Euroopan kielten päivää vietetään Turun pääkirjaston Studiossa keskiviikkona 26.9.2018. Tapahtuma on tarkoitettu koululaisille, opettajille, kielten opiskelijoille ja kaikille kielistä innostuneille ja kiinnostuneille. Tänä vuonna teemoina ovat monikielisyys ja kielten opiskeluun ja oppimiseen liittyvät uudet tuulet. Erityisenä teemana ovat saksan kieli ja Itävalta, joka on loppuvuoden EU:n puheenjohtajamaa. Päivän mottona on Kielestä kiinni – Fast i språket – Die gerettete Zunge. Itävallan suurlähettiläs Maximilian Hennig on mukana Turun Euroopan kielten päivässä.

Du hittar samma text på svenska här nedan. Das Programm auf Deutsch finden Sie hier unter.  


Euroopan kielten pivn banneri kuvamuodossa

Päivän avaa seitsemäsluokkalaisille tarkoitettu monikielinen kielikahvila, johon koululuokat ilmoittautuvat etukäteen. Kielikahvilan järjestävät Turun yliopisto, Åbo Akademi ja Diakonia-ammattikorkeakoulun viittomakielen opiskelijat.

Café Åbo tarjoaa kaikille kiinnostuneille mahdollisuuden testata ja parantaa ruotsin kielen taitoaan. Café Åbon järjestää Luckan i Åbo ja se on avoinna 9–11 ja 12–14.

Iltapäivällä ohjelmassa on klo 15–17 luentosikermä, joka avaa mm. kielten oppimiseen liittyviä tuoreita tutkimustuloksia ja koulujen monikielistä arkea. Alustukset ovat noin 20 minuutin pituisia ja kuulemaan voi tulla yhtä, kahta tai useampaakin.

Erityisluokanopettaja Jaana Keski-Levijoki alustaa teemasta Kaksikielinen opetus –puhutulla ja viitotulla kielellä jokainen on mukana!

Lingsoft Oy:n edustaja Maria Leinosen puheenvuoron aiheena on Digi ei ole kielestä kiinni – digitaaliset palvelut kaikkien saataville.

FT Outi Veivon puheenvuorossa Onko korvilla silmät? pohditaan, miten aivomme käsittelevät vieraskielisiä sanoja.

EURES-neuvoja Tomi Puranen puolestaan kertoo, mikä on Kielitaidon merkitys työnhaussa Eurooppaan.

FT, KT yliopistonlehtori Minna Maijala johdattelee kuulijoita aiheeseen  Kielellinen ja kulttuurinen variaatio saksankielisellä alueella.

KT, PhD Jenni Alisaaren alustuksen aiheena on Kielitaito laulaen - laulut kielitaidon kehittymisen tukena. 

 

Klo 17 käynnistyy Sprechstunde Österreich -tuokio. Itävallan suurlähettiläs Maximilian Hennig alustaa kielestä, kulttuurista ja Itävallan EU-puheenjohtajuudesta. Yleisöllä on mahdollisuus osallistua keskusteluun. Osio on osin saksankielinen.

Klo 18 on vuorossa maksuton elokuvaesitys. Illan elokuva on itävaltalainen Maikäfer flieg!, jonka on ohjannut kuuluisa ohjaaja Mirjam Unger. Elokuva on vuodelta 2016 ja se kertoo nuoren tytön silmin toisen maailmansodan loppuvaiheista Wienissä. Elokuva perustuu suositun ja hiljattain menehtyneen itävaltalaiskirjailija Christine Nöstlingerin kirjaan. Elokuva on tekstitetty englanniksi ja ikäsuositus on K12. Ennen näytöstä elokuvan esittelee suurlähettiläs Maximilian Hennig.

Tervetuloa mukaan – Välkommen med – Willkommen!

