fredag, 25 september 2020 09:21

ANNA LÄHIMATKAILUN YLLÄTTÄÄ

Skrivet av  fredag, 25 september 2020 09:21

Jos jokin asia on ollut tänä vuonna erityisesti otsikoissa ja ihmisten mielessä, niin matkailu. Tai oikeastaan matkustamattomuus. Ihmisillä on kuitenkin luontainen halu ja tarve päästä välillä pois tutuista ympyröistä, joten kotimaanmatkailu onkin noussut tänä vuonna ennen näkemättömään suosioon.

Myös lähimatkailu on suosittua, ja muutaman kilometrin päässä kotiovelta saattaakin löytyä aivan uusia luonto- tai kulttuurimatkailukohteita, joista ei välttämättä ole aikaisemmin ollut harmainta aavistustakaan. Lounais-Suomen alueellisen tietopalvelun Lounaistiedon karttapalvelusta löytyy esimerkiksi teemoiteltuna kulttuurikuntoilureittejä, joihin on mahdollista tutustua joko yksin tai yhdessä, kuten arkkitehtuurikierros, historiallinen Suomen sydän -reitti tai Turun kaupunkikuvaan kätketyt pikkupatsaat. Lounaistieto tarjoaa käyttäjille avointa dataa, jota voivat hyödyntää paitsi kuntalaiset niin myös esimerkiksi yritykset uusien palvelujen ja liiketoiminnan kehittämisessä. Myös monet kunnat hyödyntävät karttapalvelumme ilmaisia karttaupotuksia verkkosivuillaan.

Kulttuurireittien lisäksi myös luonto ja ympäristö kiinnostavat. Tiedonjanoon Lounaistiedon sivuille onkin koottu esimerkinomaisesti Vakka-Suomen reitistökokonaisuuksia. Lisäksi Varsinais-Suomen liiton Varsinais-Suomen virkistys- ja luontomatkailukohteiden tietoaineisto palvelee jo nyt paitsi matkailupalvelujen tarjoajia, myös jossain määrin retkeilijöitä. Virma-palvelusta löytyy niin uimapaikkoja, leirintäalueita, luontopolkuja kuin muitakin virkistyskohteita ja -reittejä. Kohteita on jo yli 1000, ja määrä kasvaa koko ajan.

Erityisesti retkeilijöiden tarpeita halutaan huomioida entistä paremmin, ja virkistysreitti- ja kohdetietojen saavutettavuutta ja hyödynnettävyyttä parannetaankin parhaillaan Digi-SAAPAS -hankkeessa. Hankkeessa on kehitteillä mobiilisovellus, jonka avulla on mahdollisuus tarkastella digitaalisia aineistoja ja omaa sijaintiaan paikan päällä maastossa älypuhelimen kautta. Sovellus on käyttäjille täysin ilmainen, ja se julkaistaan vuoden vaihteessa 2020-21.

Myöskään kuntia ei ole unohdettu. Valtio on nyt vastannut ulkoilubuumiin ja tarjoaa 10 miljoonaa elvytysrahaa kuntien lähivirkistysalueiden kunnostamiseen ja kehittämiseen. Ulkoilureitit ja muut virkistys- ja viheralueet ovat olleet kuluvana vuonna paikoin niin suosittuja, että ne ovat ruuhkautuneet ja jotkut jopa kuluneet liiaksi. Valtio haluaakin nyt kannustaa sekä vanhojen virkistysalueiden rakenteiden parantamiseen että täysin uusien ulkoilureittien perustamiseen.

Valtiotasolla matkailu merkitsee usein kasvua ja työpaikkoja, mutta henkilökohtaisesti suomalainen hakee luonto- ja lähimatkailusta yhä useammin mielenrauhaa, voimaa ja elämyksiä. Ympäristötietoisuus on päivän sana, ja lähimatkailu trendi. Maailman matkailupäivää vietetään 27.9. Nautitaan siis syksyn aurinkoisista päivistä ja virkistytään lähimatkailun parissa, kunnioittaen luontoa ja kanssaretkeilijöitämme!

Publicerad i Blogi
torsdag, 24 september 2020 10:47

ETELÄ-SUOMI TARVITSEE ALUEPOLIITTISEN LINJAN

Skrivet av  torsdag, 24 september 2020 10:47

Korona iski kuin salama kirkkaalta taivaalta samaan aikaan, kun EU hahmotteli tulevaa, seitsemän vuotta kestävää, ohjelmakauttaan. Tietyllä tavalla kaikki meni uusiksi. Päätettiin toteuttaa operaatioita, joita tähän asti on pidetty unionin perussopimusten vastaisina. Merkittävin niistä on jäsenmaiden kollektiivinen vastuu toisen veloista.

