Ylatunniste2 
 

MAAKUNNAN TILA: SAARISTOMEREN TILASSA YHÄ PALJON PARANNETTAVAA

Saaristomeren vesien tilassa on vielä paljon parannettavaa, vaikka jätevesien käsittely onkin viime aikoina tehostunut. Erityisesti maataloudesta, haja-asutuksesta ja metsätaloudesta aiheutuva hajakuormitus heikentää yhä merkittävästi Saaristomeren tilaa, todetaan Varsinais-Suomen liiton julkaisemassa Maakunnan tila -katsauksessa, jonka teemana keväällä 2019 on Saaristomeren tila.

Jokivarsien ja saariston maatalous on Saaristomeren sisäosien suurin kuormittaja. Vaikka maatalousyrittäjät toimivat ympäristösäädösten ja ympäristökorvausjärjestelmän puitteissa, huuhtoutuu vesistöihin liikaa ravintei-ta, jotka päätyvät lopulta rehevöittämään merialuetta.

Saaristomeren ravinnekuormitusta onkin saatava edelleen vähentymään. Maataloudessa on tehty vesiensuoje-lutoimia jo pitkään, mutta meren kuormitus ei ole olennaisesti pienentynyt. Osittain tämä johtuu siitä, että toi-menpiteet vaikuttavat maaperässä hitaasti. Myös ilmastonmuutos vaikuttaa merien tilaan.

Uusi ympäristöministeriön vesiensuojelun tehostamisohjelma ”Veden vuoro” on historiallisen suuri panostus vesiensuojeluun. Siinä tehdään konkreettisia tekoja vesistöjen tilan parantamiseen, joista yksi on kipsin levit-täminen pelloille yhteistyössä maataloustuottajien kanssa. Kipsin ansiosta maaperään sitoutunutta fosforia huuhtoutuu vähemmän, ja sen vaikutus veden laatuun näkyy nopeasti.

– Maatilojen kanssa tehtävän yhteistyön merkitystä ei voi korostaa liikaa. On ehkä jopa ainut-laatuista, että maataloustuottajat ja ympäristöviranomainen yhteistyössä edistävät vesien ja meren tilan paranemista näin suuressa mitassa, toteaa vesiyksikön päällikkö Mirja Koskinen Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta.

Ensimmäinen laaja-alainen kipsin levitys toteutetaan syksyllä 2020. Peltojen kipsikäsittelystä kiinnostuneiden maatilojen kartoitus alkaa tulevana syksynä, mutta kipsin levitykseen voi tutustua jo tänä kesänä OKRA maa-talousnäyttelyssä Oripäässä.

Saaristomeren tilan lisäksi Maakunnan tila -katsauksessa käsitellään tuoreimpia työllisyyden ja väestön kehi-tystrendejä. Varsinais-Suomen työllisyystilanne on parantunut tasaisesti jo usean vuoden ajan, ja työllisyysas-teen trendi oli vuoden alussa 73,5 %. Vaikka työllisyyden kasvu on hidastunut hieman, hätyyttelee työllisten määrä maakunnassa ennätystasoa.

Varsinais-Suomen väestö puolestaan kasvaa noin 1 500 uudella asukkaalla vuodessa. Kasvu on ensisijaisesti seurausta muuttovoitosta sekä ulkomailta että muualta Suomesta. Alhaisen syntyvyys pienentää maakunnan asukaslukua noin tuhannella asukkaalla vuodessa, mutta syntyvyyden lasku näyttää pysähtyneen vuoden alussa. Jää nähtäväksi onko kyseessä tilapäinen muutos vai pidempiaikainen käänne kehitystrendissä.

Lisätietoja antaa Varsinais-Suomen liiton tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen (050 410 2294,
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.) ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen tietopalvelupäällikkö Merja Haliseva-Soila (0295 022 863, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.).

Maakunnan tila -katsaukseen voi tutustua alla olevan linkin kautta.
https://www.lounaistieto.fi/wp-content/uploads/2019/05/maakunnan-tila-kevät-2019.pdf

Varsinais-Suomen kehityksen ajankohtainen tilastoseuranta löytyy Lounaistieto.fi-palvelusta: http://www.lounaistieto.fi/tietopalvelut/tilastot/

VALTUUSTO KÄSITTELI ALOITTEET SOTE-UUDISTUKSEN MAAKUNNALLISESTA VALMISTELUSTA, SEKÄ YKSITYISEN TUEN MAHDOLLISTAMISESTA VARSINAISSUOMALAISILLE RETKEILYKOHTEILLE

