Skrivet av  torsdag, 20 augusti 2020 08:44

 Vierailimme tammikuussa 2020 Varsinais-Suomen liiton vaikuttajakoulun kanssa Tyksissä tapaamassa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin poliittista johtoa.

Voisi kuvitella, että sairaanhoitopiirissä keskusteltaisiin pelkästään sote-uudistuksesta, mutta se ei pidä paikkansa. Kuulimme, mitä työ sisältää ja minkälaista on toimia sairaanhoitopiirin päätöksentekijänä. Päätösten tekeminen vie paljon aikaa ja suurien linjausten loppuun saattaminen saattaa viedä vuosia.

Seurasimme myös sairaanhoitopiirin valtuuston kokousta ja saimme pienen kurkistuksen siihen, mitä asioita kokouksissa käsitellään. Tuolloin käsiteltävänä oli soten kunnittaiset nettokustannukset asukasta kohden Varsinais-Suomessa.

Päivän päätteeksi vierailimme Eduskuntatutkimuksen keskuksessa Turun yliopistolla. Meidät vastaanotti vuodesta 2014 Eduskuntatutkimuksen keskusta johtanut professori Markku Jokisipilä. Lyhyen tutkimuskeskuksen opastuksen jälkeen päädyimme pieneen auditorioon. Siellä, poliittisten karttojen ympäröiminä, professori aloitti esittäytymisen jälkeen tutkimuskeskuksen esittelyn. Kyseinen tutkimusyksikkö on perustettu Turun yliopistossa noin kahdeksan vuotta sitten. Sen päätarkoituksena on tutkia suomalaista parlamentarismia, eduskuntaa ja demokratiaa. Näitä aiheita koskevan akateemisen tutkimuksen lisäksi keskuksessa järjestetään yleisötilaisuuksia, annetaan asiantuntijalausuntoja tiedotusvälineille sekä toteutetaan tilaustöitä.

Saimme tietää, että tutkimuskeskus toteuttaa mm. historiatieteellisiä hankkeita, jotka käsittelevät politiikan ja julkisuuden historiallista muutosta sekä vaalien julkisuutta tarkastelleita tutkimus- ja kirjaprojekteja. Isännät kertoivat, että kahden vuoden ajan tutkimuskeskuksen toimintaan on kuulunut Eurooppa-tutkimus. Sen päätavoitteena on lisätä erityisesti Euroopan unioniin liittyvää tutkimusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja opetusta. Kyseisen työn merkitys on nähtävissä erityisesti vuosittaisessa Turun Eurooppa-foorumissa ja sen sisältöjen toteuttamisessa.

Vaikuttajakoululaisina opimme, että jos haluamme vaikuttaa jollakin tavalla tiettyyn päätökseen, meidän on ymmärrettävä kyseisen asian johtoprosessit, vuorovaikutteisuus ja historialliset taustat. Kuten Karl Siegmund von Hohenwart (Itävallan ministerineuvoston presidentti vuonna 1871) sanoi: ”Historia on käytäntö, jota ei enää voida korjata. Politiikka on historiaa, jota voidaan vielä korjata.”

Vaikuttajakoulun neljännen vuosikurssin opiskelijat pohtivat blogissa vuorollaan vaikuttajakoulussa käsiteltyjä aiheita. Talvella 2020 nuoret tutustuivat sairaanhoitopiiriin ja Turun yliopiston eduskuntatutkimukseen.

sairaanhoitop3 

Publicerad i Blogi
Skrivet av  torsdag, 06 augusti 2020 12:52

Olimme Vaikuttajakoulun kanssa 6.3. Helsingissä. Jo silloin korona jylläsi maailmalla, mutta Suomessa vielä sillä tasolla, että vierailumme voitiin järjestää. Teemanamme oli EU sekä kansainvälisyys, ja ohjelma oli sen mukaista: Ensin tapasimme meppinä toimivan Ville Niinistön eduskunnassa, jonka jälkeen siirryimme ulkoministeriöön tutustumaan diplomaattiuriin ja vielä päivän päätteeksi Britannian suurlähetystöön.


