Kari Häkämies

måndag, 11 januari 2016 08:51

Maan hallitus on päättänyt, että vuodesta 2019 lukien Suomessa ei enää ole maakunnallisia liittoja, ei sairaanhoitopiirejä, eikä ehkä myöskään Ely-keskuksia. Niiden tilalle ollaan muodostamassa nykyisen maakuntajaon pohjalle 18 itsehallintoaluetta. Itsehallintoalueet eivät olisi kuntien omistamia, vaan niistä tulisi eräällä tavalla valtiosta ja kunnista riippumattomia vallankäyttäjiä. Tosin ainakin alkuun itsehallintoalueiden rahoitus tulisi valtiolta, eikä niillä olisi Ruotsin mallin mukaan omaa verotusoikeutta.

Kuntien ja maakuntien liittojen on mahdollista lausua kantansa uudistukseen pikapuolin. On tärkeää, että jokainen taho aidosti kertoo, mitä mieltä se on. Kun itsehallintoalueet lukuun ottamatta kolmea aluetta toimii samalla sosiaali- ja terveysalueena, on kysymys niin suuresta reformista, että sellaista ei ole koskaan aikaisemmin tehty julkisessa hallinnossa.

Homman mittasuhteesta saa jonkinlaisen käsityksen kun mieltää, että Varsinais-Suomen Sote-alueen palvelukseen tulee n. 17 000 työntekijää eli kaikki nykyiset maakunnan julkisen sektorin Sote-ihmiset. Varsinkin sosiaali- ja terveysasioiden järjestäminen tulee olemaan aivan valtava urakka, olkoonkin, että aluksi palveluiden tarvitsijat tuskin kovin merkittävällä tavalla aistivat muutosta. Samalle terveysasemalle ja samaan sosiaalitoimistoon mennään edelleen, vaikkakin sen omistaja on vaihtunut.

Itselleni uudistuksen suurin pettymys tuli siitä, että hallitus päätti perustaa kovin erikokoisia itsehallinto/Sote-alueita. Uudellamaalla on 1,6 miljoonaa asukasta, Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa puoli miljoonaa, mutta Keski-Pohjanmaalla ja Kainuussa alle 70 000. On selvää, että pienimmät alueet tarvitsevat taloudellista tukea muualta eli suurimmilta. Kun raha tulee valtiolta, se ei tule esiin läpinäkyvästi, mutta käytännössä siitä on kyse.

Tulevalla viikolla Varsinais-Suomen kunnat kokoontuvat kuntakokoukseen miettimään, kuinka uudessa tilanteessa mennään eteenpäin. Toivottavasti myös pidättyväisessä läntisessä Suomessa uskalletaan tuoda kannat esiin, niin ylistävät kuin kriittisetkin.

Tällä viikolla
Maanantaina: Kuukausineuvottelu Turun kaupungin kanssa, sitten liiton puheenjohtajisto, iltapäivällä johtoryhmä.
Tiistai: Helsinki-päivä: maakuntajohtajat tapaavat ministeri Anu Vehviläisen.
Keskiviikko: Uudelleen Helsinkiin, maakuntajohtajien kokous, sitten selvitysmies Tarastin informaatio, illaksi maa- ja metsätalousministeriö.
Torstai: Sisäistä hallintoa, ip V-S kuntakokous, illalla myöhemmin Päijät-Hämeen kunnanjohtajat kylässä.
Perjantai: Matkailuasioita, iltapäivällä johtamisfoorum Ely:n Kimmo Puolitaipaleen johdolla.

tisdag, 15 december 2015 13:23

Varsinais-Suomen liitto aloittaa ensi vuonna Tulevaisuuskoulun. Tarkoitus on kannustaa nuoria ihmisiä yhteiskunnalliseen toimintaan. Koulu pyörii niin, että mukaan valituille tarjotaan sekä teoreettista että käytännöllistä tietämystä politiikasta, ammattijärjestöistä, yrittämisestä etc.