Suomessa oli koronaa edeltävänä aikana annettu rakennerahastojen rahanjako maakuntajohtajien neuvoteltavaksi. Etukäteen tiedettiin, että hankkeessa tuskin tultaisiin onnistumaan. Näin myös kävi. Osapuolet eivät lähentyneet toisiaan, eikä minkäänlaista periaatekeskustelua päässyt syntymään. Kokemus oli surkein ja surullisin omalla neljäkymmentä vuotta kestäneellä virkamiehen ja poliitikon työurallani.

Kun eteläisen Suomen maakunnat yrittivät käynnistää mielipiteen vaihtoa teemaan ympärillä, itäinen ja pohjoinen media iski. Se ei ollut mikään yllätys, vaan jatkoa sille linjalle, jota Itä- ja Pohjois-Suomessa on pidetty voimaperäisesti yllä siitä lähtien, kun Suomi liittyi yhteisöön. Maakuntien liittojen, poliitikkojen ja median lisäksi joukkoon kuuluvat valtion virkamiehet. Etelässä ja lännessä valtion palkolliset sanovat olevansa riippumattomia, eivätkä katso voivansa liputtaa aluepoliittisesti, mutta idässä ja pohjoisessa on eri säännöt. Kyseessä on tehokas nyrkki, joka toimii ulospäin yhtenäisesti ja ratkoo sisäiset ongelmansa julkisuudelta piilossa.

Eteläisessä ja läntisessä Suomessa pohjoisen ja idän touhuja on joskus kiroiltu, joskus naurettu. Nauruun ei kuitenkaan ole minkäänlaista syytä, päinvastoin. IP-alue on kävellyt etelän ja lännen yli ja saanut unionin komission vakuuttumaan omasta aluepoliittisesta näkemyksestään, vaikka se on Suomen totuuden vastainen.

Urheilussa käy edelleen joskus niin, että hävinnyt perustelee huonoa menestystään sillä, että kilpakumppani on harjoitellut. Näin on käynyt myös suomalaisessa aluepolitiikassa. Itä ja pohjoinen ovat tehneet kovaa työtä ja jättäneet etelän ja lännen kuin nallin kalliolle. Siksi etelän ja lännen on syytä mennä itseensä, katsoa peiliin ja alkaa harjoitella.

Aluepolitiikkaa kutsuttiin ennen muinoin kehitysaluepolitiikaksi. Siihen oli aito syy. Oli köyhä itä-pohjoinen ja varakkaampi etelä-länsi. Tuo asetelma on vain muuttunut jo kauan sitten. Suomen heikoimmat maakunnat ovat Etelä-Savo ja Kymenlaakso. Mutta idän onnistuneen edunvalvonnan tuloksena Etelä-Savo saa EU-rahaa monta kertaa enemmän kuin Kymenlaakso. Pohjois-Pohjanmaa on dynaaminen digi-maakunta, suunnilleen samansuuruinen kuin Varsinais-Suomi tai Pirkanmaa. EU-rahaa sille annetaan pohjoisesta sijainnistaan johtuen 7-9 kertaa enemmän kuin samassa kehitystasossa oleville etelän ja lännen maakunnille.

Mutta itku ei auta EU-politiikassa, eikä muussa edunvalvonnassa, vaan kova työ. Eteläisen Suomen maakunnat Uusimaa, Varsinais-Suomi, Päijät-Häme ja Kymenlaakso ovat aloittaneet yhteistyön suunnan muuttamiseksi. Aivan juuri on valmistunut näiden maakuntien yhteinen liikennestrategia. Yhteistyötä aiotaan tehdä myös monella muulla sektorilla ja mukaan toivotaan poliitikkoja, kuntia, yrityksiä, järjestöjä ja virkamiehiä.  Aivan lähitulevaisuuden haaste on EU:n elpymispaketin rahanjako. Rahavirrat eivät enää voi suuntautua ilmansuuntien mukaan, vaan sinne, missä syntyy lisäarvoa ja missä ihmiset asuvat.

Suomalaiseen aluepoliittiseen keskusteluun on kuulunut eteläisen Suomen syyllistäminen sen puhuessa omassa asiassaan. Se on ollut ikään kuin moraalitonta muita kohtaan. Joskus syyttely on jopa tehonnut, ei ole uskallettu toimia omien etujen puolesta. Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Päijät-Hämeen ja Kymenlaakson mielestä sellainen ajattelu joutaa romukoppaan. Etelä-Suomi tarvitsee yhteisen aluepoliittisen linjan ja voimakasta työtä sen puolesta.

