Skrivet av  måndag, 23 augusti 2021 12:29

 Väestö ikääntyy ja Varsinais-Suomenkin asukkaista lähes neljäsosa on jo nyt yli 65-vuotiaita. Tavoite liikenteen päästöjen puolittamisesta vuoteen 2030 mennessä vaatii, että huomiota kiinnitetään kaikkien ikäryhmien liikkumistottumuksiin ja -tarpeisiin – myös ikäihmisten. Ikäystävällisen kestävän liikkumisen ja palveluiden suunnittelun ohella paras keino vauhdittaa muutosta kestävämpiin liikkumistapoihin on tuupata, rohkaista ja kannustaa ikäihmisiä yksityisautoilusta joukkoliikenteen käyttöön.

Monet seniorit ovat eläköidyttyään aktiivisia, liikkuvat ja harrastavat paljon. Toisaalta iäkkäillä on paljon rajoitteita ja erityistarpeita, jotka todella vaikuttavat mahdollisuuksiin liikkua julkisilla kulkuvälineillä. Kuudessa eri maassa on viime vuosien aikana EU-rahoitteisesti kokeiltu keinoja lisätä julkisen liikenteen ikäystävällisyyttä ja käytettävyyttä senioreiden näkökulmasta.

Gdanskissa palvelutaloissa ja hoitokodeissa testattiin ja kerättiin palautetta kolmipyörien käytöstä. Tartossa pyrittiin lisäämään senioreiden osalta vähälle käytölle jääneen kaupunkipyöräjärjestelmän houkuttelevuutta tekemällä ikäystävällistä viestintää, ohjevideoita ja uusia infotauluja kaupunkipyörien käyttöön. Hampurissa kehitettiin suunnitteluohjeet ikäystävällisen transfer hubin toteuttamiseen. Pilottikohteena ollutta bussiasemaa parannettiin ikäihmisten toiveista lisäämällä asemalle muun muassa penkkejä ja nojia, LED-valaistus ja lisäksi merkittiin selkeät alueet pyöräilijöille ja kävelijöille. Aarhusissa pureuduttiin korona-ajan vaikutuksiin julkisessa liikenteessä ja kehitettiin joukkoliikennejärjestelmää ikänäkökulmasta. Riikassa kehitettiin lohkoketjuteknologiaa, jolla edistetään liikkumispalvelujen saavutettavuutta.

Turussa todettiin vertais- ja digituen voima – fölikaverit auttavat ikätovereitaan ja toimivat kanavana suunnittelun suuntaan

Turun seudun joukkoliikenne Fölissä testattiin ja kehitettiin mentorointimallia, jossa kokeneemmat joukkoliikenteen käyttäjät opastavat ikäisiään palvelujen käytössä. Vertaistuen merkitys on osoittautunut suureksi. Senioreiden mukaan jännittäminen ja ennakkoluulot hälvenivät, kun bussin käyttöön sai tutustua toisen ihmisen kanssa. Esimerkiksi apuvälineen kanssa bussia on vaikeampi käyttää ja opastuksesta ja käytännön harjoittelusta voi olla paljon hyötyä.

Toiminnassa on korostunut myös liikkumisen sosiaaliset hyödyt ja toisten tapaaminen. Jotkut päättivät kokeiltuaan vaihtaa oman auton arjen matkoissa bussin käyttöön esimerkiksi harrastematkojen osalta. Kyse onkin siitä, miten oman auton rinnalla ryhtyy kokeilemaan bussia jo ennen kuin ajokortista on luovuttava. Kokeneemman vertaisen avulla voi rohkaistua testaamaan myös uusia liikkumispalveluja, kuten kutsuliikennettä ja kaupunkipyöriä. Erityisesti sähkökäyttöiset pyörät saivat senioreilta kehuja. Seniorit ovatkin potentiaalinen kohderyhmä kaupunkipyörien käyttäjinä, mutta he tarvitsevat apua rekisteröimiseen ja käytön opetteluun. Kaikille pyörät eivät myöskään fyysisistä rajoitteista johtuen sovellu.

