Ylatunniste2
 

Varsinais-Suomen työllisyysasteen trendi jo lähes 75 %

Varsinais-Suomen työllisyystilanne on parantunut tasaisesti jo vuoden 2016 alusta, ja maakunnan työllisyysas-teen trendi oli vuoden 2018 lopussa 74,2 %. Monissa puheenvuoroissa esillä ollut valtakunnallinen 75 prosentin työllisyystavoite menee Varsinais-Suomessa rikki jo kuluvan talven aikana, mikäli työllisyyskehitys jatkuu nykyisen kaltaisena.

Myös koko maassa työllisyyskehitys on jatkunut suotuisana. Varsinais-Suomen työllisyysaste on kuitenkin ohittanut selvästi koko maan kehityksen, ja ero tulee lähitulevaisuudessa vain kasvamaan. Varsinais-Suomen työllisyysaste onkin jo lähes samalla tasolla kuin Uudellamaalla, ja nykykehityksen jatkuessa sekä Varsinais-Suomen että Satakunnan työllisyysasteen trendi tulee ohittamaan Uudenmaan, mikä kertoo Lounais-Suomen positiivisen rakennemuutoksen voimakkuudesta.

Neljännesvuosittainen työllisyysaste laaditaan Tilastokeskuksen tekemän haastattelututkimuksen pohjalta. Tämä lisää jonkin verran etenkin maakunnallisten lukujen epävarmuutta. Pitkän aikavälin trendikehitys antaa kuitenkin varsin luotettavan kuvan työllisyyskehityksen suunnasta.

Lisätietoja: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, puh. 050 410 2294

1

2

Varsinais-Suomen ELY-keskus lisää saariston lauttaliikenteen kapasiteettia

Turun saariston liikennöidyimmille lauttaväleille, Paraisten ja Nauvon, Nauvon ja Korppoon, Kustavin ja Iniön sekä Kasnäsin ja Hiittisten väleille on tulossa lisää lauttavuoroja vuodesta 2019 alkaen vilkkaimmille lomakau-sille. Paraisten ja Nauvon väliä ajetaan kolmella lautalla nykyisten kahden lautan sijaan sekä pääsiäisen että juhannuksen aikaan. Nauvon ja Korppoon väliä ajetaan kahdella lautalla perjantaisin ja sunnuntaisin ajanjaksol-la 1.5.–30.9. Muutokset koskevat sopimusvuosia 2019-2022. Kustavin ja Iniön välille tulee lokakuulle yksi uusi edestakainen vuoro. Kasnäsin ja Hiittisten välille lisätään 1.5.–30.9. välisenä aikana yksi edestakainen vuoro ma-ti, to-su aikatauluun.

Lisätietoja: Saaristo- ja maaseutuasiamies, Sami Heinonen, puh. 0400 413 704


Lähiruokaa kuntien lautasille tuottajien ja kuntien yhteistyöllä

Varsinaissuomalaisten ruoantuottajien julkisiin kilpailutuksiin liittyvää tarjousosaamista tuettiin joulukuussa päättyneessä Tarjousosaamista ruoantuottajille -hankkeessa. Valonian toteuttamassa kokonaisuudessa tuottajille tarjottiin tietoa ja tukea, jotta yhä useampi uskaltautuisi mukaan julkisiin kilpailutuksiin. Hankkeen aikana kohderyhmäksi muotoutuivat myös kuntien päättäjät ja ruokahuollosta vastaavat, jotka myös kaipaavat päivitettyä tietoa esimerkiksi hankintakriteereistä ja yhteistyömuodoista.

Alueellisen elinvoiman lisäksi kunnat voisivat ruokahankinnoillaan vaikuttaa muun muassa vesistöjen tilaan, sillä ympäristön kannalta hyviä viljelykäytäntöjä, ravinteiden kiertoa ja ruoan jäljitettävyyttä on mahdollista vahvemmin nostaa kriteereiksi. Keskeistä olisi kuntien vuoropuhelu tuottajien kanssa sekä vahvempi yhteistyö tuottajien kesken.

Ruoantuottajille tarjottiin asiantuntijasparrausta ja koulutusta sekä tuotettiin helppokäyttöinen sähköinen työka-lupakki, jonka avulla tuottaja voi perehtyä julkiseen hankintaprosessiin vaihe vaiheelta. Pakissa tietoa on tarjolla visuaalisen kuvan keinoin, tekstinä ja linkkeinä sekä podcastien muodossa. Kuntien päättäjille järjestettiin lähiruoan iltakoulu, joka kokosi yhteen edustajia 11 kunnasta.

Hanke sai rahoituksen ympäristöministeriön Ravinteidenkierrätysohjelmasta ajalle 9/2017 - 12/2018. Hanke toteutettiin yhteistyössä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen Ravinneneutraali kunta -hankkeen, MTK Varsi-nais-Suomen, Turun yliopiston Brahea-keskuksen, Suomen Yrittäjien hankinta-asiamiesverkoston sekä JuHa Consulting Oy:n kanssa.

Hankkeen tuloksista kertovat mediatiedotteet sekä kaikki materiaalit löytyvät osoitteesta
valonia.fi/ruoantuottajahanke. Työkalupakki on vapaasti ladattavissa valonia.fi/tuottajantyökalupakki.

Lisätietoja: toimialapäällikkö Riikka Leskinen, puh. 044 907 5995

Sinisen biotalouden murrosareena kokoaa yhteen asiantuntijoita ratkaisemaan sinisen biotalouden haasteita Varsinais-Suomessa

Kotimaisen kalan käytön edistäminen, Itämeren tilan parantaminen, ravinnekierrätys sekä vesivarojen kestävä hyödyntäminen ovat kysymyksiä, joiden kohdalla tarvitaan systeemitason muutosta.

Puolen vuoden aikana kokoontuu noin viidentoista asiantuntijan joukko luomaan keinoja muutoksen aikaansaamiseksi. Sinisen biotalouden murrosareenan työpajoissa luodaan muutospolkuja ja tunnistetaan toi-menpiteitä, joilla tuotetaan edellytykset uudelle, kestävälle liiketoiminnalle. Tammikuussa käynnistyneessä prosessissa muodostetaan kuva liiketoiminnan uusiutumispaineista ja -mahdollisuuksista sekä uusien kokeilu-jen tarpeista Varsinais-Suomessa.

Sinisen biotalouden murrosareena on osa Suomen akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa BlueAdapt -hanketta. Hanke etsii yhteiskunnallisia ratkaisuja, jotka turvaavat sekä vesiekosysteemien että taloudellisten ja sosiaalisten järjestelmien kestävyyden. Pilottialueina ovat Pohjois-Savo sekä Varsinais-Suomi, jossa murrosareenaa organisoi Valonia yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen ja ajatushautomo Demos Helsingin kanssa.

Lisätietoja: toimialapäällikkö Riikka Leskinen, puh. 044 907 5995

Maatalouden rakennemuutos omaa luokkaansa

Varsinais-Suomen maataloustuotannossa on viimeisen 20 vuoden aikana tapahtunut rakennemuutos, jonka rinnalla monella muulla toimialalla tapahtuneet muutokset kalpenevat. MTK:n teettämän tutkimuksen mukaan vuosina 1995–2017 Varsinais-Suomen maatilojen lukumäärä on vähentynyt puoleen samalla kun maatilojen keskikoko on kaksinkertaistunut. Myös maatalousyrittäjien tilakohtainen myyntitulo on kasvanut maakunnassa keskimäärin yli 40 000 €.

