Maakuntakatsaus 28.8.2017
![]() |
Esko Aho esittää valtion sitoutumista Lounais-Suomen kasvun mahdollisuuksiin Yritysten liikevaihto kasvaa kaikilla toimialoilla
Ammatillisen koulutuksen järjestämisluvat uudistumassa Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) on lähettänyt koulutuksen järjestäjille ehdotukset uusiksi ammatillisten tutkintojen ja koulutuksen järjestämisluviksi 9.6.2017. Ammatillisen koulutuksen järjestämisluvat uusitaan osana ammatillisen koulutuksen reformia. HE 39/2017 on tarkoitus tulla voimaan 1. päivänä tammikuuta 2018. Ministeriö pyysi koulutuksen järjestäjiltä vastineita järjestämislupaehdotuksiin 11.8.2017 mennessä. Päätökset järjestämisluvista tehdään syyskuun 2017 loppuun mennessä edellyttäen, että uusi ammatillisen koulutuksen laki on vahvistettu. Central Baltic INTERREG IV 2007–2013 -ohjelma suljettu ensimmäisten joukossa Lisätietoja: Head of Managing Authority Merike Niitepõld, p. 040 742 0302
Varsinais-Suomen liiton vaikuttajakoulun toisen vuorikurssin haku on alkamassa. Kurssi on suunnattu iältään toisen asteen opiskelijoille tai juuri korkea-asteen opintonsa aloittaneille nuorille. Vaikuttajakoulun taustalla on liiton edunvalvontatyön tehostaminen ja vaikuttamisen proaktiivisuuden lisääminen. Maakuntahallitus päätti perustaa joulukuussa 2015 varsinaissuomalaisille yhteiskunnallisista asioista kiinnostuneille nuorille suunnatun koulutuksen. Ensimmäinen vuosikurssi toteutettiin lukuvuonna 2016–2017, ja siinä oli mukana 25 nuorta. Nuoret kokivat saaneensa koulutuksesta laajasti tietoja eri päätöksentekotasoista, -prosesseista ja käytännön vaikuttamisesta. Positiivisten kokemusten perusteella liitto on käynnistämässä seuraavaa vaikuttajakoulun kurssia. Vaikuttajakoulun kesto on yksi lukuvuosi, joka sisältää kahdeksan-kymmenen koulutustilaisuutta. Koulutus on konkreettista ja käytännönläheistä. Osallistujat tutustuvat mm. vaikuttajatahoihin, vaikuttamisen keinoihin ja päätöksentekoprosesseihin. Toisen vuosikurssin on tarkoitus keskittyä eduskuntaan ja valtioneuvostoon, kunta- ja aluehallintoon, Euroopan unioniin, elinkeinoelämään, oikeuslaitokseen sekä mediaan ja kolmannen sektorin toimijoihin.
Varsinais-Suomen liitto on vuosittain osallistunut Turun kansainvälisille kirjamessuille ja on mukana messuilla myös vuonna 2017. Tänä vuonna Varsinais-Suomen liitto ja Satakuntaliitto toteuttavat Suomi100 -juhlavuoden ”yhdessä”-teemaa ja osallistuvat kirjamessuille yhteisosastolla. Yhteisen messuosaston teemana on maakuntien merellisyys sekä rikas murreperintö. Osaston tavoitteena on esitellä molempia maakuntia ja samalla saada messukävijä pohtimaan lounaissuomalaista identiteettiä kielen ja merellisyyden kautta. Osastolla kävijät pääsevät jättämään viestilippuihin oman suosikkimurresanansa. • pe 6.10. klo 17.20–18 auditorio, Sananlaskupätle • su 8.10. klo 11–11.20 Onerva, Meren äänet -keskustelu Lisätietoja: Edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, puh. 040 583 6950, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen. |
Maakuntakatsaus 26.6.2017
Varsinais-Suomella merkittävä sopeuttamistarve uudessa maakunnassa
Perlacon Oy:n HT Eero Laesterä ja KTM Tuomas Hanhela tekivät laskelmat maakunnan liitoille sote- ja maa-kuntauudistuksen talousvaikutuksista kunnissa ja uusissa maakunnissa. Selvityksen tuloksia esiteltiin 9.6. Turussa, Varsinais-Suomen liiton ja Kuntaliiton kuntapäivässä. Selvityksen mukaan Varsinais-Suomen maa-kunnan pitää sopeuttaa talouttaan merkittävästi. Samalla niissä maakunnissa, joissa maakunnan sopeuttamis-tarve uudistuksessa on suurin, kuntien tilanne helpottuu eniten.
