Skrivet av  tisdag, 19 juni 2018 14:49

Kuntien ilmastotyössä Valonian rooli on monesti toimia viestin välittäjänä ja tulkkina eri toiminnan tasojen välillä. Työskentelemme kuntien strategisella tasolla ja suurten vaikuttavien ratkaisujen äärellä, mutta samalla myös asukkaiden parissa, lähellä ihmisten arkipäivää. Huomaamme usein, että paikallisella tasolla nämä kaksi tasoa eivät välttämättä kohtaa.

Ihmiset ovat kasvavassa määrin huolissaan ilmastonmuutoksesta ja kaipaisivat positiivisia signaaleja ympärillä tapahtuvasta ilmastotyöstä. Nuorisobarometrin (2016) mukaan 42 % nuorista ja nuorista aikuisista on vähentänyt kulutustaan ympäristösyistä. Ihmiset ovat yhä kiinnostuneempia ympäristön huomioimisesta, mutta motivaation kannalta tärkeää on tunne siitä, ettei toimineen ole yksin.

Varsinais-Suomessa tavoitellaan hiilineutraaliutta maakuntatasolla ja valtaosassa kunnista on toteutettu erilaisia ilmastonmuutoksen hillintään kytkeytyviä toimenpiteitä. Toimet ovat kuitenkin edelleen monissa kunnissa yksittäisiä ja hiljaisuudessa toteutettuja, eivätkä ne näyttäydy kuntalaisille johdonmukaisena jatkumona. Monet kunnat ovat esimerkiksi siirtyneet pois öljystä lämmitysmuotona, mutta asukkaat eivät välttämättä ole siitä tietoisia. Ilmastonmuutoksen hillintään tähtäävänä toimenpiteenä ratkaisu on kuitenkin merkittävä.

Laskutavasta riippuen noin 70–80 % kasvihuonekaasuista voidaan johtaa takaisin loppukuluttajaan, meihin yksittäisiin kuluttajiin ja kuntalaisiin, meidän elämäntapoihimme. Kuntien kasvihuonekaasupäästöistäkin merkittävän osan siis aiheuttavat kuntalaiset omilla toimillaan, kuten kiinteistöjen lämmityksellä, autoilulla tai sähköä kuluttamalla.

Asukkaiden aktivoiminen kunnan suunnalta jää silti usein vähäiseksi, sillä kunnat kokevat vaikutusmahdollisuutensa vähäisinä. Kunta voi toimia esimerkinnäyttäjänä omilla näkyvillä toimenpiteillään, mutta konkreettisesti myös ohjata kuntalaista rakentamalla sellaista elinympäristöä, jossa yksittäisen asukkaan on helppo tehdä kestäviä valintoja.

Yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehittäminen niin, että asukkaan on luontevaa valita ilmastoystävällinen kulkumuoto, on ohjaavista ratkaisuista vaikuttavimpia. Liikenteeseen liittyvät ratkaisut ja uudet palvelut myös näkyvät asukkaan arkipäivässä. Esimerkiksi yhteiskäyttöiset pyörät tai kutsupohjaisen liikenteen kokeilut tuovat liikenteen päästöjen vähentämisen lähelle meitä kaikkia.

Kunnassa voidaan suotuisilla ja helposti ymmärrettävillä rakennusjärjestys- ja lupakäytännöillä vauhdittaa yksittäisten kuntalaisten tai taloyhtiöiden uusiutuvan energian hankintoja. Energiateemassa kunnalla on myös hyvät mahdollisuudet toimia esimerkinnäyttäjänä ja uusien teknologioiden käyttöönoton demonstroijina. Hyvänä esimerkkinä asukkaille näkyvästä uudesta ratkaisusta on Salon lukion aurinkovoimala.

Asukkaille kannattaa aktiivisesti kertoa niin kunnan näkyvämmästä kuin näkymättömämmästä ilmastotyöstä. Ilmastonmuutoksen vastaisia toimenpiteitä ei pidä marginalisoida vaikenemalla kaikesta siitä työstä mitä tehdään vaan jo toteutettuja toimenpiteitä pitäisi tuoda yhä aktiivisemmin esiin kuntalaisille. Parhaimmillaan ilmastotyö on aktiivista vuorovaikutusta, jossa asukkaat ovat mukana vaikuttajina, energiantuottajina, kokeilijoina tai uusien palveluiden ideoijina.