Aika usein nykysin kuulee puheenvuoroja, joissa sanotaan politiikan olevan eilistä. Tämä näkyy huonona osallistumisena puolueiden toimintaan ja alhaisena äänestysprosenttina. Jonkinlaisena pohjanoteerauksena voi pitää sitä, että edes politiikkaa ammatikseen kommentoivat toimittajat eivät näytä olevan työstään järin innostuneita ja julkisuuden kynnyksen ylittävät liian usein pelkästään riitakysymykset tai jonkin sortin hömppä. Poliitikot itsekin alentavat arvostustaan suostumalla häpäisemään ammattikuntansa monenlaisissa viihdeohjelmissa.

Itse kuulun niihin, jotka uskovat, että myös viidenkymmenen vuoden päästä Suomessa järjestetään vaaleja ja yhteiskunnan asioista päättävät eniten ääniä saaneet puolueet ja poliitikot. Tosin tuskin me silloin raahaudumme enää äänestyspaikolle kantojamme kertomaan, vaan itse kukin on jo vuosien ajan päässyt ilmaisemaan tahtonsa netissä, tai millä nimellä systeemi silloin kulkeekaan.

Kun tekee työkseen edunvalvontaa, huomaa päivittäin vahvojen poliitikkojen tärkeyden oman maakunnan näkökulmasta. Nyt Varsinais-Suomella on puhemies (Lohela), ministeri (Orpo) ja reilun vuoden päästä myös toinen ministeri (Saarikko). Se on hyvä saavutus ja auttaa todella paljon maakunnan liiton jokapäiväisessä työssä.

Jotta menestyisimme myös jatkossa, tarvitsemme valovoimaisia päättäjiä, sellaisia ihmisiä, jotka nousevat korkeimmille paikoille. Valmistautumista yhteiskunnan johtamiseen ei ihminen aloita koskaan liian varhain. Jos Tulevaisuuskoulun rivistä valikoituu edes yksi nimi valtioneuvoston jäseneksi jonakin päivänä, on koulu tehnyt tehtävänsä.

TÄLLÄ VIIKOLLA:
Maanantai: Liiton hallitus, iltapäivällä poliisiseminaari
Tiistai: Johtoryhmä, hallintoasioita, edeltäjäni Juho Savon tapaaminen, synttärit töissä, Turun seudun kuntakokous, illalla Mynämäen Rotareihin
Keskiviikko: Tarkastusasioita, kasvuvyöhykeseminaari Helsingissä
Torstai: Tarkastuslautakunta, sisäistä hallintoa, Ekumeeninen joulu
Perjantai: Parainen

Joululomalle jään 23.12., mutta blogi jää lomalle nyt saman tien. Kehiin se palaa taas loppiaisen jälkeen. Toivotan mahdollisille lukijoille Riemullista Joulua!

måndag, 07 december 2015 08:50

Olemme juuri viettäneet Suomen itsenäisyyspäivää, kukin omalla tavallamme, mutta toivottavasti kaikki iloiten siitä, että olemme harvoja maita maailmassa, jonka rajoja tai demokratiaa ei ole vuosikymmeniin uhattu.

Kirjoitan tätä blogia päivänä, jolloin Varsinais-Suomen liiton maakuntavaltuusto kokoontuu. Jo parin vuoden päästä sellaista päätöksentekoelintä ei enää ole, tai ainakin sen toimikenttä on laajempi kuin nykyisin. Suomessa pitäisi olla vuoden 2019 alusta lukien itsehallintoalueet ja niiden mukainen luottamusmiesorganisaatio.

Mietiskelin viikko sitten tällä palstalla sitä mitä tehtäviä tuolla uudella apparaatilla tulisi kenties olemaan. Pohtimatta jäi asian periaatteellinen puoli. Uudistushan lähtee siitä, että muun läntisen Euroopan tapaan tarkoitus on luoda organisaatio, joka ei olisi valtion hallinnon käskyläinen, vaan joka toteuttaisi maakunnan ihmisten omaa tahtoa.

Tavoite kuulostaa selkeältä. Ehkä onkin jo korkea aika sanoa hyvästit sellaiselle valtionhallinnolle, jonka esikuva on ollut tsaarinajan Venäjällä. Mutta kun suunnitelmia lukee, herää vääjäämättä monia kysymyksiä nimenomaan koskien sanaa itsehallinto. Sosiaali- ja terveystoimessa ollaan selkeästi lisäämässä valtion ohjausta. Valtioneuvosto hyväksyy järjestämissuunnitelman ja alueiden yläpuolelle muodostuu apparaatteja, joita on tarkoitus ohjata sosiaali- ja terveysministeriöstä sekä valtionvarainministeriöstä.