Maataloustuotannon erot maakunnan sisällä ovat kuitenkin suuria. Siinä missä Loimaan seudulla ja Vakka-Suomessa tilakohtaiset myyntitulot ovat kasvaneet keskimäärin 65 000 eurolla, jää luku Turunmaalla alle
10 000 euroon. Myös tuotantosuuntien muutoksissa on suuria eroja. Vaikka esimerkiksi lihantuotannossa koko maakunnassa ei ole ollut suuria muutoksia, eroavat seutukunnat suuresti toisistaan. Esimerkiksi sianlihan tuotanto on loppunut lähes kokonaan Turunmaalta samalla, kun Loimaan seudulla tuotanto on kasvanut yli
50 prosenttia.

Lisätietoja: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, puh. 050 410 2294

 3

Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnittelu vauhtiin


Eduskunnalle on 24. tammikuuta annettu Valtioneuvoston selonteko 12-vuotisen valtakunnallisen
liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelusta. Selonteossa tarkennetaan liikennejärjestelmän
suunnitteluprosessia.

Valtakunnallisesta liikennejärjestelmäsuunnitelmasta (LJS) ja sen tavoitteista säädetään 1.8.2018 voimaan tulleessa laissa liikennejärjestelmästä ja maanteistä. Liikennejärjestelmäsuunnitelma kattaa kaikki
liikennemuodot. Liikennejärjestelmään kuuluvat sitä käyttävät ihmisryhmät, elinkeinoelämän toimijat, liikenne-välineet ja -infrastruktuuri, liikenteen ohjaus ja hallinta, liikennetieto ja -palvelut sekä viestintäyhteydet.

Ensimmäinen valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma laaditaan vuosille 2020-2031 seuraavalla hallituskaudella parlamentaarisessa ohjauksessa siten, että valtioneuvosto voi päättää suunnitelmasta kevään 2020 aikana. Kuluvan kevään aikana valmistaudutaan suunnitelman laatimiseen sekä muodostetaan sidos-ryhmien kanssa yhteinen käsitys Suomen liikennejärjestelmän nykytilasta ja toimintaympäristöstä. Tavoitteena on jatkuva ja vuorovaikutteinen suunnitteluprosessi, jonka avulla suunnitelmaa päivitetään neljän vuoden välein. Suunnitelman päivitystarpeita tarkistetaan jatkossa kunkin hallituskauden puolivälissä. Samalla jatketaan suunnitelmaa neljällä vuodella eteenpäin niin, että 12 vuoden suunnittelujänne säilyy.

Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma sisältää valtion rahoitusohjelman. Suunnitelman rahoituksesta päättää eduskunta osana vuosittaista talousarviota. Liikennejärjestelmän kehittäminen nykyistä pitkäjäntei-semmin edellyttää, että valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman kustannukset, vaikutukset ja rahoitus on selvitetty sekä otettu huomioon suunnittelussa ja päätöksenteossa.

Ensimmäisen suunnitelman valmistelua ohjaa vaalien jälkeen perustettava parlamentaarinen ryhmä.
Vuorovaikutus varmistetaan yhteistyöryhmässä, jossa ovat edustettuina keskeiset ministeriöt, virastot,
maakuntien liitot, suurimmat kaupunkiseudut ja muut kunnat. Suunnitelmasta tehdään ympäristövaikutusten arviointi.

Liikennejärjestelmän kehittämisen yleisiä yhteiskunnallisia päämääriä ovat selonteon mukaan Suomen
kilpailukyvyn edistäminen, ilmastonmuutoksen torjunta sekä alueiden elinvoima ja saavutettavuus.
Raideliikenteen edistäminen on nostettu keskeiseen asemaan näiden päämäärien saavuttamiseksi.
Esimerkkiä Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimismenetelmään on otettu muun muassa muista pohjoismaista.

Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman ohella laaditaan jatkossakin alueellisia liikennejärjestelmä-suunnitelmia. Varsinais-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelmat vuodelta 2014 (Varsinais-Suomen
liikennestrategia 2035+ / Turun kaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelma) päivitetään vuoden 2019 aika-na rinnan valtakunnallisen prosessin kanssa.

https://www.lvm.fi/-/suomen-liikennejarjestelmaa-kehitetaan-pitkajanteisesti-996124

Lisätietoja: suunnittelujohtaja Heikki Saarento, puh. 040 720 3056
edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, puh.040 583 6950


Töihin tänne -kampanja vahvisti Lounais-Suomen tunnettuutta

Lounais-Suomen tunnettuuden lisäämiseen tähtäävä Töihin tänne -kampanja päättyi tammikuussa. Varsinais-Suomen ja Satakunnan yhteistyönä toteutetun kampanjan on ollut tarkoitus lisätä muualla Suomessa asuvien tietoa alueen positiivisesta vireestä. Erityisesti nuoriin aikuisiin ja suurille kaupunkiseuduille suunnatun yhteiskampanjan tavoite on ollut välittää tietoa Lounais-Suomen avoimista työpaikoista, elämänlaadusta ja asumisesta.

Mielikuvamarkkinointiin perustunut kampanjointi toi töihintänne.fi -verkkosivuille 170 000 kävijää. Näistä 88 % ohjautui sivulle digimarkkinoinnista. Videomarkkinointi toimi 18–35-vuotiaiden nuorten ja nuorten perheellisten kohderyhmään hyvin. Katseluita tuli vuoden aikana 1,5 miljoonaa. Kampanjaa kohtaan kiinnostuksen herättä-jänä käytetty bannerimainonta toimi ja saavutti 55 miljoonaa näyttökertaa.

Töihin tänne -kampanja toteutettiin vuoden 2018 aikana kahdessa vaiheessa. Ensimmäinen vaihe oli kokonaan valtion rahoittama. Syksyllä käynnistyneen toisen vaiheen rahoitukseen osallistuivat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELY -keskukset työ- ja elinkeinoministeriön myöntämällä rahoituksella, Satakuntaliitto, Varsinais-Suomen liitto sekä alueen kunnista Turku, Pori, Rauma, Salo, Uusikaupunki, Laitila, Eura, Loimaa, Kemiönsaari sekä Turun seudun kunnat. Yhteisen kampanjan etuna on ollut laajempi vaikutus ja huomionarvo, mitä yksin tekemisellä voidaan saavuttaa. Imagotyö vaatii pitkäjänteisyyttä, sillä mielikuvien muuttuminen ja muuttopäätöksen tekeminen vie aikaa.

Lisätietoja: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, puh.040 583 6950

 

Ylatunniste2 
 

Varsinais-Suomen hallitusohjelmatavoitteet tähtäävät työllisyyden kasvuun ja ilmastonmuutoksen torjuntaan

Varsinais-Suomen maakuntahallitus päättää tänään kokouksessaan tavoitteensa seuraavaan hallitusohjel-maan. Joulukuun lähetekeskustelusta nousseet tavoitteet tähtäävät Suomessa välttämättä tarvittaviin tekoihin työllisyysasteen nostamiseksi ja ilmastonmuutoksen torjumiseksi.

