Skrivet av  onsdag, 21 oktober 2020 11:49

Suomi pyrkii hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä. Myös Varsinais-Suomen kunnissa kartoitetaan ja otetaan käyttöön tehokkaimpia toimia hiilidioksidipäästöjen leikkaamiseksi. Yksittäisen kunnan päästöistä kuntaorganisaation omat toiminnot muodostavat vain pienen osan, joten avainasemassa ovatkin ne puitteet, jotka kunta tarjoaa yrityksille ja kuntalaisille vähähiilisten ratkaisujen tekemiseen.

Kysyntä hiilineutraalia yhteiskuntaa rakentaville tuotteille ja palveluille kasvaa niin julkisella sektorilla kuin kotitalouksissakin. Kuntien on tärkeää tukea alueen yrityksiä päästövähennyksissä esimerkiksi kaavoituksen ja infraratkaisujen avulla. Kunnat voivat myös luoda kysyntää kestäville tuotteille ja palveluille julkisten hankintojen kautta.

Kuntien ja yritysten toimivan yhteistyön hyödyt ovat vastavuoroisia: yritysten ilmastoteot edesauttavat merkittävästi kunnan mahdollisuuksia saavuttaa omat päästövähennystavoitteensa: kunnat luovat kestävät puitteet yrityksille ja yritykset puolestaan kehittävät ratkaisuja julkisen sektorin ja tietysti myös kuluttajien tarpeisiin. Matalan kynnyksen keskustelu paitsi kunnan ja yritysten, myös kuntalaisten välillä onkin tärkeää toimivien kestävää siirtymää vauhdittavien ratkaisujen löytymiseksi.

On tärkeää, että myös paikalliset ja pienemmät yritykset pysyvät muutoksessa mukana ja löytävät toiminnalleen uusia muotoja sekä markkinarakoja. Tässä jatkuvan keskusteluyhteyden ja varhaisen vaiheen markkinavuoropuhelujen rooli kunnan ja yritysten välillä korostuu. Monet pienemmät yritykset tekevät jo paljon, mutta kaipaavat tukea toimista viestimiseen. Kaarinassa keskustelua sekä kunnan ja yritysten ilmastoyhteistyötä kehitetään Valonian ja kaupungin yhteistyönä Kaarinan yritysten ilmastoteot –hankkeessa, jossa kahdeksan kaarinalaista yritystä pohtii omien toimiensa vaikutuksia, päästövähennyspolkua sekä viestintää.

Jalanjäljestä kädenjäljeksi

Yrityksiltä, toimialasta riippumatta, edellytetään yhä vahvemmin oman toimintansa ilmasto- ja ympäristövaikutusten tiedostamista. Mahdollisuuksia oman toiminnan arviointiin ja hiilijalanjäljen mittaamiseen on lukuisia. Alkuun pääsee esimerkiksi avoimilla ja ilmaisilla laskentapalveluilla, kuten SYKEn yrityksille suunnatun hiilijalanjälkilaskurin avulla. Vaikka nykyisen liiketoiminnan kehittäminen esimerkiksi minimoimalla haittoja ja sähköistämällä toimintaa on tärkeää, ovat yhteiskunnan muutoksessa avainasemassa täysin uudenlaiset tuotteet ja palvelut: auttamalla asiakasta pienentämään omaa hiilijalanjälkeään, voi yritys kääntää toimintansa ilmastovaikutukset haitoista positiiviseksi hiilikädenjäljeksi.

Monet yritykset ovatkin jo lähteneet rohkeasti uudistamaan toimintaansa – autoala sähköistyy vauhdilla, koneyritykset ja vähittäiskaupat tarjoavat vuokrapalveluja ja teollisuuden hukkalämpöä kerätään hyötykäyttöön. Jopa lyhytikäisyydestään kuuluisia älypuhelimia korjataan takaisin myyntiin. Muutos näkyy myös perusasioiden äärellä: ruuantuotannossa kehitetään hiilensidontaa, suljettuja ravinnekiertoja sekä vertikaaliviljelyä ja lihatalot tuovat markkinoille kasviproteiinivalmisteita. Tämä kehitys tulee lähitulevaisuudessa edelleen voimistumaan niin kasvavan kysynnän kuin poliittisen ohjauksen ja EU Green Dealin toimeenpanon myötä.