Ymmärrän pyrkimyksen hyvin. Olen itsekin ollut sote-virkamiehenä melkein vuosikymmenen ja selväksi tuli, että kentän hajanaisuus aiheuttaa veronmaksajalle jatkuvasti uusia kustannuksia. Mutta kun sote aiotaan antaa sellaisen organisaation kuin itsehallintoalue hoidettavaksi, niin sitä voi kutsua tietyllä tavalla paradoksiksi.

Kunnalliset päättäjät, jotka toimivat päättäjinä myös itsehallintoalueilla ovat tottuneet vapauteen, joka taas valtionhallinnossa on hyvin vieras käsite. Ohjeet tai pikemminkin käskyt tulevat ylhäältä (lue ministeriöstä), eikä niitä ole tapana kyseenalaistaa. Nämä kaksi kulttuuria siis kohtaavat vuonna 2019. Aikaa on valmistautua, mutta riski kannattaa tiedostaa. Niin ei saa käydä, että vaaleilla valitut ”maakuntaneuvokset” huomaavat olevansa valtion virkakoneiston jatke, joka päättämisen sijasta vain panee asioita täytäntöön. Jos niin käy itsehallintoalueet ovat saman tien kriisissä.

Tällä viikolla:
Maanantai: Koko päivä V-S liiton kokousta. Illan suussa Anne-Mari Virolaisen synttärionnittelut
Tiistai: Kasvuvyöhykesopimuksen valmistelua, sitten Hki maakuntajohtajien kokoukseen.
Keskiviikko: Maakuntajohtajat jatkuu, tapaamme selvitysmies Lauri Tarastin, sitten sote/itsehallintoasioita, Arto Rädyn vastaanotto ja kiireellä Turkuun.
Torstai: Vaihteeksi Helsinki, Tunnin juna ohjausryhmä, sitten muita liikenneasioita ja kiireesti taas Turkuun ja Venäjän pääkonsulin vastaanotto.
Perjantai: Maakunnallinen johtamisfoorumi ,Punainen Risti, Turun kaupunginjohtaja.

måndag, 30 november 2015 13:35

Alkusyksyn kovimmat poliittiset väännöt käytiin Sote-alueista. Ei mikään ihme, onhan kyse valtavaa raha- ja henkilökuntamäärää liikuttavista organisaatioista. Kun tarkoitus on laittaa yhteen kaikkien kuntien, sairaanhoitopiirin ja erityishuoltopiirin sosiaali- ja terveystoimen koko henkilökunta, syntyy työnantaja, jolle Varsinais-Suomessa ei pärjää kooltaan alkuunkaan kukaan.

Sotea selvästi vähemmälle huomiolle ovat jääneet itsehallintoalueet ja se, että Sote-asiat ovat vain yksi osa itsehallintoalueen tehtäväkentässä. Muista tehtävistä ei vielä ole päätetty, mutta sekin juna liikkuu vauhdilla. Juha Sipilän hallituksessa vastuuministeri on Anu Vehviläinen. Häntä avustaa vastikään nimitetty selvitysmies, Lauri Tarasti. Homma on hyvissä käsissä, Tarasti on ylivoimaisesti Suomen kokenein ”yhden miehen komitea”.

Poliittinen realiteetti lienee, että täydellistä yhteisymmärrystä ainakaan tässä vaiheessa ei hallituspuolueiden välillä ole itsehallintoalueiden tehtävistä. Alueet ovat myös hyvin erikokoisia. Uudenmaan itsehallintoalue tulee olemaan 1,5 miljoonan ihmisen pelikenttä, Varsinais-Suomi ja Pirkanmaa pyörittävät puolen miljoonan asukkaan rulettia, mutta Kainuussa väkeä on vain kuusikymmentä tuhatta ja rapiat päälle. Itsestään selvää on, että suuret kokoerot luovat haasteita toiminnalle.