Varsinais-Suomen positiivinen rakennemuutos on kiihdyttänyt alueen työllisyyden valtakunnan tasoa
nopeampaan kasvuun. Työllisyysaste nousee nykyvauhdilla tänä vuonna jo 75 prosenttiin. Rajapyykin
saavuttaminen edellyttää työvoiman tarjontaa kasvavilla aloilla, erityisesti tekniikan alalla. Jo nyt nähdään, ettei tekniikan korkeakoulutusta tukemaan rakennettu verkostoyliopisto pysty vastaamaan erityisosaajakysyntään.
Maakunnan tärkein koulutustavoite onkin laajamittaisen diplomi-insinöörikoulutuksen aloittaminen Turussa.

Työllisyyden kasvua palvelee maakunnan saavutettavuuden parantaminen. Elinkeinoelämän kuljetusten
turvaaminen ja työssäkäyntialueen kasvattaminen luovat kasvua ja työpaikkoja. Etelä-Suomen kasvukolmion merkitys on tunnustettava Suomen kilpailukyvyn lähtökohdaksi.

Seuraavalta hallitukselta odotetaan konkreettisia ja merkittäviä ilmastopäätöksiä. Turun ja Helsingin välisen Tunnin junan rakentamispäätös takaa nopeimman ilmastoteon mitä raiteilla voidaan saavuttaa. Kaksoisraide Turusta Saloon ja uuden radan rakentaminen Salosta Lohjan kautta Espooseen tuo raiteille radan varrelta mer-kittävää uutta käyttäjäpotentiaalia, erityisesti Länsi-Uudeltamaalta.

Lisätietoja: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, puh. 040 583 6950

 Yhdessä tekemisen ilmapiiri vahvistunut Varsinais-Suomessa

Varsinais-Suomen maakuntastrategissa vahvasti esiin nostettu kumppanuusajattelu saa laajan hyväksynnän maakunnan toimijoiden keskuudessa. Syksyllä 2018 jo viidennen kerran toteutetun kumppanuusbarometrin mukaan peräti yhdeksän kymmenestä kyselyyn vastanneista oli samaa mieltä väittämän ”Varsinais-Suomen tulevaisuutta rakennetaan yhteistyöllä ja kumppanuudella” kanssa.

1

Tuki kumppanuusajattelulle on kasvanut selvästi, sillä maakuntastrategian hyväksymisen jälkeen vuonna 2014 visiolauseeseen yhtyi vain 68 % vastaajista. Erityisen paljon on vahvistunut yhdessä tekemisen ilmapiiri. Jo lähes 70 prosenttia vastaajista piti Varsinais-Suomen ilmapiiriä hedelmällisenä yhteistyölle, kun ensimmäisessä kumppanuusbarometrissä osuus jäi alle 30 prosenttiin. Kumppanuusajattelun saama kannatus näkyy myös kyselyn avoimissa vastauksissa, joissa kiiteltiin erityisesti järjestöyhteistyön edistymistä.

Kumppanuusfoorumia maakuntastrategian päätoimenpiteenä pidettiin myös oikeansuuntaisena, sillä 78
prosenttia vastaajista piti kumppanuusfoorumia toimivana tapana kehittää maakuntaa. Enemmistö vastaajista näki myös, että kumppanuustapaamiset ovat synnyttäneet uusia yhteistyöverkostoja, ideoita ja toimintamalleja. Kumppanuusfoorumin tietoalustat (kumppanuusfoorumi.fi ja lounaistieto.fi) olivat tuttuja noin 40 %
vastaajista. Sivustoja pidettiin laajasti hyvinä, ja useissa vastauksissa toivottiin niiden näkyvyyden tuntuvaa
lisäämistä.

Kumppanuusbarometrin tuloksiin voi tutustua kokonaisuudessaan osoitteessa: www.kumppanuusfoorumi.fi.

Lisätietoja: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, puh. 050 410 2294

Maakunnan virkistys- ja luontomatkailukohteet karttapalvelussa

Kaksivuotinen virkistys- ja luontomatkailuun liittynyt Virkistä dataa -hanke päättyi vuoden 2018 lopussa.
Hankkeessa kerättiin avointa aineistoa maakunnan virkistys- ja luontomatkailukohteista sekä reiteistä ja niihin liittyvistä toimijoista. Aineistossa on kohteiden sijainnin lisäksi tietoa myös varustuksesta ja luontomatkailuun liittyvistä palveluista. Aineisto on viety osaksi Lounaistiedon karttapalvelua ja on sieltä vapaasti katsottavissa ja ladattavissa esimerkiksi sovelluskehityskäyttöön.

Hankkeessa kehitettiin työkalu, jonka avulla aineiston tietoja on mahdollista päivittää käyttäjien toimesta. Myös uusia kohteita voi ilmoittaa tietokantaan työkalun avulla. Tietojen ilmoittaminen ja päivittäminen edellyttää
käyttäjän rekisteröitymistä työkaluun. Rekisteröityminen ja työkalun käyttäminen on maksutonta. Kohteista ja reiteistä on mahdollista ottaa vapaasti ja ilmaiseksi karttaupotteita esimerkiksi kuntien ja yhdistysten
verkkosivuille. Aiheesta löytyy lisätietoa osoitteesta www.lounaistieto.fi/virkistys.

Hanketta rahoitettiin Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta. Hankkeen toteutuksesta vastasivat Valonia, Varsinais-Suomen liitto ja alueellinen tietopalveluryhmä sekä ProAgria Länsi-Suomi ry/Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaiset.

Lisätietoja: vesiasiantuntija Hanna Wallin, puh. 040 649 7321,
erikoissuunnittelija Lasse Nurmi, puh. 040 5435 473

 

Postin hinnankorotukset heikentävät paikallista tiedonkulkua

Paikallisten sanomalehtien jakeluhinnat ovat nousseet huomattavasti Postin vuodenvaihteessa tekemien
hinnankorotusten vuoksi. Postin suorat ja välilliset korotukset vaikuttavat useilla kymmenillä prosenteilla
jakeluhintoihin. Hinnankorotuksilla on vaikutusta paikallislehtien toimintaedellytyksiin ja ilmestymiskertoihin.

Postin kattavaa jakelupalvelua on käytetty viikkolehtien ilmaislevitykseen, sillä muut jakeluyhtiöt eivät kata ilmestysalueita kaupungeissa ja pienissä kunnissa yhtä laajasti. Nämä kokonaan Postin jakelun kautta
jaettavat sanomalehdet ovat olleet muun muassa kunnille, kaupungeille ja seurakunnille tärkeä
ilmoituskanava.

Kansalaisten tasapuolisen tiedonsaannin ja kattavan jakelun kannalta hinnannostot ovat hankalia.
Valtio-omisteisen Postin hinnoittelu vaikeuttaa pahimmassa tapauksessa julkisen sektorin
tiedotusvelvollisuutta ja vaarantaa asukkaiden tiedonsaannin paikallisesta päätöksenteosta.

Lisätietoja: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, puh. 040 583 6950

 

Vientiteollisuus, rakentaminen ja ICT nopeimmin kasvavat alat Varsinais-Suomessa

Varsinais-Suomen yritysten suhdannenäkymät ovat olleet viime aikoina myönteisiä. Positiivinen rakennemuutos näkyy selvästi yritystoiminnassa, sillä Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan yritysten liikevaihdon kehitys kasvaa maakunnassa tasaisesti. Varsinais-Suomen yritysten kasvu on tasaantunut hieman vuoden 2018 kuluessa, ja jää nähtäväksi, onko kyseessä vain tilapäinen notkahdus.

