måndag, 23 november 2015 12:29

TERRORISMI TULEE LIKI

Skrivet av  måndag, 23 november 2015 12:29

Kävimme viime viikolla perinteisellä liiton ja Turun kaupungin edunvalvontamatkalla Brysselissä. Naisemme Brysselissä, Krista Taipale, oli taas kerran laatinut raskaan mutta erinomaisen ohjelman. Itselläni oli ohjelmassa vielä ylimääräinen päivä, koska olin EU:n pääkaupungissa ensi kertaa maakuntajohtajana ja oli syytä tavata pääjohtajia, varapääjohtajia ja heidän henkilökuntaansa.

Tärkein ajankohtainen syy tämän vuoden vierailuun oli ensi vuonna Turussa järjestettävät Meripäivät, Maritime Days. Kyse ei ole mistään huvittelujuhlasta, vaan eri alojen asiantuntijoiden tapaamisesta. Kokoukseen odotetaan yli tuhatta osanottajaa.

Promotilaisuudessa oli läsnä satakunta paikallista vierasta. Erityisen mielenkiinnon kohteena oli telakkateollisuus. On hienoa huomata, että Turku on tässä asiassa hyvin maailman kartalla kiitos Meyer-telakan.

Mutta reissussa realisoitui myös toisenlainen eurooppalainen todellisuus. Pariisin terrori-iskut oli toteutettu paria päivää aikaisemmin. Brysselin kaduilla kulki lukuisia konepistooli-partioita. Vain muutaman kivenheiton päässä EU:n keskeisistä rakennuksista sijaitsee Molenbeek-lähiö, jota voidaan kuvata eurooppalaisen terrorismin pesäpaikaksi ja korkeakouluksi. Vain päivä lähtömme jälkeen Belgia nosti valmiustilaansa entisestään. Kadut tyhjenivät lähes täysin. Pelko otti vallan. Molenbeekissa tehtiin lukuisia ratsioita.

Varmaan jokainen meistä kysyy, milloin pamahtaa Suomessa? Toivottavasti ei koskaan, mutta sellaista lupausta ei kukaan voi antaa. Kun Ruotsin pääministeri uskaltaa sanoa, että Ruotsi on ollut naiivi terrorismikysymyksissä, on se ruotsalaiseksi kannanotoksi melkoinen.

Pitää osata olla järkevä, mutta pelolle ei saa antaa ylivaltaa, sillä juuri siihen terrorismi pyrkii. Tarvitaan mukanaoloa yleiseurooppalaisissa toimissa. Suomen pitää olla kansainvälinen, ei sisäänpäin kääntynyt. Ajattelutapa, joka velvoittaa myös maakuntaa.

TÄLLÄ VIIKOLLA

Maanantai: Palaveri Turun johdon kanssa, ainakin käytäväkilpailu ja Suomi 100 esityslistalla, sitten merimetso-seminaariin ja sieltä omaan johtoryhmään.
Tiistai: Ap sisäistä hallintoa, ip Elokuvakomissio
Keskiviikko: Varhaisaamuna MTV3, sitten EK:n syyskokous, illalla alustus keskustan piirihallituksessa itsehallintoalueista.
Torstai: Aamulla Hki, ministerit Orpo ja Toivakka, illalla alustus Varsinais-Suomen Yrittäjien syyskokouksessa.
Perjantai: Sisäistä hallintoa, illalla viraston pikkujoulu.
Sunnuntai: Karjalan Liiton talvisodan syttymisen muistotapahtuma.

måndag, 19 oktober 2015 09:32

KUINKA USEIN KANNATTAA AMPUA OMAAN JALKAAN?

Skrivet av  måndag, 19 oktober 2015 09:32

Ne meistä, jotka minun laillani ovat saaneet asua monella Suomen kulmalla, ovat taatusti huomanneet, kuinka eri tavalla asukkaat, media, yritykset tai julkinen hallinto kullakin kolkalla asioihin suhtautuvat. Jossakin päin on vallalla ikuinen optimismi, jossakin toisaalla hyvää ei löydy edes kaivamalla.

Turku ja Tampere ovat ikuinen vertailupari. Olen saanut seurata suhdetta aitiopaikalta, koska olen asunut sekä Varsinais-Suomessa että Pirkanmaalla.