Maakuntien liittojen tehtävät tulevat siirtymään itsehallintoalueille. Mutta jos Sote-väkeä tulee organisaatioon noin 15 000, on liiton porukkaa alle 70. Eli aivan yhteismitallisia eivät sektorit tule olemaan. Jokseenkin yksimielisiä ollaan oltu siitä, että palo- ja pelastustoimen asiat ovat tulevaisuudessa itsehallintoalueilla. Mielenkiintoista on nähdä, pilkotaanko Ely-keskukset niin, että kehitysasiat ovat vastedes alueiden asioita ja muut tehtävät annetaan keskusvirastotasolle, esim. Liikennevirastoon.

Ammatillinen koulutus on sektori, joka jakaa päättäjiä. Toiset haluavat sen mukaan, toiset eivät.

Joka tapauksessa syntyy suuri organisaatio, jonka pitää luoda itselleen kokonaan uusi kulttuuri. Joustavaa mieltä tarvitaan kaikilta. Kansalaisille ja ainakin kärkipoliitikoille tulee yhdet vaalit lisää: itsehallintoalueiden korkein päättävä elin, valtuusto, valitaan suoralla vaalilla.

Tällä viikolla:
Maanantai: aamuvarhain liiton kv-ryhmä, sitten Varsinais-Suomen Yrittäjät Kansallisessa Kirjakaupassa, ip konttoria ja johtoryhmä ja vielä illansuussa neuvottelu Turun kanssa.
Tiistai: Koko päivä konttorilla
Keskiviikko: Ap Centrum Balticum, ip Ely-neuvottelukunta
Torstai: Maakuntahallituksen lista-asiat
Perjantai: aamupäivä Paraisilla, ip Valonia
Sunnuntai: Itsenäisyyspäiväpuhe Oulussa sikäläisille sotaveteraaneille.

måndag, 23 november 2015 12:29

Kävimme viime viikolla perinteisellä liiton ja Turun kaupungin edunvalvontamatkalla Brysselissä. Naisemme Brysselissä, Krista Taipale, oli taas kerran laatinut raskaan mutta erinomaisen ohjelman. Itselläni oli ohjelmassa vielä ylimääräinen päivä, koska olin EU:n pääkaupungissa ensi kertaa maakuntajohtajana ja oli syytä tavata pääjohtajia, varapääjohtajia ja heidän henkilökuntaansa.

Tärkein ajankohtainen syy tämän vuoden vierailuun oli ensi vuonna Turussa järjestettävät Meripäivät, Maritime Days. Kyse ei ole mistään huvittelujuhlasta, vaan eri alojen asiantuntijoiden tapaamisesta. Kokoukseen odotetaan yli tuhatta osanottajaa.

Promotilaisuudessa oli läsnä satakunta paikallista vierasta. Erityisen mielenkiinnon kohteena oli telakkateollisuus. On hienoa huomata, että Turku on tässä asiassa hyvin maailman kartalla kiitos Meyer-telakan.

Mutta reissussa realisoitui myös toisenlainen eurooppalainen todellisuus. Pariisin terrori-iskut oli toteutettu paria päivää aikaisemmin. Brysselin kaduilla kulki lukuisia konepistooli-partioita. Vain muutaman kivenheiton päässä EU:n keskeisistä rakennuksista sijaitsee Molenbeek-lähiö, jota voidaan kuvata eurooppalaisen terrorismin pesäpaikaksi ja korkeakouluksi. Vain päivä lähtömme jälkeen Belgia nosti valmiustilaansa entisestään. Kadut tyhjenivät lähes täysin. Pelko otti vallan. Molenbeekissa tehtiin lukuisia ratsioita.

Varmaan jokainen meistä kysyy, milloin pamahtaa Suomessa? Toivottavasti ei koskaan, mutta sellaista lupausta ei kukaan voi antaa. Kun Ruotsin pääministeri uskaltaa sanoa, että Ruotsi on ollut naiivi terrorismikysymyksissä, on se ruotsalaiseksi kannanotoksi melkoinen.

Pitää osata olla järkevä, mutta pelolle ei saa antaa ylivaltaa, sillä juuri siihen terrorismi pyrkii. Tarvitaan mukanaoloa yleiseurooppalaisissa toimissa. Suomen pitää olla kansainvälinen, ei sisäänpäin kääntynyt. Ajattelutapa, joka velvoittaa myös maakuntaa.

