Skrivet av  onsdag, 28 november 2018 15:03

Kuten mediasta on voinut huomata, koko julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon rakennemuutokseen tähtäävä sote-uudistus siirtyy jatkuvasti eteenpäin. Tämänhetkisen suunnitelman mukaan palveluiden järjestämisvastuun ja muiden tehtävien on tarkoitus siirtyä kunnilta uusiin maakuntaorganisaatioihin vuoden 2021 alusta, mutta maakuntavaalienkin ennakoidaan jälleen siirtyvän. Sote-uudistusta ympäröivä epävarmuus on aiheuttanut tilanteen, jossa tiedostettuihin kehittämisen kohteisiin ei tartuta – esimerkiksi kiinteistöt ovat tällaisessa tilanteessa vaarassa jäädä liian vähälle huomiolle. Tilanne on ikävä myös niille sadoilletuhansille ihmisille, joita se työn kautta koskettaa.

Olen kiertänyt energiakatselmoinnin merkeissä useita kiinteistöjä, joita uudistus koskettaa: terveyskeskuksia, neuvoloita, paloasemia ja palvelutaloja. Ongelma ei olisi merkittävä, jos olisi kyse lyhyestä siirtymäajasta, mutta investoinneissa on uudistusta odoteltaessa jarruteltu jo useamman vuoden ajan. Jokaisen kiinteistön tärkein ominaisuus on sen kyky toimia tehtävässään. Jotta kiinteistön tarkoituksenmukainen käyttö on mahdollista, tulee huolehtia siitä, että rakennus ja sen tekniikka toimivat suunnitellusti. Ylläpidon ja kunnostusten laiminlyönnillä tai harkitsemattomilla uudistuksilla voi olla kauaskantoisia seurauksia. Sen sijaan saneerausten ohella suunnitelmallisesti parannettu energiatehokkuus pidentää rakennuksen elinikää ja pienentää käyttökustannuksia.

Sote-kiinteistöjä on Varsinais-Suomessa yli 900 ja niiden yhteenlaskettu rakennuspinta-ala on yli miljoona neliömetriä. Karkeasti arvioituna kaikkien Varsinais-Suomen sote-kiinteistöjen yhteenlasketut energiakulut ovat vuodessa noin 22 miljoonaa euroa. Kiinteistöjen kunto on vaihteleva. Vaikka välttämättömät korjaukset on tehty myös uudistusta odotellessa, kunnat siirtävät suurempia kunnostuksia olettaessaan, että panostukset niihin ovat kunnan näkökulmasta turhia hallinnollisen uudistuksen kynnyksellä. Sote-uudistuksen jalkoihin on voinut jäädä tarpeellisiakin kunnostuksia, mitkä eivät ole olleet luonteeltaan akuutteja. Esimerkiksi pidemmällä tähtäimellä hyvinkin kannattavat kalliit investoinnit, kuten lisäeristäminen tai uusiutuvan energian lisääminen saattavat jäädä tekemättä, koska budjettihyödyn epäillään valuvan tulevan maakunnan laariin. Joka tapauksessa sekä kuntien että maakuntien kiinteistöjä ylläpidetään verovaroin, vaikka organisaatioilla onkin omat budjettinsa.

Sote-uudistuksen suunnitelmien mukaan kiinteistöjen omistajuus säilyisi kuitenkin jatkossakin kunnilla, joilta Maakuntien tilakeskus vuokraisi nämä käyttöönsä. Energiatehokkuuden parantaminen pienentäisi siis kiinteistöjen ylläpitokustannuksia kuntien hyödyksi myös uudistuksen jälkeen. Mikäli kiinteistöjen kunnostuksiin liittyviä päätöksiä joudutaan odottamaan vielä pitkään, voi maakunnassa pahimmillaan olla lopulta suuri määrä ongelmakiinteistöjä. Kiinteistöjen huonosta hoidosta kärsivät ensisijaisesti niiden työntekijät ja asiakkaat.

Kuntien kiinteistöjä koskevista päätöksistä merkittävä osa on poliittisia. Sote-uudistuksen takkuilua ei tulisi käyttää tekosyynä investointien välttelyyn. Kaikilta osin kiinteistöihin liittyvää haastetta ei ratkaista pelkästään sote-uudistuksen toteutumisellakaan. Suuri osa poliitikoista on kiinteistöjen hoitoon liittyvissä kysymyksissä maallikoita, mikä on valitettavasti johtanut myös huonoihin ratkaisuihin esimerkiksi sisäilmaongelmaisten kohteiden ylläpidosta päätettäessä.

Kun julkisia varoja käytetään, toivoo jokainen veronmaksaja niiden käytöltä tehokkuutta. Siksi jokaisen asioista päättävän tulisi hankkia riittävästi tietoa päätöksenteon taustalle. Suomen julkisten rakennusten kokonaisarvo on jopa 46 miljardia euroa eikä sillä tulisi uhkapelata. Pahimmillaan tietämättömällä poliittisella päätöksellä sotketaan rakennuksen suunniteltu toiminta ja jopa pilataan rakennus pysyvästi. Kunpa vain vastuu yhteisten varojen käytöstä painaisi riittävästi.

