Skrivet av  onsdag, 23 september 2015 16:09

Vuosittain 26. syyskuuta vietettävä Euroopan kielten päivä on paitsi kielten oppimisen ja opettamisen myös muun kielialan työn teemapäivä. Euroopan kielten moninaisuutta vaalitaan muun muassa Euroopan unionin toimielimissä tehtävän käännöstyön avulla.

Suomalaiskääntäjät voivat tänä vuonna juhlia oman kielensä 20-vuotista taivalta EU:n virallisena kielenä.

EU-käännöstyö tehdään enimmäkseen Brysselissä ja Luxemburgissa. Esimerkiksi Euroopan komissiolla on näissä kahdessa paikassa yhteensä vajaat 60 suomalaiskääntäjää. Muilla toimielimillä, kuten Euroopan parlamentilla ja EU:n neuvostolla, on omat kääntäjänsä. Kääntäjien lisäksi suomen kielen puolta pitävät suomalaiset tulkit.

Vuonna 2014 yksin komission käännösmylly jauhoi noin 84 000 sivua suomenkielisiä käännöksiä. Näistä runsaat 19 000 sivua teetettiin ulkopuolella freelance-käännöksinä.

EU-kääntämisen tekninen kehitys on jäsenyysvuosiemme aikana ollut nopeaa. Jo pian vuoden 1995 jälkeen ryhdyttiin valmistelemaan käännösmuistiohjelmien käyttöönottoa. Samaan aikaan satsattiin termi- ja tekstitietokantojen kehitystyöhön.

Tuorein kehitysaskel on konekääntämisen valjastaminen EU-kääntäjien tueksi. Kääntäjä saa halutessaan avukseen EU:n oman käännösohjelman tuottaman raakakäännöksen.
Vuonna 2015 kääntäjillä onkin käytössään monipuolinen arsenaali käännösteknologiaa.

Tekninen kehitys ei kuitenkaan ole muuttanut käännöstyön laatuhaasteita. EU-lainsäädännön kääntämisessä yhdistyvät tarkkuuden ja oikeellisuuden, eri kieliversioiden (24 versiota) välisen vastaavuuden sekä tekstin käytettävyyden vaatimukset.

Säädökset koskevat toisinaan hyvinkin monimutkaisia asiakokonaisuuksia. Erikoisalojen, vaikkapa finanssialan, terminologia voi vaatia sisukasta selvitystyötä.
Käännettävät lähdetekstit ovat usein konsultaatioiden ja kompromissien tuloksia. Tämä voi näkyä mutkikkaina muotoiluina. Silti suomenkielisen säädöksen tulisi olla lukijalle ja soveltajalle selkeä ja ymmärrettävä.

Säädösten lisäksi EU-kääntäjät kääntävät monenlaisia muita tekstejä, esimerkiksi tiedonantoja, raportteja, tiedotteita ja pr-materiaalia.

Eri tarkoituksiin suunnattujen tekstien kääntäminen edellyttää kielellistä herkkyyttä ja eri tekstilajien piirteiden hallintaa. Lainsäädäntöön ei sovi värikäs kielenkäyttö. Lehdistötiedote ei saisi kuulostaa lainsäädännöltä.

EU-kääntäjän pitää siis olla niin käännösteknologian, asiasisältöjen kuin kielenkäytönkin vahva osaaja. Harva on tällainen (sana)seppä syntyessään. EU-kääntäminen on jatkuvaa oppimista.

Publicerad i Blogi
måndag, 22 juni 2015 15:03

MIKÄ IHMEEN MERTEN SINIVIHREÄ KASVU?

Skrivet av  måndag, 22 juni 2015 15:03

Meret ja valtameret ovat merkittävä taloudellisen kasvun lähde myös Euroopan unionin alueella. Ne työllistävät suoraan noin 5,4 miljoonaa ihmistä, ja niiden bruttoarvonlisäys on noin 500 miljardia euroa vuodessa. Välillisesti meremme tuovat työtä ja toimeentuloa, "sinistä kasvua", vielä paljon suuremmille ihmismäärille, kymmenille miljoonille ihmisille.