SDP:n valtuustoryhmä esitti valtuustoaloitteessaan, että maakuntaliitto kutsuisi nopealla aikataululla varsi-naissuomalaisten eduskuntapuolueiden edustajat keskustelemaan sote-uudistuksen valmisteluun liittyvistä poliittisista linjauksista:

Hallitusneuvotteluissa on löydetty yksimielisyys uudesta sote-mallista, joka rakentuu maakuntien varaan ja sisältää sosiaali- ja terveyspalveluiden lisäksi ensihoidon ja pelastustoimen. Julkinen sektori vastaa sekä palveluiden järjestämisestä että pääosin myös tuottamisesta.

On ensiarvoisen tärkeää, että kaikki puolueet lähtisivät nyt yhdessä rakentamaan maakuntaan uutta sote-mallia. Edellisen hallituskauden aikana tehty valmistelutyö mahdollistaa sen, että valmistelu aloitetaan viipymättä. Kaikkien puolueiden yhdessä tekemä, aktiivinen alueellinen valmistelu on maakunnan ja sen asukkaiden etu.

Aloite herätti vilkasta keskustelua valtuustosalissa.

Kokoomuksen valtuustoryhmä puolestaan esitti aloitteessaan, että maakuntaliitto ryhtyisi toimenpiteisiin yksi-tyisen tuen mahdollistamiseksi Kurjenrahkan kansallispuistolle ja muille varsinaissuomalaisille retkeilykohteille.

 

 

Ylatunniste2 
 

MAAKUNNAN TILA: TYÖLLISTEN MÄÄRÄ LÄHENEE KAIKKIEN AIKOJEN ENNÄTYSTÄ
Lisätietoja ja katsauksen kuvat: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, 050 410 2294,
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Varsinais-Suomen myönteinen talouskehitys ja positiivinen rakennemuutos näkyvät selvästi maakunnan työlli-syyskehityksessä.

Työllisten määrä lähenee kaikkien aikojen ennätystä. Vuoden 2018 kolmannella neljänneksellä työllisiä oli Var-sinais-Suomessa noin 228 000, mikä on vain hieman vähemmän kuin edellisen nousukauden huipussa vuonna 2008. Maakunnan työllisyysasteen trendikehitys ylittikin 72 % rajan viime kesän aikana.

– Mikäli nykyinen kehitys jatkuisi, lähenisi Varsinais-Suomen työllisyysaste vuoden 2019 lopussa jo 75 pro-sentin rajaa, kertoo Varsinais-Suomen liiton tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen.

Myönteisen työllisyyskehityksen jatkumiseksi pitää kuitenkin turvata osaavan työvoiman saatavuus. Erityisesti Varsinais-Suomessa on tulossa pulaa diplomi-insinööreistä, sillä teknologiateollisuus arvioi, että lounaiseen Suomeen tarvitaan vuositasolla jopa noin 800–900 uutta diplomi-insinööriä 2020-luvun alkupuolella. Tällä het-kellä Varsinais-Suomeen sijoittuu vuosittain noin sata DI-tutkinnon suorittanutta, mikä on vain 4 % kaikista vuosittain valmistuvista diplomi-insinööreistä.

–DI-vajeen taustalla on diplomi-insinöörien koulutusurien ominaisuus, jossa opiskelijat sitoutuvat jo opintojensa alussa alueen yrityksiin ja sitä kautta työllistyvät koulutuspaikkakunnalle, muistuttaa tilastoasiantuntija Otto Kanervo Varsinais-Suomen liitosta.

Diplomi-insinöörien kysyntään Varsinais-Suomessa pyritään vastaamaan yhteistyöyliopisto FITechin avulla, jonka taustalla ovat kaikki merkittävät DI-koulutuksen tarjoajat Suomessa. Jos ennustettu kehitys toteutuu, ei senkään koulutustarjonta kuitenkaan riitä vastaamaan yritysten työvoimatarpeeseen, sillä verkostoyliopiston tavoitteena on tuottaa vuosittain noin 400 uutta diplomi-insinööriä.

Tiedot käyvät ilmi Varsinais-Suomen liitossa laaditusta Maakunnan tila -katsauksesta. Kahdesti vuodessa ilmestyvässä katsauksessa luodaan tilannekuva Varsinais-Suomen ajankohtaisiin kehitystrendeihin.