Selvityksen mukaan maakuntien yhteenlaskettu sopeuttamistarve vuoteen 2030 mennessä on 2,8 mrd. euroa. Arvio tukee sote- ja maakuntauudistukselle asetettua tavoitetta hillitä kustannusten kasvua kolmella miljardilla eurolla. Varsinais-Suomessa sopeutustarve on maakuntien suurin -715 €/as. Veroprosentiksi muutettuna so-peutustarve on -4,22 % -yksikköä. Sopeuttamistarve on todellisuudessa vielä arvioitua suurempi, sillä siinä eivät ole mukana VARHE-maksut (varhaiseläkemenoperusteinen maksu), tietohallinnon lisäkulut eikä palkko-jen harmonisaatiosta aiheutuvia kustannuksia. Maakunnan tehostamistarpeita haittaavat myös kuntien yksi-tyisten sote-palvelutuottajien kanssa tekemät sopimukset.
Perlacon Oy:n selvityksen mukaan kuntien talouteen uudistus vaikuttaa positiivisesti. Yli puolet kuntien meno-jen kasvusta johtuu sote-kustannuksista. Soten siirtyessä maakunnille kuntatalous on helpommin ennakoita-vaa. Kuntien kiinteistöveroprosentin merkitys kuntien verotuloista kasvaa uudistuksen myötä kuntien veropro-sentin laskiessa 12,47 %-yksikköä. Kuntien taloutta voi kuitenkin rapauttaa kuntien valtionosuuksien merkittä-vä väheneminen jo ennen uudistuksen toteutumista. Sopeuttamistarve jää aiempaa pienemmille organisaati-oille, jolloin vaikutus on entistä suurempi. Lisäksi kuntien nettolainan osuus kasvaa merkittävästi verorahoituk-sen pienentyessä ja korkoriski kasvaa.
Lisätietoja: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, puh. 040 583 6950
Taloustutkimus Oy selvitti suomalaisten mielikuvaa Varsinais-Suomesta
Varsinais-Suomen liitto ja Turun kaupunki tilasivat Taloustutkimus oy:ltä selvityksen Varsinais-Suomen positii-visen rakennemuutoksen tunnettuudesta Suomessa. Tutkimuksella selvitettiin, miten hyvin alueen viesti voi-makkaasta talouden kasvusta ja työvoiman tarpeesta on saavuttanut muualla Suomessa asuvat. Kysely toteu-tettiin valtakunnallisessa internet-paneelissa, johon osallistui 1 647 työikäistä vastaajaa.
Varsinais-Suomen nykytilannetta tunnettaan keskimääräistä paremmin korkeakoulutettujen ja lähimaakunnissa asuvien keskuudessa. Miehet tuntevat alueen tilannetta naisia paremmin. Mitä paremmin nykytila tunnetaan, sitä positiivisempi mielikuva vastaajalla on Varsinais-Suomesta.
Vain 20 % vastaajista yhdistää Turun positiivisen rakennemuutoksen teemaan. Turku tunnetaan enemmänkin paljon muusta, kuten sen historiasta, Aurajoesta ja merellisyydestä. Uusikaupunki sen sijaan yhdistetään voi-makkaasti autotehtaaseen. Tutkimuksesta kävi myös ilmi, että tekniikan yliopisto-opinnot Turussa kiinnostavat jopa 10 prosenttia alle 35-vuotiaista vastaajista.