TÄLLÄ VIIKOLLA

Maanantai: Palaveri Turun johdon kanssa, ainakin käytäväkilpailu ja Suomi 100 esityslistalla, sitten merimetso-seminaariin ja sieltä omaan johtoryhmään.
Tiistai: Ap sisäistä hallintoa, ip Elokuvakomissio
Keskiviikko: Varhaisaamuna MTV3, sitten EK:n syyskokous, illalla alustus keskustan piirihallituksessa itsehallintoalueista.
Torstai: Aamulla Hki, ministerit Orpo ja Toivakka, illalla alustus Varsinais-Suomen Yrittäjien syyskokouksessa.
Perjantai: Sisäistä hallintoa, illalla viraston pikkujoulu.
Sunnuntai: Karjalan Liiton talvisodan syttymisen muistotapahtuma.

måndag, 16 november 2015 09:59

Viikonlopun Iltalehti julkaisi mielenkiintoisen, kuntakohtaisen tilaston muuttoliikkeestä. Tulos ei yllätä, asiantuntijoiden arvion mukaan väki muuttaa edelleen kasvukeskuksiin, mutta myös monet pienet kunnat kykenevät kasvattamaan asukaslukuaan vuoteen 2040 ainakin hiukan. Mutta joidenkin alueiden ja kuntien luvut ovat murhaavia: Pieksämäki, Hamina, Savonlinna eivät ole mitään peräkyliä, mutta n. 20%:n asukasluvun pudotus on kylmää kyytiä.

Varsinais-Suomen luvut ovat hyviä. Toki meiltäkin löytyy kuntia, jotka eivät ehkä kykene kasvamaan, mutta perustilanne on hyvä. Turku porskuttaa erinomaisesti, samoin sen ympäristökunnat. Pikkukunnillakin on hyvä punnerrus: Kustavi ja Oripää tulevat kasvamaan asiantuntijalaskelman mukaan.

Selvitys osoittaa sen tosiasian, joka politiikassa joskus tarkoituksellisesti unohdetaan. Muuttoliikettä ei estä mikään, ei sote, ei itsehallintoalue eikä mikään muukaan. Kyse on yleiseurooppalaisesta ilmiöstä, erityisesti nuoret ihmiset kaipaavat urbaania elämänmenoa.

Suomen tulisi Ruotsin lailla kyetä konsensukseen siinä suhteessa, että maa panostaisi sinne missä on kasvua. Käytännössä se tarkoittaa kolmiota Helsinki-Turku-Tampere täydennettynä Oulun alueella. Jos muuta kuvittelee käy kuin Juha Vainion laulussa: ”Sen miehen tie jää puolitiehen, joka rakentaa vain varaan unelman”.

P.S.
Paavo Lipposen haastattelu on pakko lukea viikonlopun Helsingin Sanomista (juttu käsittelee pääosin arktisten alueiden politiikkaa, mutta EU-asiat mukana) koskien Suomen Eurooppa-politiikkaa. Jälleen kerran viileän analyyttistä pohdintaa ilman idealistista haihattelua.

TÄLLÄ VIIKOLLA
ma: maakuntahallitus ja maakunnan yhteistyöryhmän kokous
ti-to: edunvalvontavierailu Brysseliin
pe: Siirtolaisuusinstituutin seminaari, ip konttorihommia

 

 

måndag, 09 november 2015 10:10

Sote-uudistus on ollut suomalaisen politiikan suurin kompastuskivi jo usean hallituksen aikana. Helppoa ei ollut nytkään. Ja alusta alkaen julkisuus seurasi ikään kuin väärää asiaa. Puhuttiin vain Sotesta vaikka koko ajan oli selvää, että varsinaisen projektin nimi on itsehallintouudistus.

Tätä kirjoitettaessa (sunnuntai 8.11.) ei vielä ole tiedossa, kuinka asiat järjestyvät. Hallitus on luvannut tulla ulos kantoineen maanantaina 9.11., mutta uskon, että sen jälkeenkin on avoinna vielä paljon visaisia asioita.

