Skrivet av  torsdag, 06 augusti 2020 12:52

Olimme Vaikuttajakoulun kanssa 6.3. Helsingissä. Jo silloin korona jylläsi maailmalla, mutta Suomessa vielä sillä tasolla, että vierailumme voitiin järjestää. Teemanamme oli EU sekä kansainvälisyys, ja ohjelma oli sen mukaista: Ensin tapasimme meppinä toimivan Ville Niinistön eduskunnassa, jonka jälkeen siirryimme ulkoministeriöön tutustumaan diplomaattiuriin ja vielä päivän päätteeksi Britannian suurlähetystöön.


Niinistön kanssa puhuimme EU-politiikasta ja kansainvälisestä vaikuttamisesta. Jos eduskunta ja siellä tehtävä politiikka vaikuttaa joskus monimutkaiselta ja hitaalta, ei se ainakaan Euroopan parlamentissa yhtään sen mutkattomampaa ole. Jo vierailumme aikana korona liikkui maailmalla ja siksi se myös nostatti esiin paljon kysymyksiä ja keskustelimmekin koronan tuomista muutoksista politiikan tekemiseen erityisesti kansainvälisellä tasolla. Keskustelumme teemoina olivat myös tulevaisuus nuorten näkökulmasta sekä ilmastonmuutos, johon liittyen esillä olivat erilaiset energiantuotantotavat ja maatalous.


Itse politiikan lisäksi puhuimme Niinistön kanssa hänen taustoistaan ja asioista, jotka veivät hänet mukaan politiikkaan. Keskustelut muistuttivat hyvin meitä siitä, että politiikkaan voi päätyä hyvin erilaisista taustoista. Politiikkaan myös toki tarvitaan erilaisia ihmisiä, joilla on erilaisia näkökulmia.


Mielenkiintoisen keskustelun jälkeen siirryimme eduskunnasta ulkoministeriöön, jossa tapasimme kaksi hyvin erilaisista taustoista tullutta diplomaattiuraa tekevää henkilöä. He esittelivät meille ulkoministeriön toimintaa, diplomaattityötä ja kertoivat tarinansa siitä, miten he ovat päätyneet siihen missä nyt ovat. Myös tässä keskustelussa nousi esille, kuinka erilaisista koulutustaustoista ja lähtökohdista ihmiset ovat päätyneet diplomaateiksi. Itseni keskustelu herätti ajattelemaan, kuinka paljon ihmisiä työskentelee Suomen kannalta hyvinkin tärkeissä viroissa ympäri maailmaa ja miten monessa eri maassa Suomella on edustajia.


Vaikuttajakoulun osallistujina pääsimme myös tutustumaan Britannian Helsingin-suurlähetystön yksikköön. Modernia arkkitehtuuria edustava Stephen Quinlandin suunnittelema lähetystöpäärakennus, Kurun graniitista valmistettuine seinine ja arkadimaisine lasikattoineen koristeltu rakennus sijaitsi Kaivopuistossa.


Suurlähetystössä meidät otti vastaan vieraanvaraisesti nykyinen suurlähettiläs Tom Dodd. Tarjolla oli brittiläiseen tapaan teetä ja keksejä. Esittäydyimme, jonka jälkeen suurlähettiläs kertoi lähetystön toiminnasta ja tehtävistä. Tehtäviin kuuluu ennen kaikkea politiikan harjoittaminen Suomessa, Ison-Britannian Suomessa olevien kansalaisten edunvalvonta ja diplomaattisten suhteiden harjoittaminen. Tiloissa voidaan muun muassa järjestää kokouksia ja diplomaattien tapaamisia. Ennen kaikkea Britannian, mutta myös useiden maiden diplomaattien tapaamisia.


Pääsimme nuorina myös itse ääneen, ja meiltä muun muassa kysyttiin mielipiteitä brexit-tilanteesta ja miten tämä on vaikuttanut meidän nuorten elämään. Brexit on muun muassa vaikeuttanut nuorten Britteihin opiskelemaan lähtemistä, koska opintojen hinnat tulevat nousemaan pilviin aikaisempaan nähden. Suurlähetystössä käynti oli kaikin puolin hyvin mielenkiintoinen ja vastaanotto erittäin mukava.

 

Vaikuttajakoulun neljännen vuosikurssin opiskelijat pohtivat blogissa vuorollaan vaikuttajakoulussa käsiteltyjä aiheita. Keväällä 2020 nuoret tutustuivat kansainvälisiin suhteisiin, ulkopolitiikkaan sekä Euroopan unioniin.

