Skrivet av  onsdag, 05 juni 2019 08:41

Ympäristöministeriön käynnistämä vesiensuojelun tehostamisohjelma haluaa tehdä Suomesta maailman tehokkaimman vesiensuojelijan. Ohjelma kokoaa yhteen tekijät, varmistaa toimenpiteiden rahoituksen ja luo suojelutyölle jatkuvuutta. Tehostamisohjelmalle on esitetty 45 miljoonaa euroa vuosille 2019–2021 ja rahoitus kanavoidaan viiden laajan teeman alle meneviin hankkeisiin. Tehostamisohjelma on hyvä ja tarpeellinen vauhdittaja kansalliselle vesiensuojelulle.

Yhtenä merkittävänä vaikuttavan ja kustannustehokkaan vesisuojelun koetinkivenä Suomessa voidaan pitää hajakuormituksen ja tehokkaan maankäytön aiheuttamien haitallisten vesistövaikutusten vähentämistä syntysijoillaan. Valuma-aluetasoista vesiensuojelua halutaan parantaa, koska sillä päästään parhaimmillaan pureutumaan laajasti tietyn vesistön vesiensuojeluongelmien syihin. Tämä vaatii monipolvisen selvitystyön: olennaisimpien haasteiden tunnistamista, vesiensuojelutoimien suunnittelua, rakentavaa ja laaja-alaista yhteistyötä sekä lopuksi konkreettisia toimenpiteitä. On kuitenkin huomattava, että toimenpiteenä voi olla nykytilan säilyttäminen, jolloin vesistössä tai sen lähellä ei tehdä muutoksia vaan annetaan vesistön kehittyä luontaiseen suuntaan.

Hyvät perustelut ja kannustimet vaikuttavaan vesiensuojeluun

Valuma-aluetasoisen vesistökuormituksen syihin puuttuminen tarkoittaa vuoropuhelua maanomistajien kanssa. Joku maanomistaja saattaa vapaaehtoisesti ja oma-aloitteisesti toimia vesiensuojelun hyväksi, mutta tähänkin tarvitaan tietoa ja neuvontaa vaikuttavista toimenpiteistä ja niiden asianmukaisesta tekemisestä. Useimmissa tapauksissa tarvitaan vesiensuojeluhyötyjen hyvää perustelua, taloudellisten näkökulmien osoittamista ja kannustimia mahdollisten menetysten korvaamiseksi. Esimerkiksi avohakkuuajatusta tarjotaan yhä monelle maanomistajalle ensisijaisena vaihtoehtona, mutta rantaan saakka ulottuvan avohakkuun sijaan vesistölle paljon parempi ratkaisu olisi jatkuvapeitteinen metsänkasvatus vesistön läheisyydessä.  Monen maanviljelijän pellolla voisi hyödyntää luonnonmukaisen peruskuivatuksen menetelmiä, joiden avulla peltojen vesitalouden ja vesiensuojelun hyödyt voi yhdistää. Näissä edellä mainituissa esimerkeissä on mahdollista yhdistää sekä vesiensuojelu että taloudellinen kannattavuus.

Julkiset toimijat maanomistajina ja esimerkkeinä

Valtiolla, kunnilla ja seurakunnilla on maaomaisuutta, jonka hoidossa pitäisi ottaa huomioon monta näkökulmaa: maisema, taloudellinen tuottavuus, viihtyisyys, virkistyskäyttö, luonnon monimuotoisuus sekä vesiensuojelu. Julkinen sektori voi toimia vastuullisena tiennäyttäjänä vesiensuojelun ja luontoarvojen huomioimisessa metsien, soiden ja peltojen käytössä.

Vastuullisesta toiminnasta kannattaa viestiä näkyvästi ja aktiivisesti. Kunta voi esimerkiksi kääntää vesiensuojelun helposti imagohyödyksi. Uudet ja mahdolliset tulevat kuntalaiset arvostavat sitä, että luontoarvot näkyvät kunnan konkreettisessa toiminnassa ja päätöksissä. Samalla tullaan antaneeksi tärkeää viestiä ja esimerkkiä myös yksityisille maanomistajille. Mitä isot edellä, sitä pienet perässä.

Publicerad i Blogi
måndag, 22 juni 2015 15:03

MIKÄ IHMEEN MERTEN SINIVIHREÄ KASVU?

Skrivet av  måndag, 22 juni 2015 15:03

Meret ja valtameret ovat merkittävä taloudellisen kasvun lähde myös Euroopan unionin alueella. Ne työllistävät suoraan noin 5,4 miljoonaa ihmistä, ja niiden bruttoarvonlisäys on noin 500 miljardia euroa vuodessa. Välillisesti meremme tuovat työtä ja toimeentuloa, "sinistä kasvua", vielä paljon suuremmille ihmismäärille, kymmenille miljoonille ihmisille.

