Inom ansvarsområdet för Egentliga Finlands förbunds intressebevakning och kommunservice ledigförklaras en tjänst som specialplanerare för kulturområdet. Till uppgifterna för den tjänst som ska tillsättas hör sakkunniguppgifterna inom kulturområdet, beredningen av utlåtanden som hänför sig till området, beredningen och verkställandet av landskapets kulturstrategi och kulturavsnittet i landskapsprogrammet, konstkommissions-, hembygds-, musei- och byverksamhetssamarbetet, främjandet av användningen av landskapssymbolerna och informationen om dem samt att vara föredragande för förbundets kulturkommitté. I uppdraget betonas nätverkssamarbete med kommunernas kulturväsen både med konst- och kultursamfunden och företagen för en kreativ ekonomi.

För den krävande uppgiften förutsätts en lämplig högre högskoleexamen, lämplig arbetserfarenhet för att framgångsrikt sköta uppgifterna, god kännedom om det kulturella fältet samt minst god muntlig och skriftlig kunskap i finska. Annan språkkunskap, kännedom om kommun- och statsförvaltning samt en övergripande kännedom om förbundets verksamhetsmiljö samt mångsidiga mediefärdigheter betraktas som merit för sökanden.

Den uppgiftsbaserade lönen för tjänsten grundar sig på en kravbaserad bedömning av uppgifterna vilken företas enligt AKTA och den är 3 600 euro/mån. I tillägg till den uppgiftsbaserade lönen kan betalas ett individuellt tillägg som baserar sig på arbetserfarenhet och den individuella arbetsprestationen.

Ansökningarna ska före 25.5.2018 kl. 12.00 sändas till adressen Den här e-postadressen skyddas mot spambots. Du måste tillåta JavaScript för att se den..

Mer information om uppgiften lämnas av intressebevakningsdirektör Janne Virtanen, Den här e-postadressen skyddas mot spambots. Du måste tillåta JavaScript för att se den., tfn 040 583 6950. Mer information om landskapet och Egentliga Finlands förbund finns på www.varsinais-suomi.fi

Varsinais-Suomen liitossa juuri valmistunut selvitys osoittaa, että varsinaissuomalaisille toimijoille myönnettiin vuonna 2017 alkaneisiin EU-rahoitteisiin hankkeisiin yli 22 miljoonaa euroa. Kaiken kaikkiaan 210 vuonna 2017 alkanutta hanketta sai rahoitusta seitsemäntoista eri rahoitusohjelman kautta. Näissä hankkeissa toimi yhteensä 140 eri varsinaissuomalaista hanketoimijaa. Hankkeiden koot vaihtelivat eri toimijatyyppien välillä huomattavasti. Korkeakoulujen hankkeet olivat keskimäärin suurimpia niiden saadessa noin 174 000 euroa jokaista hankettaan kohden. Yritysten ja julkisen sektorin toimijoiden keskimääräiset rahoitusosuudet olivat matalampia, molemmilla noin 88 000 euroa per hanke. Yhdistysten ja säätiöiden hankkeet puolestaan olivat näitä selkeästi pienempiä. Hankkeen koko ei kuitenkaan kerro kaikkea, vaan pienetkin hankkeet voivat vaikutusarvoltaan olla hyvinkin suuria.

Hankkeiden toteuttamisessa aktiivisia olivat erityisesti alueen korkeakoulut, jotka olivat viiden suurimman tuensaajan joukossa sekä hankkeiden lukumäärää että rahoituksen suuruutta mitattaessa. Myös Turun kaupunki sekä Turku Science Park mahtuivat suurimpien tuensaajien joukkoon. Yrityspuolella korostuivat erityisesti yksittäiset suuret innovaatio- ja tutkimushankkeet sekä kansallisesti päätettävät yritystuet.

Varsinais-Suomen maakuntaohjelman 2018­–2021 yhteydessä päivitetyt älykkään erikoistumisen painopisteet, sininen kasvu & teollisuuden modernisointi, innovatiiviset ruokaketjut sekä lääke- ja bioteknologiat, erottuvat myös rahoitusselvityksessä hyvin. Erityisesti sinisen kasvun ja teollisuuden modernisoinnin painopiste näyttäytyy selvityksessä vahvana. Selvitys vahvistaakin osaltaan valittujen painopisteiden ajankohtaisuutta ja merkitystä Varsinais-Suomelle.

Maakuntaan suuntautunut EU-hankerahoitus laski vuoteen 2016 verrattuna, jolloin saatu kokonaisrahoitus oli hieman yli 40 miljoonaa euroa. On kuitenkin hyvä huomioida, että tämä selvitys käsittelee vain vuonna 2017 alkaneisiin hankkeisiin myönnettyjä tukia. Esimerkiksi ohjelmien hakuajat ja projektien alkamisajat ovat saattaneet osua tarkastelun kannalta epäsuotuisasti tai viime vuonna alkaneiden hankkeiden rahoitushauissa ei vain ole ollut tarpeeksi varsinaissuomalaisille toimijoille sopivia hanketeemoja. Ohjelmakausi 2014–2020 alkaa myös lähestyä jo loppuaan, joten monissa ohjelmissa suurin osa rahoituksesta on jaettu jo aiemmissa hauissa. Lisäksi on hyvä muistaa, että suuri osa EU-rahoitteisista hankkeista on monivuotisia, joten rahaa virtaa tasaisesti jo aiempina vuosina alkaneista hankkeista.

Selvitys on jatkoa viime vuonna tehdylle vuoden 2016 rahoitusta valottaneelle selvitykselle. Se on tehty osana sinistä kasvua edistävää Interreg Baltic Sea Region -rahoitteista Smart Blue Regions -hanketta.

Koko selvitys

Lisätietoja:

projektityöntekijä Otto Lappalainen, p. 040 554 7513 Den här e-postadressen skyddas mot spambots. Du måste tillåta JavaScript för att se den.

aluekehitysjohtaja Tarja Nuotio, p. 040 506 3715 Den här e-postadressen skyddas mot spambots. Du måste tillåta JavaScript för att se den.

 

 Yleist rahoitus

 Toimijat rahoitus

 Hankkeiden mrn jakautuminen

Rahoituksen jakautuminen