Valtio järjestää yhteistyössä maakunnan liittojen kanssa Suomen kestävän kasvun ohjelman valmistelua varten maakuntakiertueen. Varsinais-Suomen maakuntatilaisuuden ajankohta on muuttunut. Tilaisuus järjestetään torstaina 15.10.2020 klo 14.30-16.30.


Maakuntatilaisuudessa kerätään alueiden toimijoiden näkemyksiä ja ajatuksia Suomen kestävän kasvun ohjelman valmisteluun – miten Suomi elpyy ja saadaan kestävän kasvun uralle. Alueelta toivotaan palautetta ja ideoita ohjelman painopisteiden puitteissa siihen, millaisiin uudistuksiin, hankkeisiin ja investointeihin elpymis- ja palautumisvälineen rahoitusta Suomessa tulisi käyttää.

Tilaisuuden ohjelma

14.30 Tilaisuuden avaus, moderaattori Janne Antikainen, MDI

14.35 Tilaisuuden avaussanat, maakuntajohtaja Kari Häkämies

14.40 Elinkeinoministeri Mika Lintilä

14.50 Opetusministeri Li Andersson (etänä)

Kommentit ja keskustelu ministeripuheenvuoroista

15.15 Alueen ääni -puheenvuorot:

Yleiskatsaus alueeseen ja elpymiseen
toimitusjohtaja Niko Kyynäräinen, Turku Science Park Oy

Turku Future Technologies 2.0
vararehtori, professori Mika Hannula, Turun yliopisto ja Teknologiakampus Turku

Elintarvikeviennin edistäminen – Case kaura
toimitusjohtaja Pekka Kuusniemi, Raisio Oyj

Lääke- ja diagnostiikkatuotannon lisääminen - Lääkekehityskeskus
professori, tutkimusjohtaja Jukka Westermarck, Turun yliopisto

Saaristomeren kestävä kehitys – Biokierrätyslaitos
professori Kalervo Väänänen

Tekstiilikierrätyksen edelläkävijäksi– Poistotekstiilien jalostuslaitos
toimitusjohtaja Jukka Heikkilä, Lounais-Suomen Jätehuolto Oy

Pk-yritysten tuotannon digitalisaatio – Malli meriteollisuusverkosto
toimitusjohtaja Ari Viitanen, Carinafour Oy

Kestävät ja elvyttävät infrahankkeet
edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, Varsinais-Suomen liitto

 

16.05 EU:n elpymispaketti ja elpymis- ja palautumisväline RRF, ylijohtaja Markus Sovala, VM

Kommentit ja keskustelu elpymispaketista ja RRF:stä

16.30 Tilaisuus päättyy

Tilaisuus striimataan ja keskusteluun pystyy etäyhteydellä osallistumaan chatin kautta

https://livekatsomo.fi/maakuntatilaisuus

Suomen kestävän kasvun ohjelma, taustamuistio

Varsinais-Suomen alueellinen selviytymissuunnitelma

Parolabacken kallioylnk vanhamerkki

Photo:Lasse Nurmi

 

Coronakrisen har fått staten att inse vilken betydelse rekreationsområdena och -rutterna har för invånarna och turismen. Samtidigt som man identifierat kommunernas finansieringsproblem, har man också förstått att en satsning på att utveckla rekreationsobjekt är ett sätt att till rimlig kostnad gynna en mycket bred skara användare. Av denna orsak har staten avsatt ett stödpaket på 10 miljoner euro till kommunerna via NTM-centralerna. Kommuner eller samkommuner kan ansöka om detta stöd, men särskilt i Egentliga Finland är kommunerna de viktigaste sökandena, eftersom landskapet fortfarande inte har någon rekreationsområdesförening på landskapsnivå som skulle kunna ansöka om stöd i kommunernas ställe.

Egentliga Finlands förbund uppmuntrar kommunerna inom sin region att vara aktiva och följa med i när understödet utlyses.

Egentliga Finlands etapplandskapsplan för naturvärden och -resurser, vars teman är bl.a. är rekreation, friluftsliv och turism, är för närvarande under beredning och framlagd för påseende inom Egentliga Finlands förbund. Genom finansiering skulle kommunerna exempelvis kunna utveckla områden som ingår i planförslaget eller riktgivande vandringsledsavsnitt som ännu inte förverkligats. Klicka på länken nedan för att digitalt utforska den plan som är under beredning.

Du kan utforska mångfalden av rekreations- och naturturismobjekt samt rutter i Egentliga Finland till exempel med hjälp av VIRMA, informationstjänsten för rekreation och turism i Egentliga Finland, via Lounaistietos karttjänst.

