Liisa Harjula

tisdag, 11 Maj 2021 14:22

Suomessa on noin sata tuhatta taloyhtiötä. Asuinkerrostaloista suurin osa on rakennettu 1960–1980-luvuilla, rivitaloista suurin osa taas 1970–1990-luvuilla. Kerrostaloja rakennettiin eniten 1970-luvulla silloiseen kasvaneeseen asuntotarpeeseen niin kaupunkien lähiöissä, kuntataajamissa kuin haja-asutusalueilla.  Näissä taloyhtiöissä rakenteiden ja teknisten järjestelmien niin sanottu tekninen käyttöikä on päättymässä tai jo ohitettu. Taloyhtiöihin kohdistuukin siis paljon ajankohtaisia tai jopa kiireellisiä korjaustarpeita. Tilannetta mutkistaa se, että juuri tämän aikakauden talojen asuntoja on suhteellisesti eniten tyhjillään, etenkin muuttotappiosta kärsivillä alueilla.

Lämmitys- ja sähköenergian hinta on noussut pitkällä aikavälillä, ja taloyhtiössä hallitus ja muut asukkaat kiinnittävätkin usein huomionsa lisääntyneisiin kustannuksiin. Jos taloyhtiössä huomio keskittyy energian hinnan ja kustannusten nousuun, jää helposti huomiotta, että myös energiankulutus on yleensä vähitellen kasvanut. Hyvin hoidettu ja huollettu yhtiö on sellainen, jossa myös energiakulutus on hallinnassa ja siten myös laitteiden käyttöikä pitenee. Myös tulevat korjaustarpeet osataan ennakoida ajoissa.

Suomalaisten hiilijalanjäljestä noin viidennes syntyy asumisesta, pääosin lämmittämisestä. Lämmitysratkaisut ja energiaremontit ovat siksi keskeisiä keinoja päästöjen vähentämiseksi. Suurimmat päästövähennykset saadaan aikaan vanhojen rakennusten energiaremonteilla ja luvanvaraisten korjausten yhteydessä vaaditaankin myös rakennusten energiatehokkuuden parantamista. Suomen ympäristökeskuksen raportissa Kohti vähäpäästöistä rakennuskantaa (PDF) kerrotaan, että olemassa olevien asuinkerrostalojen energiatehokkuutta pitäisi parantaa vuosittain noin 20 prosenttia kymmenen vuoden aikana, jotta päästöt vähenisivät ilmastotavoitteiden mukaisiksi.

Jos taloyhtiöllä ei ole pitkän tähtäimen suunnitelmia, tavoitteista puhumattakaan, hyvä keino selvittää lähtötilannetta on teettää taloyhtiön energiatarkastus (Motiva). Se on kevyt ja edullinen toimintamalli, jota on pilotoitu kevään 2021 aikana ympäri Suomea. Taloyhtiön energiatarkastus perustuu LVI-asiantuntijan kiinteistöllä suorittamaan kiinteistökierrokseen, mittauksiin, toimintakokeisiin sekä energiankulutuksen analysointiin kulutusseurannan pohjalta. Taloyhtiölle annetaan raportti havainnoista sekä ehdotuksia jatkotoimenpiteistä. Raportti antaa käsityksen lähtötilanteesta ja sen pohjalta on helpompi lähteä tekemään lisäselvityksiä tulevien korjausten suunnittelua.

Aalto-yliopistossa tutkittiin vuonna 2018, miten taloyhtiössä voidaan teettää hyvä energiaremontti. Tuloksena oli, että hallitusten ja isännöinnin on hankalaa löytää luotettavaa ja ajantasaista tietoa energiatehokkuudesta. Olemassa oleva tieto on hajallaan eri paikoissa ja vaihtoehtoja on paljon. Myös osaavien energiakonsulttien löytäminen oikea-aikaisten korjaustoimien suunnitteluun ja toteutukseen on vaikeaa.

Suomalainen ei usko, ennen kuin näkee ja sama skeptisyys on vallalla myös taloyhtiötasolla. Uusia ratkaisuja ei uskalleta harkita, koska niiden toimivuudesta ei ole tarpeeksi tietoa saatavilla. Taloyhtiöissä kaivataan esimerkkejä vastaavien talojen remonttien onnistumisista ja haasteista. Vertaistuelle on tarvetta. Esimerkkejä, vertaistukea ja keskusteluseuraa voi saada taloyhtiöfoorumitoiminnasta, jota alueelliset energianeuvojat ovat pyrkineet käynnistämään maakunnissa. Taloyhtiöfoorumeissa hallitusten jäsenet verkostoituvat ja ratkovat yhdessä esimerkiksi energiankulutukseen ja remontteihin liittyviä haasteita. Parhaassa tapauksessa toimiva foorumi auttaa ymmärtämään, ettei energiaremontti välttämättä olekaan niin hankala toteuttaa.

