JAG HAR OCKSÅ EN DRÖM

Skrivet av onsdag, 17 juni 2015 08:31

Jag har en dröm. En känd och väl citerad fras ur Martin Luther Kings tal sommaren 1963 passar i många sammanhang. Min dröm är mera anspråkslös och lokal än Kings, som pratade om fred och jämlikhet, men har delvis samma mål och berör livet för många i Egentliga Finland.

Jag har en dröm om att landskapets rekreationsområden och -mål ska bevaras tillgängliga för möjligast många invånare och turister och att de i framtiden är i allas gemensamma användning. Till och med så att dessa – även de allra minsta – målen vore förenade till regionala rekreationsnätverk via vandrings- och cykelrutter.

Trots att 96 procent av befolkningen rör sig utomhus och 80 procent gör utflykter, vandrar och stavgår, har man satsat otroligt lite medel på detta. Kostnaden för rutter och små byggnader för rekreation är allmänt några cent i året per användare, medan summorna är helt i annan klass när det gäller andra motions- och rekreationsformer.

Huvudsakligen görs allt med allmänna medel. När snabba sparåtgärder behövs är det ofta rekreationsområden som realiseras. Trots att vi alla är användare har rekreationsområdena ingen utnämnd intressebevakare.

Min dröm inkluderar också en önskan att man ska se satsningens positiva inverkan för invånarnas välmående och arbetshälsa samt trivseln i området. En finländare får kraft i naturen både under fritid och vardagar. I medeltal idkar en finländare friluftsliv 2 - 3 gånger i veckan och 170 gånger i året. Därför är det viktigt att utveckla naturrutterna och rekreationsmöjligheter.

Men mörka moln syns i horisonten. I Tuija Sievänens och Marjo Neuvonens artikel i boken "Hyvinvointia metsästä" visas att den genomsnittliga friluftsidkaren är betydligt äldre än för tio år sedan. Därför drömmer jag också om att vi kunde erbjuda lättillgängliga och mångsidiga helheter för rekreationsmål och –rutter, som även skulle intressera yngre friluftsivrare. Man kan endast respektera miljön och naturen genom att vistas i den.

Egentliga Finlands förbund har tagit sig an en del av denna stora helhet, genom att främja en regional rekreationsförening i vår region. Ett bevis på landskapets mångsidighet är att Forststyrelsens nya parkmästare, som nämnde att det enda som fattas i Egentliga Finland är renar.

Om vi med fungerande och entusiastiskt samarbete kan få en förening som bevakar intressen och utvecklar rekreationsområden och -rutter, skulle min dröm vara nära att besannas och livskvaliteten i Egentliga Finland vara landets bästa.

KUINKA VIESTIÄ YMPÄRISTÖASIOISTA?

Skrivet av tisdag, 09 juni 2015 16:45

Kollegani, oikea kestävän kehityksen veteraani, jäi eläkkeelle vuoden vaihteessa. Hän kertoi, että tasapainon löytäminen asioista viestimisessä oli uran alussa hankalaa. Meni kuulemma jonkin aikaa oppia, että pelottelua hedelmällisempää on viestiä siitä, mitä ihmiset voivat ympäristönsä eteen tehdä. Sama oppi pätee edelleen.

Esimerkiksi suurien ilmastokokousten aikaan tuomiopäivän uutiset lisääntyvät mediassa. Asenteeltaan pessimistisemmät ihmiset eivät ymmärrä uutisten kausiluontoisuutta ja sitä, miksi yksittäisiä ihmisiä halutaan vuodesta toiseen muistuttaa esimerkiksi valojen sammuttamisesta, koska mitä niillä yksittäisten ihmisten teoilla on väliä jos yritykset eivät muutu ja Kiina porskuttaa hiilellä. Ympäristökeskustelu on monin paikoin räjähdysherkkää ja vastakkaisasettelun aika ei vaikuta olevan ohitse.

Suomessa keskustelua herättäneitä kysymyksiä ovat muun muassa soidensuojelu, jätevesiasetus, ympäristöministeriön kohtalo sekä ympäristölle haitalliset tuet. Tuulivoima on sana, joka sulkee automaattisesti monet korvat.

Valonia on puolueeton kestävän kehityksen asiantuntijaorganisaatio ja meillä on vastuumme alamme asiantuntijoina. Se tarkoittaa, että emme ota poliittisesti kantaa asioihin vaan tuomme esiin kestävän kehityksen näkökulman ja tasapuolisesti asioiden hyvät ja huonot puolet. Meidän vastuumme on analysoida syy-seuraussuhteita, tuoda esille taustoja ja tosiasioita sekä olla provosoitumatta.

