Maakuntavaltuusto 14.6.2021
 |
|
MAAKUNNAN TILA -KATSAUS VALOTTAA KUNTATALOUDEN NÄKYMIÄ JA KORONAKRIISIN VAIKUTUKSIA Kuntatalouden haasteet jatkuvat koronatukien päätyttyä Valtion kuntatalouden tukemiseksi tekemät toimet nostivat useimpien kuntien tilinpäätökset plussalle vuonna 2020. Koronatuet eivät kuitenkaan poista kuntien ongelmia, vaan ainoastaan siirtää niiden hoitamisen tarvetta eteenpäin. FCG-Perlaconin laatima kuntatalouden painelaskelma ennustaakin, että tänä vuonna seitsemän kuntaa Varsinais-Suomessa tekee alijäämäisen tuloksen. Vuonna 2025 alijäämäisiä olisi jo puolet kaikista maakunnan kunnista. Suurin alijäämä uhkaa Turun kaupunkia, joka ennusteen mukaan tekisi vuonna 2025 yli 37 miljoonan alijäämän. Painelaskelman mukaan sote-uudistus laskisi kuntien alijäämiä merkittävästi sote-palvelujen rahoitusvastuun siirtyessä valtiolle. Selvimmin tämä näkyisi Turussa, jossa tilikauden tulos vuonna 2025 olisi sote-laskelmassa yli 30 miljoonaa parempi kuin ilman soten toteutumista. – Pelkkien kuntien sote-menojen sijaan pitää katsoa alueiden kokonaisuutta. Kuntatalouden lisäksi alueiden elinvoimaisuudessa on tärkeää kansalaisten kokonaisverorasitus ja sitä kautta ostovoima, muistuttaa maakuntajohtaja Kari Häkämies. FCG-Perlaconin kuntatalouden painelaskelma perustuu kuntien tuoreisiin talouslukuihin sekä vero- ja väestöennusteisiin. Painelaskelma ei ole talousennuste, vaan se kuvaa yksinomaan kuntatalouden trendikehitystä huomioimatta esimerkiksi nähtävissä olevia sopeutustoimia. Laskelmasta on laadittu kaksi skenaariota: perusura ja sote-uudistuksen sisältävä laskenta. Muuttovoitto Uudeltamaalta kiihdyttää Varsinais-Suomen väestönkasvua Varsinais-Suomen väestönkasvu nopeutui huomattavasti vuoden 2020 aikana, mikä johtui myönteisestä kehityksestä niin muuttoliikkeessä kuin syntyvyydessäkin. Selvin yksittäinen selittäjä väestönkasvun kiihtymisessä oli Varsinais-Suomen saama Uudeltamaalta muuttovoiton Uudeltamaalta. – Uudenmaan ja Varsinais-Suomen välisessä muuttoliikkeessä tapahtui täyskäännös koronavuoden aikana. Kun vuonna 2019 Varsinais-Suomen muuttotappio Uudellemaalle oli yli 500 henkilöä, muuttui se koronavuoden myötä 250 henkilön muuttovoitoksi, kertoo tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen. Turun seudun kasvu jatkui selvästi maakunnan nopeimpana. Turun seudun sisäisessä väestökehityksessä tapahtui kuitenkin selvä muutos kehyskuntien hyväksi. Muilla seuduilla merkittävin muutos oli Turunmaan väestönmuutoksen nousemisen plussalle. Myös muualla maakunnassa väestökato supistui koronavuoden aikana. Maakunnan tila -katsaus julkaistaan kahdesti vuodessa Varsinais-Suomen maakuntavaltuuston kokouksessa 14.6. esitellyssä Maakunnan tila -katsauksessa käsiteltiin kuntatalous- ja väestöteemojen lisäksi Varsinais-Suomen viimeaikaista väestökehitystä sekä kulttuuriympäristön tilaa maakunnassa. Katsaukseen voi tutustua tarkemmin alla olevan linkin kautta sekä tiedotteen liitteenä olevasta esittelymateriaalista. Katsauksessa olevia kuvia on saatavissa pyynnöstä vektorigrafiikkana. Lisätietoja katsauksesta antaa Varsinais-Suomen liiton tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen (050 410 2294, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.). https://www.lounaistieto.fi/wp-content/uploads/2021/06/maakunnan-tila-kevat-2021.pdf Varsinais-Suomen ajantasainen tilastoseuranta löytyy Lounaistieto-palvelusta: www.lounaistieto.fi/tilastot/.