Turussa näkyy voimakkaasti (tuskin turkulaiset itse sitä huomaavat) Ruotsin vaikutus edelleen, myös tyyliin liittyvissä asioissa. Miehet pukeutuvat Turussa paljon paremmin kuin Tampereella, väittää minulle eräs business-lady.

Havainto saattaa hyvinkin pitää paikkaansa. Tampereella asia tosin varmaan nähdään niin, että lökäpöksypukeutuminen onkin vahvuus. Kaupunkiin olla helppo muuttaa, kun kenenkään ei tarvitse pelätä hienostelua.

Asenteissa ja tavoissa löytyy myös yhteisiä piirteitä. Kummassakin kaupungissa kysymys on tapana aloittaa kielto- ilmaisulla. "Et sää hällille oo menossa? ( oletko menossa jäähallille, huomaa ä-kirjain halli-sanassa) kysyy tamperelainen. Turkulainen taas tiedustelee: "Ei täsä jono ole?" (että onko tässä jono).

Tuskin vuosisatojen saatossa kehittynyt kieli tai tavat puhua mihinkään häviävät, mutta turhan häveliäisyyden kitkeminen voisi olla ihan hyvä harrastus kummassakin kaupungissa. Toki oppia ei tarvitse ottaa Karjalasta, jossa tyhjätaskuillakin on tapana sanoa, että" Mie maksan", vaikka taskussa ei ole lantin killinkiä.

Mutta yhdessä suhteessa Turku ja Tampere eroavat. Me täällä Turussa voivottelemme viikoittain, jos joku tunnusluku on huonompi kuin Tampereella. Osa luvuista on, osa ei. Mutta yhtään kertaa en muista, että olisin paikallisista aviiseista Tampereella lukenut kolumneja, jossa mangutaan Turun paremmuutta. Siellä keskitytään jääkiekkotermein omaan peliin. Meillä Tampereen ylistystä saa lukea lähes päivittäin.

Tosiasiat pitää tunnustaa, mutta kissan hännän nostaa vain kissa itse. Turussa kannattaa miettiä, kuinka usein kannattaa ampua omaan jalkaansa. Se on nimittäin tapa, joka tarttuu ja kun puhuu pahaa itsestään, se uskotaan muualla kritiikittä. Olisiko asiaa hyvä pohtia?

TÄLLÄ VIIKOLLA:
Maanantai: Aamulla maakuntahallitus, sitten Pietarin matkan valmistelupalaveri, ip johtoryhmä ja lopuksi vielä sote-kokous
Tiistai-torstai: Turku-päivät Pietarissa. Yksi alustus ja lukuisia tapaamisia. On tärkeää, että suhteita vaalitaan paikallistasolla, kun maailmanpolitiikka heiluttaa ylätasoa.
Perjantai: Liikennepalaveri, Itämeren oikeustieteen Balex-ryhmä, Tunnin juna ohjausryhmä, Sydäntautiliiton 60v seminaari, alustus aiheesta " Sote maakunnan liiton näkökulmasta"

måndag, 12 oktober 2015 11:33

TURKU EI OLE ALISUORITTAJA

Skrivet av  måndag, 12 oktober 2015 11:33

Elinkeinoelämän Valtuuskunta (EVA) julkaisi kaupunkeja koskevan tutkimuksen, tekijöinä Osmo Soininvaara ja Mikko Särelä. Tulos ei yllätä. Helsingin selkein kasvusuunta on kohti Hämeenlinnaa ja Tamperetta. Vertailussa Turku-Tampere, päädytään arvioimaan Tampereen kehitysmahdollisuudet Varsinais-Suomen keskuskaupunkia paremmaksi.

Osmo Soininvaara on taustaltaan tiedemies, mutta aivan täysin hän ei tälläkään kertaa onnistu pysymään yliopistomaailman objektiivisuudessa. Niin se taitaa vain olla, että poliitikko ei koskaan pääse karvoistaan. Mutta ei selvitystyötä sillä perusteella voi roskiin heittää.

Vertailu Turku-Tampere ei kaikin osin ole reilu. Radan varteen Helsingin ja Tampereen väliin asettuu monia keskuksia, kun Turun tapauksessa vastaavalta väliltä löytyy vain Salo, jota taas on viime vuosien aikana kupattu enemmän kuin mitään muuta suomalaista kaupunkia.