Twitter:   #kielipäivä2018     #språkdagen2018     #EDLangs     #EuropeForCulture     #eu2018at


Tapahtuman järjestävät yhteistyössä Europe Direct Varsinais-Suomi, Turun kaupunginkirjasto, Turun yliopisto, Åbo Akademi, Diakonia-ammattikorkeakoulu, Itävallan suurlähetystö, Varsinais-Suomen TE-toimisto/EURES-palvelut, Luckan, Lingsoft Oy, Schuman-seura ry, Turun suomenkielinen työväenopisto, SKTL – Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto ry, Turun seudun kieltenopettajat ry / SUKOL.


Lisätietoja päivän ohjelmasta: EU-tiedottaja Juhana Tuomola,  Den här e-postadressen skyddas mot spambots. Du måste tillåta JavaScript för att se den.

Koululaisten kielikahvilan osalta: FT, KT yliopistonlehtori Minna Maijala, Den här e-postadressen skyddas mot spambots. Du måste tillåta JavaScript för att se den.

Café Åbon osalta: Toiminnanjohtaja Maria Svanbäck, Den här e-postadressen skyddas mot spambots. Du måste tillåta JavaScript för att se den.  

 Dia1 3

 

 


Onsdagen den 26 september firas Europeiska språkdagen i Åbo stadsbibliotek. Evenemanget riktar sig till skolelever, lärare, språkstuderande och alla som är intresserade av språk. Teman i år är flerspråkighet och aktuellt inom språkinlärning. Ett tema är också tyska språket och Österrike, som i år är ordförandeland i EU. Dagens motto är Fast i språket – Kielestä kiinni – Die gerettete Zunge. Österrikes ambassadör Maximilian Hennig deltar i evenemanget.

 

Euroopan kielten pivn banneri kuvamuodossa

Dagens första programpunkt är ett språkkafé tillägnat sjundeklassister. Skolklasserna anmäler sig på förhand. Språkkaféet ordnas av Åbo universitet, Åbo Akademi och Diakonia-yrkeshögskolans teckenspråksstuderande.

Kl. 9–11 och kl. 12–14 kan alla intresserade testa sina kunskaper i svenska i Café Åbo som ordnas av Luckan i Åbo.

Kl. 15–17 hålls föreläsningar om bl.a. nya forskningsrön gällande språkinlärning och den flerspråkiga vardagen i skolan. Varje föreläsning räcker ca 20 minuter.


Specialklasslärare Jaana Keski-Levijoki: Kaksikielinen opetus -puhutulla ja viitotulla kielellä jokainen on mukana!

Lingsofts representant Maria Leinonen: Digi ei ole kielestä kiinni – digitaaliset palvelut kaikkien saataville

FD Outi Veivo: Onko korvilla silmät?

EURES-rådgivaren Tomi Puranen: Kielitaidon merkityksestä työnhaussa Eurooppaan

FD, KD universitetslektor Minna Maijala: Kielelliseen ja kulttuuriseen variaatioon saksankielisellä alueella

KT, PhD
Jenni Alisaari: Kielitaito laulaen - laulut kielitaidon kehittymisen tukena. 


Kl. 17 inleds Sprechstunde Österreich. Ambassadör Maximilian Hennig diskuterar språk, kultur och Österrikes EU-ordförandeskap. Publiken har möjlighet att delta i diskussionen. Tillfället är delvis på tyska.

Kl. 18 är det gratis filmuppvisning. Den österrikiska Maikäfer flieg! från år 2016 har regisserats av den berömda Mirjam Unger. Filmen skildrar slutet på andra världskriget sett ur en ung flickas ögon i Wien. Den baserar sig på en bok skriven av den nyligen avlidna österrikiska författaren Christine Nöstlinger. Textningen är på engelska och åldergränsen är 12 år. Innan förevisningen presenteras filmen av ambassadör Maximilian Hennig.


Välkommen med – Tervetuloa mukaan – Willkommen! 


