vaihtelevat kuitenkin merkittävästi maan eri osissa. Venäläis-ten tekemät yöpymiset ovat vähentyneet kaikissa maakunnissa, mutta vaikka Pohjanmaalla romahdus on ollut maan suurin, ovat siellä kaikkien ulkomaalaisten yhteenlasketut yöpymiset kuitenkin kasvaneet. Sen sijaan Etelä-Karjalassa ja Etelä-Savossa kaikkien yöpymisten määrä on laskenut samaa tahtia venäläisten yöpymis-ten kanssa.

Tämä johtuu eri maasta tulevien matkailijoiden erilaisesta merkityksestä eri puolilla Suomea. Kun Itä-Suomessa valtaosa matkailijoista tulee Venäjältä, on Länsi-Suomi enemmän ruotsalaisturistien varassa. Itä-Suomen maakuntien matkailuelinkeino onkin voimakkaasti riippuvainen venäläisistä, kun taas läntisessä Suomessa matkailijoita saapuu tasaisemmin eri maista.

Lisätietoja: erikoissuunnittelija Antti Vasanen, p. 050 410 2294

Helky laulu Auran rantain 100 vuotta

Varsinaissuomalaisten laulun ensiesityksestä tulee 27.6.2015 kuluneeksi 100 vuotta. Helky laulu Auran rantain kaikui ensimmäisen kerran Varsinais-Suomen nuorisoseurain liiton kesäjuhlissa 27. kesäkuuta 1915 Prunkka-lassa. Prunkkala on vuodesta 1917 ollut osa Auran kuntaa. Laulu syntyi Helsingin yliopiston Varsinaissuoma-laisen osakunnan järjestämän runokilpailun tuloksena.

Varsinais-Suomen liitto teki viime vuonna laulusta uuden videoversion. Uudelleen sovitettu maakuntalaulu on saanut hyvän vastaanoton. Muun muassa YuoTuben kautta sitä on katsottu lähes 20 000 kertaa.

Varsinais-Suomen liitto järjestää yhdessä Helsingin yliopiston Varsinaissuomalaisen osakunnan VSO:n ja Auran kunnan kanssa kesätapaamisen 100 vuotiaan Varsinaissuomalaisten laulun merkeissä Auran Koskipirtissä, Riihikoskentie 36, lauantaina 27. kesäkuuta 2015 klo 14.00.

Lisätietoja: edunvalvontajohtaja Lauri Palmunen, p. 040 086 4604

Liite 1
Juha Sipilän hallituksen ohjelma ja Varsinais-Suomen tavoitteet
Hallituksen ohjelman rakenne, strategiset tavoitteet ja kärkihankkeet on esitetty alla. Kursiivilla tekstillä on esitetty Varsi-nais-Suomen maakuntahallituksen 23.3.2015 päättämät hallitusohjelmatavoitteet ryhmiteltynä ohjelman rakenteeseen.

KESTÄVÄ KASVU JA JULKINEN TALOUS

- Talouspolitiikan linja
- Yritysten, yrittäjyyden ja omistajuuden vahvistaminen
- Yrittämistä, työn tekemistä ja työllisyyttä tukeva veropolitiikka
- Panostukset strategisiin painopisteisiin ja korjausvelan vähentämiseen
- Julkista taloutta vahvistavat säästöt ja rakenneuudistukset

Liikennejärjestelmä:

Korjausvelan kasvun pysäyttäminen, uusien rahoitusmallinen monipuolinen käyttö

VT8 Turku-Pori toinen vaihe, VT9 liikenneturvallisuutta parantavat toimet, Turun kehätien kehittäminen, Parainen-Nauvo kiinteä yhteys

MAL-hankerahoituksella on perusteltu jatkaa pienten, kustannustehokkaiden liikenneturvallisuutta, jouk-koliikennettä, kävelyä ja pyöräilyä edistävien toimenpiteiden toteuttamista Turun kaupunkiseudulla. Ra-hoituksen joustavuutta on lisättävä helpottamalla valtion ja kuntien rahoituksen kohdentamista yhteisesti sovittuihin vaikuttavuudeltaan parhaisiin kohteisiin hallintorajoista riippumatta.

