REHTORI KALERVO VÄÄNÄNEN: TEKNIIKAN KOULUTUKSEN KAPEUS MERKITTÄVÄ PUUTE

Rehtori Kalervo Väänänen esitteli maakuntavaltuustolle ajankotaiskatsauksessaan Turun yliopiston toimintaa:

-Turun yliopistosta valmistuu vuosittain noin 1700 maisteria ja 170 tohtoria. Yliopiston monialaisuus tarjoaa monipuoliset mahdollisuudet kouluttautua erilaisiin akateemisiin ammatteihin ja yrittäjyyteen. Oikeastaan ainoa merkittävä puute koulutusprofiilissamme on tekniikan koulutuksen kapeus. Yliopiston tutkimus tarjoaa perustutkimuksen lisäksi suuren joukon innovaatioaihioita jatkojalostettavaksi yrityksiin ja Turku Science Parkissa sijaitseviin yrityshautomoon ja yrityskiihdyttämöön,

VARSINAIS-SUOMEN MUUTTOVETOVOIMA ENNÄTYSLUKEMISSA

Varsinais-Suomen myönteinen talouskehitys ja positiivinen rakennemuutos näkyy maakunnan muuttovetovoiman nopeana kasvuna.
Maakunnan väestö kasvaa yli 2000 ihmisen vuosivauhtia, mikä on selvästi enemmän kuin vuotta aiemmin. väestön-kasvun kiihtyminen johtuu ennen kaikkea muualta Suomesta tulevan muuttovoiton nopeasta kasvusta.

– Pelkästään syntyvyyden ja kuolleisuuden seurauksena maakunnan asukasluku olisi vähentynyt lähes 700 henkilöl-lä, mutta muuttovoitto muualta Suomesta kasvatti maakunnan asukaslukua samaan aikaan lähes 2000:lla, mikä on korkein luku kahteenkymmeneen vuoteen, kertoo Varsinais-Suomen liiton tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen.

Varsinais-Suomen muuttovoitto syntyy pääasiassa Turun seudulla ja Vakka-Suomessa, mikä kertoo Turun telakan ja Uudenkaupungin autotehtaan merkityksestä talouskasvun moottoreina. Määrällisesti nopeimmin kasvaa Turku, jonka kasvu hätyyttelee jo 2 500 uuden asukkaan rajaa vuodessa.

– Merkittävää on myös Vakka-Suomen nopeasti kiihtynyt väestönkasvu, joka ei keskity yksin Uuteenkaupunkiin vaan levittäytyy laajemminkin seutukuntaan, Vasanen muistuttaa.

Salon seudun väestökato ei sen sijaan näytä vielä pysähtyneen, vaikka seutukunnan talous onkin elpymässä matka-puhelinteollisuuden rakennemuutoksesta. Myös Turunmaan ja Loimaan seudun asukasluku on laskussa, mutta niiden kehitys on ollut tasaisempaa kuin Salon seudulla.

Tiedot käyvät ilmi Varsinais-Suomen liitossa laaditusta Maakunnan tila -katsauksesta. Kahdesti vuodessa ilmestyväs-sä katsauksessa luodaan tilannekuva Varsinais-Suomen ajankohtaisiin kehitystrendeihin.

Faktoja
• Varsinais-Suomen asukasluku maaliskuun lopussa: 477 567
• Muutosta edelliseen vuoteen verrattuna: +2 122
• Turun osuus maakunnan väestöstä: 40 %
• Nopeimmin kasvavat kunnat: Turku +2 231, Kaarina +368 ja Uusikaupunki +313 asukasta

Maakunnan tila -katsaukseen voi tutustua alla olevan linkin kautta.
http://www.lounaistieto.fi/wp-content/uploads/2018/05/maakunnan-tila-kevät-2018.pdf

Lisätietoja ja katsauksen painokelpoisia kuvia voi tiedustella Varsinais-Suomen liitosta: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen (050 410 2294, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.).

