måndag, 31 december 2018 09:19

UUDEN AJAN KULJETUSPALVELUT OVAT JO TÄÄLLÄ

Skrivet av  måndag, 31 december 2018 09:19

Seuraava tilanne on monelle tuttu: olet tilannut 15 kilon koiranruokasäkin kotiinkuljetuksella, koska räntäsateessa bussikyydillä sen raahaaminen olisi todella työlästä. Muutaman päivän kuluttua kuljetusliikkeen työntekijä soitteleekin ovikelloa ilmoitettuna ajankohtana, mutta koska työmatkallasi oli tullut viivytys, palautuu painava tilauksesi postitoimipisteeseen, josta sen joudut itse noutamaan. Vaikka verkkokaupasta tilatut paketit voi tilata kotiovelle, on toimitukselle tarjottava aikaikkuna toisinaan hankala sovittaa arjen kiireisiin, eikä tilanteiden muutoksiin voi reagoida nopeasti. Ongelmaa ratkotaan parhaillaan useilla eri tahoilla ja uudenlaisia ratkaisuja kuljetusten järjestämiseen on jo olemassa. Kestävät logistiset ratkaisut perustuvat vähäpäästöisiin kulkuneuvoihin, digitaalisiin ratkaisuihin ja yhteisöllisiin jakamistalouden ansaintamahdollisuuksiin. Asiakkaan kannalta palvelu paranee, kun paketin saa haluamaansa aikaan ja paikkaan. 

Uusia pakettipalveluita ja kuljetusratkaisuja on visioitu syksyn aikana Turun kaupungin Smart & Wise -kärkihankkeen osana toteutettavan 6Aika: Citylogistiikan uudet ratkaisut -hankkeen tilaisuuksissa muun muassa kuljetusyritysten, verkkokaupan edustajien sekä ohjelmistokehittäjien kanssa. Logistiikkasektorilla on todellinen tarve ja halu niin kutsutun viimeisen kilometrin jakelun kehittämiseen, johon digitalisaatio tarjoaa uusia mahdollisuuksia.  

Yksi keskeinen ajatus on pakettien lähijakelupisteiden perustaminen esimerkiksi kaupungin, asuinalueen tai kylän keskustaan. Jakelupisteenä voi toimia esimerkiksi kauppa tai kioski, mutta yhtä lailla kunnan palvelupiste, kuten kirjasto. Lähetykselle voisi tilata kotiinkuljetuksen haluamallaan aikataululla ja toimitustavaksi voisi valita vähäpäästöisen, kevyen kulkuneuvon. Yhteisön keskellä oleva joustava lähijakelupiste muistuttaa idealtaan vanhan ajan postiautoa, mutta modernilla twistillä. 

Pysäkki keskellä kylää -mallissa polkupyörien ja autojen liityntäpysäköintialue olisi osa laajempaa palveluiden kokonaisuutta, jossa pakettien noutopiste olisi luonteva osa. Lähetykset kulkeutuisivat pisteelle niin bussien, kuriirien kuin yksityishenkilöiden mukana. Myös julkisen liikenteen roolia pakettipalveluissa sopii pohtia: voisiko noutopaikaksi valita vaikkapa Föli-bussiin tai raitiovaunuun sijoitetun pakettilokeron? Niin sanottu viimeinen kilometri (last mile) halutaan hoitaa kaluston monipuolistuessa enenevästi vähäpäästöisillä kuljetustavoilla, kuten sähköisillä tavarapyörillä ja -skoottereilla. Posti on jo parasta aikaa ottanut testattavakseen sähköjakeluskoottereita talviolosuhteissa Turussa, Raisiossa ja Salossa. 

Lähijakelupistekonsepti auttaisi myös verkkokauppoja saamaan toimitukset nopeammin asiakkaalle. Nykyisin lähelläkin sijaitsevan verkkokaupan toimitukset joutuvat odottamaan kuljetusliikkeiden varastoissa yön yli. Oman roolinsa ovat ottamassa myös droonit eli miehittämättömät ilma-alukset. Digiteknologiassa muutostahti on hurja ja esimerkiksi viisi vuotta sitten toimimattomaksi todettu kuljetustapa voi tänä päivänä olla aivan mahdollinen. 