Niinistön kanssa puhuimme EU-politiikasta ja kansainvälisestä vaikuttamisesta. Jos eduskunta ja siellä tehtävä politiikka vaikuttaa joskus monimutkaiselta ja hitaalta, ei se ainakaan Euroopan parlamentissa yhtään sen mutkattomampaa ole. Jo vierailumme aikana korona liikkui maailmalla ja siksi se myös nostatti esiin paljon kysymyksiä ja keskustelimmekin koronan tuomista muutoksista politiikan tekemiseen erityisesti kansainvälisellä tasolla. Keskustelumme teemoina olivat myös tulevaisuus nuorten näkökulmasta sekä ilmastonmuutos, johon liittyen esillä olivat erilaiset energiantuotantotavat ja maatalous.


Itse politiikan lisäksi puhuimme Niinistön kanssa hänen taustoistaan ja asioista, jotka veivät hänet mukaan politiikkaan. Keskustelut muistuttivat hyvin meitä siitä, että politiikkaan voi päätyä hyvin erilaisista taustoista. Politiikkaan myös toki tarvitaan erilaisia ihmisiä, joilla on erilaisia näkökulmia.


Mielenkiintoisen keskustelun jälkeen siirryimme eduskunnasta ulkoministeriöön, jossa tapasimme kaksi hyvin erilaisista taustoista tullutta diplomaattiuraa tekevää henkilöä. He esittelivät meille ulkoministeriön toimintaa, diplomaattityötä ja kertoivat tarinansa siitä, miten he ovat päätyneet siihen missä nyt ovat. Myös tässä keskustelussa nousi esille, kuinka erilaisista koulutustaustoista ja lähtökohdista ihmiset ovat päätyneet diplomaateiksi. Itseni keskustelu herätti ajattelemaan, kuinka paljon ihmisiä työskentelee Suomen kannalta hyvinkin tärkeissä viroissa ympäri maailmaa ja miten monessa eri maassa Suomella on edustajia.


Vaikuttajakoulun osallistujina pääsimme myös tutustumaan Britannian Helsingin-suurlähetystön yksikköön. Modernia arkkitehtuuria edustava Stephen Quinlandin suunnittelema lähetystöpäärakennus, Kurun graniitista valmistettuine seinine ja arkadimaisine lasikattoineen koristeltu rakennus sijaitsi Kaivopuistossa.


Suurlähetystössä meidät otti vastaan vieraanvaraisesti nykyinen suurlähettiläs Tom Dodd. Tarjolla oli brittiläiseen tapaan teetä ja keksejä. Esittäydyimme, jonka jälkeen suurlähettiläs kertoi lähetystön toiminnasta ja tehtävistä. Tehtäviin kuuluu ennen kaikkea politiikan harjoittaminen Suomessa, Ison-Britannian Suomessa olevien kansalaisten edunvalvonta ja diplomaattisten suhteiden harjoittaminen. Tiloissa voidaan muun muassa järjestää kokouksia ja diplomaattien tapaamisia. Ennen kaikkea Britannian, mutta myös useiden maiden diplomaattien tapaamisia.


Pääsimme nuorina myös itse ääneen, ja meiltä muun muassa kysyttiin mielipiteitä brexit-tilanteesta ja miten tämä on vaikuttanut meidän nuorten elämään. Brexit on muun muassa vaikeuttanut nuorten Britteihin opiskelemaan lähtemistä, koska opintojen hinnat tulevat nousemaan pilviin aikaisempaan nähden. Suurlähetystössä käynti oli kaikin puolin hyvin mielenkiintoinen ja vastaanotto erittäin mukava.

 

Vaikuttajakoulun neljännen vuosikurssin opiskelijat pohtivat blogissa vuorollaan vaikuttajakoulussa käsiteltyjä aiheita. Keväällä 2020 nuoret tutustuivat kansainvälisiin suhteisiin, ulkopolitiikkaan sekä Euroopan unioniin.