Toinen ero syntyy siitä, että Tampereella on tekninen korkeakoulu, joka Turusta puuttuu. Edelleen Helsinki-Tampere väli muodostaa selkeän käytävän, mutta Turun ja Helsingin välillä vain moottoritie kulkee rationaalisesti rautatien viilettäessä missä sattuu. Selkeässä kasvussa oleva Uudenmaan Lohja jää nykyradasta kauas.

Huomioitava on myös, että Tampere on sisämaan kaupunki toisin kuin Turku. Ostovoimaa tulee puoli palloa enemmän kuin rannikkokaupungissa.

Mutta toki jokaista tutkimusta pitää lukea myös itsekriittisesti. Yhdeksi syyksi Turun kolmostilalle Soininvaara-Särelä mainitsevat Turun seudun huonon seutuyhteistyön. Olen itse asunut myös Pirkanmaalla ja allekirjoitan väitteen. Meidän kulmilla kaikkien pitää nyt katsoa peiliin. Kukaan ei saa suhtautua asioihin yksinomaan oman kunnan näkökulmasta. Jos niin tekee, sen löytää koko seutukunta edestään. Parantamisen varaa on taatusti kaikilla, niin Turulla kuin ympäristökunnillakin.

Joitakin vuosia sitten Pohjoinen kasvukäytävä -liike (Oslo-Tukholma-Turku-Helsinki-Pietari) lähti hyvin liikkeelle. Mukana oli Suomen puolella sekä Turku että Helsinki ja lukuisa määrä pienempiä toimijoita. Tuo työ on käynnistettävä uudelleen ja pikaisesti.

Turun ja Tampereen välinen naljailu on aikansa elänyttä. Varsinais-Suomen liitto ja Pirkanmaan liitto ovat omalta osaltaan päättäneet lopettaa keskinäisen näsäviisastelun. Maan hallituksen lainsäädäntökaavailun mukaan on tarkoitus päättää myös kasvukäytävistä. Suomeen niitä mahtuu kaksi: Helsinki-Hämeenlinna-Tampere ja Turku- Espoo-Helsinki-Pietari. Tätä näkemystä tukee myös se, että Uudenmaan liitto ei halua pelkästään yhtä kehityssuuntaa, vaan molemmat ja oikeastaan vielä kolmannenkin eli yhteyden Helsingistä Tallinnaan.

Varsinais-Suomessa meidän pitää hakea Tampereesta ja Helsingistä yhteistyökumppanit, ei vastustajat. Se voi olla täälläpäin ehkä hieman uutta ajattelua, mutta taatusti se kannattaa.

TÄLLÄ VIIKOLLA (syyslomaviikko kouluissa, joka näkyy rauhallisempana tahtina myös virkahemmon elämässä):

Maanantai: Käynnistämme organisaation kehitystyön. Asiasta ensin informaatiota henkilökunnalle, sitten liiton puheenjohtajisto, sitten haastattelemme edunvalvontajohtajan virkaa hakeneita ja loppuiltapäivänä ideapalaveri Varsinais-Suomen vaikuttajakoulua koskien.
Tiistai: Konttorihommia
Keskiviikko: Ap johtoryhmä, Belgian suurlähettiläs ja lopuksi Kuninkuusravi-juttuja
Torstai: Edunvalvontalounas Helsingissä, piipahdus IS-telkkarissa, sitten Turkuun.
Perjantai: Konttorihommia
Lauantai: Varsinais-Suomen Yrittäjägaala

måndag, 23 mars 2015 15:34

MIKÄ JUNALLE NIMEKSI?

Skrivet av  måndag, 23 mars 2015 15:34

Tällä palstalla on tullut kirjoitetuksi liiankin usein liikennehankkeista, mutta taas on pakko. Puhuttaessa Tunnin junasta ovat vastustavat tahot heränneet puhuman siitä, että junayhteys Turusta Helsinkiin ei ylipäätään ole mahdollinen tunnin aikataulussa.

Jos pysyttelemme nykyisessä linjausvaihtoehdossa, Ratahallintokeskuksen selvitys vuodelta 2008 kertoo, että matka-aikasäästöjen aikaansaaminen on marginaalista. Eli parantelemalla nykyrataa köröttelemme myös viidenkymmenen vuoden päästä kovin hitaasti pääkaupunkiin ja sieltä tänne.