Fölin digitaalisten palvelujen opettelu kädestä pitäen on ollut senioreille hyödyllistä. Sähköiset palvelut kuten Föli-sovellus helpottavat aikataulujen, vaihtoyhteyksien ja reittien hakemista ja tällaisten asioiden helpottuminen kannustaa joukkoliikenteen pariin. Digituen tarjoamiseen ja senioreiden kouluttamiseen kannattaa panostaa, sillä ikäihmiset voivat opettaa käyttöä myös toisilleen.

Turun mentorointimallin kokeilun pohjalta käynnistyi tänä kesänä fölikaveritoiminta yhteistyössä Fölin, Turun Seudun Vanhustuki ry:n ja Valonian kanssa. Fölikaverit ovat vapaaehtoisia senioreita, joita on ollut mahdollista tavata avoimilla Föli-treffeillä tai keskenään sopien kesä-elokuun aikana. Fölikaverit ovat auttaneet Fölin käytössä kaikkia halukkaita ja levittäneet sanaa toiminnasta myös omissa verkostoissaan. Jatkoa toimintaan on luvassa taas viimeistään ensi keväänä.

Ikäystävällinen joukkoliikenne vaatii edelleen paljon panostamista ja kehittämistä yhteistyössä seniorimatkustajien kanssa. Fölikaverit ovatkin osana toimintaansa myös etsineet vastauksia esiin nousseisiin senioreiden kysymyksiin ja haasteisiin Fölin asiakaspalvelusta tai suunnittelijoilta. Tätä kautta on syntynyt kaivattua vuoropuhelua senioriasiakkaiden ja joukkoliikennesuunnittelijoiden välille.

Katso videokooste Turun mentorointikokeilusta!

GreenSAM – Green Silver Age Mobility -hankkeen lopputapahtumat järjestetään verkossa 8.–9.9. Tilaisuuksissa kuullaan tarkemmin eri maiden kokeiluiden opeista sekä asiantuntijapuheenvuoroja.

Publicerad i Blogi
tisdag, 24 september 2019 15:51

KIERTOTALOUTTA KIVIAINESHUOLTOON

Skrivet av  tisdag, 24 september 2019 15:51

Suomessa käytetään Infra ry:n mukaan noin rekkalastillinen kiviaineksia jokaista tämän blogin lukijaa ja muutakin suomalaista kohden vuosittain. Jos kaikki suomalaisten vuosittain kuluttamat kiviainekset asetettaisiin yhteen rekkajonoon, ulottuisi se Turusta Utsjoelle ja takaisin yli kolmekymmentä kertaa. Erilaiset maa-ainekset ovatkin selvästi suurin luokka Suomen raaka-aineiden kokonaiskulutuksesta muodostaen siitä yli puolet.

On selvää, että näin suurten määrien kuljettaminen, jalostaminen ja käyttö aiheuttaa suuren määrän kasvihuonekaasupäästöjä ja muita ympäristöhaittoja, kuten melua ja pienhiukkaspäästöjä. Lisäksi kiviaineshuollosta aiheutuu suuria taloudellisia kustannuksia. Rakentaminen ja siten myös kiviainesten käyttöön liittyvät paikalliset haitat kohdistuvat usein jo valmiiksi taajaan asutuille alueille, joilla haitoista kärsiviä on paljon. Kiviainekset ovat myös uusiutumaton luonnonvara, jonka ottamisella on merkittäviä ympäristö- ja maisemavaikutuksia.

Maarakentamisen yhteydessä syntyy myös merkittävä määrä ylijäämämaita, kun teknisiltä ominaisuuksiltaan heikkolaatuinen maa kaivetaan pois laadukkaamman kiviaineksen tieltä. Myös näiden maa-ainesten kuljettamisesta ja loppusijoittamisesta aiheutuu ympäristövaikutuksia ja kustannuksia.

