torsdag, 03 september 2020 08:35

KOHTI DIGITAALISTA MAAKUNTAKAAVAA

Skrivet av  torsdag, 03 september 2020 08:35

Oi niitä aikoja, totesin, kun kaappeja siivotessani löysin kartanpiirtäjäkoulun harjoitustyöni vuosilta 1991–1992. Tusseilla piirretyt ja puuväreillä väritetyt kaavakartat näyttivät omaan silmään mukavasti persoonallisilta verrattuna tämän päivän neliväritulosteisiin. Vapaalla kädellä tussatut pohjakartan korkeuskäyrät nostattivat vielä vuosien jälkeenkin pienen hien otsalle.

Suurin mullistus kaavojen piirtotyössä koettiin 1990-luvun puolivälin aikoihin, kun käsin piirtämisestä siirryttiin tietokoneavusteiseen karttatuotantoon. Aluksi tulostettiin mustavalkoisia ”värityskuvia”. Kynäpiirturit suhisivat muoville, josta kopioitiin kartta paperille ja sitten päästiin värittämään. Piirtämöissä leijuivat aikamoiset tussihöyryt, kun kaavakarttoja väritettiin urakalla!

Viime vuodet maakuntakaavaprosessia on viety eteenpäin pdf-tiedostoilla. Viralliseen käsittelyyn kaava-aineistot on edelleen tulostettu ja postitettu esimerkiksi kuntiin nähtäville. Karttojen piirtotekniikan kehittymisen ohella valtava muutos on tapahtunut myös aineistojen osalta. Puhutaan GIS- eli paikkatietoaineistoista, joita tuottavat sekä julkishallinnon organisaatiot että yksityiset toimijat. Maakuntakaava-aineistot ovat paikkatietoaineistoja eli kaavakartan pisteillä, viivoilla ja alueilla on kaikilla sijaintitieto, sekä ominaisuustietona esimerkiksi pinta-alatieto ja käyttötarkoitus. Paikkatietoaineistoista saadaan erilaisilla analyyseilla tuotettua arvokasta tietoa monenlaisen päätöksenteon tueksi. Eri aineistojen ominaisuustietoja voidaan yhdistää ja tehdä niistä juuri omaan tarpeeseen räätälöityjä analyyseja suunnittelutyön pohjaksi.

Kaikissa maakuntien liitoissa laaditaan maakuntakaavaa samalla ohjelmistolla. Yhtenäistä ohjeistusta ei maakuntakaavan tekniseen toteuttamiseen ole ollut käytettävissä lukuun ottamatta ympäristöministeriön laatimaa ”Numeerinen maakuntakaava” -ohjetta vuodelta 2002. Vuosina 2015–2018 kaikki maakuntien liitot osallistuivat pääosin ympäristöministeriön rahoittamaan HAME-hankkeeseen, jossa oli mukana myös Suomen ympäristökeskus. Kolmen vuoden aikana tuotettiin maakuntakaavoille yhtenäinen tietomalli, joka on lähes kaikissa liitoissa jo otettu käyttöön. Nyt pystymme tuottamaan yhdennäköistä maakuntakaava-aineistoa riippumatta siitä, minkä maakunnan kaavaa tarkastelemme. Aineisto jaetaan INSPIRE-direktiivin mukaisesti Varsinais-Suomen liitossa toimivan Lounaistiedon kautta ja sitä voi käydä katsomassa Maanmittauslaitoksen Paikkatietoikkunassa. Lounaistiedon Dataportaalista aineistoa voi myös ladata omaan paikkatieto-ohjelmaan, kun tehdään esimerkiksi tarkempaa aluesuunnittelua kunnissa.

Varsinais-Suomen liitossa tietomallipohjainen kaavantuotanto aloitettiin nyt nähtävillä olevan luonnonarvojen ja -varojen vaihemaakuntakaavan ensimmäisessä ehdotusvaiheessa. Tietomallin käyttöönoton myötä olemme päässeet hyödyntämään paikkatieto-ohjelmistomme viimeisimpiä hienouksia, joiden avulla kaava-aineistojen esittäminen on viety ns. ”next levelille”. Olemme eturintamassa viemässä maakuntakaavojamme digitaaliseen maailmaan, vaikka vielä toistaiseksi joudumme kankeahkon virallisen prosessin vuoksi tuottamaan aineistot myös pdf-tiedostoina. Ensimmäistä kertaa maakuntakaava-aineisto on nähtävillä pelkästään digitaalisessa muodossa. Toki sen voi halutessaan edelleen tilata itselleen myös tulostettuna versiona.