Tunnin juna taas muodostuu olemassa olevista Turku-Salo ja Espoo-Helsinki osuuksista ja 94 km:n pituisesta uudesta rataosuudesta. Toteuttamalla Espoon kaupunkirata ja Turku-Salo välin parannus, matkasäästöä syntyy 4 minuuttia. Uusi rataväli kulkee jo nykyisellä kalustolla 32 minuutissa. Eli summa-summarum Kupittaa-Pasila väliin kuluisi 1 tunti 7 minuuttia.

Yllä olevin perustein olen vahvasti sitä mieltä, että junan oikea nimi todella on Tunnin juna.

TÄLLÄ VIIKOLLA
Maanantai: Koko päivä kokouksia: maakuntahallitus, kv-politiikan jaosto ja Maakuntastrategian ohjausryhmä. Lopuksi pari tuntia konttorihommia
Tiistai: Aamulla johtoryhmä, sitten liiton ulkopoliittisen tilaisuuden valmistelupalaveri, sen jälkeen kokous Jukolan viestiä (Louna- Jukola, Paimio)
Keskiviikko: Aluetietopalvelun esittely, työlounas Taitoa Oy:n kanssa, maistraatin päällikön läksiäiset, illalla maakuntahallituksen iltakoulu
Torstai: Yrittäjätapaaminen, suurpetoneuvottelukunta, puhelinkokous, illalla liiton kv-poliittinen vaalitilaisuus Marinassa
Perjantai: Vehmaan kunnan vieraaksi aamulla, ip virkistysalueyhdistyksen info

HYVÄÄ VIIKKOA KAIKILLE!

måndag, 16 mars 2015 10:39

TUNNIN JUNA VAI VT8?

Skrivet av  måndag, 16 mars 2015 10:39

Aamutuimaan luin Turun Sanomista RKP:n nuoren kansanedustajaehdokkaan Ida Schaumanin haastattelua. Jutun lopussa esitetään muutama kysymys periaatteella croissant vai ruisleipä etc.

Ymmärrän hyvin tällaista journalismia. Minultakin sama lehti kysyi maakuntajohtajaksi valinnan jälkeen kumpi: Turun Palloseura vai Kotkan Työväen Palloilijat? Kun vaihtoehtoja on vain kaksi, syntyy lukijalle ainakin jonkinlainen käsitys haastateltavasta. Ja tuskin ainakaan lehden nuoret lukijat yllättyivät, että Ida Schauman pitää enemmän croissanteista kuin ruisleivästä.

Mutta on tuon tyyppisessä kyselyssä omat vaaransakin. Harhaanjohtava tilanne syntyy, kun vastakkain asetetaan asioita, jotka eivät ole toistensa vaihtoehtoja. Niin tälläkin kertaa, kun kysyttiin Tunnin juna vai VT8 (Turusta Poriin menevä valtatie).

Tarkoitan mielipiteelläni sitä, että kyse on aivan eri kokoluokan ja eri aikataulujen asioista. Toki kummassakin pitää tapahtua seuraavalla vaalikaudella. VT8 varrella meidän tarpeitamme on ainakin Mynämäellä ja Laitilassa, Satakunnasta puhumattakaan. Unohtaa ei saa myöskään Ysitietä, puuhattavaa on sielläkin.

Tunnin juna taas on paljon muutakin kuin rautatie. Sen tarkoitus on vahvistaa kehityskäytävää, joka ulottuu Tukholmasta Turun ja Helsingin kautta Pietariin. Tämän käytävän tunnistaa myös EU:n TEN T-ydinverkko, eikä mukana muuta väliä koko Suomesta edes ole, paitsi Helsinki-Tallinna yhteys.

Kansanedustajien pitää olla realisteja, mutta ajatella pitää myös sellaista, joka ei ole aivan huomispäivää. Jos ei ole suuria tavoitteita, ei ole suuria tuloksia.

Kysymykseen Tunnin juna vai VT8, Mauno Koivisto olisi vastannut todennäköisesti, että väärä kysymys, kuten hän totesi erääseen ulkopoliittiseen vastakkainasetteluun. Siihen näkemykseen on helppo yhtyä.

TÄLLÄ VIIKOLLA
Maanantai: Aamulla hallintovirkailua, sitten maakuntahallituksen puheenjohtajien kanssa tulevan listan yms pohdintaa, iltapäivällä johtoryhmän pitkä kokous
Tiistai: Valmistelevia kokouksia omassa talossa, puolelta päivin VT8 suunnittelukilpailun palkitsemiset. Olen saanut olla mukana tuomaristossa.
Keskiviikko: Aamutuimaan kirjallisia töitä, sitten tapaaminen kj Aleksi Randellin kanssa, esityslista maan ja taivaan väliltä kaikkea, ip: esiintyminen talousseminaarissa aiheena se mitä Varsinais-Suomessa pitää tehdä, jotta menestymme. Seminaarista kiireen vilkkaa junalle ja kohti Pietaria.
Torstai ja perjantai: Itämeripäivät Pietarissa, tapaamisia, kokousta. Kotiin myöhään perjantai-iltana.

