Egentliga Finlands positiva ekonomiska utveckling och strukturomvandling tar sig tydligt uttryck i sysselsättningsutvecklingen i landskapet.

Antalet sysselsatta närmar sig historiskt rekord. Under tredje kvartalet 2018 fanns det cirka 228 000 sysselsatta i Egentliga Finland, vilket är bara en aning färre än under den föregående högkonjunkturens kulmen år 2008. Trendutvecklingen av landskapets sysselsättningsgrad överträffade under föregående sommar gränsen på 72 procent.

– Om den nuvarande utvecklingen skulle fortsätta, skulle sysselsättningsgraden i Egentliga Finland redan närma sig gränsen på 75 procent vid utgången av år 2019, berättar Antti Vasanen, chef för informationstjänster på Egentliga Finlands förbund.

För att den positiva sysselsättningsutvecklingen ska fortsätta är det dock nödvändigt att trygga tillgången på kunnig arbetskraft. Egentliga Finland kommer att lida brist särskilt på diplomingenjörer, eftersom Teknologiindustrin beräknat att Sydvästra Finland på årsnivå kommer att behöva så många som cirka
800–900 nya diplomingenjörer i början av 2020-talet. Bland de personer som avlagt DI-examen etablerar sig för närvarande årligen cirka 100 i Egentliga Finland. Det är bara 4 procent av de diplomingenjörer som utexamineras årligen.

– DI-underskottet beror på diplomingenjörernas utbildningsvägar: studerande förbinder sig redan i början av studierna till företag i närområdet, och sysselsätts därigenom på utbildningsorten, påminner Otto Kanervo, statistikexpert på Egentliga Finlands förbund.

Man strävar efter att svara på efterfrågan på diplomingenjörer i Egentliga Finland med hjälp av samarbetsuniversitetet FITech. Bakom samarbetsuniversitetet står alla betydande anordnare av DI-utbildning i Finland. Om utvecklingen fortsätter som väntat kommer samarbetsuniversitetets utbildningsutbud ändå inte att vara tillräckligt för att tillgodose företagens arbetskraftsbehov, eftersom samarbetsuniversitetet har som mål att producera cirka 400 nya diplomingenjörer per år.

Uppgifterna framgår av översikten Landskapets tillstånd som utarbetats inom Egentliga Finlands förbund. Översikten publiceras två gånger om året och skapar en situationsbild av Egentliga Finlands aktuella utvecklingstrender.

Översikten Landskapets tillstånd nås via följande länk:
http://www.lounaistieto.fi/wp-content/uploads/2018/11/maakunnan-tila-syksy-2018.pdf

En aktuell statistikuppföljning av utvecklingen i Egentliga Finland finns i tjänsten Lounaistieto.fi: http://www.lounaistieto.fi/information-tjanster/tilastot/?lang=sv

 

 10.12.2018

Årets Auroramedalj tilldelades landskapsmuseets byggnadsforskare Eija Suna under landskapsfullmäktiges möte 10.12.2018.

Eija Suna har i över tre årtionden arbetat för gamla byggnader och korrekt renovering av dem i Egentliga Fin-land. Det är första gången Auroramedaljen tilldelats en representant för byggnadsforskning och byggnads-skydd. I början av Sunas karriär betraktades gamla byggnader på många håll, såväl på landsbygden som i staden, som ett hinder för utveckling. Suna har genom sitt arbete på ett betydande sätt bidragit till att förändra dessa attityder, bevara det gamla byggnadsbeståndet som en del av landskapet i stort samt uppmärksamma museala detaljer hos enskilda byggnader.

– Det är betydelsefullt att landskapsstyrelsen i Egentliga Finlands förbund beslutat att uppmärksamma landskapsmuseets kulturgärning att värna om kulturmiljön och byggnadsarvet till förmån för landskapet. Det är fråga om ärenden som ofta är mycket omdiskuterade, särskilt på grund av tillhörande ekonomiska intressen. Under min karriär har jag ändå upplevt att attityderna till att bevara kulturarvet – i alla dess former – hela tiden blivit mer positiva. Idag intresserar sig allt fler för den bebyggda miljön och dess värden. En miljö som bär spår av tidigare generationers liv och arbete inger nutidsmänniskan en känsla av trygghet. Var och en kan uppleva sig höra till en
lång kedja av generationer, när miljön består av en mångformig kulturmiljö och av byggnadsbestånd från olika tider, konstaterar Suna.

Egentliga Finlands förbund delar årligen i december ut Auroramedaljen åt en person, organisation eller myndighet som verkat förtjänstfullt för landskapets vetenskap, konst eller annan kulturverksamhet. Medaljerna har delats ut sedan år 1977.