Uudenlaisten digitaalisten sovellusten käyttöönottaminen pakettipalveluissa mahdollistaa nopean ja turvallisen valtuutuksen kolmannelle osapuolelle, jos lähetystä ei pääse itse hakemaan. Paikanninpalvelut ja seurantajärjestelmät vähentävät väärinkäytösten riskiä, minkä vuoksi yhä useammat yritykset ja yksityishenkilötkin voivat kuljettaa paketteja vaikka sivutyönään. Esimerkiksi paljon pyöräilevät opiskelijat voisivat olla kiinnostuneita lisätienestistä ja lasten kanssa liikkuvat voisivat napata kärryihinsä paketin, jos vastaanottaja sattuu reitin varrelle. Sovelluspohjaisena systeeminä ja esimerkiksi pelillistämisen kautta kaupunkikuriirit voisivat kerätä itselleen pisteitä ja kasvattaa mainettaan luotettuna lähettinä. Vastaanottaja puolestaan voisi valita sovelluksen avulla oman vähähiilisen suosikkikuskinsa. 

Publicerad i Blogi
fredag, 30 oktober 2015 10:34

MUODOSTETAANKO 474 133 IHMISEN TIIMI?

Skrivet av  fredag, 30 oktober 2015 10:34

Tunnen olevani onnekas. Kolmen suloisen lapsen, rakkaan vaimon, mukavien sukulaisten, fiksujen kavereiden ja hyvän terveyden lisäksi saan nauttia tiimityön iloista. Työ Varsinais-Suomen liitossa on innostavaa, mutta sisältää joskus samoja haittoja kuin mikä tahansa tietotyö – työasiat pyörivät päässä kotonakin, lihaskunto uhkaa rapistua, kännykkä kasvaa kiinni käteen ja niin edelleen. Niiden kanssa kuitenkin jaksaa, kun työporukka on mitä parhain.

Tiimin toimivuus mitataan sen tuottamilla tuloksilla - työssä viihtyminen on vain mukava bonus. Meidän tietopalvelutiimimme on onnistunut puhkaisemaan maakuntatalon väliseiniä, joskin vain kuvainnollisesti. Tiimimme kokoaa yhteen ihmisiä liiton eri osastoista (osaamisryhmistä) ja juuri siitä syntyvässä eri osaajien muodostamassa cocktailissa on tiimimme vahvuus. Siltä pohjalta syntyi myös hiljattain julkaistu ensimmäinen versio Lounais-Suomen aluetietopalvelusta eli Lounaistiedosta.

Voisiko tiimiajattelua kokeilla myös maakunnan mittakaavassa? Voisivatko kaikki varsinaisuomalaiset muodostaa yhden ison tiimin, joka rakentaa menestyvää ja hyvinvoivaa maakuntaa fyysisistä ja henkisistä esteistä huolimatta?

Lounaistieto-palvelun myötä tähän on ensimmäistä kertaa ainutlaatuinen tilaisuus, sillä palvelun kehitysmahdollisuudet ovat lähes rajattomat. Vuonna 2015 tekniikka ei ole enää este rajat ylittävälle yhteistyölle, vaan esteitä muodostamme me ihmiset asenteinemme, tapoinemme ja ennakkoluuloinemme.

Paraskaan verkkopalvelu ei korvaa kasvokkain tapahtuvaa vuorovaikutusta, mutta sen avulla voidaan lisätä ihmisten välisiä kohtaamisia ja siten yhteistyötä, kumppanuuttakin. Lounaistieto antaa jatkossa – osin jo nyt – mahdollisuuden hakea yhteistyökumppaneita, haastaa toimijoita mukaan toimenpiteisiin, löytää avointa tietoa, käydä keskustelua, jakaa parhaita käytäntöjä, koota ideoita, kertoa rahoitusmahdollisuuksista ja myös kuvata, miten maakunta makaa ja miten sitä pitäisi parantaa.