Publicerad i Blogi
fredag, 03 augusti 2018 15:55

NUORISSA ON VARSINAIS-SUOMEN TULEVAISUUS

Skrivet av  fredag, 03 augusti 2018 15:55

Varsinais-Suomen vaikuttajakoulussa jaettiin tänä keväänä lopputodistukset jo toista kertaa. Varsinais-Suomen liitto on järjestänyt kahden vuoden ajan perehdytystä yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta kiinnostuneille nuorille vaikuttajakoulun muodossa. Yhteensä jo 50 ympäri maakuntaa asuvaa nuorta on käynyt Varsinais-Suomen liiton elokuusta toukokuuhun kestävän vaikuttajakoulun.

Varsinais-Suomen Vaikuttajakoulu tarjoaa nuorille mahdollisuuden tutustua päätöksentekoon sekä vaikuttamiseen eri kanavien kautta. Tarkoituksena on tukea nuorten yhteiskunnallista valveutuneisuutta, avata poliittista järjestelmää, tutustuttaa lain säätämiseen, kansainväliseen politiikkaan ja antaa myös nuorille työkaluja vaikuttamiseen.

Nyt päättyneessä vaikuttajakoulussa järjestettiin kahdeksan eriteemaista tapaamista Varsinais-Suomessa ja pääkaupunkiseudulla. Tapaamissa on käsitelty valtakunnan politiikkaa, EU-kysymyksiä ja kuntatason päätöksentekoa. Olemme vierailleet muun muassa sosiaali- ja terveysministeriössä, eduskunnassa, vaikuttajaviestintätoimisto Ellun Kanoilla, Turun juhlavassa hovioikeuden talossa sekä Meyerin telakalla. Olemme tavanneet kolme nuorta turkulaista kuntapäättäjää, neljä kansanedustajaa ja yhden pääministerin ja lukuisia muita vaikuttajia yhteiskunnan eri osa-alueilla.

Vaikuttajakoulun tapaamisissa on keskusteltu politiikasta, kysytty vaikeita kysymyksiä ja ideoitu nuorisovaltuuston aloitteita. Helmikuussa vaikuttajakoulu pääsi pitämään Turussa yksinoikeudella pääministeri Sipilälle kyselytunnin. Nuoret kysyivät pääministeriltä maksuttomasta toisen asteen koulutuksesta, tulevaisuuden työmarkkinoiden muutoksista, asevelvollisuuden kehittämisestä, elinikäisestä oppimisesta, turvapaikkaprosesseista sekä tietotekniikan opetuksesta.

Vaikuttajakoulun nuorista osa on jo mukana erilaisessa järjestö- ja vaikuttamistoiminnassa, osa tähtää töihin yhteiskunnallisten asioiden pariin ja osa miettii, millä keinoilla itse voisi parhaiten vaikuttaa maailman menoon. Tämän päivän vaikuttajakoululaisten joukossa saattaa hyvinkin olla tulevia valtakunnanpolitiikan ykkösnimiä. Kuten yksi osallistujista asian tiivisti: ”Odotan mielenkiinnolla, kuinka moni tästä porukasta nyt lähtee tekemään ja mitä”.

Miksi Varsinais-Suomen liitto tekee tätä työtä? Mielessämme vastaus on yksinkertainen: haluamme, että Varsinais-Suomessa nuorilla on mahdollisuus yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Vaikka vaikuttajakoulu on kestänyt vasta kaksi vuotta, on ”vanhojen” kurssilaistemme joukosta jo ponnistettu opiskelijaliikkeen, nuorisojärjestöjen ja kunnallispolitiikan luottamustehtäviin. Varsinais-Suomen liitto voi avata nuorille ovia paikkoihin, joissa tavallisesti toimii pitkään tehtävissään olleita vaikuttajia. Teemme sen miellämme, sillä uskomme vahvasti että maakunnastamme tulee sitä parempi, mitä useampi innostuu osallistumaan sen kehittämiseen nyt ja tulevaisuudessa.

Publicerad i Blogi
måndag, 13 juni 2016 11:55

PUOLUEJOHTAJIA SATAA LAARIIN

Skrivet av  måndag, 13 juni 2016 11:55

Kuluneena viikonloppuna pidettiin peräti neljä puoluekokousta. Varsinais-Suomen näkökulmasta tulos oli lähes maksimaalinen: Petteri Orpo (kok) ja Li Andersson (vas) ottivat puolueensa johtoonsa. RKP:ssä nuoren Ida Schaumanin vuoro ei ollut vielä, eikä Annika Saarikon vapaaehtoista luopumista keskustan varapuheenjohtajan paikasta voi pitää menetyksenä, koska hän tulee siirtymään ministeriksi jo ensi kevään aikana.

