Skrivet av  måndag, 23 augusti 2021 12:29

 Väestö ikääntyy ja Varsinais-Suomenkin asukkaista lähes neljäsosa on jo nyt yli 65-vuotiaita. Tavoite liikenteen päästöjen puolittamisesta vuoteen 2030 mennessä vaatii, että huomiota kiinnitetään kaikkien ikäryhmien liikkumistottumuksiin ja -tarpeisiin – myös ikäihmisten. Ikäystävällisen kestävän liikkumisen ja palveluiden suunnittelun ohella paras keino vauhdittaa muutosta kestävämpiin liikkumistapoihin on tuupata, rohkaista ja kannustaa ikäihmisiä yksityisautoilusta joukkoliikenteen käyttöön.

Monet seniorit ovat eläköidyttyään aktiivisia, liikkuvat ja harrastavat paljon. Toisaalta iäkkäillä on paljon rajoitteita ja erityistarpeita, jotka todella vaikuttavat mahdollisuuksiin liikkua julkisilla kulkuvälineillä. Kuudessa eri maassa on viime vuosien aikana EU-rahoitteisesti kokeiltu keinoja lisätä julkisen liikenteen ikäystävällisyyttä ja käytettävyyttä senioreiden näkökulmasta.

Gdanskissa palvelutaloissa ja hoitokodeissa testattiin ja kerättiin palautetta kolmipyörien käytöstä. Tartossa pyrittiin lisäämään senioreiden osalta vähälle käytölle jääneen kaupunkipyöräjärjestelmän houkuttelevuutta tekemällä ikäystävällistä viestintää, ohjevideoita ja uusia infotauluja kaupunkipyörien käyttöön. Hampurissa kehitettiin suunnitteluohjeet ikäystävällisen transfer hubin toteuttamiseen. Pilottikohteena ollutta bussiasemaa parannettiin ikäihmisten toiveista lisäämällä asemalle muun muassa penkkejä ja nojia, LED-valaistus ja lisäksi merkittiin selkeät alueet pyöräilijöille ja kävelijöille. Aarhusissa pureuduttiin korona-ajan vaikutuksiin julkisessa liikenteessä ja kehitettiin joukkoliikennejärjestelmää ikänäkökulmasta. Riikassa kehitettiin lohkoketjuteknologiaa, jolla edistetään liikkumispalvelujen saavutettavuutta.

Turussa todettiin vertais- ja digituen voima – fölikaverit auttavat ikätovereitaan ja toimivat kanavana suunnittelun suuntaan

Turun seudun joukkoliikenne Fölissä testattiin ja kehitettiin mentorointimallia, jossa kokeneemmat joukkoliikenteen käyttäjät opastavat ikäisiään palvelujen käytössä. Vertaistuen merkitys on osoittautunut suureksi. Senioreiden mukaan jännittäminen ja ennakkoluulot hälvenivät, kun bussin käyttöön sai tutustua toisen ihmisen kanssa. Esimerkiksi apuvälineen kanssa bussia on vaikeampi käyttää ja opastuksesta ja käytännön harjoittelusta voi olla paljon hyötyä.

Toiminnassa on korostunut myös liikkumisen sosiaaliset hyödyt ja toisten tapaaminen. Jotkut päättivät kokeiltuaan vaihtaa oman auton arjen matkoissa bussin käyttöön esimerkiksi harrastematkojen osalta. Kyse onkin siitä, miten oman auton rinnalla ryhtyy kokeilemaan bussia jo ennen kuin ajokortista on luovuttava. Kokeneemman vertaisen avulla voi rohkaistua testaamaan myös uusia liikkumispalveluja, kuten kutsuliikennettä ja kaupunkipyöriä. Erityisesti sähkökäyttöiset pyörät saivat senioreilta kehuja. Seniorit ovatkin potentiaalinen kohderyhmä kaupunkipyörien käyttäjinä, mutta he tarvitsevat apua rekisteröimiseen ja käytön opetteluun. Kaikille pyörät eivät myöskään fyysisistä rajoitteista johtuen sovellu.