Twitter: #språkdagen2018     #kielipäivä2018      #EDLangs      #EuropeForCulture     #eu2018at


Evenemanget ordnas av Europe Direct Egentliga Finland, Åbo stadsbibliotek, Åbo universitet, Åbo Akademi, Diakonia-yrkeshögskola, Österrikes ambassad, Egentliga Finlands arbets- och näringsbyrå/EURES-tjänster, Luckan i Åbo, Lingsoft, Schuman-seura ry, Åbo finska arbis, FÖTF – Finlands översättar- och tolkförbund, Åbonejdens språklärarförening rf.


Mer information om programmet: EU-informatör Juhana Tuomola,  föDen här e-postadressen skyddas mot spambots. Du måste tillåta JavaScript för att se den.

Skolelevernas språkkafé: FD, KD universitetslektor Minna Maijala,  föDen här e-postadressen skyddas mot spambots. Du måste tillåta JavaScript för att se den.

Café Åbo: verksamhetsledare Maria Svanbäck, Den här e-postadressen skyddas mot spambots. Du måste tillåta JavaScript för att se den.

 

Dia1 3

 

Der Europäische Tag der Sprachen findet am Mittwoch, den 26.9.2018 im Studio der Stadtbibliothek Turku statt. Die Veranstaltung richtet sich an Schüler, Lehrer, Sprachstudenten und alle an Sprachen interessierte Personen. Die Themen dieses Jahres sind Mehrsprachigkeit, Sprachlernen und neue Lerntrends. Ein besonderer Themenschwerpunkt sind die deutsche Sprache und Österreich, das in der zweiten Jahreshälfte die EU-Ratspräsidentschaft innehat. Das Motto des Tages ist „Die gerettete Zunge“. Der Botschafter Österreichs Maximilian Hennig nimmt am Europäischen Tag der Sprachen in Turku teil.

Euroopan kielten pivn banneri kuvamuodossa

 

Der Tag wird für Schüler der siebten Klassen mit einem mehrsprachigen Sprachcafé, zu dem sich die Schulklassen vorab anmelden, eröffnet. Das Sprachcafé wird von der Universität Turku, der Åbo Akademie und den Studenten für Gebärdensprache der Diakonia-Fachhochschule veranstaltet.

Das Café Åbo bietet allen Interessierten die Möglichkeit, ihre schwedischen Sprachkenntnisse zu testen und zu verbessern. Das Café Åbo wird von Luckan i Åbo veranstaltet und ist von 9–11 Uhr und 12–14 Uhr geöffnet.

Das Nachmittagsprogramm von 15–17 Uhr steht im Zeichen von Vorträgen, die u.a. von neuen Forschungsergebnissen zum Sprachenlernen und dem Alltag von Mehrsprachigkeit in Schulen berichten. Die Vorträge haben eine Länge von etwa 20 Minuten, und man kann einen, zwei oder mehrere Vorträge hören.

Sonderpädagogin Jaana Keski-Levijoki spricht zum Thema Zweisprachiger Unterricht – in gesprochener und Gebärdensprache unter Beteiligung aller!

Maria Leinonen, Vertreterin von Lingsoft Oy, spricht über das Thema Digi hängt nicht von der Sprache ab – digitale Dienste für alle.

Lis. phil. Outi Veivo spricht in ihrem Beitrag Haben Ohren Augen? wie unser Gehirn fremdsprachige Wörter verarbeitet.

EURES-Berater Tomi Puranen spricht über Die Bedeutung von Sprachkenntnissen bei Bewerbungen in Europa.

Universitätslektorin Dr. phil. Minna Maijala führt die Hörer in das Thema Sprachliche und kulturelle Variationen im deutschen Sprachraum ein.

Um 17 Uhr beginnt die Sprechstunde Österreich. Der österreichische Botschaft Maximilian Hennig spricht über Sprache, Kultur und die österreichische EU-Ratspräsidentschaft. Das Publikum hat die Möglichkeit, sich an einer Diskussion zu beteiligen. Die Diskussion ist teilweise auf Deutsch.