Bisneksessä pyritään voiton, mutta politiikassa vaikutusvallan maksimointiin. Puolueen puheenjohtajalla on omassa liikkeessään ylivoimaisesti eniten valtaa. Viime vuosina puheenjohtajan asema on vain vahvistunut puolueessa kuin puolueessa. Takavuosina ministerivalinnoista saatettiin demokraattisesti äänestää, mutta nykyisin puheenjohtajat sanelevat listansa ja jos äänestys sattuu tulemaan, puheenjohtajan ehdotus voittaa oikeastaan aina.

Varsinais-Suomen asukkaat odottavat puheenjohtajiltaan tietysti tekoja oman maakunnan puolesta. Tämä rasti ei olekaan aivan helppo poliitikoille. Ennen kotiinpäin vetoa pidettiin täysin luonnollisena asiana, mutta nykyisin eri sortin tutkivat journalistit seuraavat yhteiskunnallista päätöksentekoa haukansilmän tarkkuudella. Ylilyönteihin ei ole varaa kenelläkään.

Varsinais-Suomen kohdalta voi onneksi sanoa, että jos poliitikot hoitavat meille sen osuuden, mikä meille oikeuden ja kohtuuden mukaan kuuluu, niin olemme tyytyväisiä. Tällä tarkoitan sitä, että Suomella ei ole varaa olla tulevina vuosina se maa, joka on läntisen Euroopan harvimmin asuttu. Jos me aiomme tarjota palvelut tasapuolisesti kaikille suomalasille, tarkoittaa se nykyistä tiiviimpää asutusta. Käytännössä on kyse kehityskolmio Helsinki-Turku-Tampere aseman tunnustamisesta. Kun kukin puoluejohtaja pitää huolen, että näin tapahtuu, uskon myös maakunnan asukkaiden taputtavan tyytyväisyyden merkiksi.

TÄLLÄ VIIKOLLA:
Ma: neuvottelu liitto-Turku, sisäistä hallintoa, kehityskeskusteluja ip
Ti: Kehityskeskustelut jatkuvat aamutuimaan, ip maataloutta Myllymäki-Halkilahti
Ke: Kv-asiat, Kirjamessut-palaveri, ip vanhan kollegan eläketilaisuus Hki
To: Maakuntahallinnon ohjauksen ja rahoituksen ryhmä Hki, ip Turun Sanomat
Pe: Maakuntahallituksen puheenjohtajisto, ip turvallisuusseminaari.

torsdag, 07 april 2016 12:11

MAAKUNTA TARVITSEE POLIITIKKONSA

Skrivet av  torsdag, 07 april 2016 12:11

Tämän viikon tiistaina maan hallitus päätti kehysriihessään, että Turun ja Helsingin välisen rataosuuden suunnitteluun myönnetään 40 miljoonan jatkosuunnitteluraha. Hyvä juttu kalliissa suunnittelussa on, että EU-tukea voidaan saada peräti 20 miljoonaa euroa. Tunnin juna otti siis suorastaan jättiloikan ja ne, jotka ovat hanketta väheksyneet ja pitäneet sitä epärealistisena, saivat pitkän nenän. Toki vielä menee vuosikausia ennen kuin tuota väliä huristetaan, mutta uskon vakaasti, että sellaista hallitusta ei maahan voi tulla, joka sanoisi hintavan ja perusteellisen suunnittelutyön jälkeen ei.

Olen vuoden aikana, jonka olen saanut Varsinais-Suomen maakuntajohtajana toimia, korostanut kehityskolmion Uusimaa-Varsinais-Suomi-Pirkanmaa tärkeyttä. Varsinaissuomalaiseen ja pirkanmaalaiseen toimintakulttuuriin (jonka myös tunnen) on perinteisesti kuulunut varauksellisuus Helsingin suuntaan. Sellaiseen epäluuloisuuteen ei ole mitään syytä: pääkaupunkiseudun pitää olla Varsinais-Suomen tärkein yhteistyösuunta.

Kun juna kulkee tunnissa, mahdollistaa se monia uusia yhteistyökuvioita ja edistää uudenlaista ajattelua. Esimerkiksi Salon ja Lohjan potentiaali nousee aivan uuteen korkeuteen: asut ja maksat verosi Saloon, mutta käyt työssä vaikkapa Helsingissä ja matkan taitat neljässäkymmenessä minuutissa.