Nopeimmin ovat kasvaneet vientiteollisuus, rakentaminen ja ICT-ala, joilla yritysten liikevaihto oli viime
syksynä keskimäärin noin 30 % vertailuvuotta 2015 korkeammalla tasolla. Myös liike-elämän palvelut, kuten insinööri- ja suunnittelupalvelut, ovat kasvaneet maakunnan keskitasoa nopeammin. Sen sijaan kaupan alan ja palvelujen liikevaihdon kasvu on jäänyt hieman keskimääräistä kehitystä hitaammaksi, ja molempien
liikevaihdon kasvu on tasaantunut viime aikoina.

Valmistava teknologiateollisuus on ainoa ala, jonka trendikehitys näyttää kääntyneen laskuun vuonna 2018. Laskeva trendi johtuu kuitenkin voimakkaasti vaihtelevan aikasarjan kahden viimeisen kuukauden poikkeuksellisen alhaisista luvuista. Ilman näitä kahta kuukautta trendi olisi yhä voimakkaasti kasvava. Valmistavan teknologiateollisuuden suhdannenäkymistä päätellen laskeva trendi onkin vain tilapäinen virhe trendilaskelmassa.

Varsinais-Suomen liitossa seurataan yritysten suhdannekehitystä kahdesti vuodessa. Seuranta on Poretieto-hankeen tuloksen laajennettu kattamaan päätoimialojen lisäksi valmistavan teknologiateollisuuden, liike-elämän palvelut ja ICT-alan. Seuraava tilannekatsaus tehdään kesän 2019 jälkeen, jolloin tarkastellaan

yritysten liikevaihdon kehitystä maaliskuuhun 2019 saakka.

Lisätietoja: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, puh. 050 410 2294

2

 

3

 

4

 

5

 

6

 

 Ylatunniste2
 

Varsinais-Suomen ykköstavoite vähintään kaksi ministeriä

Varsinais-Suomen maakuntahallitus käy tänään lähetekeskustelun maakunnan tavoitteista seuraavan
hallitusohjelmaan. Keskustelua käydään teemoista, jotka tukevat maakunnan positiivisen rakennemuutoksen ja työllisyyden kehitystä, osaavan työvoiman saatavuutta sekä ilmaston ja elinympäristön kannalta vastuullisia ratkaisuja. Maakuntahallitus päättää tarkemmista tavoitteista tammikuun kokouksessaan. Vaalien tuloksesta ja
hallituspohjasta riippumatta maakunnalla on yksi tavoite ylitse muiden.

- Vaalien jälkeisissä hallitusneuvotteluissa ykköstavoitteemme on poliittinen voimamme. Se, kuinka monta omaa ministeriä Varsinais-Suomella on, määrittää maakunnan hankkeiden menestymisen, maakuntajohtaja Kari Häkämies linjaa.

Varsinais-Suomen hallitusohjelmatavoitteissa liikenteen infrahankkeet ovat perinteisesti olleet vahvasti
mukana. Hallituksen listalla käsitellään tänään erikseen liikenteen kärkitoimenpiteet, jotka ovat Varsinais-Suomen tavoitteet uuteen valtakunnalliseen 12-vuotiseen liikennejärjestelmäsuunnitelmaan. Kärkilistauksessa ovat mukana osaavan työvoiman liikkumista ja Etelä-Suomen liikenneyhteyksiä parantavia raidehankkeita; Tunnin juna, Toijalan radan kehittäminen ja paikallisjunaliikenteen aloittaminen. Elinkeinoelämän kuljetusten turvaamiseksi tavoitellaan Turun kehätien, valtatien 8 ja 9 kehittämistä. Mukana on myös kestävän liikkumisen
kulkutapaosuutta kasvattavia kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen hankkeita sekä alueellisia yhteyksiä
kehittäviä hankkeita.

Lisätietoja: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, p. 040 583 6950, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Valmistelu etenee sote- ja maakuntauudistuksen muutosorganisaatiossa

Sote- ja maakuntauudistusta Varsinais-Suomessa valmistelevan muutosorganisaation muutosjohtaja Laura Leppänen on siirtymässä Päijät-Hämeen maakuntajohtajaksi vuoden 2019 alusta.

Henkilövaihdoksella ei ole vaikutusta sote- ja maakuntauudistusta valmistelevan muutosorganisaation toimin-taan. Suuri osa muutosorganisaation henkilöstöstä on lainassa kunnista, kuntayhtymistä sekä valtio-osapuolen toimijoilta. Kyseisten toimijoiden kanssa on hyvässä yhteisymmärryksessä sovittu henkilöstön jatkosta val-mistelussa. Muutosorganisaation työ jatkuu siten kuten tähänkin asti.

Valtiovarainministeriön rahoitus muutosvalmisteluun on turvattu maaliskuun loppuun saakka.


- Muutosvalmistelussa on keskitytty syksyn ajan sisältöjen valmisteluun hallinnollisten rakenteiden
sijasta. Meillä on hyvä valmius edetä kohti toimeenpanoa heti kun uudistusta koskeva lakipaketti
hyväksytään eduskunnassa, toteaa sote-muutosjohtaja Antti Parpo.


Sote- ja maakuntauudistusta koskeva lakipaketti on parhaillaan perustuslakivaliokunnan käsittelyssä.
Perustuslakivaliokunnan käsittely jälkeen sote-valiokunta jatkaa mietintöluonnosten viimeistelyllä. Tämän
jälkeen lakipaketti siirtyy käsittelyyn ja äänestyksiin eduskunnan suureen saliin. Lakipaketin käsittelyajankohta
eduskunnan suuressa salissa on vielä avoin.

- Antaa perustuslakivaliokunnan tehdä työnsä rauhassa. Sitä ei voi hoputtaa, kertoo maakuntajohtaja Kari Häkämies.

Maakuntauudistuksen muutosjohtajan paikka on tarpeen täyttää välittömästi, kun uudistusta koskeva
lakipaketti on käsitelty ja hyväksytty eduskunnassa. Siihen saakka muutosjohtaja Leppäsen työtehtävät
jaetaan uudelleen muutosorganisaatiossa. Muutosorganisaation esimiesvastuu siirtyy toiselle muutosjohtajalle,
sote-muutosjohtaja Antti Parpolle.

Lisätietoja: maakuntajohtaja Kari Häkämies, puh. 044 201 3204, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen. ja
sote-muutosjohtaja Antti Parpo, puh 040 642 8682, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Varsinais-Suomen liitto vahvistaa kumppanuustyötään

Varsinais-Suomen maakuntastrategia on kumppanuusstrategia. Sen vision mukaan Varsinais-Suomessa
elämisen laatu on parasta, ja menestyvää ja hyvinvoivaa maakuntaa rakennetaan yhteistyöllä ja
kumppanuudella.