 


 

Eija Suna

Uuden radan konkreettisista hyödyistä ja Tunnin junan laajasta kannatuksesta kerrotaan Enemmän kaikille -konseptin avulla. Kampanjan avulla pyritään osaltaan edistämään Tunnin junan toteuttamisen kirjaamista seuraavaan hallitusohjelmaan.

Julia Thuren 1600x757

Turun ja Helsingin välistä nopeaa ratayhteyttä ajava Tunnin juna -kampanja on käynnistynyt. Kampanja näkyy sosiaalisessa mediassa, digitaalisilla mainospinnoilla ja printtimediassa aktiivisesti seuraavan kahden viikon ajan. Kokonaisuudessaan #Tunninjuna-kampanja jatkuu pitkälle ensi kevääseen.

Kampanjassa kiteytetään Tunnin junan konkreettiset hyödyt: matka-aikojen lyheneminen tarkoittaa, että kaikkien radanvarren kaupunkien tarjonta työpaikoista kulttuuriin on vähän lähempänä ja vaivattomammin tavoitettavissa — se tarkoittaa enemmän kaupunkia jokaiselle ja enemmän syitä lähteä ja liikkua.

"Tunnin juna etenee hienolla tavalla. Suunnittelua tehdään laajalla rintamalla. Radan varren toimijat edistävät hanketta yhdessä. Rahoitusmalleja pohditaan. Ja nyt käynnistyvä kampanja tekee hankkeesta entistä näkyvämmän tuoden mukanaan uuden joukon radan puolestapuhujia", iloitsee Varsinais-Suomen liiton edunvalvontajohtaja Janne Virtanen.

Tunnin junan puolesta ottavat kantaa myös monet tunnetut suomalaiset. Kampanjan puolestapuhujiksi ovat jo lähteneet muun muassa tähtitieteilijä Esko Valtaoja, toimittaja ja kirjailija Julia Thurén, paraolympiamitalisti ja ratakelaaja Henry Manni, kaikkien aikojen menestynein suomalainen kilpauimari Jani Sievinen sekä Konecranes Oy:n toimitusjohtaja Panu Routila. Kampanja kutsuu kaikki Tunnin junaa kannattavat mukaan keskustelemaan aiheesta tunnisteella #Tunninjuna.

”Tunnin juna tekisi junamatkailusta aivan selvästi autoilua miellyttävämmän tavan liikkua Turku-Helsinki-väliä. Nyt esitetään paljon lupauksia ilmaston puolesta, hienoa, jos jotain niistä myös pidetään.”, Julia Thurén vetoaa.

Kampanjan taustalla ovat Turku, Salo, Lohja, Vihti, Kirkkonummi ja Espoo sekä Varsinais-Suomen liitto ja Uudenmaan liitto.

Lisätietoja:

http://www.tunninjuna.fi/

https://twitter.com/TunninJuna

Edunvalvontajohtaja Janne Virtanen,  p. +358 (0)40 583 6950

Tunnin juna on nopea junayhteys Turun ja Helsingin välillä. Sitä varten rakennetaan uusi oikorata, joka kulkee Salosta suoraan Lohjan kautta Espooseen.

 


Lounais-Suomessa menee nyt kiistatta lujaa. Alueen työllisten määrä on lisääntynyt lähes 20 000 henkilöllä viimeisen kahden vuoden jaksolla. Siksi alueen yritykset tarvitsevat edelleen reilusti lisää työvoimaa myös oman alueemme ulkopuolelta. Aiempi arviomme pitää edelleen paikkansa: Lounais-Suomeen syntyy lähivuosien kuluessa 30 000 uutta työpaikkaa.

 Perhekeskeinen yrittjbrasilialainenluova yrittj

Siksi jatkamme viime keväänä aloittamaamme valtakunnallista kampanjaa, jolla houkutellaan osaajia ja muuttajia Lounais-Suomeen. Töihin tänne -kampanjan kakkosvaihe on käynnistynyt!

Syksyn kampanjan rahoittajina toimivat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELY-keskukset työ- ja elinkeinoministeriön myöntämän rahoituksen osalta, Satakuntaliitto, Varsinais-Suomen liitto sekä alueen kunnista Turku, Pori, Rauma, Salo, Uusikaupunki, Laitila, Eura, Loimaa, Kemiönsaari sekä Turun seudun kunnat.


Mistä on kyse?