Maakunnan liiton yksi tärkeä tehtävä on edunvalvonta. Teimme liitossa Tunnin junan suhteen todella perusteellisen jumpan. Käänsimme kaikki kivet. Mutta vaikka liitto ja sen jäsenkunnat tekevät kuinka hyvin kotiläksynsä, siinä pöydässä, jossa päätökset tehdään, istuvat vain poliitikot. Tunnin junaa koskeva ennätysnopea päätös ei olisi ollut mahdollista, jos maakunnalla ei olisi hallituspöydässä omaa edustajaa. Kirjoitin ennen eduskuntavaaleja, että olen tyytyväinen maakuntahemmona, jos Varsinais-Suomesta valitaan kaksi ministeriä. Tuo toive on kohta totta, kun Petteri Orpon rinnalle istahtaa Annika Saarikko. Eikä pidä unohtaa, että eduskunnan puhemiehenä toimii oman vaalipiirin Maria Lohela.

Ensi viikolla kokoontuu ensi kertaa Varsinais-Suomen Vaikuttajakoulu, parikymppisten tulevien poliitikkojen opintoryhmä. Tarkoituksena on kouluttaa ja korostaa, että politiikka on hieno juttu ja siihen kannattaa mennä mukaan. Varsinais-Suomi on aina ollut huippupoliitikkojen todellinen tuotantolaitos: Koivisto, Niinistö, Sukselainen, Paasio, Vikatmaa, Vennamo, Taxell, Enestam, Kanerva, Perho... Luetteloa voisi jatkaa vaikka kuinka. Ja uusia kykyjä tarvitaan.

Toivon, että maakunnan asukkaat osaavat arvostaa edustajiamme työtä. Ilman vaikutusvaltaisia ja ahkeria poliitikkoja emme pärjää.

TÄLLÄ VIIKOLLA

Ma: Liiton ja Turun yhteisneuvottelu, johtoryhmä, Rannikkolaivasto yhdessä kansanedustajien kanssa, Arkeniin seminaariin på svenska
Ti: Hki, aluehallintovirastojen ohjausryhmä, ministeri Orpo, Rakennusteollisuusliitto, Pohjoinen kasvukäytävä kokous ja jännitystä Tunnin junasta. Ja 21.00 se tieto tulee lopullisesti: 40 miljoonaa. JEEE!
Ke: Maakuntajohtajien kokous, paljon iloisia naamoja, hallitus saa kiitosta erityisesti liikenneinvestoinneista, sitten Turkuun ja neuvotteluun kj Randellin kanssa
To: Hallintopäivä
Pe: Kj Mutanen ja Ylen Kunttu-Kauppi, maakuntahallituksen lista-asiat, liiton Valintatoimikunta ja illalla liiton puheenjohtajisto: Kanerva, Alatalo, Kurvinen.

tisdag, 08 mars 2016 10:08

PÄRJÄTTIIN KISOISSA

Skrivet av  tisdag, 08 mars 2016 10:08

Hallinto tuppaa elämään omaa elämäänsä ja aika usein kaukana reaalimaailmasta, mutta kyllä sielläkin tapahtuu. Maan hallitus teki loppuviikosta valintoja koskien suurimpien kaupunkien kasvusopimuksia ja ns. kasvuvyöhykkeitä. Meidän osaltamme meni hyvin. Sekä Varsinais-Suomi että Turku pärjäsivät.

Elämme aikaa, jossa tapahtuu koko ajan suuria rakenteellisia muutoksia. Kilpailu yritysten, alueiden ja maiden välillä on globaalia. Kehittyvien maiden sadat ja taas sadat miljoonat ihmiset ovat tulleet maailmanlaajuisille työmarkkinoille, joissa mikään ei ole enää entistä. Erityisesti me pohjoisen Euroopan asukkaat olemme saaneet elää monella tavalla lintukodossa: ei sotia, elintaso on noussut koko ajan ja yhteiskuntamme on ollut äärimmäisen tasa-arvoinen muuhun maailmaan verrattuna. Mutta tuo olotila on vakavasti uhattuna, ennen kaikkea siten, että työn hinta on jatkuvassa laskussa. Se näkyy myös käynnissä olevissa työmarkkinaneuvotteluissa: ei oikein haluta uskoa, että entinen maailma ei enää palaa. Emme valitettavasti ole suhdannekuilussa, vaan muutos on pysyvä.

Suomen sisällä pitää tehdä kaikki, jotta kisoissa pärjätään. Kasvusopimukset ovat yksi pieni osa tätä politiikkaa. Ne ovat ymmärrystä siitä, että emme voi enää kuvitella luovamme lisäarvoa koko Suomessa, vaan meidän pitää keskittää voimavaroja ja asumista. Käytännössä tämä tarkoittaa Helsinki-Turku-Tampere -kolmion ja muutaman muun kasvukeskuksen entistä parempaa huomioimista, kun yhteiskunnan kehityspanoksia jaetaan. Olemme siis oikealla tiellä, mutta vauhtia vain pitää saada lisää!