 


 

 

Publicerad i Blogi
Skrivet av  måndag, 20 april 2020 10:39

Helmikuussa 2020 vierailimme Varsinais-Suomen vaikuttajakoulun kanssa kolmessa eri paikassa yrittäjyys- ja elinkeinoaiheisen päivän tiimoilta. Ensimmäisenä tapasimme Kupittaan ElectroCityssä sijaitsevan Yrityskylän aluepäällikön Suvi Ylikylä-Elersin, joka esitteli meille Turun Yrityskylää, joka oli täynnä hulinaa työelämään tutustuvien kuudesluokkalaisten toimesta. Yrityskylä järjestää toimintaa myös ysiluokkalaisille, mutta meidän vierailumme keskittyi kuudesluokkalaisiin. Yrityskylästä jäi mieleen todella positiivinen ja onnistunut kuva tarpeellisena työelämään tutustuttajana lasten ja nuorten kehityksessä. Yrityskylä on varmasti tärkeä ja ajatuksia herättävä kokemus kaikille sen kokeville.

Päivän seuraava vierailumme kuljetti meidät Varsinais-Suomen Yrittäjien toimitusjohtajan Hanna Munterin puheille. Hän kertoi järjestön toiminnasta ja kokoonpanosta. Järjestön tärkein tehtävä on olla vaikuttamiskanava yrityksille ja yrittäjien etujen valvominen. Järjestöön kuuluu enimmäkseen henkilömäärältään pienikokoisia yrityksiä ja sen tavoitteena on tuoda yrittäjät lähemmäs toisiaan. Järjestön kautta yrittäjillä on yhteys päättäjiin ja toisin päin. Kuulimme myös yrittäjyyden eri muodoista ja tulevaisuuden työn luonteesta. Useat työtehtävät ovat muuttumassa projektiluontoisemmiksi, ja työhön käytettyä aikaa ei aina voi verrata työn arvoon. Munterin puheenvuoron jälkeen kaksi nuorta yrittäjänaista kertoivat yrityksistään ja niiden kasvusta viime vuosien aikana.

Päivän lopuksi kävimme vielä tapaamassa Jouni T. Lainetta, Clewer -yrityksen toimitusjohtajaa. Clewer tuottaa jätevedenpuhdistuslaitteita ja vie niitä muun muassa kehittyviin maihin alueille, joilla ei muuten olisi puhdasta vettä käytettävänään. Opimme, että puhtaan veden saatavuus on iso ongelma suurella osalla maailman väestöstä. Meille suomalaisille puhdas vesi saattaa olla itsestäänselvyys, mutta joissain maissa puhtaan veden puute on merkittävä ongelma.

Kokonaisuudessaan yrittäjyys- ja elinkeinoaiheinen päivä, josta saimme vaikuttajakoululaisten porukalla nauttia, oli monipuolinen ja kiinnostava. Se mahdollisti laajan uuden oppimisen yrittäjyyteen ja elinkeinoelämään liittyen, mistä suuri kiitos kuuluu kaikille, kenen kautta saimme aihealueeseen tutustua.

Vaikuttajakoulun neljännen vuosikurssin opiskelijat pohtivat blogissa vuorollaan vaikuttajakoulussa käsiteltyjä aiheita. Kevättalvella 2020 nuoret vierailivat Varsinais-Suomen Yrityskylässä, Varsinais-Suomen Yrittäjillä ja jätevesien puhdistamisen ympäristöteknologiaan erikoistuneessa Clewer-yhtiössä.

Publicerad i Blogi
fredag, 14 februari 2020 10:51

SANOILLA ON VAIKUTUSTA

Skrivet av  fredag, 14 februari 2020 10:51

Sanoilla on vaikutusta. Kävimme syksyllä 2019 Varsinais-Suomen liiton järjestämän vaikuttajakoulun kanssa tutustumassa sanoilla vaikuttamiseen sanomalehtitalossa sekä viestintätoimistossa. Päivämme alkoi Turun Sanomien toimituksesta ja päättyi Ground Communicationsin edustajan pitämään esitykseen.