Kunnianhimoinen, näkyvä ja osallistava ilmastopolitiikka voi synnyttää kuntaan aktiivista asukastoimintaa, uusia palveluita, viihtyisiä lähiympäristöjä sekä uusia työpaikkoja. Kuntalaisten onnistunut huomioiminen ja mukaan ottaminen voi käynnistää positiivisten ilmastotekojen kierteen, joka kiihdyttää itse itseään.

Publicerad i Blogi
Skrivet av  onsdag, 03 juni 2015 08:16

Maakuntaamme koskettava vaihemaakuntakaava on saatu luonnosvaiheeseen ja asetetaan nähtäville kuntiin ja liiton virastoon 3.6.–10.7. palautteen saamiseksi ja jatkovalmistelun pohjaksi.

Vaihemaakuntakaavassa käsitellään valikoidut teemat koko maakunnan alueella. Olemme nostaneet keskusteluun Varsinais-Suomen vetovoimaisuuden ja kilpailukyvyn kannalta keskeiset teemat, jotka kytkeytyvät taajamien maankäyttöön. Näitä ovat keskustojen kehittäminen, seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan sijainti ja mitoitus sekä palveluiden saavutettavuus ja kestävän liikkumisen kannalta tärkeät liikenneverkon kehittämistoimet.

Varsinais-Suomen taajamat ovat viimeisten vuosikymmenten aikana voimakkaasti laajentuneet ja osin suunnittelemattomasti hajautuneet. Asukkaiden määrä ydintaajamissa on laskenut. Henkilöautoistuminen ja autoliikenteen kasvu ovat osaltaan edistäneet tätä kehityssuuntaa.

Taajamien keskustojen elinvoimaisuuden ja vireyden ylläpitäminen on yhä vaikeampaa kaupan rakenteellisten muutosten edetessä ja perinteisten työpaikka-alueiden siirtyessä hyvien autoliikenneyhteyksien äärelle pois taajamien keskustoista.

Haasteiden taklaaminen ja kehityksen kääntäminen vaatii katseiden suuntaamista kuntien keskeisille rakennetuille alueille. Alueen vetovoimaisuus on osatekijöidensä summa ja monipuolisimmillaan se näyttäytyy keskustoissa.

Lähipalvelut, sujuvat reitit, viihtyisät julkiset tilat sekä elävät asuin- ja työpaikkaympäristöt varmistavat keskustojen elinvoimaisuuden. Tarvitaan myös riittävästi asukkaita ja työpaikkoja ylläpitämään palveluita. Tämä mahdollistaa myös julkisen liikenteen hyvän palvelutason. Kehittämistyön tavoitteena on asukkaiden sujuva ja helppo arki!

Maankäyttöä, asumista, liikennettä sekä palveluita ja elinkeinoja tulee tarkastella kokonaisuutena. Tämä ns. MALPE-ajattelu ja sen muuttaminen käytännöksi vaatii sektorirajat ylittävää keskustelua ja yhdessä suunnittelua.

Kaavatiimimme on kiertänyt jokaisessa maakuntamme 27 kunnassa keskustelemassa kuntien näkemyksistä ja tarpeista em. teemoissa. Hyvät keskustelut, kuntien maankäytön suunnitelmat sekä yhteistyössä eri toimijoiden kanssa laaditut selvitykset ovat tarkentaneet yhteisiä tavoitteitamme ja valmistuneen kaavaluonnoksen ratkaisua.

Voimakasta kasvua ei juuri nyt ole näköpiirissä. Emme voi kuitenkaan jäädä odottamaan kasvua ja siirtää kehittämistä tulevaisuuteen – nyt on toimittava niillä pelimerkeillä, jotka meillä on käytössämme. Entistä suurempaan rooliin nousee silloin eri osatekijöiden yhteensovittaminen ja toimenpiteiden suuntaaminen oikeaan aikaan ja paikkaan.Oikeat odotusarvot vievät kehitystä eteenpäin!

Yleisötilaisuudet alkavat – tule mukaan keskustelemaan maakunnan kehittämisestä!

Publicerad i Blogi