Kumppanuus on maakuntastrategiatyön toimintatapa ja vaikuttamismalli, joka toteuttaa maakunnan arvoja yhteistyöstä, toimijoiden välisestä kunnioituksesta, avoimuudesta ja saavutettavuudesta sekä monenkeski-sestä hyödystä. Se on suunniteltua ja pitkäjänteistä, tavoitteellista vuorovaikutusta ja yhdessä oppimista. Se on maakunnallisesta näkökulmasta syntyvää toimintaa, joka toteuttaa maakuntastrategiaa, nousee temaatti-sista kumppanuusverkostoista, rakentaa yhteistyötä ja on avointa kaikille sen teemoista kiinnostuneille. Sen avulla toteutamme kuntien, oppilaitosten, yritysten ja yhdistysten kanssa yhteiset tavoitteemme. Kumppanuu-den työkalu on kumppanuusverkostot ja niiden toiminnan kokoava Varsinais-Suomen kumppanuusfoorumi.

Varsinais-Suomessa kumppanuustyötä on tehty jo vuodesta 2014 saakka. Varsinais-Suomen liitto on
maakuntastrategian koordinaatiotyön kautta kumppanuustyön verkostojohtaja ja mahdollistaja yhdessä maa-kunnan toimijoiden kanssa. Kumppanuus on maakunnan liitolle toimintamalli, mutta myös kilpailu- ja menestystekijä. Se tarjoaa näyteikkunan ja kanavan tehdylle työlle, maakunnan kehittämiselle,
maakunnan toimijoille ja varsinaissuomalaiselle edunvalvonnalle.

Nyt valmistunut Varsinais-Suomen liiton kumppanuusopas tavoittelee kumppanuustyölle entistä näkyvämpää osaa maakunnan liiton arjessa ja tukee osaltaan Varsinais-Suomen nostamista kumppanuustyön kansalliseksi ja kansainväliseksi esimerkiksi. Se määrittelee, mihin kumppanuus perustuu, miten se Varsinais-Suomen
liitossa ymmärretään, ja mitä maakunnan liiton henkilökunnan tulee työssään kumppanuuden lähettiläinä huo-mioida. Opas sisältää konkreettisia askelia eri työvaiheiden tueksi ja kertoo, miten työtä seurataan.

Kumppanuusopasta päivitetään tarvittaessa ja siitä tehdään vuoden 2019 alussa versio myös muiden
maakunnan toimijoiden käyttöön.

Lisätietoja: erikoissuunnittelija Salla-Maria Lauttamäki, p. 040 520 0761, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Materiaalien kierron vahvistamiseen tähtäävä tiekartta valmistunut

Varsinais-Suomen liitto on yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa laatinut Lounais-Suomen alueelle tiekartan, jossa määritellään tavoitteet ja toimenpiteet valtakunnallisen jätesuunnitelman (VALTSU) toteuttamiseen
Lounais-Suomessa, eli Varsinais-Suomen ja Satakunnan maakunnissa. Tiekartta on valmisteltu laajalla
sidosryhmätyöllä, osana kansallista 20 partnerin yhteistä Circwaste – Kohti kiertotaloutta -hanketta.

Tiekartassa on nostettu esille kolme painopistettä: rakentaminen, biohajoavat jätteet ja ravinnekierto sekä yhdyskuntajäte. Rakentamisessa tavoitteiksi on nostettu koulutuksen, luvituksen sekä uusiomateriaalien
käytön edistäminen sekä tiedon saatavuuden lisääminen. Biohajoavissa jätteissä ja ravinnekierrossa painotus on maatalouden kiertotalouden kehittämisessä, ruokahävikin vähentämisessä, jätevesilietteiden keräämisen lisäämisessä sekä biokaasun ja ravinteiden käytön tehostamisessa. Yhdyskuntajätteiden osalta on keskeisiksi tavoitteiksi nostettu kierrätysasteen nostaminen ja yksittäisistä jakeista tekstiilikierrätyksen edistäminen.

Lisäksi työssä on tunnistettu kansallisesti keskeisiä toimia, joiden toteuttaminen on keskeistä kiertotalouden edistämiselle. Näitä kansallisia toimia ovat esimerkiksi lainsäädännön kehittäminen, materiaalien kierron
esteiden purkaminen sekä uusien materiaalivälityspalveluiden toteuttaminen.

Tiekartan tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutusta jatketaan yhteistyössä niin kansallisesti hankepartnereiden kanssa kuin alueellisesti laajalla sidosryhmätyöllä Circwaste-hankkeessa. Hanke jatkuu vuoteen 2023.
Lounais-Suomen lisäksi ydinalueita ovat Keski-Suomi, Pohjois-Karjala ja Etelä-Karjala, lisäksi hankkeen
edelläkävijäkaupunkina alueeltamme on Turku. Ensi vuoden keskeisinä teemoina ovat muovimateriaalien
hyötykäytön tehostaminen sekä rakentamisen suunnittelun kehittäminen kiertotaloutta tukevaksi.

1

Lisätietoja: toimialapäällikkö Riikka Leskinen, puh 044 907 5995,
erikoissuunnittelija Aleksis Klap, puh. 040 721 3137


Neljäs Central Baltic-ohjelman hakukierros sulkeutui 16.11.2018

Hakuaikana saatiin 37 hakemusta, joista 16 oli ns. pienhankkeita (tukiosuus alle 200 000 €). Edelleen suoma-laiset toimijat olivat aktiivisia päättyneellä hakukierroksella; 16 hankkeessa oli päähakijana suomalainen
organisaatio. Yhteensä rahoitusta haettiin n. 21,3 miljoonaa euroa. Päätökset rahoitettavista hankkeista teh-dään ohjelman hallintokomiteassa maaliskuussa 2019.

Koska ohjelma on jo sitonut suurimman osan rahoituksestaan, haussa avattiin ainoastaan viisi rahoituspriori-teettien erityistavoitetta, joista jokaiseen kohdentui hakemuksia. Eniten hakemuksia osoitettiin prioriteetteihin, joiden teemoina ovat ympäristön kestävä käyttö sekä osaavan ja sosiaalisesti tasa-arvoinen alue.

Syksyllä ohjelman rahoituskehys myös suureni 10,3 miljoonalla eurolla. Aluekehitysrahaston naapuruusohjel-missa oli sitomatonta EAKR-rahaa, jota ohjattiin Interreg-ohjelmiin. Tätä rahoitusta voidaan käyttää jo
neljännen hakukierroksen hankkeisiin. Todennäköistä on, että vielä vuoden 2019 aikana avataan viides,
täydentävä haku.

Lisätietoja: Hallintovastaava Merike Niitepõld, puh. 040 742 0302 ja
vs. Tiedotuspäällikkö Elisa Bertieri, puh. 045 3457740

 

Ylatunniste2 

Kaupunkiohjelma kokoaa yhteen kaupunkien kestävän kasvun ratkaisut

Kaupungit ovat korkeaan osaamiseen ja tietoon nojaavan talouden keskeisiä rakennusalustoja ja valtioiden kilpailu-kyvyn voimanlähteitä. Kaupungeissa syntyy ratkaisuja, joilla vahvistetaan arkielämän toimivuutta, ympäristön houkutte-levuutta ja kestävyyttä, yhteenkuuluvuutta ja hyvinvointia sekä uutta kasvua. Näiden ratkaisujen hyödyntämiseen halli-tus vastaa suuriin kaupunkiseutuihin ja maakuntien keskuksiin keskittyvällä kaupunkiohjelmalla. Se on tarkoitettu to-teutettavaksi osana monimuotoisen kaupunkipolitiikan kokonaisuutta, johon kuuluvat myös seutukaupunkiohjelma ja kestävän kaupunkikehityksen ohjelma.