TYÖLLISYYS JA KILPAILUKYKY

Hallituskauden tavoitteet
Hyvinvointipalveluiden ja tulonsiirtojen rahoituksen turvaamiseksi on toteutettu työn kannustavuutta, työllistämisen houkuttelevuutta, työvoimahallinnon toimivuutta ja kilpailukykyä parantavat uudistukset. Uudistukset lisäävät työn tarjontaa, yrittäjyyttä ja elinkeinorakenteen monipuolistumista sekä vahvistavat julkistaloutta yli miljardilla eurolla. Työllisyysaste on nostettu 72 prosenttiin ja työllisten määrä on vahvis-tunut 110 000 henkilöllä. Investoinnit ylittävät poistot ja työpanoksen määrä on kasvanut. Päämäärien saavuttaminen edellyttää rakenteellisia uudistuksia, joita hallitus edistää lähtökohtaisesti vuoropuhelus-sa työelämän osapuolten kanssa.

Kärkihankkeet
- Kilpailukyvyn vahvistaminen elinkeinoelämän ja yrittäjyyden edellytyksiä parantamalla
- Työn vastaanottamista estäviä kannustinloukkuja puretaan ja rakenteellista työttömyyttä alennetaan
- Paikallista sopimista edistetään ja työllistämisen esteitä puretaan
- Työvoimahallinnon uudistaminen työllistymistä tukevaksi
- Asuntorakentamista lisätään

Tunnin juna:
Pietari-Helsinki-Turku-Tukholma -kasvukäytävän vahvistamiseksi ja eurooppalaisten ydinverkkokäytä-vien kehittämiseen varatun TEN-T -tuen täysimääräiseksi hyödyntämiseksi hallitus tavoittelee uuden Helsinki-Turku -ratayhteyden jatkosuunnitteluun TEN-T -osarahoitusta sekä laatii yleis- ja ratasuunnitel-mat vaalikauden aikana. Kasvukäytävällä olevien kaupunkien kanssa solmittaviin MAL-aiesopimuksiin tehdään kirjaukset kaupunkien sitoutumisesta maankäytön kehittämiseen.

Meriklusteri:
Hallitus laatii Suomen meriklusterin kilpailukykystrategian 2016–2022, jossa vahvistetaan suomalaisia maailmanlaajuisia osaamiskärkiä kuten Blue Cleantech -osaamista sekä suomalaisten keskisuurten yri-tysten kansainvälistymismahdollisuuksia.
Hallitus jatkaa laivanrakennuksen innovaatiotukea (Valtioneuvoston asetus laivanrakennuksen innovaa-tioihin myönnettävästä valtionavustuksesta).

Life Science:
Hallitus perustaa vaikuttavuudeltaan merkittävät seed-rahastot yritystoiminnan vauhdittamiseksi. Tavoit-teena on tukea start-up -liiketoimintaa pre-revenue -vaiheessa sekä toisaalta tukea pitkäkestoista liike-toiminnan kehittämistä esimerkiksi bio- ja lääketeollisuuden tarpeisiin.

Matkailu:
Hallitus laatii metsien ja vesialueiden virkistys- ja matkailukäyttöä koskevan selvityksen ja valmistelee sen pohjalta monialaisen matkailun kehittämisen toimenpideohjelman, joka resursoidaan riittävästi. Yh-tenä toimenpiteenä tulee vahvistaa Suomen asemaa stop-over -matkailukohteena.

Alueellisen kehittämisen resursointi:
Uuden rahoitusinstrumentin on oltava monipuolinen, joustava ja helposti hallinnoitava rahoitusväline maakuntastrategioiden toteuttamiseen. Sitä käytetään maakuntastrategioiden kärkiteemoja tukevien määräaikaisten kehittämishankkeiden toteuttamiseen. Kyse ei ole elinkeinollisesta tuesta, vaan rahoi-tuksesta, jolla kyetään saamaan aikaan alueiden kehityspotentiaalissa ja kilpailukyvyssä tavoiteltavia muutoksia erityisesti Etelä-Suomessa. Uuden rahoitusinstrumentin on kohdennuttava Etelä-Suomeen, jossa on väestön, osaamisen ja yritysten painopiste, eikä Itä- ja Pohjois-Suomeen, johon rakennerahas-toista suurin volyymi kohdentuu. Uuden instrumentin avulla pystytään käynnistämään innovaatiotoimin-taa ja parantamaan t&k-hanketoiminnan edellytyksiä.