 


 

 

Publicerad i Blogi
onsdag, 12 augusti 2015 12:22

MONIKULTTUURINEN VARSINAIS-SUOMI

Skrivet av  onsdag, 12 augusti 2015 12:22

Kesän kuumimpia puheenaiheita on ollut monikulttuurisuus. Tunteet teeman ympärillä ovat vuotaneet ehkä hieman liian valtoimenaan, mutta aihepiiri on tärkeä ja sellainen, että juuri kukaan ei pääse sitä karkuun.

Professori Esko Valtaoja kirjoitti aiheesta kolumnissaan Turun Sanomissa. Hän muistutti, että monikulttuurisuus on käsite, jonka sisällöstä ei ole yhteistä käsitystä. Hänen mukaansa jotkut ymmärtävät monikulttuurisuuden niin, että Suomeen tullaan elämään sossun rahoilla ja jälkikasvu lähetetään sitten Isis-taistelijoiksi Syyriaan. Toisen ääripään mukaan lasten sukuelinten silpomiseen puuttuminenkin on länsimaista kulttuuri-imperialismia ja siis tuomittavaa.

Ehkä missään muussa maakunnassa ei niin konkreettisesti tiedetä, että Suomi on ollut osa Venäjää ja osa Ruotsia. Turku edusti länttä, oli siis Ruotsin suosiossa, mutta ei Venäjän. Aseman heilahtelu teki maakunnastamme ilman muuta Suomen kansainvälisimmän ja opetti maailmanpolitiikan realiteetteja. Kun matkustaa Varsinais-Suomesta itään, eron huomaa tässä suhteessa edelleen erittäin selvästi.

Maailma on suuressa myllerryksessä, eikä ongelmia pääse pakoon kukaan. Kreikka saa talouskriisinsä keskelle suuret määrät pakolaisia Syyriasta, eikä köyhällä maalla ole tarjota pakeneville ihmisille aina edes vettä ja leipää. Mielestäni on itsestään selvää, että vastuuta tällaisista asioista tulee kantaa Euroopan tasolla. Vai olemmeko sitä mieltä, että jos pakolaistulva suuntautuisi Suomeen, ongelma olisi yksin meidän, ja muut maat voisivat vain kohautella olkapäitään?

Ihmisiä toki liikkuu monien syiden vuoksi. Sellainen Suomi, jossa jokainen naapurimme on vain suomalainen, on ainakin suurissa kaupungeissa jo kauan sitten taakse jäänyttä elämää. Mutta kykymme ymmärtää erilaisuutta ei vielä ole luontevalla tasolla.

Monikulttuurisuutta ei voi eikä pidä vastustaa, se tapahtuu vääjäämättömästi. Turhan vastahankaisuuden sijasta pitää puhua siitä, kuinka uuden maailman kohtaamme. Tarvitsemme viisautta asenteisiimme ja konkreettisiin yhteiskunnallisiin toimenpiteisiin. Ruotsia on perinteisesti pidetty maahanmuuton mallimaana, mutta tosiasiassa naapurimaassamme on tehty monia vakavia virheitä, joista ruotsalainen yhteiskunta vain ei oikein kykene keskustelemaan.

Varsinais-Suomella on hyvät edellytykset olla monikulttuurisuuden esimerkkimaakunta: kansainvälisyys, kaksikielisyys, elinkeinorakenne (Meyer-telakka, Bayer-lääketeollisuus esimerkiksi) ja Suomen Siirtolaisinstituuttikin sijaitsee Turussa. Tällaiset eväät antavat hyvät edellytykset luoda suvaitsevainen, kansainvälinen ilmapiiri. Monikulttuurisuus vahventaa maakuntaa, ei heikennä.

Alkava syksy
Töihin on palattu monen muun lailla puolitoista viikkoa sitten. Pelkkää lomaa ei heinäkuu ollut. Maan hallitus järjesti virkahemmolle "kesätöitä" ja myös Microsoftin lopettaminen Salossa vei konttoripöydän ääreen. Työt alkoivat maakuntajohtajien kesäkokouksella Oulussa. Kovat ovat haasteet sielläkin.

