Ylatunniste2
 

MAAKUNTAVALTUUSTO HYVÄKSYI SAARISTOMEREN JA SELKÄMEREN ETELÄOSAN MERIALUESUUNNITELMAEHDOTUKSEN

Lisätietoja Erikoissuunnittelija Timo Juvonen, p. 040 829 5543, Suunnittelujohtaja Heikki Saarento, p.040 7203056, Merialuesuunnitteluyhteistyön koordinaattori Mari Pohja-Mykrä, p. 044 711 4320

Maakuntavaltuusto hyväksyi Saaristomeren ja Selkämeren eteläosan merialuesuunnitelmaehdotuksen oman toimialueensa osalta siten, että päätös tulee voimaan, kun Satakuntaliiton maakuntavaltuusto on tehnyt hyväksyntäpäätöksen oman toimialueensa osalta (11.12.2020).

Pekka Kymäläisen (SDP), ehdottama tekstilisäys koskien suunnittelun jatkuvuuden ja rahoituksen turvaamista, sekä merimetsojen ja hylkeiden aiheuttamia haittoja ja näihin vaikuttamista, hyväksyttiin äänestyksen (80 – 14) jälkeen.

Merialuesuunnitelman tarkoituksena on tukea meren kestävää käyttöä sekä parantaa merellisten elinkeinojen harjoittamisen edellytyksiä ja meriympäristön tilaa. Rannikon kahdeksan maakunnan liittoa ovat yhdessä laatineet suunnitelmat laajassa ja hyvähenkisessä yhteistyössä Ahvenanmaan, ympäristöministeriön ja sidosryhmien kanssa. Laaditut kolme merialuesuunnitelmaa muodostavat yhden kokonaisuuden, Suomen merialuesuunnitelman. Ahvenanmaa samoin kuin Ruotsi ja Viro laativat omat vastaavat suunnitelmansa.

Varsinais-Suomen liitto ja Satakuntaliitto laativat yhdessä suunnitelman osan, joka kattaa Saaristomeren ja Selkämeren eteläosan alueet sekä niihin rajautuvan talousvyöhykkeen. Merialuesuunnitelmaluonnokset asetettiin nähtäville 18.5.– 17.6.2020 väliseksi ajaksi ja suunnitelmista pyydetiin lausunnot.

Merialuesuunnitelmaa laaditaan ensimmäistä kertaa ja suunnitelman oikeusvaikutukset tai oikeusvaikutuksettomuus ja toisaalta asema muissa prosesseissa ja vaikuttavuus herättivät paljon pohdintoja. Lisäksi toivottiin, että mm. ilmastonmuutos näkyisi enemmän myös merialuesuunnittelussa.

Vaikutusten arviointi sai paljon positiivista palautetta. Suurin osa toimialakohtaisesta palautteesta Saaristomeren ja Selkämeren eteläosan suunnittelualueella kohdistui tuulivoimalle ja vesiviljelylle potentiaalisiin alueisiin ja matkailuun ja virkistykseen. Meriliikenteeseen kohdistui kokonaisuudesta varsin vähän palautetta.

Merialuesuunnitelmaehdotus on valmisteltu luonnoksesta saadun palautteen, vaikutusten arvioinnin ja muun sidosryhmäyhteistyön pohjalta syksyllä 2020. Hyväksytyt merialuesuunnitelmat toimitetaan ympäristöministeriölle, joka puolestaan raportoi ja toimittaa merialuesuunnitelmat ​EU:n komissiolle.              

Kaikki merialuesuunnitelma-aineisto on digitaalista. Suunnitelmaehdotus ja muut aineistot ovat kokonaisuudessaan esillä verkkosivuilla: www.merialuesuunnitelma.fi

 

MAAKUNNAN TILA -KATSAUS VALOTTAA KORONAKRIISIN VAIKUTUKSIA

Lisätietoja: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, p. 050 410 2294

Epävarmuus työmarkkinoilla jatkuu, vaikka lomautukset vähenevät

Koronakriisi ravisteli maakunnan työmarkkinoita rajusti, kun lomautusten määrä monikertaistui keväällä koronakriisin iskiessä Suomeen. Vaikka työllisyystilanne koheni kesän aikana, oli lomautettuja kuitenkin syksyllä monikertainen määrä koronakriisiä edeltäneeseen aikaan verrattuna.

Koronakriisin aiheuttama epävarmuus tuleekin jatkumaan työmarkkinoilla ja lomautettujen määrän ennakoidaan työ- ja elinkeinoministeriön ennusteen mukaan säilyvän normaalia korkeampana ainakin kesään 2021 saakka.

Kokonaan työttömäksi jääneiden määrään koronakriisillä ei ollut yhtä rajua vaikutusta kuin lomautettuihin. Varsinais-Suomen työttömyysaste on kuitenkin kasvanut 5. nopeinten Suomen maakunnista. Myös muiden Etelä- ja Länsi-Suomen maakuntien työttömyys on kasvanut vahdilla.

– Koronakriisi on iskenyt voimakkaimmin Suomen parhaiten menestyviin maakuntiin, mikä eroaa täysin totutusta aluekehityksen suunnasta. Tämä on huomioitava myös tukitoimissa, muistuttaa maakuntajohtaja Kari Häkämies.

Varsinais-Suomen työllisyysaste oli vuoden 2020 kolmannella neljänneksellä samalla tasolla kuin vuotta aiemmin ja täsmälleen sama kuin Uudellamaalla: 73,7 %. Maakunnan työllisyysasteen olosuhteisiin nähden hyvää kehitystä selittää niin ikään lomautukset.