Maakunnan tila -katsaukseen voi tutustua alla olevan linkin kautta.
http://www.lounaistieto.fi/wp-content/uploads/2018/11/maakunnan-tila-syksy-2018.pdf

Varsinais-Suomen kehityksen ajankohtainen tilastoseuranta löytyy Lounaistieto.fi-palvelusta: http://www.lounaistieto.fi/tietopalvelut/tilastot/

 

 kuva1

 

kuva2 

 

kuva3

 

 

MAAKUNTAVALTUUSTO HYVÄKSYI VUODEN 2019 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2019-2020 TA-LOUSSUUNNITELMAN
Lisätietoja: hallintojohtaja Petra Määttänen, 041 502 5246

Maakuntavaltuusto hyväksyi liiton vuoden 2019 talousarvion ja vuosien 2019-2020 taloussuunnitelman. Liiton toimintatuotot koostuvat pääosin kuntien maksuosuuksista. Nämä ovat pysyneet vuodesta 2014 asti samana, 3 799 900 euroa. Liiton vuoden 2017 alijäämä oli 24 332 euroa ja vuoden 2018 arvioitu alijäämä 192 900 euroa. Ilman toimintatuottojen kasvua vuodesta 2019 arvioidaan tulevan liiton kolmas alijäämäinen vuosi. Näin ollen liiton taloutta on säästöjen ohella tarpeen tasapainottaa myös kuntien maksuosuuksilla. Tänään hyväksytyssä talousarviossa maksuosuuksien korotus on 2,63 % suurempi kuin talousarvion 2018 maksuosuustuloarvio. Jäsenkuntien vuoden 2019 maksuosuudet määräytyvät vuoden 2017 kunnallisverotuksessa maksuunpantujen kunnallis- ja yhteisöverotuottojen mukaisessa suhteessa.

Liiton toimintakulut ovat kasvaneet tiukasta menojen karsimisesta huolimatta. Kasvu johtuu yleisestä kustan-nustason noususta sekä henkilöstömenojen ja yhteistoimintaosuuksien kasvusta. Liiton tehtäväkenttä on vii-me vuosina laajentunut. Tämä näkyy myös liiton kulurakenteissa huolimatta siitä, että uusia tehtäviä pyritään pääsääntöisesti hoitamaan mm. hankerahoituksella. Lisäksi liitto on sitoutunut Turun lentokentän viranomais-toimintojen ympärivuorokautiseen turvaamiseen noin 74 000 eurolla vuonna 2019.

Vuoden 2019 talousarvion laskelmat perustuvat tämän hetkiseen tietoon maakunta- sekä sosiaali- ja tervey-denhuollon uudistuksen toteutumisaikataulusta. Maakunta- ja soteuudistuksen voimaantulo siirtyi ja uudistuk-sen on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2021. Mikäli uudistuksen valmistelu jatkuisi maakuntaliitossa tai uudistus pysähtyisi, on liiton budjettia arvioitava uudelleen.

Jäsenkunnilla on ollut mahdollisuus toimittaa esityksensä kuntayhtymän toiminnan kehittämisestä 13.11. mennessä. 15 kuntaa on toimittanut esityksen. Maakuntahallitus käsitteli esitykset sekä lopullisen talousarvio- ja taloussuunnitelmaesityksen kokouksessaan 19.11.2018.

UUTTA VAUHTIA ALUEELLISEN VIRKISTYSALUEYHDISTYKSEN PERUSTAMISEKSI VARSINAIS-SUOMEEN
Lisätietoja: Erikoissuunnittelija, virkistys ja tutkimus, Lasse Nurmi, puh. 040 543 5473

Varsinais-Suomen liitto hakee uutta vauhtia maakunnallisen virkistysalueyhdistyksen perustamiseksi yhdessä
kuntien kanssa. Virkistysalueyhdistystoiminnan käynnistämisen tueksi halukkaista kunnista kootaan valmiste-lutoimikunta. Perustettavan yhdistyksen toiminnan tulisi vastata käytännön tason tarpeisiin, joita virkistysalu-eiden ja reitistöjen kehittäminen ja ylläpito maakunnassa vaatii.

Varsinais-Suomen maakuntavaltuuston Vihreiden valtuustoryhmä jätti kesäkuun valtuustokokouksessa aloit-
teen alueellisen virkistysalueyhdistyksen perustamiseksi Varsinais-Suomeen. Aloitteen mukaan maakunnalli-nen virkistysalueyhdistys olisi tapa organisoida ja kehittää yhteistyötä, jota alueen luontomatkailuprofiilin ja retkei-lyyn liittyvän infrastruktuurin kehittämiseksi tällä hetkellä tarvitaan. Ideaalitilanteessa maakunnallinen virkistys-alueyhdistys toimisi kuntia yhdistävänä organisaationa, joka mahdollistaisi maakunnan virkistysalueiden jatkuvan ja tasalaatuisen kehittämisen pidemmällä aikavälillä.