Tutkimuksen mukaan 2 % työikäisistä olisi valmis muuttamaan Varsinais-Suomeen työn perässä seuraavan kolmen vuoden kuluessa. Kaksi prosenttia tarkoittaa 55 000 työikäistä henkilöä, jotka katsovat työskentele-vänsä erittäin todennäköisesti maakunnassa lähivuosien aikana. Tällä hetkellä Varsinais-Suomeen muuttaa vuosittain vähän yli 10 000 työssäkäyvää henkilöä. Suurin piirtein yhtä paljon muuttaa maakunnasta työn pe-rässä pois. Merkittävimmät syyt muuttohaluttomuuteen ovat käytännöllisiä, mm. perheeseen ja nykyiseen työsuhteeseen liittyviä syitä.
Tutkimuksella taustoitetaan työ- ja elinkeinoministeriön asettaman selvityshenkilö Esko Ahon työtä positiivisen rakennemuutoksen edistämiseksi. Esko Ahon selvitys valmistuu 24.8.2017
.
Lisätietoja: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, puh. 040 583 6950
Varsinais-Suomen liikuntapaikkarakentamiseen myönnettiin valtion tukea
Lounais-Suomen aluehallintovirasto myönsi 6.6.2017 liikuntapaikkojen rakentamishankkeisiin valtionavustusta Varsinais-Suomeen ja Satakuntaan yhteensä 720 000 euroa. Varsinais-Suomeen avustusta myönnettiin kah-deksalle ja Satakuntaan kahdelle hankkeelle. Avustusten myöntämisen perusteena painotettiin lähiliikunta-paikkoja. Varsinais-Suomessa avustusta saivat Liedossa Agilityurheiluhalli ja Taatilan aktiivikoulu, Paraisilla PIF-Center, Loimaalla Hirvikosken urheilukentän perusparannus, Paimiossa Ville Rahilan kuntoilukeidas, Rus-kolla keskustan lähiliikuntapuisto, Salossa Perniön yleisurheilukentän peruskorjaus ja Turussa Runosmäen skeittipaikan peruskorjaus.
Aiemmin keväällä opetus- ja kulttuuriministeriö jakoi Lounais-Suomen aluehallintoviraston esityksestä valtion-avustukset kustannuksiltaan yli 700 000 euron liikuntapaikkahankkeisiin. Varsinais-Suomesta avustusta myönnettiin Alastaron Resylki Oy:n moottoriurheilukeskuksen perusparannus- ja laajennushankkeeseen 370 000 euroa.
Lisätietoja: suunnittelija Malla Rannikko-Laine, puh. 040 721 3429
Turun lentoasema vakiinnuttanut asemansa maan toiseksi suurimpana kansainvälisenä lentoasemana
Turun lentoasema on onnistunut pitämään kiinni kansainvälisistä lentoyhteyksistään ja säilyttämään asemansa selvästi maan toiseksi suurimpana kansainvälisenä lentoasemana. Turun lentoaseman kansainvälisen liiken-teessä kulkee noin 220 000 matkustajaa vuodessa, kun toisena olevalla Tampereen lentoasemalla vastaava luku on vain noin 120 000. Tampereen putoaminen Vaasan lentoaseman tasolle johtuu ennen kaikkea halpa-lentoyhtiö Ryanairin reittien merkittävästä vähenemisestä lentoasemalla.
Rovaniemen uudet suorat kansainväliset lentoyhteydet ovat olleet näkyvästi esillä julkisuudessa. Kansainväli-senä lentoasemana Rovaniemi on kuitenkin yli puolet Turkua pienempi. Myös Oulun lentoasema on kansain-välisenä kenttänä pieni, vaikka kotimaan lennot nostavat sen selvästi Suomen toiseksi vilkkaimmaksi lento-asemaksi. Kansainvälisessä lentoliikenteessä Helsinki-Vantaa on omaa luokkaansa noin 15 miljoonalla vuo-tuisella matkustajalla.
