Kannanotto korkeakoulujen pääomittamismallin uudistamiseen

Taustaa

Hallituksen kärkihankevalmistelussa on linjattu, että yliopistoja pääomitetaan 46 milj. eurolla ja ammattikorkeakouluja 24 milj. eurolla vuonna 2018.

Hallituksen toimintasuunnitelmassa (Hallituksen julkaisusarja 13/2015) on osaaminen ja koulutus kärkihankkeen viisi yhteydessä todettu, että pääomittamisen kriteereissä painotetaan korkeakoulujen kykyä hankkia ulkopuolista rahoitusta sekä toiminnan tuottavuutta, laatua ja vaikuttavuutta. Pääomittamisen yksityiskohtia, kuten pääomittamiserän kohdentamisperusteita ei ole vielä päätet-ty. Nämä tulevat mahdollisesti vielä tämän vuoden aikana talouspoliittisen ministerivaliokunnan käsiteltäväksi.

Lisäksi osana edellisen hallituksen kasvupanostuksia varauduttiin yliopistoja pääomittamaan kolminkertaisesti yliopistojen keräämään yksityiseen pääomaan nähden, kuitenkin enintään 150 milj. eurolla. Valtion vastinrahakäsittelyssä huomioon otettava yksityisen pääoman kerääminen tapahtuu 1.11.2014–30.6.2017 välisenä aikana.

Valtion vastinrahoituspäätökset tehdään yhdellä kertaa loppuvuodesta 2017. Mikäli yksityisten lahjoitusten määrä alittaa 50 milj. euroa, jää osa valtion vastinrahavaraumasta käyttämättä. Vastinrahaan oikeuttava varainkeruu toteutetaan siten, että valtion vastinrahoitus kirjataan yliopistojen peruspääomaan.

Yliopistojen peruspääoma on säilytettävä koskemattomana ja yliopisto voi käyttää ainoastaan peruspääoman tuottoja toimintaansa. Yksityishenkilöiltä ja yhteisölahjoittajilta kerätyt varat (yksityinen pääoma) kirjataan osaksi yliopistojen muuta pääomaa tai rahastoidaan yliopiston päätösvallan alaisiin ja sen taseeseen kuuluviin rahastoihin.

Tämä antaa yliopistoille vapausasteita yksityisen pääoman käytössä. Valtion vastinrahaan oikeuttavan lahjoituksen tulee olla annettu yliopiston toimintaan yleisesti ilman lahjan käyttötarkoitusta rajoittavia ehtoja. Vähintään 10 000 euron yksittäinen lahjoitus voidaan kuitenkin lahjakirjan määräyksellä kohdentaa yliopiston koulutusalalle.

Pääomittamisissa on ollut kyse hallitusten erillisistä päätöksistä, ei pysyvästä rahoitusinstrumentista. Aiemmat pääomittamiset ovat liittyneet korkeakoulujen uudistuksiin sekä kasvuhankkeiden mukaisiin lisäpanostuksiin.

Varsinais-Suomen liiton kannanotto:

Varsinais-Suomen liitto katsoo että vuoden 2018 alusta lukien esitetyn yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen pääomittamismallin tulee perustua panos-tuotos -periaatteelle. Keskeisenä mittarina tulisi siis olla korkeakoulun tuloksellisuus. Pääkaupunkiseudun korkeakoulut (Hkin yliopisto ja Aalto yliopisto) ovat erittäin vauraita mikä asettaa maakuntayliopistot täysin eriarvoiseen asemaan pääomittamisen perustuessa yliopistojen itse keräämään pohjarahoitukseen.

Lisätietoja: aluekehitysjohtaja Tarja Nuotio, p. 040 506 3715 ja erikoissuunnittelija Esa Högblom, p. 040 776 0310

Teknisen ylemmän korkeakoulutuksen saavutettavuus Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa paranee laajan yhteistyön kautta

Turun yliopisto yhdessä Tampereen teknisen yliopiston, Åbo Akademin sekä Turun / Satakunnan ammattikorkeakoulujen kanssa on panostamassa merkittävästi erityisesti konetekniikan ja automaatiotekniikan korkea-koulutuksen saavutettavuuteen Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa. Asiaa koskeva yhteistyösopimus allekirjoitettiin torstaina 12.11.2015 Turussa ja se on osa lokakuussa allekirjoitettua laajaa Turku Future Technologies-kokonaisuutta. Suunniteltu koulutuskokonaisuus on vahvasti alueen yrityksien tarpeisiin räätälöityä ja erityisesti meri-, metalli- ja konepajateollisuuden erityistarpeet huomioivaa. Alan koulutus- ja tutkimusedellytysten kehittämiseen on Turun yliopisto yhteistyökumppaneineen hakenut ELY-keskuksen hallinnoimaa ESR-kehittämisrahoitusta ja lopullinen päätös valmistelun rahoittamisesta saataneen vuodenvaihteessa. Maakunnan yhteistyöryhmä kokouksessaan 16.11.2015 antanee hankkeen rahoituksesta puoltavan lausunnon. Hanke toteutuessaan parantaa merkittävästi teknisen korkeakoulutuksen saavutettavuutta maakunnalle keskeisillä toimialoilla.