Maakuntahallitus vastasi aiheesta maakuntavaltuustolle seuraavaa: Varsinais-Suomen liitto tunnistaa maa-kunnallisen virkistysalueyhdistyksen tarpeen maakunnallisen luontomatkailun, virkistyksen ja kuntien hallin-noimien virkistyskohteiden ja reittien ylläpidon, laadun ja löydettävyyden parantajana. Asiaa on selvitetty myös aikaisemmin, mutta liiton taholta vuonna 2015 kunnille tarjottu ehdotus yhdistyksen perustamisesta vuonna 2015 kariutui, sillä vain pieni osa kunnista oli tuolloin halukas lähtemään mukaan. Myös lisäselvitystä nykyti-lanteesta kaivattiin tuolloin.

Vuoden 2016 jälkeen Varsinais-Suomen liitto on tehnyt Virkistä Dataa -hankkeen avulla mittavaa selvitystyötä
maakunnan alueella. Hankkeessa perustetun Virma-palvelun (VIRkistys- ja MAtkailutietopalvelu) avulla on sel-
vitetty maakunnallisten kohteiden ja reittien omistuspohjaa, ylläpitokäytäntöjä sekä sijaintia.
Kerättyjä tietoja voi tarkastella täällä: https://virma.lounaistieto.fi/.

Virkistysalueyhdistystoiminnan edistämisellä on suora yhteys 11.12.2017 maakuntavaltuustossa hyväksytyn
maakuntastrategian toimenpiteisiin.

 

Ylatunniste2

REHTORI KALERVO VÄÄNÄNEN: TEKNIIKAN KOULUTUKSEN KAPEUS MERKITTÄVÄ PUUTE

Rehtori Kalervo Väänänen esitteli maakuntavaltuustolle ajankotaiskatsauksessaan Turun yliopiston toimintaa:

-Turun yliopistosta valmistuu vuosittain noin 1700 maisteria ja 170 tohtoria. Yliopiston monialaisuus tarjoaa monipuoliset mahdollisuudet kouluttautua erilaisiin akateemisiin ammatteihin ja yrittäjyyteen. Oikeastaan ainoa merkittävä puute koulutusprofiilissamme on tekniikan koulutuksen kapeus. Yliopiston tutkimus tarjoaa perustutkimuksen lisäksi suuren joukon innovaatioaihioita jatkojalostettavaksi yrityksiin ja Turku Science Parkissa sijaitseviin yrityshautomoon ja yrityskiihdyttämöön,

VARSINAIS-SUOMEN MUUTTOVETOVOIMA ENNÄTYSLUKEMISSA

Varsinais-Suomen myönteinen talouskehitys ja positiivinen rakennemuutos näkyy maakunnan muuttovetovoiman nopeana kasvuna.
Maakunnan väestö kasvaa yli 2000 ihmisen vuosivauhtia, mikä on selvästi enemmän kuin vuotta aiemmin. väestön-kasvun kiihtyminen johtuu ennen kaikkea muualta Suomesta tulevan muuttovoiton nopeasta kasvusta.

– Pelkästään syntyvyyden ja kuolleisuuden seurauksena maakunnan asukasluku olisi vähentynyt lähes 700 henkilöl-lä, mutta muuttovoitto muualta Suomesta kasvatti maakunnan asukaslukua samaan aikaan lähes 2000:lla, mikä on korkein luku kahteenkymmeneen vuoteen, kertoo Varsinais-Suomen liiton tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen.

Varsinais-Suomen muuttovoitto syntyy pääasiassa Turun seudulla ja Vakka-Suomessa, mikä kertoo Turun telakan ja Uudenkaupungin autotehtaan merkityksestä talouskasvun moottoreina. Määrällisesti nopeimmin kasvaa Turku, jonka kasvu hätyyttelee jo 2 500 uuden asukkaan rajaa vuodessa.

– Merkittävää on myös Vakka-Suomen nopeasti kiihtynyt väestönkasvu, joka ei keskity yksin Uuteenkaupunkiin vaan levittäytyy laajemminkin seutukuntaan, Vasanen muistuttaa.