Tällä viikolla:
Ma: Aamulla liiton ja Turun johdon palaveri, sitten kv-asioita, lounas Varsinais-Suomen työnantajajärjestöjen kanssa, liiton puheenjohtajisto ja lopuksi Kauppakamarin uusi toimari Minna Arve liitossa tervehdyskäynnillä. Minnalla on selvästi paljon uusia ideoita yhteistyön kehittämiseksi!
Ti: Aamutuimaan Espoon Otaniemeen VTT:n neuvottelukunnan kokoukseen, sitten ministeri Orpo, paluu Turkuun ja arkkipiispan tarkastukseen, illalla vieraita Saksan ystävämaakunnasta.
Ke: Aamupäivä saksalaisvieraiden kanssa, ip sisäistä hallintoa.
To: Maakuntahallituksen listan valmistelua, sisäistä hallintoa.
Pe: Aamulla yrittäjävieras, kv-asioiden kokous ja ip rakennerahastoasioita.

måndag, 29 februari 2016 10:31

YRITTÄNYTTÄ EI LAITETA

Skrivet av  måndag, 29 februari 2016 10:31

Käväisin viime viikon perjantaina Salossa. Samana päivänä uutisoitiin kaikissa tiedotusvälineissä, että matkapuhelinten valmistus alkaa siellä jälleen Nokian entisissä tiloissa. Mutta ei kulunut päivääkään, kun tiedotusvälineissä alettiin spekuloida jutun realistisuutta ja onnistumisen mahdollisuuksia.

Tietenkin on niin, että sekä hankkeiden edistäjien, että julkisen sanan tulee tarkastella kaikkia yritysprojekteja kriittisellä otteella, ainakin jos hommassa on tarkoitus käyttää julkisia varoja. Mutta samaan syssyyn pitää kysyä, onko meihin suomalaisiin tarttunut niin syvä pessimismi, että emme usko enää oikein mihinkään?

Yhdysvalloissa sanotaan, että se ei ole yrittäjä eikä mikään, joka ei ole yhtä konkurssia tehnyt. Suomessa asenne epäonnistumiseen on julma. Kansanedustajana näin läheltä, että jos yrittäjä-poliitikon yritys meni vaalikauden aikana nurin, äänestäjät pudottivat hänet seuraavissa vaaleissa. Oliko konkurssin tehneestä samalla tullut huono poliitikko? Itse väittäisin päinvastoin: ihminen, joka on jonkin ongelman kohdannut omakohtaisesti, osaa käsitellä sitä paljon asiantuntevammin kuin se, joka puhuu asioista pelkällä teoriapohjalla.

Olen ollut huomaavinani, että uskalluksen puute on ottanut vallan myös virkakoneessa. Korkean profiilin virkamiehiä ei enää juuri ole. Vai missä ovat tämän päivän bunttawahlroosit tai jaakkonummiset? No, ei heitä taida olla. Ja syykin on selvä: suomalainen yhteiskunta palkitsee varovaisuudesta, ei rohkeudesta. Rohkeuteen kun liittyy aina myös säännöllinen epäonnistuminen – ja siihen erityisesti media käy kiinni vihaisen terrierin lailla. Kun virkamies pysyttelee harmaahiirulaisena, jota kukaan ei tunne, jättää julkinen sana rauhaan myös silloin, kun joku juttu menee pieleen. Työnantajien, median ja ihan tavallisten kansalaistenkin kannattaisi miettiä, kumpia haluamme: ritari rohkeita vai pilkunviilaajia?

Salossa on uskallettu. Uskallettu, vaikka takaiskuja on riittänyt enemmän kuin lääkäri määrää. Rohkeus ja positiivisuus on valittu iskusanoiksi varovaisuuden ja valittamisen sijasta.

Hienoa!

Tällä viikolla:
Ma: Aamulla johtoryhmä, sitten kansanedustajatapaaminen, ip yrittäjien ja osuuspankin seminaarissa kommenttipuheenvuoro.
Tiistai: Ap ministeri Rehula Turussa, sitten Helsinki: maakuntajohtajat tapaavat ministeri Orpon.
Keskiviikko: Maakuntajohtajien kokous aamulla, ip ammattiyhdistysasioita.
Torstai: ap kv-asioita, uusien (Naantali, Kemiönsaari, Masku, Vehmaa) kunnanjohtajien vierailu liitossa, kauppakamarin elinkeinovaliokunta.
Perjantai: sisäistä hallintoa ja puolueiden toiminnanjohtajat koolla.

måndag, 15 februari 2016 14:14

HYVÄSSÄ VAI PAHASSA?