Itsehallinnon ja Soten suhde määräytyy niin, että Sote on yksi osa itsehallintoa. Kuntaan sitä voisi verrata niin, että Sote on yksi lautakunnista, mutta itsehallintoalueen muista lautakunnista ei vielä tiedetä. On puhuttu palo- ja pelastustoimesta sekä toisen asteen ammatillisesta koulutuksesta. Nykyiset maakunnan liittojen edunvalvonta- ja aluekehitysasiat ovat todennäköisesti itsehallintoalueen ns. esikuntatehtäviä, mutta mihin sijoittuu maankäyttö maakuntakaavoineen, on ainakin minulle epäselvää.

Itsehallintoalueella valitaan vaaleilla valtuusto. Se korvaa maakuntavaltuuston, sairaanhoitopiirin valtuuston ja muut erityistoimien valtuustot. Itsehallintoalueilla on tietenkin myös valtuuston valitsema hallitus, jonka puheenjohtajan tehtävä saattaa olla päätoiminen. Onko hallituksen alla erillisiä lautakuntia, vai päättääkö hallitus kaikki asiat, on vielä auki oleva juttu.

Suuri kysymys tulee olemaan myös Erva-alueiden suhde itsehallintoalueisiin. Jos säästöjä halutaan Ervoille pitää antaa päätösvaltaa, mutta kun se valta on pois itsehallintoalueilta, ei vääntö ole helppo.

Erityisen tärkeää on sopia asiat yksityiskohtaisesti ja panna ne toimeen samanaikaisesti. Muutoin on edessä samanlaisia näytelmiä kuin kuluneella viikolla nähtiin.

Tällä viikolla:
Maanantai: Johtoryhmä, palaveri sivistysasioista, sitten Paavo Nurmi-porukka, jonka jälkeen liiton puheenjohtajisto. Myöhemmin ip arvovaltainen korkeakoulupalaveri.
Tiistai: Aamulla puheenvuoro Maskun seurakunnassa, sitten Turun kaupunginjohtajan johdolla lounaskokous, ip konttorihommia.
Keskiviikko: Konttoria, kierrätystaloutta, ministeri Rehula Turussa ja illalla Salon nuorisovaltuusto.
Torstai: Aamulla aluekehitysrahasto-asioita, sitten palaveri Ely-ylijohtajan Kimmo Puolitaipaleen kanssa, lopuksi konttoria.
Perjantai: Suomi 100 Turun aluepäivä, Oripäässä osuuspankkiväelle alustus maakunnan tilasta.

måndag, 02 november 2015 16:45

Ollessani Kuopiossa kaupunginjohtajana yhdeksänkymmentäluvun loppupuolella oli Nokia-buumi parhaimmassa vauhdissa. Suurten kaupunkien kaupunginjohtajakokouksessa olimme usein kateellisia Oulun kollegallemme, Kari Nenoselle.

Viisaana miehenä nykyinen Vantaan johtaja toppuutteli meitä ja muistutti niistä vaaroista, joita kohtaa, jos munat ovat yhdessä korissa. Toki Oulu on Suomen olosuhteissa ollut aina suuri kaupunki, jonka elinkeinoelämä ei ole perustanut vain yhden kortin varaan, mutta tuskaisen lattiaan lyönnin Nokian myöhemmät tapahtumat sille kiistatta aiheuttivat.

Suomessa on paljon paikkakuntia, jotka ovat rakentuneet yhden teollisuuden alan, jopa yhden tehtaan ympärille. Tulen itsekin sellaiselta paikkakunnalta. Kasvoin sellukylässä, jossa kaikkien muiden vanhemmat kuin minun, olivat tehtaalla töissä. Opettajaperheen mukulana harmitti usein kun tehtaan järjestämät palvelut, yleisestä saunasta lähtien, olivat vain sen palveluksessa olevien perheiden ulottuvilla. Eikä tuolloin kukaan osannut miettiä sellaisia merkillisyyksiä kuin elinkeinorakenteen monipuolisuus tai sosiaaliset turvaverkot. Ne oppikoulukaverini, joita ei koulunkäynti huvittanut marssivat tehtaan työhönottajan puheille ja olivat parin päivän päästä varmassa työpaikassa. Tehdas porskuttaa onneksi vieläkin, tosin työpaikkojen määrä on vähentynyt neljännekseen entisestä.