Maanantai: koko päivä talon sisäistä kehitystyötä.
Tiistai: Maakuntajohtajien sihteereille Varsinais-Suomi esittely, sitten kv-strategian kimpussa kokous, sieltä palaveriin maakuntahallituksen puheenjohtaja Ilkka Kanervan kanssa ja lopuksi kuntavierailu Nousiaisissa. Kuntavierailu on aina mielialaa kohottava juttu. Upeita asioita myös Nousiaisissa.
Keskiviikko: konttorihommia, ay-asioita ja ip uudelleen konttorilla.
Torstai: Maakuntahallituksen lista-asiat, liikennekokous peruuntui, joten keskipäivä konttorilla joten talous- ja toimintasuunnitelman kimppuun kunnolla. Make it simple-ajattelua pitää saada lisää. Julkishallinnon suunnitelmat ovat aina ylipaisuneita paperivuoria.
Perjantai: aamulla konttoria, ip maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristön kokous.

Skrivet av  måndag, 27 april 2015 09:35

Ulkomaalaispolitiikasta ei puoluejohtajien tenteissä eduskuntavaalien alla juurikaan taitettu peistä, mutta vaalikentillä asia puhutti niin, että erityisesti vaalipäivän äänestyskäyttäytymisessä maahanmuuttokysymyksillä oli suuri painoarvo.

Olen joskus kauan sitten itsekin askarrellut maahanmuuttopolitiikan ongelmien kanssa. Vuonna 1999 Slovakiasta alkoi tulla suuria määriä romaneja, joille oli kerrottu pahansorttisia valheita suomalaisesta sosiaaliturvasta. Ongelma äityi niin pahaksi, että esittelin sisäministerinä presidentti Ahtisaarelle viisumipakon Slovakiasta Suomeen pyrkiville.

Korkea työttömyys kirvoittaa helposti maahanmuuttokriittisiä puheenvuoroja." Kun omilla kansalaisillakaan ei ole töitä, miksi pitäisi sallia ulkomaalaisten tulo samoille kapeneville työmarkkinoille" on kysymys, joka kovin helposti saa kannatusta.

Ei maahanmuuttopolitiikka mikään helppo laji olekaan. Ruotsi on aina harjoittanut hyvin suvaitsevaa linjaa ulkomaalaiskysymyksissä, mutta onnistunut luomaan samalla valtavat ongelmat. Lahden takana on muutamassa kaupungissa lähiöitä, joihin edes poliisi ei uskalla vierailulle.

Kaikki johtavat ekonomistit kuitenkin varoittavat politiikasta, jossa maahanmuutolle ruvettaisiin asettamaan rajoituksia. Maahanmuutolla on taloutta virkistävä, ei hidastava, vaikutus.

Tulevassa hallitusohjelmassa otetaan kantaa ulkomaalaispolitiikkaan. Tärkeää on, että Suomi ei anna ulospäin viestiä, että linjamme olisi muuttunut. On hyvä kertoa, että kannamme vastuumme ja toisaalta uskomme kansainvälistyvän Suomen pärjäävän taloudellisesti paremmin kuin käpertyvän.

Aiheen kirjotukselleni löysin maanantaiaamun Turun Sanomista, jonka urheilusivut kertovat Interin Vahid Hambon tehneen taas kaksi maalia. Jalkapallojoukkueet ympäri Eurooppaa ovat hyvä esimerkki maahanmuuton piristävästä vaikutuksesta. Entinen Saksan sisäministeri Otto Schilly tapasi sanoa, että "mitään ei tulisi ilman maahanmuuttovahvistuksia" arvioidessaan maansa maajoukkueen mahdollisuuksia.

Se mikä sopii jalkapalloon, istuu hyvin myös moneen muuhun elämänalueeseen. Varsinais-Suomi on erityisen kansainvälinen maakunta. Meidän on tärkeä pitää sivistyneestä profiilistamme huolta.

TÄLLÄ VIIKOLLA:
Maanantai: Aamupalaveri aluekehityksen Tarjan kanssa, sitten Maakunnan yhteistyöryhmän kokous, omalta kohdaltani ensimmäinen. Annamme lausuntoja kehityshankkeista. Iltapäivällä oma johtoryhmä.
Tiistai: Ap Kuntavierailu Laitilaan, sitten tilaisuuteen, jossa Evan Matti Apunen analysoi Suomen tilaa vaalien jälkeen, loppupäivä hallintohommia.
Keskiviikko: Ap Kuntakierros jatkuu, nyt Maskuun, sieltä ip Centrum Balticumin hallituksen kokoukseen. Loppupäivä konttorilla
Torstai: Aattona konttorilla, puolelta päivin työlounas Liedon kunnanjohtaja Esko Poikelan kanssa.