Varsinais-Suomen liiton Digitiimi ylpeänä esittää:

Varsinais-Suomen luonnonarvojen ja -varojen vaihemaakuntakaava tarinakarttana

Vaihemaakuntakaavan tausta-aineisto

Vaihemaakuntakaava on nähtävillä 3.9.-2.10.2020

Kaavan viralliset nettisivut, joilta löytyvät aineistot myös pdf-tiedostoina

Publicerad i Blogi
Skrivet av  onsdag, 03 juni 2015 08:16

Maakuntaamme koskettava vaihemaakuntakaava on saatu luonnosvaiheeseen ja asetetaan nähtäville kuntiin ja liiton virastoon 3.6.–10.7. palautteen saamiseksi ja jatkovalmistelun pohjaksi.

Vaihemaakuntakaavassa käsitellään valikoidut teemat koko maakunnan alueella. Olemme nostaneet keskusteluun Varsinais-Suomen vetovoimaisuuden ja kilpailukyvyn kannalta keskeiset teemat, jotka kytkeytyvät taajamien maankäyttöön. Näitä ovat keskustojen kehittäminen, seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan sijainti ja mitoitus sekä palveluiden saavutettavuus ja kestävän liikkumisen kannalta tärkeät liikenneverkon kehittämistoimet.

Varsinais-Suomen taajamat ovat viimeisten vuosikymmenten aikana voimakkaasti laajentuneet ja osin suunnittelemattomasti hajautuneet. Asukkaiden määrä ydintaajamissa on laskenut. Henkilöautoistuminen ja autoliikenteen kasvu ovat osaltaan edistäneet tätä kehityssuuntaa.

Taajamien keskustojen elinvoimaisuuden ja vireyden ylläpitäminen on yhä vaikeampaa kaupan rakenteellisten muutosten edetessä ja perinteisten työpaikka-alueiden siirtyessä hyvien autoliikenneyhteyksien äärelle pois taajamien keskustoista.

Haasteiden taklaaminen ja kehityksen kääntäminen vaatii katseiden suuntaamista kuntien keskeisille rakennetuille alueille. Alueen vetovoimaisuus on osatekijöidensä summa ja monipuolisimmillaan se näyttäytyy keskustoissa.

Lähipalvelut, sujuvat reitit, viihtyisät julkiset tilat sekä elävät asuin- ja työpaikkaympäristöt varmistavat keskustojen elinvoimaisuuden. Tarvitaan myös riittävästi asukkaita ja työpaikkoja ylläpitämään palveluita. Tämä mahdollistaa myös julkisen liikenteen hyvän palvelutason. Kehittämistyön tavoitteena on asukkaiden sujuva ja helppo arki!

Maankäyttöä, asumista, liikennettä sekä palveluita ja elinkeinoja tulee tarkastella kokonaisuutena. Tämä ns. MALPE-ajattelu ja sen muuttaminen käytännöksi vaatii sektorirajat ylittävää keskustelua ja yhdessä suunnittelua.

Kaavatiimimme on kiertänyt jokaisessa maakuntamme 27 kunnassa keskustelemassa kuntien näkemyksistä ja tarpeista em. teemoissa. Hyvät keskustelut, kuntien maankäytön suunnitelmat sekä yhteistyössä eri toimijoiden kanssa laaditut selvitykset ovat tarkentaneet yhteisiä tavoitteitamme ja valmistuneen kaavaluonnoksen ratkaisua.

Voimakasta kasvua ei juuri nyt ole näköpiirissä. Emme voi kuitenkaan jäädä odottamaan kasvua ja siirtää kehittämistä tulevaisuuteen – nyt on toimittava niillä pelimerkeillä, jotka meillä on käytössämme. Entistä suurempaan rooliin nousee silloin eri osatekijöiden yhteensovittaminen ja toimenpiteiden suuntaaminen oikeaan aikaan ja paikkaan.Oikeat odotusarvot vievät kehitystä eteenpäin!