Um 18 Uhr findet eine kostenlose Filmvorstellung statt. Der Film des Abends ist der österreichische Film Maikäfer flieg! der bekannten Regisseurin Mirjam Unger. Der Film ist von 2016 und erzählt mit den Augen eines jungen Mädchens über die Endphase des 2. Weltkriegs in Wien. Der Film beruht auf dem Buch der beliebten und jüngst verstorbenen österreichischen Schriftstellerin Christine Nöstlinger. Der Film ist Englisch untertitelt und ab 12 Jahren freigegeben. Vor der Vorstellung führt der Botschafter in den Film ein.

Tervetuloa mukaan – Välkommen med – Willkommen!

Twitter: #kielipäivä2018 #språkdagen2018 #EDLangs #EuropeForCulture #eu2018at

Die Veranstaltung wurde in Zusammenarbeit von Europe Direct Südwestfinnland, Stadtbibliothek Turku, Universität Turku, Åbo Akademie, Diakonia-Fachhochschule, Botschaft von Österreich, TE-Büro/EURES-Dienste Südwestfinnlands, Luckan, Lingsoft Oy, Schuman-Gesellschaft ry, Finnische Volkshochschule Turku, SKTL – Finnischer Verband der Übersetzer und Dolmetscher ry, Sprachlehrer der Region Turku ry / SUKOL.

Weitere Informationen zum Programm: EU-Pressereferent Juhana Tuomola, Den här e-postadressen skyddas mot spambots. Du måste tillåta JavaScript för att se den.

Zum Sprachcafé der Schüler: Universitätslektorin Dr. phil. Minna Maijala, Den här e-postadressen skyddas mot spambots. Du måste tillåta JavaScript för att se den.

Zum Café Åbo: Geschäftsführerin Maria Svanbäck, Den här e-postadressen skyddas mot spambots. Du måste tillåta JavaScript för att se den.

Dia1 3

 

Varatuomari, kunnallisneuvos ja pitkäaikainen Laitilan kaupunginvaltuutettu Pauliina Haijanen on istunut Euroopan alueiden komiteassa Suomen EU-jäsenyyden alusta alkaen. Hän toimii tällä hetkellä myös yhdeksänjäsenisen suomalaisvaltuuskunnan puheenjohtajana.  Kysyimme Pauliina Haijaselta alueiden komitean työstä ja se muuttumisesta vuosien saatossa. Kesämietteissä on myös Euroopan tila ja tulevaisuus.   

 

Pauliina Haijanen

 

Mihin Euroopan alueiden komiteaa tarvitaan?

Valtaosa EU:n lainsäädännöstä (70 %) pannaan täytäntöön paikallis- ja aluetasolla. Tämän vuoksi on tärkeää, että kuntia ja alueita kuullaan EU:n päätöksenteossa. Toinen keskeinen näkökohta on EU:ssa yleisesti hyväksytty läheisyysperiaate. Sen mukaan julkisen vallan päätökset tulisi tehdä mahdollisimman lähellä kansalaisia. Ylemmille tasoille tulisi viedä vain sellaiset päätökset, joita alemmilla tasoilla ei voida tehdä.

Alueiden komitea tarjoaa myös laajan keskustelufoorumin, jossa jäsenillä on mahdollisuus käydä keskustelua ja tuoda esille hyviä käytäntöjä kaikkien osapuolten hyödyksi.

Kuinka komitean työ on muuttunut vuosien saatossa?

Kun Suomi liittyi EU:hun jäsenmaita oli 15 ja komitean jäseniä 222. Nyt jäsenvaltioita on 28 ja jäseniä 350. Ennen jäsenten oli helpompi tutustua toisiinsa ja luoda yhteistyöverkostoja. Myös henkinen ilmapiiri oli tuolloin toisenlainen ja yhteiset päämäärät selkeämmin ymmärrettävissä.

Komitean politisoituminen on myös muuttanut työskentelytapoja.  Mm. istumajärjestys on muutettu poliittisten ryhmien mukaiseksi ja jäsenten laatimien lausuntojen jaossa poliittiset ryhmät ovat ratkaisevassa asemassa erityisen pisteytysjärjestelmän kautta. Lisäksi poliittisten ryhmien sihteeristöt ovat kaiken aikaa lukumääräisesti kasvaneet ja sihteeristöistä on tullut merkittäviä tosiasiallisia vallankäyttäjiä.

