torsdag, 03 september 2020 08:35

KOHTI DIGITAALISTA MAAKUNTAKAAVAA

Skrivet av  torsdag, 03 september 2020 08:35

Oi niitä aikoja, totesin, kun kaappeja siivotessani löysin kartanpiirtäjäkoulun harjoitustyöni vuosilta 1991–1992. Tusseilla piirretyt ja puuväreillä väritetyt kaavakartat näyttivät omaan silmään mukavasti persoonallisilta verrattuna tämän päivän neliväritulosteisiin. Vapaalla kädellä tussatut pohjakartan korkeuskäyrät nostattivat vielä vuosien jälkeenkin pienen hien otsalle.

Suurin mullistus kaavojen piirtotyössä koettiin 1990-luvun puolivälin aikoihin, kun käsin piirtämisestä siirryttiin tietokoneavusteiseen karttatuotantoon. Aluksi tulostettiin mustavalkoisia ”värityskuvia”. Kynäpiirturit suhisivat muoville, josta kopioitiin kartta paperille ja sitten päästiin värittämään. Piirtämöissä leijuivat aikamoiset tussihöyryt, kun kaavakarttoja väritettiin urakalla!

Viime vuodet maakuntakaavaprosessia on viety eteenpäin pdf-tiedostoilla. Viralliseen käsittelyyn kaava-aineistot on edelleen tulostettu ja postitettu esimerkiksi kuntiin nähtäville. Karttojen piirtotekniikan kehittymisen ohella valtava muutos on tapahtunut myös aineistojen osalta. Puhutaan GIS- eli paikkatietoaineistoista, joita tuottavat sekä julkishallinnon organisaatiot että yksityiset toimijat. Maakuntakaava-aineistot ovat paikkatietoaineistoja eli kaavakartan pisteillä, viivoilla ja alueilla on kaikilla sijaintitieto, sekä ominaisuustietona esimerkiksi pinta-alatieto ja käyttötarkoitus. Paikkatietoaineistoista saadaan erilaisilla analyyseilla tuotettua arvokasta tietoa monenlaisen päätöksenteon tueksi. Eri aineistojen ominaisuustietoja voidaan yhdistää ja tehdä niistä juuri omaan tarpeeseen räätälöityjä analyyseja suunnittelutyön pohjaksi.

Kaikissa maakuntien liitoissa laaditaan maakuntakaavaa samalla ohjelmistolla. Yhtenäistä ohjeistusta ei maakuntakaavan tekniseen toteuttamiseen ole ollut käytettävissä lukuun ottamatta ympäristöministeriön laatimaa ”Numeerinen maakuntakaava” -ohjetta vuodelta 2002. Vuosina 2015–2018 kaikki maakuntien liitot osallistuivat pääosin ympäristöministeriön rahoittamaan HAME-hankkeeseen, jossa oli mukana myös Suomen ympäristökeskus. Kolmen vuoden aikana tuotettiin maakuntakaavoille yhtenäinen tietomalli, joka on lähes kaikissa liitoissa jo otettu käyttöön. Nyt pystymme tuottamaan yhdennäköistä maakuntakaava-aineistoa riippumatta siitä, minkä maakunnan kaavaa tarkastelemme. Aineisto jaetaan INSPIRE-direktiivin mukaisesti Varsinais-Suomen liitossa toimivan Lounaistiedon kautta ja sitä voi käydä katsomassa Maanmittauslaitoksen Paikkatietoikkunassa. Lounaistiedon Dataportaalista aineistoa voi myös ladata omaan paikkatieto-ohjelmaan, kun tehdään esimerkiksi tarkempaa aluesuunnittelua kunnissa.

Varsinais-Suomen liitossa tietomallipohjainen kaavantuotanto aloitettiin nyt nähtävillä olevan luonnonarvojen ja -varojen vaihemaakuntakaavan ensimmäisessä ehdotusvaiheessa. Tietomallin käyttöönoton myötä olemme päässeet hyödyntämään paikkatieto-ohjelmistomme viimeisimpiä hienouksia, joiden avulla kaava-aineistojen esittäminen on viety ns. ”next levelille”. Olemme eturintamassa viemässä maakuntakaavojamme digitaaliseen maailmaan, vaikka vielä toistaiseksi joudumme kankeahkon virallisen prosessin vuoksi tuottamaan aineistot myös pdf-tiedostoina. Ensimmäistä kertaa maakuntakaava-aineisto on nähtävillä pelkästään digitaalisessa muodossa. Toki sen voi halutessaan edelleen tilata itselleen myös tulostettuna versiona.