Salon seudun väestökato ei sen sijaan näytä vielä pysähtyneen, vaikka seutukunnan talous onkin elpymässä matka-puhelinteollisuuden rakennemuutoksesta. Myös Turunmaan ja Loimaan seudun asukasluku on laskussa, mutta niiden kehitys on ollut tasaisempaa kuin Salon seudulla.

Tiedot käyvät ilmi Varsinais-Suomen liitossa laaditusta Maakunnan tila -katsauksesta. Kahdesti vuodessa ilmestyväs-sä katsauksessa luodaan tilannekuva Varsinais-Suomen ajankohtaisiin kehitystrendeihin.

Faktoja
• Varsinais-Suomen asukasluku maaliskuun lopussa: 477 567
• Muutosta edelliseen vuoteen verrattuna: +2 122
• Turun osuus maakunnan väestöstä: 40 %
• Nopeimmin kasvavat kunnat: Turku +2 231, Kaarina +368 ja Uusikaupunki +313 asukasta

Maakunnan tila -katsaukseen voi tutustua alla olevan linkin kautta.
http://www.lounaistieto.fi/wp-content/uploads/2018/05/maakunnan-tila-kevät-2018.pdf

Lisätietoja ja katsauksen painokelpoisia kuvia voi tiedustella Varsinais-Suomen liitosta: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen (050 410 2294, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.).

Varsinais-Suomen kehityksen ajankohtainen tilastoseuranta löytyy Lounaistieto.fi-palvelusta: http://www.lounaistieto.fi/tietopalvelut/tilastot/

 

Muutokuva valtuusto 110618

 

 

VIIDEN VUODEN KAAVAPROSESSI PÄÄTÖKSEEN - VALTUUSTO HYVÄKSYI VARSINAIS-SUOMEN TAAJA-MIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVAN
Lisätietoja Suunnittelujohtaja Heikki Saarento, puh. 040 720 3056

Viisi vuotta kestänyt Varsinais-Suomen taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaavatyö saatiin päätökseen, kun maakuntavaltuusto hyväksyi kaavaehdotuksen. Kaavan hyväksymistä edelsi vilkas keskustelu ja yksi äänestys. Valtuusto äänesti vasemmistoliiton valtuustoryhmän muutosehdotuksesta, jossa esitettiin kaavaa hyväksyttäväksi siten, että Uittamon ja Hirvensalon tie- ja siltayhteys poistetaan kaavasta. Muutosehdotus sai 8 ääntä. Pohjaehdotus jäi voimaan 55 äänellä. Kolme äänesti tyhjää.

Maakuntakaavalla toteutetaan Varsinais-Suomen kesällä 2014 hyväksytyn maakuntastrategian visiota: ”Varsinais-Suomessa elämisen laatu on parasta. Menestyvää ja hyvinvoivaa maakuntaa rakennetaan yhteistyöllä ja kumppanuudella”. Kaavan keskeiset lähtökohdat ovat Turun kaupunkiseudun rakennemalli 2035, maakunnan keskusverk-koanalyysi sekä vähittäiskauppaa koskevat erityiset säännökset maankäyttö- ja rakennuslain muuttuneiden vaatimusten mukaisesti. Varsinais-Suomen maakuntakaava on laadittu seutukunnittain valmisteltuina kokonaismaa-kuntakaavoina. Varsinais-Suomen taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaavassa keskity-tään taajamien maankäyttöön sekä taajamiin liittyviin liikenteen ja kaupan palveluverkon kysymyksiin.

Vaihemaakuntakaavan valmistelua ja sen perusteena olevia selvityksiä on tehty maakuntastrategian kumppa-nuushengessä yhteistyössä keskeisten sidosryhmien kanssa. Kaavan keskeinen tavoite on kehittää maakuntakaavoi-tusta aiempaa strategisemmaksi työkaluksi ja korostaa alueidenkäytön ja liikenneverkon ratkaisujen merkitystä maa-kunnan vetovoimalle ja aluekehitykselle. Strateginen tavoite on suunnata taajamien kasvu nykyisille maakuntakaavan aktiivisen maankäytön alueille sekä keskeisille, erityisesti vetovoimaisuustekijöiltään kehitettäville alueille. Ratkaisulla edistetään yhdyskuntarakenteen eheytymistä, mahdollistetaan liikennejärjestelmän kestävä kehittäminen ja paranne-taan palveluiden monipuolista saavutettavuutta. Hyvä ja monipuolinen saavutettavuus sekä ympäristön laatu ovat suunnittelukriteereinä kehitettäessä myös keskusten ulkopuolisia keskustahakuisen kaupan alueita. Vaihemaakunta-kaavassa on lisäksi ratkaistu maankäytön ja liikenteen erityiskysymyksiä sekä harmonisoitu liikenteen merkintöjä ja määräyksiä.