Suomi tavoittelee hiilineutraaliuden saavuttamista vuoteen 2035 mennessä, Turun kaupunki vieläkin kunnianhimoisemmin vuoteen 2029 mennessä. Tällaisten tavoitteiden saavuttaminen vaatii toimia yhteiskunnan kaikilla sektoreilla, eikä kiviaineshuolto ole poikkeus. On tärkeää, että suunnittelemme maankäyttöä ja rakenteita niin, että toteutetuilla alueilla voidaan toimia mahdollisimman ympäristöystävällisesti. Tavoitteiden saavuttamiseksi tulee suunnittelussa kiinnittää entistä enemmän huomiota myös siihen, millaisia vaikutuksia itse toteutusvaiheella on, ja miten niihin voidaan vaikuttaa. On arvioitu, että jopa 90 prosenttiin maarakentamisen ympäristöhaitoista ja kustannuksista sitoudutaan jo suunnittelun eri vaiheissa.

Kiviaineshuollon tuomiseksi kiertotalouden piiriin on tiedossa paljon erilaisia keinoja. Ottamalla käyttöön neitseellisiä kiviaineksia korvaavia uusiomateriaaleja, hyödyntämällä rakentamisen yhteydessä syntyviä kiviaineksia ja ylijäämämaita niiden syntypaikkojen lähellä, etsimällä synergioita eri hankkeiden maamassavirtojen välillä ja suunnittelemalla maarakennuskohteet resurssitehokkaiksi voidaan merkittävästi vähentää maarakentamisen ympäristövaikutuksia ja saavuttaa mittavia taloudellisia säästöjä.

Varsinais-Suomen liitto on koordinoinut alueellista hanketyötä kiviaineshuollon haittojen vähentämiseksi jo vuodesta 2015 alkaen. Tavoitteena on ollut viedä tietoa ja resursseja maarakentamisen parempien käytänteiden käyttöönottamiseksi eri toimijoille. Vuosina 2015-2018 toteutetun alueellisen hankkeen toimista löydät tietoja hankkeen loppuraportista.

Vuoden 2018 syksystä alkaen kiviaineshuollon käytänteitä on kehitetty entistä laajemmassa yhteistyössä osana 6Aika: CircVol – Suurivolyymisten sivuvirtojen ja maamassojen hyödyntäminen kaupungeissa -hanketta. Suomen suurimmilla kaupunkiseuduilla operoivan hankkeen laajamittaisista toimista löydät tietoa hankkeen kotisivuilta. Varsinais-Suomessa on ehditty järjestää jo useita koulutustilaisuuksia, selvittää paikkatietotarkastelun avulla kiviaineshuollon mahdollisia tukialueita, ja julkaista päivitettyä tietoa maakunnassa syntyvistä maarakentamisen uusiomateriaaleista. Työ CircVol-hankkeessa jatkuu vuoden 2020 loppuun saakka.

Publicerad i Blogi
Skrivet av  tisdag, 19 juni 2018 14:49

Kuntien ilmastotyössä Valonian rooli on monesti toimia viestin välittäjänä ja tulkkina eri toiminnan tasojen välillä. Työskentelemme kuntien strategisella tasolla ja suurten vaikuttavien ratkaisujen äärellä, mutta samalla myös asukkaiden parissa, lähellä ihmisten arkipäivää. Huomaamme usein, että paikallisella tasolla nämä kaksi tasoa eivät välttämättä kohtaa.

Ihmiset ovat kasvavassa määrin huolissaan ilmastonmuutoksesta ja kaipaisivat positiivisia signaaleja ympärillä tapahtuvasta ilmastotyöstä. Nuorisobarometrin (2016) mukaan 42 % nuorista ja nuorista aikuisista on vähentänyt kulutustaan ympäristösyistä. Ihmiset ovat yhä kiinnostuneempia ympäristön huomioimisesta, mutta motivaation kannalta tärkeää on tunne siitä, ettei toimineen ole yksin.