Taloyhtiön energiatehokkuuden parantaminen ja ylläpito vaatii jatkuvaa työtä. Kaikkia remontteja ei kannata tehdä samanaikaisesti – pitkäjänteinen työ auttaa pitämään kustannukset kohtuullisina ja edellisten toimien säästöillä voi rahoittaa seuraavaa hanketta. Näin vältytään siltä, että vastikkeisiin tulee suuria korotuspaineita. Pääasia on, että korjauksiin varaudutaan ja niitä suunnitellaan hätiköimättä. Hyvän korjaustavan mukaisessa talossa korjaukset tehdään, ennen kuin vahinkoja ja sitä kautta korkeampia kustannuksia ehtii syntyä. Energiatehokkuuden parantamisen ja muiden korjausremonttien myötä myös asumismukavuus paranee. Sitä on vaikea rahassa laskea.

Kevään 2021 ajan käynnissä olleen valtakunnallisen taloyhtiökampanjan aikana on järjestetty taloyhtiöille webinaareja, pilotoitu energiatarkastuksia ja käynnistetty taloyhtiöfoorumitoimintaa. Käynnistettyä toimintaa jatketaan ja syksyllä tavoitteena on paneutua myös asukaskampanjointiin. Varsinais-Suomen kampanjasta on vastannut Valonia.

torsdag, 08 oktober 2015 08:42

Aloittaessa työtäni energianeuvojana viime vuosituhannella, toimittaja haastatteli minua kodin energiansäästömahdollisuuksista. Keskusteltuamme pitkään oikeankokoisista kattiloista liedellä, jääkaapin säilytyslämpötiloista sekä suositeltavista sisälämpöasteista, toimittaja kysyi säästyisikö toimilla etelänmatkan verran rahaa. Äimistyin. Nelihenkisen perheen Espanjan matka kulutti tuolloin saman verran energiaa kuin omakotitalon puolen vuoden lämmitys.

Ajatukset ja asenteet energiansäästöstä ovat muuttuneet neuvontaurani alkuvuosista. Nykyisin puhumme energiansäästön sijaan energiatehokkuudesta. On saatava enemmän vähäisemmällä energiamäärällä.

Trendit ovat neuvojan siunaus ja kirous. Ne nostavat asioiden tunnettuutta, mutta ajoittain vaikeuttavat neuvojan työtä. Varsinkin lämmitykseen tuntuu olevan kerrallaan vain yksi oikea vaihtoehto.

Maalämpö nousi uusien talojen lämmitysvaihtoehdoksi 2000-luvun alussa, mutta osoittautui kalliiksi ja haastavaksi mitoitettavaksi. Vähän myöhemmin rinnalle nousi ilmalämpöpumppu – se ainoa oikea ratkaisu kaikkiin vanhoihin taloihin. Pakollisten energiatodistusten myötä nousi pelko öljylämmittäjän lisäkustannuksista ja öljylämmityksen rinnalle tulivatkin aurinkokeräimet. Nyt maalämpö on tehnyt paluun uusien jäähdytysominaisuuksien myötä. Uusin trendi on aurinkoenergian hyödyntäminen sähkön tuotannossa.

Ei kuitenkaan ole olemassa yhtä tai kahta oikeaa ratkaisua. Jokaisen kotitalouden kohdalla paras ratkaisu on hieman erilainen. Hyvän neuvojan pitää antaa eri vaihtoehdoista sellaista tietoa, jonka pohjalta asiakas pystyy itse tekemään valistuneen päätöksen. Neuvojan on oltava puolueeton ja tasapuolinen, jotta hän saavuttaa luottamusta työssään.

Mielestäni unelma punaisesta mökistä järven rannalla on taakse jäänyttä elämää. Suomessa jo 75 prosenttia kaikista talouksista on yhden tai kahden hengen talouksia. Tällä hetkellä minua mietityttääkin energiatehokkuuden näkökulmasta se, mitä tapahtuu esimerkiksi niille isoille taloille, joita on rakennettu noin 10 vuotta sitten taajama-alueen ulkopuolelle. Onko vanhemmilla halua jäädä puolityhjään taloon lasten lähdettyä omille teilleen?

Toisena ääripäänä ovat korjaustarpeessa olevat vanhat pientalot, joita asuttavat monesti yksin asuvat vanhukset. Korjaustyöt ovat jääneet vähemmälle jo pitkän aikaa sitten eikä niihin ole mahdollisuutta enää investoidakaan. Asumistason jatkuvasti noustessa ei mummon kodista ole kohta edes kesämökiksi.

Katse tulee kääntää asumisen muunneltavuuteen ja erilaisiin yhteisasumisen muotoihin. Uskon, että energiatehokkuuteen löytyy ratkaisuja myös tätä kautta.