Lisätietoja: aluekehitysjohtaja Tarja Nuotio, p. 040 506 3715

Kasvukäytävästatuksesta ja -rahoituksesta kilpaillaan kasvukäytäväkilpailussa

Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) toimialalla valmistellaan osana alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen edis-tämistä valtion ja kaupunkien välisiä, kilpailukykyä lisääviä kasvusopimuksia sekä alueen elinvoimaisuutta ja yhteistyötä yli hallinnollisten ja muiden rajojen lisääviä kasvukäytäviä. Alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistäminen -momentille on varattu 30 miljoonan euron määräraha vuosille 2016–2018. Tästä ennakoivan rakennemuutoksen toimiin suunnataan noin 15 miljoonaa euroa ja strategisiin yhteistyösopimuksiin, eli kasvu-sopimuksiin ja kasvukäytäväsopimuksiin noin 15 miljoonaa euroa. Sopivien hankkeiden rahoittamiseen voidaan lisäksi käyttää muita rahoituslähteitä.

Kasvukäytävästatuksesta järjestetään ensimmäistä kertaa kasvukäytäväkilpailu, josta valitaan 1–2 parasta esitystä sopimusmenettelyyn. Kasvukäytävien tavoitteena on alueen elinvoimaisuuden kehittäminen eri alueiden ja toimijoiden yhteistyöhön perustuen. Kasvukäytävät linkittävät erikokoisia keskuksia ja alueita toisiinsa sekä edistävät ja suuntaavat yhteistyötä. Kasvukäytävien tavoitteena on lisätä liiketoimintaa, parantaa työvoiman liikkuvuutta laajalla työssäkäyntialueella, houkutella yritysten investointeja ja luoda uusia palveluliiketoiminnan mahdollisuuksia. Kasvukäytävillä tähdätään myös kansainvälisen yhteistyön tiivistämiseen.

Kasvukäytäväkilpailua varten TEM valmistelee hakuohjeet kaupungeille. Hakuohjeet julkaistaan viikolla 47/48, ja kaupungit valmistelevat esityksensä TEM:lle tammikuun 2016 loppuun mennessä. Ehdotukset arvioidaan ja karsitaan vuoden 2016 alussa, jonka jälkeen käynnistetään sopimusneuvottelut valittujen kasvukäytävien kanssa. Sopimukset valmistuvat alkuvuodesta 2016.

Lisätietoja: kehittämispäällikkö Laura Leppänen, p. 040 767 4364

Parainen–Nauvo kiinteä yhteys

Parainen–Nauvo kiinteän yhteyden vaihtoehdot nousivat keväällä uudelleen keskusteluun. Esille nostettiin siltavaihtoehto nykyiselle lauttapaikalle. Lainvoimainen maakuntakaava mahdollistaa kiinteän yhteyden siltavaihtoehdolla Haverön kautta ja tunnelivaihtoehdon nykyiselle lauttapaikalle, mutta ei siltaa nykyiselle lauttapaikalle. Käydyn keskustelun johdosta Varsinais-Suomen ELY -keskus laati toteutettavuusselvityksen kustannusarvioineen kiinteän yhteyden siltavaihtoehdoista sekä maakuntakaavan mahdollistamalle Haverön linjaukselle että nykyisen lauttapaikan siltavaihtoehdolle. Tunnelivaihtoehtoa selvityksessä ei käsitelty.

Uudessa toteutettavuusselvityksessä vertailtiin siltavaihtoehtoja nykyisen teknisen tietämyksen ja viime vuosina toteutuneiden kustannustietojen valossa. Selvityksen laati WSP Finland Oy. Selvitys osoitti, että silta nykyiselle lauttapaikalle olisi edelleen merkittävästi kalliimpi ja sisältäisi suuria teknisiä haasteita huomattavasta pituuserosta johtuen. Myös Natura-alue ja Prostvikin lauttasataman läheisyys aiheuttaisivat merkittävät reunaehdot hankkeelle. Selvityksen johtopäätöksenä maakuntakaavan mahdollistama Haverön siltavaihtoehto on edelleen huomattavasti edullisempi ja toteutushaasteiltaan maltillisempi vaihtoehto. Molemmat vaihtoehdot tarkasteltiin eri alikulkukorkeuksilla (35, 40, 45 ja 50 m) ja kustannusarvioissa huomioitiin kaikki tarpeelliset sillat ja tiejärjestelyt. Nykyiselle lauttapaikalle toteutettava silta olisi toteutusvaihtoehdosta riippuen 95–149 M€ kalliimpi kuin Haverön yhteys 45 m siltavaihtoehdolla. Haverön yhteyden toteuttamiskustannukseksi on selvityksessä arvioitu 118 M€.