Lentoliikennetilastot sisältyvät Varsinais-Suomen liiton jatkuvasti päivittyvään tilastoseurantaan: www.lounaistieto.fi/tietopalvelut/tilastot/
Lisätietoja: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, puh. 050 410 2294
Central Baltic -ohjelman kolmas hakukierros
Central Baltic -ohjelman hallintokomitea hyväksyi 9.6. kolmannelta hakukierrokselta 9 pienhanketta toteutuk-seen ja 32 tavallista hanketta hakukierroksen toiseen vaiheeseen. Pienhankkeille jaettiin yhteensä noin 1,6 miljoonaa euroa EAKR-rahoitusta. Tavallisten hankkeiden EAKR-osuus toiselle kierrokselle mentäessä on noin 53 miljoonaa euroa. Central Baltic -ohjelmalla on nyt 76 toteutettavaa hanketta. Ohjelman hallintokomitea tekee lopullisen päätöksen toisen kierroksen hankkeista 30.11.2017. Hyväksytyissä pienhankkeissa on mu-kana 3 pääpartneria sekä 2 projektipartneria Varsinais-Suomesta. Tavallisissa hankkeissa toiselle kierrokselle lähtee 5 pääpartneria sekä 12 projektipartneria Varsinais-Suomesta.
Lisätietoja: Communication Manager Ari Brozinski, p. 044 257 5716
Maakuntakatsaus 22.5.2017
Maakuntakatsaus 24.4.2017
![]() |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Varsinais-Suomella odotuksia hallituksen puoliväliriiheen Uuden maakunnan väliaikaisen valmistelutoimielimen neuvottelut käynnissä – organisaatiokohtainen paikkajako sovittu Varsinais-Suomen liitto on pyytänyt em. mainittuja tahoja tekemään esityksensä edustajasta/edustajista sekä varaedustajista maakunnan väliaikaiseen valmistelutoimielimeen. Maakunnan liiton hallitus asettaa väliaikai-sen valmistelutoimielimen neuvottelussa sovitun mukaisesti lakien tultua voimaan. Kymmenes Centrum Balticumin Itämeri-foorumi järjestetään 30. toukokuuta Elinkeinoelämän kehitysnäkymät myönteisiä
Koko julkaisuun voi tutustua osoitteessa: http://www.temtoimialapalvelu.fi/alueelliset_kehitysnakymat/alueelliset_kehitysnakymat_-_julkaisut_2017 |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
![]() |
Maakuntakatsaus 27.3.2017
![]() |
Positiivista rakennemuutosta tukevat toimenpide-esitykset hallituksen puoliväliriiheen Varsinais-Suomen positiivisen rakennemuutoksen työryhmä on tehnyt työllisyyttä ja kasvua tukevat toimenpide-esitykset hallituksen puoliväliriiheen, 24.4.-25.5.2017. Esitys pitää sisällään toimenpiteitä alueen osaamisen ja koulutuksen, työvoiman saatavuuden ja liikkuvuuden vahvistamiseksi ja liikenneyhteyksien parantamiseksi. Alueella voimistuva viennin kasvu tulee turvata laajentamalla yliopistotasoista tekniikan koulutusta, vahvistamalla insinöörikoulutusta, tekniikan 2. astetta ja aikuiskoulutusta sekä kehittämällä koulutus- ja tutkimusinfrastruktuuria. Teollisuuden tarvitsema tekniikan osaamistaso edellyttää nimenomaan alueellisia panostuksia koulutukseen työvoiman liikkuvuuden ollessa vähäistä. Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama selvitysmies arvioi Turun kaupungin ja Varsinais-Suomen korkeakoulujen sekä teknillisten kumppaniyliopistojen yhteisen koulutuspaketin ehdotusten toteuttamista ja luovuttaa selvityksensä 21.4.2017 mennessä opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasoselle. Maan hallituksen on vahvistettava alueen kykyä vastata voimakkaaseen työvoiman kysyntään muodostamalla Lounais-Suomesta positiivisen rakennemuutoksen pilottialue. Kokeilualueella voidaan pilotoida erilaisia nopeita ja joustavia tapoja vastata teolliseen rakennemuutokseen, sekä kokeilla erilaisia työvoiman liikkumisen ja työn vastaanottamisen kannustimia. Pilottialueella vahvistetaan koko Suomen työllisyyttä poistamalla kasvun esteitä ja rakentamalla valtakunnallisesti monistettavia ratkaisuja. Lisätiedot: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, puh. 040 583 6950 Selvityshenkilö arvioimaan valtion keinoja positiivisen rakennemuutoksen vauhdittamiseen Elinkeinoministeri Mika Lintilä pyysi 22.3.2017 entisen pääministerin Esko Ahon Varsinais-Suomen positiivisen rakennemuutoksen selvityshenkilöksi. Ahon tehtävänä on etsiä keinoja helpottamaan alueen rekrytointeja ja työvoiman liikkuvuutta. Selvitys on tarkoitus jättää työ- ja elinkeinoministeriölle alkukesän aikana. Työ- ja elinkeinoministeriöltä (TEM) tarvitaan välineitä kasvun esteiden poistamiseen ja meri- metalli- ja teknologiateollisuuden tarvitseman osaavan työvoiman saannin varmistamiseen. Alueelle tarvitaan nopeasti välineitä, joilla parannetaan työttömien työnhakijoiden kohtaamista avointen työpaikkojen kanssa sekä kokeiluja, joilla kannustetaan työn vastaanottamiseen. Selvityshenkilön on syytä arvioida: miten meriklusterin voimakkaan kasvuvaiheen hyödyt Suomen kansantaloudelle voidaan varmistaa, millaisella tutkimus- ja kehittämisrahoituksella meriteollisuuden tulevaisuuden innovaatiokyvykkyys ja kilpailukyky varmistetaan sekä miten innovaatioympäristöjä tulee vahvistaa. Selvityshenkilö Ahon työ on erinomainen väline etsiä ja löytää positiiviseen rakennemuutokseen liittyviä kasvun esteitä ja kiihdyttimiä. Se palvelee Varsinais-Suomea, mutta on samalla koko Suomen hyväksi. Varsinais-Suomen liitto antaa tukensa TEM:n selvityshenkilön työlle. Lisätiedot: maakuntajohtaja Kari Häkämies, puh. 044 201 3204 Yöpymisten määrä kasvussa Kuluneen talven aikana on uutisoitu usein matkailualan kasvusta ja etenkin kiinalaisturistien mielenkiinnon heräämisestä Suomen matkailukohteisiin. Vuoden 2016 aikana matkailuala piristyi myös Varsinais-Suomessa, kun muutamia vuosia jatkunut yöpymisten määrän lasku kääntyi taas kasvuun. Viime vuonna Varsinais-Suomen majoitusliikkeissä yövyttiin 1,2 miljoonaa kertaa, mikä lähestyy jo kulttuuripääkaupunkivuoden ennätyslukuja. Varsinais-Suomen majoitusliikkeiden noususuhdanne ei kuitenkaan johdu aasialaisten matkailijoiden rynnäköstä kuten Lapissa. Ehdottomasti suurin osa yöpymisten määrän kasvusta vuonna 2016 selittyi kotimaisen matkailun lisääntymisellä. Ulkomailtakin saapuvien matkailijoiden osalta eniten kasviovat Itämeren piirin maat Saksa, Viro ja Puola. Yöpymisten määrän kasvu näyttäisikin liittyvän ennen kaikkea talouden noususuhdanteeseen ja siihen liittyvään työmatkojen määrän kasvuun. Yöpymistilastot sisältyvät Varsinais-Suomen liiton tilastoseurantaan: www.lounaistieto.fi/tietopalvelut/tilastot/ Lisätiedot: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, puh. 050 410 2294
|
![]() |