Digitaalisuus, kansainvälisyys ja toimiva kaupunki

Kaupunkiohjelma sisältää monipuolisesti toimia, joilla tuetaan esimerkiksi innovaatioiden syntyä, kaupunkien elinvoi-man kehittymistä, kansainvälistymistä ja sosiaalista kestävyyttä. Valtio tukee kaupunkien toimenpiteitä ja kehittämis-osaamista kansainvälisesti merkittävien ja kasvuun tähtäävien innovaatioympäristöjen kehittymiseksi. Kaupungit voivat toimia yhdessä alueen elinkeinoelämän kanssa alustatalouteen perustuvan liiketoiminnan kiihdyttäjinä.

Valtio kannustaa toimenpiteillään kaupunkeja uusien liikennepalvelujen kehittämisessä ja käyttöönotossa. Kaupungit luovat tälle edellytyksiä henkilöliikenteessä ja logistiikassa. Kaupunkisuunnittelussa varaudutaan liikenteen automaa-tioon ja muihin uusiin liikennepalveluihin, niiden edellyttämillä infra- ja maankäyttöratkaisuilla. Valtio ja kaupungit edistävät 5G-teknologian kokeiluja esim. liikenteen kasvukäytävillä.

Suurten kaupunkien kansainvälisten osaajien houkuttelua vahvistetaan käynnistyvällä ”Kansainvälisistä osaajista kasvua ja kilpailukykyä kasvukeskuksiin” -hankkeella. Valtio ja kaupungit sitoutuvat pitkäjänteiseen yhteistyöhön kan-sainvälisten osaajien houkuttelussa edistämällä Talent Boost -ohjelman tavoitteita ja toimenpiteiden toteuttamista.

Kuntien maahanmuuttajia palvelevaan osaamiskeskustyyppiseen toimintaan suunnataan vuonna 2018 TEM:n ja OKM:n hallinnonaloilla lisärahoitus, joka on tarkoitus osoittaa suurimmille kaupungeille.

Kaupunki on paitsi hallinto ja palveluita, markkinapaikka ja uusien ratkaisujen kehittämisen alusta, myös ihmisten yhteisö. Ohjelmassa avataan kaupunkilaisaktiivisuuden mahdollisuuksia kaupungin toiminnan uudistamiseksi sekä osallisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistamiseksi.

Kaupunkien ja maakunnan yhteistyöpinnan tiivistäminen

Erityisen tärkeänä kysymyksenä aluekehittämisen kannalta on maakuntien ja kuntien uudenlainen suhde, jossa maa-kunnan on luotava oma roolinsa kuntien tärkeänä kumppanina, alueen aktiivisena, dynaamisena kehittäjänä ja mah-dollisuuksien luojana. Tästä näkökulmasta maakunnat voivat ottaa aktiivisemman roolin myös kaupunkipolitiikan tuki-jana esimerkiksi nostamalla kaupunkien kannalta keskeisiä teemoja maakunnan ja valtion välisen aluekehittämisen keskustelun agendalle.

Lisätietoja: aluekehitysjohtajaTarja Nuotio, puh. 040 506 3715, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen., erikoissuunnittelija Ville Roslakka, puh. 050 592 0404, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Varsinais-Suomen työllisyysasteen trendi jo lähes 73 %

Varsinais-Suomen työllisyystilanne on parantunut tasaisesti jo vuoden 2016 alusta, ja maakunnan työllisyysaste ylitti 72 % rajan edellisen kesän aikana. Työ- ja elinkeinoministeriön lyhyen aikavälin työllisyyskatsauksen (TEM-analyyseja 86/2018) ennusteen mukaan työllisyyden kasvu jatkuu koko maassa vuonna 2019, joten myös Varsinais-Suomessa voidaan odottaa työllisyyden entisestään kohenevan. Mikäli nykyinen kehitys jatkuisi, lähenee Varsinais-Suomen työllisyysaste vuonna 2019 jo 75 prosentin rajaa.

Maakunnittain tarkasteltuna Varsinais-Suomen työllisyysaste on jo neljänneksi korkein Kanta-Hämeen ja Keski-Pohjanmaan jäätyä työllisyyskehityksessä Varsinais-Suomen taakse. Työllisten määrä maakunnassa läheneekin kaik-kien aikojen ennätystä. Vuoden 2018 kolmannella neljänneksellä työllisiä oli 228 000, mikä on vain hieman vähem-män kuin edellisen nousukauden huipussa. Työllisten määrä Varsinais-Suomessa on kasvanut nykyisen positiivisen rakennemuutoksen aikana yhteensä 23 000 henkilöllä, mikä on toiseksi suurin luku heti Uudenmaan jälkeen.

Neljännesvuosittainen työllisyysaste laaditaan Tilastokeskuksen tekemän haastattelututkimuksen pohjalta. Tämä lisää jonkin verran etenkin maakunnallisten lukujen epävarmuutta. Pitkän aikavälin trendikehitys antaa kuitenkin varsin luotettavan kuvan työllisyyskehityksen suunnasta.

1

Lisätietoja: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, puh. 050 410 2294, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.


Ympäristöministeriössä laaditaan suunnitelma merimetsovahinkojen rajoittamiseksi

Merimetsokanta on kasvanut ja levinnyt Itämerellä erittäin voimakkaasti 1980-luvulta lähtien. Suomessa merimetsot ovat lisääntyneet aivan omassa luokassaan. Vuosien 1996–2009 aikana kanta on kasvanut 10 parista 16 000 pariin. Kuluvana vuonna maassa pesi 26 700 merimetsoparia. Keskimääräinen vuotuinen kasvuvauhti on viime vuosina hie-man hidastunut 9:stä 8 prosenttiin. Merimetso käyttää ravinnokseen yksinomaan kalaa, joten kannan voimakas kasvu on vaikuttanut ammattikalastajien saaliiseen. 2000-luvulla rannikkokalastuksen taloudellisesti tärkeimpien kalalajien saalis on puolittunut.

Ympäristöministeriö on asettanut työryhmän laatimaan strategiaa ja toimenpidesuunnitelmaa merimetsojen aiheutta-mien vahinkojen rajoittamiseksi. Työryhmä on aloittanut työnsä marraskuun alussa ja toimikausi kestää vuoden 2019 lokakuun loppuun. Kokonaisuutta vetää Varsinais-Suomen ELY -keskuksen ylijohtajan sijainen Risto Timonen. Työ-ryhmän kokoonpanossa on huomioitu merimetsoon, lintuihin, kalastukseen, kalankasvatukseen ja alueiden tuntemuk-seen liittyvä asiantuntemus.

Lisätietoja: erikoissuunnittelija Malla Rannikko-Laine, puh. 040 721 3429, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Varsinais-Suomen purokunnostukset ja uhanalaisten taimenkantojen elvytys etenee
Valonian virtavesihankkeissa on kuluneen vuoden aikana toteutettu virtavesikunnostuksia, joiden tavoitteena on pa-rantaa virtavesien ekologista tilaa ja elvyttää Saaristomereen laskevien jokien taimenkantoja. Varsinais-Suomen maa-kunnassa, erityisesti Salon seudun joki- ja purovesissä esiintyy alkuperäisiä, luonnonvaraisia ja äärimmäisen uhan-alaisia taimenkantoja. Syyt kantojen heikentymiseen liittyvät yleisimmin koski- ja virtapaikkojen perkauksiin, kutuvael-luksen estäviin rakenteisiin kuten patoihin, vedenlaadun heikentymiseen sekä kalastukseen. Varsinais-Suomen pitkä ja intensiivinen maankäytön historia on muokannut alueen virtavesiä voimakkaasti. Suurin osa Varsinais-Suomen virtavesistä on luokiteltu ekologiselta tilaltaan välttäväksi.