Parainen–Nauvo kiinteän yhteyden jatkosuunnittelusta ei ole rahoituspäätöksiä. Seuraava suunnitteluvaihe on maantielain mukainen yleissuunnitelma, jossa on päivitettävä silta- ja tunnelivaihtoehtojen tekniset tiedot, kustannusarviot ja vaikutusarviotiedot. Yleissuunnitelma tarkennetaan valittavasta toteutusvaihtoehdosta (sil-ta/tunneli), jonka jälkeen suunnittelu jatkuu tiesuunnitelmana. Suunnitteluprosessi vie aikaa useampia vuosia.

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin kanssa käytiin asiasta neuvottelu 2.11.2015. Sen tuloksena liikenne- ja viestintäministeriö yhdessä Liikenneviraston ja alueen toimijoiden kanssa tarkastelee kiinteän yhteyden rahoitusta osana uusia rahoitusmalleja. Keskeiset muuttujat rahoituslaskelmassa ovat lauttaliikenteestä saavutettavat säästöt sekä mahdollinen käyttäjiltä perittävä maksu.

Lisätietoja: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen p. 040 583 6950 ja kehittämispäällikkö Laura Leppänen p. 040 767 4364

Suomi 100 -juhlavuoden valmistelu on käynnissä

Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden 2017 valmistelu on käynnistynyt. Suomen itsenäisyyden juhlavuoden teema on yhdessä. Juhlavuosi on avoin suomalaisille ja Suomen ystäville. Jokainen voi osallistua omalla tavallaan. Itsenäisyyden sataa vuotta juhlitaan koko Suomessa koko vuoden. Juhla käynnistyy vuoden 2017 alussa ja huipentuu itsenäisyyspäivän viettoon. Juhlavuoden ohjelma syntyy pienistä ja suurista teoista ja elämyksistä.

Valtioneuvoston kansliaan on perustettu Suomi 100 -hankkeen sihteeristö, jota johtaa Pekka Timonen. Maakuntien liitoista ja kuudesta suurimmasta kaupungista koostuva Suomi 100 -alueverkosto vie viestiä juhlavuodesta alueille. Turun kaupungin ja Varsinais-Suomen liiton rooli alueverkostossa on juhlavuoden koordinointi ja viestintä alueella sekä mahdollinen hankkeiden ja toimien tukeminen. Joulukuun maakuntahallituksen kokouksessa päätetään liiton resursseista juhlavuoteen liittyen. Liitto voi hakea valtionavustusta maakunnalliseen koordinaatioon ja alueellisten hankkeiden tukemiseen.

Lisätietoja Suomi 100 -hankkeesta ja alueverkoston toiminnasta osoitteessa www.suomi100finland.fi

Lisätietoja: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen p. 040 583 6950

Turvapaikanhakijatilanne Varsinais-Suomessa – tilanne tasaantumassa
Valtakunnallinen turvapaikanhakijatilanne on tasaantunut. Päivittäin Suomeen tulee kuitenkin edelleen 150–200 henkeä eli joka päivä pitäisi avata 1–2 uutta vastaanottokeskusta. Varsinais-Suomessa uusien turvapaikanhakijoiden majoittaminen on vähentynyt selvästi Tornion järjestelykeskuksen perustamisen jälkeen. Uusia majoituspaikkoja on avattu nyt joka puolella Suomea ja vastuu jakaantuu varsin tasaisesti.

Yleisesti on paineita purkaa hätämajoituspaikkoja. Vanhat koulut eivät sovellu pitkäaikaiseen majoitukseen, esim. Turussa Pernon koulu. Tulijamäärien vähentyminen antaa mahdollisuuden siirtää Turussa hätämajoituksessa olevia hakijoita Halikkoon ja Loimaalle sekä Turun Mäntykotiin avattaviin uusiin yksiköihin.

Turkuun on lisäksi perusteilla yksityinen, alaikäisille tarkoitettu tukiasumisyksikkö marraskuun alkuun mennessä. Ylläpitäjätahosta ei ole toistaiseksi tarkempaa tietoa.

SPR Varsinais-Suomen piiri ylläpitää sekä vastaanottokeskuksia (VOK) että hätämajoitusyksiköitä. Hätäma-joitusyksikkö on majoituspaikaksi perustettu yksikkö, jonka asiakkaat pyritään siirtämään vastaanottokeskuk-siin niin pian kuin mahdollista.