Lounaistieto-palvelun tarjoamat mahdollisuudet on ymmärretty hyvin jo nyt mm. Varsinais-Suomen ELY -keskuksessa, maakuntamuseossa, paikkatietoverkostossa, Turun kaupungissa ja monessa muussa alueen kunnassa ja kaupungissa – kuten Paimiossa, Liedossa ja Somerolla.

Jos sinulla on idea tai toive, miten Lounaistieto voisi tehdä maakunnasta paremman niin lähetä viesti osoitteeseen Den här e-postadressen skyddas mot spambots. Du måste tillåta JavaScript för att se den. tai kommentoi alle.

Tervetuloa mukaan Lounaistiedon tiimiin – se on avoin kaikin tavoin!

Publicerad i Blogi
tisdag, 13 oktober 2015 10:48

DATA ILMAISTA, TIETO KALLISTA

Skrivet av  tisdag, 13 oktober 2015 10:48

Avoin data on kovassa nosteessa. Se nähdään vähintään uuden taloudellisen toiminnan moottorina, digitalisaation rinnalla jopa osaratkaisuina julkisen sektorin rahoitusongelmiin. Avoin data on kuitenkin uusi asia, ja sen sisältö voi olla monille hämärä. Mitä tiedon avoimuus käytännössä tarkoittaa?

Ensin on syytä selventää millä nimillä asioista puhutaan. Suomen kielessä avoin data ja avoin tieto nähdään usein synonyymeinä, vaikka data – tietoaineisto – on aivan eri asia kuin tieto, eli ymmärrys jostain asiasta. Avaan näiden välistä eroa teollisuudesta tutun jalostusasteen käsitteen kautta.

Data, avoin tai suljettu, on kaikkein matalimman jalostusasteen tietoa. Se on kuin maasta kaivettua jalostamatonta rautamalmia. Se on pelkkiä numeroita, joka kertoo ainoastaan kuinka paljon jotain on.

Hieman pidemmälle jalostettua tietoa on informaatio. Informaatio on tulkittua dataa, joka tarjoaa vastauksen kysymyksiin mitä, missä tai milloin. Metallivertauksen mukaisesti informaatio on teräslevyjä, se on jalostettu malmista eteenpäin mutta vielä melko yksinkertaisin prosessein.

Tieto sen sijaan on korkeimman jalostusasteen informaatiota. Se luo ymmärrystä ilmiöiden taustoihin vastaamalla kysymyksiin miten tai miksi. Tieto on kuin suuri risteilyalus, joka on rungon teräslevyjen päälle rakennettu mutta jota ei olisi mahdollista synnyttää ilman vahvaa erityisosaamista.

Jos tiedolla on jalostusasteensa, on sillä myös arvoketjunsa. Korkeamman jalostusasteen tieto perustuu aina matalampaan, ja jalostusasteen kasvaessa myös sen arvo ja hyödynnettävyys kasvaa. Arvoketju näkyy selvästi tiedon hinnassa. Avoin data on nimensä mukaan ilmaista. Datasta jalostettu informaatio on usein käyttäjälle ilmaista, ja jos se tarjotaan digitaalisessa muodossa, on se myös informaation tuottajalle edullista.

Sen sijaan ymmärrys asioista, tieto, vaatii syntyäkseen ajattelua. Se vaatii ihmisen analysoimaan dataa, tulkitsemaan analyysin tuloksia suhteessa muuhun tietoon ja tekemään johtopäätöksiä. Tiedon tuottaminen ei onnistu algoritmeilla, vaan se vaatii aikaa ja tuumailua. Siksi tieto tai ainakin sen tuottaminen on yhä kallista.

Pohdinnan lisäksi tiedon tuottaminen vaatii kuitenkin myös raaka-ainetta eli dataa. Juuri tässä korostuu avoimen datan merkitys. Mitä enemmän ja laajemmin dataa on saatavilla, sitä enemmän siitä on mahdollista tuottaa tietoa ja tätä kautta tuottaa hyötyä tiedon arvoketjussa.

Ilmaisen ja avoimen data paras peruste on se, että suljettu datapolitiikka on tiedon arvoketjun kannalta äärimmäisen tuhlailevaista.

Publicerad i Blogi