Yleisötilaisuudet alkavat – tule mukaan keskustelemaan maakunnan kehittämisestä!

Publicerad i Blogi
Skrivet av  måndag, 01 juni 2015 07:53

Uusi hallitus on työnsä aloittanut ja Varsinais-Suomi sai vankan edustuksen: Petteri Orposta tuli sisäministeri ja Annika Saarikosta perheministeri kahden vuoden päästä. Eduskunnassa Maria Lohela valittiin puhemieheksi ja moni maakunnan kansanedustaja istuu tärkeässä paikassa parlamentin valiokunnissa.

Sipilän hallituksen ohjelma lupaa suoranaista turbokautta maakuntien hallintoon. Suurin uudistus koskee sosiaali- ja terveyspalveluita. Maakuntapohjalta luodaan sote-piirit, joihin yhdistetään erikoissairaanhoito ja kuntien nykyiset sosiaali- ja terveyspalvelut. Syntyy todellinen mammuttiorganisaatio, jota hallitaan vaaleissa valitulla valtuustolla.

Vaikka sote-mallista sovittiin hallitusneuvotteluissa aika tarkkaan, myös avoimia kysymyksiä on jäljellä. Suurin kysymys koskee rahoitusta ja myös sitä, kuinka vältetään se, että uudet piirit ryhtyvät yhteistyön sijasta kilpavarusteluun.

Hyväksytyllä mallilla on myös vastustajansa. Suuret kaupungit ovat ymmärrettävästi nyreissään. Ne sanovat uuden demokratiatason luovan tehokkuuden sijaan vain byrokratiaa, eivätkä usko kustannussäästöihin.

Hallitusohjelma lupaa remontin myös valtion aluehallintoon. Uudistuksen sisällöstä ei päästy yksimielisyyteen, joten tuleva malli on vielä täysin auki. Sen verran kuitenkin todetaan, että päällekkäisyyksiä karsitaan. Nykyisin aluekehitysvastuu on sekä maakunnan liitolla että Ely-keskuksella. Jos painopistettä siirretään valtion viranomaisen sijasta maakunnan suuntaan, on pakko miettiä, siirrytäänkö aitoon väliportaan hallintoon, johon soten lisäksi ympätään ainakin kehitystehtäviä. Ja valitaanko tulevaisuudessa sote-valtuuston lisäksi nykyinen maakuntavaltuusto, vai toimiiko sote-valtuusto samalla maakunnan korkeimpana päättävänä elimenä.

Suuri muutos koetaan myös kaavapuolella. Maakuntakaavoja ei enää vahvisteta ympäristöministeriössä, vaan maakuntavaltuuston päätös tulee olemaan lopullinen. Viimeinkin uskotaan siihen, että maakunnan ihmiset tietävät paremmin kuin virkahemmot Helsingissä, mikä maakunnalle on hyväksi.

Monet ehdotukset tulevat saamaan runsaasti kritiikkiä. Toivoa sopii, että hallitus kykenee huudosta huolimatta päätöksiin. Maakuntien hallinnossa on menty liian monta vaalikautta eipäsjuupas-periaatteella.

TÄLLÄ VIIKOLLA

Maanantai: Aamulla neuvonpitoa Turun pol- ja virkajohdon kanssa. Sitten oma johtoryhmä. Ip viikon valmistelua omien virkamiesten kanssa.
Tiistai: Kuntavierailut jatkuvat, nyt Aura. Ip ensin kehityskeskustelu ja sitten yliopistolle rehtori Väänäsen kanssa neuvonpitoon.
Keskiviikko: Aamulla Ylioppilaskyläsäätiön Kalervo Haverisen kanssa juttuhetki ja sieltä Kemiöön ja Örön saarelle seminaariin, mukana myös USA:n suurlähettiläs Bruce Oreck.
Torstai: Aamulla kehityskeskustelu, sitten Baltic Sea Region-seminaari, jossa myös loppusanat. Sieltä Naantalin Musiikkijuhlille, mutta ehdinkö?
Perjantai: Maanpuolustusasioita koko päivä.