Ylatunniste2

 

ANNIKA LAPINTIE: UUSIEN MAAKUNTIEN TULEE PYSTYÄ VALVOMAAN SOTE-PALVELUJA
Lisätietoja: kansanedustaja Annika Lapintie 050 511 3156

Kansanedustaja Annika Lapintie totesi katsauksessaan maakuntavaltuustolle, että vaikka sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on tarpeen, siitä uhkaa tulla yhtiöittämisen ja yksityistämisen projekti. Laajalla valinnanvapaudella luodaan bisnesmahdollisuuksia isoille kansainvälisille terveysyhtiöille, joista osa välttelee verojen maksamista. Kuka kantaa vastuun kokonaisuudesta, kun palvelutuotanto hajoaa lukuisiin yhtiöihin? Järjestämisvastuu jää maakunnille, mutta niiden todellinen ohjausmahdollisuus jää Lapintien mukaan heikoksi. Jo etukäteen on Lapintien mukaan huolehdittava siitä, etteivät terveyserot uudistuksen myötä kasva.

Uudistuksen keskeinen kysymys on: saadaanko maakunnille aito itsehallinto, jolla on todelliset vaikutta-mismahdollisuudet? Se edellyttää myös toimivaa rahoitusratkaisua, hän muistuttaa.
Hallitus valmistelee lainsäädäntöä, joka siirtää päätöksentekovaltaa kunnilta maakunnille, joilla tulee olemaan suorilla vaaleilla valittava maakuntavaltuusto, laaja toimivalta ja ehkä myös veronkanto-oikeus.
- Pitäisikö perustuslakia muuttaa siten, että siinä säädettäisiin myös maakuntien itsehallinnosta yksityiskohtaisemmin? kysyy Annika Lapintie.

Uudistusten tavoitteena tulee olla hallinnon yksinkertaisuus, demokraattisuus ja avoimuus. Ytimenä on oltava asukkaan etu ja vaikutusmahdollisuudet oman asuinympäristön asioihin. Myös peruskunnille ja kansalaisjärjestöille on luotava vaikutusmahdollisuudet paikallisten palvelujen kehittämiseksi.
- Uskon, että uudistuksen seurauksena häviäjiä tulevat olemaan kuntapäättäjät ja voittajia asukkaat. Uusille maakuntavaltuustoille tulee todellista valtaa. Siksi on todella tärkeää, että asukkaille saadaan vietyä viesti siitä, kuinka merkittävistä vaaleista on kyse, kun ensimmäiset maakuntavaalit järjestetään tammikuussa 2018.

Annika Lapintien puhe kokonaisuudessaan

 

MAAKUNNAN TILA: TEKNOLOGIATEOLLISUUS, RAKENTAMINEN JA PALVELUT OVAT ALUEEN PIRISTYSRUISKE
Lisätietoja: suunnittelija Petri Pihlavisto, p. 040 086 1453

Varsinais-Suomen liitossa laaditaan kaksi kertaa vuodessa analyysi maakunnan kehityksestä. Uusimmassa Maakunnan tila -katsauksessa tarkastellaan Varsinais-Suomen työttömyys-, suhdanne- ja väestökehitystä sekä elinkeinorakenteen muutoksen vaikutuksia työpaikkarakenteisiin seutukunnissa.

Varsinais-Suomen työttömyydessä käänne

Varsinais-Suomen työttömyyden kasvu on pysähtynyt maaliskuussa 2016, ja suhdannenäkymät ovat kohentuneet monissa alueen avainklustereissa. Työttömyys (13 %) on edelleen suuri ongelma maakunnan suurimmissa kaupungeissa, vaikka työttömyys jo alenee teollisuudessa ja rakentamisessa. Kansainvälisen talouden heikentyneet kasvunäkymät sekä teollisuudessa ja monilla palvelualoilla käynnissä oleva rakennemuutos kuitenkin hidastaa työttömyyden nopeaa helpottumista kuluvan vuoden aikana.

Varsinais-Suomen väestönkasvu hidastumassa

Varsinais-Suomen väestönkasvu on hidastunut vuositasolla. Tähän vaikuttavat nettomaahanmuuton hidastuminen Turun seudulla ja luonnollisen väestönlisäyksen muuttuminen negatiiviseksi muualla Varsi-nais-Suomessa. Väestönkasvu on keskittymässä yhä selvemmin Turun seudulle, jossa väestö kasvoi vuositasolla yli 2 000:lla. Väestö väheni selvimmin Salon seudulla, mutta myös Loimaan seudulla ja Vakka-Suomessa väestö vähenee. Näillä alueilla kuntien välinen muuttoliike oli tappiollista ja suurin syy väestö-katoon.

Varsinais-Suomen suhdannetilanne kohentunut

Varsinais-Suomen teknologiateollisuuden tilaukset laivanrakennuksessa ja autojen valmistuksessa ovat nousseet hyvälle tasolle ja tilauskanta on harvinaisen pitkä. Rakentamisen ja palveluiden liikevaihto kasvaa nyt huomattavasti muita aloja nopeammin. Myös alueelliset erot ovat korostuneet Vakka-Suomen liikevaihdon kasvaessa maan kärkivauhtia ja toisaalta Salon seudun liikevaihdon pudotessa nopeasti. Turun seudun liikevaihto on kasvanut haastavassa suhdanteessa verrokkialueita nopeammin.

Elinkeinorakenteen muutos jatkuu

Rakennemuutos on hävittänyt työpaikkoja pääasiassa teollisuudesta viime vuosien aikana, mutta samaan aikaan työpaikkoja siirtyy toimialojen välillä ja työpaikkoja syntyy uusille aloille. Teollisen rakennemuutoksen ohessa monilla palvelualoilla on tapahtunut suuria muutoksia työpaikkarakenteessa. Tehtävien ulkoistukset ovat toisaalta luoneet monille palvelualoille kasvua, toisaalta esim. digitalisaatio on vähentänyt työvoiman tarvetta monilla palvelualoilla. Palvelualojen työpaikkojen nettomääräinen lisäys ei ole pystynyt kompensoimaan teollisuudessa tapahtuneita rajuja muutoksia.

http://www.varsinais-suomi.fi/fi/tietopankki/tilastot/maakunnan-tila

 

MYLLYMÄKI: VARSINAIS-SUOMI UUSIUTUVAN ENERGIAN JA AURINKOPANEELIEN KÄRKIMAAKUNNAKSI
Lisätietoja: maakuntavaltuuston pj Pekka Myllymäki, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Maakuntavaltuuston puheenjohtaja Pekka Myllymäki (kesk) vetosi maakuntavaltuuston avauspuheessaan, että Juha Sipilän hallituksen meneillään olevan maakuntauudistuksen myötä kaavoituksen ja rakentamisen lupien sujuvoittaminen etenisi nykyisestä.
- Maankäyttö- ja rakennuslakiin tulee luoda edellytykset niin pienimuotoiseen piharakentamiseen kuin uusiutuvan energian toimenpiteiden, kuten aurinkopaneelien ja maalämpöpumppujen, toteuttamiseksi ilmoitusmenettelyllä, totesi Myllymäki.
- Varsinais-Suomen kaupungit, kehyskunnat ja maaseutu tulee nostaa Suomen uusiutuvan energian kärkeen, onhan meillä täällä valmiina jo Naantalin aurinko.
Myllymäki kutsui koko maakuntavaltuuston tutustumaan hänen oman tilansa aurinkopaneeleihin perustuvaan energiaratkaisuun.

 

 alatunniste