Vaikka julkista keskustelua vallitsevat teemat ovat isoja, ei yksittäisten ihmisten ajatuksiin vaikuttamista tai tekojen merkitystä ole syytä sivuuttaa. Kyse on ympäristökasvatuksesta ja omien valintojen näkyviin tuomisesta. Uskosta siihen, että pienien asioiden huomioiminen alkaa monesti ulottua myös isompiin asioihin. Tiedostavat ihmiset luovat myös yrityksille ja hallinnolle muutospaineita. Yksittäisten ihmisten muutos on avainasemassa myös kodin sisällä tapahtuvassa ympäristökasvatuksessa.

Mitkä keinot sitten ovat avainasemassa ympäristöasioista viestittäessä?

Miten viesti tavoittaisi kuulijan ja herättäisi ajatuksia sekä valaisi perustaa mahdolliselle muutokselle?

On oltava siellä, missä ihmiset ovat. On oltava osa päivittäistä keskustelua viestimällä aktiivisesti sosiaalisessa mediassa, mutta hyväksyttävä, että kaikkia ihmisiä nämä väylät eivät tavoita. Osa tavoitetaan paremmin ilmoituksella paikallislehdessä tai -radiossa, kyltillä tien varressa tai paperilla postilaatikossa.

Monipuolisena on pidettävä myös teemat ja viestintätyylit. Osaan puree pelkästään positiivinen ote, esimerkiksi kevyet arkipäivän vinkit, toiset haluavat laajoja selvityksiä. Osa kiinnostuu vasta kun kyseessä on aihe, jolla on suoria työllisyysvaikutuksia tai mittavia rahallisia säästöjä, joko yhteiskunnalle tai omalle kotitaloudelle. Osa haluaa viestit pakattuna 140 merkkiin, toiset haluavat eteensä asiantuntijan, jolla on aikaa puhua juuri sinulle. Osalle viesti on uskottavaa vasta, kun se on painettuna asiantuntijan nimen, kuvan ja tittelin kanssa sanomalehdessä. Osaa kiinnostavat suuren mittakaavan kehityskeinot, toiset haluavat esimerkit omasta kylästä tai pihasta.

Tärkeää on viestinnän keinoin tuoda ilmi myös erilaisia osallistumismahdollisuuksia. Jotkut hahmottavat tekemällä ja kaipaavat konkretiaa uskoakseen omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa, tästä ovat esimerkkinä Valonian suositut virtavesienkunnostustalkoot.

Päivittäisessä työssä on monesti valittava taistelunsa. On löydettävä oikeat väylät ja aiheet. On luotettava hyvien esimerkkien voimaan ja niiden leviämiseen sekä siihen, että pienet purot ja suuret virrat voivat kulkea myös rinnakkain ja siirappisesti sanottuna laskea samaan mereen.

Jos olisin pessimisti, olisin väärällä alalla.

Maakuntaamme koskettava vaihemaakuntakaava on saatu luonnosvaiheeseen ja asetetaan nähtäville kuntiin ja liiton virastoon 3.6.–10.7. palautteen saamiseksi ja jatkovalmistelun pohjaksi.

Vaihemaakuntakaavassa käsitellään valikoidut teemat koko maakunnan alueella. Olemme nostaneet keskusteluun Varsinais-Suomen vetovoimaisuuden ja kilpailukyvyn kannalta keskeiset teemat, jotka kytkeytyvät taajamien maankäyttöön. Näitä ovat keskustojen kehittäminen, seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan sijainti ja mitoitus sekä palveluiden saavutettavuus ja kestävän liikkumisen kannalta tärkeät liikenneverkon kehittämistoimet.

Varsinais-Suomen taajamat ovat viimeisten vuosikymmenten aikana voimakkaasti laajentuneet ja osin suunnittelemattomasti hajautuneet. Asukkaiden määrä ydintaajamissa on laskenut. Henkilöautoistuminen ja autoliikenteen kasvu ovat osaltaan edistäneet tätä kehityssuuntaa.

Taajamien keskustojen elinvoimaisuuden ja vireyden ylläpitäminen on yhä vaikeampaa kaupan rakenteellisten muutosten edetessä ja perinteisten työpaikka-alueiden siirtyessä hyvien autoliikenneyhteyksien äärelle pois taajamien keskustoista.

