Agenda2030 ja kestävä kehitys koulujen käytäntöihin

YK:n Agenda 2030 on maailmanlaajuinen kestävän kehityksen ohjelma, joka allekirjoitettiin syyskuussa 2015. Kaikkia YK:n jäsenvaltioita koskettavat tavoitteet edellyttävät kunnianhimoisia toimia oikeudenmukaisuuden, ympäristön ja talouden kestävyyden puolesta. Toimiin tarvitaan kaikkia sektoreita: valtioita, yrityksiä, kansalaisia ja järjestöjä. Agenda2030 sisältää 17 toisiinsa linkittyvää kestävän kehityksen tavoitetta, joita eri maat toteuttavat sen mukaan, mikä kullekin on keskeistä. Suomessa huomio kiinnittyy erityisesti ylikulutuksen ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen sekä sukupuolten välisen palkkatasa-arvon parantamiseen. Kestävän kehityksen tukeminen globaalisti ja osallistuminen äärimmäisen köyhyyden poistamiseen on kaikkien valtioiden vastuulla.

Opetushallitus järjesti viime vuonna eri puolilla maata tilaisuuksia yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen Agenda2030 -tavoitteisiin liittyen. Aamiaistilaisuuksien tarkoituksena oli ideoida kouluihin ja päiväkoteihin soveltuvia kestävän kehityksen toimintatapoja sekä jalkauttaa Agenda2030-tavoitteet opetus- ja kasvatusalalle. Toimijoita innostettiin myös tekemään koulukohtaisia yhteiskuntasitoumuksia. ”Agenda2030 on kaikkien asioiden ytimessä, puhutaan sitten hallitusohjelmista, organisaatioiden strategioista tai opetussuunnitelmien perusteista. Agenda2030 läpäisee koko ajattelun, mikä uusien opetussuunnitelmien perusteiden pohjana on” aloitti pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen aamiaistilaisuuden Helsingissä 9.4.

Yhteiskuntasitoumus – työkalu kestävän kehityksen toteuttamiselle

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus, Sitoumus 2050, on Suomen kansallinen linjaus kestävän kehityksen toteuttamiselle. Keväällä 2016 sitoumus päivitettiin yhteensopivaksi YK:n Agenda2030-tavoitteiden kanssa.  Yhteiskuntasitoumuksen tehneet toimijat sitoutuvat edistämään kestävää kehitystä kaikessa työssään konkreettisten tekojen avulla.

Espoon kaupunki on malliesimerkki työkalun toimivuudesta ja sen ketteryydestä. Kaupunki on sitoutunut olemaan vastuullinen edelläkävijä ja haastanut kaikki kaupungin toimialat ja yksiköt mukaan omilla kestävän kehityksen sitoumuksillaan. Yhteiskuntasitoumuksen avulla kaupunki on tarjonnut toimialoille kestävän kehityksen alustan, johon voi osallistua kukin omien resurssiensa mukaisesti. Haasteeseen on vastannut jo lähes sata yksikköä, mukana on runsaasti kouluja ja päiväkoteja. Espoossa laadittiin omat kestävän kehityksen tavoitteet koskien asukkaiden arkea ja osallistamista, kaupunkisuunnittelua, luontoa ja ympäristöä, ilmasto- ja energiatyötä sekä kestävän liikkumisen edistämistä.

Agenda2030 Turun kaupungin sivistystoimialan teemalukuvuodeksi 2019–2020

Turun kaupungin sivistystoimi on tarttumassa suureen haasteeseen Agenda2030-tavoitteiden jalkauttamisessa kaikkiin opetus- ja kasvatusyksiköihin. Aiheen tiimoilta järjestimme opettajille huhtikuussa koulutuksen, jossa muun muassa valtioneuvoston kanslian ylitarkastaja Sami Pirkkala kertoi, miten sitoumus2050 voi toimia työkaluna koulujen ja päiväkotien kestävän kehityksen työssä.

Työkalun vahvuutena on, että siihen voi osallistua hyvinkin erilaisilla toimenpiteillä. Voi vaikkapa aloittaa pienillä muutoksilla, jotka koskettavat koulun toimintakulttuuria: energian ja veden säästöä, jätehuoltoa tai kestävämpää kouluruokailua. Voi myös lähteä mukaan isosti osallistumalla kestävän kehityksen projektiin tai lähteä toteuttamaan Vihreä lippu -ohjelmaa. Myös nuorisoparlamentin aktivoiminen, koulukiusaamisen ehkäisy tai kaikkien tasa-arvoinen kohtelu voivat olla yhteiskuntasitoumuksen tavoitteita.

