Tiedote 8.10.2021

 

Varsinais-Suomen kansanedustajaryhmä on jättänyt yhteisiä talousarvioaloitteita valtion vuoden 2022 budjetin valmisteluun. Talousarvioaloitteet ovat maakunnan saavutettavuutta, kasvua ja kestävää kehitystä edistäviä edunvalvontatavoitteita.

Talousarvioaloitteissa ehdotetaan määrärahaa valtatie 8, 9 ja Turun kehätien kehittämiseen.

  • Kasitiellä Laitilan kohta on merkittävä länsirannikon liikenteen pullonkaula. Eritasoliittymän rakentaminen olisi viipymättä käynnistettävä ja näin muun muassa huolehdittava maan suurimman tehtaan, Uudenkaupungin autotehtaan, liikenteen sujuvuudesta. Ysitie puolestaan on pitkään kärsinyt kehittämisen puutteesta, kansanedustajaryhmän puheenjohtaja Ilkka Kanerva (Kok.) sanoo.
  • Suomi on sitoutunut Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseen. Turun kehätie on osa ydinverkkoa, jonka tasopuutteet tulee korjata vuoteen 2030 mennessä. Raision keskustan kohdan rakentaminen on saatava nopeasti liikkeelle, jotta heti perässä voidaan toteuttaa puuttuva Naantali–Raisio välin nelikaistaistaminen, ryhmän varapuheenjohtaja Vllhelm Junnila (PS) jatkaa.

Vaalipiirin yhteisaloitteissa haetaan rahoitusta maakunnalle tärkeisiin seudullisiin hankkeisiin Kaarinan läntisen ohitustien rakentamiseen ja Salon itäisen ohikulkutien jatkamiseen. Ryhmä edellyttää lisäksi valtion budjettiin kirjauksia Tunnin junan rakentamisrahoituksesta ja Varsinais-Suomen lähijunaliikenteen käynnistämisestä.

Aloitteissa on mukana myös kansallisen lääkekehityskeskuksen perustaminen. Keskus vauhdittaa lääkealan kasvua ja kotimaista kilpailukykyä.

  • Useamman vuoden valmisteltu lääkekehityskeskus on vihdoin toteutumassa. Suomen on mahdollista kuroa umpeen kilpailijamaiden etumatkaa lääkekehityksessä, mikäli tutkimuksessa syntyneitä lääkeaihioita päästäisiin täällä kaupallistamaan. Alan osaaminen ja tutkimus ovat Turussa, mikä on tiedostettu ministeriössä. Keskuksen käynnistyessä rahoituksen tulee olla kunnossa ja näkyä sosiaali- ja terveysministeriön momentilla, varapuheenjohtaja Eeva-Johanna Eloranta (SDP) toteaa.

Kansanedustajat nostavat keskeiseksi myös Saaristomeren budjettialoitteen.

  • Hallituksen käynnistämä Saaristomeri-ohjelma ja tavoite Saaristomeren kuormituksen leikkaamisesta vuoteen 2027 ei näy valtion budjetissa. Budjetissa on rahoitusta vesiensuojelulle, mutta korvamerkintä Saaristomerelle puuttuu. Tämä tulee korjata, kolmikko lisää.

Kansanedustajaryhmä teki talousarvioaloitteet seraavista aiheista:

  • Tunnin juna
  • Kaarinan läntinen ohitustie
  • E18 Turun kehätie Raision kohta
  • Valtatie 8 Laitilan kohta
  • Valtatie 9 Lieto–Aura
  • Salon itäinen ohikulkutie (2. vaihe)
  • Varsinais-Suomen lähijunaliikenne
  • Lääkekehityskeskus
  • Saaristomeren tila
  • Maatalousmuseo Sarka

Lisätiedot:

 

kansanedustaja Ilkka Kanerva, p. 050 511 3055, Den här e-postadressen skyddas mot spambots. Du måste tillåta JavaScript för att se den.
kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta, p. 050 523 2309, Den här e-postadressen skyddas mot spambots. Du måste tillåta JavaScript för att se den.

kansanedustaja Vilhelm Junnila, p. 044 500 1982, Den här e-postadressen skyddas mot spambots. Du måste tillåta JavaScript för att se den.