Varsinais-Suomen liiton Digitiimi ylpeänä esittää:

Varsinais-Suomen luonnonarvojen ja -varojen vaihemaakuntakaava tarinakarttana

Vaihemaakuntakaavan tausta-aineisto

Vaihemaakuntakaava on nähtävillä 3.9.-2.10.2020

Kaavan viralliset nettisivut, joilta löytyvät aineistot myös pdf-tiedostoina

Publicerad i Blogi
fredag, 30 oktober 2015 10:34

MUODOSTETAANKO 474 133 IHMISEN TIIMI?

Skrivet av  fredag, 30 oktober 2015 10:34

Tunnen olevani onnekas. Kolmen suloisen lapsen, rakkaan vaimon, mukavien sukulaisten, fiksujen kavereiden ja hyvän terveyden lisäksi saan nauttia tiimityön iloista. Työ Varsinais-Suomen liitossa on innostavaa, mutta sisältää joskus samoja haittoja kuin mikä tahansa tietotyö – työasiat pyörivät päässä kotonakin, lihaskunto uhkaa rapistua, kännykkä kasvaa kiinni käteen ja niin edelleen. Niiden kanssa kuitenkin jaksaa, kun työporukka on mitä parhain.

Tiimin toimivuus mitataan sen tuottamilla tuloksilla - työssä viihtyminen on vain mukava bonus. Meidän tietopalvelutiimimme on onnistunut puhkaisemaan maakuntatalon väliseiniä, joskin vain kuvainnollisesti. Tiimimme kokoaa yhteen ihmisiä liiton eri osastoista (osaamisryhmistä) ja juuri siitä syntyvässä eri osaajien muodostamassa cocktailissa on tiimimme vahvuus. Siltä pohjalta syntyi myös hiljattain julkaistu ensimmäinen versio Lounais-Suomen aluetietopalvelusta eli Lounaistiedosta.

Voisiko tiimiajattelua kokeilla myös maakunnan mittakaavassa? Voisivatko kaikki varsinaisuomalaiset muodostaa yhden ison tiimin, joka rakentaa menestyvää ja hyvinvoivaa maakuntaa fyysisistä ja henkisistä esteistä huolimatta?

Lounaistieto-palvelun myötä tähän on ensimmäistä kertaa ainutlaatuinen tilaisuus, sillä palvelun kehitysmahdollisuudet ovat lähes rajattomat. Vuonna 2015 tekniikka ei ole enää este rajat ylittävälle yhteistyölle, vaan esteitä muodostamme me ihmiset asenteinemme, tapoinemme ja ennakkoluuloinemme.

Paraskaan verkkopalvelu ei korvaa kasvokkain tapahtuvaa vuorovaikutusta, mutta sen avulla voidaan lisätä ihmisten välisiä kohtaamisia ja siten yhteistyötä, kumppanuuttakin. Lounaistieto antaa jatkossa – osin jo nyt – mahdollisuuden hakea yhteistyökumppaneita, haastaa toimijoita mukaan toimenpiteisiin, löytää avointa tietoa, käydä keskustelua, jakaa parhaita käytäntöjä, koota ideoita, kertoa rahoitusmahdollisuuksista ja myös kuvata, miten maakunta makaa ja miten sitä pitäisi parantaa.

Lounaistieto-palvelun tarjoamat mahdollisuudet on ymmärretty hyvin jo nyt mm. Varsinais-Suomen ELY -keskuksessa, maakuntamuseossa, paikkatietoverkostossa, Turun kaupungissa ja monessa muussa alueen kunnassa ja kaupungissa – kuten Paimiossa, Liedossa ja Somerolla.

Jos sinulla on idea tai toive, miten Lounaistieto voisi tehdä maakunnasta paremman niin lähetä viesti osoitteeseen Den här e-postadressen skyddas mot spambots. Du måste tillåta JavaScript för att se den. tai kommentoi alle.

Tervetuloa mukaan Lounaistiedon tiimiin – se on avoin kaikin tavoin!

Publicerad i Blogi
tisdag, 13 oktober 2015 10:48

DATA ILMAISTA, TIETO KALLISTA

Skrivet av  tisdag, 13 oktober 2015 10:48

Avoin data on kovassa nosteessa. Se nähdään vähintään uuden taloudellisen toiminnan moottorina, digitalisaation rinnalla jopa osaratkaisuina julkisen sektorin rahoitusongelmiin. Avoin data on kuitenkin uusi asia, ja sen sisältö voi olla monille hämärä. Mitä tiedon avoimuus käytännössä tarkoittaa?

Ensin on syytä selventää millä nimillä asioista puhutaan. Suomen kielessä avoin data ja avoin tieto nähdään usein synonyymeinä, vaikka data – tietoaineisto – on aivan eri asia kuin tieto, eli ymmärrys jostain asiasta. Avaan näiden välistä eroa teollisuudesta tutun jalostusasteen käsitteen kautta.

Data, avoin tai suljettu, on kaikkein matalimman jalostusasteen tietoa. Se on kuin maasta kaivettua jalostamatonta rautamalmia. Se on pelkkiä numeroita, joka kertoo ainoastaan kuinka paljon jotain on.