HAUSKAA TYÖVIIKKOA KAIKILLE!

fredag, 13 mars 2015 11:57

MITÄ SOTEN JÄLKEEN?

Skrivet av  fredag, 13 mars 2015 11:57

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus kaatui loppusuoralla perustuslaillisiin kysymyksiin. Valmisteluprosessi oli pitkä ja takkuinen, lähtien liikkeelle isäntäkuntamallista päätyen lopuksi maakuntapohjaisiin kuntayhtymiin.

Viimeisinä kuukausina koko näytelmää seurattiin enää lähinnä siitä näkökulmasta toteutuuko uudistus vai ei, sisällöstä viis. Hallitukselle uudistuksesta tuli periaatekysymys, jota politiikka ei koskaan, ei ainakaan näin suuren uudistuksen kyseessä ollessa, saisi olla.

Valmistelutyö ei taatusti mennyt kokonaisuudessaan hukkaan, mutta on myös naiivia kuvitella, että kaikki haluavat jatkaa vanhalta pohjalta myös vaalien jälkeen. Perustuslakivaliokunnan linjaus, joka vie kohti maakuntahallintoa ja maakuntavaaleja, ei taatusti ole yksiselitteisen helppo poliittinen päämäärä.

Vaikka unohtaisimme puolueiden ideologiset näkemyserot, eri suuntiin vetämistä syntyy jo pelkästään kuntakoosta johtuen. On aivan varmaa, että suuret kaupungit tulevat kyseenalaistamaan koko sote-mallin. Itse asia se on hyvin ymmärrettävää, koska ehdotettu sote-ratkaisu olisi ollut suurille kaupungeille erityisen mullistava. Eräs suuren kaupungin kaupunginjohtaja sanoi soten romuttavan koko suomalaisen kaupunkipolitiikan, kun puolet rahoista ja henkilökunnasta viedään kuntayhtymiin.

Ehkä tuollainen analyysi on rajumman puoleinen, mutta kuvaa osuvasti sitä, että mielipide-erot soten ympärillä ovat suuremmat kuin moni kuvittelee.

Monella suulla on viime aikoina korostettu sitä, että suuret uudistukset pitää tehdä parlamentaarisen valmistelun kautta. Soten kanssa samassa yhteydessä on pohdittava avien, elyjen ja maakunnallisten liittojen kohtalo. Ei mikään helppo pähkinä siis.

TÄLLÄ VIIKOLLA

Päiväkirja oli neljä päivää hiihtolomalla, joten tällä viikolla ollaan sorvin ääressä vain yksi päivä.
Perjantai: aamupäivällä maakuntahallituksen kokouksen valmistelua, mielenkiintoista keskustelua maakunnan kärkihankkeista, sotesta, tilinpäätöksestä etc., iltapäivällä poliittinen vieras virastolla, loppupäivä konttoriaskareita.

HYVÄÄ VIIKONLOPPUA KAIKKILLE!

måndag, 02 mars 2015 09:33

VAALILUPAUKSIA

Skrivet av  måndag, 02 mars 2015 09:33

Vaalien alla kenties puhutuin aihe ovat vaalilupaukset. Media vahtii niitä entistä tarkemmin ja poliitikot laitetaan tiukoille siitä, pitääkö sana vai ei.

Ikuinen fraasi myös on väittää, että vaalien alla puhutaan kaikkea kaunista, mutta politiikan arjesta nuo puheet unohtuvat. Osin näin on, mutta on muistettava, että Suomen politiikan järjestelmä poikkeaa kovasti yleisestä eurooppalaisesta käytännöstä, jossa on yleensä vain kaksi blokkia: porvarit ja demarit.

Kun jompikumpi osapuoli vaalit voittaa, voi se aika tinkimättömästi ruveta toteuttamaan ohjelmaansa. Suomessa voi tulos olla sellainen, että enemmistöhallitus syntyy vain, jos jopa politiikan äärilaitoja edustavat puolueet ovat siinä mukana. Silloin jokainen joutuu tinkimään paljon, joskus aivan liian paljon.