Skrivet av  måndag, 15 februari 2016 14:14

Kansanedustajan tehtävä on vaativa homma. Itsekin kokeilin sitä kolmen vaalikauden ajan. Puolue, johon kuulun, oli koko tuon ajan hallitusvastuussa. Ikinä ei ollut mahdollista lausua vallanpidosta kriittistä sanaa. Hallituksen ilosanomaa piti julistaa silloinkin, kun se ei oikein tuntunut hyvältä.

Kansanedustajien keskuudessa oli tuohon aikaan yksi kirjoittamaton sääntö janalla hallitus-oppositio: oma maakunta koetettiin nähdä positiivisessa valossa myös silloin, kun hallituksen säästötoimet (Lipponen-Niinistö hallitus säästi heti kättelyssä 10 miljardia euroa) koettelivat maakunnan asukkaita ja yhteisöjä.

Jonkun mielestä tällainen ”sopimus” voi kuulostaa typerältä. Miksi oppositioedustaja jättäisi tilaisuuden käyttämättä, jos poliittinen suojaus on auki? Hyvä kysymys ja ainoa perustelu tietenkin on, että oman maakunnan ja vaalipiirin asioissa pitää noudattaa niin pitkälle menevää yhteisymmärrystä kuin sielu sietää. Jos tänään hyökkäät voimakkaasti hallitusvastuussa olevaa toveria kohtaan, hän tekee samoin silloin, kun osat ovat vaihtuneet. Politiikassa ei ehkä kannata tavoitella pikavoittoja tai irtopisteitä. Sellaisen löytää aina edestään.

Virkahemmon ei pidä jakaa poliitikoille toimintaohjeita, mutta ehkä sen verran sopii maakuntavirastosta toivoa, että maakunnan hankkeiden kanssa oltaisiin niin yksimielisiä kuin suinkin. Jos oma pesä vuotaa, on tukea turha toivoa muualtakaan.

Tämä viikko:
Maanantai: ap hallituksen kokous, samaan syssyyn hallituksen kv-ryhmä, ip poliisivieras.
Tiistai: Ap käynti työ- ja elinkeinoministeriössä
Ke-pe: Sotea, sotea vaan.

tisdag, 15 december 2015 13:23

TULEVAISUUDEN TOIVOT

Skrivet av  tisdag, 15 december 2015 13:23

Varsinais-Suomen liitto aloittaa ensi vuonna Tulevaisuuskoulun. Tarkoitus on kannustaa nuoria ihmisiä yhteiskunnalliseen toimintaan. Koulu pyörii niin, että mukaan valituille tarjotaan sekä teoreettista että käytännöllistä tietämystä politiikasta, ammattijärjestöistä, yrittämisestä etc.

Aika usein nykysin kuulee puheenvuoroja, joissa sanotaan politiikan olevan eilistä. Tämä näkyy huonona osallistumisena puolueiden toimintaan ja alhaisena äänestysprosenttina. Jonkinlaisena pohjanoteerauksena voi pitää sitä, että edes politiikkaa ammatikseen kommentoivat toimittajat eivät näytä olevan työstään järin innostuneita ja julkisuuden kynnyksen ylittävät liian usein pelkästään riitakysymykset tai jonkin sortin hömppä. Poliitikot itsekin alentavat arvostustaan suostumalla häpäisemään ammattikuntansa monenlaisissa viihdeohjelmissa.

Itse kuulun niihin, jotka uskovat, että myös viidenkymmenen vuoden päästä Suomessa järjestetään vaaleja ja yhteiskunnan asioista päättävät eniten ääniä saaneet puolueet ja poliitikot. Tosin tuskin me silloin raahaudumme enää äänestyspaikolle kantojamme kertomaan, vaan itse kukin on jo vuosien ajan päässyt ilmaisemaan tahtonsa netissä, tai millä nimellä systeemi silloin kulkeekaan.

Kun tekee työkseen edunvalvontaa, huomaa päivittäin vahvojen poliitikkojen tärkeyden oman maakunnan näkökulmasta. Nyt Varsinais-Suomella on puhemies (Lohela), ministeri (Orpo) ja reilun vuoden päästä myös toinen ministeri (Saarikko). Se on hyvä saavutus ja auttaa todella paljon maakunnan liiton jokapäiväisessä työssä.

Jotta menestyisimme myös jatkossa, tarvitsemme valovoimaisia päättäjiä, sellaisia ihmisiä, jotka nousevat korkeimmille paikoille. Valmistautumista yhteiskunnan johtamiseen ei ihminen aloita koskaan liian varhain. Jos Tulevaisuuskoulun rivistä valikoituu edes yksi nimi valtioneuvoston jäseneksi jonakin päivänä, on koulu tehnyt tehtävänsä.