Tämän aamun Turun Sanomat vertaili Salon ja Rauman kaupunkien kamppailua rakennemuutosalueina. Kumpikin kaupunki on hyvä esimerkki sitkeydestä. Olen tavannut Salon kaupungin ihmisiä viime kuukausien aikana useasti. Heistä kaikista huokuu sama asenne: periksi ei anneta, voivotteluun ei langeta.

Rakennemuutoksen voittaminen on pitkä tie, kymmenen vuottakin on lyhyt aika. Eikä yksittäistä ihmistä helpota yhtään, jos hän tietää asioiden taas joskus olevan hyvin. Töitä tarvittaisiin tänään, tai viimeistään, kun ansiosidonnainen loppuu.
Ilman valtiovallan toimia ei rakennemuutoksesta selvitä. Tärkeä on myös toimintansa lopettaneiden suuryritysten myötävaikutus. Niiden lisäksi tarvitaan yksituumainen kunnan virkakoneisto, hallitus ja valtuusto. Talousvaikeudet tuovat helposti poliittisia ristiriitoja ja tarjoavat erilaisille tuulenhaistelijoille valitettavan hyvän maaperän. Ne, jotka puskevat kaupungin hyväksi tarvitsevat myös kaiken henkisen tuen. Se unohtuu kovin usein mediailmapiirissä, jossa vain ikävät uutiset ovat uutisia ja jossa eriasteisten vihapuheiden viljelystä on tullut arkipäivää.

TÄLLÄ VIIKOLLA
Maanantai: Aamutuimaan liikenneministeri Bernerin luo Helsinkiin, sitten kiireen vilkkaa ammattijärjestö PAM:n tilaisuuteen Turkuun ja sieltä korkeakouluneuvotteluun.
Tiistai: Varhaisaamuna sote-pohdintaa, Sivistystyöantajat, talon oman väen kehitysohjelma, maakuntahallituksen lista-asiat, Turun sote-kokous ja ip vielä tapahtumapohdintoja.
Keskiviikko: Avauspuhe Myllyn laajennuksessa, konttoriasioita.
Torstai- Perjantai: Merellisten alueiden kokous Italiassa.

måndag, 26 oktober 2015 14:42

Olin Pietarissa pari päivää ja puhumassa strategiaseminaarissa. Kanssani pyöreän pöydän keskustelussa oli jonkin sortin kollegoja Norjasta, Ruotsista, Puolasta, OECD:stä ja tietenkin Venäjältä. Puheet poukkoilivat hieman levottomasti, niin kuin tuon tyyppisissä tapaamisissa aina käy, kun osallistujat ovat useammasta maasta.

Yhden asian kuitenkin panin merkille heti: Itämeren alueen maissa ajatellaan kansainvälisesti ja rajat ylittäen. Norjan Kehitysinstituutista tullut puhuja laittoi seinälle ensimmäiseksi kalvon, jossa oli kehityskäytävä Oslo-Tukholma-Turku-Helsinki-Pietari. Ja kun hän pääsi puheenvuorossaan vauhtiin, oivalsin, että kyse ei ollut kohteliaisuudesta isäntiä kohtaan, vaan aito analyysi käytävän tärkeydestä.

Euroopan unioni osallistuu käytävärahoitukseen silloin, kun hanke on TEN-T ydinverkkokäytävällä. Suomesta on tähän rankkeeraukseen päässyt vain tuo yllä mainittu väli ja käytävä Helsingistä Tallinnaan.

Mutta Suomi on passiivinen. Me emme saa käytävän kehityshankkeista aikaan päätöksiä, emmekä siis EU-rahaa niihin. Samaan aikaan Ruotsi ja Tanska ovat erittäin aktiivisia. Norja ei ole EU:n jäsen, mutta ymmärtää nopeiden yhteyksien merkityksen ja tekee sen omin varoin.

Työ- ja elinkeinoministeriö julisti kilpailutuksen, jossa valitaan 1-2 kehityskäytävää. Toivottavasti valinnoissa painottuu myös kansainvälinen näkökulma. Niin on lupa odottaa, onhan esittelevä ministeri Olli Rehn, Alexander Stubbin ohella hallituksen pisimmän kansainvälisen uran tehnyt jäsen.