Varsinais-Suomen kehityksen ajankohtainen tilastoseuranta löytyy Lounaistieto.fi-palvelusta: http://www.lounaistieto.fi/tietopalvelut/tilastot/

VIIDEN VUODEN KAAVAPROSESSI PÄÄTÖKSEEN - VALTUUSTO HYVÄKSYI VARSINAIS-SUOMEN TAAJA-MIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVAN
Lisätietoja Suunnittelujohtaja Heikki Saarento, puh. 040 720 3056

Viisi vuotta kestänyt Varsinais-Suomen taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaavatyö saatiin päätökseen, kun maakuntavaltuusto hyväksyi kaavaehdotuksen. Kaavan hyväksymistä edelsi vilkas keskustelu ja yksi äänestys. Valtuusto äänesti vasemmistoliiton valtuustoryhmän muutosehdotuksesta, jossa esitettiin kaavaa hyväksyttäväksi siten, että Uittamon ja Hirvensalon tie- ja siltayhteys poistetaan kaavasta. Muutosehdotus sai 8 ääntä. Pohjaehdotus jäi voimaan 55 äänellä. Kolme äänesti tyhjää.

Maakuntakaavalla toteutetaan Varsinais-Suomen kesällä 2014 hyväksytyn maakuntastrategian visiota: ”Varsinais-Suomessa elämisen laatu on parasta. Menestyvää ja hyvinvoivaa maakuntaa rakennetaan yhteistyöllä ja kumppanuudella”. Kaavan keskeiset lähtökohdat ovat Turun kaupunkiseudun rakennemalli 2035, maakunnan keskusverk-koanalyysi sekä vähittäiskauppaa koskevat erityiset säännökset maankäyttö- ja rakennuslain muuttuneiden vaatimusten mukaisesti. Varsinais-Suomen maakuntakaava on laadittu seutukunnittain valmisteltuina kokonaismaa-kuntakaavoina. Varsinais-Suomen taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaavassa keskity-tään taajamien maankäyttöön sekä taajamiin liittyviin liikenteen ja kaupan palveluverkon kysymyksiin.

Vaihemaakuntakaavan valmistelua ja sen perusteena olevia selvityksiä on tehty maakuntastrategian kumppa-nuushengessä yhteistyössä keskeisten sidosryhmien kanssa. Kaavan keskeinen tavoite on kehittää maakuntakaavoi-tusta aiempaa strategisemmaksi työkaluksi ja korostaa alueidenkäytön ja liikenneverkon ratkaisujen merkitystä maa-kunnan vetovoimalle ja aluekehitykselle. Strateginen tavoite on suunnata taajamien kasvu nykyisille maakuntakaavan aktiivisen maankäytön alueille sekä keskeisille, erityisesti vetovoimaisuustekijöiltään kehitettäville alueille. Ratkaisulla edistetään yhdyskuntarakenteen eheytymistä, mahdollistetaan liikennejärjestelmän kestävä kehittäminen ja paranne-taan palveluiden monipuolista saavutettavuutta. Hyvä ja monipuolinen saavutettavuus sekä ympäristön laatu ovat suunnittelukriteereinä kehitettäessä myös keskusten ulkopuolisia keskustahakuisen kaupan alueita. Vaihemaakunta-kaavassa on lisäksi ratkaistu maankäytön ja liikenteen erityiskysymyksiä sekä harmonisoitu liikenteen merkintöjä ja määräyksiä.

Kaavaehdotus oli lausunnoilla 28.4–2.6.2017 välisen ajan. Kuntien lausunnot olivat pääosin myönteisiä ja edellyttivät pieniä teknisiä tarkistuksia. Viranomaisten lausunnoissa (mm. YM, LVM) kiinnitettiin huomiota kaavaratkaisun vaikutusten arviointiin. Erityisesti oltiin huolissaan kaupan ratkaisun liikenteellisistä vaikutuksista Raisiossa ja Kaarinassa. Merkintöihin liittyviä määräyksiä ja vaikutusten arviointia on näiltä osin tarkistettu ja täydennetty.
Tämän jälkeen kaava oli julkisesti nähtävillä 15.12.2017–26.1.2018. Nähtävillä olon jälkeen saatuihin muistutuksiin annettiin vastineet, ja tehtiin tarvittavat tarkistukset. Virallisten käsittelyvaiheiden lisäksi kaavan työstämiseksi on järjestetty useita työpajoja.