MAAKUNTAVALTUUSTO ÄÄNESTI LUONNONARVOJEN JA VAROJEN VAIHEMAAKUNTAKAAVASTA – KAAVA HYVÄKSYTTIIN METSÄMERKINNÄN POISTAMISELLA Maakuntavaltuusto hyväksyi Varsinais-Suomen luonnonarvojen ja varojen vaihemaakuntakaavaehdotuksen yhden äänestyksen jälkeen. Keskusta teki muutosehdotuksen Poistamme vaihemaakuntakaavaan ehdotetun kaavamerkinnän ”Laaja,merkittävä ja yhtenäinen metsävaltainen vyöhyke” sen epäselvien oikeusvaikutusten vuoksi. Merkintä loukkaa toteutuessaan maanomistajan perustuslaillisia oikeuksia rajoittamalla korvauksetta merkinnän kohteena olevan alueen rakentamista ja metsänhoidollista käyttöä. Pohjaehdotus sai 42 jaa -ääntä ja muutosehdotus hyväksyttiin 56 äänellä. Kaavan laadinta käynnistyi joulukuussa 2015, ja työtä on tehty laajasti osallistaen ja tiiviissä sidosryhmäyhteistyössä. Vaihemaakuntakaavassa käsitellään maakunnan kierto- ja biotalouden näkökulmasta keskeisten luonnonvarojen käyttö ja potentiaalit sovittaen ne yhteen luonnonarvojen sekä virkistyksen ja matkailun kehittämistarpeiden kanssa. Vaihemaakuntakaavalla tarkistetaan ja täydennetään voimassa olevaa kokonaismaakuntakaavaa. Tarkistuksella pyritään myös muuttamaan maakuntakaavan sisältöä ja näkökulmaa aiempaa strategisemmaksi. Vaihemaakuntakaavan digitaalinen kartta-aineisto on katsottavissa karttapalvelussa: https://vsl.maps.arcgis.com/apps/MapSeries/index.html?appid=3e13ce40934f4dd793262f9e3f0501c5 Lisätietoa kaavan valmistelusta ja laadituista selvityksistä: Lisätietoja: suunnittelujohtaja Heikki Saarento, p. 040 720 3056, erikoissuunnittelija Aleksis Klap, p. 040 721 3137
VARSINAIS-SUOMEN LIITTO VALMISTELEE MAAKUNNALLISEN RUOAN ALKUPERÄ- JA LAATUMERKINNÄN KÄYTTÖÖNOTTOA Varsinais-Suomen liitto ryhtyy valmistelemaan maakunnallisen ruoan laatu- ja alkuperämerkinnän käyttöönottoa. Tavoitteena on saada työ valmiiksi vuoden 2021 loppuun mennessä. Asiaa pohdittiin liiton koolle kutsumassa työpajassa, jossa oli mukana edustajia mm. MTK:sta, Braheasta, Visit Turusta ja alueen käsityöyrittäjien verkostosta. D.O. on merkki vastuullisesti tuotetusta ruoasta, raaka-aineesta tai tuotteesta ja se sisältää myös ajatuksen korkealuokkaisuudesta, eettisyydestä ja ekologisuudesta sekä kytköksestä oman alueensa kulttuuriperintöön. Merkin käyttö on yleistä Keksi-Euroopassa. Suomessa Etelä-Savon maakunta on ottanut käyttöön oman D.O. Saimaa merkin onnistuneesti. Kyseinen ruuan alkuperä- ja laatutunnus saattaisi vahvasti tukea pienimuotoista maatalous- ja ravitsemustoimintaa sekä tuotannon, jalostuksen että ravintolatoiminnan osalta. Tunnuksen käyttöönottoa pohtinut ryhmä ehdottaa, että D.O. -merkin alle otettaisiin myös pienimuotoinen käsityöyrittäjyys, koska näillä toimijoilla on usein vahva kytkös myös alueemme matkailun kehittämiseen. Muutoinkin laatu- ja alkuperämerkinnällä katsotaan olevan suuri potentiaali maakuntamme matkailun kehittämisessä sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Se voisi myös olla omiaan edistämään elintarvikevientiä. Varsinais-Suomen