SPR V-S:n piirin ylläpitämät vastaanottokeskukset, VOK (osa naapurimaakunnissa):

Turku, Pansio, 410 hlöä, 2 telttaa vielä pystyssä, ei asuta
Punkalaitumen toimipiste (Pirkanmaan puolella, 310 hlöä)
Halikon toimipiste, n. 60 hlöä
Turku 66 hlöä Alle 18-v. ryhmäkoti ja tukiasunnot

SPR V-S:n piirin ja SPR Åbolands distriktin ylläpitämät hätämajoitukset:

Laitila, 200 hlöä (suunnitelmissa muuttaa VOK:ksi, 19.10. kaupunginhallituksen kokous)
Turku - Heinänokka, 100 hlöä
Turku - retkeilymaja, 85 hlöä
Turku - Pernon koulu, 125 hlöä
Turku - Paattisten huoltokoti, 100 hlöä
Nauvo Strandbo Hotel, 50 hlöä

Varsinais-Suomessa on 15.10.2015 tilanteen mukaan yhteensä 1146 turvapaikanhakijaa, joista Turussa 886.

Edellisten yksiköiden lisäksi neuvottelun alla ovat seuraavat vastaanottokeskukset / hätämajoitusyksiköt, joiden yhteenlaskettu kapasiteetti on n. 1200 paikkaa.

Loimaa, Alastaro ym., 200 paikkaa (SPR-Loimaa neuvottelu 21.10) VOK
Uusikaupunki, hajautettu 200 paikkaa (19.10. kaupunginhallituksen kokous asiasta) VOK
Turku, Mäntykoti, 180 hlöä, avattavissa vko 43 VOK/hätämajoitus
Turku (Runosmäen koulu/avattavissa 200 paikkaa, Kastun koulu/valmistelussa 200 paikkaa) hätämajoitus
Yläne, Huvitus 150 paikkaa, hätämajoitus/VOK
Kemiönsaari, Taalintehdas / SPR Åboland, 150 paikkaa, hätämajoitus
Parainen, 100–150 paikkaa, VOK 5/2016

SPR:n vapaaehtoistoiminta on aktiivista

SPR Varsinais-Suomen piiri on laajentanut turvapaikanhakijoihin liittyvää toimintaansa huomattavasti viime aikoina. Toimintaa on laajennettu ja uusia yksiköitä avattu Maahanmuuttoviraston pyynnöstä lisääntyneen turvapaikanhakijoiden määrän myötä. Myös vapaaehtoistoiminta on aktivoitunut.

Vastaanottokeskuksissa ja hätämajoitusyksiköissä tapahtuvaan vapaaehtoistoimintaan on koulutettu 2 tunnin "Makupaloja monikulttuurisuudesta" -koulutuksissa yli 400 henkilöä.

SPR Varsinais-Suomen vastaanottokeskuksissa ja hätämajoitusyksiköissä on ollut erilaisissa tehtävissä tähän mennessä jo 329 vapaaehtoista.

Vapaaehtoisten tehtäviä vastaanottokeskuksissa on monenlaisia:

– Pakkaamista (mm. erilaiset aloituspakkaukset)
– Erilaisia auttamistehtäviä henkilökunnan ohjeiden mukaan
– Yleinen seurustelu ja läsnäolo / Auttaminen ruuanjakelussa ja kaupassakäynnissä
– Vaatteitten jako
– Vapaa-ajantoiminnot
– Aamu- ja iltapalan laittaminen

Turvapaikanhakijoille on lahjoitettu hyvin paljon vaatteita. Vaatteet on lajiteltu SPR Kontissa ennen niiden jakoa eteenpäin. Vaatelajittelussa on ollut mukana 507 eri henkilöä.

Lokakuussa aloitettiin uusi toimintamuoto kouluttamalla terveyspistevapaaehtoisia vastaanottokeskustoimintaan. Koulutuksessa oli mukana parikymmentä terveydenhoitoalan ammattilaista.

Lisätietoja: maahanmuuttopäällikkö Kalle Myllymäki, Varsinais-Suomen ELY-keskus, puh. 0295 022 617 ja
toiminnanjohtaja Pauli Heikkinen, Suomen Punainen Risti, Varsinais-Suomen piiri, puh. 020 701 2403

Maahanmuutto keskittyy Turkuun

Ulkomailta Suomeen suuntautuva maahanmuutto keskittyy Varsinais-Suomessa voimakkaasti Turkuun. Kuluvan vuoden tammi–elokuussa Varsinais-Suomeen muutti ulkomailta yhteensä 1155 henkilöä, joista 61 % muutti Turkuun. Seuraavaksi eniten maahanmuuttoa kohdistui Saloon ja Turun suurempiin naapurikuntiin.

Alkusyksyn aikana Varsinais-Suomeen saapuneet turvapaikanhakijat eivät pääsääntöisesti vielä näy tilastoissa, sillä turvapaikanhakijat tilastoidaan maahanmuuttajiksi vasta, kun heidän hakemuksensa on saanut myönteisen päätöksen.