Vaikuttajakoulun toinen tapaamiskerta alkoi siis Turun Sanomista. Turun Sanomien pääkonttorilla meidät otti vastaan politiikan toimituksen päällikkö ja kolme muuta politiikan toimittajaa, jotka kertoivat aluksi omista urapoluistaan. Kaikilla oli jo pitkä journalistinen työura takanaan. Yksi heistä oli päätynyt toimittajaksi oikeustieteellisten opintojen vaihduttua journalistiikan opinnoiksi ja toinen kesätoimittajan työn ja musiikkiarvostelujen kirjoittamisen muututtua vakituiseksi työksi. Opimme, ettei toimittajaksi välttämättä päädytä pelkästään alaa opiskelemalla vaan jo kiinnostus ajankohtaisiin asioihin tai kirjoittamiseen voivat avata ovet toimittajan uralle. Tämä on myös käytännöllistä ajatellen sitä, että journalistiikassa käsitellään hyvin erilaisia asioita eikä asiantuntijaksi ja taitavaksi kirjoittajaksi tulla välttämättä pelkästään journalistiikan yliopistokoulutuksen kautta. Kiinnostus ja innostus ovat toimittajan työssä tärkeitä ja tapaamamme toimittajat vaikuttivat suhtautuvan työhönsä juuri tällä tavalla.

Saimme myös kuulla toimittajantyön nurjista puolista, kuten tiukoista julkaisuaikatauluista ja syytöksistä puoluepoliittisesta sitoutuneisuudesta. Toimittajan sitoutuneisuus on vaikea kysymys. Vaikka useimmat toimittajat tekevät lehtijuttuja neutraaliuteen pyrkien, on toimittajilla kuitenkin asioihin mielipiteensä ja he esimerkiksi äänestävät vaaleissa kuten muutkin kansalaiset. Ja esimerkiksi jo lehtijutun aiheen valinnalla on vaikutusta lukijaan. Toimittajista ja heidän kirjoituksistaan puhuttaessa on kuitenkin erotettava vaikuttaminen ja vaikuttavuus sekä erilaiset juttutyypit. Esimerkiksi uutisen tavoitteena on kertoa ilmiöstä tai ajankohtaisesta tapahtumasta luotettavasti ja puolueettomasti, mutta pääkirjoituksessa tai mielipidekirjoituksessa toimittaja voi tuoda mielipiteensä esille. Journalistin ammattitaito mitataankin siinä, pystyykö hän halutessaan tekemään neutraaleja ja sitoutumattomia lehtijuttuja esittämättä omia kantojaan asiaan. Tiukat julkaisuaikataulut sidostuvat tähän siinä, että kiireessä neutraaliuteen pyrkiminen voi vaikeutua.

Turun Sanomien toimituksesta suuntasimme ravintola Kerttuun, jonne viestintätoimisto Ground Communicationsin edustaja tuli kertomaan meille viestintätoimistojen tekemästä vaikuttamistyöstä. Viestintätoimistot ovat yrityksiä, jotka tarjoavat viestinnän suunnittelu- ja konsultaatiopalveluita. Ne pyrkivät vaikuttamaan asiakasyritystensä kohderyhmiin esimerkiksi suunnittelemalla yrityksen viestintää sosiaalisessa mediassa, tekemällä tuotebrändäystä sekä järjestämällä vaikuttamisprojekteja. Viestintätoimistojen ero useimpiin toimittajiin on se, että ne pyrkivät vaikuttamaan ihmisten mielipiteisiin ja mielikuviin. Viestintätoimistot eivät siis pyrikään neutraaliuteen, vaan haluavat tuoda esille taitonsa tehdä vaikuttamistyötä. Toiminnallaan viestintätoimistot voivat myös pyrkiä vaikuttamaan heille tärkeisiin asioihin esimerkiksi valitsemalla asiakkaikseen heille itselleen tärkeitä teemoja edustavia yrityksiä.