Kaavaehdotus oli lausunnoilla 28.4–2.6.2017 välisen ajan. Kuntien lausunnot olivat pääosin myönteisiä ja edellyttivät pieniä teknisiä tarkistuksia. Viranomaisten lausunnoissa (mm. YM, LVM) kiinnitettiin huomiota kaavaratkaisun vaikutusten arviointiin. Erityisesti oltiin huolissaan kaupan ratkaisun liikenteellisistä vaikutuksista Raisiossa ja Kaarinassa. Merkintöihin liittyviä määräyksiä ja vaikutusten arviointia on näiltä osin tarkistettu ja täydennetty.
Tämän jälkeen kaava oli julkisesti nähtävillä 15.12.2017–26.1.2018. Nähtävillä olon jälkeen saatuihin muistutuksiin annettiin vastineet, ja tehtiin tarvittavat tarkistukset. Virallisten käsittelyvaiheiden lisäksi kaavan työstämiseksi on järjestetty useita työpajoja.

PEKKA MYLLYMÄKI: ELINVOIMA SYNTYY TOIMIVASTA LIIKENNEJÄRJESTELMÄSTÄ

-Maakunnan elinvoima rakentuu keskuskaupunki Turun vuorovaikutuksesta maakunnan muiden kuntien kanssa. Nyt on oikea hetki ottaa mallia naapurimaastamme Ruotsista, jossa maakuntahallinto vastaa myös liikennejärjestelmätyös-tä eli elinvoimasta, totesi valtuuston puheenjohtaja Pekka Myllymäki (kesk.) avauspuheenvuorossaan. Hän nosti puheessaan esiin Elinkeinoelämän keskusliiton hiljattain julkaiseman raportin, jossa esitetään tunnin junan rakenta-mista ja uutta raideyhteyttä Lounais-Suomeen.
-Varsinais-Suomessa tunnin junayhteys Helsingistä Turkuun tarvitsee jatkoyhteydet Loimaalle ja Uuteenkaupunkiin, sekä koko muun maakuntamme huomioivan liikennejärjestelmäsuunnittelun, korosti Myllymäki.
Koko avauspuheenvuoro

 
Ylatunniste2 

MUUTOSJOHTAJA PARPO SOTE-KATSAUKSESSAAN: ASIAKASTA PALVELTAVA JATKOSSA AI-DOSTI HYVIN
Lisätietoja: Muutosjohtaja Antti Parpo: 0406428682

Muutosjohtaja Parpo arvioi puheenvuorossaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen toteuttamisedellytyk-siä nykyisen valinnanvapauslakiluonnoksen pohjalta. Asiakkaan kannalta keskeisin etu on, että palveluun pääseminen nopeutuu merkittävästi, sillä liian hidasta palvelua tarjoavat putoavat käytännössä kilpailusta pois. Sen sijaan asiakasseteleihin liittyvä rajaus on lakiluonnoksessa epäselvä. Tämä voi johtaa hyvinkin erilaisiin käytäntöihin eri maakunnissa ja vaikuttaa siten tasavertaisuuden toteutumiseen.

Kustannusten osalta Parpo totesi, että uudistus tulee, ainakin alkuvaiheessa, nostamaan kustannuksia. Pitkäl-lä aikavälillä kustannusten hallinta on sidonnainen järjestäjän kykyyn johtaa ja ohjata sote-sektoria.
Parpo peräänkuulutti henkistä asennemuutosta niin maakunnassa kuin valtakunnallisestikin sen suhteen, että uudistuksessa on pohdittava paitsi palvelujen sisällön puolesta hyvää asiakaspalvelua, myöskin kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että asiakasta palvellaan aidosti hyvin.

Lisäksi Parpo toi esiin ettei aivan purematta niele väitettä, että Varsinais-Suomi olisi valmistelussa ratkai-sevasti jäljessä muita maakuntia. Konkretia puuttuu hänen mukaansa vielä monen maakunnan valmistelusta ja toisaalta myös Varsinais-Suomessa on tehty paljon hyvää valmistelua niiltä osin kuin on ollut mahdollista, esimerkiksi hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen sisällöissä. Nyt valmisteluorganisaatioon on saatu jo rekry-toitua avainhenkilöitä ja seuraava rekrytointikierros käynnistyy tällä viikolla. Seuraavaksi päästään pohtimaan sote-palvelurakenteen muodostavia rakennuspalikoita.

