Julkishallinnon organisaatioiden, kuten kuntien ja kaupunkien ostolaskutietoja on avattu maailmanlaajuisesti jo vuosia. Tänä keväänä Suomessa herättiin kilpailemaan mikä kaupungeista avaisi ostolaskut vuoden alussa ensimmäisenä. Oulu ja Tampere kamppailivat rinta rinnan, mutta taisi Jyväskylä kiilata viime metreillä ohi.

Itse ihmettelin pitkään, että mitä ihmeellistä tässä on? Ketä ylipäätään kiinnostaa jonkun kunnan tai viranomaisorganisaation taloustiedot? Kunnes kuulin, että Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajusen mielestä eri toimialojen ostot tulevat pienentymään datan avauksen seurauksena.

Yksi pääepäilty selkeisiin kustannusten vähennyksiin on tietojen julkinen repostelu ja yksikköjen parantunut oma käsitys tehdyistä ulkopuolisista ostoista. Ja onhan siinä sekin, että julkisin verovaroin hankittuja ostoja on välillä ihan demokraattisistakin syistä hyvä tarkastella avoimesti, eikö?

Noh, ylipäätään, ostolaskudata on järjetön taulukkorivistö dataa. Tällaisen tietomäärän läpikahlaus on valtava ponnistus normaali-kansalaiselta.

Siksi tietoja yritetäänkin maailmalla visualisoida eri tavoin. Yksi itselle mieluisimmista visualisoinneista on tietenkin karttapohjainen esitys.Tämä ei tietysti ole mahdollista, jos taloustietoja ei ole sidottu mihinkään alueisiin. Eivät nuo pallokartatkaan hassumpia ole, ja tulee himo klikkailla lisää ja katsella mitä kaikkea avautuu.

Summa summarum, ostolaskutietojen avaaminen on todella helppoa. Tarvitaan vain päätös asiasta ja muutama päivä taulukon siivoamista sopivaan tiedostomuotoon. Me autamme myös Varsinais-Suomen liitossa tässä siivoustyössä.

P.S. Alla olevissa kuvissa näet brittien verorahojen käyttöä visualisoituna (http://wheredoesmymoneygo.org/) sekä Ruotsin parin esimerkkikunnan ostolaskujen visualisointi maailmanlaajuisen avoimen ostolaskusivuston avulla esitettynä (https://openspending.org/)

TIETÄMISEN SIETÄMÄTÖN KEVEYS

Skrivet av onsdag, 15 april 2015 10:51

Tietämiseen tai tiedon tuottamiseen liittyvät haasteet juontuivat mieleeni hiljattain, kun analysoin liikennevirtojen kehitystä Turun ja Helsingin välillä.

Näennäisen yksinkertaisesta aiheesta ei tahtonut löytyä tietoa, jolla asiaa olisi voinut lähestyä helposti ja laajasti eri näkökulmista. Tietoa kyllä löytyy, mutta se on sirpaleista. Jos yksi tietolähde vastaa yhteen kysymykseen, niin se ei kerro mitään toisesta yhtä tärkeästä kysymyksestä.

Esimerkiksi liikennevirtojen tapauksessa lähdin liikkeelle työssäkäyntitietojen tarkastelusta. Tiedot ovat tarkkoja, mutta ne kertovat vain työssäkäyntiliikenteestä. Eikä oikeastaan siitäkään vaan ainoastaan ihmisten kotien ja työpaikkojen sijanneista. Liikenteen automaattisilta mittauspisteiltä saadaan erinomaista tietoa ajoneuvomääristä, mutta ei matkustajien lukumääristä.

Rautatietilastoista saa tietoa junien matkustajamääristä, mutta varsin summittain ja epätarkasti. Henkilöliikennetutkimus puolestaan tarjoaisi ainoana vaihtoehtona kokonaisvaltaisen kuvan liikennevirroista, mutta valtakunnallisena kyselytutkimuksena sen tietomäärä ei riitä luotettaviin pienipiirteisiin analyyseihin.

Vastaavia esimerkkejä on helppo luetella monia. Työttömyyttä tilastoidaan ainakin kolmella eri tavalla kolmeen eri lähteeseen perustuen. Jokaisella tilastointitavalla on vahvat ja selvät perusteensa, mutta tiedon moninaisuus asettaa vääjäämättä haasteita tiedon tulkitsijalle: miten toisistaan poikkeavia työttömyyslukuja tulisi esittää hämmennyksen välttämiseksi.

Monet ennakolliset tilastot myös tarkentuvat vielä julkaisuajankohdan jälkeen. Esimerkiksi suhdannetilastot päivittyvät yritysten verotustietojen eläessä tai uusien tilinpäätösten valmistuttua. Väestötilastot puolestaan muuttuvat, kun mattimyöhäiset jättävät muuttoilmoituksensa kuukausia myöhässä.

Selvää on, ettei kaikista monimutkaisista ilmiöistä ole mitenkään mahdollista ylläpitää aihetta kaikista näkökulmista monipuolisti kuvaavaa tietoa. Tällöin on kuitenkin riskinä se, että johtopäätöksiä tehdään varsin yksipuolisin ja kevein perustein.

Etenkin tietoperusteisen päätöksenteon tueksi tehtävien analyysien on syytä olla tarkoin puntaroituja, jotta päätökset eivät synny vääristyneeseen tai värittyneeseen tietoon nojautuen.

KOKEILUKULTTUURIA KASITIELLÄ

Skrivet av torsdag, 09 april 2015 10:24

Kun päätös valtatien 8 ensimmäisen vaiheen rahoituksesta vihdoinkin saatiin, käynnistyi pian pohdinta jatkosta. Saadaanko hankkeelle toinen vaihe, tai edes suunnittelu- ja uudelleenarviointirahaa? Uudelleenarviointia hankkeelle vaadittiin, mutta rahoitusta tähän ei meinannut löytyä.