Vaikuttajakoulun toisen tapaamisen aikana opimme, etteivät vaikuttamista tee pelkästään poliitikot vaan myös yritykset sekä toimittajat. Vaikuttaminen pitää kuitenkin osata erottaa vaikuttavuudesta, sillä esimerkiksi uutisia kirjoittavat toimittajat eivät pyri välttämättä vaikuttamaan ihmisten mielipiteeseen kirjoittamalla tietyistä asioista toisin kuin esimerkiksi viestintätoimistot, jotka pyrkivät vaikuttamaan näkemyksiin viestinnän kautta.

Vaikuttajakoulun neljännen vuosikurssin opiskelijat pohtivat blogissa vuorollaan vaikuttajakoulussa käsiteltyjä aiheita. Syksyllä 2019 nuoret vierailivat Turun Sanomissa ja tapasivat viestintätoimiston edustajan.

 

 

Publicerad i Blogi
fredag, 03 augusti 2018 15:55

NUORISSA ON VARSINAIS-SUOMEN TULEVAISUUS

Skrivet av  fredag, 03 augusti 2018 15:55

Varsinais-Suomen vaikuttajakoulussa jaettiin tänä keväänä lopputodistukset jo toista kertaa. Varsinais-Suomen liitto on järjestänyt kahden vuoden ajan perehdytystä yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta kiinnostuneille nuorille vaikuttajakoulun muodossa. Yhteensä jo 50 ympäri maakuntaa asuvaa nuorta on käynyt Varsinais-Suomen liiton elokuusta toukokuuhun kestävän vaikuttajakoulun.

Varsinais-Suomen Vaikuttajakoulu tarjoaa nuorille mahdollisuuden tutustua päätöksentekoon sekä vaikuttamiseen eri kanavien kautta. Tarkoituksena on tukea nuorten yhteiskunnallista valveutuneisuutta, avata poliittista järjestelmää, tutustuttaa lain säätämiseen, kansainväliseen politiikkaan ja antaa myös nuorille työkaluja vaikuttamiseen.

Nyt päättyneessä vaikuttajakoulussa järjestettiin kahdeksan eriteemaista tapaamista Varsinais-Suomessa ja pääkaupunkiseudulla. Tapaamissa on käsitelty valtakunnan politiikkaa, EU-kysymyksiä ja kuntatason päätöksentekoa. Olemme vierailleet muun muassa sosiaali- ja terveysministeriössä, eduskunnassa, vaikuttajaviestintätoimisto Ellun Kanoilla, Turun juhlavassa hovioikeuden talossa sekä Meyerin telakalla. Olemme tavanneet kolme nuorta turkulaista kuntapäättäjää, neljä kansanedustajaa ja yhden pääministerin ja lukuisia muita vaikuttajia yhteiskunnan eri osa-alueilla.

Vaikuttajakoulun tapaamisissa on keskusteltu politiikasta, kysytty vaikeita kysymyksiä ja ideoitu nuorisovaltuuston aloitteita. Helmikuussa vaikuttajakoulu pääsi pitämään Turussa yksinoikeudella pääministeri Sipilälle kyselytunnin. Nuoret kysyivät pääministeriltä maksuttomasta toisen asteen koulutuksesta, tulevaisuuden työmarkkinoiden muutoksista, asevelvollisuuden kehittämisestä, elinikäisestä oppimisesta, turvapaikkaprosesseista sekä tietotekniikan opetuksesta.

Vaikuttajakoulun nuorista osa on jo mukana erilaisessa järjestö- ja vaikuttamistoiminnassa, osa tähtää töihin yhteiskunnallisten asioiden pariin ja osa miettii, millä keinoilla itse voisi parhaiten vaikuttaa maailman menoon. Tämän päivän vaikuttajakoululaisten joukossa saattaa hyvinkin olla tulevia valtakunnanpolitiikan ykkösnimiä. Kuten yksi osallistujista asian tiivisti: ”Odotan mielenkiinnolla, kuinka moni tästä porukasta nyt lähtee tekemään ja mitä”.