Töihin tänne -konseptin avulla tehdään pitkäaikaista ja tavoitteellista alueen mainetyötä. Kampanjan kohderyhmänä ovat erityisesti 18–35-vuotiaat nuoret ja nuoret perheet Lounais-Suomen ulkopuolella Etelä-Suomen kasvukolmiossa ja pääkaupunkiseudulla. Mutta myös muualla Suomessa.

Kohderyhmän tavoittamiseksi kampanjassa panostetaan edelleen digimarkkinointiin, jonka avulla alueesta ja töistä kiinnostuneet ohjataan www.töihintänne.fi -nettisivustolle. Sinne on kerätty potentiaalisia muuttajia kiinnostavaa tietoa alueesta ja sen erityispiirteistä. Tavoitteena on tukea alueen yritysten rekrytointityötä.

 

Miten voit hyödyntää kampanjaa ja viedä viestiä eteenpäin?

Yksi tärkeä osa kampanjaa on kertoa tarinaa kasvusta ja työvoiman tarpeesta. Sitä voimme kaikki tehdä ja toimia Lounais-Suomen sanoman viestinviejinä.

Tässä muutamia vinkkejä:

  • Voit ohjata töihintänne.fi -sivustolle aina, kun voit tai haluat. Sivustoa voi myös hyödyntää rekrymarkkinoinnissa.
  • Tykkää Facebookissa, seuraa Twitterissä. Käytä hashtagejä #töihintänne #lounaissuomi ja #pore.
  • Uudet muuttajavideot löytyvät Youtubesta. Sieltä videot ovat jaettavissa oman organisaatiosi tai henkilökohtaisiin kanaviisi.

Töihin tänne ja positiivinen rakennemuutos ovat koko Lounais-Suomen yhteinen ilmiö. Toivomme, että osallistut ja viet Lounais-Suomen viestiä eteenpäin!

Lisätietoja: Edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, Den här e-postadressen skyddas mot spambots. Du måste tillåta JavaScript för att se den., 040 583 6950

Kampanjan materiaaleja ja viestintää koskeviin kysymyksiin vastaa kampanjan projektijohtotoimisto Ground
Communicationsin Päivi Saarinen: Den här e-postadressen skyddas mot spambots. Du måste tillåta JavaScript för att se den., 040 196 2350.

Mathildedal Siiri

Varsinais-Suomen kansanedustajaryhmä on päättänyt jättää yhteisiä talousarvioaloitteita. Kansanedustajaryhmän tänään jättämät aloitteet muodostuvat maakunnan edunvalvonnan painopisteistä ja niiden huomioon ottamisesta valtion ensi vuoden talousarviossa.

Talousarvioaloitteilla vastataan mm. käynnissä olevan positiivisen rakennemuutoksen haasteisiin.

-Varsinais-Suomen talouskasvun vahva näkymä tarkoittaa työvoiman kysynnän jatkuvaa kasvua. Siltasopimuksessa sovittujen toimenpiteiden riittävyyttä on seurattava ja huomioitava kasvun kiihtymisen tuomat uudet haasteet. Kasvu ja kehitys eivät saa jäädä kiinni työvoima- ja osaajavajeesta tai infrasta, toteaa ryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Ilkka Kanerva

Maakunnan tärkeimpiin kärkihankkeisiin kuuluu lisäksi Tunnin juna. Tunnin junan jatkosuunnittelulle on myönnetty 40 miljoonan euron rahoitus vuosille 2017–2020, josta vuodelle 2019 kohdistuu 10 miljoonaa euroa. Hallitus päätti syksyn budjettiriihessä nopeuttaa Tunnin junan yleissuunnittelua ja ratasuunnittelun käynnistämisestä.

Ryhmä jätti seuraavat aloitteet määrärahan osoittamiseksi:

  • Lounais-Suomen siltasopimuksen toimenpiteiden toteutukseen, jolla parannetaan osaavan työvoiman saatavuutta
  • maatalouden ravinnekuormituksen vähentämiseen Itämeren tilan parantamiseksi
  • E18 Turun kehätien parantamiseen
  • Kaarinan läntisen ohikulkutien jatkosuunnitteluun ja Kirjalansalmen sillan toteuttamisen aloittamiseen
  • valtatien 9 Turku–Tampere yhteysvälin parantamisen käynnistämiseen
  • valtatiellä 8 Laitilan eritasoliittymän toteuttamiseen

         Varsinais-Suomen kansanedustajaryhmän jättämät aloitteet ovat tiedotteen liitteenä.

 

Lisätiedot:

V-S kansanedustajaryhmän pj. Ilkka Kanerva, puh. 050 511 3055

edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, puh. 040 583 6950