TÄLLÄ VIIKOLLA:
Maanantai: Liiton hallitus, iltapäivällä poliisiseminaari
Tiistai: Johtoryhmä, hallintoasioita, edeltäjäni Juho Savon tapaaminen, synttärit töissä, Turun seudun kuntakokous, illalla Mynämäen Rotareihin
Keskiviikko: Tarkastusasioita, kasvuvyöhykeseminaari Helsingissä
Torstai: Tarkastuslautakunta, sisäistä hallintoa, Ekumeeninen joulu
Perjantai: Parainen

Joululomalle jään 23.12., mutta blogi jää lomalle nyt saman tien. Kehiin se palaa taas loppiaisen jälkeen. Toivotan mahdollisille lukijoille Riemullista Joulua!

Skrivet av  måndag, 30 november 2015 13:35

Alkusyksyn kovimmat poliittiset väännöt käytiin Sote-alueista. Ei mikään ihme, onhan kyse valtavaa raha- ja henkilökuntamäärää liikuttavista organisaatioista. Kun tarkoitus on laittaa yhteen kaikkien kuntien, sairaanhoitopiirin ja erityishuoltopiirin sosiaali- ja terveystoimen koko henkilökunta, syntyy työnantaja, jolle Varsinais-Suomessa ei pärjää kooltaan alkuunkaan kukaan.

Sotea selvästi vähemmälle huomiolle ovat jääneet itsehallintoalueet ja se, että Sote-asiat ovat vain yksi osa itsehallintoalueen tehtäväkentässä. Muista tehtävistä ei vielä ole päätetty, mutta sekin juna liikkuu vauhdilla. Juha Sipilän hallituksessa vastuuministeri on Anu Vehviläinen. Häntä avustaa vastikään nimitetty selvitysmies, Lauri Tarasti. Homma on hyvissä käsissä, Tarasti on ylivoimaisesti Suomen kokenein ”yhden miehen komitea”.

Poliittinen realiteetti lienee, että täydellistä yhteisymmärrystä ainakaan tässä vaiheessa ei hallituspuolueiden välillä ole itsehallintoalueiden tehtävistä. Alueet ovat myös hyvin erikokoisia. Uudenmaan itsehallintoalue tulee olemaan 1,5 miljoonan ihmisen pelikenttä, Varsinais-Suomi ja Pirkanmaa pyörittävät puolen miljoonan asukkaan rulettia, mutta Kainuussa väkeä on vain kuusikymmentä tuhatta ja rapiat päälle. Itsestään selvää on, että suuret kokoerot luovat haasteita toiminnalle.

Maakuntien liittojen tehtävät tulevat siirtymään itsehallintoalueille. Mutta jos Sote-väkeä tulee organisaatioon noin 15 000, on liiton porukkaa alle 70. Eli aivan yhteismitallisia eivät sektorit tule olemaan. Jokseenkin yksimielisiä ollaan oltu siitä, että palo- ja pelastustoimen asiat ovat tulevaisuudessa itsehallintoalueilla. Mielenkiintoista on nähdä, pilkotaanko Ely-keskukset niin, että kehitysasiat ovat vastedes alueiden asioita ja muut tehtävät annetaan keskusvirastotasolle, esim. Liikennevirastoon.

Ammatillinen koulutus on sektori, joka jakaa päättäjiä. Toiset haluavat sen mukaan, toiset eivät.

Joka tapauksessa syntyy suuri organisaatio, jonka pitää luoda itselleen kokonaan uusi kulttuuri. Joustavaa mieltä tarvitaan kaikilta. Kansalaisille ja ainakin kärkipoliitikoille tulee yhdet vaalit lisää: itsehallintoalueiden korkein päättävä elin, valtuusto, valitaan suoralla vaalilla.

Tällä viikolla:
Maanantai: aamuvarhain liiton kv-ryhmä, sitten Varsinais-Suomen Yrittäjät Kansallisessa Kirjakaupassa, ip konttoria ja johtoryhmä ja vielä illansuussa neuvottelu Turun kanssa.
Tiistai: Koko päivä konttorilla
Keskiviikko: Ap Centrum Balticum, ip Ely-neuvottelukunta
Torstai: Maakuntahallituksen lista-asiat
Perjantai: aamupäivä Paraisilla, ip Valonia
Sunnuntai: Itsenäisyyspäiväpuhe Oulussa sikäläisille sotaveteraaneille.

Sida 1 av 3