Virtavesikunnostusten avulla taimenelle elintärkeiden lisääntymisalueiden määrää on lisätty ja kunnostusten myötä kalapopulaatioiden kasvulle on paremmat edellytykset. Myös muut virtavesilajit sammalista pohjaeläimiin hyötyvät kunnostuksista. Painopiste kunnostuksissa on ollut taimenen lisääntymisalueissa eli koski- ja virtapaikkojen kunnos-tuksessa. Puroja on myös kunnostettu lisäämällä puuainesta ja poistamalla vaellusesteitä. Monimuotoiset virtave-siekosysteemit ovat tärkeitä myös maaekosysteemeille ja lajistolle hyönteisistä riistaeläimiin. Kunnostuksilla voidaan myös varautua ilmaston lämpenemisen haasteisiin kuten tulviin ja kuiviin ajanjaksoihin.

300 tonnia luonnonkiveä ja -soraa kunnostuskohteisiin – yhteisponnistuksessa monia tahoja mukana

Valonian virtavesihankkeissa toteutettiin kunnostuksia yhteensä lähes 20 kunnostuskohteessa Purilanjoen, Halikonjo-en, Uskelanjoen, Sahajärven ja Kiskonjoen-Perniönjoen vesistöissä. Luonnonkiven ja -soran menekki kunnostuskoh-teissa oli noin 300 tonnia. Kunnostuksia toteutettiin sekä kone- että käsityönä talkoolaisten kanssa yhteisponnistuksena.

Kunnostuksissa on tehty laajaa yhteistyötä muun muassa ELY-keskuksen, WWF:n, kalastusalueiden ja paikallistoimi-joiden kanssa. Maanomistajien suhtautuminen kunnostuksiin on ollut erityisen positiivista. Paikoin maanomistajat ovat osallistuneet myös kunnostuksiin. Virtavesityö jatkuu syksyllä koekalastusten ja kunnostettujen kutupaikkojen seuran-nalla. Valmistelun alla on uusia kunnostuskohteita ja vaellusesteiden ratkaisuja. Marraskuussa tehdään vedenlaadun seurantaa yhteistyössä Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistyksen kanssa.

Valonian hallinnoimia Vaellus vapaaksi ja puroja kuntoon sekä Virtavesien kunnostus -hankkeita rahoittavat EKOenergian ympäristörahasto ja Varsinais-Suomen ELY -keskus. Hankkeissa tehdään yhteistyötä mm. kalastusalu-eiden, WWF:n ja paikallistoimijoiden kanssa. Hankkeiden omarahoitukseen ja toimintaan ovat osallistuneet myös vesiensuojeluyhdistykset ja kalastusalueet.

2

Kuva 1. Valonian vuosina 2014-2018 toteuttamien virtavesikunnostusten
sijainti ja Saaristomeren alueen alkuperäisten taimenkantojen esiintymisalueet
koekalastusaineiston perusteella.

Lisätietoja: vesiasiantuntija Janne Tolonen, puh. 050 518 7755, vesiasiantuntija Jussi Aaltonen, puh. 040 186 1765, http://www.valonia.fi/virtavesi www.valonia.fi/vaellusvapaaksi

 

Varsinais-Suomen järjestöyhteistyön tiekartta antaa suunnan yhteistyön kehittämiselle

Varsinais-Suomen maakunnallisen järjestöyhteistyön tiekartan tavoite on rakentaa yhä paremmat edellytykset sekä järjestöjen muodostaman kentän sisäiselle että kuntien ja maakunnan kanssa tehtävälle yhteistyölle. Järjestöjen ja yhdistysten kautta maakunnan asukkaat vaikuttavat ympäristöönsä ja sen toimintaan tärkeiksi katsomissaan asioissa. Vastavuoroisesti järjestöjen rakenteet tarjoavat jäsenilleen kanavan kehittää henkilökohtaista osaamista ja mahdolli-suuden virkistäytyä osana ryhmää.

Tiekartta tunnistaa varsinaissuomalaisten järjestöjen tarpeita ja toiveita, joiden edistämiseksi tarvitaan voimien yhdistämistä. Tällaisia ovat toiminnan ja erilaisten palvelujen tuottaminen jäsenille ja sidosryhmille, yhteiskunnan muutoksissa mukana eläminen ja uusien toimintatapojen oppiminen, yhteistyön vahvistaminen järjestöjen kesken, sekä järjestö-kunta-maakunta -keskustelun lisääminen.

Tiekartta näyttää yhteistyön suunnan, mutta ei vielä kerro, miten reitti kuljetaan. Työtä tarkentamaan, edistämään ja seuraamaan selvitetään mahdollisuutta perustaa järjestöjen maakunnallinen yhteistyöryhmä. Tämän rinnalla yhteisiä asioita käsitellään vuosittaisissa järjestöfoorumeissa osana Varsinais-Suomen kumppanuusfoorumin toimintaa.

Tiekartan muotoiluun on osallistunut noin 80 henkilöä varsinaissuomalaisista nuorisojärjestöistä, kulttuurijärjestöistä, sosiaali- ja terveysalan järjestöistä, kyläyhdistyksistä, liikuntajärjestöistä, kunnista, ympäristöjärjestöistä, rahoittajaor-ganisaatioista, sekä maakunnan liitosta. Tiekarttatyö on osa Varsinais-Suomen maakuntaohjelmatyötä 2018–2021.

Tiekartta on ensimmäinen laatuaan Varsinais-Suomessa, ja se esitellään maanantaina 19.11.2018 Raisiossa järjestettävässä Innostus tarttuu! -järjestöfoorumissa. Tiekartta löytyy myös osoitteesta www.järjestöfoorumi.fi.

Lisätietoja: erikoissuunnittelija Salla-Maria Lauttamäki, puh. 040 520 0761, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Merialuesuunnittelussa tapahtuu: Sinisen talouden tilannekuva 2018 on julkaistu

Osana merialuesuunnitteluyhteistyön koordinaatiohanketta teetetty Sinisen talouden tilannekuva 2018 (Gaia Oy) on julkaistu. Selvitys sisältää katsaukset merialuesuunnittelun toimialoihin sekä kaikkien kolmen merialuesuunnittelualu-een sinisen talouden profiilit.

Selvityksen mukaan Suomella on Itämeren alueen suurin merituulivoimapotentiaali, mutta vasta yksi merituulivoima-puisto. Meri- ja saaristomatkailun mahdollisuudet ovat valtavat, mutta niiden hyödyntäminen on vähäistä suhteessa potentiaaliin. Merenpohjan kaivannaisten kestävää hyödyntämistä ollaan vasta selvittelemässä. Perinteinen kalatalous on murroksessa, kun alaa kohdanneisiin haasteisiin ei tunnu löytyvän yhteistä ratkaisua.