OSAAMINEN JA KOULUTUS

Hallituskauden tavoitteet
- Oppimisympäristöjä on modernisoitu, digitalisaation ja uuden pedagogiikan mahdollisuuksia hyö-dynnetään oppimisessa.
- Koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten määrä on vähentynyt. Koulutuksen kes-keyttäneiden määrä on laskenut.
- Koulutuksen ja työelämän välinen vuorovaikutus on lisääntynyt.
- Tutkimus- ja innovaatiotoiminnan laatu ja vaikuttavuus ovat kääntyneet nousuun.
- Koulutuksen ja tutkimuksen kansainvälisyys on lisääntynyt ja koulutusviennin esteet on purettu.
Kärkihankkeet
- Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin
- Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi
- Nopeutetaan siirtymistä työelämään
- Parannetaan taiteen ja kulttuurin saavutettavuutta
- Vahvistetaan korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä innovaatioiden kaupallistamiseksi
- Nuorisotakuuta yhteisötakuun suuntaan

Meriklusteri:
Hallitus varautuu tukemaan erillisellä rahoituksella korkeakoulujen vahvuuksiin perustuvia, elinkeinoelä-män tarpeisiin vastaavia ja, kansainvälisesti kilpailukykyisiä innovaatioyksiköitä ja osaamiskeskittymiä ("Turku Institute of Future Technologies" innovaatiorahoituksen pilottina)

Life Science:
Hallitus varautuu tukemaan erillisellä rahoituksella yliopistoihin perustettavia, kansainvälisesti kilpailuky-kyisiä innovaatioyksiköitä ja osaamiskeskittymiä. (Turussa erityisesti lääke-ja diagnostiikkakehityksen edellytysten parantaminen ja siihen liittyvän elinkeinotoiminnan vahvistaminen; TY, ÅA ja VTT.)
Hallitus jakaa vastuun ruotsinkielisen proviisorikoulutuksen toteuttamisesta usealle yliopistolle.

Koulutusvienti:
Koulutusvienti – merkittävä suomalainen vientipotentiaali käyttöön

HYVINVOINTI JA TERVEYS

Hallituskauden tavoitteet
- Terveyden edistäminen ja varhainen tuki ovat vahvistuneet poikkihallinnollisesti päätöksenteossa, palveluissa ja työelämässä lainsäädäntömuutoksilla sekä paremmalla toimeenpanolla. Terveys- ja hyvinvointierot ovat kaventuneet.
- Eri-ikäisten ihmisten vastuuta omasta terveydentilasta sekä elämäntavoista on tuettu. Julkinen pal-velulupaus on määritelty yhteiskunnan taloudellisen kantokyvyn puitteissa. Ihmisten erilaisissa elä-män tilanteissa toimivia valintoja on mahdollistettu enemmän.
- Lasten ja perheiden hyvinvointi ja omat voimavarat ovat vahvistuneet.
- Ikääntyneiden ihmisten kotiin saatavia palveluja on painotettu. Omaishoitoa on vahvistettu.
- Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on parantanut peruspalveluja ja tietojärjestelmiä.
- Sosiaaliturvaa on uudistettu osallistavaksi ja työhön kannustavaksi.
- Järjestötyö ja vapaaehtoistoiminta ovat helpottuneet ja yhteisöllisyys lisääntynyt normeja purkamal-la.