Miksi Varsinais-Suomen liitto tekee tätä työtä? Mielessämme vastaus on yksinkertainen: haluamme, että Varsinais-Suomessa nuorilla on mahdollisuus yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Vaikka vaikuttajakoulu on kestänyt vasta kaksi vuotta, on ”vanhojen” kurssilaistemme joukosta jo ponnistettu opiskelijaliikkeen, nuorisojärjestöjen ja kunnallispolitiikan luottamustehtäviin. Varsinais-Suomen liitto voi avata nuorille ovia paikkoihin, joissa tavallisesti toimii pitkään tehtävissään olleita vaikuttajia. Teemme sen miellämme, sillä uskomme vahvasti että maakunnastamme tulee sitä parempi, mitä useampi innostuu osallistumaan sen kehittämiseen nyt ja tulevaisuudessa.

Publicerad i Blogi
tisdag, 19 april 2016 09:19

VAIKUTTAJAKOULU PYÖRII JO!

Skrivet av  tisdag, 19 april 2016 09:19

Harvoin on virkamies niin hyvällä tuulella, kuin viime viikolla olin, tarkkaillessani ensi kertaa kokoontunutta Varsinais-Suomen Vaikuttajakoulua. Varsinais-Suomen liitto on kutsunut erilaisten järjestöjen – sekä poliittisten että ei-poliittisten – esityksestä koolle noin parikymmenen nuoren joukon, jolle tarjotaan mahdollisuus tutustua suomalaisen vallankäytön syövereihin. Ohjelma ei rakennu pelkästään liiton nestoreiden ajatuksiin, vaan kuulemme herkällä korvalla sitä, mitä nuoret haluavat opiskella.

Toissa viikolla maan hallitus teki päätöksen Tunnin junan (Turku-Helsinki) 40 miljoonan suunnittelurahasta. Hankkeen ympärillä on ollut monta aktiivista seppää ja hieno niin, mutta lopullisessa päätöspöydässä tällaisissa asioissa istuvat vain poliitikot. Varsinais-Suomi on perinteisesti ollut huippupoliitikkojen erinomainen kasvualusta. Olemme olleet aina myös hyvin yhteiskunnallinen maakunta: koko suomalainen sivistys on peräisin Turusta, ja Varsinais-Suomi oli ylivoimaisesti aktiivisin toimija pohdittaessa Suomen EU-jäsenyyttä reilu kaksikymmentä vuotta sitten...

Varsinais-Suomen liitto haluaa, että huippupoliitikkoja on myös jatkossa. Siksi haluamme kannustaa ja kouluttaa yhteiskunnalliseen toimintaan. Selvää on, että opinahjomme kaikki ihmiset eivät suuntaa politiikkaan. Mutta yhteiskunnallista valveutuneisuutta tarvitaan myös muualla kuin kunnanvaltuustossa, eduskunnassa tai hallituksessa. Tärkeää on ymmärtää demokratian olemus, ihmisoikeudet, oikeusvaltioajattelu jne. Itsestään selvänä pitämämme länsimaiset arvot ovat tämän päivän maailmassa kovalla koetuksella. Ne pitää sisäistää ja niitä pitää vaalia.

Ensimmäisessä tilaisuudessa piti professori Petri Virtanen (myös maakuntahallituksen varajäsen) hienon luennon tulevaisuuden johtamisesta. Keskustelu oli aktiivista. Jäi sellainen fiilis, että tästä tulee hyvä.

TÄLLÄ VIIKOLLA

Ma: aamulla liiton hallitus, sitten henk. koht. kehityskeskustelu ja ip oma johtoryhmä
Ti: Konttorihommia ja omia kokouksia
Ke: Hallintoa aamulla, sitten Messukeskuksen tj Hannele Wolf-Mannila ja vielä Forssan kj Sami Sulkko
To: Sisäsisiä kokouksia, Handelsbanken 20v Turussa
Pe: Kauppakamarin aamukahvit Minna Arven johdolla, kuntavierailuinfo (liiton ihmiset ovat pyörittäneet kuntakierrosta) ja illansuussa Carola Gunellin eläkebileet.