Ehjää ei pidä korjata


Maakuntajohtajat esittävät, että kaavoitus- ja rakentamislakia koskeva valmistelu keskeytetään kokonaan. Lakiluonnosta ei ole mahdollista viedä eteenpäin nykymuotoi-sena tilanteessa, jossa valmistelu on ajautunut poliittiseen umpisolmuun.Tarkoituksenmukaisinta on keskeyttää valmistelu kokonaan.


Suomen maakuntajohtajat toteavat, että lausunnoille lähetetty kaavoitus- ja rakentamislain (ent. maankäyttö- ja rakennuslaki) luonnos on ongelmallinen. Kyseessä on keskeneräinen lakiluonnos, joka ei saavuta hallitusohjelmassa sille asetettuja tavoitteita, vaan on osin näiden kanssa suorastaan ristiriidassa.


Lakiluonnos ei sujuvoita kaavaprosesseja eikä vähennä byrokratiaa, vaan päinvastoin lisää sitä. Luonnos lisää samalla kuntien kustannusrasitusta. Luonnoksen myötä suunnittelun määrä lisääntyisi, mutta sen vaikuttavuus heikkenisi. Julkisen talouden kestävyysvajeen näkökulmasta lopputulos olisi haitallinen. Hallinnon työn tulee olla mahdollisimman vaikuttavaa ja kustannustehokasta.


Ympäristöministeriö pyrkii lakiluonnoksen myötä merkittävästi heikentämään kuntien ja kuntayhtymien demokraattiselta pohjalta tapahtuvaa suunnittelua ja kasvattamaan valtion toimivaltaa alueidenkäytön valvonnassa. Maakuntajohtajat eivät hyväksy tätä pyrkimystä.


Lakiluonnoksessa suunnittelujärjestelmään jäisi aukkoja maakuntakaavan mainitun heikentämispyrkimyksen myötä. Maakuntakaavalle asetetaan tavoitteita, joita se ei esitetyssä muodossaan enää pysty täyttämään. Nykyään kaikki maakuntakaavassa on oikeusvaikutteista, kun taas lakiluonnoksessa sitä olisivat vain harvat teemat, ja nekin rajallisesti.

Osallisuuden kannalta esitetty järjestelmä on monimutkainen. Muutos aiheuttaisi jatkuvaa tulkinnan vaikeutta, ja on helppoa nähdä, että syntyvä tilanne tulisi kuormitta-maan eri oikeusasteita. Lakiluonnos heikentäisi kansalaisen uskoa vaikutusmahdollisuuksiinsa erilaisissa viranomaismenettelyissä. Pitkään jatkuneen valmistelun aikana ei ole selkiytynyt, miksi kaavoitus- ja rakentamislakia ylipäänsä yritettiin uudistaa nyt esitetyssä laajuudessa. Prosessien keventäminen on tarpeen, mutta tämä ei vaadi monelta osin hyvin toimivan, voimassa olevan lain kokonaisuudistusta. Ehjää ei olisi pitänyt lähteä korjaamaan.

 

Lisätietoja: Maakuntajohtaja Kari Häkämies, p. 044 201 3204

Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta on tehnyt päätöksen Euroopan unionin rakennerahastokauden 2021–2027 rahanjaosto.

-Tulevalla kaudella rahoitus jakautuu jossain määrin aiempaa tasaisemmin maakuntien välillä. Suomen alueellinen rahanjako on kansallisessa päätösvallassa ja siksi Etelä- ja Länsi-Suomi ovat pitkään vedonneet tasaisemman rahanjaon puolesta, maakuntajohtaja Kari Häkämies

EU-rahoitus koostuu Euroopan sosiaalirahastosta (ESR), Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR). Uutena kokonaisuuteen on laskettu mukaan myös Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto (JTF). Varsinais-Suomi saa jaettavaksi rakennerahaa tulevien seitsemän vuoden aikana yhteensä 46,3 miljoonaa. Rahoitus koostuu ESR:n ja EAKR:n rahoituksesta, sillä JTF on päätetty jakaa turvemaakuntien kesken.