Kärkihankkeet
- Palvelut asiakaslähtöisiksi
- Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta
- Toteutetaan lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma
- Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaiken ikäisten omaishoitoa
- Osatyökykyisille väyliä työhön

BIOTALOUS JA PUHTAAT RATKAISUT

Hallituskauden tavoitteet
- Suomi on saavuttanut 2020 ilmastotavoitteet jo vaalikauden aikana. Fossiilista tuontienergiaa on korvattu puhtaalla ja uusiutuvalla kotimaisella energialla.
- Uusia työpaikkoja on syntynyt cleantech-yritysten kasvun, kestävän luonnonvarojen käytön lisäämi-sen, maaseudun monialaisen yrittäjyyden ja tehokkaan kiertotalouden myötä ympäristön suojelusta tinkimättä.
- Ruoantuotannon kannattavuus on noussut ja kauppatase parantunut 500 miljoonalla eurolla.
- Uudistumista hidastavaa hallinnollista taakkaa on kevennetty tuntuvasti

Kärkihankkeet
- Hiilettömään, puhtaaseen ja uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti
- Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä
- Kiertotalouden läpimurto, vesistöt kuntoon
- Suomalainen ruoantuotanto kannattavaksi, kauppatase nousuun
- Luontopolitiikkaa luottamuksella ja reiluin keinoin

Kiertotalous:
Perustetaan kansallinen kärkihanke, jolla tuetaan kaupunkialueiden edelläkävijyyttä, kehitys- ja refe-renssialueina toimimista sekä pilotointimahdollisuuksia ja niiden rahoitusta cleantech-yritysten kasvun ja resurssiviisaan talouden kestävän luonnonvarojen käytön edistämiseksi.

Kierto- ja biotalouden toteutus etenee useilla poluilla niin energian, materiaalien, ravinteiden kuin teollis-ten symbioosien kautta. Varsinais-Suomi on näissä vahvasti ja monialaisesti mukana, paremman lä-hiympäristön, kuntien resurssiviisaiden ratkaisujen, julkisten hankintojen ja innovatiivisen yritystoiminnan tukena.

Materiaalikierron, erityisesti rakennusmateriaalien ja maarakennusalan kiertotalous tarvitsee uusien toi-mintatapojen ja yhteistyön lisäksi muutoksia maa-ainesten käytön ohjauksessa lainsäädännön kautta sekä sivuvirtojen lupaprosesseissa. Ylijäämämaiden ja teollisuuden sivuvirtojen hyödyntämisessä Suomi on jäljessä EU-tavoitteista. Näitä tulee edistää valtion toimenpiteiden kautta. Varsinais-Suomi on valmis kansalliseksi pilottialueeksi uusien toimintatapojen ja lupaprosessien testaamiseksi.

Saaristomeren tilan parantaminen
Lounais-Suomen ympäristöohjelman viitoittama vesien tilan parantamiseen tähtäävä aktiivinen ja laaja-alainen kansalaisiin sekä yrittäjiin liittyvä vesistöaluetoiminta tarvitsee lisää näkyvyyttä, uusia avauksia ja resursseja toiminnan kehittämiseen. Nykyiset rahoitusinstrumentit eivät ole riittäviä paikallisen ja kun-tatason vesienhoitotyön koordinoinnin rahoittamiseen koko valuma-alueen näkökulmasta. Siirtoviemä-rien ja yhdysvesijohtojen rakentamiselle valtion osarahoitus on ratkaiseva. Tämä rahoitus on mahdollis-tettava ja resursoitava.

Elinvoimainen maaseutu ja kilpailukykyinen elintarviketuotanto:
Elävä maaseutu, kannattava maatalous ja ruokaturva ovat Suomen kasvun ja tasapuolisen ympäristö-politiikan perusedellytys. Suomalaisen maatalouden ja maaseutuyrittäjien toimintaedellytykset on turvat-tava ja yrittäjyyden syntyä on edistettävä. Laadukkaan ja korkeatasoisen kotimaisen ruuan vientiä ulko-maille on edesautettava.

Elintarviketeollisuus on biotaloutta. Elintarviketeollisuuden kilpailukykyyn on panostettava parantamalla kannattavan liiketoiminnan edellytyksiä ja kilpailukykyä. Tutkimus on keskitettävä tuottavuutta paranta-viin kohteisiin koko ruokaketjussa. Sääntelyä järkevöittämällä tuetaan elintarviketeollisuuden työtä maukkaan, terveellisen ja turvallisen ruuan hyväksi.