PEKKA MYLLYMÄKI: ELINVOIMA SYNTYY TOIMIVASTA LIIKENNEJÄRJESTELMÄSTÄ

-Maakunnan elinvoima rakentuu keskuskaupunki Turun vuorovaikutuksesta maakunnan muiden kuntien kanssa. Nyt on oikea hetki ottaa mallia naapurimaastamme Ruotsista, jossa maakuntahallinto vastaa myös liikennejärjestelmätyös-tä eli elinvoimasta, totesi valtuuston puheenjohtaja Pekka Myllymäki (kesk.) avauspuheenvuorossaan. Hän nosti puheessaan esiin Elinkeinoelämän keskusliiton hiljattain julkaiseman raportin, jossa esitetään tunnin junan rakenta-mista ja uutta raideyhteyttä Lounais-Suomeen.
-Varsinais-Suomessa tunnin junayhteys Helsingistä Turkuun tarvitsee jatkoyhteydet Loimaalle ja Uuteenkaupunkiin, sekä koko muun maakuntamme huomioivan liikennejärjestelmäsuunnittelun, korosti Myllymäki.
Koko avauspuheenvuoro

MUUTOSJOHTAJA PARPO SOTE-KATSAUKSESSAAN: ASIAKASTA PALVELTAVA JATKOSSA AI-DOSTI HYVIN
Lisätietoja: Muutosjohtaja Antti Parpo: 0406428682

Muutosjohtaja Parpo arvioi puheenvuorossaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen toteuttamisedellytyk-siä nykyisen valinnanvapauslakiluonnoksen pohjalta. Asiakkaan kannalta keskeisin etu on, että palveluun pääseminen nopeutuu merkittävästi, sillä liian hidasta palvelua tarjoavat putoavat käytännössä kilpailusta pois. Sen sijaan asiakasseteleihin liittyvä rajaus on lakiluonnoksessa epäselvä. Tämä voi johtaa hyvinkin erilaisiin käytäntöihin eri maakunnissa ja vaikuttaa siten tasavertaisuuden toteutumiseen.

Kustannusten osalta Parpo totesi, että uudistus tulee, ainakin alkuvaiheessa, nostamaan kustannuksia. Pitkäl-lä aikavälillä kustannusten hallinta on sidonnainen järjestäjän kykyyn johtaa ja ohjata sote-sektoria.
Parpo peräänkuulutti henkistä asennemuutosta niin maakunnassa kuin valtakunnallisestikin sen suhteen, että uudistuksessa on pohdittava paitsi palvelujen sisällön puolesta hyvää asiakaspalvelua, myöskin kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että asiakasta palvellaan aidosti hyvin.

Lisäksi Parpo toi esiin ettei aivan purematta niele väitettä, että Varsinais-Suomi olisi valmistelussa ratkai-sevasti jäljessä muita maakuntia. Konkretia puuttuu hänen mukaansa vielä monen maakunnan valmistelusta ja toisaalta myös Varsinais-Suomessa on tehty paljon hyvää valmistelua niiltä osin kuin on ollut mahdollista, esimerkiksi hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen sisällöissä. Nyt valmisteluorganisaatioon on saatu jo rekry-toitua avainhenkilöitä ja seuraava rekrytointikierros käynnistyy tällä viikolla. Seuraavaksi päästään pohtimaan sote-palvelurakenteen muodostavia rakennuspalikoita.

MAAKUNNAN TILA: UUDENKAUPUGIN ASUKASLKU NOPEASSA KASVUSSA
Lisätietoja ja katsauksen kuvat: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, 050 410 2294

Varsinais-Suomen myönteinen vire näkyy korostuneesti Turun seudulla ja Vakka-Suomessa. Selvimmin tämä näkyy väestökehityksessä, sillä Turun seudun voimakkaana jatkuneen väestönkasvun lisäksi Vakka-Suomen ja erityisesti Uudenkaupungin asukasluku on kääntynyt nopeaan kasvuun.

– Uudenkaupungin väestönkasvu on nimenomaa seurausta muualta Suomesta tulevasta muuttovoi tos-ta, eli autotehtaan tuhannet uudet työpaikat ovat kasvattaneet merkittävästi Uudenkaupungin muutto-vetovoimaa, toteaa Varsinais-Suomen liiton tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen.