 Alueiden komitean tysistunto nest


Miten maakuntien ja kuntien ääni kuuluu komiteassa?

Alueiden komitean jäsenten kokoonpano Suomessa perustuu edellisten kuntavaalien tulokseen, nykyinen toimikausi on viisi vuotta ja päättyy alkuvuonna 2020. Poliittiset puolueet valitsevat omat edustajansa ja valinnassa pyritään huomiomaan maantieteellinen tasapuolisuus, samoin sukupuolten tasa-arvo. Tässä suhteessa meillä tasa-arvoasia on kunnossa ja maantieteellinen jakauma on kohtuullisen hyvin toteutunut.

Suomen valtuuskunta pitää säännöllisesti kokouksensa yleiskokousten yhteydessä Brysselissä. Suomen Kuntaliiton asiantuntijat toimivat valtuuskunnan ja yleiskokouksen esityslistan asioita jäsenille valmistelevana tahona. Myös Kuntaliiton Brysselin toimisto on keskeisesti valmistelussa mukana.

Delegaatio on yleensä yksimielinen.  Asioista ei esim. juuri koskaan äänestetä, vaan keskustelussa pyritään löytämään yhteinen ratkaisu. Jäsenet ovat myös hyvin ymmärtäneet alueiden erilaisuuden ja ovat yleensä olleet vahvasti tukemassa jäsenten esityksiä ja pyrkimyksiä, joissa Suomen näkökulman ja edun korostaminen nähdään tärkeänä.

Delegaation jäsenistö on kuluneen vuoden aikana jonkin verran vaihtunut. Uudet jäsenet ovat olleet erittäin aktiivisia, motivoituneita työhönsä ja sopeutuneet yhteiseen työskentelyyn erinomaisella tavalla. Olemme saaneet delegaation avuksi komiteassa palvelevan suomalaisen virkamiehen, jonka panos komitean työstä tiedottamisessa on ollut erinomainen.

 

Miksi Suomen kannattaa maksaa EU:lle enemmän kuin saamme takaisin?

Komiteassa käydään eniten keskustelua niistä aihepiireistä, jotka muuallakin EU:n toimielimissä ovat kulloinkin ajankohtaisia. Tällaisia aihealueita ovat olleet takavuosina pahimmillaan ollut finanssikriisi sekä pakolaisongelma, jonka ratkaisu on vielä EU-tasolla tekemättä. Monivuotiseen rahoituskehykseen ja EU:n budjettiin liittyvät keskustelukysymykset ovat tämän päivän ja lähitulevaisuuden tärkeä aihe.

Suomen ja meidän alueidemme näkökulmasta keskustelu unionin jäsenmaksuista on keskeinen. On syytä toivoa, että Suomessa päättäjät näkisivät EU:n panostukset turvallisuuteen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen sekä koulutuksen ja osaamisen vahvistamiseen tärkeänä kilpailukysymyksenä ja sijoituksena.

Pienen jäsenmaan pitää oman etunsa vuoksi panostaa näihin. Tässä mielessä vaatimukset budjetin supistamisesta eivät ole Suomen kansallisen edun mukaisia.  Tämä siitäkin huolimatta, että olemme nettomaksajia ja Britannia tulee suurella todennäköisyydellä eroamaan EU:sta. 

 

Kuva yleisistunnosta


Kuuluvatko EU:n kriisit tai jäsenmaiden sisäiset ongelmat komitean käytävillä?

On muistettava, että EU:n tehtävät esim. turvallisuuskysymyksissä ja pakolaisongelman ratkaisemisessa eivät tule helpommiksi.  Ne vaativat jatkossa väistämättä nykyistä enemmän taloudellisia uhrauksia. Myös kansalaiset odottavat EU:lta voimakkaampia toimia näiden ongelmien ratkaisemisessa.