Lisätietoja: erikoissuunnittelija Antti Vasanen, puh. 050 410 2294

Liitto valmistelee lentokenttätyöryhmän perustamista

Tänä vuonna valmistunut kansallinen lentoliikennestrategia ja sen valmistelutyö nostivat esille alueellisten lentokenttien kehittämisen merkityksen erityisesti osana maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytysten ja kilpailukyvyn parantamista. Osana lentoliikennestrategian edistämistä perustettiin alueelliset työryhmät miettimään alueellisten lentokenttien kehittämistä ja lentomatkustamisen lisäämistä omalta kotikentältä.

Turun kentän osalta on ilmeinen tarve koota alueelliset toimijat, lentoliikenteen operaattorit ja kentän merkittävät asiakasryhmät yhteen pohtimaan kentän toimintojen nykytilaa, kehittämistarpeita ja kehittämissuuntaa – oman kenttämme kehittämisen kärkihanke tarvitaan. Työryhmä perustetaan Varsinais-Suomen liiton toimesta. Asiasta on sovittu liiton ja Turun kaupungin kesken.

Osana lentoliikenteen kehittämissuunnitelmia Turun lentoaseman käyttäjille tehdään kysely mm. lentoaseman valintaan, kilpailukykytekijöihin ja palveluiden parantamiseen liittyen. Kysely toteutetaan marras–joulukuussa ja sen kohderyhmänä ovat erityisesti liikematkustajat.

Lisätietoja: vt. edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, puh. 040 583 6950 ja liikennesuunnittelija Laura
Leppänen, puh. 040 767 4364

Seudullista maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimusta (MAL-sopimus) valmistellaan

MAL-sopimusmenettelyn jatkaminen neljälle suurimmalle kaupunkiseudulle vuosille 2016–2019 varmistui hallituksen toimintasuunnitelmassa strategisen hallitusohjelman kärkihankkeiden ja reformien toimeenpanemiseksi. Sopimisen tavoitteena on vahvistaa yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän yhteensovittamista, lisätä tonttitarjontaa ja monipuolistaa asuntotuotantoa sekä edistää uuden liikennepolitiikan toimeenpanoa.

Turun seudulla sopimusvalmistelu käynnistyi virallisesti 25.9.2015. Sopimusvalmistelua tehdään seudullisessa yhteistyössä mm. rakennemallialueen kuntien ja ELY-keskuksen kanssa. Liitto on mukana valmistelussa asiantuntijana liikennejärjestelmätyön osalta sekä maankäytön kysymyksissä. Edellisellä MAL-sopimuskaudella 2012–2015 liitto ei ollut MAL-sopimuksen allekirjoittajana, vaikka sopimuksen valmistelussa, toteut-tamisessa ja seurannassa liitolla olikin luonteva yhteistyökumppanin rooli kuntien ja muiden toimijoiden rinnalla. Sopimuskauden 2016–2019 sopimusosapuolia ja liiton mahdollista roolia sopijaosapuolena ei ole vielä päätetty. Liiton oman käsityksen mukaan se tulee olla sopijaosapuoli.

Edellisellä kaudella valtio osoitti MAL-hankeohjelmarahoitusta 5 miljoonaa euroa Turun kaupunkiseudulle pienten kustannustehokkaiden kävelyn, pyöräilyn, joukkoliikenteen ja liikenneturvallisuustoimenpiteiden toteuttamiseen. Yhdessä kuntien rahoitusosuuden (5 milj. eur) kanssa seudulle toteutettiin yhteensä 10 miljoonalla eurolla em. hankkeita. Tälle sopimuskaudelle ko. rahoitus varmistuu vasta marraskuussa, mutta selvää on, että tarve rahoitukselle on todellinen.

Lisätietoja: suunnittelujohtaja Heikki Saarento, puh. 040 720 3056 ja liikennesuunnittelija Laura Leppänen, puh. 040 767 4364

Työpaikat siirtyvät teollisuudesta palvelualoille

Teollisuuden työpaikat ovat vähentyneet Varsinais-Suomessa rajusti vuoden 2007 jälkeen. Teollisuustyöpaikkoja on kadonnut yli 12 000, eli saman verran kuin kaikilta toimialoilta yhteensä. Eniten uusia työpaikkoja on syntynyt sosiaali- ja terveysalalle, mutta työpaikkoja on syntynyt myös liike-elämää tukeville palvelualoille.

Teollisuuden työpaikkojen raju pudotus on kuitenkin ennemmin vallitsevan kehityksen voimistumista kuin tren-distä poikkeava ilmiö. Kehitys on osa pitempään jatkunutta rakennemuutosta, jossa teollisuuden ja alkutuotan-non työpaikat vähenevät ja uusia työpaikkoja syntyy palvelualoille. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen toimialakohtaisiin työpaikkatietoihin, jotka julkaistaan lähes kahden vuoden viiveellä.