DIGITALISAATIO, KOKEILUT JA NORMIEN PURKAMINEN

Hallituskauden tavoitteet
Määrätietoisella johtamismallilla on kehitetty käyttäjälähtöiset, tuottavuutta ja tuloksellisuutta nostavat yhden luukun digitaaliset julkiset palvelut. Julkinen päätöksenteko on innovatiivisesti mahdollistanut ja luonut Suomeen suotuisan toimintaympäristön digitaalisille palveluille ja teollisen internetin sovelluksille ja uusille liiketoimintamalleille. Kansalaisten arkea, yritystoimintaa, maataloutta, investointeja, rakenta-mista, tervettä kilpailua ja vapaaehtoistoimintaa on helpotettu merkittävästi turhaa sääntelyä purkamalla, hallinnollista taakkaa keventämällä ja lupaprosesseja sujuvoittamalla. Johtamista ja toimeenpanoa on rohkeasti uudistettu vahvistamalla tietoon perustuvaa päätöksentekoa ja avoimuutta sekä hyödyntämäl-lä kokeiluja ja kansalaisten osallisuutta tukevia toimintatapoja.

Kärkihankkeet
- Digitalisoidaan julkiset palvelut
- Rakennetaan digitaalisen liiketoiminnan kasvuympäristö
- Sujuvoitetaan säädöksiä
- Otetaan käyttöön kokeilukulttuuri
- Parannetaan johtamista ja toimeenpanoa

RAKENNEPOLIITTISET UUDISTUKSET

-Eläkeuudistus
- Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus
- Kuntien kustannusten karsiminen
- Aluehallinnon uudistus
- Tulevaisuuden kunta
- Keskushallinnon uudistus

Aluehallintouudistus
Aluehallintouudistus maakunnallista elinvoimaa, kilpailukykyä ja identiteettiä vahvistavalla tavalla

 Näkemyksiä hallitusneuvotteluiden niistä asioista, jotka koskettavat maakuntien liittoja

I. Valtion keskushallinto: Tuleva hallitus tulee etenemään todennäköisesti KEHU (yhtenäisen val-tioneuvoston rakennetta arvioiva parlamentaarinen komitea) työn pohjalta. Komitea korosti minis-terin tehtäväkuvassa ja roolissa kollegiaalisuutta, yhteistä vastuuta ja yhdessä toimimista. Lähtö-kohtana yksi ministeri per ministeriö, sirpaleministereistä luovutaan. Poliittisista valtiosihteereistä luovuttaisiin. Valtioneuvostolla mahdollisesti oikeus päättää omasta organisaatiostaan eli ministe-riörakenteesta hallitusohjelmassa.

II. Maakunta/väliportaan hallinto: Työ on asianomaisessa työryhmässä kesken. Neuvottelevien puolueiden välillä on näkemyseroja siitä, kuinka maakunta/väliportaanhallinto tulisi järjestää.

Taustalähtökohtana on edellisen hallituksen Sote-valmistelu, joka kaatui loppumetreillä perustus-lakivaliokunnan lausuntoihin. Perustuslakivaliokunta linjasi tulevaisuutta niin, että kyseeseen pe-rustuslain näkökulmasta tulisi kolme eri vaihtoehtoa 1) Kuntayhtymä 2) Maakuntahallintomalli  3) Toiminnan siirtäminen valtiolle.

Hallitusneuvotteluiden yhteydessä on tullut esiin seuraavia malleja:

1) Väliportaan/maakunnan hallinnon malli: Kuntavaalien yhteydessä valittaisiin maakuntaval-tuusto. Uuden alueellisen toimielimen (nimi ei välttämättä olisi maakunnan liitto) tehtäviin voisi kuulua maakuntaliittojen nykyiset tehtävät, Sote, keskiasteen koulutus, tehtäviä Elyistä esim. yritystuet, tehtäviä Aveista esim. sisäinen turvallisuus ja varautuminen.

Malli edellyttäisi nykyistä vähäisempää määrää alueita (maakuntien määrää karsittaisiin), esim. 12.