Hieman pidemmälle jalostettua tietoa on informaatio. Informaatio on tulkittua dataa, joka tarjoaa vastauksen kysymyksiin mitä, missä tai milloin. Metallivertauksen mukaisesti informaatio on teräslevyjä, se on jalostettu malmista eteenpäin mutta vielä melko yksinkertaisin prosessein.

Tieto sen sijaan on korkeimman jalostusasteen informaatiota. Se luo ymmärrystä ilmiöiden taustoihin vastaamalla kysymyksiin miten tai miksi. Tieto on kuin suuri risteilyalus, joka on rungon teräslevyjen päälle rakennettu mutta jota ei olisi mahdollista synnyttää ilman vahvaa erityisosaamista.

Jos tiedolla on jalostusasteensa, on sillä myös arvoketjunsa. Korkeamman jalostusasteen tieto perustuu aina matalampaan, ja jalostusasteen kasvaessa myös sen arvo ja hyödynnettävyys kasvaa. Arvoketju näkyy selvästi tiedon hinnassa. Avoin data on nimensä mukaan ilmaista. Datasta jalostettu informaatio on usein käyttäjälle ilmaista, ja jos se tarjotaan digitaalisessa muodossa, on se myös informaation tuottajalle edullista.

Sen sijaan ymmärrys asioista, tieto, vaatii syntyäkseen ajattelua. Se vaatii ihmisen analysoimaan dataa, tulkitsemaan analyysin tuloksia suhteessa muuhun tietoon ja tekemään johtopäätöksiä. Tiedon tuottaminen ei onnistu algoritmeilla, vaan se vaatii aikaa ja tuumailua. Siksi tieto tai ainakin sen tuottaminen on yhä kallista.

Pohdinnan lisäksi tiedon tuottaminen vaatii kuitenkin myös raaka-ainetta eli dataa. Juuri tässä korostuu avoimen datan merkitys. Mitä enemmän ja laajemmin dataa on saatavilla, sitä enemmän siitä on mahdollista tuottaa tietoa ja tätä kautta tuottaa hyötyä tiedon arvoketjussa.

Ilmaisen ja avoimen data paras peruste on se, että suljettu datapolitiikka on tiedon arvoketjun kannalta äärimmäisen tuhlailevaista.

Publicerad i Blogi
Skrivet av  tisdag, 21 april 2015 10:11

Julkishallinnon organisaatioiden, kuten kuntien ja kaupunkien ostolaskutietoja on avattu maailmanlaajuisesti jo vuosia. Tänä keväänä Suomessa herättiin kilpailemaan mikä kaupungeista avaisi ostolaskut vuoden alussa ensimmäisenä. Oulu ja Tampere kamppailivat rinta rinnan, mutta taisi Jyväskylä kiilata viime metreillä ohi.

Itse ihmettelin pitkään, että mitä ihmeellistä tässä on? Ketä ylipäätään kiinnostaa jonkun kunnan tai viranomaisorganisaation taloustiedot? Kunnes kuulin, että Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajusen mielestä eri toimialojen ostot tulevat pienentymään datan avauksen seurauksena.

Yksi pääepäilty selkeisiin kustannusten vähennyksiin on tietojen julkinen repostelu ja yksikköjen parantunut oma käsitys tehdyistä ulkopuolisista ostoista. Ja onhan siinä sekin, että julkisin verovaroin hankittuja ostoja on välillä ihan demokraattisistakin syistä hyvä tarkastella avoimesti, eikö?

Noh, ylipäätään, ostolaskudata on järjetön taulukkorivistö dataa. Tällaisen tietomäärän läpikahlaus on valtava ponnistus normaali-kansalaiselta.

Siksi tietoja yritetäänkin maailmalla visualisoida eri tavoin. Yksi itselle mieluisimmista visualisoinneista on tietenkin karttapohjainen esitys.Tämä ei tietysti ole mahdollista, jos taloustietoja ei ole sidottu mihinkään alueisiin. Eivät nuo pallokartatkaan hassumpia ole, ja tulee himo klikkailla lisää ja katsella mitä kaikkea avautuu.

Summa summarum, ostolaskutietojen avaaminen on todella helppoa. Tarvitaan vain päätös asiasta ja muutama päivä taulukon siivoamista sopivaan tiedostomuotoon. Me autamme myös Varsinais-Suomen liitossa tässä siivoustyössä.

P.S. Alla olevissa kuvissa näet brittien verorahojen käyttöä visualisoituna (http://wheredoesmymoneygo.org/) sekä Ruotsin parin esimerkkikunnan ostolaskujen visualisointi maailmanlaajuisen avoimen ostolaskusivuston avulla esitettynä (https://openspending.org/)

Publicerad i Blogi