Lisätietoja: erikoissuunnittelija Antti Vasanen, puh. 050 410 2294

 
Kööpenhaminan reitin loppuminen kasvattanut kotimaanlentojen osuutta

Suomen keskisuurten lentoasemien matkustajakehitys on kehittynyt kaksijakoisesti. Pohjois-Suomen lentoasemien matkustajamäärät ovat kasvaneet samalla, kun eteläisen Suomen asemien matkustajamäärät ovat supistuneet. Turun lentoaseman matkustajamäärä kasvoi tammi–elokuussa edelliseen vuoteen verrattuna, mutta näennäinen kasvu johtuu lentoaseman pysäyttäneestä kiitoradan kunnostustyöstä heinäkuussa 2014.

Helsingin merkitys on kasvanut Turusta lähtevien kansainvälisten lentojen vaihtoasemana. SAS lakkautti Turku–Kööpenhamina-reitin vuonna 2014, ja osa tämän reitin kauttakulkuliikenteestä näyttää kanavoituvan nyt Helsinki-Vantaan kautta. Suorien kansainvälisten lentoyhteyksien matkustajamäärät ovat vähentyneet kaikilla keskisuurilla lentoasemilla.

Keskisuurista lentoasemista vain Turku ja Tampere näyttäytyvät selvästi kansainvälisinä lentoasemina, sillä yli puolet niiden kautta kulkevista matkustajista käyttää suoria kansainvälisiä yhteyksiä. Kansainvälisen liikenteen osuus matkustajamääristä on Tampereella jonkin verran Turkua korkeampi johtuen Tampereen suuremmasta halpalentotarjonnasta – talvikuukausina Turun lentoaseman liikennemäärät ovat Tamperetta korkeammat, mutta halpalentoyhtiöiden suosimina kesäkuukausina Tampereen liikennemäärät kasvavat selvästi Turkua suuremmiksi.

Lisätietoja: erikoissuunnittelija Antti Vasanen, puh. 050 410 2294

Varsinais-Suomalaiset toimijat menestyivät hyvin Central Baltic-ohjelman ensimmäisellä hakukierroksella

Varsinais-Suomen liitto hallinnoi Central Baltic 2014–2020 EU-ohjelmaa. Toiminnan keskiössä on rajat ylittävä yhteistyö keskisen Itämeren haasteiden ratkaisemiseksi. Kaikissa hankkeissa on partnereita vähintään kah-desta eri ohjelma-alueen maasta. Ensimmäisellä hakukierroksella kaikkiaan 42 hanketta sai myönteisen rahoituspäätöksen ohjelman kautta ja lähes 48 miljoonaa euroa sidottiin yhteistyötä tukeviin hankkeisiin.

Varsinais-Suomalaiset toimijat onnistuivat erinomaisesti ensimmäisellä hakukierroksella, sillä EU-rahoitusta varsinaissuomalaisille hankepartnereille kanavoitui yli 4 miljoonaa euroa. Hankepartnerien joukko on monimuotoinen, mukana on 16 eri varsinaissuomalaista organisaatiota. Muutama varsinaissuomalainen toimija on mukana useammassa kuin yhdessä hankkeessa.

Varsinaissuomalaisten hankkeiden teemat vaihtelevat kaupunkisuunnittelusta yrittäjyyden edistämiseen ja Itämeren roskaantumisen ehkäisemisestä vanhuspalveluun. Tarkempi yhteenveto hakukierroksesta varsinais-suomalaisittain liitteenä.

Lisätietoja: aluekehitysjohtaja Tarja Nuotio, puh. 040 506 3715

Maakuntakaavojen vahvistusmenettelystä luopuminen

Ympäristöministeriössä valmistellaan nopealla aikataululla maankäyttö- ja rakennuslain muutosta, jonka tarkoituksena on poistaa maakuntakaavojen ja kuntien yhteisten yleiskaavojen vahvistusmenettely. Tavoitteena on saada muutos voimaan 1.1.2016 alkaen. Maakuntahallitus antaa muutosesityksestä oman lausuntonsa lokakuun kokouksessa. Lausunnolla oleva aineisto on luettavissa ympäristöministeriön internetsivuilla osoitteessa
http://www.ym.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Lausuntopyynnot_ja_lausuntoyhteenvedot/2015.

Lisätietoja: suunnittelujohtaja Heikki Saarento, puh. 040 720 3056

Pääjohtaja Pöystin selvitys SOTE:sta, itsehallintoalueista ja aluehallintouudistuksesta

Sosiaali- ja terveysministeriö ja valtiovarainministeriö asettivat 2.7.2015 selvityshenkilötyöryhmän, jonka jäseninä olivat Tuomas Pöysti, Annikki Niiranen ja Arto Haveri. Ryhmän tehtävänä oli laatia ehdotukset linjauksista, joiden mukaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon (SOTE) uudistusta ja itsehallintoalueiden perustamista sekä aluehallinnon uudistusta voidaan viedä tehokkaasti ja asetetussa aikataulussa eteenpäin.