Edellä kuvattu tilanne voi olla edessä myös seuraavien eduskuntavaalien jälkeen. Jos niin käy, on yksittäisten lupausten, tai pitäisikö sanoa tärkeinä pidettyjen asioiden, täyttäminen haasteellinen tehtävä.

Varsinais-Suomen kannalta oleelliset "vaalilupaukset" tai oikeammin vaalitoiveet liittyvät infrakysymyksiin: on tärkeää, että VT8 jatko etenee, mutta suurimmat odotukset kohdistuvat Tunnin junaan. Se ei ole pelkästään liikennehanke, vaan tärkeä alueellista kehitystä vauhdittava projekti. Juuri sellainen yhteiskunnan investointi, jolla laitetaan vauhtia koko Suomeen. Toki miljardihanke vaatii aikaa, mutta sen on liikahdettava jollakin lailla eteenpäin jo tulevalla hallituskaudella, muutoin kilpailevat hankkeet muualla Suomessa ottavat meistä niskalenkin.

Paljon on myös muita tärkeitä hankkeita. Olen tänään menossa Parainen-Nauvo siltayhteyttä koskevan saaristoseminaariin. Saariston kehittäminen vaatii kunnon yhteyden mantereelle. Parainen-Nauvo on siinä suhteessa keskeisin hankkeemme.

TÄLLÄ VIIKOLLA
Maanantai: Aamulla johtoryhmä, sitten Parainen-Nauvo saaristoseminaariin koko päiväksi.
Tiistai: Aamujunalla Helsinkiin ja kansanedustajien tilaisuuteen eduskunnassa, iltapäivällä maakuntajohtajien kanssa Tekesiin.
Keskiviikko: Maakuntajohtajien kuukausikokous, iltapäivällä Liikennevirasto.
Torstai: Yrittäjälounas Henri Wibomin kanssa, Round Table keskustelu yliopistolla life-science innovations.
Perjantai: Pro Ysitie ry, iltapäivällä konttorihommia.

HYVÄÄ TYÖVIIKKOA!

måndag, 23 februari 2015 09:42

VARSINAIS-SUOMI VAALIEN JÄLKEEN

Skrivet av  måndag, 23 februari 2015 09:42

En tiedä, mikä järki oli siirtää eduskuntavaalit huhtikuulle maaliskuun sijasta. Itse olisin tehnyt päinvastoin, helmikuu olisi oikein oiva aika käydä uurnilla. Joulurauha takaisi, että kampanjat eivät alkaisi liian varhain ja kun sekä puolueiden että ehdokkaiden vaalikukkarot ovat keventyneet, voisi lyhyt kampanjointi sopia kaikille oikein mukavasti.

Maakunnan näkökulmasta ajankohtaa paljon oleellisempi kysymys on tietysti varsinaissuomalaisen poliittisen muskelin koko maan hallituksessa vaalien jälkeen. Maakunnassamme on totuttu vankkaan edustukseen. Joskus jopa niin, että kolmen hallituspuolueen puheenjohtaja-ministerin (Paasio, Taxell ja Vennamo) kotipaikka oli Turku.

Edunvalvonnasta on tullut jokaisen maakunnan kärkitehtävä. Maakunnan liitto tekee selvitys- ja vaikuttamistyötä, mutta ei päätä kovinkaan monesta asiasta. Hyväkään lobbaus ei johda onnelliseen lopputulokseen, jos päätöksentekopöydässä ei ole omaa edustusta. Oma näkemykseni on, että hallituspohjasta riippumatta Varsinais-Suomesta pitäisi olla vähintään kaksi ministeriä. Ja jos toivoa saisi, niin en ollenkaan pahoittaisi nykyvirassani mieltäni, jos omilta kulmilta löytyisi sekä liikenneministeri että elinkeinoministeri ja kyllä opetusministerikin olisi poikaa ja muillekin posteille sanotaan: hyvä, hyvä.

No, samanlaisia päiväunia näkevät kollegani ympäri Suomea. Joidenkin toiveet toteutuvat hyvin, joidenkin kohtuullisesti ja loppu kiroilee mopen osaansa.

Joka tapauksessa edustuksemme hallituksessa on tärkeä asia. Sen eteen kaikkien niiden, joilla on vaikutusvaltaa, pitää tehdä työtä.