Uudenkaupungin nopeasta väestönkasvusta huolimatta suurin osa maakunnan uusista asunnoista valmistuu Turun seudulle. Sen sijaan positiivisesta rakennemuutoksesta suoraan kertova liike- ja teollisuusrakentaminen on Vakka-Suomessa selvästi suurempaa kuin muissa maakunnan pienemmissä seutukunnissa.

– Asuntorakentaminen näyttääkin reagoivan Uudenkaupungin väestönkasvuun viiveellä, ja asuntotuo-tannon hidas käynnistyminen on pitkän laskusuhdanteen jälkeen ymmärrettävästi varovaista, Vasanen arvio.

Positiivinen rakennemuutos ei eriytä työllisyyskehitystä samalla tavalla kuin väestökehitystä. Vaikka talous-kasvun vaikutukset korostuvat Turun seudulla ja Vakka-Suomessa, heijastuu yleinen myönteinen taloustilanne laajasti koko maakunnan työllisyyskehitykseen. Työvoiman liikkuvuus ja alihankintaketjujen ulottuminen koko maakuntaan tasoittaa myönteisen työllisyyskehityksen alueellista jakautumista.

Varsinais-Suomen myönteinen talouskehitys näkyy eri tilastoissa eri aikoihin. Toimitilojen rakentaminen kas-vaa usein ensimmäisenä, mikä ennakoi tuotannon ja työllisyyden kasvua. Työvoiman tarpeesta seuraava muuttovoitto puolestaan näkyy huomattavalla viiveellä asuntorakentamisen nopeutumisessa.

– Työllisyyskehitys reagoi nopeasti talouden sykleihin, kun taas väestökehityksen melko hitaiden tren-dien kääntämiseen tarvitaan voimakkaita yksittäisiä alkuunpanijoita, josta Valmet Automotiven massa-rekrytoinnit on hyvä esimerkki, Vasanen muistuttaa.

Tiedot käyvät ilmi Varsinais-Suomen liitossa laaditusta Maakunnan tila -katsauksesta. Kahdesti vuodessa ilmestyvässä katsauksessa luodaan tilannekuva Varsinais-Suomen ajankohtaisiin kehitystrendeihin.

Varsinais-Suomen kehityksen ajankohtainen tilastoseuranta löytyy Lounaistieto.fi-palvelusta: http://www.lounaistieto.fi/tietopalvelut/tilastot/

KUNTIEN MAKSUOSUUDET EIVÄT NOUSE VARSINAIS-SUOMEN LIITON TALOUSARVIOSSA 2018
Lisätietoja: hallintojohtaja Petra Määttänen, 041 502 5246

Maakuntavaltuusto hyväksyi Varsinais-Suomen liiton talousarvion 2018 ja taloussuunnitelman 2018–2019.
Talousarviossa 2018 jäsenkuntien maksuosuudet ovat 3 799 900 euroa, joka euromäärä on sama kuin talous-arvioissa 2014 - 2017. Edellisten vuosien tilinpäätöksiin sisältyy ylijäämiä, jolloin vuodelle 2018 voidaan tehdä alijäämäinen budjetti (192 900 euroa).

Vuoden 2019 taloussuunnitelma perustuu siihen, että kuntien maksuosuudet eivät kasva.

Valmisteilla oleva maakuntauudistus vaikuttaa taloussuunnitteluun tulevinakin vuosina. Liiton toiminta jatkuu vuodet 2018 ja 2019 pääosin ennallaan, mutta toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa on huomioitava nykyisen maakuntaliiton alasajo ja toiminnan siirto uudelle maakunnalle.