Selvityshenkilöt toteavat, että SOTE:n järjestämisestä vastaavilla itsehallintoalueilla tulee olla riittävä väestöpohja, infrastruktuuri ja taloudellinen kantokyky. Alueiden määrä tulisi olla noin 9-12. Samaa aluejakoa olisi perusteltua soveltaa mahdollisimman laajalti aluehallinnon tehtävissä. Mahdollisina itsehallintoalueen rahoitusratkaisuina olisi selvitettävä sekä valtion rahoitus että alueen oma verotusoikeus. Uudistukseen liittyvät henkilöstö- ja omaisuus- ja tietohallintojärjestelyt ovat mittavia. Ensimmäisessä vaiheessa valmistellaan SOTE-uudistus.

Selvitys PDF

Lisätietoja: kehittämispäällikkö Janne Virtanen puh. 040 583 6950

Hallinto-oikeuden näkökannat Turun lentoaseman kehittämisen puolella

Vaasan hallinto-oikeus antoi heinäkuun 6. päivä päätöksensä Turun lentoaseman toimintaan myönnetyn ympäristöluvan valituksista. Merkittävimmät valitukset koskivat lentomelukysymyksiä, Pomponrahkan Natura-alueen luonnonarvoihin kohdistuvia vaikutuksia sekä pohjavesivaikutuksia koskevia lupamääräyksiä.

Vaasan hallinto-oikeus hylkäsi pääosin kaikki valitukset. Ruskon kunta vaati valituksessaan melualueen olennaista pienentämistä ja melumittausten suorittamista uudelleen, koska Ruskon kunnan alueella maankäyttöpaineet ulottuvat lentoaseman 55 desibelin melualueelle. Meluselvitysten ajantasaisuudesta ja riittävyydestä on keskusteltu myös käynnissä olevan Taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaa-van valmisteluvaiheessa. Vaasan hallinto-oikeus totesi tehdyt meluselvitykset riittäviksi ja lentoliikenteen aiheuttamaa melua kuvaaviksi. Meluselvitykset ajantasaistetaan ympäristölupamääräysten ehtojen mukaisesti vuoden 2019 loppuun mennessä.

Julkisuudessa käydyssä keskustelussa esille nousivat vahvasti myös lentoasematoimintojen vaikutukset Pomponrahkan Natura-alueen luonnonarvoihin. Turun lentoaseman ei hallinto-oikeudessa katsottu olevan ainoa muutosten aiheuttaja, vaan alueen vesitasetta horjuttavat jo tapahtuneet laajemmat maankäytön muutokset. Hallinto-oikeuden päätöksessä esitetyt näkökannat tukevat Turun lentoaseman toimintaedellytysten turvaamista ja lentoliikenteen pitkäjänteistä kehittämistä.

Hallinto-oikeuden päätökseen tyytymättömät Ruskon kunta sekä Finavia ovat valittaneet päätöksestä edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. ELY-keskus sen sijaan luopuu valitusprosessista. Ruskon kunnan vaateet koskevat edelleen lentomelualueen olennaista pienentämistä ja lentomelumittausten uutta suorittamista. Finavian vaateet koskevat teknisluonteisia, yksityiskohtaisia lupamääräyksiä. Liitto antaa vastineensa korkeimmalle hallinto-oikeudelle 10.9. mennessä.

Lisätietoja: liikennesuunnittelija Laura Leppänen, p. 040 767 4364

Teollisuustuotannon alamäki rokottaa yritysten liikevaihdon kehitystä

Varsinais-Suomen yritysten liikevaihdon kehitys on jäänyt viimeisen parin vuoden aikana selvästi jälkeen valtakunnallisesta kehityksestä. Viimeaikainen kehitystrendi on kuitenkin samansuuntaista kuin muissa eteläisen Suomen suurissa maakunnissa, ja esimerkiksi Uudellamaalla ja Pirkanmaalla suhdannetilanne oli vuosien 2014 ja 2015 vaihteessa Varsinais-Suomeakin haastavampi.

Maakunnan alavireinen suhdannekehitys johtuu suurelta osin teollisuustuotannon ongelmista, sillä teollisuustuotannon kehitys on ollut tasaisen laskeva vuodesta 2012 alkaen. Parhaiten on mennyt palvelualoilla, mutta myös rakennusalalla kehitys näyttää nousujohteiselta. Nähtäväksi jää, kääntääkö Turun telakan hyvä tilaustilanne teollisuustuotannon takaisin kasvu-uralle.

Alueellisesti tarkasteltuna liikevaihdon kehitys on Varsinais-Suomessa epätasaista. Vakka-Suomessa on jo hyvän aikaa mennyt keskimääräistä paremmin, ja liikevaihdon kasvuluvut ovat seudulla valtakunnallisestikin huipputasolla. Sen sijaan Salossa tuotannon alamäki on ollut jyrkkä ja kehitys maan heikoimpia.