TÄLLÄ VIIKOLLA
Maanantai: ap oma maakuntahallitus, ip yhteiskokous Satakuntaliiton kanssa ja lopuksi kansliapäällikkö Päivi Nergin alustus aluehallintokaavailuista.
Tiistai: Aamujuttelu oman toimiston kanssa, sitten johtoryhmä, ip Kauppakamarin elinkeinopolitiikan valiokunta.
Keskiviikko: Työterveyttä aamulla, blogin vääntöä, avauspuhe Koulutustarve 2020 kumppanuustyöpajassa ja illalla elinkeinopolitiikan eri hemmojen ajatusriihi.
Torstai: Ergonomiaa, sitten Centrum Balticum professori Kari Liuhdon kanssa tapaaminen, ip ammattikorkeakoulupohdintoja.
Perjantai: Toimiston ulkoilupäivä. Toivottavasti edes hetkeksi mukaan, muutoin rästiin jääneitä konttorihommia.

HYVÄÄ TYÖVIIKKOA KAIKILLE!

måndag, 16 februari 2015 09:47

PUOLIKSI TÄYNNÄ VAI PUOLIKSI TYHJÄ

Skrivet av  måndag, 16 februari 2015 09:47

Viime viikon varsinaissuomalainen tehoisku Finlandia-talossa onnistui hyvin. Paikalla oli runsaasti väkeä ja mikä tärkeintä ei pelkästään oman maakunnan porukkaa, vaan iso joukko eri sidosryhmien edustajia.

Tällaisten tilaisuuksien suurin sudenkuoppa on omahyväisyyteen sortuminen. Ei kenties huomata, että jos kehuja sataa niiltä kotipuolen ihmisiltä, joita muutoinkin tavataan päivittäin, ei näkemys ole objektiivinen. Hyvällä ystävälläni, eduskunnan jalkapallojoukkueen ex-kapteenilla, Matti Saarisella, oli tapana todeta pelin jälkeen: Kari, pelasit loistavasti. Kuinka minulla meni? Niin taitava kysymys, että arvatenkin arvioni kapteenimme suorituksesta oli aina vähintään mairitteleva. Leikkimielisessä jalkapallossa tuollainen on sallittua, mutta ei vakavahenkisessä edunvalvonnassa.

Yhtä tärkeää kuin kyky arvioida itseä kriittisesti, on asenne, jolla toimitaan. Tilaisuuden järjestäjä on tietysti aina positiivisella mielellä, mutta onko medialla sama asenne?

Yhteiskunnallisen päätöksenteon ja median suhde on aina ongelmallinen. Tiedotusvälineet ovat perustehtävän mukaisesti vallan vahtikoiria, mutta myös maakunnan ja sen ihmisten puolustajia. Voiko nämä kaksi roolia yhdistää, on hyvä kysymys.

Olen asunut Suomessa puolessa tusinassa maakunnassa ja päässyt havaitsemaan, kuinka eri tavoin alueen media kutakin keskuskaupunkia, maaseutua tai maakunnan liittoa kohtelee. Toiset ovat aina puolella, toiset aina vastaan ja suurin osa jotakin siltä väliltä.

Varsinais-Suomen media asettuu oman arvioni mukaan välimaastoon, ei tue niin voimakkaasti kuin Pirkanmaalla tai Pohjois-Savossa, mutta ei myöskään hyökkää niin aggressiivisesti kuin eräät mediat Kaakkois-Suomessa.

Varsinais-Suomi käy läpi voimakasta rakennemuutosta. Sen voittamiseksi toteutetaan projekteja, joista osa onnistuu, osa ei. Medialta toivon suhteellisuutta, kritiikkiä pitää olla kun siihen on syy, mutta ei kannustuskaan pahaa tee.

Ja saman asian voi nähdä monella tavalla. Toiselle lasi on puoliksi täynnä, toiselle puoliksi tyhjä.