Valtion aluehallinto: Elyistä ja Aveista muodostettaisiin yhteinen viranomainen, joka olisi joko alueellinen (esim. 4 aluetta) tai valtakunnallinen, jolloin sillä olisi alueellisia toimipisteitä.

TE-toimistojen asema voisi olla ongelmallinen, yksi vaihtoehto olisi yhdistää ne kuntien toimin-taan.

Mallia on kritisoitu (esim. valtionvarainministeriön Jukka Pekkarinen siitä, että se olisi liian suuri kokonaisuus ja veisi vuosikausia aikaa. Myös Kuntaliitto on ollut kriittinen, malli veisi val-taa kunnilta ja herättäisi kysymyksen, mihin pienempiä kuntia enää tarvittaisiin).

Mallia on kritisoitu (esim. valtionvarainministeriön Jukka Pekkarinen siitä, että se olisi liian suuri kokonaisuus ja veisi vuosikausia aikaa. Myös Kuntaliitto on ollut kriittinen, malli veisi val-taa kunnilta ja herättäisi kysymyksen, mihin pienempiä kuntia enää tarvittaisiin).

Ongelmallinen on myös maakunta/alueveroon liittyvät kysymykset. Yksikään puolue ei esittä-nyt maakuntaveroa, mutta laaja väliportaanhallinto nostaa verotusoikeuden esityslistalle enemmin tai myöhemmin.

2) Kuntayhtymämalli: Toteutetaan pelkkä Sote. Luottamushenkilömalli joko vaaleilla tai ilman vaaleja (laillisuus perustuslain näkökulmasta epäselvä). Maakuntaveroa ei hyväksytä. Suuret kaupungit, esim. Turku, esittäneet mallia, joka mahdollistaisi alueelliset vapaaehtoisratkaisut. Tämän mallin kannattajat korostavat kustannus- ja laatukysymysten läpinäkyvyyttä sekä sitä, että palveluiden tuottajiksi kelpuutetaan julkisia, yksityisiä ja kolmannen sektorin toimijoita. Kolmatta verotustasoa ei hyväksytä. Maakuntahallintoa voitaisiin kokeilla jossakin pienem-mässä maakunnassa, esim. Lapissa.

Valtion aluehallinto: Kehitys- ja valvonta- ja lupa-asiat tulisi erottaa toisistaan. Tämä tarkoit-taisi, että osa Elyjen kehitystehtävistä voitaisiin siirtää maakuntien liitoille. Kaikki lupa- ja val-vonta-asiat siirrettäisiin Aveista ja Elyistä uudelle valtakunnalliselle virastolle.   

Lisätietoja: Maakuntajohtaja Kari Häkämies, p. 044 201 3204

Tietopalvelustrategia ohjaa ja aluetietopalvelu toteuttaa
Varsinais-Suomen liitossa on aloitettu tietopalvelustrategian valmistelu, jonka tarkoituksena on määritellä liiton tietopalveluiden tavoitteet, toimintamalli ja puitteet. Tietopalvelustrategian päämääränä on vahvistaa edunval-vonnan ja maakunnallisen päätöksenteon tietoperustaa sekä parantaa mm. kunnille tarjottavien tietopalvelujen tarjontaa.

Tietopalvelustrategiassa keskeisessä osassa on myös aluetietopalvelun eli Lounaistieto.fi:n kehitys, jonka suunnittelutyö aloitettiin maakunnan kehittämisrahalla kesällä 2014. Aluetietopalvelu on maakuntastrategian päätoimenpiteen mukaisen kumppanuusfoorumin tietoperusta. Vaikka aluetietopalvelu on kokonaisuudessaan Varsinais-Suomen liiton omaa tietopalvelutoimintaa laajempi konsepti, on sen toteutus käytännössä edellytys liiton omien tietopalvelujen kehittämiselle.

Aluetietopalvelun kehittäminen on lähtenyt hyvin käyntiin, mutta vielä on paljon tehtävää. Osa työkaluista ja sisällöistä toteutetaan hankkeilla ja verkostojen toiminnalla (6Aika-hanke, Lounaispaikka, Ympäristö Nyt), mut-ta osa toimenpiteistä liittyy liiton oman toiminnan kehittämiseen. Tämä kehitystyö pitää organisoida ja resur-soida järkevästi, mihin tietopalvelustrategiatyö osaltaan vastaa.