ruoan alkuperä ja laatumerkkiä pohtinut työryhmä esittää, että prosessia laatumerkin luomiseksi maakuntaamme tulisi jatkaa, ja että maakunnan liitto olisi sopiva taho asian eteenpäin viemiseksi. On tärkeää, että alkuperä- ja laatumerkkityöhön kutsutaan kaikki keskeiset toimijat, jotta työllä olisi laaja maakunnallinen kattavuus. Samoin laatumerkin nimeen tulee kiinnittää suurta huomiota, jotta se voidaan ottaa käyttöön tasaveroisesti maakunnan eri osissa. Lisätietoja: saaristo- ja maaseutuasiamies Sami Heinonen, p. 0400 413 704
|
Maakuntavaltuusto 7.12.2020
| |
| MAAKUNTAVALTUUSTO HYVÄKSYI SAARISTOMEREN JA SELKÄMEREN ETELÄOSAN MERIALUESUUNNITELMAEHDOTUKSEN Lisätietoja Erikoissuunnittelija Timo Juvonen, p. 040 829 5543, Suunnittelujohtaja Heikki Saarento, p.040 7203056, Merialuesuunnitteluyhteistyön koordinaattori Mari Pohja-Mykrä, p. 044 711 4320 Maakuntavaltuusto hyväksyi Saaristomeren ja Selkämeren eteläosan merialuesuunnitelmaehdotuksen oman toimialueensa osalta siten, että päätös tulee voimaan, kun Satakuntaliiton maakuntavaltuusto on tehnyt hyväksyntäpäätöksen oman toimialueensa osalta (11.12.2020). Pekka Kymäläisen (SDP), ehdottama tekstilisäys koskien suunnittelun jatkuvuuden ja rahoituksen turvaamista, sekä merimetsojen ja hylkeiden aiheuttamia haittoja ja näihin vaikuttamista, hyväksyttiin äänestyksen (80 – 14) jälkeen. Merialuesuunnitelman tarkoituksena on tukea meren kestävää käyttöä sekä parantaa merellisten elinkeinojen harjoittamisen edellytyksiä ja meriympäristön tilaa. Rannikon kahdeksan maakunnan liittoa ovat yhdessä laatineet suunnitelmat laajassa ja hyvähenkisessä yhteistyössä Ahvenanmaan, ympäristöministeriön ja sidosryhmien kanssa. Laaditut kolme merialuesuunnitelmaa muodostavat yhden kokonaisuuden, Suomen merialuesuunnitelman. Ahvenanmaa samoin kuin Ruotsi ja Viro laativat omat vastaavat suunnitelmansa. Varsinais-Suomen liitto ja Satakuntaliitto laativat yhdessä suunnitelman osan, joka kattaa Saaristomeren ja Selkämeren eteläosan alueet sekä niihin rajautuvan talousvyöhykkeen. Merialuesuunnitelmaluonnokset asetettiin nähtäville 18.5.– 17.6.2020 väliseksi ajaksi ja suunnitelmista pyydetiin lausunnot. Merialuesuunnitelmaa laaditaan ensimmäistä kertaa ja suunnitelman oikeusvaikutukset tai oikeusvaikutuksettomuus ja toisaalta asema muissa prosesseissa ja vaikuttavuus herättivät paljon pohdintoja. Lisäksi toivottiin, että mm. ilmastonmuutos näkyisi enemmän myös merialuesuunnittelussa. Vaikutusten arviointi sai paljon positiivista palautetta. Suurin osa toimialakohtaisesta palautteesta Saaristomeren ja Selkämeren eteläosan suunnittelualueella kohdistui tuulivoimalle ja vesiviljelylle potentiaalisiin alueisiin ja matkailuun ja virkistykseen. Meriliikenteeseen kohdistui kokonaisuudesta varsin vähän palautetta. Merialuesuunnitelmaehdotus on valmisteltu luonnoksesta saadun palautteen, vaikutusten arvioinnin ja muun sidosryhmäyhteistyön pohjalta syksyllä 2020. Hyväksytyt merialuesuunnitelmat toimitetaan ympäristöministeriölle, joka puolestaan raportoi ja toimittaa merialuesuunnitelmat EU:n komissiolle. Kaikki merialuesuunnitelma-aineisto on digitaalista. Suunnitelmaehdotus ja muut aineistot ovat kokonaisuudessaan esillä verkkosivuilla: www.merialuesuunnitelma.fi