MAAKUNTAOHJELMA 2018 - 2021 HYVÄKSYTTIIN
Lisätietoja Erikoissuunnittelija Salla-Maria Lauttamäki, p. 040 520 0761
Elinkeinopäällikkö Petteri Partanen, p. 040 776 0630
Aluekehitysjohtaja Tarja Nuotio, p. 040 506 3715
Suunnittelujohtaja Heikki Saarento, p. 040 720 3056

Maakuntavaltuusto hyväksyi maakuntaohjelman päivityksen kaudelle 2018 – 2021. Tämä ohjelma tulee ole-maan keskeisessä roolissa aluekehittämisen linjausten ja jatkuvuuden pohjana uusien maakuntien aloittaessa työnsä. Ohjelmassa on kiinnitetty erityistä huomiota maakuntaa koskevaan tilannekuvaan. Positiivisen raken-nemuutokseen haasteisiin pyritään vastaamaan mm. lisäämällä teknillisten alojen koulutusta, edistämällä työ-voiman liikkuvuutta ja varmistamalla asuntojen saatavuus liikkuvan työvoiman tarpeisiin. Ohjelmaa toteutetaan laajassa maakunnan toimijat kokoavassa kumppanuusverkostossa, jonka yksi tärkeimmistä tavoitteista on EU-rahoituksen tehokkaampi hyödyntäminen. Maakunnan kehityksen kannalta on tärkeää, että alueen tuotan-non kasvutavoitteille pystytään rakentamaan suotuisa toimintaympäristö.

Linkki maakuntaohjelmaan:
http://www.varsinais-suomi.fi/images/tiedostot/Aluekehittaminen/Maakuntaohjelma/Maakuntaohjelma-2018-2021_netti.pdf

UUSI MAAKUNTAVALTUUSTO VALITSI PUHEENJOHTAJISTON SEKÄ MAAKUNTAHALLITUKSEN
Lisätietoja: hallintojohtaja Petra Määttänen p. 041 502 5246

Varsinais-Suomen liiton uusi maakuntavaltuusto kokoontui 18.9. ensimmäisen kerran ja valitsi keskuudestaan valtuuston puheenjohtajat. Maakuntavaltuuston puheenjohtajana jatkaa Pekka Myllymäki (kesk.) Mynämäestä. Valtuuston 1.vpj on Janne Sjölund (sdp), Uusikaupunki. Toisena varapuheenjohtajana jatkaa turkulainen Saara-Sofia Sirén (kok). Kolmas varapuheenjohtaja on turkulainen Li Andersson (vas).

Maakuntavaltuusto valitsi myös uuden maakuntahallituksen. Maakuntahallituksen jäsenet vuonna 2017 alkavalla toimikaudella ovat:

MAAKUNTAVALTUUSTO HYVÄKSYI 370 000 EURON PANOSTUKSEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUKSEN VALMISTELUUN
Lisätietoja: lakiasiainjohtaja Nina-Mari Turpela p. 0400-771 914

Maakuntavaltuusto hyväksyi Varsinais-Suomen liiton talousarvion 2017 muutoksen, jolla panostetaan sote- ja maakuntauudistuksen esivalmisteluun ja sen jälkeen maakunnan toimintaa valmistelevan väliaikaishallinnon tehtäviin. Varsinais-Suomen liitto panostaa uudistuksen valmisteluun kaikkiaan 370 000 euroa. Samalla hoidetaan liiton kaikki normaalit lakisääteiset tehtävät.

Valtuusto lisäsi liiton talousarvion alijäämää 250 000 eurolla. Alijäämä talousarvion muutoksen jälkeen on 446 000 euroa ja se katetaan edellisten tilikausien ylijäämätililtä. Maakuntavaltuusto valtuutti maakuntajohtajan tekemään valmistelua koskevat henkilöstöjärjestelyt ja muut sopimukset.

MAAKUNNAN TILA: KOULUTUSTARJONTA MÄÄRITTÄÄ OSAAVAN TYÖVOIMAN SAATAVUUTTA
Lisätietoja: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, 050 410 2294, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Lounaisessa Suomessa on käynnissä positiivinen rakennemuutos. Alueen kasvu vahvistuu ja työvoiman tarve lisääntyy merkittävästi tulevan vuosikymmen aikana. Lounais-Suomessa tarvitaan ainakin 15 000 uutta työntekijää lähivuosien aikana. Teknisen alan osaajista ja erityisesti materiaali- ja konetekniikan diplomi-insinööreistä on huutava pula.