MAAKUNNAN TILA: UUDENKAUPUGIN ASUKASLKU NOPEASSA KASVUSSA
Lisätietoja ja katsauksen kuvat: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, 050 410 2294

Varsinais-Suomen myönteinen vire näkyy korostuneesti Turun seudulla ja Vakka-Suomessa. Selvimmin tämä näkyy väestökehityksessä, sillä Turun seudun voimakkaana jatkuneen väestönkasvun lisäksi Vakka-Suomen ja erityisesti Uudenkaupungin asukasluku on kääntynyt nopeaan kasvuun.

– Uudenkaupungin väestönkasvu on nimenomaa seurausta muualta Suomesta tulevasta muuttovoi tos-ta, eli autotehtaan tuhannet uudet työpaikat ovat kasvattaneet merkittävästi Uudenkaupungin muutto-vetovoimaa, toteaa Varsinais-Suomen liiton tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen.

Uudenkaupungin nopeasta väestönkasvusta huolimatta suurin osa maakunnan uusista asunnoista valmistuu Turun seudulle. Sen sijaan positiivisesta rakennemuutoksesta suoraan kertova liike- ja teollisuusrakentaminen on Vakka-Suomessa selvästi suurempaa kuin muissa maakunnan pienemmissä seutukunnissa.

– Asuntorakentaminen näyttääkin reagoivan Uudenkaupungin väestönkasvuun viiveellä, ja asuntotuo-tannon hidas käynnistyminen on pitkän laskusuhdanteen jälkeen ymmärrettävästi varovaista, Vasanen arvio.

Positiivinen rakennemuutos ei eriytä työllisyyskehitystä samalla tavalla kuin väestökehitystä. Vaikka talous-kasvun vaikutukset korostuvat Turun seudulla ja Vakka-Suomessa, heijastuu yleinen myönteinen taloustilanne laajasti koko maakunnan työllisyyskehitykseen. Työvoiman liikkuvuus ja alihankintaketjujen ulottuminen koko maakuntaan tasoittaa myönteisen työllisyyskehityksen alueellista jakautumista.


Varsinais-Suomen myönteinen talouskehitys näkyy eri tilastoissa eri aikoihin. Toimitilojen rakentaminen kas-vaa usein ensimmäisenä, mikä ennakoi tuotannon ja työllisyyden kasvua. Työvoiman tarpeesta seuraava muuttovoitto puolestaan näkyy huomattavalla viiveellä asuntorakentamisen nopeutumisessa.

– Työllisyyskehitys reagoi nopeasti talouden sykleihin, kun taas väestökehityksen melko hitaiden tren-dien kääntämiseen tarvitaan voimakkaita yksittäisiä alkuunpanijoita, josta Valmet Automotiven massa-rekrytoinnit on hyvä esimerkki, Vasanen muistuttaa.

Tiedot käyvät ilmi Varsinais-Suomen liitossa laaditusta Maakunnan tila -katsauksesta. Kahdesti vuodessa ilmestyvässä katsauksessa luodaan tilannekuva Varsinais-Suomen ajankohtaisiin kehitystrendeihin.

Varsinais-Suomen kehityksen ajankohtainen tilastoseuranta löytyy Lounaistieto.fi-palvelusta: http://www.lounaistieto.fi/tietopalvelut/tilastot/

Asukasluvun kehitys

KUNTIEN MAKSUOSUUDET EIVÄT NOUSE VARSINAIS-SUOMEN LIITON TALOUSARVIOSSA 2018
Lisätietoja: hallintojohtaja Petra Määttänen, 041 502 5246

Maakuntavaltuusto hyväksyi Varsinais-Suomen liiton talousarvion 2018 ja taloussuunnitelman 2018–2019.
Talousarviossa 2018 jäsenkuntien maksuosuudet ovat 3 799 900 euroa, joka euromäärä on sama kuin talous-arvioissa 2014 - 2017. Edellisten vuosien tilinpäätöksiin sisältyy ylijäämiä, jolloin vuodelle 2018 voidaan tehdä alijäämäinen budjetti (192 900 euroa).

Vuoden 2019 taloussuunnitelma perustuu siihen, että kuntien maksuosuudet eivät kasva.

Valmisteilla oleva maakuntauudistus vaikuttaa taloussuunnitteluun tulevinakin vuosina. Liiton toiminta jatkuu vuodet 2018 ja 2019 pääosin ennallaan, mutta toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa on huomioitava nykyisen maakuntaliiton alasajo ja toiminnan siirto uudelle maakunnalle.