Tällä viikolla:

Maanantai: Johtoryhmä, neuvotteleva virkamies Sirpa Aaramon eläkkeelle siirtymistilaisuus, liikenneneuvottelu ip
Tiistai: Koko päivän liiton TPD-kokous
Keskiviikko; Svenska Yle, konttorihommia
Torstai-Perjantai: Liiton viraston kehittämistyötä koskeva seminaari Paraisilla

måndag, 19 oktober 2015 09:32

Ne meistä, jotka minun laillani ovat saaneet asua monella Suomen kulmalla, ovat taatusti huomanneet, kuinka eri tavalla asukkaat, media, yritykset tai julkinen hallinto kullakin kolkalla asioihin suhtautuvat. Jossakin päin on vallalla ikuinen optimismi, jossakin toisaalla hyvää ei löydy edes kaivamalla.

Turku ja Tampere ovat ikuinen vertailupari. Olen saanut seurata suhdetta aitiopaikalta, koska olen asunut sekä Varsinais-Suomessa että Pirkanmaalla.

Turussa näkyy voimakkaasti (tuskin turkulaiset itse sitä huomaavat) Ruotsin vaikutus edelleen, myös tyyliin liittyvissä asioissa. Miehet pukeutuvat Turussa paljon paremmin kuin Tampereella, väittää minulle eräs business-lady.

Havainto saattaa hyvinkin pitää paikkaansa. Tampereella asia tosin varmaan nähdään niin, että lökäpöksypukeutuminen onkin vahvuus. Kaupunkiin olla helppo muuttaa, kun kenenkään ei tarvitse pelätä hienostelua.

Asenteissa ja tavoissa löytyy myös yhteisiä piirteitä. Kummassakin kaupungissa kysymys on tapana aloittaa kielto- ilmaisulla. "Et sää hällille oo menossa? ( oletko menossa jäähallille, huomaa ä-kirjain halli-sanassa) kysyy tamperelainen. Turkulainen taas tiedustelee: "Ei täsä jono ole?" (että onko tässä jono).

Tuskin vuosisatojen saatossa kehittynyt kieli tai tavat puhua mihinkään häviävät, mutta turhan häveliäisyyden kitkeminen voisi olla ihan hyvä harrastus kummassakin kaupungissa. Toki oppia ei tarvitse ottaa Karjalasta, jossa tyhjätaskuillakin on tapana sanoa, että" Mie maksan", vaikka taskussa ei ole lantin killinkiä.

Mutta yhdessä suhteessa Turku ja Tampere eroavat. Me täällä Turussa voivottelemme viikoittain, jos joku tunnusluku on huonompi kuin Tampereella. Osa luvuista on, osa ei. Mutta yhtään kertaa en muista, että olisin paikallisista aviiseista Tampereella lukenut kolumneja, jossa mangutaan Turun paremmuutta. Siellä keskitytään jääkiekkotermein omaan peliin. Meillä Tampereen ylistystä saa lukea lähes päivittäin.

Tosiasiat pitää tunnustaa, mutta kissan hännän nostaa vain kissa itse. Turussa kannattaa miettiä, kuinka usein kannattaa ampua omaan jalkaansa. Se on nimittäin tapa, joka tarttuu ja kun puhuu pahaa itsestään, se uskotaan muualla kritiikittä. Olisiko asiaa hyvä pohtia?

TÄLLÄ VIIKOLLA:
Maanantai: Aamulla maakuntahallitus, sitten Pietarin matkan valmistelupalaveri, ip johtoryhmä ja lopuksi vielä sote-kokous
Tiistai-torstai: Turku-päivät Pietarissa. Yksi alustus ja lukuisia tapaamisia. On tärkeää, että suhteita vaalitaan paikallistasolla, kun maailmanpolitiikka heiluttaa ylätasoa.
Perjantai: Liikennepalaveri, Itämeren oikeustieteen Balex-ryhmä, Tunnin juna ohjausryhmä, Sydäntautiliiton 60v seminaari, alustus aiheesta " Sote maakunnan liiton näkökulmasta"

Sida 3 av 6