Ylatunniste2
 

MAAKUNNAN TILA -KATSAUS VALOTTAA KUNTATALOUDEN NÄKYMIÄ JA KORONAKRIISIN VAIKUTUKSIA

Kuntatalouden haasteet jatkuvat koronatukien päätyttyä

Valtion kuntatalouden tukemiseksi tekemät toimet nostivat useimpien kuntien tilinpäätökset plussalle vuonna 2020. Koronatuet eivät kuitenkaan poista kuntien ongelmia, vaan ainoastaan siirtää niiden hoitamisen tarvetta eteenpäin.

FCG-Perlaconin laatima kuntatalouden painelaskelma ennustaakin, että tänä vuonna seitsemän kuntaa Varsinais-Suomessa tekee alijäämäisen tuloksen. Vuonna 2025 alijäämäisiä olisi jo puolet kaikista maakunnan kunnista. Suurin alijäämä uhkaa Turun kaupunkia, joka ennusteen mukaan tekisi vuonna 2025 yli 37 miljoonan alijäämän.

Painelaskelman mukaan sote-uudistus laskisi kuntien alijäämiä merkittävästi sote-palvelujen rahoitusvastuun siirtyessä valtiolle. Selvimmin tämä näkyisi Turussa, jossa tilikauden tulos vuonna 2025 olisi sote-laskelmassa yli 30 miljoonaa parempi kuin ilman soten toteutumista.

– Pelkkien kuntien sote-menojen sijaan pitää katsoa alueiden kokonaisuutta. Kuntatalouden lisäksi alueiden elinvoimaisuudessa on tärkeää kansalaisten kokonaisverorasitus ja sitä kautta ostovoima, muistuttaa maakuntajohtaja Kari Häkämies.

FCG-Perlaconin kuntatalouden painelaskelma perustuu kuntien tuoreisiin talouslukuihin sekä vero- ja väestöennusteisiin. Painelaskelma ei ole talousennuste, vaan se kuvaa yksinomaan kuntatalouden trendikehitystä huomioimatta esimerkiksi nähtävissä olevia sopeutustoimia. Laskelmasta on laadittu kaksi skenaariota: perusura ja sote-uudistuksen sisältävä laskenta.

Muuttovoitto Uudeltamaalta kiihdyttää Varsinais-Suomen väestönkasvua

Varsinais-Suomen väestönkasvu nopeutui huomattavasti vuoden 2020 aikana, mikä johtui myönteisestä kehityksestä niin muuttoliikkeessä kuin syntyvyydessäkin. Selvin yksittäinen selittäjä väestönkasvun kiihtymisessä oli Varsinais-Suomen saama Uudeltamaalta muuttovoiton Uudeltamaalta.

–  Uudenmaan ja Varsinais-Suomen välisessä muuttoliikkeessä tapahtui täyskäännös koronavuoden aikana. Kun vuonna 2019 Varsinais-Suomen muuttotappio Uudellemaalle oli yli 500 henkilöä, muuttui se koronavuoden myötä 250 henkilön muuttovoitoksi, kertoo tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen.

Turun seudun kasvu jatkui selvästi maakunnan nopeimpana. Turun seudun sisäisessä väestökehityksessä tapahtui kuitenkin selvä muutos kehyskuntien hyväksi. Muilla seuduilla merkittävin muutos oli Turunmaan väestönmuutoksen nousemisen plussalle. Myös muualla maakunnassa väestökato supistui koronavuoden aikana.

Maakunnan tila -katsaus julkaistaan kahdesti vuodessa

Varsinais-Suomen maakuntavaltuuston kokouksessa 14.6. esitellyssä Maakunnan tila -katsauksessa käsiteltiin kuntatalous- ja väestöteemojen lisäksi Varsinais-Suomen viimeaikaista väestökehitystä sekä kulttuuriympäristön tilaa maakunnassa.

Katsaukseen voi tutustua tarkemmin alla olevan linkin kautta sekä tiedotteen liitteenä olevasta esittelymateriaalista. Katsauksessa olevia kuvia on saatavissa pyynnöstä vektorigrafiikkana. Lisätietoja katsauksesta antaa Varsinais-Suomen liiton tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen (050 410 2294, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.).

https://www.lounaistieto.fi/wp-content/uploads/2021/06/maakunnan-tila-kevat-2021.pdf

Varsinais-Suomen ajantasainen tilastoseuranta löytyy Lounaistieto-palvelusta: www.lounaistieto.fi/tilastot/.