Publicerad i Blogi
tisdag, 21 juni 2016 14:46

KATSE LÄNTEEN

Skrivet av  tisdag, 21 juni 2016 14:46

Minulla oli tilaisuus osallistua Tasavallan Presidentin tämän kesän Kultaranta-keskusteluihin. Pakko sanoa, että todella mielenkiintoiset kaksi päivää, vaikka aihepiiri olikin aika kaukana maakuntajohtajan arkipäivästä.

Eniten käytettiin aikaa Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyön pohtimiseen. En kertaa käytyä keskustelua, se on ollut luettavissa hyvin kattavasti ja avoimesti viime päivien mediasta.

Mutta myös maakunnallisen liiton, erityisesti kun muistaa vuoden 2019 voimaan astuvan uuden, nykyistä paljon suuremman maakuntahallinnon, on syytä pohtia kansainvälisiä suhteitaan. Tämä aihepiiri on eri puolilla Suomea hoidettu kovin eri tavoin. Niillä maakunnilla, joilla on kosolti EU-rahaa (Itä- ja Pohjois-Suomi) myös kv-toiminnot keskittyvät ulkopuolelta tulevan rahan ympärille. Varsinais-Suomi ei varakkaana maakuntana voi leveillä EU-varoilla. Ne ovat pienentyneet vuosi vuodelta, mutta se ei ole estänyt meitä olemasta aktiivisia maailmalla. Toki parantamisen varaa on kuitenkin aina.

Tulevan maakunnan on nykyistä riuskemmin resurssein panostettava Pietarin ja Brysselin ohella myös Hampuriin ja Tukholmaan (tai muutoin vain Ruotsiin). Norja ja Ruotsi ovat tehneet jatkuvasti liikenneratkaisuja, joilla ne integroivat itseään muuhun Eurooppaan yhä tiiviimmin. Ruotsissa se on tarkoittanut jopa sitä, että Göteborgin ja Malmön merkitys Tukholmaan nähden on voimistunut. Ovathan nuo kaksi kaupunkia paljon lähempänä Euroopan ydintä kuin maan pääkaupunki.
Turulla ja Varsinais-Suomella on mahdollisuus ottaa Suomessa Göteborg- tai Malmö-rooli. Pitää vain olla rohkea ja uudistusmielinen. Suomi ei pysy jaloillaan, jos me suljemme itsemme ulkopuolisilta vaikutteilta ja eristäydymme.

TÄLLÄ VIIKOLLA
Ma: Kultaranta-keskusteluja koko päivä
Ti: MTK, sivistysasioita ja ip tietohallintoa
Ke: Hki, maakuntauudistuksen lainsäädäntöhankkeet, ip liikenneasioita
To: johtoryhmä, ip Mikko Lohikoski kv-asiat
Pe: Taitaa ollakin juhannusaatto, joten oikein hyvää Jussia kaikille!

måndag, 25 april 2016 09:55

MAAKUNTAVERO VAI EI?

Skrivet av  måndag, 25 april 2016 09:55

Tulin kuluneen viikon perjantaina nimitetyksi maakuntahallinnon ohjausta ja rahoitusta valmistelevan ryhmän puheenjohtajaksi. Tehtävänä on kiinteässä yhteistyössä sote- ja itsehallintouudistuksen rahoitus- ja resurssiohjaustyöryhmän kanssa tehdä esitys maakuntien ohjausjärjestelmäksi, koordinoida maakunnille siirrettävien tehtävien ohjausta, laatia ehdotus rahoitusjärjestelmästä, kartoittaa ehdotus uudistuksen edellyttämistä määrärahasiirroista ja valmistella hallituksen esityksen muotoon luonnokset ehdotuksen toteuttamiseksi 30.11.2016 mennessä.

Jos joku on jaksanut lukea koko rimpsun, on johtopäätös taatusti, että ei nyt niin hirveän seksikäs homma. Ehkä ei, mutta hyvin periaatteellinen ja tärkeä siitä näkökulmasta, että se tulee omalta osaltaan viitoittamaan sitä, millaiseksi kaavailtu maakuntahallinto muodostuu.

Kun maan hallitus sai aikaan päätöksen 18 maakunnasta ja sote-piiristä, on suurin periaatteellinen kysymys ollut maakuntavero. Mikään helppo nakki se ei olekaan. Mielipide siitä riippuu hyvin voimakkaasti tarkastelukulmasta.