Turun tavoitteena on saada ensimmäiset yhteiskuntasitoumukset tehtyä syksyllä 2019. Asiassa ei kuitenkaan haluta hoppuilla, sillä tarkoituksena on, että eri yksiköt laativat sitoumuksensa laajassa yhteistyössä, jossa myös lapset ja nuoret ovat mukana. Syksyllä on tarkoitus järjestää työpajatyyppisiä kokoontumisia, joissa Turun sitoumukseen osallistumista tarkennetaan. Sitoumuksista muotoutuu esimerkiksi koulujen ja päiväkotien uudenlaisia, yhteisiä ponnistuksia, joihin kaikki voivat osallistua – siksi niihin kannattaa panostaa!

Publicerad i Blogi
onsdag, 19 augusti 2015 08:11

PROFESSIOISTA PROSESSEIKSI

"Ei hän tiedä mitään teemasta, hänellä on ihan eri alan koulutus; onneksi hän kyselee paljon!" Yhteistyökumppani huudahti lounaalla. Hämmästyin kovasti. Omasta valmistumisestani on lähes 30 vuotta. Muistan kuulleeni viisauden vuosia sitten: ei ole väliä, minkä tutkinnon unohtaa, työelämä kyllä opettaa.

Kannattaisiko kuunnella eri alojen osaajia? Maailma on niin monimutkainen, että vanhoilla konsteilla ja titteleillä ei ehkä pärjääkään. Vaikka elämänikäinen oppiminen kuulostaa uuvuttavalta, siihen kannattaa suostua ja ilolla kohdata uusia asioita.

Organisaatiossamme aloitti uusi toimitusjohtaja. Hän halusi meidät työntekijät kurssille. Kollegan sanoin olimme 'pommialtis projektipäällikköporukka': asiantuntijoita ja ylpeitä eri teknologioiden erityistietämyksestämme. Uusi johtaja pakotti meidät myöntämään, että ehkä meillä oli aukkoja osaamisessa.

Työelämäni ensimmäinen esimies passitti minut pitkälle kansainvälistymisvalmennukselle. Vientipäälliköille opetettiin vuonna 1989 mm. Neuvostoliiton kaupan erityispiirteet. Ei kestänyt kauaa, kun järjestelmä lakkasi. Muutos on siis kiihtyvää, jatkuvaa ja julmaa. Professiot muuttuvat prosesseiksi ja tehtävät muokkautuvat muutosten mukana.

Maailman terveysjärjestö WHO:n vuosikonferenssissa Kuopiossa kesäkuussa Michael Acuto, University College London, peräsi paikallistason päättäjien koulutukseen panostamista. Hän kehotti myös verkostoitumaan alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti.

Oma ensimmäinen tutkintoni on agronomi. Silti työurani on kulunut hyvinvoinnin teemojen parissa. Olen sielultani vahvasti maatalouden ja maaseudun puolestapuhuja. Työni olen kuitenkin tehnyt kaupungissa biotekniikan, terveyden ja innovaatioiden parissa. Moni tutkinto antaakin valmiudet aivan erilaisiin töihin kuin opiskelijana kuvitteli. Itse erikoistuin siipikarjaan. Ensimmäinen työni oli kansainvälinen tuotepäällikkyys, kuinkas ollakaan kanojen ja kansanterveyden parissa. Lienee sattumaa, että jatkoin terveyden ja hyvinvoinnin saralla.

Yhtenä työtehtävänä oli osallistua broilerväen kesäjuhlaan. Tuttuni luuli, että olin menossa poliittisten päättäjien kokoukseen!

Työelämässä tehdään yhteistyötä monien ammattiryhmien kanssa. Aito erilaisen tietämyksen arvostaminen kannattaa. Syvää osaamista löytyy kunnista, korkeakouluista, yrityksistä ja järjestöistä. Suomalainen yhteiskunta kukoistaa, jos opimme kuuntelemaan ja kunnioittamaan erilaisia tekemisiä. Kesällä on kuitenkin nostalgista olla agronomi.

Publicerad i Blogi