TÄLLÄ VIIKOLLA:
Maanantai: Aamulla mietimme tiedon keruuta ja sitä, mitkä tiedot on oleellista julkaista. Aamupäivällä puheenjohtajiston kanssa ns. listapalaveri. Minulle uusi, mutta taatusti hyödyllinen kokemus. Iltapäivällä liiton kansainvälisten asioiden briiffi, joka perjantailta siirtyi.
Tiistai: Venäjän pääkonsuli Husnitdinov tulee käymään. On kv-tilanne mikä tahansa, aluetason tapaamiset ovat aina hyödyksi. Iltapäivällä maakuntastrategiaa.
Keskiviikko: Aamupäivällä kulttuuriasioita, iltapäivällä mediatapaaminen.
Torstai: Itämeren oikeustieteilijöistä koostuvan Balex-ryhmän kokoontuminen.
Perjantai: Ap Pohjois-Savon kollega Jussin tapaaminen, ip mielenkiintoiseen matkailuprojektiin tutustuminen.

Tarkkaavainen lukija saattaa havaita, että menoja on vähemmän kuin edellisellä viikolla. Se johtuu siitä, että konttori on vain puoliksi täynnä, puolet meistä on lastensa kanssa hiihtolomalla. Joten 

HYVÄÄ TYÖVIIKKOA KAIKILLE JA HIIHTOLOMALAISILLE HYVIÄ HIIHTOILMOJA!

 

måndag, 09 februari 2015 09:15

Go Varsinais-Suomi Go!

Skrivet av  måndag, 09 februari 2015 09:15

Elämme aikoja, jolloin nykyisen eduskunnan taival on kääntymässä loppusuoralle. Hallitus vielä painaa pari kuukautta, mutta käytännön politiikka on siirtynyt jo huhtikuun eduskuntavaaleihin.

Televisio-ohjelmista seuraan hartaimmin uutisten ja Pikku Kakkosen jälkeen Pressiklubia, koska sitä juontaa mielestäni Suomen ylivoimaisesti paras politiikan moderaattori, Ruben Stiller.
Viime viikon ohjelmassa hypättiin jo eduskuntavaaleihin, kun mukana olleet nestoritoimittajat Timo Haapala ja Pekka Ervasti korostivat, että puolueiden tulee lyödä pöytään leikkauslistansa, jotta kansalaiset eivät tuntisi tulleensa petetyiksi vaalien jälkeen.
Oikeassa pojat ovat, paitsi, että eräs politiikan kommentoinnin konkari ehti jo todeta listojen julkaisemisen olevan tehokkain tapa torpata esitetyt asiat, koska jonkun tultua ulos esityksineen, kilpailijat rientävät oitis ilmoittamaan, että juuri niistä eduista ei ainakaan nipistetä.
Maakunnan liiton ei onneksi tarvitse osallistua leikkauslistojen värkkäämiseen. Me olemme kehittäjäorganisaatio, jonka tehtävä on ponnistaa maakunnan parhaaksi tulevissa hallitusneuvotteluissa. Lähtölaukauksen ammumme tulevana tiistaina 10.2. Finlandia-talolla, jossa Turun kaupunki, Varsinais-Suomen liitto, yliopistot, työmarkkinajärjestöt etc. keskustelevat yhteistyötahojen kanssa siitä, mikä meille on tärkeää ja millä tavalla me haluamme osallistua suomalaisen hyvinvoinnin luomiseen.
Olen asunut kuuden eri maakunnan alueella, mutta yhtä hienoa yhteisponnistusta en ole muualla tavannut. Yksimielisyys ja yhteinen tahto ovatkin välttämätön edellytys niiden haasteiden voittamisessa, joita myös meillä Varsinais-Suomessa on.

Siis GO VARSINAIS SUOMI GO

Tuleva viikko:

Maanantaina: Heti kahdeksalta Turun kaupungin ja Varsinais- Suomen liiton poliittisen ja virkamiesjohdon tapaaminen. Puolelta päivin lyhyt käynti puolueiden toiminnanjohtajien kokouksessa. Alkuiltapäivästä alueen kansanedustajien ja kunnanjohtajien tapaaminen. Sen jälkeen keskustelu liiton hallituksen puheenjohtaja Ilkka Kanervan kanssa ja päivän lopuksi Turussa vierailevan pääministeri Alexander Stubbin tapaaminen yritysvierailun yhteydessä.

Tiistaina: Koko maakunnan yhteisponnistus Finlandia-talossa aamusta iltaan.

Keskiviikkona: Oman talon johtoryhmän pitkä kokous iltaa myöden.

Torstaina: Joko konttorilla koko päivä tai pikakäynti Helsingissä EU-asioissa.

Perjantai: Aamupäivä liiton kansainvälisiä asioita, iltapäivä hallintorutiineja.

HYVÄÄ VIIKKOA KAIKILLE!

Sida 2 av 3