Kuluvana rahoituskautena 2014–2020 Varsinais-Suomessa on ollut EU:n rakennerahaa jaossa vuositasolla 7 euroa asukasta kohden. Uuden rahoitusjaon mukaan asukaskohtainen määrä nousee 13,8 euroon.

-Varsinais-Suomi kaksinkertaistaa saantonsa. Päätös hieman tasapuolistaa nykytilannetta, jossa raha on voimakkaasti painottunut Itä- ja Pohjois-Suomeen. Kuluneella kaudella samankokoisessa ja tyyppisessä maakunnassa Pohjois-Pohjanmaalla tuki on ollut Varsinais-Suomeen nähden kymmenkertainen. Tämä ei ole ollut oikeudenmukaista, sillä kehittyneisyyseroja on alueiden sisällä koko maassa, Häkämies selittää.

Rakennerahoitusta jakavat Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset yhdessä maakuntien liittojen kanssa. Alkavalla kaudella rahoitus kanavoidaan Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 -ohjelman kautta. Rahoituksella tuetaan alueiden työllisyyttä, osaamista, TKI-toimintaa ja erityisesti pk-yritysten kehittämistä. 

Lisätiedot:

maakuntajohtaja Kari Häkämies, 044 201 3204, Den här e-postadressen skyddas mot spambots. Du måste tillåta JavaScript för att se den.

27.9.2021

 

Varsinais-Suomen kuntien edustajainkokous on tänään valinnut maakuntavaltuuston kuntavaalikaudelle 2021– 2025. Maakuntavaltuusto on Varsinais-Suomen liiton korkeinta päätäntävaltaa käyttävä toimielin. Perussopimuksen määräyksen mukaan maakuntavaltuustoon valittiin 104 jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Jäsenkuntien valtuustoissa edustettuina olevien eri ryhmien osalta maakuntavaltuusto jakautuu seuraavasti:

 

                      Kansallinen Kokoomus                            26

                      Sosialidemokraattinen puolue                 19

                      Perussuomalaiset                                    16

                      Suomen Keskusta                                   13

                      Vihreät                                                     11

                      Vasemmistoliitto                                       11

                      Ruotsalainen kansanpuolue                    5

                      Kristillisdemokraatit                                  2

                      Liike Nyt                                                   1

                                          

Maakuntavaltuusto järjestäytyy 25.10. ja valitsee jäsenet maakuntahallitukseen ja toimielimiin.

Varsinais-Suomen maakuntavaltuuston 2021- 2025 kokoonpano liitteenä (pdf, aukeaa uuteen välilehteen).

 

Lisätietoja: Hallintojohtaja Petra Määttänen, p. 041 502 52 46

27.9.2021

 

Kommunernas representantskap i Egentliga Finland har idag valt landskapsfullmäktige för perioden 2021–2025. Landskapsfullmäktige övar den högsta beslutanderätten i Egentliga Finlands förbund. Representanterna är fullmäktigemedlemmar i de kommuner de representerar.

Enligt grundavtalets bestämmelse väljs för landskapsfullmäktige för Egentliga Finlands förbund 104 ledamöter samt personliga suppleanter för dem. För de grupperingar, som är representerade i medlemskommunernas fullmäktige, fördelas landskapsfullmäktige på följande sätt:

 

Samlingspartiet 26

SDP 19

Perussuomalaiset 16

Centern 13

Gröna förbundet 11

Vänsterförbundet 11

Svenska folkpartiet 5

Kristdemokraterna 2

Liike nyt 1

                     

Landskapsfullmäktige ska konstituera sig den 25 oktober, då det väljer landskapsstyrelse. Landskapsstyrelsen har också framdeles 19 ledamöter.

Egentliga Finlands landskaspfullmäktige 2021 – 2025 sammansättning som bilaga (pdf, öppnas i nya fönsret).

Tilläggsinformation: Förvaltningsdirektör Petra Määttänen, tel. 041 502 52 46