Mer information om finansieringsansökan

Mer information om förbundets verksamhet inom dessa teman: Lasse Nurmi, specialplanerare, rekreation och forskning, tfn +358 (0)40 5435 473, föDen här e-postadressen skyddas mot spambots. Du måste tillåta JavaScript för att se den.

3.9.2020

Maakuntien liitot peräänkuuluttavat yhteisessä kannanotossaan toimia, joilla edistetään ulkomaisen työvoiman saatavuutta ja siihen liittyvää lupamenettelyä. Osaavan työvoiman heikko saatavuus hidastaa yritysten kasvua ja vaikuttaa elinvoimaan. Kannanotossa korostetaan, että alueille on annettava nykyistä paremmat mahdollisuudet reagoida työvoiman tarpeeseen liittyviin muutoksiin.

Työvoimapulaa on eri aloilla, erityisesti ammattityöntekijöiden mutta myös erityisosaajien osalta, sekä maaseudulla että kaupungeissa. Tilanne myös vaihtelee aloittain eri puolella Suomea, minkä vuoksi mahdollisuus alueelliseen harkintaan on tärkeä.

Kevään ja kesän aikana työttömyys on kasvanut mutta toisilla aloilla on edelleen työvoimapulaa.

Nykymallin haaste on monimutkaisuus

Ulkomaisen työvoiman lupamenettelyn vastuut jakautuvat kolmelle eri ministeriölle ja useille eri viranomaiselle. Hakuperusteita on kolmetoista ja hakulomakkeita yhdeksän erilaista.

Lisää vastuuta paikallisille ELY-keskuksille ja TE-toimistoille

Maakuntien liitot esittävät, että työlupien valmistelussa ja päätöksenteossa käytettäisiin alueellista asiantuntemusta, jolloin myös reagointi on nopeampaa. Tehtäviä olisikin siirrettävä paikallisille ELY-keskuksille ja TE-toimistoille. Myös maahanmuuton tulorajoihin tulisi soveltaa alueellista harkintaa, joka ottaa huomioon paikalliset yleiset elinkustannukset ja palkkatason.

Kannanotossaan maakuntajohtajat ottavat kantaa myös muihin palveluprosessiin liittyviin kysymyksiin, kuten palvelukokonaisuuksien ja palvelupolkujen kehittämiseen.

Lue kannanotto

digituki twitter kuvitukset EI logoa suomi 04 002

 

Suurella osalla suomalaisista digitaidot ovat hyvällä tasolla, kertoo valtiovarainministeriön ja Digi- ja väestötietoviraston tekemä digitaitokartoitus. Suomalaisilta kysyttiin heidän digitaidoistaan ja saatiin käsitys digituen ja digitaitojen kehittämisen tarpeista. Digitaitokysely tavoitti lähes 14 000 vastaajaa ympäri Suomen, mukaan lukien Varsinais-Suomesta.

Digitaitokartoituksen mukaan valtakunnallisesti digitaalisista palveluista yleisimmin hallitaan sähköpostin käyttäminen, lehtien lukeminen verkossa sekä tiedonhaku ja internetin selaaminen. Kartoituksen perusteella suurin osa suomalaisista käyttää älypuhelinta päivittäin, Varsinais-Suomessakin lähes 90 % vastaajista. Kartoituksesta ilmenee, että myös tietokoneen päivittäinen käyttö on yleistä. Varsinais-Suomen vastaajista yli 70 % käyttää tietokonetta päivittäin.

Digitaitokartoitus nosti esiin myös huolia digin käytöstä. Moni käyttää nyt vain itselleen tuttuja digipalveluja. Helppokäyttöisiä laitteita ja ohjelmistoja tarvitaan, sillä laitteiden ja ohjelmistojen käyttöönotto vaatii tukea.

– Digitaitokartoitus vahvisti ymmärrystä siitä, että paikallista digitukea tarvitaan. Varsinais-Suomessa on aktiivinen digitukiverkosto, joka varmistaa, että tukea on saatavilla eri digipalveluiden ja -laitteiden käyttöön, sanoo Digituki Varsinais-Suomessa -hankkeen projektipäällikkö Noora Orvasto.

Varsinais-Suomessa digitukea saadaan eniten läheisiltä

Kartoituksen mukaan yleisimmin digitukea saadaan valtakunnallisesti perheenjäseniltä tai lähipiiriltä, kuten sisaruksilta, vanhemmilta tai lapsilta. Varsinais-Suomessakin tukea saadaan eniten läheisiltä ja toiseksi eniten työyhteisöltä.