Brexit ja siihen liittyvät ongelmat ja niiden ratkaisujen vaikutus ovatkin keskusteluttaneet komiteaa brittien kansanäänestyksestä lähtien joka kokouksessa. Asialla onkin hyvin laajakantoisia vaikutuksia.

1990-luvun lopulla Euroopassa käynnistynyt ja yhä laajemmalle levinnyt kansallinen itsekkyys ja siitä kumpuavat erilaiset populistiset liikkeet ovat leimaa antavia tämän päivän EU- keskusteluissa. Brexitin lisäksi mm. Puolan ja Unkarin tilanteet ovat äärimmäisen huolestuttavia. Se ei tosin näy niinkään komitean työssä kuin valtiollisella tasolla. Eurooppalaisista arvoista käydäänkin keskustelua lähes joka kokouksessa. Tässä suhteessa selkokielisen tiedottamisen kansalaisille soisi lisääntyvän. Kansalaisilla on oikeus tietää mihin mikäkin ratkaisu johtaa ja mitä vaikutuksia päätöksillä on heidän elämäänsä.


Miltä näyttää EU:n supervuosi 2019?

Alueiden komitean rooli tulevissa parlamenttivaaleissa on olla keskustelua käynnistävä ja siihen osallistuva.  Tehtävänä on myös kuntalaisten aktivoiminen ja mahdollisimman totuudenmukaisen kuvan antaminen EU:sta ja sen merkityksestä kansalaisille.

EU on ollut suuri rauhanprojekti ja menestystarina, jonka on syytä toivoa edelleen jatkuvan.


Kiitoksia, Pauliina Haijanen!

Euroopan alueiden komitean sivut 

Kuvat: Varsinais-Suomen liitto ja Euroopan alueiden komitea 

Kuivuuko koheesiopolitiikka kokonaan?
Löytyykö EU-rahoitus jatkossa ns. erillisohjelmista?
Sulaako Interreg-lippulaiva Central Baltic osaksi isoa Itämeri-ohjelmaa?
Palaako sosiaalinen Eurooppa agendalle?
Jääkö meille maakunnista maksajan rooli?

Euroopan komissio antoi toukokuun alussa esityksen tulevan rahoituskauden 2021-2027 painopisteistä. Toukokuun lopulla puolestaan odotetaan koheesiopolitiikkaa ja tutkimuksen puiteohjelmaa koskevia esityksiä.  Komission esitykset ovat pohja, jolta neuvottelut parlamentin ja jäsenmaiden kesken käynnistyvät. Näkymä on, että läntisen ja eteläisen Suomen saamat aluekehitystuet laskisivat tulevalla rahoituskaudella entisestään. Varsinais-Suomen kannalta asia on merkityksellinen, sillä yksistään vuonna 2017 käynnistyneisiin EU-hankkeisiin ohjautui maakuntaan yli  22 miljoonaa euroa.  Keskustelussa on myös Interreg-ohjelmien täysremontti, jolloin alueiden merkitys ja rooli muuttuisivat ratkaisevasti rajat ylittävässä aluekehitystyössä.  

Europe Direct Varsinais-Suomi järjestää yhteistyössä Varsinais-Suomen liiton ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kanssa EU:n tulevan budjettikauden näkymiä Varsinais-Suomen ja aluekehityksen kannalta luotaavan seminaarin Turussa

maanantaina 11. kesäkuuta klo 14.00-16.30 valtion virastotalon auditoriossa, Itsenäisyydenaukio 2.

Tilaisuus on avoin yleisölle, mutta toivomme ilmoittautumista 8.6. mennessä:

https://www.lyyti.fi/reg/EU2021

Tervetuloa – Välkommen!