Haasteiden taklaaminen ja kehityksen kääntäminen vaatii katseiden suuntaamista kuntien keskeisille rakennetuille alueille. Alueen vetovoimaisuus on osatekijöidensä summa ja monipuolisimmillaan se näyttäytyy keskustoissa.

Lähipalvelut, sujuvat reitit, viihtyisät julkiset tilat sekä elävät asuin- ja työpaikkaympäristöt varmistavat keskustojen elinvoimaisuuden. Tarvitaan myös riittävästi asukkaita ja työpaikkoja ylläpitämään palveluita. Tämä mahdollistaa myös julkisen liikenteen hyvän palvelutason. Kehittämistyön tavoitteena on asukkaiden sujuva ja helppo arki!

Maankäyttöä, asumista, liikennettä sekä palveluita ja elinkeinoja tulee tarkastella kokonaisuutena. Tämä ns. MALPE-ajattelu ja sen muuttaminen käytännöksi vaatii sektorirajat ylittävää keskustelua ja yhdessä suunnittelua.

Kaavatiimimme on kiertänyt jokaisessa maakuntamme 27 kunnassa keskustelemassa kuntien näkemyksistä ja tarpeista em. teemoissa. Hyvät keskustelut, kuntien maankäytön suunnitelmat sekä yhteistyössä eri toimijoiden kanssa laaditut selvitykset ovat tarkentaneet yhteisiä tavoitteitamme ja valmistuneen kaavaluonnoksen ratkaisua.

Voimakasta kasvua ei juuri nyt ole näköpiirissä. Emme voi kuitenkaan jäädä odottamaan kasvua ja siirtää kehittämistä tulevaisuuteen – nyt on toimittava niillä pelimerkeillä, jotka meillä on käytössämme. Entistä suurempaan rooliin nousee silloin eri osatekijöiden yhteensovittaminen ja toimenpiteiden suuntaaminen oikeaan aikaan ja paikkaan.Oikeat odotusarvot vievät kehitystä eteenpäin!

Yleisötilaisuudet alkavat – tule mukaan keskustelemaan maakunnan kehittämisestä!

YKSIN VAI YHDESSÄ?

Skrivet av fredag, 29 Maj 2015 08:10

Kumppanuus jos joku kuulostaa itsestäänselvyydeltä ja kliseeltä. Tämän vuoksi ja tästä huolimatta Varsinais-Suomessa tämän asian edistämiseen on satsattu viime aikoina toden teolla. Varsinais-Suomen maakuntastrategia on nimetty Kumppanuusstrategiaksi ikään kuin asiaa alleviivatakseen.

Jokainen meistä tietää, että maailma on täynnä hyllyihin ja mappeihin pölyttymään jääneitä asiakirjoja, joiden elämänkaari taitaa olla käytännössä yhtä pitkä kuin sen valmisteluprosessi kirjoitustyön alkamisesta paperin hyväksymiseen asti. Uskallan väittää, että Varsinais-Suomen maakuntastrategian osalta on toisin.

Yhtenä esimerkkinä tästä ovat kumppanuuslupaukset.

Viime vuoden puolella alkoi systemaattinen kumppanuuslupauksien kerääminen maakunnan toimijoilta sekä erityisesti innostuneilta ihmisiltä useissa eri tilaisuuksissa. Kumppanuuslupausten sisältö tarkoittaa, että nämä tahot ja niiden sisällä henkilöt ovat antaneet lupauksen edistää tiettyjä maakuntastrategian toimenpiteitä. Lupausten määrä kasvaa jatkuvasti.

Koska näköpiirissä ei ole kehittämisresursseissa suurta loikkaa ylöspäin, pikemminkin päinvastoin, on syytä pohtia uudella tavalla voimavarojen järkevää kohdentamista. Kumppanuuksilla ja verkostomaisella toimintatavalla voidaan parhaassa tapauksessa saavuttaa ketteryyttä, uusia ajatuksia ja ennen kaikkea onnistumisia, jotka ruokkivat uusia onnistumisia.

Kumppanuus liittyy myös edunvalvontaan. Maakuntamme asioita pitää viedä eteenpäin entistä tehokkaammin myös edunvalvonnan näkökulmasta. Tässäkin avainasemaan nousee ketteryys ja uudet ajatukset. Asioita voidaan toteuttaa lyhyellä aikavälillä rutiininomaisesti ilman kumppanuusverkostoakin, mutta yhdessä olemme voimakkaampia.

