Anna von Zweygbergk

onsdag, 21 oktober 2020 11:49

Suomi pyrkii hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä. Myös Varsinais-Suomen kunnissa kartoitetaan ja otetaan käyttöön tehokkaimpia toimia hiilidioksidipäästöjen leikkaamiseksi. Yksittäisen kunnan päästöistä kuntaorganisaation omat toiminnot muodostavat vain pienen osan, joten avainasemassa ovatkin ne puitteet, jotka kunta tarjoaa yrityksille ja kuntalaisille vähähiilisten ratkaisujen tekemiseen.

Kysyntä hiilineutraalia yhteiskuntaa rakentaville tuotteille ja palveluille kasvaa niin julkisella sektorilla kuin kotitalouksissakin. Kuntien on tärkeää tukea alueen yrityksiä päästövähennyksissä esimerkiksi kaavoituksen ja infraratkaisujen avulla. Kunnat voivat myös luoda kysyntää kestäville tuotteille ja palveluille julkisten hankintojen kautta.

Kuntien ja yritysten toimivan yhteistyön hyödyt ovat vastavuoroisia: yritysten ilmastoteot edesauttavat merkittävästi kunnan mahdollisuuksia saavuttaa omat päästövähennystavoitteensa: kunnat luovat kestävät puitteet yrityksille ja yritykset puolestaan kehittävät ratkaisuja julkisen sektorin ja tietysti myös kuluttajien tarpeisiin. Matalan kynnyksen keskustelu paitsi kunnan ja yritysten, myös kuntalaisten välillä onkin tärkeää toimivien kestävää siirtymää vauhdittavien ratkaisujen löytymiseksi.

On tärkeää, että myös paikalliset ja pienemmät yritykset pysyvät muutoksessa mukana ja löytävät toiminnalleen uusia muotoja sekä markkinarakoja. Tässä jatkuvan keskusteluyhteyden ja varhaisen vaiheen markkinavuoropuhelujen rooli kunnan ja yritysten välillä korostuu. Monet pienemmät yritykset tekevät jo paljon, mutta kaipaavat tukea toimista viestimiseen. Kaarinassa keskustelua sekä kunnan ja yritysten ilmastoyhteistyötä kehitetään Valonian ja kaupungin yhteistyönä Kaarinan yritysten ilmastoteot –hankkeessa, jossa kahdeksan kaarinalaista yritystä pohtii omien toimiensa vaikutuksia, päästövähennyspolkua sekä viestintää.

Jalanjäljestä kädenjäljeksi

Yrityksiltä, toimialasta riippumatta, edellytetään yhä vahvemmin oman toimintansa ilmasto- ja ympäristövaikutusten tiedostamista. Mahdollisuuksia oman toiminnan arviointiin ja hiilijalanjäljen mittaamiseen on lukuisia. Alkuun pääsee esimerkiksi avoimilla ja ilmaisilla laskentapalveluilla, kuten SYKEn yrityksille suunnatun hiilijalanjälkilaskurin avulla. Vaikka nykyisen liiketoiminnan kehittäminen esimerkiksi minimoimalla haittoja ja sähköistämällä toimintaa on tärkeää, ovat yhteiskunnan muutoksessa avainasemassa täysin uudenlaiset tuotteet ja palvelut: auttamalla asiakasta pienentämään omaa hiilijalanjälkeään, voi yritys kääntää toimintansa ilmastovaikutukset haitoista positiiviseksi hiilikädenjäljeksi.

Monet yritykset ovatkin jo lähteneet rohkeasti uudistamaan toimintaansa – autoala sähköistyy vauhdilla, koneyritykset ja vähittäiskaupat tarjoavat vuokrapalveluja ja teollisuuden hukkalämpöä kerätään hyötykäyttöön. Jopa lyhytikäisyydestään kuuluisia älypuhelimia korjataan takaisin myyntiin. Muutos näkyy myös perusasioiden äärellä: ruuantuotannossa kehitetään hiilensidontaa, suljettuja ravinnekiertoja sekä vertikaaliviljelyä ja lihatalot tuovat markkinoille kasviproteiinivalmisteita. Tämä kehitys tulee lähitulevaisuudessa edelleen voimistumaan niin kasvavan kysynnän kuin poliittisen ohjauksen ja EU Green Dealin toimeenpanon myötä.

Moni yritys joutuu nyt pandemian seurauksena miettimään toimintaansa osin uusiksi. Muutos avaa kuitenkin myös mahdollisuuden uusille kehityspoluille, ja ilmastokriisin ja luontokadon myötä tarve kestävälle suunnalle on koko ajan akuutimpi. Kestävä kehitys on viisasta myös liiketoiminnan näkökulmasta; se on uusiutumiskykyä, kilpailukykyä ja riskeihin varautumista. On ratkaisevan tärkeää, että julkinen sektori – niin elvytysrahat kuin kuntien toimet – ohjaavat ja tukevat näitä kestäviä kehityspolkuja.

tisdag, 17 december 2019 10:04

Vuosi 2019 nosti ilmastokeskustelun uudelle tasolle. Ilmastolakosta paisui maailmanlaajuinen, miljoonien nuorten liike, joka lähti kaduille vaatimaan maailman päättäjiltä tieteen ja Pariisin sopimuksen mukaista ilmastopolitiikkaa. Myös Suomessa nuoret ovat seisseet sankoin joukoin eduskuntatalon portailla ilmaisemassa huolensa tulevaisuudesta alati lämpenevässä maailmassa.