Fölin digitaalisten palvelujen opettelu kädestä pitäen on ollut senioreille hyödyllistä. Sähköiset palvelut kuten Föli-sovellus helpottavat aikataulujen, vaihtoyhteyksien ja reittien hakemista ja tällaisten asioiden helpottuminen kannustaa joukkoliikenteen pariin. Digituen tarjoamiseen ja senioreiden kouluttamiseen kannattaa panostaa, sillä ikäihmiset voivat opettaa käyttöä myös toisilleen.

Turun mentorointimallin kokeilun pohjalta käynnistyi tänä kesänä fölikaveritoiminta yhteistyössä Fölin, Turun Seudun Vanhustuki ry:n ja Valonian kanssa. Fölikaverit ovat vapaaehtoisia senioreita, joita on ollut mahdollista tavata avoimilla Föli-treffeillä tai keskenään sopien kesä-elokuun aikana. Fölikaverit ovat auttaneet Fölin käytössä kaikkia halukkaita ja levittäneet sanaa toiminnasta myös omissa verkostoissaan. Jatkoa toimintaan on luvassa taas viimeistään ensi keväänä.

Ikäystävällinen joukkoliikenne vaatii edelleen paljon panostamista ja kehittämistä yhteistyössä seniorimatkustajien kanssa. Fölikaverit ovatkin osana toimintaansa myös etsineet vastauksia esiin nousseisiin senioreiden kysymyksiin ja haasteisiin Fölin asiakaspalvelusta tai suunnittelijoilta. Tätä kautta on syntynyt kaivattua vuoropuhelua senioriasiakkaiden ja joukkoliikennesuunnittelijoiden välille.

Katso videokooste Turun mentorointikokeilusta!

GreenSAM – Green Silver Age Mobility -hankkeen lopputapahtumat järjestetään verkossa 8.–9.9. Tilaisuuksissa kuullaan tarkemmin eri maiden kokeiluiden opeista sekä asiantuntijapuheenvuoroja.

Publicerad i Blogi
Skrivet av  tisdag, 23 mars 2021 12:37

Varsinais-Suomen ilmastotiekartta julkaistiin helmikuun alussa. Ilmastotiekarttaan priorisoitujen alueella toteutettavien sekä valtakunnallisten toimenpiteiden avulla on mahdollista saavuttaa Varsinais-Suomen hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä. Tiekartassa on nyt mukana energia-, liikenne- ja maataloussektorit ja sitä täydennetään muiden sektorien toimenpiteillä jo kuluvan vuoden aikana.

Mikä sitten on ilmastotiekartan merkitys? Mihin sillä vaikutetaan? Tähän on kaksi näkökulmaa. Ensinnäkin on tietysti tärkeä ymmärtää, minkälaisia toimia tarvitaan, jotta Varsinais-Suomi voi alueella tuotettujen päästöjen osalta saavuttaa hiilineutraaliuden ja kantaa kortensa kekoon yhteisten päästötavoitteiden saavuttamiseksi.

Toinen, herkemmin unohtuva näkökulma on se, minkälaisia vaikutuksia ja mahdollisuuksia meillä tehdyt toimenpiteet saavat aikaan muualla. Millaista uutta teknologiaa meillä kehitetään tai millaisia uusia käytäntöjä tai tutkimustietoa meidän toimestamme syntyy? Kunnianhimoinen alueellinen ilmastopolitiikka voi edesauttaa uusien kasvuyritysten kehittymistä ja varsinaissuomalaiset yritykset voivat saada jalansijaa, kun kaupungit ympäri maailmaa ratkaisevat uusiutuvan energian, vesienhallinnan tai energiatehokkuuden haasteita.

Kysyntä vähähiilisen yhteiskunnan rakennuspalikoille kasvaa kaikkialla maailmassa. Esimerkiksi Kiinan hiilineutraaliustavoitteen voi odottaa synnyttävän kysyntäaallon puhtaille teknologioille ja ratkaisuille. Tällaisen mahdollisuuden  edessä ei kannata tyytyä pohtimaan vain maakuntarajojen sisäpuolella syntyviä vaikutuksia. Kun paikallisella tasolla otamme rohkeasti käyttöön uutta energiateknologiaa, liikkumiseen kytkeytyviä digitaalisia ratkaisuja tai uudenlaisia materiaaleja, vahvistamme samalla yritysten mahdollisuuksia kansainvälisillä markkinoilla.  Käynnistyvä EU:n rahoituskausi voi tuoda uudenlaisten ratkaisujen kehittämiseen paitsi rahoitusta, myös verkostoja ja kumppanuuksia kirittämään muutosta ja yritysten tarjoomaa.