Varsinais-Suomessa tavoitellaan hiilineutraaliutta maakuntatasolla ja valtaosassa kunnista on toteutettu erilaisia ilmastonmuutoksen hillintään kytkeytyviä toimenpiteitä. Toimet ovat kuitenkin edelleen monissa kunnissa yksittäisiä ja hiljaisuudessa toteutettuja, eivätkä ne näyttäydy kuntalaisille johdonmukaisena jatkumona. Monet kunnat ovat esimerkiksi siirtyneet pois öljystä lämmitysmuotona, mutta asukkaat eivät välttämättä ole siitä tietoisia. Ilmastonmuutoksen hillintään tähtäävänä toimenpiteenä ratkaisu on kuitenkin merkittävä.

Laskutavasta riippuen noin 70–80 % kasvihuonekaasuista voidaan johtaa takaisin loppukuluttajaan, meihin yksittäisiin kuluttajiin ja kuntalaisiin, meidän elämäntapoihimme. Kuntien kasvihuonekaasupäästöistäkin merkittävän osan siis aiheuttavat kuntalaiset omilla toimillaan, kuten kiinteistöjen lämmityksellä, autoilulla tai sähköä kuluttamalla.

Asukkaiden aktivoiminen kunnan suunnalta jää silti usein vähäiseksi, sillä kunnat kokevat vaikutusmahdollisuutensa vähäisinä. Kunta voi toimia esimerkinnäyttäjänä omilla näkyvillä toimenpiteillään, mutta konkreettisesti myös ohjata kuntalaista rakentamalla sellaista elinympäristöä, jossa yksittäisen asukkaan on helppo tehdä kestäviä valintoja.

Yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehittäminen niin, että asukkaan on luontevaa valita ilmastoystävällinen kulkumuoto, on ohjaavista ratkaisuista vaikuttavimpia. Liikenteeseen liittyvät ratkaisut ja uudet palvelut myös näkyvät asukkaan arkipäivässä. Esimerkiksi yhteiskäyttöiset pyörät tai kutsupohjaisen liikenteen kokeilut tuovat liikenteen päästöjen vähentämisen lähelle meitä kaikkia.

Kunnassa voidaan suotuisilla ja helposti ymmärrettävillä rakennusjärjestys- ja lupakäytännöillä vauhdittaa yksittäisten kuntalaisten tai taloyhtiöiden uusiutuvan energian hankintoja. Energiateemassa kunnalla on myös hyvät mahdollisuudet toimia esimerkinnäyttäjänä ja uusien teknologioiden käyttöönoton demonstroijina. Hyvänä esimerkkinä asukkaille näkyvästä uudesta ratkaisusta on Salon lukion aurinkovoimala.

Asukkaille kannattaa aktiivisesti kertoa niin kunnan näkyvämmästä kuin näkymättömämmästä ilmastotyöstä. Ilmastonmuutoksen vastaisia toimenpiteitä ei pidä marginalisoida vaikenemalla kaikesta siitä työstä mitä tehdään vaan jo toteutettuja toimenpiteitä pitäisi tuoda yhä aktiivisemmin esiin kuntalaisille. Parhaimmillaan ilmastotyö on aktiivista vuorovaikutusta, jossa asukkaat ovat mukana vaikuttajina, energiantuottajina, kokeilijoina tai uusien palveluiden ideoijina.

Kunnianhimoinen, näkyvä ja osallistava ilmastopolitiikka voi synnyttää kuntaan aktiivista asukastoimintaa, uusia palveluita, viihtyisiä lähiympäristöjä sekä uusia työpaikkoja. Kuntalaisten onnistunut huomioiminen ja mukaan ottaminen voi käynnistää positiivisten ilmastotekojen kierteen, joka kiihdyttää itse itseään.

Publicerad i Blogi