 

MAAKUNTAVALTUUSTO ÄÄNESTI LUONNONARVOJEN JA VAROJEN VAIHEMAAKUNTAKAAVASTA – KAAVA HYVÄKSYTTIIN METSÄMERKINNÄN POISTAMISELLA

Maakuntavaltuusto hyväksyi Varsinais-Suomen luonnonarvojen ja varojen vaihemaakuntakaavaehdotuksen yhden äänestyksen jälkeen. Keskusta teki muutosehdotuksen

Poistamme vaihemaakuntakaavaan ehdotetun kaavamerkinnän ”Laaja,merkittävä ja yhtenäinen metsävaltainen vyöhyke” sen epäselvien oikeusvaikutusten vuoksi. Merkintä loukkaa toteutuessaan maanomistajan perustuslaillisia oikeuksia rajoittamalla korvauksetta merkinnän kohteena olevan alueen rakentamista ja metsänhoidollista käyttöä.

Pohjaehdotus sai 42 jaa -ääntä ja muutosehdotus hyväksyttiin 56 äänellä.

Kaavan laadinta käynnistyi joulukuussa 2015, ja työtä on tehty laajasti osallistaen ja tiiviissä sidosryhmäyhteistyössä. Vaihemaakuntakaavassa käsitellään maakunnan kierto- ja biotalouden näkökulmasta keskeisten luonnonvarojen käyttö ja potentiaalit sovittaen ne yhteen luonnonarvojen sekä virkistyksen ja matkailun kehittämistarpeiden kanssa. Vaihemaakuntakaavalla tarkistetaan ja täydennetään voimassa olevaa kokonaismaakuntakaavaa. Tarkistuksella pyritään myös muuttamaan maakuntakaavan sisältöä ja näkökulmaa aiempaa strategisemmaksi.

Vaihemaakuntakaavan digitaalinen kartta-aineisto on katsottavissa karttapalvelussa: https://vsl.maps.arcgis.com/apps/MapSeries/index.html?appid=3e13ce40934f4dd793262f9e3f0501c5

Lisätietoa kaavan valmistelusta ja laadituista selvityksistä:
https://www.varsinais-suomi.fi/fi/tehtaevaet-ja-toiminta/suunnittelu-ja-kaavoitus/maakuntakaava/luonnonarvojen-ja-varojen-vaihemaakuntakaava

Lisätietoja: suunnittelujohtaja Heikki Saarento, p. 040 720 3056, erikoissuunnittelija Aleksis Klap, p. 040 721 3137

 

VARSINAIS-SUOMEN LIITTO VALMISTELEE MAAKUNNALLISEN RUOAN ALKUPERÄ- JA LAATUMERKINNÄN KÄYTTÖÖNOTTOA

Varsinais-Suomen liitto ryhtyy valmistelemaan maakunnallisen ruoan laatu- ja alkuperämerkinnän käyttöönottoa. Tavoitteena on saada työ valmiiksi vuoden 2021 loppuun mennessä. Asiaa pohdittiin liiton koolle kutsumassa työpajassa, jossa oli mukana edustajia mm. MTK:sta, Braheasta, Visit Turusta ja alueen käsityöyrittäjien verkostosta.

D.O. on merkki vastuullisesti tuotetusta ruoasta, raaka-aineesta tai tuotteesta ja se sisältää myös ajatuksen korkealuokkaisuudesta, eettisyydestä ja ekologisuudesta sekä kytköksestä oman alueensa kulttuuriperintöön. Merkin käyttö on yleistä Keksi-Euroopassa. Suomessa Etelä-Savon maakunta on ottanut käyttöön oman D.O. Saimaa merkin onnistuneesti.

Kyseinen ruuan alkuperä- ja laatutunnus saattaisi vahvasti tukea pienimuotoista maatalous- ja ravitsemustoimintaa sekä tuotannon, jalostuksen että ravintolatoiminnan osalta. Tunnuksen käyttöönottoa pohtinut ryhmä ehdottaa, että D.O. -merkin alle otettaisiin myös pienimuotoinen käsityöyrittäjyys, koska näillä toimijoilla on usein vahva kytkös myös alueemme matkailun kehittämiseen. Muutoinkin laatu- ja alkuperämerkinnällä katsotaan olevan suuri potentiaali maakuntamme matkailun kehittämisessä sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Se voisi myös olla omiaan edistämään elintarvikevientiä.

Varsinais-Suomen ruoan alkuperä ja laatumerkkiä pohtinut työryhmä esittää, että prosessia laatumerkin luomiseksi maakuntaamme tulisi jatkaa, ja että maakunnan liitto olisi sopiva taho asian eteenpäin viemiseksi. On tärkeää, että alkuperä- ja laatumerkkityöhön kutsutaan kaikki keskeiset toimijat, jotta työllä olisi laaja maakunnallinen kattavuus. Samoin laatumerkin nimeen tulee kiinnittää suurta huomiota, jotta se voidaan ottaa käyttöön tasaveroisesti maakunnan eri osissa.

Lisätietoja: saaristo- ja maaseutuasiamies Sami Heinonen, p. 0400 413 704