Todellisuudessa vielä on kuitenkin matkaa siihen, että olisimme alueen toimilla aktiivisesti ratkaisijan roolissa. Vaikka tiedämme, että esimerkiksi rakentamisesta ja rakennuksista aiheutuvia päästöjä on mahdollista vähentää hiilineutraaliustavoitteen edellyttämällä tavalla, ei muutos ole vielä käynnistynyt riittävällä voimalla. Päästövähennysten toteutuminen edellyttää konkreettisia päätöksiä jokaisen yksittäisen hankkeen kohdalla. Samalla jokainen rakennus- tai infrahanke on myös mahdollisuus kehittää uutta ja saada uusille teknologioille jalansijaa. Ratkaisijaksi ei ryhdytä ilman konkreettisia tekoja.

Monet kunnat ovat jo tarttuneet ilmastohaasteeseen ja pohtivat keskeisimpiä askeleita, uusia avauksia ja tarvittavia yhteistyökumppaneita. Tavoitteiden asettaminen on tärkeää myös siksi, että yritykset voivat ennakoida omia ratkaisujaan esimerkiksi energiakysymysten osalta. Ilmastonmuutos on haasteena yhteinen ja siksi kuntien välisen vertailun sijaan kannattaa ymmärtää erilaisten kuntien mahdollisuuksia. Päästöjä on vähennettävä voimakkaimmin siellä, missä päästöjä syntyy, mutta pienuuden taakse ei pidä myöskään piiloutua – vaikka oma osuus päästöistä on vähäinen, voi vaikutus olla suuri, kun tarttuu puhtaiden teknologioiden tuomiin uusiin kasvumahdollisuuksiin ja modernien palveluiden kehittämiseen.

Suomalaiset yritykset ovat jo nyt pärjänneet hyvin kansainvälisissä vastuullisuusarvioinneissa. Energiaratkaisuiden myötä monien yritysten hiilijalanjälki on pudotettavissa jopa murto-osaan nykyisestä. Tämä todettiin hiljattain esimerkiksi Laitilassa, jossa kaupungin tuella laadittiin yritysten energialaskelmia. Ratkaisut edellyttävät määrätietoista yhteistyötä alueen veturiyritysten ja kuntien välillä, jotta myös alihankintaketjun yritykset voivat onnistua. Esimerkiksi biokaasusta ovat monet yritykset kiinnostuneita, mutta tarkoituksenmukaisten laitosratkaisujen aikaansaaminen on edelleen turhan hidasta.

Olemme viime vuosien aikana onnistuneet saamaan yhä vankemman ymmärryksen siitä, missä ilmastopäästöjen osalta Varsinais-Suomessa mennään ja mihin meidän tulisi seuraavaksi suunnata. Uudenlaisia kehittämisen kumppanuuksia rakennetaan, jotta kansainvälisiin mahdollisuuksiin kyettäisiin tarttumaan voimakkaammin. Tästä hyvänä uutena esimerkkinä on meriklusterin hiilineutraaliuteen tähtäävä yhteistyö.

Tiekarttatyö jatkuu, ja tarkoituksena onkin vuosittain tarkistaa, että suunta on oikea. Paljon on vielä myös avoimia kysymyksiä. Erityisen vaikeaa on hahmottaa, millaisia kerrannaisvaikutuksia muuttuneella ilmastolla on esimerkiksi luonnon kantokyvylle ja sitä kautta myös eri elinkeinoille. Edelleen on tarpeen ymmärtää erilaisia alueita ja mahdollisia esteitä, joita aktiivisesti voidaan ryhtyä purkamaan. Visiona kuitenkin on, että vuonna 2035 Varsinais-Suomi on elinvoimainen ja hiilineutraali maakunta, jossa on ennakkoluulottomasti kehitetty ja otettu käyttöön ilmastokestäviä ratkaisuja luottaen osaamiseen, yhteistyöhön ja yhteiseen vastuuseen.

Publicerad i Blogi