Digitaitokyselyssä nousi esiin useita seikkoja, jotka kannustaisivat digitaalisten palvelujen käyttöön: esimerkiksi digitaalisten laitteiden käyttötaito, tuki niiden käyttöön sekä vahvempi luottamus niiden turvallisuuteen ja tietoturvaan. Lisäksi viranomaispalveluiden parempi tuntemus kannustaisi digitaalisten palvelujen käyttöön.

Digitaitokartoituksen avovastauksissa nousi muun muassa esiin huoli ikääntyvän väestön digitaitojen puutteesta. Useat kyselyyn vastanneet kertoivat asioivansa esimerkiksi omien vanhempiensa puolesta tai läheisten, joilla on fyysisiä tai muistiin liittyviä toimintarajoitteita.

– Digitaitokartoitus antoi meille arvokasta tietoa suomalaisten suhteesta digitalisaatioon. Vastaajat käsittelivät avovastauksissaan rakentavasti ja kriittisesti omaa ja läheistensä digikypsyyttä. Heiltä saatu tieto vahvisti omaa näkemystämme digin ongelmakohdista ja antoi eväitä digitaitojen kehittämiseen jatkossa, sanoo Digituen projektipäällikkö Minna Piirainen Digi- ja väestötietovirastosta.

Digitaitokyselyn aineisto koostuu kahdesta osasta: verkossa vastattavana olleesta kyselystä ja puhelinhaastatteluista. Verkossa vastauksia saatiin lähes 13 000 koko Suomesta, ja näiden vastausten tueksi hankittiin puhelimitse toteutettu yli 1 000 vastaajan haastattelututkimus.

Lisätietoja:

Digituki Varsinais-Suomessa -hankkeen projektipäällikkö Noora Orvasto, Turun kaupunki, puh. 040 183 0581, noora.orvasto(at)turku.fi

Digituen projektipäällikkö Minna Piirainen, Digi- ja väestötietovirasto, puh. 0295 535 280, minna.piirainen(at)dvv.fi

Egentliga Finlands förbund är en samkommun, som betjänar det tredje största landskapet i Finland. Landskapet består av 27 kommuner, i vilka det bor 480 000 personer. Vi för landskapet samman och tar initiativ, år en stark stämma för regionen och den bästa bundsförvanten för såväl våra intressentgrupper som för dem sinsemellan. Kärnan i vårt arbete utgörs av är att lagenligt utveckla och planera det framtida Egentliga Finland i samarbete med kommunerna, högskolorna, myndigheterna, företagen och organisationerna. 

Landskapets förbund erbjuder en utsiktsplattform för såväl regionala som gränsöverskridande planerings- och utvecklingsuppgifter. Bland de största utmaningarna den närmaste åren kommer att vara förnyelsen och digitaliseringen av landskapsplanläggningen då markanvändnings-. Och bygglagen förändras. År 2021 utarbetar vi bland annat en landskapsstrategi och flyttar in i nya för oss skräddarsydda verksamhetslokaler invid Aura å i Åbo.  

Hos Egentliga Finlands förbund får du trevliga arbetskamrater, en pålitlig arbetsgivare och goda anställningsförmåner samt moderna sätt och verktyg för att flexibelt och mångsidigt utföra arbetet. 


Tjänsten som landskapsarkitekt (planläggningschef) 

Egentliga Finlands förbund söker en landskapsarkitekt (planläggningschef) för ansvarsområdet markanvändning och miljö. Till befattningsbeskrivningen hör att koordinera landskapsplanläggningen, följa upp och förnya dess genomförande samt landskapets andra planering av markanvändningen, handeln, kulturarvet samt med temaansvar för plan- och kommunsamarbetets frågor. 

Behörighetsvillkoret för tjänsten är avlagd arkitektexamen vid teknisk högskola eller universitet eller annan lämplig högskoleexamen och praktisk arbetserfarenhet av landskapsplanläggning eller annan planering av markanvändningen. Dessutom krävs goda muntliga och skriftliga kunskaper i finska samt minst nöjaktiga muntliga och skriftliga kunskaper i svenska och engelska. Förtrogenhet med frågor om den byggda kulturmiljön samt geografiska informationssystem betraktas som merit för sökanden. 

Anställningsförhållandets villkor bestäms enligt det kommunala avtalet för teknisk personal och de sökande ombeds komma med sina löneönskemål. Enligt den bedömning av uppgifternas kravnivå som är i bruk, är den uppgiftsspecifika lönen för tjänsten 3 850 euro/mån. Beslut om tjänstebeteckningen fattas i samband med anställningen. Mera information lämnas av planeringsdirektör Heikki Saarento, tfn 040 720 3056. 

Ansökningarna jämte bilagor ska inlämnas till adressen Den här e-postadressen skyddas mot spambots. Du måste tillåta JavaScript för att se den.före 25.9.2020 kl. 15:00.