MAAKUNNAN TILA -KATSAUS VALOTTAA KORONAKRIISIN VAIKUTUKSIA Lisätietoja: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, p. 050 410 2294 Epävarmuus työmarkkinoilla jatkuu, vaikka lomautukset vähenevät Koronakriisi ravisteli maakunnan työmarkkinoita rajusti, kun lomautusten määrä monikertaistui keväällä koronakriisin iskiessä Suomeen. Vaikka työllisyystilanne koheni kesän aikana, oli lomautettuja kuitenkin syksyllä monikertainen määrä koronakriisiä edeltäneeseen aikaan verrattuna. Koronakriisin aiheuttama epävarmuus tuleekin jatkumaan työmarkkinoilla ja lomautettujen määrän ennakoidaan työ- ja elinkeinoministeriön ennusteen mukaan säilyvän normaalia korkeampana ainakin kesään 2021 saakka. Kokonaan työttömäksi jääneiden määrään koronakriisillä ei ollut yhtä rajua vaikutusta kuin lomautettuihin. Varsinais-Suomen työttömyysaste on kuitenkin kasvanut 5. nopeinten Suomen maakunnista. Myös muiden Etelä- ja Länsi-Suomen maakuntien työttömyys on kasvanut vahdilla. – Koronakriisi on iskenyt voimakkaimmin Suomen parhaiten menestyviin maakuntiin, mikä eroaa täysin totutusta aluekehityksen suunnasta. Tämä on huomioitava myös tukitoimissa, muistuttaa maakuntajohtaja Kari Häkämies. Varsinais-Suomen työllisyysaste oli vuoden 2020 kolmannella neljänneksellä samalla tasolla kuin vuotta aiemmin ja täsmälleen sama kuin Uudellamaalla: 73,7 %. Maakunnan työllisyysasteen olosuhteisiin nähden hyvää kehitystä selittää niin ikään lomautukset. – Koska alle kolmeksi kuukaudeksi lomautetut lasketaan mukaan työllisyysasteeseen, näyttävät luvut todellisuutta kauniimmilta, kertoo tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen Varsinais-Suomen liitosta. Koronapandemia kasvattanut Varsinais-Suomen muuttovoittoa Koronakriisin alkaessa julkisuudessa esitettiin näkemyksiä, joiden mukaan pandemia vähentäisi kaupunkien vetovoimaa asumispaikkana. Tämä ei näytä kuitenkaan toteutuneen, sillä Varsinais-Suomen kasvu on suurimmaksi osaksi seurausta Turun vetovoimasta. – Kaupungistuminen on jatkunut vahvana myös koronapandemian aikana, sillä maalis–lokakuussa Turun ydinkaupunkiseudun, eli Turun, Kaarinan, Raision ja Naantalin yhteenlaskettu asukasluku kasvoi nopeammin kuin edellisenä vuotena samaan aikaan, kertoo tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen. Myönteinen väestökehitys ulottuu kuitenkin koko maakuntaan, sillä niin Turun seudun kehyskunnissa kuin muissakin seutukunnissa väestön väheneminen on koronapandemian aikana hidastunut. Maakunnan tila -katsaukseen voi tutustua kokonaisuudessaan alla olevan linkin kautta. Varsinais-Suomen kehityksen uusittu ajantasainen tilastoseuranta löytyy Lounaistieto.fi-palvelusta: https://www.lounaistieto.fi/tilastot/.