MAAKUNTAOHJELMA 2018 - 2021 HYVÄKSYTTIIN
Lisätietoja Erikoissuunnittelija Salla-Maria Lauttamäki, p. 040 520 0761
Elinkeinopäällikkö Petteri Partanen, p. 040 776 0630
Aluekehitysjohtaja Tarja Nuotio, p. 040 506 3715
Suunnittelujohtaja Heikki Saarento, p. 040 720 3056

Maakuntavaltuusto hyväksyi maakuntaohjelman päivityksen kaudelle 2018 – 2021. Tämä ohjelma tulee ole-maan keskeisessä roolissa aluekehittämisen linjausten ja jatkuvuuden pohjana uusien maakuntien aloittaessa työnsä. Ohjelmassa on kiinnitetty erityistä huomiota maakuntaa koskevaan tilannekuvaan. Positiivisen raken-nemuutokseen haasteisiin pyritään vastaamaan mm. lisäämällä teknillisten alojen koulutusta, edistämällä työ-voiman liikkuvuutta ja varmistamalla asuntojen saatavuus liikkuvan työvoiman tarpeisiin. Ohjelmaa toteutetaan laajassa maakunnan toimijat kokoavassa kumppanuusverkostossa, jonka yksi tärkeimmistä tavoitteista on EU-rahoituksen tehokkaampi hyödyntäminen. Maakunnan kehityksen kannalta on tärkeää, että alueen tuotan-non kasvutavoitteille pystytään rakentamaan suotuisa toimintaympäristö.

Linkki maakuntaohjelmaan:
http://www.varsinais-suomi.fi/images/tiedostot/Aluekehittaminen/Maakuntaohjelma/Maakuntaohjelma-2018-2021_netti.pdf

Ylatunniste2 
 

UUSI MAAKUNTAVALTUUSTO VALITSI PUHEENJOHTAJISTON SEKÄ MAAKUNTAHALLITUKSEN
Lisätietoja: hallintojohtaja Petra Määttänen p. 041 502 5246

Varsinais-Suomen liiton uusi maakuntavaltuusto kokoontui 18.9. ensimmäisen kerran ja valitsi keskuudestaan valtuuston puheenjohtajat. Maakuntavaltuuston puheenjohtajana jatkaa Pekka Myllymäki (kesk.) Mynämäestä. Valtuuston 1.vpj on Janne Sjölund (sdp), Uusikaupunki. Toisena varapuheenjohtajana jatkaa turkulainen Saara-Sofia Sirén (kok). Kolmas varapuheenjohtaja on turkulainen Li Andersson (vas).


Maakuntavaltuusto valitsi myös uuden maakuntahallituksen. Maakuntahallituksen jäsenet vuonna 2017 alkavalla toimikaudella ovat:

varsinainen jäsen   varajäsen
KOK    
Ilkka Kanerva, Turku, pj   Niko Aaltonen, Turku
Pentti Huovinen, Turku   Juha Rantasaari, Turku
Juhani Nummentalo, Salo   Sanna Lundström, Salo
Tiina Perho, Loimaa   Tarja Mäki-Punto-Ristanen, Loimaa
Anne-Mari Virolainen, Lieto   Juha Vanhanen, Mynämäki
     
SDP    
Juuso Alatalo, Mynämäki, 1. vpj   Ilkka Hamunen, Parainen
Riitta Lehtinen, Somero   Saija Karnisto-Toivonen, Salo
Marko Heinonen, Turku   Juhana Turpeinen, Turku
Eeva-Johanna Eloranta, Turku   Talvikki Jori, Turku
     
KESK    
Jani Kurvinen, Somero, 2. vpj   Jaakko Halkilahti, Salo
Esko Kiviranta, Sauvo   Jukka Rantala, Raisio
Teija Ek-Marjamäki, Loimaa   Hanna Vuola, Laitila
     
VIHR    
Janina Andersson, Turku   Niina Ratilainen, Turku
Eija Lang, Kemiönsaari   Olli Välke, Turku
Hannu Rautanen, Kaarina   Marko Lindberg, Lieto
     
VAS    
Tomi Nieminen, Paimio   Jarmo Rasi, Loimaa
Emma Lindqvist, Raisio   Kaisa Vallavuori, Naantali
     
PS    
Juhani Pilpola, Lieto   Lauri Heikkilä, Marttila
     
RKP    
Ulla Achrén, Turku   Tarja Rinne, Parainen