Satamatoiminta, logistiikan ketjut ja meriliikenne, meri- ja rannikkomatkailu, merenpohjan kaivostoiminta, merelliset energiamuodot, vesiviljely ja muut mereen liittyvät elinkeinot tarjoavat tärkeää työtä ja toimeentuloa nyt ja tulevaisuudessa.

Viimeisten vuosien aikana sinisen kasvun sijasta on alettu puhua yhä enemmän sinivihreästä kasvusta. Miksi - ja mitä sillä tarkoitetaan? Sinivihreällä kasvulla viitataan siihen tosiseikkaan, että merten ja valtamerten kohdalla on kyse äärimmäisen herkästä ja helposti haavoittuvasta ekosysteemistä.

Meriin liittyy erittäin suuri taloudellinen potentiaali, mutta sitä on osattava hyödyntää ja käyttää taiten. Merellistä sinistä kasvua tuleekin kehittää "ympäristöasiat edellä". Oma kotimeremme, Itämeri, on erityisen haavoittuvainen ulkoisille häiriötekijöille, koska se on varsin matala ja veden vaihtuminen on erittäin hidasta. Esimerkiksi sinileväkasvustot muistuttavat meitä jokaista hyvin konkreettisesti Itämeremme haavoittuvaisuudesta.

Euroopan komissio on ottanut aktiivisen roolin EU:n merialueiden kestävässä hyödyntämisessä. Käytännön toimenpiteinä on mm. meriosaaminen, jonka avulla parannetaan meriä koskevan fakta- ja tutkimustiedon saatavuutta. Meriin ja merialueisiin liittyy vielä edelleen yllättävänkin paljon asioita, joista emme tiedä mitään. Parempi ja kattavampi merten tutkimustieto lisää ymmärrystämme merialueista ja tekee merellä tapahtuvasta toiminnasta kestävämpää ja vähemmän riskialtista.

Jäsenvaltioiden keräämä, ns. kansallinen meritieto, ei siis riitä kertomaan kaikkea mitä meidän pitää tietää meristä maailmanlaajuisena järjestelmänä, jonka yhdistäviä tekijöitä ovat vaihtuvat tuulet, kausiluonteiset virtaukset ja muuttoeläinlajit. Euroopan tason analysointi on tämän vuoksi olennaisen tärkeää. EU onkin ajanut myös eri kansallisten ja paikallisten tietojärjestelmien yhdistämistä yhdeksi kokonaisuudeksi.

Uutta ajattelua edustaa myös merten aluesuunnittelu, jolla varmistetaan mahdollisimman tehokas, hyvin koordinoitu ja kestävä merellä tapahtuvan toiminnan suunnittelu. Koska merialueilla tapahtuvaan toimintaan liittyy usein koordinoimattomuutta ja osittain myös vastakkaisia intressejä, EU:n merialuesuunnitteludirektiivin toivotaan tuovan ratkaisun myös näihin haasteisiin.

Myös yleistä merialueiden valvontaa on tärkeää tehostaa: EU:n yhdennetty merivalvonta tarjoaa viranomaisille paremman kokonaiskuvan siitä, mitä merellä tapahtuu.

On myös tärkeää muistaa, että meret eivät tunne valtioiden rajoja. Ne ovat osa maailmanlaajuista merten ekosysteemiä, minkä vuoksi merialueitamme tulee suojella ja hallita Euroopan unionin lisäksi myös maailmanlaajuisella tasolla: YK:n foorumilla sekä kansainvälistä merioikeutta kehittäen ja kunnioittaen.

Meret ja rannikkoalueet ovat taloudellisen kasvun ja työpaikkojen mutta myös virkistyksen ja inhimillisen ilon lähteitä. Meille Itämeren helmassa varttuneille meren ja merellisyyden arvokkuus, kauneus ja ainutlaatuisuus ovat itsestäänselyyksiä.

Varsinais-Suomen liitto on aktiivinen Itämereen ja merellisiin alueisiin liittyvässä toiminnassa: se on aktiivinen toimija Euroopan tason merkittävissä järjestöissä (CPMR) ja tukee monia Itämeren alueen ja ympäristön kehittämishankkeita. Myös Turun kaupunki on vahva toimija Itämeren alueen kehittämisessä sekä kansallisesti että EU-tasolla. Tällainen aktiivisuus on ensiarvoisen tärkeää.