Satamatoiminta, logistiikan ketjut ja meriliikenne, meri- ja rannikkomatkailu, merenpohjan kaivostoiminta, merelliset energiamuodot, vesiviljely ja muut mereen liittyvät elinkeinot tarjoavat tärkeää työtä ja toimeentuloa nyt ja tulevaisuudessa.

Viimeisten vuosien aikana sinisen kasvun sijasta on alettu puhua yhä enemmän sinivihreästä kasvusta. Miksi - ja mitä sillä tarkoitetaan? Sinivihreällä kasvulla viitataan siihen tosiseikkaan, että merten ja valtamerten kohdalla on kyse äärimmäisen herkästä ja helposti haavoittuvasta ekosysteemistä.

Meriin liittyy erittäin suuri taloudellinen potentiaali, mutta sitä on osattava hyödyntää ja käyttää taiten. Merellistä sinistä kasvua tuleekin kehittää "ympäristöasiat edellä". Oma kotimeremme, Itämeri, on erityisen haavoittuvainen ulkoisille häiriötekijöille, koska se on varsin matala ja veden vaihtuminen on erittäin hidasta. Esimerkiksi sinileväkasvustot muistuttavat meitä jokaista hyvin konkreettisesti Itämeremme haavoittuvaisuudesta.

Euroopan komissio on ottanut aktiivisen roolin EU:n merialueiden kestävässä hyödyntämisessä. Käytännön toimenpiteinä on mm. meriosaaminen, jonka avulla parannetaan meriä koskevan fakta- ja tutkimustiedon saatavuutta. Meriin ja merialueisiin liittyy vielä edelleen yllättävänkin paljon asioita, joista emme tiedä mitään. Parempi ja kattavampi merten tutkimustieto lisää ymmärrystämme merialueista ja tekee merellä tapahtuvasta toiminnasta kestävämpää ja vähemmän riskialtista.

Jäsenvaltioiden keräämä, ns. kansallinen meritieto, ei siis riitä kertomaan kaikkea mitä meidän pitää tietää meristä maailmanlaajuisena järjestelmänä, jonka yhdistäviä tekijöitä ovat vaihtuvat tuulet, kausiluonteiset virtaukset ja muuttoeläinlajit. Euroopan tason analysointi on tämän vuoksi olennaisen tärkeää. EU onkin ajanut myös eri kansallisten ja paikallisten tietojärjestelmien yhdistämistä yhdeksi kokonaisuudeksi.

Uutta ajattelua edustaa myös merten aluesuunnittelu, jolla varmistetaan mahdollisimman tehokas, hyvin koordinoitu ja kestävä merellä tapahtuvan toiminnan suunnittelu. Koska merialueilla tapahtuvaan toimintaan liittyy usein koordinoimattomuutta ja osittain myös vastakkaisia intressejä, EU:n merialuesuunnitteludirektiivin toivotaan tuovan ratkaisun myös näihin haasteisiin.

Myös yleistä merialueiden valvontaa on tärkeää tehostaa: EU:n yhdennetty merivalvonta tarjoaa viranomaisille paremman kokonaiskuvan siitä, mitä merellä tapahtuu.

On myös tärkeää muistaa, että meret eivät tunne valtioiden rajoja. Ne ovat osa maailmanlaajuista merten ekosysteemiä, minkä vuoksi merialueitamme tulee suojella ja hallita Euroopan unionin lisäksi myös maailmanlaajuisella tasolla: YK:n foorumilla sekä kansainvälistä merioikeutta kehittäen ja kunnioittaen.

Meret ja rannikkoalueet ovat taloudellisen kasvun ja työpaikkojen mutta myös virkistyksen ja inhimillisen ilon lähteitä. Meille Itämeren helmassa varttuneille meren ja merellisyyden arvokkuus, kauneus ja ainutlaatuisuus ovat itsestäänselyyksiä.

Varsinais-Suomen liitto on aktiivinen Itämereen ja merellisiin alueisiin liittyvässä toiminnassa: se on aktiivinen toimija Euroopan tason merkittävissä järjestöissä (CPMR) ja tukee monia Itämeren alueen ja ympäristön kehittämishankkeita. Myös Turun kaupunki on vahva toimija Itämeren alueen kehittämisessä sekä kansallisesti että EU-tasolla. Tällainen aktiivisuus on ensiarvoisen tärkeää.

Mertemme tila ja tulevaisuus on vahvasti riippuvainen myös yksilöistä - sinusta ja minusta. Näin kesälomien kynnyksellä haluankin toivottaa meille kaikille kauniita merellisiä kesäpäiviä, leppoisia tuulia ja aaltojen kimmellystä.

Publicerad i Blogi