Moni yritys joutuu nyt pandemian seurauksena miettimään toimintaansa osin uusiksi. Muutos avaa kuitenkin myös mahdollisuuden uusille kehityspoluille, ja ilmastokriisin ja luontokadon myötä tarve kestävälle suunnalle on koko ajan akuutimpi. Kestävä kehitys on viisasta myös liiketoiminnan näkökulmasta; se on uusiutumiskykyä, kilpailukykyä ja riskeihin varautumista. On ratkaisevan tärkeää, että julkinen sektori – niin elvytysrahat kuin kuntien toimet – ohjaavat ja tukevat näitä kestäviä kehityspolkuja.

Publicerad i Blogi
onsdag, 26 augusti 2015 12:04

ILMASTONMUUTOSTA ILMASSA

Skrivet av  onsdag, 26 augusti 2015 12:04

Heinäkuu kului viileää säätä päivitellessä. Taas saimme kuulla, että ilmastonlämpenemisen on oltava ihmiskunnan räikein huijaus. Jokaiseen uutiseen jäätiköiden uudelleen jäätymisestä tarrataan kuin kansipuun palasiin Titanicin vajotessa. Yleisesti ottaen ilmastonmuutos ja ilmaston lämpeneminen mielletään samaksi asiaksi. Amerikassa tehdään kovasti työtä näiden kahden termin erottamiseksi toisistaan, samaa työtä kaivattaisiin myös täällä Euroopassa.

Mielelläni minäkin kirjoittaisin, että ilmastonmuutos on peruttu. Valitettavasti kuitenkin näyttää siltä, että olemme menossa kohti pahimpia skenaarioita.

Heinäkuussa Porin SuomiAreenalla Sitran hiilineutraaliusasiantuntija Mari Pantsar vertasi maapallon ilmaston lämpenemistä ihmiskehoon: jo pari astetta yli normaalilämmön ihminen tuntee olonsa todella kipeäksi, puhumattakaan jopa hengenvaarallisesta viidestä asteesta. Miksei siis maapallommekin olisi pulassa, vaikka kyse olisikin "vain" muutamasta lisäasteesta?

Energia- ja materiaalitehokkuuden edistämiseen ilmastonmuutoksen hillintä ei ole enää ainoa syy. Maailman ylikulutuspäivää vietettiin tänä vuonna viikkoa viime vuotta aiemmin. Tuolloin ihmiskunnan kulutus ylitti maapallon kyvyn tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja ja käsitellä fossiilisten polttoaineiden käytön aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä. Loppuvuoden lisäämme lapsiemme velkaa.

Meillä ei ole varaa dumpata kalliita metalleja ja kemikaaleja syyttä suotta kaatopaikoille. Materiaalien saatavuusongelmat tosin luovat mahdollisuuksia korvaaville, uusiutuvia luonnonvaroja hyödyntäville keinoille. On kuitenkin edettävä realistina. Yhtä suurta ratkaisua ei ole ja vaihtoehtoiset ratkaisut ovat aina jostain muusta pois. Uusiutuva energia, kuten aurinkopaneelit, tarvitsevat paljon erilaisia metalleja, bioteknologia puolestaan vie pahimmallaan viljelypinta-alaa ruokakasveilta.

Uskon kuitenkin siihen, että toivoa on. Isot valtiot ovat tehneet päätöksiä hiilipäästöjen pienentämiseksi, Australia esimerkiksi päätti 25 prosentin päästövähennyksistä. Samaan aikaan Ranska ilmoitti tavoitteestaan puolittaa energiankulutuksensa ja säätää samanaikaisesti lakia, joka velvoittaa supermarketteja antamaan päiväyksiltään vanhentuneet tuotteet hyväntekeväisyyteen.

Yrityksille suuri kannustin muutokseen on pelko ihmisten jaloillaan äänestämisestä. Lego irtautui sopimuksesta Shellin kanssa, koska Shell poraa öljyä arktisilta alueilta. Raisio oli ensimmäinen suomalainen yritys, joka lisäsi hiilidioksidijalanjäljen tuotteidensa pakkausmerkintöihin.

Ilmastonmuutosta kiihdyttäviä tekoja mitataan hiilijalanjäljellä. Hiilikädenjälki puolestaan mittaa ilmastonmuutosta hillitseviä tekoja, esimerkiksi hiilinielujen kuten metsien istuttamista tai ilmastomyönteisen teknologian kehittämistä ja käyttöönottoa. Suomalainen tutkimus on selvittänyt, että jos suomalaiset loisivat toimillaan seitsemän kertaa Suomen hiilijalanjäljen kokoisen hiilikädenjäljen, riittäisi se pysäyttämään ilmastonmuutoksen koko maapallolla. Huolimatta kiinalaisten ja intialaisten ja amerikkalaisten ja kreikkalaisten tekemisistä.

Siinä on perspektiiviä ja haastetta meistä jokaiselle.

Publicerad i Blogi