Mertemme tila ja tulevaisuus on vahvasti riippuvainen myös yksilöistä - sinusta ja minusta. Näin kesälomien kynnyksellä haluankin toivottaa meille kaikille kauniita merellisiä kesäpäiviä, leppoisia tuulia ja aaltojen kimmellystä.

Publicerad i Blogi
torsdag, 07 maj 2015 12:49

SUOMI JA EU KAKSKYT VUOTTA KIMPASSA

Skrivet av  torsdag, 07 maj 2015 12:49

Ensimmäiset "EU-suomalaiset" ovat ehtineet aikuisiksi, tuleehan Suomen liittymisestä Euroopan unioniin tänä vuonna 20 vuotta. Kirjoitin sinä keväänä ylioppilaaksi; onko siitäkin muka 20 vuotta?!

Millaisia ajatuksia Suomen liittyminen Euroopan unioniin herätti tuolloin lukiolaisessa? EU-tiedottajan ei ehkä kannattaisi myöntää, mutta en muista uhranneeni montaakaan ajatusta asialle. Komeiden kiekkoleijonien sinä keväänä ensimmäistä kertaa voittama MM-kulta tuntui tärkeämmältä saavutukselta.

Suomen EU-jäsenyys konkretisoitui minulle vähän myöhemmin tahkotessani maantieteen opinnoissani EU:n NUTS -aluejakoja (Nomenclature des Unités Territoriales Statistiques), tai lähtiessäni Erasmus-ohjelman rahoituksella opiskelijavaihtoon Ranskaan. Vapaa liikkuvuus oli kiva juttu.

Mitä suomalainen sitten EU:sta tänään ajattelee? Enää energiaa ei mene sen pohtimiseen, kannattaisiko jäsen ylipäätään olla. Mutta EU:n tulevaisuus puhuttaa, ja asioiden tilaa onkin syytä kyseenalaistaa ajoittain.

EU-tiedottajan työssäni törmään kuitenkin usein siihen, ettei EU kiinnosta ihmisiä arjen keskellä. Silti EU vaikuttaa myös moniin arjessamme näkyviin seikkoihin esimerkiksi erilaisten säädösten kautta. Kun tavallinen tallaaja meiltä sitten EU:sta kyselee, on aiheena yleensä sosiaaliturva, opiskelu toisessa EU-maassa sekä rahoitusmahdollisuudet.

Europe Direct Varsinais-Suomi kysyi viime syksynä tapahtumissaan, mitä ihmisille tulee mieleen EU:sta ja miten EU näkyy meidän alueellamme. Vastaukset sai kirjoittaa liitutauluseinällemme.

Useimmin tauluun piirtyivät sanat liikkuvuus, rahoitus, turvallisuus, yhteisyys, läheisyysperiaate, euro, byrokratia, paperinpyöritys, hankaluus, Ukraina ja pakotteet, sekä kysymys "oikeasti demokraattinen?"

Ilahduttavaa oli huomata, että vastaajat osasivat mainita myös jotakin konkreettista siitä, miten EU juuri meidän alueellamme näkyy. Vastauksissa mainittiin EU:n osarahoittama Kirjastosilta sekä EU-aiheiset tapahtumat.

Vastaukset ovat linjassa Euroopan komission alkuvuodesta julkaiseman "20 vuotta EU:ssa" -kyselyn kanssa. Tämän mukaan enemmistö suomalaisista pitää itseään eurooppalaisina ja arvostaa EU:n tuomaa liikkumisvapautta ja turvallisuutta, mutta epäilee Suomen vaikutusmahdollisuuksia EU:n päätöksenteossa ja kokee jäsenyyden vaikuttaneen negatiivisesti Suomen talouteen.

Liittomme EU:n kanssa on kuitenkin vielä nuori. Suhteen molemmat osapuolet muuttuvat vanhetessaan. Ehkä kehittymismahdollisuuksia yhä on?

Publicerad i Blogi