Sitten Liikennevirasto päätti yhteistyössä ELY-keskuksen kanssa kokeilla kasitien jatkosuunnitteluun uudenlaista hankintamenettelyä – suunnittelukilpailua ja palvelutasoperustaista hankintamallia. Tämän kokeilun turvin toisen vaiheen uudelleenarviointi päästiin ylipäätään aloittamaan.

Kuulostaa valmiilta, eikö? Arkkitehtuurin puolella kilpailuthan ovat arkipäivää, mutta tiesuunnittelussa tämä toimintatapa on Suomessa melko harvinainen. Kilpailun järjestäjät, ELY-keskus ja Liikennevirasto, kutsuivat meidät maakuntaliittojen edustajat mukaan tuomaristoon kehittämään ja kokeilemaan uudenlaista tapaa hankkia suunnittelua.

Suunnittelukilpailu kiinnostikin mukavasti alan toimijoita, ja saimme neljä korkealuokkaista kilpailutyötä tuomariston arvosteluun.

Käytännön arvostelutyössä keskustelimme tuomaristossa mm. seuraavista asioista, välillä vähän värikkäämmilläkin sanakäänteillä:

  • Kuka päättää liikenteen palvelutasosta?
  • Millaisen painoarvon annamme liikenneturvallisuudelle tai maankäytön kehittämismahdollisuuksille?
  • Mitkä ovat kasitien kaikkein pahimmat ongelmat?
  • Onko tämä pitkällä aikavälillä kustannustehokas ratkaisu?
  • Onko tämä ratkaisu elinkeinoelämän kuljetuksille riittävä?

Arvioimme kilpailutöitä ja samalla me eri alojen ammattilaiset opimme toisiltamme – asioita voi tarkastella niin monesta eri näkökulmasta! Oma kokemukseni on varsin positiivinen. Keskustelu ja argumentointi virittivät ajatuksia, kehittivät katsontakantoja.

Lisäksi prosessi tiivisti yhteistä näkemystämme Turku–Pori-yhteysvälin priorisoinneista ja kipupisteistä erityisesti jatkosuunnittelua ajatellen – prosessi ei suinkaan päättynyt suunnittelukilpailuun!

Kilpailun tulokset julkistettiin 17.3., ja suunnittelukilpailun tuloksena meillä on nyt käytössämme suuri määrä käyttökelpoisia ajatuksia ja innovaatioita kasitien kehittämiseksi. Niitä hyödynnetään jatkosuunnittelussa suunnittelukilpailun voittajan, Ramboll Finland Oy:n kanssa, vuorovaikutteisesti ja yhteistyössä kuntien ja sidosryhmien kanssa.

Lopputuloksena syntyy paitsi kasitien toisen vaiheen toimintasuunnitelma myös lukuisa joukko pieniä liikenneturvallisuuteen, liikenteen sujuvuuteen ja joukkoliikenteeseen kustannustehokkaasti vaikuttavia ehdotuksia.

Ps. Kilpailutyöt ovat Varsinais-Suomen liiton Aulagalleriassa esillä 17.4.2015 asti. Tervetuloa tutustumaan!

Varför fascinerar bloggar?

Kanske för att texten har färg och smak, man använder vackra fotografier och skribentens person är synlig. Det väcker tankar och känslor i läsaren: ”Aha, man kan tänka såhär också. Oh, jag skulle inte ha trott att den här personen är så intressant. Wow, dit vill jag också fara!”

Nu har Egentliga Finland en egen bloggspalt. En blogg är alltså en webbdagbok (eng. weblog). På bloggsidan berättar olika människor om Egentliga Finlands små och stora ting – varje vecka. Förutom på finska skrivs bloggar ibland även på svenska och engelska.

Egentliga Finlands förbunds anställda berättar om sitt arbete – vardagen, prestationer och vad som händer bakom kulisserna. Bloggarna behandlar allt från trafik och miljö till utbildning, geoinfo, internationella frågor och rekreation. I förbundet arbetar sakkunniga i olika branscher och gör ett värdefullt jobb för att utveckla vårt landskap. Nu vill vi berätta om detta för er på ett vardagligt och människonära sätt.

I förbundet arbetar inte bara finländare. Vill du veta hur det är att leva som utlänning i Egentliga Finland? Those topics we write about in English.

Via bloggarna blir förbundets människor bekanta och får ett ansikte. Vi hoppas att många vill diskutera landskapets frågor i detta forum och vågar ta kontakt med oss. Ni får gärna dela bloggtexterna i egna forum för sociala medier.

Egentliga Finland är ett sällsynt intressant och rikt landskap med fantastiska människor, evenemang, platser, utbildningsenheter... Det här kan du läsa om i Egentliga Finlands blogg. I år skriver människor från olika arbetsplatser om bl.a. högskolevärlden, skärgårdsturism, kultur, EU, cykling… Partiernas representanter skriver bloggar och i fortsättningen hör vi förhoppningsvis också vad som pågår i kommunerna.

Det råder ingen brist på ämnen, tvärtom. Alla skribenter har med glädje och nyfikenhet lovat hänga med i en för dem ny bloggvärld. Ingen kan påstå att Egentliga Finlands invånare inte tänder eller är dåliga på samarbete. Härligt!

En bloggtext får inte vara lång, så hej då för denna gång. Jag hoppas att vi ses i denna spalt varje vecka. Vem vet, kanske du också snart är en av oss – en glad bloggare i Egentliga Finland?