Varsinais-Suomen liitossa tehdyn analyysin perusteella alueen koulutustarjonnalla on erittäin suuri merkitys kyseisen alueen osaavan työvoiman tarjontaan. Esimerkiksi diplomi-insinöörikoulutukseen hakeudutaan Varsinais-Suomesta huomattavasti harvemmin kuin Pirkanmaalta tai Uudeltamaalta. Lisäksi ne, jotka muuttavat muualle opiskelemaan palaavat harvoin töihin lähtömaakuntaan.

– Ajan myötä tämä vinouttaa työvoiman osaamisen rakennetta, mikä näkyy siinä, että Varsinais-Suomen työvoimasta diplomi-insinöörejä on huomattavasti vähemmän kuin Pirkanmaalla, toteaa tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen Varsinais-Suomen liitosta.

Työvoiman liikkuminen ei myöskään ratkaise yksin koulutustarjonnasta aiheutuvaa osaamisen epätasapainoa. Ihmiset pyrkivät välttämään pitkiä työmatkoja, jolloin pendelöinnin lisääminen voi tuoda ratkaisun osaavan työvoiman pulaan vain lyhyillä välimatkoilla.

Muuttoliike pystyy vastaamaan työvoiman liikkuvuuden tarpeisiin myös pitkillä etäisyyksillä. Turun ja Helsingin seutuja lukuun ottamatta muut yliopistoseutukunnat ovat kuitenkin muuttotappioalueita, kun tarkastellaan vain korkeasti koulutetun työvoiman muuttoliikettä.

– Yliopistopaikkakunnat menettävät korkeakoulutettua työvoimaa etenkin pääkaupunkiseudun työmarkkinoille, Vasanen tähdentää.

Positiivinen rakennemuutos näkyy selvästi myös työllisyyskehityksessä. Varsinais-Suomen työllisyysaste on kasvanut nopeasti viimeisen vuoden aikana ja noussut jo koko maan tilannetta korkeammalle. Jos työllisyyskehitys jatkuu nykyisen kaltaisena, saavuttaa Varsinais-Suomen työllisyysaste 72 % rajan jo kuluvan vuoden lopussa. Myös työttömyysaste on kääntynyt selvään laskuun, ja etenkin Vakka-Suomessa työttömyyden lasku on ollut nopeaa.

Tiedot käyvät ilmi Varsinais-Suomen liitossa laaditusta Maakunnan tila -katsauksesta. Positiivisen rakennemuutoksen analyysin lisäksi katsauksessa tarkastellaan työllisyyden ja väestön viimeaikaisia kehitystrendejä.

Katsauksen kuvia voi tiedustella Varsinais-Suomen liiton graafiselta suunnittelijalta (Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.).

Varsinais-Suomen kehityksen ajankohtainen tilastoseuranta: http://www.lounaistieto.fi/tietopalvelut/tilastot/

MAAKUNTAVALTUUSTO KÄSITTELI ALOITTEET TASA-ARVOSTA JA LIIKENNEVERKOSTA
Lisätietoja: suunnittelija Malla Rannikko-Laine p. 040 721 3429 liikennesuunnittelija Mari Sinn, p. 045 807 8969

Maakuntavaltuusto käsitteli kaksi valtuustoaloitetta. Kokoomuksen valtuustoryhmän aloite koski sukupuolten välisen tasa-arvon edistämistä uudessa maakunnassa. Naisjärjestöjen Keskusliitto ja sen 59 jäsenjärjestöä edellyttävät, että velvoite sukupuolten tasa-arvon edistämisestä on kirjattava maakuntalakiin. Vuoden 2019 alussa toteutuva maakuntauudistus on mahdollisuus varmistaa sukupuolten tasa-arvon toteutuminen maakuntien kaikessa toiminnassa.

Perussuomalaisten ryhmän aloitteessa kiinnitettiin huomiota maakunnan liikenneverkon kehittämiseen osana positiivista rakennemuutosta. Ryhmä kehotti panostamaan Uudenkaupungin radan sähköistämiseen ja paikal-lisjunaliikenteeseen. Perussuomalaiset toivovat perusteellista selontekoa telakalle johtavien liikenneväylien osalta ja huomiota raskaan liikenteen kestävään kehitykseen muuttuvassa tilanteessa.