Lisätietoja: erikoissuunnittelija Antti Vasanen, p. 050 410 2294

OKM:n koulutustarve 2020 -ehdotus on valmistunut 1.7.2015

Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä on laatinut ehdotukset ammatillisen peruskoulutuksen, ammattikorkeakoulutuksen ja yliopistokoulutuksen määrällisiksi tavoitteiksi 2020-luvulle. Ehdotukset on valmisteltu yhteistyössä sidosryhmien ja maakuntien kanssa. Työryhmän esityksen lähtökohtina ovat olleet Valtion taloudellisentutkimuskeskuksen (VATT) tuottamat työvoiman kysyntäskenaariot (ns. politiikkaskenaario), opetushalli-tuksen laatimat ennakointitulokset ja näitä täydentänyt kattava laadullinen ennakointiaineisto sekä sidosryh-mien kanssa järjestetyt työpajat ja seminaarit. Maakunnat ovat tuottaneet kattavasti taustamateriaalia elinkeinojen kasvu- ja työllisyysnäkymistä alueellisesti. OKM:n ehdotus ei kuitenkaan sisällä määrällisiä tavoitteita alueellisesti. Lisäksi tulee huomata, että OKM ei enää laadi entisenkaltaista koulutuksen ja tutkimuksen valtakunnallista ohjelmaa (KESU).

Varautumista kasvupotentiaalin tukemiseen – vahvojen alojen työvoimapoistuman ja osaamisen turvaamista
Ehdotus toteaa Suomen elinkeinorakenteen kasvupotentiaaleja olevan erityisesti teollinen internet, bio- ja kiertotalous, cleantech, luovat alat sekä hyvinvointiklusteri. Digitaalisuus mahdollistaa tulevaisuudessa julkisissa ja yksityisissä palveluissa tuottavuuden kasvun sekä uusien digitaaliseen palvelutuotantoon ja käyttäjälähtöisiin innovaatioihin perustuvien työpaikkojen syntymisen. Panostuksia tarvitaan myös tällä hetkellä vahvojen ja työllistävien toimialojen työvoimapoistuman korvaamiseen ja osaamisen kehittämiseen. Tämä koskee esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan, rakennusalan, maatalouden, kuljetusalan ja useiden teollisuuden alojen riittävän koulutustarjonnan turvaamista ja koko työvoimareservin hyödyntämistä.

Tutkintomäärien lisäykset ja vähennykset
Työryhmä esittää nuorille suunnatun koulutuksen tutkintomäärän lisäystä tekniikan ja liikenteen alalle, luonnontieteiden alalle, luonnonvara- ja ympäristöalalle, humanistiselle ja kasvatusalalle sekä sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalle. Tutkintomäärän vähennystä ehdotetaan kulttuurialalle, yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalle sekä hieman matkailu-, ravitsemis- ja talousalalle. Kouluasteittain tarkasteltuna tutkintotarve kasvaa yliopistokoulutuksessa, vähenee ammattikorkeakoulutuksessa ja myös hieman ammatillisessa peruskoulutuksessa. Työryhmä esittää lisäksi ammatillisen aikuiskoulutuksen ja ylempien ammattikorkeakoulututkintojen tutkintomäärien lisäämistä. Tohtorikoulutuksen tavoitteeksi ehdotetaan nykytason säilyttämistä ja tohtoritutkintojen suorittaneiden osuuden kasvattamista yksityisellä sektorilla.

Koulutussisältöjen uudistaminen ja monialaisuus
Tulevaisuudessa on olennaista koulutussisältöjen jatkuva uudistaminen, oppimisympäristöjen ja pedagogiikan monimuotoistuminen ja koulutuksen saavutettavuuden parantaminen digitaalisten palvelujen avulla. Kaikilla aloilla on yhä tärkeämpää monialaisuus ja monitieteellisyys, toisin sanoen opiskelijoiden aito mahdollisuus valita opintojaan eri opintoalojen, koulutusalojen ja koulutusasteiden välillä ja mahdollistaa työssäolon ja koulutuksen vuorottelu.

Työryhmän raportissa linjataan myös lukiokoulutuksen ja ruotsinkielisen koulutustarjonnan määrällisiä tavoitteita. Raportin tuloksia hyödynnetään hallitusohjelman toimeenpanosuunnitelman valmistelussa. Mikäli maakunnilta pyydetään asiasta vielä lausuntoa, valmistellaan se maakunnan yhteistyöryhmän koulutusjaostossa. Jatkovalmistelun sisältö ja aikataulu selvinnee alkusyksyn aikana.
Lisätietoja: http://www.minedu.fi/OPM/Tiedotteet/2015/07/koulutustarpeet.html?lang=fi

Lisätietoja: erikoissuunnittelija Esa Högblom, p. 040 776 0310