Jos lähtökohtana on aito maakunnallinen itsehallinto, tulee maakuntaveroa puoltaa. Sellainen maakuntahallinto, joka saa varansa ja sen kautta tiukan ohjauksen valtiovallalta, on itsehallinnon irvikuva. Jos taas asiaa pohtii verotuksen tason vinkkelistä, pitää maakuntaverolle sanoa ehdoton ei. En itsekään jaksa uskoa siihen väitteeseen, että maakuntavero ei nostaisi verotuksen tasoa. Kolmas tarkastelukulma on kunnat. Tehdään niin tai näin, kuntien veroprosentit laskevat, koska maakuntien hoitamaan soteen pitää panostaa rahaa. Mutta tuleeko kunnille, erityisesti suurille kaupungeille, niin jyrkkä katto veroprosenteille, että tuiki tärkeään kehitystyöhön ei enää ole tarpeeksi paukkuja. Jos maakuntavero toteutuu, se voi saattaa kunnat vielä kaavailtua ahdistetumpaan asemaan: maakuntavero kasvaa ja kunnilla on katto omille menoilleen.

Sipilän hallitus on päättänyt, että kuluvalla vaalikaudella ei valmistella esitystä maakuntaverosta. Mutta selvää on, että kysymys palaa seuraavan hallituksen pöydälle. Viisautta pitää löytyä. Suomi on hivuttamassa verotustaan sille tasolle, että kohta keskituloiset työssäkäyvät ihmiset nousevat kapinaan.

TÄLLÄ VIIKOLLA
Ma: Kehityspalaveri, johtoryhmä ja sitten maakuntahallinnon valmisteluryhmä, ip sisäisiä juttuja
Ti: Heti aamulla Hki ja valtiovarainministeriö
Ke: Sisäistä hallintoa, kauppakamarin kevätkokous ja illalla sotea
To: ap: yritysvieraita, ip liiton valintatoimikunta
Pe: Konttorihommia

Ja sitten viikon LOMA

måndag, 11 april 2016 11:16

MAAKUNTAUUDISTUS TULEE SITTENKIN

Skrivet av  måndag, 11 april 2016 11:16

Tuskin mikään muu yhteiskunnallinen uudistus on saanut osakseen niin paljon ivaa kuin sote. Toki projekti on ulospäin näyttäytynyt usein sekopäiseltä ja hullunkuriselta, mutta totuuden nimessä on muistettava, että missään muussa läntisen Euroopan maassa ei kerralla ole yritetty viedä näin suurta juttua maaliin. Silloin kun homma on finaalissa, olemme ilmeisesti maailman ainoa maa, joka on toteuttanut sosiaali- ja terveystoimen täydellisen integraation ja siinä samalla vielä kansalaisen oikeuden valita ainakin perusterveydenhuollossa palveluiden tuottajan.

Oppia uudistukselle on ollut vaikea hakea muualta. Ruotsissa on hiukan samanlainen järjestelmä, mutta sosiaalipuoli on siitä kokonaan ulkona. Siksi projekti tulee vaatimaan aikaa, kamalasti työtä ja myös hyvää onnea. Vaikka hallitus sai vedettyä suuret linjat, on auki olevia asioita edelleen valtavasti. Suurin lienee kysymys rahoituksesta. Sote tarkoittaa, että kuntien veroäyrit romahtavat, koska sote-menot ovat kunnissa olleet usein jopa selvästi yli puolet kunnan budjetista. Jos järjestelmään ei tehdä muutoksia suurin häviäjäryhmä ovat kunnat, joiden tulopohja on ollut hyvä ja joka on kyennyt tuottamaan sosiaali- ja terveyspalvelut joko ikärakenteesta tai tehokkuudesta johtuen kustannustehokkaasti. Tällainen kunta on Varsinais-Suomessa esimerkiksi Raisio.

Uudistuksessa erotetaan palveluiden järjestäminen ja tuottaminen. Se tarkoittaa nykyisten toimintojen yhtiöittämistä. Tulevaisuudessa sote-palveluita tuottavat siis maakunnan omistamat julkiset toimijat, yksityiset tahot ja myös kolmas sektori, toiveena tietenkin kilpailun tuoma tehokkuus ja palveluiden laatu.

Soten ohella tehdään maakuntauudistus. Saamme maakuntavaltuuston ja -hallituksen. Ne päsmäröivät sote-organisaation lisäksi myös maakunnallisten liittojen ja Elyjen nykyisiä toimia. Projekti merkitsee kahden kulttuurin, valtion ja kuntien kulttuurien yhdistämistä. Kummallakin puolella töitä tehneenä voin vakuuttaa, että erot ovat valtavat. Kun yhdistät kunnan ja valtion, on kuin yrittäisit yhdistää yön ja päivän.

Koko homman pitäisi olla valmiina 2019 alusta. Siksi valmistelu on jo aloitettu.

TÄLLÄ VIIKOLLA

Ma: Sisäisiä kokouksia, ip valtionvarainministeri Stubb
Ti: Pohjoinen kasvuvyöhyke-neuvottelu HKi, ip Forssan kj Sami Sulkko
Ke: Sisäistä hallintoa, Tulevaisuusfoorumi valmistelu, ip Vaikuttajakoulu,illaksi Saloon
To: Alivaltiosihteeri Sovala ja muuta VM:ä Turussa, sisäisiä kokouksia ja illalla Shift yritystapahtuma
Pe: Sote ja maakuntauudistusta Turun kaupungintalolla, illalla Voice of Finland.