Kuluvalla viikolla Varsinais-Suomen liitto on järjestänyt neljä Kumppanuustyöpajaa yhdessä Turun ammattikorkeakoulun kanssa. Työpajat liittyivät maakuntastrategian toteuttamiseen käytännössä. Näissä pajoissa yhteensä noin 100 henkilöä ovat pohtineet muun muassa sitä, mitä toimenpiteitä ja toimia tarvitaan lisää maakuntastrategian toimenpiteiden edistämiseen. Työpajoissa on myös keskusteltu, miten asioita pitää viedä eteenpäin edunvalvonnallisesta näkökulmasta.

Työ maakunnan kehittämiseksi jatkuu ja "kumppanuusapparaatti" pyörii. Unohda vatulointi ja hyppää rohkeasti mukaan!

VOIKO JUKOLAN VIESTI VIELÄ KASVAA?

Skrivet av måndag, 25 Maj 2015 08:31

67. Jukolan viesti, Louna-Jukola järjestetään Varsinais-Suomessa, Paimiossa 13.–14.6.2015. Paimiossa Jukola on järjestetty kolme kertaa.

Vuonna 1972 osallistujia oli reilut 3 000. Vuonna 1993 osallistujamäärä läheni 10 000. Ja nyt Louna-Jukolassa tehdään kaikkien aikojen ennätys, 18 000 osallistujaa – 1 770 Jukola-joukkuetta ja 1 400 Venla-joukkuetta.

Visiomme Louna-Jukolan järjestäjinä on ollut tehdä tänä vuonna maailman paras suunnistustapahtuma, joka nojaa vahvasti Jukolan arvoihin. Olemme tavoitelleet kaikkien aikojen suurinta suomalaista suunnistustapahtumaa. Ja siinä näytämme onnistuvamme! Osallistujamäärän kasvu tulee harrastajista, työpaikkajoukkueista, suunnistuksen ja Jukolan ensikertalaisista.

Jukolan viestin brändi on vahva. Sillä on pitkä historia, ja tulevaisuus näyttää juuri nyt erityisen hyvältä. Louna-Jukola rikkoo osallistujaennätykset ja tulevat Jukolat varmasti laittavat vielä paremmaksi. Suunnistuksella lajina on erinomainen tulevaisuus!

Minulta on usein kysytty kuinka suureksi Jukolan viesti ylipäätään voi kasvaa. Itse Jukolan ydin, suunnistaminen ja metsä eivät hetkeen rajoja aseta. Metsään kyllä mahtuu. Esimerkiksi Louna-Jukolassa 1 800 Jukola-joukkueen yhteislähtö vaatii jo kohtuullisesti tilaa kilpailukeskuksesta. Ensimmäisen osuuden juoksijat tulee saada turvallisesti metsään, ja kymmenille tuhansille katsojille tulee tarjota elämys lähdön seuraamisessa. Kuitenkin kaikki muu kuin itse suunnistussuoritus asettaa ensimmäisiä rajoja tapahtuman kasvulle. Mihin pysäköidään 6 000 henkilöautoa, 150 bussia tai 300 matkailuautoa? Miten varmistetaan matkapuhelin- ja tietoliikenneyhteydet suoralle TV-lähetykselle, tulospalvelulle ja osallistujille? Miten kymmenien tuhansien annosten ruokahuolto ja siihen liittyvä logistiikka saadaan hoidettua?

Kilpailukeskuksen toiminnot yhdessä majoitusteltta-alueiden kanssa vaativat yli sadan hehtaarin kokoisen alueen. Mm. tästä syystä Jukolat onkin usein järjestetty pienlentokentillä.

Jukolan rikkaus ja vahvuus on siinä, että tapahtuma järjestetään joka vuosi uusin voimin ja järjestelypaikkakunnat ovat ympäri Suomea. Kasvun näkökulmasta mahdollisia järjestämispaikkoja on entistä vähemmän. Suunnistuksen näkökulmasta tavoitteena on neitseellinen, hyväkulkuinen ja muutenkin erinomainen suunnistusmaasto. Muiden toimintojen näkökulmasta on tarve tämän maaston kupeessa olevalle, hyvien liikenneyhteyksien päässä sijaitsevalle pienlentokentälle tai vastaavalle maa-alueelle. Ei välttämättä helppo rasti?

Louna-Jukolan tunnelma kannattaa kokea paikan päällä. Tule sinäkin!

www.jukola.com/2015