Aluetietopalvelun kautta on tarkoitus jakaa erilaisia alueen toimijoiden, kuten liiton, kuntien, aluehallinnon, yri-tysten ja yhdistysten tuottamia aineistoja avoimena datana. Avoimia aineistoja voivat olla mm. tilastotiedot, päätösasiakirjat, talousdata, kartat jne. Aluetietopalvelun kautta on myös mahdollista esitellä alueemme hank-keita ja toimijoita sekä niiden tarjoamia palveluita. Ensimmäisessä vaiheessa aluetietopalveluun integroidaan liiton tilastotuotanto, Lounaispaikan paikkatietopalvelut sekä ELY:n ylläpitämä Ympäristö Nyt:n sisällöt.

Aluetietopalvelun kehityksestä löytyy tietoa osoitteessa www.lounaistieto.fi

Lisätietoja: erikoissuunnittelija Antti Vasanen p. 050 410 2294 ja paikkatietoyhteistyön koordinaattori Sanna Jokela p. 040 770 0262

Luvuissa on mukana vain Suomessa asuvat Suomen kansalaiset.

 Kuva sisältää tiedot myös puolueiden mahdollisista edeltäjistä (SMP, SKDL, SKL).

Tunnin junan suunnittelu etenee

Tunnin juna -teema oli esillä vaalikentillä laajasti ja nautti laajaa kannatusta maakunnassamme, kuten myös Uudellamaalla. Liikenne- ja kuntaministeri Risikon Liikennevirastolta pyytämä selvitys Tunnin juna edellytyk-sistä on lopultakin saatu liikkeelle. Meillä varsinaissuomalaisilla toimijoilla on ollut viime viikkoina hyvää vuo-ropuhelua Liikenneviraston kanssa selvityksen sisällöstä. Käynnistyvässä selvityksessä arvioidaan Tunnin junan aluetaloudellisia sekä alue- ja yhdyskuntarakenteellisia vaikutuksia perinteisimpien liikennejärjestelmä-vaikutusten lisäksi.

Perinteistä hyötykustannuslukua (H/K) on käytetty maantiehankkeiden kannattavuuden arvioinnissa. H/K-luku ei ota kantaa mm. alue- ja yhdyskuntarakennevaikutuksiin, elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin tai luontoar-voihin. Siksi H/K-laskelmaa tulee käyttää vain yhtenä osana kokonaisarviota. Tästä syystä Tunnin junan arvi-ointi vain H/K-luvulla ei ole perusteltu ja tulevassa selvityksessä keskitytään näihin muihin vaikutuksiin.
Yllä olevaa tukee se, että liikenne- ja viestintäministeriö (LVM) uutisoi viime viikolla, että liikenneinvestointien vaikutusten arviointi uudistetaan.

- Liikenneinvestoinneissa pitää ottaa nykyistä paremmin huomioon palvelurakenteen ja elinkeinoelämän tarpeet perinteisten maankäyttöön, asumiseen ja liikenteeseen liittyvien vaikutusten lisäksi. Myös kansainvälinen ulottuvuus tulee olla tarpeen mukaan arvioinnissa mukana, toteaa LVM:n uutisessa kunta- ja liikenneministeri Risikko. Liikennepolitiikka on myös elinvoimapolitiikkaa. Hyvällä liikennepolitiikalla pidetään yllä elinkeinoelä-män kilpailukykyä, mutta mahdollistetaan myös uudenlainen liiketoiminta ja parannetaan työllisyyttä. Palvelu-rakennekin muuttuu huimaa vauhtia, ja se pitää ottaa huomioon liikenneinvestointien suunnittelussa. Niin ikään digitalisoituvassa yhteiskunnassa liikenneinvestointeja ei voida arvioida enää vain liikenteellisten vaikutusten perusteella, jatkaa Risikko.

Lisätietoja: maakuntajohtaja Kari Häkämies p. 044 201 3204 ja kehittämispäällikkö Janne Virtanen
p. 040 5836 950