Selvitystyö osoittaa, että eri toimialoille asetettu kansainväliset ja kansalliset tavoitteet potentiaalien hyödyntämiseksi ovat varsin vaihtelevia. Selvitys nosti esiin myös merialueiden erilaiset sinisen talouden fokukset. Joidenkin toimialojen alueellista potentiaalia ja tavoitekuvaa pitää vielä selkeyttää ja osaamista pitää nostaa, mikäli Suomessa halutaan pysyä kehityksen kärjessä.

Työtä jatketaan vuoden 2019 alussa laatimalla suunnittelualueiden tulevaisuusskenaariot ja edelleen kehittämällä ne kärjet, jotka eri suunnittelualueet haluavat nostaa erityisinä kehitysmahdollisuuksina tulevaisuuden kehityspoluille. Merialuesuunnittelulle on selkeä tilaus eri toimialojen intressien yhteen sovittajana ja synergioiden tunnistajana, jotta kestävä sininen kasvu merialueilla on mahdollista.

Lisätietoja: erikoissuunnittelija Timo Juvonen, puh. 040 829 5543, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen., merialuesuunnit-teluyhteistyön koordinaattori Pekka Salminen, puh. 044 907 5999, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Ylatunniste2 

 

Runkoverkkoluonnos ei tunnista Toijalan radan kansallista merkitystä
Liiton hallitus antoi syyskuun kokouksessa lausuntonsa liikenne- ja viestintäministeriön laatimasta maanteiden
ja rautateiden runkoverkosta. Varsinais-Suomen näkökulmasta keskeisin puute luonnoksessa on, että Turku -
Toijala -rata ei sisälly runkoverkkoon. Runkoverkkoluonnoksesta annettiin lähes kaksisataa lausuntoa. Maakuntamme toimijoiden lisäksi Toijalan radan lisäämistä runkoverkkoon esittivät mm. VR Yhtymä, Tampereen kauppakamari, Pirkanmaan Yrittäjät, Pirkanmaan liitto, Palvelualojen työnantajat PALTA sekä JHL. Näiden lisäksi viime viikolla Yara Suomi, Neste Oyj ja Meyer Turku vaativat Turku - Toijala -radan sisällyttämistä rautateiden runkoverkkoon. Nämä yritykset olivat huolissaan suomalaisen vientiteollisuuden toimintaedellytyksistä ja pitivät Toijalan radan jättämistä runkoverkon ulkopuolella uhkana lounaissuomalaisten yritysten liiketoiminnalle.

Toijalan radan lisäämiseksi runkoverkkoon on kaksi keskeistä argumenttia. Ensinnäkin runkoverkkoluonnoksessa on virhe, joka on syytä korjata. Runkoverkkoasetusluonnoksen liitteessä esitetään, että Rantarata on pääasialliselta liikenneprofiililtaan sekä henkilö- että tavaraliikenteen perusteella runkoverkossa. Tämähän ei pidä paikkansa. Rantaradalla on vähäistä raakapuukuljetusta. Turun ja Varsinais-Suomen tavararaideliikenteen nykyinen ja myös tuleva reitti on yksiselitteisesti Toijalan radan suunta. Rantarata/Tunnin juna on pääasiassa henkilöliikenteelle eikä suuntana palvele raidetavaraliikennettä. Toiseksi, Turun ja Naantalin satamat kuuluvat Euroopan laajuiseen TEN-T ydinverkkoon. Eli ovat Euroopan laajuudessakin korkeimpaan luokkaan priorisoidut. On vähintään kummallista, että näille satamille ei johda kansallisesti määritettyä tavararaideliikenteen runkoverkkoa.

Ministeri Berner päättää runkoverkon laajuudesta lähiviikkoina. On syytä toivoa, että runkoverkkoluonnoksen
pohjalta annettu erittäin vahva viesti Toijalan radan merkityksestä ja asemasta osana kansallista runkoverkkoa
tulee kuulluksi ja huomioiduksi asianmukaisella tavalla.

Lisätietoja: edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, puh. 040 583 6950


Turun lentoaseman käyttöä selvitettiin kyselyllä

Varsinais-Suomen liitto toteutti kesällä 2018 kyselyn Turun lentoaseman käytöstä. Kysely oli suunnattu ensisijaisesti Varsinais-Suomen, Rauman seudun ja Länsi-Uudenmaan elinkeinoelämälle, ja siihen vastasi noin 900 henkilöä. Kysely toteutettiin yhteistyössä Turun kaupungin, Varsinais-Suomen Yrittäjien sekä Turun, Rauman ja Länsi-Uudenmaan kauppakamarien kanssa.

Kyselyn perusteella Turun lentoasemalla on kolme vahvaa hubia: Helsinki, Tukholma ja Riika. Näistä jokaista
käytetään useimmin vaihtopaikkoina jatkolennolle, mutta Tukholmaan ja Riikaan lennetään Turusta paljon
myös suoraan. Noin 55 % vastaajista ilmoitti käyttävänsä lähtöasemanaan Helsinki-Vantaata ja noin 45 %
Turun lentoasemaa. Tämän perusteella voidaan arvioida, että Helsinki-Vantaan kautta tehdään jopa 250 000
liikematkaa, joiden lopullinen määränpää tai lähtöpaikka on lounainen Suomi.

Tulosten perusteella sekä Rauman seutu että Varsinais-Suomi ovat Turun lentoaseman pääasiallista markkina-
aluetta. Rauman seudun yritykset käyttävät Turun lentoasemaa hyvin samalla tavalla kuin Varsinais-
Suomen yritykset. Suorille lennoille lähes kaikki valitsevat lähtölentoasemaksi Turun. Pohjoismaihin suuntautuvilla lennoilla lähtölentoasema on yhtä usein Turku kuin Helsinki-Vantaa, mutta kauemmas Eurooppaan lennettäessä useimmat valitsevat lähtölentoasemaksi Helsinki-Vantaan. Länsi-Uudeltamaaltakin monet valitsivat lähtölentoasemaksi Turun matkustaessa suoralla lennolla Tukholmaan.

Lähtöaseman valintaa selittävät jatkoyhteyksien tarjonta sekä aika, joka kuluu lentokenttämuodollisuuksiin ja
matkaan lentoasemalle. Suorilla lennoilla Turun lentoasema on kilpailukykyinen jopa Lohjalta saakka, sillä
vastaajien arvion mukaan matka-aika Turun lentoasemalle on hieman Helsinki-Vantaata lyhyempi, kun huomioidaan myös lentokenttämuodollisuuksiin kuluva aika. Varsinais-Suomesta ja Rauman seudulta matkalle lähdettäessä kokonaismatka-aika lennolle on Turun lentoasemalta noin 2,5 tuntia lyhyempi kuin Helsinki-
Vantaalta, jolloin Turku on kilpailukykyinen myös vaihtoyhteyksien kanssa.

Lyhyt matka-aika, hyvät kulkuyhteydet ja nopea asiointi kentällä ovat Turun lentoaseman vetovoimatekijöitä.
Näistä on tärkeää viestiä lounaisen Suomen yrityksille ja vapaa-ajan matkustajille, jotta Turun lentoaseman
hyvä vire ja matkustajamäärien kasvu saadaan jatkumaan.
Lisätietoja: tieto

palvelupäällikkö Antti Vasanen, puh. 050 410 2294

 

kuvat Sivu 1

kuvat Sivu 2