Nuoret ovat syystä huolissaan. Ilmastotyötä on tehty jo vuosikymmeniä, ja vaikka onnistumisiakin on matkalle mahtunut, ei kehityskulkua – ilmastonmuutoksen etenemistä ja ympäristön tilan heikkenemistä – olla vielä pystytty kääntämään. Viime vuonna Suomen päästöt kääntyivät uudelleen kasvuun. Suomen vuoden 2035 kunnianhimoinen hiilineutraaliustavoite vaatii toteutuakseen paljon työtä ja suuria uudistuksia.

Suomalaiset nuoret ovat yleisesti optimistisia tulevaisuutensa suhteen, mutta ilmastonmuutos näyttäytyy massiivisena epävarmuustekijänä kaiken muun yllä. Se, onnistummeko kääntämään päästöt rajuun laskuun seuraavan vuosikymmenen aikana määrittää pitkälti sen, millaisessa maailmassa nyt lukioikäiset nuoret rakentavat elämäänsä. Tähän mennessä tehtyjen ilmastotekojen varaan sitä ei voi huoletta rakentaa. Myös nuorten ilmastodelegaatti Sara Nyman painotti hiljattain mielipidekirjoituksessaan nuorille olevan erityisen selvää, että ilman tiukkaa ilmastopolitiikkaa valtaa käyttävät epäonnistuvat suomalaisten tulevaisuuden turvaamisessa (HS 8.12.2019).

Kunnianhimoiset ilmastolinjaukset ja -teot eivät vain vastaa nuorten huoleen ympäristön tilasta ja turvallisesta tulevaisuudesta, ne antavat nuorille uskoa demokratiaa ja omaa toimijuutta kohtaan. Nuorten kiinnostus politiikkaa kohtaan on nousussa. Ilman uskottavia ilmastotekoja on riski, että tällä hetkellä aktiiviset nuoret turhautuvat, passivoituvat, kokevat ulkopuolisuutta tai jopa radikalisoituvat kokiessaan, että järjestelmä ei palvele heidän etuaan.

Marraskuun alussa ministerit Li Andersson, Krista Mikkonen ja Hanna Kosonen kutsuivat joukon nuoria ja järjestöjä ilmastokeskusteluun, joka painottui erityisesti ilmasto-opetukseen. Koulun tehtävä on antaa nuorille parhaat mahdolliset eväät tulevaan. Keskustelussa Open Ilmasto-oppaan kirjoittanut Pinja Sipari nosti esiin opettajien puutteelliset resurssit ilmastonmuutoksen käsittelyyn, erityisesti demokratiakasvatuksen ja tunteiden käsittelyn osalta. Opettajille tuleekin tarjota tähän tarvittavaa tukea.

On äärimmäisen tärkeää, että nuoret saavat opetuksen kautta luotettavaa tietoa ja välineitä ympäristön tilaa koskevan tiedon käsittelemiseksi sekä omien vaikutusmahdollisuuksien ymmärtämiseksi. Nuoret eivät kuitenkaan lakkoile ja ahdistu puutteellisen ympäristönkasvatuksen vuoksi – ilmasto-opetuksen lisääminen kouluissa ei ratkaise tai vähennä tämän hetken päästövähennyspaineita.

Keskusteluista nuorten kanssa inspiraatiota, rohkeutta ja näkökulmia päätöksentekoon

Nuorille tarvitaan selkeitä kanavia tuoda ajatuksensa tulevaisuudesta päättäjien kuuluviin. Nuorissa on myös voimaa ja valmiutta muutokseen. Tämä näkyi myös Valonian syksyn aikana Salossa toteuttamassa kokeilussa, jonka puitteissa joukko salolaisia nuoria ja kunnallispäättäjiä kokoontui yhteen keskustelemaan kuntatason ilmastotyöstä ja nuorten vaikuttamismahdollisuuksista. Nuorten kanssa käydyt keskustelut inspiroivat päättäjiä ja rohkaisivat uudistusten edistämiseen. Keskusteluiden myötä nuoret saivat äänensä kuuluviin sekä lisää tietoa niin käytännön ilmastotyöstä kuin erilaisista vaikuttamispoluista.

Yksi selkeimpiä keskusteluissa esiin nousseita teemoja oli viestinnän tärkeys: ajankohtaisen ja luotettavan tiedon jakaminen, kunnan ilmastotyöstä viestiminen sekä mahdollisuuksien ja positiivisten uutisten nostaminen. Sekä tilanteen vakavuudesta että edistysaskeleista on äärimmäisen tärkeää viestiä näkyvästi myös paikallisella tasolla. Näin epävarmuuden ja huolen aikaansaama muutosvoima saadaan kanavoitua kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Nuorten tulee nähdä, että muutos on mahdollinen ja että yhteiskuntamme on siihen sitoutunut.