MAAKUNTAVALTUUSTO HYVÄKSYI VUODEN 2021 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2021 – 2023 TALOUSSUUNNITELMAN Lisätietoja: Hallintojohtaja Petra Määttänen, p. 041 502 5246 Maakuntavaltuusto hyväksyi vuoden 2021 talousarvion ja vuosien 2021-2023 taloussuunnitelman. Vuoden 2019 tulos oli reilusti (noin 700 000 €) ylijäämäinen ja myös vuoden 2020 tuloksesta odotetaan budjetoidusta poiketen ylijäämäistä. Toimintatuottojen pysyessä ennallaan vuodesta 2021 arvioidaan tulevan noin 100 000 euroa alijäämäinen, kuten myös taloussuunnitelmavuosista. Alijäämä on mahdollista kattaa edellisten tilikausien ylijäämätililtä. Alijäämä aiheutuu muutosta uusiin toimitiloihin. Rakennus, jossa liitto tällä hetkellä toimii, on määrätty huonon kuntonsa vuoksi purettavaksi ja liitto valmistautuu tämän vuoksi muuttamaan uusiin, aiempaa pienempiin toimitiloihin syksyllä 2021. Liiton toimintatuotot koostuvat pääosin kuntien maksuosuuksista. Korotuksia ei esitetä tulevalle vuodelle. Jäsenkunnilla on ollut mahdollisuus antaa lausuntonsa talousarviosta ja kuntayhtymän toiminnan kehittämisestä. Lausunnon toimitti 11 jäsenkuntaa. Tulevaan muuttoon liittyvä investointi syö aiempien vuosien ylijäämää, mutta ylijäämän määrästä johtuen investointi ei vaaranna liiton taloutta. Olennainen osa liiton toimintaa on hanketoiminnan mahdollistaminen (esim. Central Baltic -ohjelma) tarjoamalla rahoituspuskuria. Aiempien vuosien ylijäämä on jatkuvasti aktiivisessa käytössä ja sillä katetaan hankkeiden suuriakin menoja, ennen kuin rahat saadaan rahoittajilta.
RIITTA KARJALAINEN JÄSENEKSI MAAKUNTAVALTUUSTOON ANNIKA SAARIKON TILALLE Lisätietoja: Hallintosihteeri Marja Karttunen, p. 040 720 3061 Riitta Karjalainen tulee maakuntavaltuuston jäseneksi jäljellä olevaksi toimikaudeksi jäsen Annika Saarikon tilalle. Maakuntavaltuusto merkitsi tiedoksi Turun kaupunginvaltuuston kesäkuussa asiasta tekemän päätöksen. ALOITTEET VASTUULLISESTI TUOTETTUJEN ELINTARVIKKEIDEN LAATUMERKINNÄSTÄ, MONIPAIKKAISEN TYÖN JA ASUMISEN TUKEMISESTA SEKÄ MAAKUNNAN TURVALLISSUUSSUUNNITELMASTA Kokouksessa tehtiin kolme uutta aloitetta. Vihreiden valtuustoryhmän ehdotti, että Varsinais-Suomelle tulisi saada oma, vastuullisesti tuotettujen elintarvikkeiden alkuperä- ja laatumerkintä, johon liittyvän prosessin liitto käynnistäisi ja jatkossa hallinnoisi ja markkinoisi tätä. Keskustan ja kristillisdemokraattien yhteinen aloite koski etätyön, paikkariippumattoman ja monipaikkaisen työn ja asumisen hyödyntämistä maakunnan kehittämisessä. Perussuomalaisten aloitteessa nostettiin esiin maakunnan ja kuntien sisäinen turvallisuus, varautuminen ja turvallisuussuunnitelman laatiminen, esimerkiksi osana maakuntaohjelmatyötä. |
Maakuntavaltuusto 1.6.2020
| |
|
MAAKUNTAVALTUUSTO ESITTÄÄ SOTE-UUDISTUKSTEN SEURANTARYHMÄN PERUSTAMISTA MAAKUNTAHALLITUKSEN ALAISUUTEEN Maakuntavaltuusto esittää, että maakuntahallituksen alaisuuteen nimetään edellisen hallituskauden tapaan sote-uudistuksen seurantaryhmä. Ryhmän on oltava poliittisesti ja alueellisesti edustava. Seurantaryhmän kokoaminen tulee antaa poliittisten puolueiden muodostaman valintatoimikunnan tehtäväksi mahdollisimman nopealla aikataululla ja niin, että keskeisiä sote-uudistusta valmistelevia tahoja kuullaan ennen ryhmän nimeämistä. MAAKUNNAN TILA: Varsinais-Suomen ilmasto-olot ovat muuttuneet Koronakriisi vaikuttanut eniten lomautusten kasvuun Koronapandemian vaikutukset näkyvät Varsinais-Suomessa selvimmin lomautusten määrissä. Esimerkiksi konkurssien määrät ovat pysyneet tavanomaisella tasolla, eikä työttömien määrä ole kasvanut hälyttävästi. Vaikka Varsinais-Suomen työttömyysaste nousi huhtikuussa 16,3 % ennätyslukemiin, selittyy suurin osa työttömyysasteen kasvusta lomautuksilla. Koronapandemia ei näytä vaikuttaneen Varsinais-Suomen väestökehitykseen ollenkaan, vaan väestökehitys on jatkunut vuoden alussa hyvin saman suuntaisena kuin vuonna 2019. Muuttoliike on jatkunut vakaana, eikä kuolleisuudessa näy merkittäviä muutoksia edes yli 80-vuotiaiden osalta.