Ohjelma

14.00 Kahvitarjoilu

14.30 Avaussanat
Aluekehitysjohtaja Tarja Nuotio, Varsinais-Suomen liitto

14.40 Komission esitykset tulevalle rahoituskaudelle
Talouspoliittinen neuvonantaja Vesa-Pekka Poutanen, Euroopan komission Suomen-edustusto

15.00 Suomen alustavia näkemyksiä komission esityksiin
Yksikön päällikkö Satu Keskinen, EU-asioiden osasto, valtioneuvoston kanslia

15.20 Euroopan sosiaalirahasto osallisuuden edistäjänä
Rahoitusyksikön päällikkö Taina Lommi, Keski-Suomen ELY-keskus

15.30 Edunvalvontamme Brysselissä – miten jatkamme eteenpäin?
Päällikkö Saara Nuotio-Coulon, Turun ja Varsinais-Suomen Eurooppa-toimisto

15.45 Keskustelu

16.30 Tilaisuuden päätös

 

Lisätietoja: EU-tiedottaja Juhana Tuomola, Den här e-postadressen skyddas mot spambots. Du måste tillåta JavaScript för att se den., puh. 040 358 5704. Logo 11 06 2018 verkkoon

 Caen verkko 2  

 

Caenissa Ranskassa sijaitseva alueellinen nuorisotiedotuskeskus CRIJF Normandie etsii pohjoiseurooppalaista, 18-25 -vuotiasta vapaaehtoistyöntekijää lokakuun alusta kesäkuun loppuun. Hakuaika päättyy 10. syyskuuta.

Tarjolla on varsin monipuolinen ja mielenkiintoinen harjoittelupaikka. Tehtäviin kuuluu erilaisten nuorisoryhmien aktivointi ja eurooppalaisten liikkuvuushankkeiden ideoiminen ja toteuttaminen. Ranskan kielen taito on eduksi, mutta ei ehdoton edellytys.

Vapaaehtoistyöntekijän matka- ja osin myös asumiskulut korvataan ja työstä maksetaan kuukausittain myös hieman alle 600 euron kulukorvaus.

Jos osaat vaikkapa ranskan alkeet, niin tämä voisi olla oiva mahdollisuus hankkia vahvempi kielitaito ja kansainvälistä kokemusta.

Tarkemmat hakuohjeet ja tehtävänkuvauksen löydät englanninkielisestä pdf-liitteestä. 

Bonne chance!

Hakuilmoitus (englanninkielinen)

 

Mitä agendalla olisi, jos EU perustettaisiin nyt?

– Pääministeri Juha Sipilän avoin EU - kuulemistunti

 

Valtioneuvoston kanslia ja Varsinais-Suomen liitto järjestävät yleisölle avoimen pääministerin EU - kuulemistunnin Valtion virastotalolla (Itsenäisyydenaukio 2) maanantaina 12.3. klo 17 alkaen.

Pääministerin johdolla EU:n tulevaisuutta yleisötilaisuudessa pohtivat Varsinais-Suomen liiton maakuntahallituksen puheenjohtaja Ilkka Kanerva, Turun Eurooppanuorten puheenjohtaja Iida Laurila, Schuman-seuran puheenjohtaja Kimmo Elo, Eurooppalaisen Varsinais-Suomen puheenjohtaja Emma Hokkanen ja Turun Yliopiston Ylioppilaskunnan hallituksen jäsen Olli-Pekka Paasivirta.

Kyselytunnilla selvitetään, mihin EU:n tulisi keskittyä ja millainen EU:sta tulisi, jos se päätettäisiin perustaa tänään.

Tilaisuuden juontaa toimittaja Lassi Lähteenmäki/ YLE Turku.

 

Pyydämme osallistujia ilmoittautumaan tilaisuuteen 10.3. mennessä osoitteessa: lyyti.in/PMTurku. Kulku tilaisuuteen tapahtuu Virastotalon pääovesta joen puolelta.

Keskustelua voi seurata sosiaalisessa mediassa tunnisteella #munEU. Pääministeri Sipilän EU-kuulemistunti on osa laajempaa EU-keskustelukiertuetta.

Lisätietoja: suunnittelija Niina Ratilainen, p. 050 378 7791

 

Lämpimästi tervetuloa mukaan keskustelemaan!

logot paaministerin EU kuulumiset