– Koska alle kolmeksi kuukaudeksi lomautetut lasketaan mukaan työllisyysasteeseen, näyttävät luvut todellisuutta kauniimmilta, kertoo tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen Varsinais-Suomen liitosta.

Koronapandemia kasvattanut Varsinais-Suomen muuttovoittoa

Koronakriisin alkaessa julkisuudessa esitettiin näkemyksiä, joiden mukaan pandemia vähentäisi kaupunkien vetovoimaa asumispaikkana. Tämä ei näytä kuitenkaan toteutuneen, sillä Varsinais-Suomen kasvu on suurimmaksi osaksi seurausta Turun vetovoimasta.

– Kaupungistuminen on jatkunut vahvana myös koronapandemian aikana, sillä maalis–lokakuussa Turun ydinkaupunkiseudun, eli Turun, Kaarinan, Raision ja Naantalin yhteenlaskettu asukasluku kasvoi nopeammin kuin edellisenä vuotena samaan aikaan, kertoo tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen.

Myönteinen väestökehitys ulottuu kuitenkin koko maakuntaan, sillä niin Turun seudun kehyskunnissa kuin muissakin seutukunnissa väestön väheneminen on koronapandemian aikana hidastunut.

Maakunnan tila -katsaukseen voi tutustua kokonaisuudessaan alla olevan linkin kautta.
https://www.lounaistieto.fi/wp-content/uploads/2020/12/maakunnan-tila-syksy-2020.pdf

Varsinais-Suomen kehityksen uusittu ajantasainen tilastoseuranta löytyy Lounaistieto.fi-palvelusta: https://www.lounaistieto.fi/tilastot/.

 

MAAKUNTAVALTUUSTO HYVÄKSYI VUODEN 2021 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2021 – 2023 TALOUSSUUNNITELMAN

Lisätietoja: Hallintojohtaja Petra Määttänen, p. 041 502 5246

Maakuntavaltuusto hyväksyi vuoden 2021 talousarvion ja vuosien 2021-2023 taloussuunnitelman. Vuoden 2019 tulos oli reilusti  (noin 700 000 €) ylijäämäinen ja myös vuoden 2020 tuloksesta odotetaan budjetoidusta poiketen ylijäämäistä. Toimintatuottojen pysyessä ennallaan vuodesta 2021 arvioidaan tulevan noin 100 000 euroa alijäämäinen, kuten myös taloussuunnitelmavuosista. Alijäämä on mahdollista kattaa edellisten tilikausien ylijäämätililtä.  Alijäämä aiheutuu muutosta uusiin toimitiloihin. Rakennus, jossa liitto tällä hetkellä toimii, on määrätty huonon kuntonsa vuoksi purettavaksi ja liitto valmistautuu tämän vuoksi muuttamaan uusiin, aiempaa pienempiin toimitiloihin syksyllä 2021.  

Liiton toimintatuotot koostuvat pääosin kuntien maksuosuuksista. Korotuksia ei esitetä tulevalle vuodelle.  

Jäsenkunnilla on ollut mahdollisuus antaa lausuntonsa talousarviosta ja kuntayhtymän toiminnan kehittämisestä. Lausunnon toimitti 11 jäsenkuntaa.  

Tulevaan muuttoon liittyvä investointi syö aiempien vuosien ylijäämää, mutta ylijäämän määrästä johtuen investointi ei vaaranna liiton taloutta.  

Olennainen osa liiton toimintaa on hanketoiminnan mahdollistaminen (esim. Central Baltic -ohjelma) tarjoamalla rahoituspuskuria. Aiempien vuosien ylijäämä on jatkuvasti aktiivisessa käytössä ja sillä katetaan hankkeiden suuriakin menoja, ennen kuin rahat saadaan rahoittajilta.  

 

RIITTA KARJALAINEN JÄSENEKSI MAAKUNTAVALTUUSTOON ANNIKA SAARIKON TILALLE

Lisätietoja: Hallintosihteeri Marja Karttunen, p. 040 720 3061

Riitta Karjalainen tulee maakuntavaltuuston jäseneksi jäljellä olevaksi toimikaudeksi jäsen Annika Saarikon tilalle. Maakuntavaltuusto merkitsi tiedoksi Turun kaupunginvaltuuston kesäkuussa asiasta tekemän päätöksen.

ALOITTEET VASTUULLISESTI TUOTETTUJEN ELINTARVIKKEIDEN LAATUMERKINNÄSTÄ, MONIPAIKKAISEN TYÖN JA ASUMISEN TUKEMISESTA SEKÄ MAAKUNNAN TURVALLISSUUSSUUNNITELMASTA

Kokouksessa tehtiin kolme uutta aloitetta.

Vihreiden valtuustoryhmän ehdotti, että Varsinais-Suomelle tulisi saada oma, vastuullisesti tuotettujen elintarvikkeiden alkuperä- ja laatumerkintä, johon liittyvän prosessin liitto käynnistäisi ja jatkossa hallinnoisi ja markkinoisi tätä.

Keskustan ja kristillisdemokraattien yhteinen aloite koski etätyön, paikkariippumattoman ja monipaikkaisen työn ja asumisen hyödyntämistä maakunnan kehittämisessä.

Perussuomalaisten aloitteessa nostettiin esiin maakunnan ja kuntien sisäinen turvallisuus, varautuminen ja turvallisuussuunnitelman laatiminen, esimerkiksi osana maakuntaohjelmatyötä.