Varsinais-Suomen kehityksen uusittu ajantasainen tilastoseuranta löytyy Lounaistieto.fi-palvelusta: https://www.lounaistieto.fi/tilastot/. |
Maakuntavaltuusto 9.12.2019
|
MAAKUNNAN TILA – KATSAUS VARSINAIS-SUOMEN KEHITYKSEEN SYKSYLLÄ 2019 Syksyn maakunnan tila -katsauksen teemana on luonnon monimuotoisuus. Lisäksi katsauksessa tarkastellaan Varsinais-Suomen viimeaikaisia väestö- ja työllisyystrendejä sekä Turun lentoaseman matkustajamäärän kehitystä. Luontohelmet talteen myös Varsinais-Suomessa Lukuisista suojelualueista huolimatta Varsinais-Suomenkin luonnon monimuotoisuus on yhä uhattuna. Erityisesti perinnebiotoopit ovat vaarassa, samoin savikkoalueiden virtavedet sekä letot. Myös metsäluonnon monimuotoisuus on uhanalainen. Vieraslajit ja ilmastomuutos ovat luonnon monimuotoisuuden kannalta keskeiset haasteet nyt ja tulevaisuudessa. Varsinais-Suomen kasvu keskittyy turun seudulle Varsinais-Suomen kasvu on jatkunut syksyn aikana. Kasvu on kuitenkin keskittynyt yhä vahvemmin Turun seudulle, todetaan Varsinais-Suomen liiton julkaisemassa Maakunnan tila -katsauksessa. Kasvun keskittyminen Turun seudulle näkyy sekä työllisyys- että väestökehityksessä. Vaikka koko Varsinais-Suomessa työllisyyden kasvu on uusimpien luikujen valossa hidastunut, on työttömyyden aleneminen jatkunut nopeana erityisesti Turun seutukunnassa. Avoimien työpaikkojen lukumäärä kasvaa niin ikään Turun seudulla vahvasti.
EI KOROTUKSIA JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUKSIIN VUODELLE 2020 |
Maakuntavaltuusto 3.6.2019
| |
|
MAAKUNNAN TILA: SAARISTOMEREN TILASSA YHÄ PALJON PARANNETTAVAA – Maatilojen kanssa tehtävän yhteistyön merkitystä ei voi korostaa liikaa. On ehkä jopa ainut-laatuista, että maataloustuottajat ja ympäristöviranomainen yhteistyössä edistävät vesien ja meren tilan paranemista näin suuressa mitassa, toteaa vesiyksikön päällikkö Mirja Koskinen Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta. Ensimmäinen laaja-alainen kipsin levitys toteutetaan syksyllä 2020. Peltojen kipsikäsittelystä kiinnostuneiden maatilojen kartoitus alkaa tulevana syksynä, mutta kipsin levitykseen voi tutustua jo tänä kesänä OKRA maa-talousnäyttelyssä Oripäässä. Saaristomeren tilan lisäksi Maakunnan tila -katsauksessa käsitellään tuoreimpia työllisyyden ja väestön kehi-tystrendejä. Varsinais-Suomen työllisyystilanne on parantunut tasaisesti jo usean vuoden ajan, ja työllisyysas-teen trendi oli vuoden alussa 73,5 %. Vaikka työllisyyden kasvu on hidastunut hieman, hätyyttelee työllisten määrä maakunnassa ennätystasoa. VALTUUSTO KÄSITTELI ALOITTEET SOTE-UUDISTUKSEN MAAKUNNALLISESTA VALMISTELUSTA, SEKÄ YKSITYISEN TUEN MAHDOLLISTAMISESTA VARSINAISSUOMALAISILLE RETKEILYKOHTEILLE Hallitusneuvotteluissa on löydetty yksimielisyys uudesta sote-mallista, joka rakentuu maakuntien varaan ja sisältää sosiaali- ja terveyspalveluiden lisäksi ensihoidon ja pelastustoimen. Julkinen sektori vastaa sekä palveluiden järjestämisestä että pääosin myös tuottamisesta. Aloite herätti vilkasta keskustelua valtuustosalissa.
|